Parempi arki hankkeen malleja avuksi monialaiseen palvelutarpeen arviointiin Työryhmä Tuula Tuominen ja Mari Harju
|
|
- Teija Pakarinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Parempi arki hankkeen malleja avuksi monialaiseen palvelutarpeen arviointiin Työryhmä Tuula Tuominen ja Mari Harju Pikassoksen Koulutuspäivä monialaisesta palvelutarpeen arvioinnista
2 Hanke kokonaisuutena. Hankkeessa kehitetään käytännön sote-integraatiota eli toimintamalleja paljon palveluja käyttäville asiakkaille. Kohderyhmänä on sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon kotona-asuvat yhteisasiakkaat Kokonaisbudjetti Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pirkanmaa: Tampere, Valkeakoski, Pirkkala Päijät-Häme Kanta-Häme: Hämeenlinna, FSHKY, Hattula, Janakkala Pirkanmaalla hankkeessa työskentelevät kehittämissuunnittelijat Mari Harju, Tuula Tuominen ja Erika Veltheim (50%).
3 Hanke kokoaa monialaisia tiimejä, jotka osallistuvat seminaarikierroksille (3 * 2 päivää) seuraavassa 2 esimerkkiä: Opiskelijat/nuoret aikuiset (18 vuotta täyttäneet) Opiskeluterveydenhuolto psykologi: psykologi Tiina Tantarimäki, valmentaja Opiskeluterveydenhuolto: terveydenhoitaja Janika Veilo Opiskeluterveydenhuolto: terveyskeskuslääkäri Susanna Paldanius Nuorten aikuisten psykiatria, sosiaalityöntekijä Jaakko Melentjeff Nuorten talo etsivä nuorisotyö: ohjaaja Timo Heinonen, varana Sari Nieminen Sarviksen aikuissosiaalityö, alle 30-v. tiimi, sosiaalityöntekijä Tiina Forssell Typa: koulutus- ja uraohjauspalvelut, vastaava ohjaaja, Katariina Ratia TYP: terveydenhoitaja, neuropsykiatrinen valmentaja, Kirsi Heikkilä Ensio: sairaanhoitaja Mirva Junni Nuorisoasema, Tikas-paja välitapaamisissa tarvittaessa
4 Linnainmaa (kouluikäisten perheet) Kevään 2016 tiimi Suunterveydenhuolto, suuhygienisti Titta Klemola, valmentaja Kouluterveydenhuolto, koululääkäri Maarit Leinonen Kouluterveydenhuolto kouluterveydenhoitaja Anne Kuusela Lapsiperheiden sosiaalityö, sosiaalityöntekijä Mia Niemi Lapsiperheiden sosiaalityö, kehittäjäsosiaalityöntekijä Marianne Aalto-Siiro Linnainmaan koulu, koulukuraattori Anna-Mari Junes Mielenterveyspalvelut, nuorisopsykiatria, ylilääkäri Markus Roivas Liikkuva psykiatrinen työryhmä, sairaanhoitaja Kristiina Kovasiipi
5 Linnainmaan tiimi kehitti Jelppi-palvelun Tarjoaa apua perheiden jokapäiväisiin haasteisiin. Moniammatillinen Jelppi-tiimi kootaan asiakkaan tarpeen mukaan ongelman ympärille. Pilottivaiheessa käytettävissä on sosiaalityön (koulukuraattori, sosiaalityöntekijä), terveydenhuollon (kouluterveydenhoitaja, koululääkäri, tarvittaessa suuhygienisti) sekä erikoissairaanhoidon osaamista (psykiatrinen sairaanhoitaja ja nuorisopsykiatri). Pilottivaiheessa asiakkaat rajataan Linnainmaan koulun oppilaisiin ja heidän perheisiinsä. Jelppi-tiimi kokoontuu kerran kuussa, ajat laitettu kaikille kalenteriin syksyä varten jo toukokuussa.
6
7 Onko arki koululaisen kanssa yhtä vääntöä? Onko nuoresi jämähtänyt koneelle? Tuleeko kotiintuloajoista riitaa? Huolestuttaako lapsesi kaveripiiri? Onko huolta koulunkäynnistä? Onko keskusteluyhteys kadonnut? Pohdituttaako nuoren vapaa-ajan vietto ja sen houkutukset? Arki kouluikäisen kanssa voi olla haasteellista. Vastauksia ja ratkaisuja voi olla vaikea löytää. Aina ei edes tiedä mistä apua voisi hakea. Näiden ajatusten kanssa et ole yksin. Jelppi - tiimi tarjoaa apua arjen vaikeuksiin. Pulmiin kannattaa hakea ratkaisuja jo ennen kuin niistä tulee todellisia ongelmia. Jelpissä voi saada monien asiantuntijoiden apua. Ota yhteyttä koulusi terveydenhoitajaan. p: tai kuraattori p: niin etsitään yhdessä voimavaroja arkeesi.
8
9
10
11
12 SMART tukena tavoitteiden määrittelyssä S M SPECIFIC = tavoite on tarkoin määritelty ja selkeästi rajattu. Hyviä esimerkkikysymyksiä tähän ovat: Mitä tarkalleen ottaen haluatte saada aikaiseksi? Mitkä asiat jäävät tämän tavoitteen ulkopuolelle? MEASURABLE = tavoitteen onnistumisen tulee olla arvioitavissa. Tärkeätä on, että on yhteinen ennakkokäsitys siitä, milloin tavoite on toteutunut. A R T Hyviä esimerkkikysymyksiä ovat: Mistä tiedämme onnistuneemme? Mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa? ACHIEVABLE = tavoite on sellainen, joka on mahdollista saavuttaa. Se on haastava, mutta ei tunnu mahdottomalta. Hyviä esimerkkikysymyksiä ovat: Kuinka mahdollisena pidätte, että saavutatte tavoitteenne? Kuinka todennäköisenä pidätte, että saavutatte tavoitteenne? RELEVANT = hyvä tavoite on olennainen. Motivaation kannalta tärkeintä on, että tavoite vie kokonaisuutta selkeästi oikeaan suuntaan. Hyviä esimerkkikysymyksiä ovat: Kuinka tärkeä tavoite on meille? Miltä onnistuminen tämän tavoitteen suhteen tuntuu? TIME BOUND = hyvä tavoite on aikaan sidottu. Tekijöillä on oltava selkeä käsitys siitä, mihin mennessä tavoitteen on tarkoitus toteutua. Hyviä esimerkkikysymyksiä ovat: Milloin tämä tavoite on mahdollista saavuttaa? Koska on oltava valmista, jotta tavoitteella olisi haluttu vaikutus?
13 3. Tunnistetaanko yksikössäsi paljon palveluita käyttävät asiakkaat? Miten? 2. Mitä keinoja sinulla on näiden asiakkaiden/ potilaiden kanssa? 1. Millaisia paljon palveluita käyttävät asiakkaat ovat? Kun kohtaat näitä asiakkaita mitä tunteita herää ja miksi? 3 ryhmää Jokainen ryhmä kiertää kaikki pisteet 10 min./piste
14 1. Millaisia paljon palveluita käyttävät asiakkaat ovat? Haastavia Kiinnostavia Yhteistyöhalusia Kiinnittyviä tai toisaalta heikko kiinnittyminen palveluihin Asiakkuudet pitkittyvät (jäädään pyörimään palveluihin) Myös liikkuvat elämäntyylit Monenlaisia Asiakkaan parissa työskenteleville (eikä asiakkaalle itselleenkään) ei synny yhteistä kokonaiskuvaa tilanteesta koordinointi, kuka seuraa tilannetta? Asiakkaan verkosto koostuu viranomaisista (yksin?) Moniongelmaisuus -> asioiden kerroksellisuus -> ongelmat Päälle liimattu ongelma -> peittää alleen muita ongelmia -> esim. terveyspalveluiden puutteellisuus, esim. mielenterveyspalvelut -> Näkyy aikuissosiaalityössä
15 Kun kohtaat näitä asiakkaita mitä tunteita herää ja miksi? Tätä varten sosiaalityö on, selvitetään! Myös turhautumisen tunnetta Sääli, empatia -> varsinkin silloin, kun asioihin ei ole tartuttu ajoissa esim. koulussa Riittämättömyys Uteliaisuus Kyynisyys
16 2. Mitä keinoja sinulla on näiden asiakkaiden/ potilaiden kanssa? Verkostoyhteistyö: puhelut, yhteisvastaanotto, kotikäynnit Perusteellinen tilannekartoitus (tilannepäivitys) Aikaa asiakkaalle enemmän per kerta ja tapaamiset tiiviimmin Yhteistyö läheisten kanssa Kirjaamisen tärkeys ja tietojen vaihto Tärkeää suunnitelmalliseen työhön tähtääminen (ei akuuttia koko ajan) Tarkistaa onko yhteinen näkemys (asiakkaalla ja työntekijöillä) Jalkautuminen + kotikäynnit + saattamiset, saattaen vaihdettava Sosiaalinen raportointi: palvfelujärjestelmän epäkohdista Asiakkaan subjektiuden tukeminen: Mitä itse ajattelee & haluaisi
17 Työntekijän työvälineet: Motivoiva haastattelut Ratkaisukeskeisyys Audit Seurauspedagogiikka Palveluohjaus Asiakkaan mukaan meneminen
18 3. Tunnistetaanko yksikössäsi paljon palveluita käyttävät asiakkaat? Miten? Asiakkaan tilannetta kartoittaessa kysytään muista palveluista Verkostoyhteistyötä tehdessä Havaitaan mielenterveys problematiikkaa Täytetään esitietolomake (miepä) Ohjataan moneen paikkaan Kanta-palvelusta Eri asiakastietojärjestelmistä Muun yhteistyötahon/omaisen yhteydenoton kautta Asiakkaat kertovat, heitä kuunnellaan/edellyttää usein luottamuksellista asiakassuhdetta Jos riittävästi aikaa, pystytään paremmin tunnistamaan ja riittävän usein/sama työntekijä jatkaa Asuinpaikkakin vaikuttaa ( hukkuuko asiakas) Työ tekijäänsä opettaa -> intuitio
19 Asiakkaiden tunnistaminen Parempi arki hankkeessa on kehitetty paljon palveluita käyttävien/tarvitsevien asiakkaiden tunnistamista syksyllä 2015 Työryhmän työn tuloksena on ns. tunnistamistyökalu, jota kehitetään ja pilotoidaan edelleen Tämän asiakasryhmän tunnistamisen kehittäminen tärkeää Ketkä tarvitsevat ja hyötyvät moniammatillisesta yhteistyöstä? Minkälaisia tarpeita heillä on? Minkälaista toimintaa tulisi kehittää?
20 Tunnistamistyökalu LUONNOS 08/ Asiakkaan tilanteesta herää huoli ja/tai riittämättömyyden tunne 2. Asiakkaan ongelma ei ole yksiselitteinen tai asian ytimeen ei pääse käsiksi 3. Toistuvia ja/tai suunnittelemattomia käyntejä ja yhteydenottoja 4. Epäily riippuvuuskäyttäytymisestä 5. Toistuvasti peruuttamattomia aikoja 2.1 Useita käyntejä eri työntekijöillä 2.2 Läheisten huoli 2.3 Itsetuhokäyttäytyminen 2.4 Epäily mielenterveysongelmasta 2.5 Epäily väkivallan käytöstä asiakkaan lähiympäristössä 3.1 Käynnit ja varaukset n. 10 vuodessa (pth) n. 5 vuodessa (esh) 3.2 Syyt yhteydenottoihin ovat epämääräisiä 3.3 Ongelmat vaihtuvat 3.4 Oireita paljon 3.5 Tapaturmat 4.1 Taloustilanne 4.2 Tapaturmat 4.3 Sairaslomat 4.4 Kipu- tai rauhoittavat lääkkeet, reseptit 4.5 AUDIT 4.6 Labrat, esim. maksakokeet 4.7 Ulkoinen olemus 5.1 Syy peruutukselle on epämääräinen 5.2 Peruuttamattomia aikoja 2 4 / kuukausi (sos) 2 3 per 2 kk (esh) 5.3 Peruuttamattomia aikoja hammashuollossa 2.6 Käytöshäiriöitä/ aggressiivisuutta
21 Hälytysten arviointi
22 Tunnistamisen pilotointi välitehtävänä hankkeen tiimeille Tavoitteet: 1. Asiakkaita tunnistetaan paremmin 2. Nykytilan kartoitus Kuinka paljon yhteisasiakkaita meillä on? 3. Herätteiden pilotointi ja arviointi Onko toimiva työkalu? Tehtävä: Tunnisteet käytössä 2 viikon aikana Kuinka monta tiiminne kohderyhmään liittyvää hälytystä? Hälytysten arviointi Onko kyseessä paljon palveluja käyttävä tai tarvitseva asiakas vai ei? Pilotoinnissa pääsette myös osallistamaan työyhteisönne Vähintään yksi työkaveri mukaan pilotoimaan!
23 Yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma STM:n ja THL:n koordinoimana kehitetty kesänsyksyn 2015 aikana työskentely jatkuu Parempi arki-tiimi kehitti yhteistä suunnitelmaa eteenpäin Pohja esiteltiin integraatiohankkeiden tapaamisessa Pidettiin hyvänä Kommentointi jatkuu Innokylässä ( -> Toiminnallinen soteintegraatio) Pilotointia tapahtunut ja jatkuu Toimintatapa yhteisen suunnitelman suhteen Organisaatiot päättävät itse sähköisen muodon
24 Hoito- ja palvelusuunnitelman otsikointi ja ohjeistus, ehdotus Suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt Suunnitelman vastuuhenkilö Päiväys Asiakkaan tarve Muodostuu yhdestä tai useammasta asiakkaan tunnistamasta tarpeesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset toimivat tukena tarpeiden tunnistamisessa. Asiakkaan tavoitteet Muutos, jota asiakas tavoittelee terveydentilassaan tai arjessa pärjäämisessään. Muutokseen pyritään asettamalla konkreettisia osatavoitteita, joita voidaan seurata. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset toimivat tukena tavoitetta asetettaessa. Suunnitelman toteutumista tukevia asioita Ne asiat henkilön terveydessä, voimavaroissa, elämäntilanteessa ym., jotka tukevat suunnitelman/muutoksen toteutusta. Suunnitelman toteutus ja keinot Sisältää asiakkaan itsensä suunnittelemat keinot muutoksen toteuttamiseksi. Sosiaalija terveydenhuollon ammattilaiset tukevat suunnitelman toteutusta. Seuranta ja arviointi Miten henkilö itse seuraa ja arvioi omaa edistymistään muutoksessa. Sovitaan yhdessä asiakkaan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kanssa millä aikavälillä asiakkaan tilannetta arvioidaan. Lisätiedot: lääkitys, diagnoosit, hoito- ja palvelukontaktit Muuta huomioitavaa Suunnitelma toimitettu asiakkaalle
25 Asiakkaan tarve Lähtökohtana on henkilön itsensä kokema tarve, hänen ilmoittamansa palvelujen piiriin hakeutumisen syy. Asiakas on jo erilaisten työkalujen avulla pohtinut omaa tilaansa ja miettinyt tarpeitaan ja tavoitteitaan Miten voin auttaa? Mitä ajatuksia omahoitolomake (tai vastaava) herätti? Asiakkaan tavoitteet Tavoite kirjataan asiakkaan omin sanoin. Asiakkaan tavoitteet ohjaavat kaikkien ammattilaisten toimintaa. Kertoisitko miten voit nyt ja miten haluaisit voida vuoden päästä? Suunnitelman toteutumista tukevia asioita Toteutusta voivat tukea mm. Mitä teet jo nyt? Mikä sujuu hyvin? Suunnitelman toteutus ja keinot Sisältää yhdessä sovitut toimenpiteet: konkreettisesti ja mahdollisuuksien mukaan aikataulutetusti, mitä on sovittu asiakkaan kanssa yhteistyössä (esim. läheisneuvonpito 1kk kuluessa, seurantakäynti terveyskeskuksessa 6 kk kuluttua). Sisältää erilaisia hyvinvointia tukevia asioita. Voi sisältää myös muita tarvittavia palveluita kuin julkiset sote-palvelut. Mikä auttaa sinua pääsemään tavoitteisiin? Mitä haluat kokeilla seuraavaksi? Minkälaista tukea toivoisit? Seuranta ja arviointi Sisältää asiakkaan kanssa sovitut tavat seurata ja arvioida tavoitteiden toteutumista ja niihin pääsyä. Sovitaan keneen, koska ja miten asiakas ottaa seuraavan kerran yhteyttä. Mistä tiedät meneväsi oikeaan suuntaan? Miten voit seurata onnistumistasi? Milloin tavataan seuraavan kerran?
26 HOPA harjoitus Tehdään harjoituksessa kolme ensimmäistä varsinaista otsikkoa: Asiakkaan tarve Asiakkaan tavoitteet Suunnitelman toteutumista tukevia asioita
Paja 3, Tampere
Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30
LisätiedotParempi arki hankkeen mallinnuksia palvelutarpeen arviointiin
Parempi arki hankkeen mallinnuksia palvelutarpeen arviointiin Tuula Tuominen Kansa-koulu hankkeen tilaisuus: Palvelutarpeen arviointi aikuisten palveluissa 18.11.2016/Pori Hanke kokonaisuutena. Hankkeessa
LisätiedotParempi Arki. Seminaarikierros, Aulanko Päivä 1
Parempi Arki Seminaarikierros, Aulanko 21.-22.9.2016 Päivä 1 Tervetuloa kehittämään! Päivän ohjelma: Esittäytyminen Parempi Arki-hanke Lounas klo 12.30-13.30 Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Tiimien
LisätiedotOsaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016
Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,
LisätiedotParempi Arki. Seminaarikierros, Aulanko , Päivä 2
Parempi Arki Seminaarikierros, Aulanko 21.9. - 22.9.2016, Päivä 2 Jatketaan kehittämistyötä! Päivän ohjelma: Lean-peli (4 tiimiä) 2 h Tunnistaminen 2 h Lounas (12.00) Välitehtävä + välityöskentelystä sopiminen
LisätiedotParempi Arki. Väli-Suomen toiminnallinen sote-integraatio -hanke Risto Kuronen
Parempi Arki Väli-Suomen toiminnallinen sote-integraatio -hanke 2015-2017 Risto Kuronen Väli-Suomen Kaste- hanke Kokonaisbudjetti 1 266 666 Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pirkanmaa: Tampereen kaupunki, Valkeakoski,
LisätiedotTiekartta onnistuneeseen integraatioon. Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus
Tiekartta onnistuneeseen integraatioon Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus 25.1.2018 Parempi Arki kehittämishanke (2015-2017) Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama
LisätiedotParempi Arki. Seminaarikierros , Päivä 1
Parempi Arki Seminaarikierros 31.8.-1.9.2016, Päivä 1 Tervetuloa kehittämään! Päivän ohjelma: Esittäytyminen Parempi Arki-hanke Lounas klo 12-13 Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Tiimien oma työ Päivän
LisätiedotParempi Arki. Seminaarikierros , Hämeenlinna, Aulanko
Parempi Arki Seminaarikierros 27.1.2016, Hämeenlinna, Aulanko Hankkeen kehittämistiimi Jessica Fagerström Pohjanmaa jessica.fagerstrom@ seamk.fi 040 830 0478 Carita Liljamo Etelä-Pohjanmaa carita.liljamo@lapua.fi
LisätiedotVäli-Suomen toiminnallinen sote-integraatio -hanke Erja Oksman, Carita Liljamo, Mari Harju, Risto Kuronen
Parempi Arki Väli-Suomen toiminnallinen sote-integraatio -hanke 2015-2017 Erja Oksman, Carita Liljamo, Mari Harju, Risto Kuronen Väli-Suomen aluejohtoryhmä 17.4.2015 hankejohtaja Erja Oksman Väli-Suomen
LisätiedotParempi Arki. Seminaarikierros Tampere
Parempi Arki Seminaarikierros 5 12.1.2017 Tampere Päivän ohjelma 8.30 SOTE:a muualla - Heli Aalto ja Jaana Kurki, Siun Sote 10.00 Kehittämistyön posteri 10.15 Miten tästä eteenpäin? 11.30 Lounas Kehittämistyön
LisätiedotSeminaarikierros. Parempi Arki , Hämeenlinna, Aulanko
Seminaarikierros Parempi Arki 10.2.2016, Hämeenlinna, Aulanko Hankkeen kehittämistiimi Jessica Fagerström Pohjanmaa jessica.fagerstrom@ seamk.fi 040 830 0478 Carita Liljamo Etelä-Pohjanmaa carita.liljamo@lapua.fi
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotParempi Arki. Seminaarikierros Päivä 2
Parempi Arki Seminaarikierros 31.8. - 1.9.2016 Päivä 2 Jatketaan kehittämistyötä! Päivän ohjelma: Lean-peli (4 tiimiä) 2 h Tunnistaminen 2 h Lounas (12.00) Välitehtävä + välityöskentelystä sopiminen Tiimien
LisätiedotVIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen
VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin
LisätiedotParempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki
Parempi Arki Seminaarikierros 4 1.12.2016 Seinäjoki Päivän ohjelma 8.00 SOTE:a muualla - Heli Aalto ja Jaana Kurki, Siun Sote 9.30 Kehittämistyön posteri 9.45 Miten tästä eteenpäin? 11.30 Lounas Kehittämistyön
LisätiedotPaljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toiminnallisten osakokonaisuuksien tilannekatsaus 04 /2017
Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke 2015-2017 Toiminnallisten osakokonaisuuksien tilannekatsaus 04 /2017 Kainuun tilannekatsaus 1.11.2016-30.4.2017 Hankeosiossa asiakkaita mukana
LisätiedotTerveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia
Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke
LisätiedotTiedote 5/2016. Hankkeen toiminta
Tiedote 5/2016 PAREMPI ARKI -hankkeen tavoitteena on sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen Väli-Suomen alueella. Päämäärä on tarkoituksenmukaiset
LisätiedotETAPPI-TUKI 03/12/2018
ETAPPI-TUKI Etappi-tuki on tarkoitettu Vaasan kaupungin omille oppilaille 1-9lk:lle Etappi-tukeen haetaan alueellisen ertu-ryhmän kautta hakemuksella Etappi-tuki on tarkoitettu niille oppilaille, joiden
LisätiedotPaljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke
Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,
LisätiedotHyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu , Oulu
Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu 2015-2016, Oulu Kehittämis- ja laatupäällikkö Elina Välikangas Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Kuntakokeilujen päätösseminaari 22.3.2017 Kuntalaisten
LisätiedotValtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki ErinOmainen-hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kuulit sä meitä? - Erityislapsiperheiden moninaiset
LisätiedotParempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki
Parempi Arki Seminaarikierros 1 12.5.2016 Seinäjoki Päivän ohjelma 08.30 Miten tästä eteenpäin? Kehittämistyön jatkosuunnitelmia 10.15 Vierailijaluento Merja Tepponen 12.00 Lounas 13.00 Jatkosuunnitelmat
LisätiedotAsiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,
Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op
LisätiedotTerveysasemien asiakasvastaava -toiminta
Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin
LisätiedotOPISKELUHUOLLON YHTEINEN ASIAKASTYÖ LAPE-SEMINAAR
OPISKELUHUOLLON YHTEINEN ASIAKASTYÖ LAPE-SEMINAAR1 23.11.2017 LAPSI- JA PERHEPALVELUT, ENNALTAEHKÄISEVÄT PALVELUT TANJA EKLÖF, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON VASTAAVA LÄÄKÄRI ELIISA ROINE, PALVELUPÄÄLLIKKÖ
LisätiedotOT-organisaatiomalli Pohjoinen OT-KESKUS LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija
OT-organisaatiomalli Pohjoinen OT-KESKUS 11.6.2018 LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija Pohjois-Pohjanmaa Sopimukset Lappi Keski-Pohjanmaa OTkokonaisuuden johtaminen, koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotKP OTE. Opinnoista töihin
KP OTE Opinnoista töihin KP OTE Opinnoista töihin Oma Tie Työhöntoimintamallin LUONNOS 29.5.2018 KP OTE- hankkeen tavoitteet KP OTE- hankkeen päätavoite on sovittaa yhteen eri organisaatioiden toimintaa
LisätiedotVASTUUTYÖNTEKIJÄMALLI
VASTUUTYÖNTEKIJÄMALLI 2018 Vastuutyöntekijän kuvaus VASTUUTYÖNTEKIJÄ Kokoaa perheen tueksi monialaisen verkoston Kulkee asiakkaan matkassa koko asiakkuuden ajan Perheen yhteyshenkilö Perheen kokonaiskuvan
LisätiedotPaljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke
Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke POSKE:n kehittämishanke, jossa 4 osahanketta: Lappi, Kainuu, Länsi-Pohja, Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan toiminnallisen osakokonaisuuden
LisätiedotPaljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain
Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke 2015-2017 Toimintasuunnitelma hankeosiottain 25.4.2016 Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun
LisätiedotParempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki
Parempi Arki Seminaarikierros 1 19.5.2016 Seinäjoki Päivän ohjelma 08.30 Miten tästä eteenpäin Kehittämistyön jatkosuunnitelmia 10.15 Huoneentaulu ministeriöön: sote-terveisiä kentältä. 100 Lounas 100
LisätiedotSosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset
Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus
LisätiedotVESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM
VESOTE-hanke Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hanke Yksi STM:n rahoittamista hallituksen kärkihankkeista (2017 18) Edistetään terveyttä ja hyvinvointia
LisätiedotLAPSET PUHEEKSI TOIMINTAMALLI / YHDEN PUHELUN PERIAATE KESKI-POHJANMAALLA
LAPSET PUHEEKSI TOIMINTAMALLI / YHDEN PUHELUN PERIAATE KESKI-POHJANMAALLA Lapset puheeksi keskustelusta neuvonpitoon Lapset puheeksi keskustelu tarjotaan koulutuksen käyneen ammattilaisen pitämänä joko
LisätiedotKEHITTÄJÄASIAKKAAT JA TYÖNTEKIJÄT PALVELUIDEN KEHITTÄMISEN VOIMAVARANA
KEHITTÄJÄASIAKKAAT JA TYÖNTEKIJÄT PALVELUIDEN KEHITTÄMISEN VOIMAVARANA PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT- HANKE 1.5.2015-31.10.2017 KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA LAPIN HANKEOSIOSSA YHTEINEN
LisätiedotTyönimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)
Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma
LisätiedotPaljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät-hanke (KASTE)
Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät-hanke 2015-2017 (KAT) Kooste kehittämistoiminnasta tavoitteittain Asiakas keskiössä Asiakaslähtöistä työotetta kehitetty nostamalla asiakas palvelusuunnittelussa
LisätiedotLapset puheeksi -menetelmä
Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun
LisätiedotHyvinvointineuvola Hämeenlinnassa
Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely
LisätiedotETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla
Keravan nuorisopalvelut ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla 16.3.2017 Etsivän nuorisotyön asiakkaat NEET-nuoret ovat etsivän nuorisotyön tyypillistä kohderyhmää ikä 16-29
LisätiedotPalveluesimies Tuula Holja
Palveluesimies Tuula Holja 11062014 elämisen taito on vaikea oppia, he eivät ole sairaita vaan pelkästään vanhoja. He tuntevat itsensä usein melko hyödyttömiksi olennoiksi ja hyödyksi oleminen on sentään
LisätiedotI&O kärkihanke: Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon (OSSI-hanke ) IÄKKÄIDEN
I&O kärkihanke: Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon (OSSI-hanke 2016-2018) IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI = ILMA OMAIS- JA PERHEHOITOON
LisätiedotNuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti
Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti Lapsen paras - yhdessä enemmän Pääkaupunkiseudun LAPE-hanke Erityis- ja vaativa taso Terveydenhuolto/HUS Marjaana Karjalainen 1 GMI - Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti
LisätiedotYksilökohtainen oppilashuolto. (oppilaan/huoltajan suostumuksella) Terveydenhoitaja, kuraattori tai psykologi yhdessä muiden ammattilaisten kanssa
Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoa
LisätiedotSOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p
SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta
LisätiedotJalkautuvat erityishuollon palvelut
Jalkautuvat erityishuollon palvelut Jalkautuvat erityishuollon palvelut ovat PKSSK:n Honkalampi-keskuksen palvelu, Pilotin yhteyshenkilöt jolla tuetaan alueen kehitysvammaisia, heidän läheisiään ja lähipalveluja
LisätiedotParempi Arki Väli-Suomen Kastehanke
Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio
LisätiedotParempi Arki. Seminaarikierros Tampere
Parempi Arki Seminaarikierros 4 12.10.2016 Tampere Päivän ohjelma: 10.00 Kotitehtävien purku (4 + 4 tiimiä) 12.00 Lounas 13.00 Yhteinen suunnitelma 14.00 Yhteinen suunnitelma ja oman toimintamallin työstämistä
LisätiedotTUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018
Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018 Kysely Uudenmaan alueen kuntien sosiaalityöntekijöille Kyselylomakkeet kohdistettiin perheryhmäkoti- ja tukiasuntopaikkakunnilla selvittämällä alueen asumisyksiköistä,
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotParempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki
Parempi Arki Seminaarikierros 3 1.6.2016 Seinäjoki Tervetuloa! Päivän ohjelma: 12.00 Kuulumiskierros 12.15 Kotitehtävien purku (Kaksi ryhmää: 4 tiimiä/ryhmä) 14.15 Kahvi, kotitehtävien yhteenveto, velvoittavat
LisätiedotLAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon
LAPE-muutosohjelman yhteys on VIP Vaativan erityisen tuen ohjaus-ja palveluverkostojen alueellinen kick off 29.5.2018 Valteri Tervaväylä, Lohipadon yksikkö Jaana Jokinen Erityisasiantuntija LAPE- Toimiva
LisätiedotParempi Arki. Seminaarikierros , Hämeenlinna, Aulanko
Parempi Arki Seminaarikierros 13.1.2016, Hämeenlinna, Aulanko Hankkeen kehittämistiimi Jessica Fagerström Pohjanmaa jessica.fagerstrom@seamk.fi 040 830 0478 Erika Veltheim Tampere erika.veltheim@tampere.fi
LisätiedotEtelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:
YHYRES TEHEREN - Etelä-Pohjanmaan TYP ja OSMO - Osallisuutta moniammatillisesti hanke Marjo Taittonen, E-P TYP johtaja Maarit Pasto, hankekoordinaattori Etelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotEduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta. Asiantuntijakuuleminen Marjo Alatalo
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Asiantuntijakuuleminen Lakiesityksen sisältämät mahdollisuudet: Sosiaalihuollon palveluja tarvitsevan kansalaisen vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen Pyrkiminen
LisätiedotSMART! Tavoitteen asettaminen.
SMART! Tavoitteen asettaminen. HYTE-valmentajien koulutus 19.9.2017 Eila Kuntsi, projektisuunnittelija, SATA-LIPAKE-hanke Kuva: Papunet.net TAVOITTEEN TUNNISTAMINEN Kenen tavoitteesta keskustellaan? Kuuluuko
LisätiedotMika Niemelä: Lapset puheeksi työn teoreettinen tausta ja juurruttaminen osaksi arjen työtä
Iltapäivä kulku klo 12.00 Tervetuloa klo 12.10 Mika Niemelä: Lapset puheeksi työn teoreettinen tausta ja juurruttaminen osaksi arjen työtä klo 13.30 Kahvit klo 13.50 Todistusten jako ja kouluttajien kokemuksia
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Mistä puhumme, kun puhumme yksilökohtaisesta opiskeluhuollosta?
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Mistä puhumme, kun puhumme yksilökohtaisesta opiskeluhuollosta? Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Yksilökohtaisen opiskeluhuollon
LisätiedotLasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotLAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ VIITEKEHYS POHJOIS-POHJANMAALLA Lasten ja perheiden palvelujen kokonaisuudistus Varhaiskasvatus ja koulu keskiössä mutta
LisätiedotParempi Arki. Seminaarikierros Tampere
Parempi Arki Seminaarikierros 3 13.4.2016 Tampere Tervetuloa! Päivän ohjelma: 10.00 Kotitehtävien purku (4 tiimiä) 11.30 Lounas 12.30 Kotitehtävien purku (4 tiimiä) 14.00 Oman toimintamallin työstäminen
LisätiedotKoulu- /opiskeluterveydenhuollonpalv eluiden, kuraattori- ja psykologipalveluiden yhä vahvempi yhteistyö
Koulu- /opiskeluterveydenhuollonpalv eluiden, kuraattori- ja psykologipalveluiden yhä vahvempi yhteistyö 1.3.2018 Oppimisverkosto Tuula Salmivaara-Pesonen Juulia Lahdensuo 2.10.2017 Miksi yhteistyötä on
LisätiedotKoulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin
Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan
Lisätiedotkoulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle
koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle Johdanto Lasten ja nuorten koulupoissaolot ovat huolestuttava ja vakava sekä usein vaikeasti hoidettava ilmiö. Poissaololla
LisätiedotLöydettynä yksin asuvat ikäihmiset ja etsivä vanhustyö. Minna Pietilä
Löydettynä yksin asuvat ikäihmiset ja etsivä vanhustyö Minna Pietilä 8.11.18 MIKSI tehdä etsivää vanhustyötä?! Etsitään ja tuetaan vaikeissa elämäntilanteissa olevia ikäihmisiä, jotka ovat palvelujen
LisätiedotTyöryhmäkysymykset THL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Systeeminen lastensuojelun toimintamalli Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa / POSKE Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt RYHMÄ 1. Työryhmäkysymykset Miten hyvin mallinnuksessa
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina
ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,
LisätiedotIloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus
Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä
LisätiedotLaukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskus
Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskus Yhteistä työtä Laukaan HyPessä yhdistyvät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevat palvelut hallintorajat ylittäen Keskeistä hyvinvoinnin
LisätiedotParempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki
Parempi Arki Seminaarikierros 1 18.5.2016 Seinäjoki Tervetuloa! Päivän ohjelma: 12.00 Kuulumiskierros 12.15 Kotitehtävien purku (Kaksi ryhmää: 3 tiimiä/ryhmä) 14.15 Kahvi, kotitehtävien yhteenveto, velvoittavat
LisätiedotLoppuraportti Päijät-Häme
Loppuraportti Päijät-Häme Kehittämissuunnittelija Risto Kuronen Päijät-Häme 1 Sisällysluettelo 1. PAREMPI ARKI-HANKE... 3 1.1 HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 1.2 HANKKEEN TOTEUTUMINEN JA TOIMINTA...
Lisätiedottutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari
Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten
LisätiedotKuopion kaupungin peruskouluikäisten huolen tunnistamisprosessi
Kuopion kaupungin peruskouluikäisten huolen tunnistamisprosessi Mikä ihmeen perhekeskus? Perhekeskustoimintamalli tutuksi työntekijöille Merja Jumpponen, terveydenhoitaja, pääkäyttäjä ODA-hanke OMAOLO
LisätiedotOpiskeluhuolto ja ESH
Opiskeluhuolto ja ESH Yhteistyön vahvistaminen 19.9.2018 Minna Nikula Ylilääkäri HUS Nuorisopsykiatria Nuorten Geneerinen Mielenterveysinstrumentti, (GMI) Lähtökohtia GMI kehittämiselle Keskiössä nuori
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotKoulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi
Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...
LisätiedotMonitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset
Monitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset Eteneminen kohti yhteistä näkemystä LAPE päivät 5.-6.2.2018 Työ on jatkunut THL aivoriihessä, jossa mukana STM, OKM ja OPH Työrukkasessa
LisätiedotStrategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015
Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Lasten ja nuorten kärkihankkeen toimintamalli (Strategia 2013)-> Hyvinvointiasema sekä nuorten palvelukeskus (Siun)Soten ja kunnan rajapinnassa (Loppuraportti
LisätiedotMonitoimijaisen arvioinnin kehittäminen Pirkanmaan LAPEssa
Pirkanmaan LAPE Pippuri Monitoimijaisen arvioinnin kehittäminen Pirkanmaan LAPEssa 2.2.2018 Yhteiskehittämispäivä Maria Antikainen ja Nanna Miettunen Nykytilanne Lapsen ja perheen tilannetta kartoitetaan
LisätiedotYhteistyössä on voimaa vaan kuinka siihen päästään?
Yhteistyössä on voimaa vaan kuinka siihen päästään? Parempi Arki Risto Kuronen LT Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksikkö Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä Yhdessä tekemisessä on voimaa vaan kuinka
LisätiedotHUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA
HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma on lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä
LisätiedotSiun soten oppilashuolto THL-OPH-AVI:t
Siun soten oppilashuolto THL-OPH-AVI:t 13.12.17 Apulaisylilääkäri Sanni Penttilä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun soten strategia 2017-2018 Keskeisiä uudistettavia palveluketjuja
LisätiedotKATO MUA! Lapsi näkyväksi hänen omissa palveluissaan
KATO MUA! Lapsi näkyväksi hänen omissa palveluissaan LAPSI SUBJEKTISTA OBJEKTIKSI MIKÄ ON RIITTÄVÄN VARHAISTA TUKEAMISTA JA ENNALTAEHKÄISYÄ? -> tuki jo ennen lapsen syntymää MIKÄ ON LAPSILÄHTÖINEN PALVELU?
LisätiedotKuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut
Kuntaseminaari 24.5.2017 Eskoon Asiantuntijapalvelut Ulla Yli-Hynnilä Henkilöstö esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen sairaanhoitaja (2) puheterapeutti (2) kuntoutussuunnittelija (1) toimintaterapeutti
LisätiedotKolpene jalkautuu kuntakumppanuuspilotti
Kuntoutuskeskus Vuoma Myllärintie 35 96400 Rovaniemi Pohjoista erityisosaamista ja Lapin kuntien yhteistoimintaa Kolpene jalkautuu kuntakumppanuuspilotti 2016-2018 Vuoman ovikuva Kolpeneen asiantuntijapalvelut
LisätiedotAikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?
Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Perhekeskustoimintamallin ja aikuisten palvelujen yhdyspinnat työpaja Sirpa Karjalainen Hankekoordinaattori PRO SOS aikuissosiaalityön kehittämishanke
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotAsiakkaan ja hänen toimintaympäristönsä tueksi jalkautuvat Tays kehitysvammahuollon palvelut
Asiakkaan ja hänen toimintaympäristönsä tueksi jalkautuvat Tays kehitysvammahuollon palvelut Pirkanmaan VammaisKaste-hankkeen tavoitteena on kehittää uusia tapoja vammaisalan osaamisen jakamiseksi asiakkaan
LisätiedotHopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
LisätiedotElintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus
Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Vaikuttava elintapaohjaus Neuvokas perhe työvälineillä 1/2 Tutkimusnäytön mukaan vaikuttavan elintapaohjuksen elementtejä
LisätiedotSOSIAALIHUOLLON TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN. Työvälineen pilotointisuunnitelma
SOSIAALIHUOLLON TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN Työvälineen pilotointisuunnitelma 1. VAIHE: KÄYNNISTÄMINEN - ja PKS:n Sosiaalihuollon tuen tarpeen tunnistamisen -työryhmä - Mitä pilotoidaan: Huolen tunnistamisen
LisätiedotPALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA
PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa Työpaja 1 17.4.2018 13.4.2018 Etelä-Pohjanmaa/Penninkangas/Saukko 1 ETELÄ-POHJANMAA 13.4.2018 Esityksen
LisätiedotMonitoimijaisen arvioinnin työryhmän tapaaminen klo 8-11 Pikassos Nanna Miettunen ja Maria Antikainen. Pirkanmaan LAPE Pippuri
Monitoimijaisen arvioinnin työryhmän tapaaminen 7.11.2017 klo 8-11 Pikassos Pirkanmaan LAPE Pippuri 1 7.11.2017 Aamun ohjelma 1. Monitoimijaisen arvioinnin kokonaisuus - mallin esittelyä ja keskustelua
LisätiedotSOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI
Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita
LisätiedotMonialaisen yhteistyön ABC
Monialaisen yhteistyön ABC Toimintamalli sosiaali - ja terveydenhuollon asiakastyöhön paljon tukea tarvitsevien tai useita palveluita käyttävien asiakkaiden kanssa Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä
LisätiedotTyöterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin
Työterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin Satu Soini, ylilääkäri Työtöterveyslaitos, Uudistuva työterveyshuolto 7.2.2019 Satu Soini Elämänkaariajattelu 7.2.2019 Satu
Lisätiedot