Seminaarikierros. Parempi Arki , Hämeenlinna, Aulanko

Transkriptio

1 Seminaarikierros Parempi Arki , Hämeenlinna, Aulanko

2 Hankkeen kehittämistiimi Jessica Fagerström Pohjanmaa seamk.fi Carita Liljamo Etelä-Pohjanmaa Satu Raatikainen Kanta-Häme pikassos.fi Erika Veltheim Tampere Aloitti / Kokonaan Tre:n kaupungin rahoitus Tuula Tuominen Tampere tuula.tuominen@tampere.fi Mari Harju Pirkanmaa mari.harju@tampere.fi Risto Kuronen Päijät-Häme risto.kuronen@phsotey.fi Erja Oksman Hankejohtaja erja.oksman@phsotey.fi

3 Tervetuloa kehittämään! Päivän ohjelma: Esittäytyminen Parempi Arki-hanke Lounas klo Asiakaslähtöisyys (Pilvikki Absetz) Tiimien oma työ Päivän yhteenveto Illallinen klo 19.30

4 Kierroksella mukana olevat tiimit Valkeakoski Tampere Paljon palveluja käyttävät terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteiset aikuiset asiakkaat Linnainmaan kouluikäisten perheet JIK Lapua Kurikan pitkäaikaistyöttömät Nuoret mielenterveysasiakkaat Pietarsaaren seutu: Hattula FSHKY Aava Oiva Pitkäaikaistyöttömät Kouluikäiset, 7-17-vuotiaat, joista on herännyt huoli eri toimijoilla. Heillä on myös useamman kuin yhden toimijan palvelut jo käytössä tai niiden tarve. Eroperheet, joissa 0-17 vuotiaita lapsia sekä perheessä usean toimijan palvelut käytössä Paljon palveluja käyttävät lapsiperheet Päihde- ja mielenterveysasiakkaat

5 Kierroksella mukana olevat tiimit Esittäytymiskierros ja fiilikset ryhmässä Keksikää ryhmälle nimi (päivän aikana) Mitä odotuksia on seminaarikierroksille? Mitä odotuksia omalle kehittämistyölle?

6 Tiimien odotukset Valkeakoski: Paljon palveluita käyttävät soteaikuiset asiakkaat Tampere: Kouluikäisten perheet Pajapäiviltä selkeyttä mitä ollaan tekemässä, miten suunnitelma saadaan vietyä konkreettisesti käytäntöön, juurrutus, tunnistaminen jälkeinen toimintamalli Yhteistyö, motivaatio kehittämistyöhön, toisen työnkuvaan tutustuminen ja sen tiedon hyödyntäminen JIK: Kurikan pitkäaikaistyöttömät Lapua: Nuoret mielenterveysasiakkaat Pietarsaaren seutu: Pitkäaikaistyöttömät Oiva: Päihde- ja mielenterveysasiakkaat FSHKY: Eroperheet, joissa useita toimijoita ja lapset 0-17 Aava: Paljon palveluja käyttävät lapsiperheet Hattula: Päihde- ja mielenterveysasiakkaat Yhteinen ideointi, yhteistyön kehittäminen, käytännönläheistä työtä, joka myös menee käytäntöön, avoimin mielin mukana, toisten ajatuksien kuuleminen Odottavalla mielellä mukana, käytännön työhön työkaluja, yhteistyön lisääminen yli sektorirajojen, luukutuksen vähentäminen, saattaen vaihtaminen kun siirrytään asteelta toiselta Miten löydetään varhainen tunnistaminen ja työkalu sekä toimintamalli Opitaan tuntemaan eri toimijoita, yhteneväiset toimintaohjeet aluksi sektorikohtaisesti ja siitä eteenpäin laajentaen universaaliksi, yhteinen toimintamalli suurkuluttajille ja sen todellinen käyttöönotto Seminaari toisi vinkkiä kehittämiseen, konkreettista tekemistä, oppimista muilta, toisiin tutustuminen. Avoin mieli ja innostus integraatioon, fokuksen pysyminen lapsiperheissä, konkreettisen toiminnan kehittäminen, päällekkäisten toimintojen löytäminen, oikea aikainen ja oikea tuki Saadaan aikaiseksi yhteneväinen polku lapsen palveluille

7 Parempi Arki Kokonaisbudjetti Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pirkanmaa: Tampereen kaupunki, Valkeakoski, Pirkkala Päijät-Häme Kanta-Häme: Hämeenlinna, FSHKY, Hattula, Janakkala 61 kuntaa Väestöpohja:

8 Taustaa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Ketä nämä asiakkaat ovat? Ja mistä koostuu palvelujen kustannukset? 30 % 20 % 10 % 0 % Asiakasjakauma Kustannusten jakauma

9 Taustaa Ketä nämä asiakkaat ovat? Ja mistä koostuu palvelujen kustannukset? Suuri osa käyttää sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon palveluja Käyttää useampaa palvelukokonaisuutta Asiakkailla monialaisia ongelmia Fyysiset tai psyykkiset pitkäaikaissairaudet Sosiaaliset ongelmat Köyhyys Kuluttaa suuren osan psyykkisen ja somaattisen hoidon kustannuksista

10 Taustaa Ketä nämä asiakkaat ovat? Ja mistä koostuu palvelujen kustannukset? - Better Health and Lower Cost for Patients with Complex Needs IHI Palvelujen, joiden vaikuttavuus on osoittautunut heikoksi, suuri käyttö kertoo, että nykyinen järjestelmä ei pysty vastaamaan näiden potilaiden tarpeisiin - Tämän ryhmän hoito on usein kaoottista, resursseja tuhlaavaa ja on huomattava taakka sekä hoitohenkilökunnalle, että potilaille - Tutkijoiden mukaan tämän ongelman voi poistaa niin, että palvelujärjestelmän ja palveluiden suunnittelussa ja käytännöissä otetaan lähtökohdaksi asiakas, ei organisaatio

11 Hankkeen päättyessä Väli-Suomen alueella on. 1. Käytössä yhteiset yhteisasiakkuuden kriteerit ja toimintamalli paljon palveluja käyttävien asiakkaiden tunnistamiseen 2. Käytössä asiakaslähtöinen sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja palvelusuunnitelma 3. Käytössä yhteistyön toimintamalli sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden välillä 4. Toimiva yhteinen palveluohjaus (sote-integraatio, kunnat ja kolmas sektori)

12 Käytännön toimintaa. Aikataulu Hankkeen toiminta Syksy 2015 Kuinka tunnistat paljon palveluja käyttävän yhteisasiakkaan kriteerit ja toimintamalli Yhteisen hoito- ja palvelusuunnitelman kehittäminen Kevät 2016 Syksy 2016 Läpimurto seminaarikierrokset

13 Miksi ei ole työkalua/toimintamallia organisaatiossasi? Sähköinen tunnistaminen ei riitä Yksintekemisen kulttuuri syvällä systeemissä Yhteistoiminnan kehittämiseltä puuttuu veturi Ajatusmaailma: päivystyksessä hoidetaan vain päivystykselliset asiat ja sitten ihmetellään kun sama potilas käy toistuvasti eri vaivoilla Hierarkia estää tunnistamisen: pois käsistä, pois mielestä Vaikeita asiakkaita, joihin kukaan ei jaksaisi/haluaisi tarttua Lainsäädäntö estää Kehittäminen tapahtuu liian korkealla Toimijat keskenään vieraita, yhteistyöongelmat, tiimityö yli rajojen puuttuu

14 Taloudelliset ongelmat Paljon oireita, ei sairautta Mielenterveysongelmia Sosiaalinen verkosto puuttuu Muistisairaita Päihteiden käyttäjiä Moniongelmaisia Työtä vieroksuvia Työuupuneet Elämänhallinta puuttuu Palveluriippuvaisia Yhteiskunnan yliholhotut Google-viisaat Tyytymättömiä Eroperheitä

15 Mitä tunteita ammattilaisille herää paljon palveluja käyttävän yhteisasiakkaan kohdalla. Voimattomuus Riittämättömyyden tunne Epävarmuus Harmitus Ahdistuminen Kädetön olo Surullisuus Kyynisyys Uupumus Syvälle sydämeen sattuu

16 TUNNISTAMINEN Pilotoinnissa olleet kriteerit: yleinen muistilista

17 Jatkotyöskentely Pidetään sos-pth-esh yhteiset tunnistamisen herätteet Jatketaan tunnisteiden täsmentämistä sektorikohtaisesti, mitä voi esim. tulla tietojärjestelmistä (lääkekorvaukset yms) Fyysinen muoto: pieni, suuri, pyöreä. Tämä työ jatkuu kevään 2016 aikana

18 Yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma STM:n ja THL:n koordinoimana kehitetty kesän-syksyn 2015 aikana työskentely jatkuu Parempi Arki-tiimi kehitti yhteistä suunnitelmaa eteenpäin Pohja esiteltiin integraatiohankkeiden tapaamisessa Pidettiin hyvänä Kommentointi jatkuu Innokylässä ( -> Toiminnallinen soteintegraatio) Toimintatapa yhteisen suunnitelman suhteen Organisaatiot päättävät itse sähköisen muodon Versiota testattu Sosiaalityön asiakasraadissa Tampereella, palaute hyvää: Positiivinen lähestymistapa, asiakaslähtöinen

19 Hoito- ja palvelusuunnitelman otsikointi ja ohjeistus, ehdotus Suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt Suunnitelman vastuuhenkilö Päiväys Asiakkaan tarve Muodostuu yhdestä tai useammasta asiakkaan tunnistamasta tarpeesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset toimivat tukena tarpeiden tunnistamisessa. Asiakkaan tavoitteet Muutos, jota asiakas tavoittelee terveydentilassaan tai arjessa pärjäämisessään. Muutokseen pyritään asettamalla konkreettisia osatavoitteita, joita voidaan seurata. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset toimivat tukena tavoitetta asetettaessa. Suunnitelman toteutumista tukevia asioita Ne asiat henkilön terveydessä, voimavaroissa, elämäntilanteessa ym., jotka tukevat suunnitelman/muutoksen toteutusta. Suunnitelman toteutus ja keinot Sisältää asiakkaan itsensä suunnittelemat keinot muutoksen toteuttamiseksi. Sosiaalija terveydenhuollon ammattilaiset tukevat suunnitelman toteutusta. Seuranta ja arviointi Miten henkilö itse seuraa ja arvioi omaa edistymistään muutoksessa. Sovitaan yhdessä asiakkaan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kanssa millä aikavälillä asiakkaan tilannetta arvioidaan. Lisätiedot: lääkitys, diagnoosit, hoito- ja palvelukontaktit Muuta huomioitavaa Suunnitelma toimitettu asiakkaalle

20 Asiakkaan tarve Lähtökohtana on henkilön itsensä kokema tarve, hänen ilmoittamansa palvelujen piiriin hakeutumisen syy. Asiakas on jo erilaisten työkalujen avulla pohtinut omaa tilaansa ja miettinyt tarpeitaan ja tavoitteitaan Miten voin auttaa? Mitä ajatuksia omahoitolomake (tai vastaava) herätti? Asiakkaan tavoitteet Tavoite kirjataan asiakkaan omin sanoin. Asiakkaan tavoitteet ohjaavat kaikkien ammattilaisten toimintaa. Kertoisitko miten voit nyt ja miten haluaisit voida vuoden päästä? Suunnitelman toteutumista tukevia asioita Toteutusta voivat tukea mm. Mitä teet jo nyt? Mikä sujuu hyvin? Suunnitelman toteutus ja keinot Sisältää yhdessä sovitut toimenpiteet: konkreettisesti ja mahdollisuuksien mukaan aikataulutetusti, mitä on sovittu asiakkaan kanssa yhteistyössä (esim. läheisneuvonpito 1kk kuluessa, seurantakäynti terveyskeskuksessa 6 kk kuluttua). Sisältää erilaisia hyvinvointia tukevia asioita. Voi sisältää myös muita tarvittavia palveluita kuin julkiset sote-palvelut. Mikä auttaa sinua pääsemään tavoitteisiin? Mitä haluat kokeilla seuraavaksi? Minkälaista tukea toivoisit? Seuranta ja arviointi Sisältää asiakkaan kanssa sovitut tavat seurata ja arvioida tavoitteiden toteutumista ja niihin pääsyä. Sovitaan keneen, koska ja miten asiakas ottaa seuraavan kerran yhteyttä. Mistä tiedät meneväsi oikeaan suuntaan? Miten voit seurata onnistumistasi? Milloin tavataan seuraavan kerran?

21 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaita Yhteisasiakkaita Yhteiset tunnistamisen kriteerit» Asiakkaita tunnistetaan Terveys- ja hoitosuunnitelma Hoito- ja palvelusuunnitelma Tarpeet Tavoitteet Toteuttamiseen vaikuttavia asioita Tuki, seuranta ja arviointi Vastuuhenkilö, lisätiedot Asiakassuunnitelma Seminaarikierrokset: yhteisen tekemisen malli

22 Läpimurtotyöskentely Heinänen T, Mäntyranta T, Maijanen S, Kaila M. Läpimurtomallilla terveyshyötyä tuottamaan SLL 2011; 66:

23 Seminaarikierros Paja 1 Välitehtävä Paja 2 Välitehtävä Paja 3 Tarkoitus Kehittämistarpeiden tunnistaminen Työkalujen esittely Nykytilan kartoitus tiiminä Tavoitteen täsmentäminen Oman toimintamallin kehittäminen Toimintamallin pilotointi Toimintamallin arviointi ja jatkokehittäminen Päivä 1 Päivä 1 Päivä 1 Sisältö Parempi Arki Yhteistyön työkaluja Asiakaslähtöisyys Kehittämisen työkaluja Nykytilan kartoitus Nykytilanteen ja ongelmien analyysi Tavoitteet Asiakas mukaan Kotitehtävien purku ja esittely Muutos kohti tiimityötä Mittaaminen osana järjestelmällistä kehittämistä Toimintamallin suunnittelu Muutostyön toteuttaminen = pilotointi Kehittämistyön arviointi Toimintamallien esittely Seuranta ja jatkotoimenpiteet Päivä 2 Päivä 2 Päivä 2 Lean-peli Tiimityö Kehittämisen työkaluja Tavoitteet Kehittämistyön arviointi Välitapaamisista sopiminen Kotitehtävä Kotitehtävien purku ja esittely Toimintamallin suunnittelu Kotitehtävä Toimintamallien esittely Kehittämistyön jalkauttaminen: kuinka meillä eteenpäin? Seminaarikierroksen arviointi - Mitä viemme siitä kotiin?

24 PDSA- kehittämisen jatkuva sykli 4.Act PDSA 3.Study 1.Plan 2.Do

25 PDSA Plan suunnittele Valtaosa kehittämistyöstä Tulee tehdä huolellisesti ja eri toimijoita huomioiden Tuloksina Nykytilan kartoitus Toivotun tuloksen kuvaus Ongelman syiden inventointi Suunnitelma kehittämisen toimenpiteistä

26 PDSA Do testaa toiminnassa Ei kun tuumasta toimeen! Testaa suunnitelman mukaiset kehittämistoimenpiteet käytännössä Kerää jatkuvasti tietoa toimenpiteiden käyttöönotosta Aluksi pienessä mittakaavassa

27 PDSA Study analysoi tulokset Pilotin tulosten analyysi Oliko vastatoimi tehokas? Löytyikö ongelmaan apua? Mikä on järkevä aikaväli? 30 päivää 60 päivää 90 päivää

28 PDSA Act vakauta tai aloita uusi sykli Jos vastatoimi on tehokas Toimeenpano laajemmassa mittakaavassa Jos vastatoimi ei ollut tehokas tai tuottanut odotettuja tuloksia Aloita uusi sykli Löytyikö kaikki ongelman syyt? Tehtiinkö testaus kunnolla? Oliko henkilöstö perehtynyt? Motivoitunut?

29 Lounas klo

30 Asiakaslähtöisyys (klo ) Pilvikki Absetz Dos. (terveyden edistäminen), PsT

31 Tiimien ryhmätyöt Tehtävä 1: 1. Jokainen miettii aluksi oman paljon sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävän asiakkaansa tarinaa 2. Muutama kertoo lyhyesti oman asiakastarinansa muille ryhmäläisille 3. Valitkaa yksi tarina kuvattavaksi lakanalle 4. Kuvatkaa lakanalle mitä toimijoita asiakkaan tarinassa oli ja miten polku eteni

32 Tiimien ryhmätyöt Tehtävä 2: Merkatkaa lakanaan värillisellä nuolella ongelmakohdat ja solmukohdat. Miettikää missä kohtaa ilmeni, että toisten palveluita ei tunneta/tunnetaan? Missä kohtaa olisi pitänyt tehdä yhteistyötä muiden kanssa? Missä kohtaa ongelmiin tartuttiin / ei tartuttu? Olisiko ollut hyötyä jos olisi tartuttu? Miten se olisi näkynyt tai ilmennyt? Tehtävän oleelliset kohdat kirjataan erilliselle fläpille.

33 Tiimien ryhmätyöt Tehtävä 3: Ryhmä 1: Pitkäaikaistyöttömät: JIK ja Pietarsaari Ryhmä 2: Mielenterveys- ja päihdeasiakkaat, soteyhteisasiakkaat: Lapua, Oiva ja Valkeakoski Ryhmä 3: Lapsiperheet: Aava ja Tampere Ryhmä 4: Kouluikäisten perheet ja eroperheet: Hattula ja FSHKY

34 Tiimien ryhmätyöt Jokainen tiimi esittelee tehtävän 2. tuotokset toisille tiimeille, tiimit voivat mennä oman prosessinsa luokse. Tarkoitus ei ole esitellä alusta pitäen koko prosessia vaan solmukohtia. Keskustelua tuotoksista. Kirjatkaa kommentteja ylös fläpille: Mitä ajatuksia heräsi? Samankaltaisuuksia? Erilaisuuksia?

35 A 3 kehittämisen kuvaamisen väline A3 Otsikko (ongelma) tukikysymykset 1. Taustatiedot: Miksi keskustelette tästä aiheesta? 5. Kokeiltavat muutokset: Mitä muutoksia voitaisiin harkita? Miten aiotte valita muutosvaihtoehdot ja miksi? Miten ajattelette muutoksen vaikuttavan ongelman perussyyhyn, muuttavan nykytilannetta ja vaikuttavan tavoitteen saavuttamiseen? 2. Nykytilanne: Missä mennään tällä hetkellä? Mikä on ongelma? Mitä? Koska? Kuinka usein? Kuka? Kuinka? MITÄ, ei miksi! 3. Tavoite: Missä meidän pitäisi olla? Mikä on erityinen muutos, jonka haluatte saavuttaa? 6. Suunnitelma: Miten saamme tietoa em. asioista? Kuka tekee mitä, milloin ja miten? Mistä tiedämme, mitä vaikutusta muutoksilla on? Mikä on kriittinen piste? Tulokset? 7. Seuranta: Jatkotoimenpiteet? Miten auki jääneet kysymykset voidaan ennakoida? 4. Ongelman analyysi: Mitkä ovat ongelman perussyyt? Mitkä seikat hankaloittavat ja estävät meitä tavoitteeseen pääsyssä? 8. Varmista jatkuva PDSA-sykli

36 Päivän kultajyvät ja yhteenveto Keskustelkaa ryhmässä mikä on tämän päivän kultajyvä Ryhmäytyminen alkanut ja kehittäminen alkanut Ongelman suuruus valjennut Asiakkaan oma motivaatio Tutustuttu Saanut ymmärrystä toisten tekemisestä Hyvä henki: pullon henki nimeksi Ymmärrys kasvanut mitä kaikkea eri ammattilaiset tekevät saman asiakkaan eteen Hyvä tulee, luottavainen mieli Yhteistyön merkitys