Jo Puranen & Harms (1964) yrittivät selvittää kysymystä käytännön ohjaustyön pätevyydestä, validiteetista.

Transkriptio

1 Jo Puranen & Harms (1964) yrittivät selvittää kysymystä käytännön ohjaustyön pätevyydestä, validiteetista. Mitkä ovat hyvän ohjaustyön pätevyyden kriteerit? Mistä kriteereitä on haettava? Tulema: Auttamiskriteeri on keskeisin validin ohjauksen kriteeri, jota voidaan mitata ohjauksen aikana kuljetulla matkalla. Välimatka ohjausprosessin alun ja lopun välillä on ohjauksen validiuden mittari. 1

2 Välimatka eli auttamiskriteeri voidaan määritellä sekä yksilöllisesti (asiakkaasta lähtien) tai institutionaalisesti eli yhteiskunnallisesti eli Puranen ja Harms pyrkivät integroimaan yksilöllisen (idiograafisen) ja yhteiskunnallisen näkökulman ( nomoteettisen ). Ohjauksen kiihtynyt laajentuminen Työelämän kehitys Koulutuksen kehitys Ammatillinen laajentuminen Poliittinen kehitys - Osallisuuden korostus - Julkisen talouden kustannuspaineet 2

3 Toimeksianto: kehittää Työ- ja elinkeinotoimistojen ohjauspalvelujen seuranta- ja arviointijärjestelmän perusteet liittyen meneillä olevaan TE-palvelujen uudistamiseen lähtien siitä, että pelkillä sijoittumiskriteereillä, jonka tason nykyinen tilastointi- ja seurantajärjestelmä lähinnä tavoittavat, ei saada esiin välivaiheita eikä liikkeitä kohti työelämää Uuden seurantajärjestelmän perusteet koskevat kaikkea ohjauksellista työtä TEtoimistoissa (ammatinvalinnanohjaus, erityispalvelut kuten nuorten, maahanmuuttajien tai osa-työkykyisten palvelut sekä prosessimainen työvoimaneuvonta ) 3

4 Rakentaa tietoisesti silta ohjauksellisen yksilötason tiedon (idiografisen) ja ryhmätason (nomoteettisen) tiedon välille Integroida kvalitatiivinen, kvantitatiivinen ja sosiaalinen eli tiedon inhimillinen tulkinta Tutkimusaineisto koostuu kolmen alueen asiakastyökokeiluista, ohjauksen modernin vaikuttavuuskeskustelun. ja ohjauspolitiikan analyysistä, toimijoiden työpajoista, tutkimusryhmän kriittisistä reflektioista Tutkimuksen tulos on esitys uuden seurantaja arviointijärjestelmän prototyypiksi, joka koostuu seuranta-työkalusta eli Työelämätutka 1. sta ja ehdotuksesta sen tulkintajärjestelmäksi eli infraksi 4

5 Tavoitteeni ja vaihtoehtoni ovat selkeät Konkreettinen toiminta kohti työelämää, koulutusta tai muuta elämäntilanteen ratkaisua edellyttää selkeää ja konkreettista tavoitetta. Pulliainen (1995): keskeinen asiakkaiden ohjaukselle asettama odotus ja myös asiakkaiden ohjaukseen kokeman tyytyväisyyden kriteeri 5

6 Luotan mahdollisuuksiini Luottamus a) omiin kykyihin, b) siihen että tavoitteet on mahdollista toteuttaa nykyisessä tilanteessa Käytän aktiivisesti erilaisia hakutapoja työhön ja koulutukseen Ulottuvuus ilmentää, missä määrin asiakas tuntee erilaisia tiedonhakukanavia ja -menetelmiä liittyen työhön tai koulutukseen ja kuinka monipuolisesti hän käyttää niitä ja työvoimapalveluita yleisemminkin Olen joustava työ- ja koulutusvaihtoehtojen suhteen Ulottuvuudella arvioidaan joustavuutta, jota selviytyminen muuttuvan työelämän, työmarkkinoiden ja koulutusrakenteiden maailmassa edellyttää. Sen avulla voidaan tunnistaa turvaa edistäviä ja rajoittavia tekijöitä. 6

7 Osaamiseni on työelämään riittävä kuinka hyvin asiakkaan koulutuksen sekä työ- ja elämänkokemuksen kautta hankittu osaaminen vastaa asiakkaan oman arvion mukaan työelämän ja ammattialan asettamia vaatimuksia Työkykyni ja voimavarani ovat riittävät työelämään. Fyysiset ja henkiset voimavarat suhteessa asiakkaan tavoitteisiin? Saan tukea minulle tärkeiltä ihmisiltä - Ulottuvuus kuvaa asiakkaan sosiaalisia voimavaroja, millaista tukea asiakas saa lähipiiriltään Toimeentuloni ja työssä käyntiin tarvittavat aineelliset tekijät Työhön ja koulutukseen hakeutumisen mahdollistaa riittävä "taustaturva" eli riittävät taloudelliset ja aineelliset resurssit 7

8 Tutkan avulla kyettiin määrittämään asiakkaiden palvelutarve sisällöllisesti relevantilla tavalla Saatiin näkyväksi liike asiakkaiden työelämäsuhteen kehityksessä Tutkasta itsessään tuli yksilöohjauksen työkalu ja virike yhteisen viitekehyksen perustaksi niin sisälle (TE-hallinnon eri toimijoiden kesken) kuin ulos (suhteessa kumppaneihin ja verkostoihin) TUTKAN HYÖDYNTÄMINEN OHJAUSPALVELUN SEURANNASSA JA JOHTAMISESSA 8

9 9

10 Esimerkki asiakkaan alkuarviosta tutkalla tavoitteet selvät 5 toimeentulo kunnossa 4 luottaminen mahd läheistuki hakutapojen aktiivisuus Sarja1 työkyvyn riittävyys vaihtoehtojen joustavuus osaamisen riittävyys Asiakkaan ensimmäinen ja toinen arvio tutkalla tavoitteet selvät 5 toimeentulo kunnossa 4 luottaminen mahd läheistuki hakutapojen aktiivisuus Sarja1 Sarja2 työkyvyn riittävyys vaihtoehtojen joustavuus osaamisen riittävyys 1

11 Tutkayhteenveto koko ohjauksen asiakkaistosta tavoitteet selvät 4 Tavoitteet ovat selkiytyneet toimeentulo kunnossa 3 luottaaminen mahd. 2 1 Sarja1 läheistuki hakutapojen aktiivisuus Sarja2 Sarja3 työkyvyn riittävyys osaamisen riittävyys vaihtoehtojen joustavuus Osaaminen on kehittynyt 6 Tutkayhteenveto koko asiakkaiston alkutilanteesta (prosentteina) tavoitteet selvät luottaminen mahdollisuuksiin hakutapojen aktiivisuus vaihtoehtojen joustavuus osaamisen riittävyys työkyvyn riittävyys läheistuki toimeentulo kunnossa 11

12 Toiminnan'taso' Aineistot' Miten'käsitellään' Rytmi' TEM/ ohjausasiat' TE<tsto (soveltuvinosin ELY)' Palvelulinjat ' Ryhmät/.imit/ esimiestyö ' Yksilöllinen ohjaustyö' Asiakas Vuosi.lastot Tutkayhteenvetojenvertailua Verkostopalau8eenvertailua Vuosi.lastot/ palvelulinja.lastot Tutkayhteenvedot Asiakastyytyväisyyskyselyt Sidosryhmä/kumppani/ verkostopalau8eet Vuosi.lastot/palvelulinja Tutkayhteenvedot Prosessienarvioin. Asiakastyytyväisyyskyselyt Esimerkkejäasiakastyöstä Kumppani/verkostopalau8eet Tutkayhteenvedot Prosessienarvioin. Tapausesimerkkejä Tutkat Tutkayhteenvedot Muutcase<aineistot Asiakaskäy8äätutkansopivia versioita,myösverkossa TUJO<prosessi Työpajoja Kumppanityöpajoja Esim.Yhteinen kehi8ämisfoorumiely +TE<tsto TE<tstonjohtoryhmä Linjatyöpajat/katsaukset Palaveritkumppaneiden kanssa Esimies<ja ryhmäpalaverit Omatyhteenvedotja pohdinnat Esimerkkejäpalavereihin Vuosi8ainjatarpeen mukaan Jokatoinenvuosi? Vuosi8ain Johtoryhmänrytmi Tarpeenmukaan(joka toinenvuosi?) ¼<½v.? Tarpeenmukaan Vuosi8ain ½<vuosi8ain? Jokatoinenvuosi? Esimiespalaverien/ryhmien rytmi Omarytmi Yhdessäasiakkaankanssa Asiakastyönrytmi Tulokset lupaavia tarvitaan lisää Tutkan kokeiluita eri ohjauskonteksteissa Ohjaajien oman työn kehittämisen välineenä Ohjaajien yhteiskehittämisen välineenä verkostoissa ja yli toimialarajojen Tarvitaan organisaatiotason/ institutionaalisia kehittäviä kokeita, joissa hyödynnetään koko prototyyyppiä eli Tutkaa samanaikaisesti yksilö ja ryhmätasolla ja kehitetään sitä hyödyntäviä kehittämis- ja johtamiskäytänteitä 12