Savonia-ammattikorkeakoulu TOIMINTA- JA TULOSRAPORTTI 2010 (TOTU) Hyväksytty Savonia-ammattikorkeakoulun hallituksessa 17.2.

Transkriptio

1 TOIMINTA- JA TULOSRAPORTTI 2010 (TOTU) Hyväksytty Savonia-ammattikorkeakoulun hallituksessa (6 )

2 Sisällysluettelo 1 Rehtorin katsaus Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnon toiminta vuonna Laadunhallinta, seuranta ja arviointi Seuranta ja arviointi Opetuksen ja opiskelun toiminta vuonna Tutkimus- ja kehitystyö sekä maksullinen palvelutoiminta Tukipalvelut Henkilöstöpalvelut Kansainvälisen toiminnan palvelut Kirjasto- ja tietopalvelut Opiskelijapalvelut Taloushallintopalvelut Tietohallintopalvelut Tilapalvelut Viestintäpalvelut Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan toiminta Ammattikorkeakoulun talous Talouden ydinasioiden toteutuminen vuonna Ammattikorkeakoulun talouden hallinta Käyttötalousosan ja investointiosan toteutuminen Käyttötalousosat Liite 1. Tuloskortti Liite 2. Opetusministeriön määrittelemät tuloksellisuusmittarit Liite 3. Talouden taustatietoja... 26

3 1 Rehtorin katsaus Savonian ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun välinen ISAT- strateginen kumppanuus eteni suunnitelmallisesti. Lisäksi yhteistyö ISAT:n ja Itä-Suomen yliopiston (UEF) kanssa tiivistyi. Savilahden kampushanke selkiytyi syksyn aikana. Suuhygienistikoulutuksen tilasuunnittelu ja opetusyhteistyön kehittäminen jatkui yhdessä Itä-Suomen yliopiston hammaslääkärikoulutuksen kanssa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n vetämässä suunnitteluhankkeessa. Toiminnallisten tulosten osalta voidaan olla erityisen tyytyväisiä vetovoimatulokseen. Tulokseen vaikutti hyvinvointialan erinomaiset vetovoimaluvut. Liiketalous- ja kulttuurialan ja teknologia- ja ympäristöalan vetovoimaluvuissa jäätiin selvästi alle asetetun tavoitteen. Opiskelija- ja sidosryhmätyytyväisyyden osalta voidaan olla kohtalaisen tyytyväisiä. Haasteena ovat selvästi opiskelijoiden oppimisympäristöt ja niiden kehitystyö jatkossa. Sidosryhmien osalta yksityisen sektorin entistä parempi huomioiminen on ajankohtaista. Kansainvälisen toiminnan osalta liikkuvuus on hyvällä tasolla. Kv-tutkinto-opiskelijamäärien osalta on vielä paljon tehtävää. Vaihtelut liikkuvuudessa ja kv-tutkinto-opiskelijamäärissä osaamisalueiden kesken ovat vielä varsin suuret. Opetus- ja opiskeluprosessien osalta tulokset ovat positiivisia 45 opintopistekertymän osalta. Sitä vastoin tutkinnon suorittaneiden määrän osalta voidaan olla huolestuneita. Erityisesti tämä koskee teknologia- ja ympäristöalan osaamisaluetta. Tutkintojen määrä opettajaa kohden on alle asetettujen tavoitteiden kaikilla osaamisalueilla ja tutkintotuottavuusindeksi vielä hieman alle tavoitteiden. Osaamisalueiden erot ovat kuitenkin varsin suuret. Maksullisen palvelutoiminnan ja tutkimus- ja kehitystoiminnan osalta tulokset ovat varsin hyvät. Haasteena on kansallisen kilpaillun rahoituksen piiriin kuuluva tutkimus- ja kehitystoiminta. Henkilöstön koulutukseen asetettua tavoitetta ei saavutettu. Myöskään henkilöstön kielitaitoa mittaavia kielitutkintoja ei valmistunut tavoitteen mukaisesti. Jatkossa erityisesti koulutusalat, joilla on englanninkielisiä tutkintokoulutuksia joutuvat kiinnittämään henkilöstön kielitaitoon huomioita ja motivoimaan henkilöstöä suorittamaan kielitutkintoja. Vuosi 2010 oli ammattikorkeakoulun 17. toimintavuosi. Kiitän lämpimästi kuntayhtymämme luottamushenkilöitä, ammattikorkeakoulun hallitusta ja johtoa, sidosryhmiemme edustajia sekä erityisesti henkilöstöämme ja opiskelijoitamme vuoden 2010 tuloksekkaasta toiminnasta. VELI-MATTI TOLPPI rehtori Sivu 3 / 26

4 2 Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnon toiminta vuonna 2010 Ammattikorkeakoulun sisäisestä hallinnosta ja kehittämisestä vastasi ammattikorkeakoulun hallitus ja rehtori. Hallituksessa oli rehtorin lisäksi 10 henkilöstö- ja ulkopuolista jäsentä. He edustivat ammattikorkeakoulun muuta johtoa, päätoimisia opettajia, muuta päätoimista henkilöstöä ja päätoimisia opiskelijoita sekä elinkeino- ja muuta työelämää. Ammattikorkeakoulun hallitus kokoontui vuoden 2010 aikana 9 kertaa. Rehtori Veli-Matti Tolpin lisäksi ammattikorkeakoulun hallitukseen kuuluivat seuraavat jäsenet: varsinainen jäsen henkilökohtainen varajäsen Päätoimiset opiskelijat Atte Kauhanen Sakera Joarder Enni Loikkanen Joona Hämäläinen Päätoimiset opettajat Antti Kares Hilkka Lassila Pertti Kupiainen Sirkka-Liisa Halimaa Muu päätoiminen henkilöstö Juha Laitinen Anitta Miettinen Juha Pakarinen Mari Miettinen Muu johto Mervi Vidgrén Riitta Rissanen Elinkeino- ja muun työelämän edustajat Jorma Kajanus Kaija Korhonen Elina Pallonen-Eriksson Merja Miettinen Jyrki Sahala Anne Pääkkönen Puheenjohtajalla, vararehtorilla ja talousjohtajalla oli läsnäolo- ja puheoikeus ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksissa. Ammattikorkeakoulun sihteerinä toimii hallinto- ja henkilöstöpäällikkö. 3 Laadunhallinta, seuranta ja arviointi Laadunhallinnassa keskityttiin toimintavuonna 2010 loppuunsaattamaan organisoitumiseen liittyvät uudistustyöt. Kevättalvella 2010 toteutettiin johdon katselmukset uudistetussa muodossa niin sanottuina henkilöstötilaisuuksina. Johdon katselmusten tavoitteena oli tulosten ja toiminnan läpikäymisen lisäksi keskustella kehittämistä vaativista asioista sekä osaamisaluemallin toimivuudesta. Johdon katselmustulosten perusteella osaamisaluemallin voi todeta käynnistyneen hyvin. Kehittämistä vaativat asiat liittyivät arkipäivän työn sujumiseen ja eri toimijoiden väliseen työnjakoon. Palautteiden perusteella tarkistettiin työnjakoja ja korjattiin puutekohtia. Tilaisuudet saivat henkilöstöltä erittäin hyvän palautteen. Tukipalvelujen osalta toteutettiin itsearvioinnit, joiden avulla selvitettiin kunkin tukipalvelun toimivuutta, tehtyjä toimintamalleja sekä palvelusopimuskäytäntöä. Arvioinnin tuloksen perusteella voitiin todeta tehdyt linjaukset onnistuneiksi. Toimintamalleja pidettiin toimivina ja palvelusopimuskäytäntöä ja sisältöjä perustehtäviä tukevina ja osaamisalueita palvelevina. Parannettavaa löytyi toimintojen rajapinnoilla ja niihin liittyvässä työnjaossa. Uudistettu laaturyhmä käynnisti toimintansa keväällä Ryhmä keskittyi työssään ydinprosessien toimivuuden turvaamiseen muun muassa opiskelijakyselyjä uudistamalla, mittareita täsmentämällä sekä käynnistämällä arviointiarkkitehtuurin uudistamisen. Tiedontuotannon osalta keskityttiin Opetus- ja kulttuuriministeriön uusien mittareiden ja niihin liittyvien laskentamallien käyttöönottoon. Samalla selvitettiin valtakunnallisen tietojärjestelmähankkeen vaikutuksia Savonian tietojärjestelmäkehitystyöhön. Sivu 4 / 26

5 Prosessien toteutumista ja tavoitteiden mukaisuutta toteutettiin yhteisten käytänteiden avulla. Prosesseihin liittyvät kehitystoimet kohdennettiin onnistumisen kannalta kriittisiin kohteisiin. Kumppanuuksien hoitamiseen liittyviä parannustoimia tehtiin kuvaamalla yhteinen kumppanuusprosessi ja siihen liittyvät yhteiset ohjeet. Opiskelijoiden ohjauksen ja henkilökohtaisen opiskelusuunnittelun integroitumista edistettiin yhdistämällä nämä kaksi prosessia yhdeksi kokonaisuudeksi. Prosessikansioiden uudistustyö käynnistettiin, tavoitteena on yksinkertaistaa entisestään prosesseihin liittyvää toimintaa. Savonia-ammattikorkeakoulun johtamisjärjestelmän toimivuutta arvioitiin itsearvioinnin avulla. Kokonaisuutena johtamisjärjestelmää pidettiin toimivana, eri toimintojen rajapinnat ja työnjako niissä kaipasivat tarkennuksia. Tarkennukset tehtiin muuan muassa viestinnän, tilapalveluiden, tietohallinnon sekä henkilöstöpalveluiden osalta. Kehittämisresurssitarpeiden arviointi ja priorisointi toteutettiin osana ISAT-yhteistyötä. Kansallista ja kansainvälistä vertailtavuutta parannettiin tilastotietoihin ja niiden käytettävyyteen liittyen. Tilastointi keskitettiin ja samalla siihen liittyvä raportointi ja kirjaamisen ohjeistus. 3.1 Seuranta ja arviointi Seurannat, arvioinnit, johdon katselmukset sekä sisäinen valvonta ja tarkastus toteutettiin ja raportoitiin vuonna 2010 Savonia-ammattikorkeakoulun vuosikellon mukaisesti. Arviointisuunnitelma noudatti laadunhallintaohjelmaan kirjattuja ja sovittuja arvioinnin kohteita vuonna 2010: ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, osaamiskeskittymät sekä toimintojen ja palvelujen itsearvioinnit. Opetusministeriön ja Korkeakoulujen arviointineuvoston määrittelemät kansalliset ja kansainväliset arvioinnit toteutettiin annettujen ohjeiden mukaisesti. Savonian arviointisuunnitelma toteutui sovitusti. Savonia osallistui moniin valtakunnallisiin kilpailuihin ja menestyi niissä erinomaisesti. Muun muassa Suomen Laatupalkintokilpailussa Savonia ja terveysala sai Suomen ensimmäisenä korkeakouluna kansainvälisestikin arvostetun ja Euroopan laatupalkintomalliin (EFQM) kuuluvan Recognized for Excellence R4E-tunnustuksen. Yrittäjyyteen liittyen luonnonvara-ala sai ammattikorkeakouluverkoston myöntämän FinPin-palkinnon. Lisäksi tekniikan ja rakentamisen koulutusala oli mukana Tekesin palkitsemassa Vuoden Talo -hankkeessa. Tekniikka ja kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma sai myös vuoden 2009 lopulla Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosille myöntämän koulutuksen laatuyksikköpalkinnon ja siihen liittyvän tunnustuksen. Tekniikan ala osallistui valtakunnalliseen tutkintorakenteen arviointiin. Osaamiskeskittymien itsearviointitulosten perusteella todettiin osaamiskeskittymien käynnistyneen hyvin, joskin yhtenäisyyttä lisättiin käynnistämällä yhtenäisten toimintamallien rakentaminen osaamiskeskittymille. ISAT:n yhteistyössä toteutettiin ylempien ammattikorkeakoulututkintojen benchmarking. ISATyhteistyöhön liittyvien yhteisten seuranta- ja arviointi-indikaattoreiden sekä kyselyjen benchmarking käynnistettiin sekä sovittiin yhteisistä arvioinneista vuodelle Savonian henkilöstöä osallistui Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun sisäiseen auditointiin muun muassa toimimalla auditointiryhmän vetäjänä sekä haastatteluryhmiin osallistumalla. 4 Opetuksen ja opiskelun toiminta vuonna 2010 ISAT:ssa opetuksen kehittämistyötä tehtiin valituilla kolmella painoalalla sekä vetovoimainen koulutus toimenpidekokonaisuudessa ja kansainvälisyyden edistämisen osa-alueella. Vuoden aikana esiinnyttiin ISAT-toimijoina kv-markkinoinnin lisäksi Venäjällä, Intiassa sekä Nantesissa International Education -konferenssissa. Opiskeluprosessia tehostettiin opetussuunnitelmien ja ohjauksen uudistamistyöllä. Tulokset osittavat, että nuorten koulutuksessa opiskeluprosessit toimivat. Asetettu tavoite, vähintään 45 opinto- Sivu 5 / 26

6 pistettä suorittaneiden osuus tutkintoa suorittavista, ylitetään selvästi. Kun tarkasteluun otetaan mukaan aikuisopiskelijat (ml. ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot) niin asetettu tavoite saavutetaan, mutta erityisesti ylempien koulutusohjelmien osalta on jatkossa kiinnitettävä huomio opintojen etenemiseen ja tutkintojen valmistumiseen. Vuonna 2010 ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittämistyötä vauhditti tehty sisäinen arviointi. Sen perusteella valittujen kehittämistoimenpiteiden etenemisestä vastasi tehtävään nimetty koordinaattori yhdessä koulutusohjelmien vastuuopettajien kanssa. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen liittäminen osaksi osaamiskeskittymätoimintaa ei edennyt vuoden aikana. Ylempien tutkintojen osalta keskityttiin opetussuunnitelmatyöhön sekä yhteisen opintotarjonnan kehittämiseen. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen eteni ESR-hankkeena. Hankkeessa AHOTtoimintamallia pilotoitiin liiketalouden tutkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa. Pilotointi laajenee sosiaali- ja terveysalalle sekä tekniikkaan. Eri yksiköissä ja osaamisalueilla on opetussuunnitelmatyöllä ja käytännön pilotoinneilla edistetty OIS-ajattelua, jossa yhdistyvät laadukas oppiminen ja opetus sekä työelämälähtöinen tutkimus- ja kehittämistoiminta. Hyvinvoinnin osaamisalueella on järjestetty vuoden aikana neljä kehittämispäivää, joiden teemana oli OIS ja uusi opettajuus. Osana OIS-ajattelua Varkauden kampuksella on vuoden aikana tehty fyysiseen ja virtuaalisen oppimisympäristöjen kehittämistyötä. Tekniikan koulutusalalla CDIO-hanke on edistänyt keskustelua opetuksen ja oppimisen uudistamisesta. Muotoilun uudistetussa opetussuunnitelmassa on OIS-toimintamallin mahdollistava rakenne, joka luo hyvät edellytykset monialaisen projektitoiminnan järjestämiseen. Palkittua ytiimin toimintamallia jatkokehitettiin monialaistamalla siten, että vuonna 2010 ytiimissä oli opiskelijoita viideltä koulutusalalta. Opetuksen kehittämiseen liittyi olennaisesti verkko-opetus, jossa erityyppistä oppimisen ja opettamisen sähköisiä työkaluja kokeiltiin ennen kaikkea Mobiilituutorointi, PeLe ja Virtukampushankkeissa. Verkko-opetukseen liittyviä koulutuksia järjestettiin yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Suomesta lähteviä ja Suomeen saapuneita vaihto-opiskelijoita oli 393 hlöä, mikä ylitti asetut tavoitteet (380). Hyvinvoinnin osaamisalueella on edelleen vahvistettu englanninkielistä koulutustarjontaa, sillä entisen Multipro-moduulin lisäksi rakennettiin WellPro-moduuli. Myös energiatekniikan koulutusohjelmassa suunniteltiin laajoja englanninkielisiä opintokokonaisuuksia. Vientikoulutuksen avaaminen ei paljoakaan edennyt. Myös kaksoistutkintojen kehittäminen edistyi hitaasti. Tekniikka teki ensimmäisen kaksoistutkintojen periaatteiden mukaisen sopimuksen Windesheimiin. 5 Tutkimus- ja kehitystyö sekä maksullinen palvelutoiminta Tutkimus- ja kehittämistyön suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana vahvistettiin työelämälähtöistä ja aluekehitystä edistävää toimintaa. Innovaatiotoimintaa vahvistettiin mm. Tekesin TULIohjelman avulla, jossa erityisesti panostettiin opiskelijoiden innovaatioaihioiden esiselvityksiin ja jalostusvaiheen suunnitelmiin. Henkilöstön keksintöilmoituksia tehtiin 8 kappaletta. TKI-toiminnan ja opetuksen integraatioon kiinnitettiin huomiota jo hankesuunnittelussa. TKIhankkeiden suunnittelua suunnattiin osaamiskeskittymien kärkiosaamisen alueille. Osaamiskeskittymien TKI-kärkien terävöittämistä jatketaan vuonna TEKES-rahoitteisia hankkeita oli toimintavuonna yhteensä 17 kappaletta. TKI-toiminnan kansainvälistä rahoitusosaamista vahvistettiin. Vuoden aikana aktivoiduttiin EU:n erillisohjelmien rahoitushaussa (mm. Cost, Equine Greencare, HEI ICI) ja luotiin perustaa kansainvälisen TKI-rahoituksen tukipalveluille ja verkostoitumiselle. EU:n erillisohjelmista saatiin rahoitus Kilpailukykyisyys ja Innovaatiot" (CIP) -ohjelmaan kuuluvalle TKI-hankkeelle. Hankkeessa tutkitaan matkailupalvelujen palvelumuotoilua. Savonian muotoilu- ja matkailuala ovat mukana hankkeen tutkimus- ja kehittämisverkostossa. Hyvinvointialan osaamisalueen TKI-toiminnassa myönnettiin VireTorille Savoniaammattikorkeakoulun tunnustus erinomaisesta toiminnasta vuonna Korkeakouluverkoston Sivu 6 / 26

7 Innovaatiopalvelut (KIP) -hankkeen Tulevaisuuden Tuotteet -konsepti sai Pohjois-Savon vuoden 2010 maakunnallisen INNOSUOMI- palkinnon. Hyvinvointialan TKI-toimintaa ja sen tuloksia esiteltiin monissa kansallisissa ja kansainvälisissä konferensseissa. Liiketoiminta- ja kulttuurin osaamisalueella TKI-toiminta painottui sekä alempien että ylempien tutkintojen opinnäytetöissä, harjoittelussa, opintojen sisällöissä, monialaisten hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa (YKO ja JUTI) sekä henkilöstön menetelmäkoulutuksessa. Opiskelijoiden rooli TKI-toiminnassa monipuolistui mm. HYMY- ja PALMU-tutkimushankkeissa. Toimintavuonna käynnistyi myös Musiikin erityispedagogiikan -hanke (MEOK). MEOK-hanke toteutetaan yhteistyössä Kuopion konservatorion ja Sibelius-Akatemian Kuopion osaston kanssa. Uutena kvprojektitoiminnan muotona toteutettiin yrityskoulutuskokonaisuus Italiassa (Training Pot -projekti). Kansainvälisessä Euro Crafts hankkeessa kehitettiin ja tutkittiin kestävään kehitykseen perustuvaa muotoilua. Tekniikan ja ympäristön osaamisalueella osallistuttiin TKI-toiminnan kansainvälisiin konferensseihin ja valmisteltiin kansainvälisiä TKI-hankkeita, mm. ympäristöosaamiseen, hitsaustekniikkaan liittyen. TKI-toiminnan yhteistyömahdollisuuksia kartoitettiin mm. Pietarin polyteknillisen yliopiston kanssa. Energia ja ympäristö -osaamiskeskittymän puitteissa koordinointiin Pohjois-Savon teemaohjelman toimintaa ja edistettiin sitä kautta alueen toimijoiden ja yritysten yhteistyötä. Toimintavuoden aikana edistettiin TKI-henkilöstön integroitumista opetukseen, mm. konealalla TKI-henkilöstö osallistui opetukseen mm. hitsaustekniikan perusteet, hitsausprosessit ja automaatio, hitsauksen laadunhallinta, projektiopinnot ja materiaalitekniikka. ISAT-yhteistyöstä tiivistettiin erityisesti kansainvälisen TKI-rahoituksen tukipalveluissa ja viestimisessä. Savoniassa käynnistettiin Santra-intranetissä ilmestyvät Tutkimusuutiset henkilöstölle. Tutkimusuutisten tavoitteena on viestiä ennakoidusti henkilöstölle tulevista TKI-rahoitukseen ja toimintaan liittyvistä teemoista ytimekkäästi ja kohdennetusti. TKI-hankkeista viestittiin henkilöstökokouksissa ja opiskelijoille opinnäytetöiden ja harjoittelun ohjaustilaisuuksissa. Toimintavuoden aikana osallistuttiin myös yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa kansainvälisten TKI-hankkeiden suunnittelukoulutukseen (EFORA- projekti). Itä-Suomen yliopiston kanssa käynnistettiin TKIhankkeiden sopimusjuridinen yhteistyö, jota jatketaan vuonna ISAT-yhteistyönä käynnistyi seuraavia mm. seuraavia TKI-hankkeita; Hima Virtuaalinen ikääntyvän ideaalikoti oppimis- ja kehitysympäristönä ja Vaske Väljästi asuttujen alueiden palveluiden kehittäminen. Osaamiskeskittymien toiminta arvioitiin ja toimintaa fokusoitiin uudelleen. Osaamiskeskittymien piloteissa tunnistettiin toiminnan vahvuuksina mm. monialaisuus, opiskelijoiden projektiopinnot ja Savonian henkilöstön tutkimusosaamisen verkottuminen (ns. tutkijakoulun käynnistyminen). Osaamiskeskittymien tuottivat vähän uusia maksullisen palvelutoiminnan palveluita ensimmäisen toimintavuoden aikana. Energia ja ympäristö -osaamiskeskittymän profiilia vahvistettiin turvallisuus-osaamiselle. Energia- ja ympäristö osaamiskeskittymän puitteissa on myös koordinoitu Pohjois-Savon tämän alan teemaohjelman toimintaa ja edistetty sitä kautta alueen yritysten ja toimijoiden yhteistyötä. Maksullisen palvelutoiminnan tuotteistaminen eteni. Maksullisen palvelutoiminnan kannattavuuteen kiinnitettiin huomiota ja käynnistettiin toiminnan hinnoittelumallien kehittämistyö. Maksullisessa palvelutoiminnassa markkinoinnissa otettiin käyttöön sähköinen ilmoittautumisjärjestelmä. TKI- ja koulutuspalvelujen markkinointia tehostettiin yritystilaisuuksissa ja kumppanuusverkostoissa sekä palveluista laadittiin yleisesite. Kansallisesti kysytyimpiä palveluja olivat mm. Avekki-koulutus, verenkuva valmisteen tarkastelu ja kiimasta poikimiseen -koulutus. Maksullisena koulutuksena järjestettiin myös kulttuuri- ja kielikoulutusta maahanmuuttaja sairaanhoitajille ja lääkäreille. Tekniikan alan TKI-palvelujen tuotteistuksessa aktivoiduttiin. Kasvava kysyntää oli mm. energia- ja ympäristöalalla polttoaineen lämpöarvon mittauspalveluissa, savukaasuanalyysipalveluissa sekä optisessa lämpötilan mittauksessa. Myös EMC-laboratorion ja Digitaalisen Median laboratorion palveluiden markkinointiin panostettiin. Ko- Sivu 7 / 26

8 nealan TKI-toimintaa markkinoitiin mm. Tampereen alihankintamessuilla ja Helsingin MP-messujen yhteydessä. Oppisopimustyyppisessä korkeakoulutuksessa käynnistyi KOPSU-hanke itäsuomaisessa korkeakouluyhteistyössä. Toimintavuonna jätettiin kattilalaitoksen käytön valvojan sekä kliinisen neurofysiologian erityisosaamisen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen hakemukset. 6 Tukipalvelut Tukipalveluiden itsearviointi toteutettiin syyskuussa Itsearviointi kohdistettiin palvelusopimukseen, toimintamalliin sekä sisäiseen yhteistyöhön organisaation eri tahojen kanssa. Keskitetyt tukipalvelut koettiin yleensä hyvin toimiviksi ja laatutavoitteet toteutuvat kun toimitaan menettelyjen mukaisesti. Yhtenäisyys ja yhteiset toimintatavat ovat lisääntyneet. Kehittämisalueina ovat eri toimijoiden välinen tiedotus. Myös ongelmien nopean selvittämiseen sekä toiminnan sujuvuuden varmistamiseen tulee kiinnittää huomiota. 6.1 Henkilöstöpalvelut Henkilöstöjohtamisessa keskityttiin vuonna 2010 vastaamaan toimintaympäristön muutoksen ja rakenteellisen kehittämisen tuomiin haasteisiin. Henkilöstösuunnittelua ja -raportointia terävöitettiin, ohjeistusta yhtenäistettiin ja raportointimalli uudistettiin opetus- ja kulttuuriministeriön vaatimusten mukaiseksi. Henkilöstölaskenta (määrä ja rakenne lukumäärinä ja henkilötyövuosina) vaatii edelleen kehittämistä tiedonkeruun ja hallinnan sekä siihen liittyvien tietojärjestelmien osalta. Yksikkökohtaisista henkilöstösuunnitelmista laaditaan jatkossa ammattikorkeakoulutasoinen henkilöstösuunnitelma, joka sisältää myös henkilöstön kehittämissuunnitelman ja rekrytointisuunnitelman. Osaamisen johtamisen toimintamalli valmistui ISAT-yhteistyössä ja se otettiin käyttöön niin, että osaamiskartoitukset ovat olleet toteutuksessa alkuvuodesta Rekrytoinnin menettelyohje on päivitetty ja keskitetyt rekrytoinnit ja niiden valmistelu on hoidettu palvelusopimuksen mukaisesti. Henkilöstöpalvelut on hoitanut palvelussuhdeasioita palvelusopimuksen mukaisesti sekä antanut palvelussuhdeneuvontaa osaamisalueille ja tukipalveluille ja tiedottanut mm. virka- ja työehtosopimuksiin ja oikeuskäytäntöön liittyvistä muutoksista sekä hoitanut valitusasiat. HR-arvioinneista on toteutettu vuoden arviointi esimiehille ja säännönmukaiset kyselyt (mm. toimivuuskysely). Lisäksi toteutettiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely ja tuloksellisuuspalkkaukseen liittyvä kysely. Henkilöstökoulutuksessa painottuivat mm. kansainvälistymistä, uusien opetusteknologioiden käyttöä, esimiestaitoja ja hallintoasioiden hyvää hallintaa tukevat koulutukset. Henkilöstön valmiuksia kansainvälistymisen vahvistamiseen parannettiin järjestämällä kielitutkinnon suorittamiseen valmentavaa koulutusta sekä muuta kielikoulutusta. Esimieskoulutuksessa keskityttiin erityisesti esimiestaitojen kehittämiseen valmentamalla haasteellisten esimiestilanteiden kohtaamiseen ja muutosjohtamiseen. Hyvän hallinnon periaatteita tukevassa koulutuksessa keskityttiin erityisesti hankintamenettelyä ja keskeisen hallintolainsäädännön koulutukseen. 6.2 Kansainvälisen toiminnan palvelut Kansainväliset palvelut ovat osallistuneet kumppanuuksien määrittelyyn sekä kvmarkkinointisuunnitelman kehittämiseen ja osaltaan sen toimeenpanoon. Kansainvälisen toiminnan palvelut ovat suunnitelleet toiminnan kehittämistä mm. keskitetyn liikkuvuustoimiston kannalta. Myös kv-hanketoiminnassa keskitytään Savonian ja ISAT:n yhteistyön kannalta painopisteiden Sivu 8 / 26

9 mukaiseen toimintaan. ISAT-yhteistyössä hankittiin kv-liikkuvuusrekisteri, joka käyttöönotetaan vuoden 2011 aikana. Syksyn aikana kansainvälisissä palveluissa kansainvälisten palvelujen päällikkö oli virkavapaalla eikä hänelle ollut sijaista. Toiminnallista yhteistyötä opiskelijapalvelujen kanssa kehitettiin edelleen. 6.3 Kirjasto- ja tietopalvelut Palvelun tarjonnassa on huomioitu, että kaikilla kampuksilla on saatavana informaatikkopalvelut ja normaalin tiedonhankinnan opetuksen lisäksi on järjestetty avoimia tietokantakoulutuksia. Avoimessa ammattikorkeakoulussa tarjottiin syyslukukaudella tietohallinnon ja kirjaston yhteisiä opetuksia. Kirjastojen aukioloaikoihin vastattiin henkilöstöresurssien sallimissa puitteissa. Erityisesti tekniikan osaamisalueella informaatikkopalveluja tehostettiin. Opistotien kampuksella toteutettiin opinnäytetyöklinikkaa, jossa tehostettiin tiedonhaun ohjausta opinnäytetyötä tekeville opiskelijoille. Varkaudessa informaatikko oli säännöllisesti tavattavissa vuorotellen liiketalouden informaatikon kanssa. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimintaedellytyksiä edistettiin muun muassa hankkimalla TKI-toiminnan kannalta oleellista elektronista aineistoa sekä parantamalla elektronisten aineistojen käytettävyyttä. OIS-hanketoiminnassa oltiin mukana eri tavoin. 6.4 Opiskelijapalvelut Vuodelle 2010 opiskelijapalveluissa Sairaalakadun kampuksella otettiin käyttöön pikapalvelupiste, joka toi selkeyttä toimintaan. Myös opintotuki- ja opiskeluoikeusasioiden keskittäminen yhdelle henkilölle toi selkeyttä ja tehokkuutta toimintaan. Sähköisen tenttiin ilmoittautumisjärjestelmän osalta ei edetty, sillä tietohallinnolla ei ollut resurssia edetä asiassa. Koulutus- ja valintaperustetietokanta saatiin käyttöön vuoden lopulla. Henkilöstön sijaisuusjärjestelyt toivat haastetta opiskelijapalvelujen toimintaan, mutta palvelut pääosin toimivat sovitulla tavalla ja asetettujen laatutavoitteiden mukaan. 6.5 Taloushallintopalvelut Taloushallintopalvelut on tuottanut suunnitelman mukaisesti ydinprosesseille ja tukipalveluille niiden kannattavuuden ylläpitämiseksi tarvittavan taloustiedon. Ammattikorkeakoulun taloushallintopalvelut on tuotettu suunnitelman mukaisesti pääosin keskitetysti. Toimintatapoja on osin voitu yhtenäistää, vaikkakaan uutta läpimurtoa ei sähköisten taloushallinnon ratkaisuiden käyttöönotolla toteutettu. Vastaanotettujen sähköisten laskujen määrä ja osuus kaikista laskuista on kuitenkin selvästi lisääntynyt. Kampusinvestoinnissa ei tapahtunut sellaista toteutumista, että siinä olisi tarvittu muita kuin hallinnollisia toimistopalveluita. Vuodelle 2010 asetettuja painopistealueita toteutettiin seuraavasti: Varmistetaan yhtenäiset laskentakäytännöt: eteni osittain, tarve on jatkaa työtä. Toiminnassa konkretisoidaan tiimitoimintaa, osaamiseen pohjaavaa työnjakoa ja varahenkilöjärjestelyjä: uusi tämän mukainen organisointi on valmisteltu, sovittu ja pääosin otettu todellisuudessa myös käyttöön, mutta vaatii vielä jatkotyötä. Lisätään sähköisten taloushallinnon ratkaisuiden käyttöä: ei merkittävää läpimurtoa, sähköisiä laskuja otetaan vastaan aiempaa enemmän, henkilöstöbudjetoinnissa on käytetty BudNetjärjestelmää. Toteutetaan taloushallinnon järjestelmän nykyaikaistaminen, valmius SePa-järjestelmän mukaisiin maksatuksiin ja valmiudet koulutusohjelmakohtaiseen laskentaan: SePa-järjestelmä to- Sivu 9 / 26

10 teutettiin ja se toimii; taloushallinnon järjestelmän toteutus siirrettiin vuodelle 2011, ja koulutusohjelmakohtainen laskenta on mahdollista toteuttaa vasta osana ko. järjestelmämuutosta. Kehitetään edelleen TaNe-raportointia ja BudNet-budjetointijärjestelmiä: ne ovat olleet aktiivisesti käytössä. Panostetaan tilapalveluiden (kiinteistöhallinnan) ja Kuopio-kampuksen talouslaskentaan: ei ole toteutettu, ei ole ollut mahdollisuutta eikä välttämätöntä tarvettakaan. 6.6 Tietohallintopalvelut Tietohallinto oli toteuttamassa osana kestävää kehitystä tulostusprojektia, joka jatkuu vielä vuonna Osana sisäisen viestinnän kehittämistä intranet uudistettiin. Service Desk otettiin käyttöön vuoden aikana. Tukipyyntöjä käsiteltiin Service Deskin kautta 3892 kpl ja toiminta sujui suunnitelmien mukaisesti. Osa palvelupyynnöistä meni edelleen suoraan kampuksien lähitukihenkilöille. Resurssien niukkuuden vuoksi kaikkia tukipyyntöjä ei saatu suoritettua määräajassa. Toimintaa kehitettiin kohti täysin keskitettyä ohjelmistojakeluratkaisua. Asetetut kehittämistavoitteet toteutuivat opetuksen osa-alueella osittain, sillä OTAS-opinto- ja työaikasuunnitelma saatiin käyttöönottovaiheeseen. SYMSI-opiskelijahallinnan kannalta edettiin NETSYMSI 10G-käyttöliittymän ja 10G-tietokannan käyttöönottoon. Myös nettiopetussuunnitelmat, koulutus- ja valintaperustetiedot, HOPS-käyttöliittymien osalta edettiin käyttöönottovaiheeseen. Lisäksi opiskelijoiden sähköpostiosoitteet uudistettiin. Henkilöstösuunnitelma toteutui suunnitellusti. Vakituisen henkilöstön lisäksi toimintaan osallistui harjoittelijoita ja syksyn ajan tietotekniikan lehtori 50 % työpanoksella. 6.7 Tilapalvelut Tilakäyttäjät ovat ottaneet käyttöön tilapalvelujen yhteisen sähköpostiosoitteen ja suuri osa palvelupyynnöistä on tullut sen kautta. Tilamuutokset, tavaroiden kuljetukset ja kalustamiset on saatu hoidettua melko ripeästi, joskin sisäisissä prosessin toimintaohjeissa on vielä parantamisen varaa. Optimaalisen tilakäytön osalta ei vielä päästy tavoitteeseen. Jatkossa osaamisalueiden yhteistyötä tiivistetään etenkin lukujärjestysten laatimisen osalta. Tilapalveluilla oli haasteena löytää toimivia toimitiloja käytettävissä olleista tiloista kaikille käyttäjille. Matkailu- ja ravitsemisalan opetuskeittiö, hyvinvointialan kemian luokka ja joitakin teorialuokkia vuokrattiin ulkopuolelta. Pakkaset ja kohonneet energian hinnat ovat tuoneet kiinteistökustannuksiin kasvua. Tilapalvelut on osallistunut Kestävä kehitys -projektin ja Savuton Savonia -projektin toimintoihin. Siivouspalvelut ovat toteutuneet sopimuksen mukaisesti ja niiden toteutumista on seurattu säännöllisellä laatuarvioinnilla. Ruokapalvelut ovat toteutuneet Kuopiossa ja Iisalmessa hyvin. Kuopion ravintoloissa toteutettiin myös asiakastyytyväisyyskysely. Varkaudessa sopimus palveluntuottajan kanssa päättyi syksyllä. Samalla tontilla sijaitseva Savon ammatti- ja aikuisopisto on tarjonnut Savonian opiskelijoille ja henkilöstölle ruokailumahdollisuuden ravintolassaan lukuvuoden loppuun. Henkilöstön määrä on pysynyt ennallaan. Henkilöstösuunnitelman mukaisesti lisäresurssia olisi kaivattu erityisesti kampussuunnitteluun. 6.8 Viestintäpalvelut Vuoden aikana toteutettiin Savonian yleisesite sekä suomen- että englanninkielisenä ja otettiin käyttöön yhteisellä ilmeellä olevat TKI-tarjouspohjat ja -esite. Toimintavuonna panostettiin erityisesti energiatekniikan koulutusohjelman markkinointiin erilliskampanjalla. Vieraskielisten koulutusohjelmien markkinointia toteutettiin yhteistyössä kv-toimijoiden kanssa erilliseen markkinointisuunnitelmaan perustuen. Sivu 10 / 26

11 ISAT-yhteistyö toteutui ISAT-viestintäryhmässä, joka keskittyi ISAT-viestintäsuunnitelman laatimiseen sekä visuaalisen ilmeen suunnitteluun. Lisäksi ISAT-yhteistyötä tehtiin yhteismarkkinoinnilla mm. yhteisesiintyminen messuilla Varsovassa. Savonian strategiaryhmä määritteli Savonian viestinnän ja savonialaisuuden kulmakivet. Määrittelytyön pohjalta käynnistettiin ja saatettiin päätökseen mainostoimistoyhteistyön kilpailutus, joka sisälsi myös ehdotuksen Savonian visuaalisen ilmeen uudistamiseksi. Sisäisessä viestinnässä otettiin käyttöön Santra, jonka kehittämistyötä jatketaan vuonna Sosiaalisen median käyttöönotto käynnistettiin opiskelijamarkkinoinnissa ja Facebook-sivusto perustettiin vuonna Laadittiin sosiaalisen median ohjeistus tukemaan Savonian henkilöstön toimintaa sosiaalisessa mediassa. Ulkoisessa tiedottamisessa toimitettiin kaksi kertaa Savonian Sanomat. Julkaisutoiminnassa tehtiin 19 julkaisua, joista kaupallisia uusintapainoksia oli kolme. Julkaisutoiminnan painopistettä ei onnistuttu siirtämään niin sanottujen ammattikorkeakoulun perustehtäviä tukeviin julkaisuihin. Viestintäpalveluissa tapahtui henkilöstömuutoksia vuonna Verkkoviestinnän suunnittelijan tehtäväkuva uudistettiin ja tehtävä täytettiin loppuvuodesta. Graafisen suunnittelijan määräaikainen tehtävä päättyi vuoden lopussa. 7 Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan toiminta Järjestäytymisaste oli alkuvuonna 2010 noin 70 % läsnä olevista tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevista Savonian opiskelijoista ja kohosi syksyllä n. 80 % jäsenmäärän noustua yli 3500 opiskelijaan. Suhteellinen jäsenmäärä kasvoi kiitettävästi ja toimikaudelle asetettu 70 % järjestäytymisaste täyttyi mainiosti. Opiskelijakunnan järjestämiin tuutorikoulutuksiin osallistui vuoden aikana noin 120 tuutoria ja järjestökoulutukseen liki 50 opiskelijayhdistysaktiivia. Kerhotoiminnan kehittämisessä ilmeni vaikeuksia eikä kerhoja onnistuttu käynnistämään aiotussa määrin. Opiskelijakunnan kahvila cafesavotta tarjosi palveluja opiskelijoille Sairaalakadun kampuksella. Opiskelijakunta kuului jäsenenä Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry:hyn ja SAMOKin kautta Opiskelijoiden liikuntaliitto ry:hyn. Opiskelijakunta osallistui yhdessä Kajaanin amk:n, Keski-Pohjanmaan amk:n, Tampereen amk:n ja Turun amk:n opiskelijakuntien kanssa perustamansa yrityksen Suomen järjestöpalvelut SJP Oy:n toimintaan. Toimintavuoden aikana Savotta osallistui ISAT:n suunnitteluun ja tiivisti yhteistyötään Pohjois- Karjalan amk:n opiskelijakunnan kanssa. Opiskelijan Kuopio -hankkeen myötä perustettiin Opiskelijan Itä-Suomi ry -niminen yhdistys, jonka jäseniksi tulivat Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan lisäksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta POKA sekä Itä- Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Myös yhteistyö muiden itäsuomalaisten opiskelijakuntien kesken kehittyi Idän viisikon nimissä. Opiskelijakunta oli aktiivisesti mukana Kuopion alueen kehittämisessä avaten keskustelun mm. YTHS-pilottihankkeen saamisesta Kuopioon. Opiskelijayhdistysten kanssa jatkettiin hyvää yhteistyötä Winterfest- ja Kauppakadun Improbatur -tapahtumien sekä opiskelijakorttikuvausten ja jäsenrekrytoinnin merkeissä. Uusin lisä opiskelijatapahtumien joukkoon oli ensimmäisen kerran järjestetty Ystävänpäivän keilaus, jossa kerättiin rahaa hyväntekeväisyyteen. Opiskelijakunta valitsi vuoden opettajaksi 2010 Juhani Rouvalin tekniikan Kuopion yksiköstä. Opiskelijakunta kiersi koulutusyksiköt SAVOTTA-päivien merkeissä. Vakituiset liikuntavuorot pyörivät Kuopio-hallissa ja Savoniabic-jumpat jatkuivat läpi vuoden. Sivu 11 / 26

12 8 Ammattikorkeakoulun talous Ammattikorkeakoulun osaamisaluekohtaisen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (Toiminta- ja tulosraportti TOTU 2010, joka vastaa TOKSU 2010) käsittelee ja siitä päättää ammattikorkeakoulun hallitus siten kuin Ammattikorkeakoululaki säätää (Ammattikorkeakoululla on sisäisissä asioissaan itsehallinto; ammattikorkeakoulun hallitus päättää ammattikorkeakoululle myönnettyjen määrärahojen jakamisen perusteista). Kuntayhtymän ja samalla ammattikorkeakoulun virallisen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (TKTP2010, joka vastaa TSTA 2010) kokonaisuudesta päättää ammattikorkeakoulun ylläpitäjä, kuntayhtymä. 8.1 Talouden ydinasioiden toteutuminen vuonna 2010 Tilinpäätös, talous ja rahoitus Savonia-ammattikorkeakoulun (Savonia) ja sen ylläpitäjän Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän talous ja rahoitus olivat vuoden 2010 aikana ja osalta terveet ja hyvässä kunnossa. Tämä on nähtävissä kaikkien talouden mittareiden kohdalla. Savonia sai vuonna 2010 Opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM) yksikköhintarahoitusta lähes täsmälleen suunnitellun määrän (suunniteltu 44,2 milj. euroa, toteuma 44,0 milj. euroa) ja läsnä olevia opiskelijoita oli hieman enemmän kuin on rahoituksen opiskelijamäärä (taulukko alla). Kokonaisuudessaan toimintatuotot jäivät hieman budjetoiduista, koska projektien ja hankkeiden volyymi oli jonkin verran arvioitua pienempi. Vuoden 2010 taso-sopimuksen mukainen opiskelijamäärä, arvioidut opiskelijamäärät ja toteumat 2010 olivat seuraavat: Savonia-amk: arvio opiskelijamääräarvio ja toteuma opiskelijamääräarvio ja toteuma TaSon rahoituksen sovittu ( laskennallinen ) opiskelijamäärä yksikköhinta yhteensä, brutto 44,2 milj. euroa Savonia: toteuma ,0 milj.euroa Savonian henkilöstömäärä oli suurempi kuin suunniteltu, mutta henkilöstön tekemä henkilötyövuosien määrä (531 htv) oli lähes täsmälleen sama kuin suunniteltu (533 htv; taulukko alla). Henkilöstön kokonaiskulut vuonna 2010 jäivät selvästi pienemmiksi kuin mitä oli budjetoitu: toteuma 32,9 milj. euroa, suunnitelma 34,3 milj. euroa ja kulurakenne oli tältä osin siten hyvin hallinnassa. Henkilöstömäärän kehitys vuosina TSTA TSTA TSTA TSTA TSTA TSTA Henkilöstöryhmä lkm htv lkm htv lkm htv lkm htv lkm htv lkm htv Pt. opettajat , , , , ,5 T&K-henkilöstö , , , ,9 Muu henkilöstö , , , , ,1 Yhteensä , , , , ,5 Henkilöstömäärän kehitystä seurataan kuntayhtymässä henkilöstölukumäärän ja henkilötyövuosien perusteella. Henkilöstölukumäärä on poikkileikkauspäivän päätoimisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä. Henkilöstölukumäärään sisältyy siten kaikki kyseisellä hetkellä kuntayhtymään palvelussuhteessa olleet myös tilapäiset henkilöt riippumatta palvelussuhteen kes- Sivu 12 / 26

13 tosta ja työajasta. Henkilöstölukumäärän osalta kuntayhtymässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta edellisvuoteen verrattuna. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuodelle 2010 asetettua tavoitetta ei siltä osin saavutettu. Sen sijaan henkilötyövuosien osalta kehitys on ollut asetetun tavoitteen mukainen. Henkilötyövuosien osalta laskenta tapahtuu koko vuoden ajalta lasketun toteuman perusteella, joka ottaa huomioon mm. osa-aikaiset, tilapäiset ja määräaikaiset palvelussuhteet toteutuneena vuosityöaikana. Henkilöstömäärän kehitys on budjetoitujen henkilöstökustannusten mukainen ja linjassa 2009 henkilöstömäärään ja henkilöstökustannuksiin. Opetushenkilöstön määrä on lähes tavoitteen mukainen ja lähes edellisvuoden kaltainen. Opetusja kulttuuriministeriön vuonna 2010 toteuttamasta henkilöstötilastointia koskevasta muutoksesta johtuen T&K-henkilöstön ja muun henkilöstön osalta toteumat eivät ole vertailukelpoisia edellisvuosiin eivätkä toimintasuunnitelmaan nähden. Aiemmin T&K-henkilöstöön tilastoitu ns. T&Ktoiminnan tukihenkilöstö tilastoidaan nykyisen ohjeen mukaan muuhun henkilöstöön. 8.2 Ammattikorkeakoulun talouden hallinta Savoniassa on asetettu talouden ja rahoituksen suunnitteluun, ohjaamiseen ja seuraamiseen muutamia keskeisiä talouden tavoitteita ja mittareita ja Savonia raportoi niiden ja vain kuntayhtymän tasolla kaikkien KiLan kuntajaoksen ammattikorkeakoulun toimintaan soveltuvien talouden mittareiden toteumat (kuntayhtymän mittarit liitteenä). Talouden strategiset mittarit, niiden tavoite ja toteuma esitetään kohdassa tuloskortti ja tuloksellisuusmittarit (taulukko). Muut soveltuvat mittarit ja taustamittarit esitetään tässä talousosassa ja sen liitteissä. Talousarvion sitovuustasojen toteutuminen: Ammattikorkeakoulun hallitus: Ammattikorkeakoulun hallitusta sitoo ammattikorkeakoulun käyttötalousosan tilikauden tulos, osaamisaluekohtainen ja Kehittämis- ja palvelukeskuksen käyttötalousosan tilikauden tulos ja investointimenojen rahoitusosuuksien jälkeinen investointien nettomeno osaamisalueen ja Kehittämis- ja palvelukeskuksen tasolla. Tältä osin kaikki nuo talousarviossa asetetut tavoitteet pitivät, toteutuivat eikä ylityksiä ollut, sillä lievällä poikkeuksella, joka oli Teknologia- ja ympäristöalan osaamisalueen vuosikatteessa ja tilikauden tuloksessa (vuosikatteen jättämä tavoitteesta eur, tilikauden tulosjättämä eur). Ammattikorkeakoulu: Osaamisaluejohtajat: talousarvion käyttötalousosa on tilikauden tulos -tasolla osaamisaluetta (osaamisaluejohtaja) ja Kehittämis- ja palvelukeskusta (rehtoria) sitova. Investointiosa on osaamisaluekohtaisesti investointimenojen rahoitusosuuksien jälkeisen investointien nettomenon tasolla osaamisaluetta ja Kehittämis- ja palvelukeskusta (rehtori) sitova. Kaikki nuo talousarviossa asetetut tavoitteet pitivät, toteutuivat eikä ylityksiä ollut, paitsi se em. lievä Teknologiaja ympäristöalan osaamisalueen vuosikatteen ja tilikauden tuloksen jättämä (vuosikatteen tavoiteero eur, tilikauden tulosero eur). Tilivelvollinen virkamiesjohto: tilivelvollisia ylläpitäjään nähden ovat kuntayhtymän johtaja/rehtori, opetuksesta vastaava vararehtori, tutkimus- ja kehitystyöstä vastaava vararehtori ja talousjohtaja. Heidän vastuualueidensa taloustavoitteet (kuntayhtymän tuloslaskelman vuosikate, tilikauden tulos, investointien loppusumma netto, amk:n käyttötalousosan vuosikate, sen opetuksen osa ja Mapa+T&K-kokonaisuuden osa, tilikauden tulos, sen opetuksen osa ja Mapa+T&K-kokonaisuuden osa sekä investoinnit netto) saavutettiin, pitivät eikä ylityksiä ollut; pienenä poikkeuksena on Mapa+T&K-kokonaisuuden jääminen vuosikatteelle ja tilikauden tulokselle asetetusta tavoitteesta (vuosikatejättämä eur, tulosjättämä eur). Kuntayhtymän hallitus: Kuntayhtymän hallitusta sitovat kuntayhtymän tason ja amk:n käyttötalousosan talous- ja rahoitusasiat: tuloslaskelman tulos ja tilikauden ylijäämä sekä amk-kokonaisuuden käyttötalousosan tilikauden tulos, investointien yhteismäärä nettona ja yksittäiset yli euron ( alkaen yli euron) investoinnit. Tältä osin kaikki nuo talousarviossa asetetut tavoitteet pitivät, toteutuivat eikä ylityksiä ollut. Sivu 13 / 26

14 Talouden ja rahoituksen taustatietoina esitetään liitteessä myös ylläpitäjä kuntayhtymän tason talouden mittaritiedot: niiden mukaan kuntayhtymän ja samalla ammattikorkeakoulun talous on vahva ja terve (liite 3). 8.3 Käyttötalousosan ja investointiosan toteutuminen Savonian käyttötalousosan kokonaisuuden tasolla ammattikorkeakoulun talous ja rahoitus olivat vuoden 2010 aikana ja osalta terveet ja hyvässä kunnossa. Tämä on nähtävissä taloudellisista tuloksista ja myös kaikkien talouden mittareiden kohdalla. Vuonna 2010 Savonia sai Opetus- ja kulttuuriministeriöstä yksikköhintarahoitusta lähes täsmälleen suunnitellun määrän (suunniteltu 44,2 milj. euroa, toteuma 44,0 milj. euroa). Läsnä olevia opiskelijoita oli hieman enemmän kuin on rahoituksen opiskelijamäärä. Kokonaisuudessaan toimintatuotot jäivät hieman budjetoiduista, koska projektien ja hankkeiden volyymi oli jonkin verran arvioitua pienempi. Käyttötalousosan tuotot jäivät hieman budjetoiduista. Opetuksen tuottoja oli saman verran kuin edellisenä vuonna ja hieman enemmän kuin budjetoitu. Opetuksen kulut toteutuivat lähes suunnitellun mukaisina ja henkilöstökulut olivat selvästi suunniteltua pienemmät, edellisen vuoden määräiset. TKI:n (Mapa ja T&K) kokonaisvolyymi ei aivan toteutunut suunnitellun määräisenä, koska julkisrahoitteisia projekteja ei saatu rahoitukseen tavoiteltua määrää, mutta kulut oli sopeutettu melko onnistuneesti vastaamaan tuottojen volyymia, ja henkilöstökulutkin olivat hieman alle budjetoidun. TKI-kokonaisuudessa ja myös sen osissa oli selvää volyymikasvua edellisestä vuodesta. TKI:n vuosikate ja tilikauden tulos olivat positiiviset, vaikkakaan aivan tavoitteeseen ei päästy. Henkilöstön kokonaiskulut vuonna 2010 jäivät selvästi pienemmiksi kuin mitä oli budjetoitu: toteuma 32,9 milj. euroa, suunnitelma 34,3 milj. euroa ja kulurakenne oli tältä osin siten hyvin hallinnassa. Savonian henkilöstömäärä oli suurempi kuin suunniteltu, mutta henkilöstön tekemä henkilötyövuosien määrä (531 htv) oli lähes täsmälleen sama kuin suunniteltu (533 htv). Ammattikorkeakoulun investointiosan toteuman perusteella voi todeta, että investointien toteutuma oli maltillinen, 1,7 milj. euroa ja selvästi alle talousarviossa suunnitellun määrän. Suurimmat poikkeamat olivat Kuopio-kampuksessa, jonka toteutus ei käynnistynyt, ja pidättyväisyys Sairaalakadun ja Opistotien tilamuutoksissa. Kaikissa investointiosan kohdissa oli alitusta toteumissa. Suurimmat investointihankinnat olivat tietohallinnon ohjelmistoissa ja tietokoneissa ( eur) ja yhteensä tilapalveluiden (kiinteistöhallinnon) toteuttamissa korjauksissa ja tilamuutoksissa (yhteensä eur). Investointiosan sitovuuden täyttyminen Investointiosan ylityksiä ei miltään osin tapahtunut vuonna 2010 ja investointiosan sitovuustason ehdot täytettiin. Sitovuuksien toteutumisesta on todettu jo aiemmin kohdassa ammattikorkeakoulun talouden hallinta. Hyvinvointialan osaamisalueen (HVOA) käyttötalousosan tulos, vuosikate ja tilikauden tulos oli positiivinen ja hieman parempi kuin tavoite. Toimintatuotot olivat suunniteltua paremmat ja toimintakulut pienemmät, ja mm. henkilöstökulut budjetoitua matalammat. Sitovuustasot HVOA:n osalta täyttyivät, pitivät ja tavoitteet saavutettiin. Teknologia- ja ympäristöalan osaamisalueen (TekOA) käyttötalousosan tulos, vuosikate ja tilikauden tulos oli hyvin lievästi positiivinen, mutta hieman alle tavoitteen. Lievä negatiivinen tavoitepoikkeama oli TKI-kokonaisuudessa (Mapa+T&K, jättämä eur). Toimintatuotot olivat suunniteltua alemmat ja lähes vastaavasti toimintakulut pienemmät. Henkilöstökuluissa oli hieman ylitystä. Sitovuustasot TekOA:n osalta eivät aivan täyttyneet: lievä alitus vuosikatteessa ja tilikauden tuloksessa. Sivu 14 / 26

15 Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalueen (LiKeKuOA) käyttötalousosan tulos, vuosikate ja tilikauden tulos olivat erinomaisella tasolla, selvästi yli budjetoidun tavoitetason. Toimintatuotot olivat budjetoidun määräiset, mutta toimintakulut selvästi pienemmät, ja mm. henkilöstökulut selvästi budjetoitua matalammat. Sitovuustasot LiKeKuOA:n osalta täyttyivät, pitivät ja tavoitteet selvästi saavutettiin. Kehittämis- ja palvelukeskuksen (Kepa) käyttötalousosan tulos, vuosikate ja tilikauden tulos olivat erinomaisella tasolla, selvästi yli budjetoidun tavoitetason. Toimintatuotot olivat suunniteltua paremmat ja toimintakulut pienemmät, ja mm. henkilöstökulut budjetoitua matalammat. Sitovuustasot Kepan osalta täyttyivät, pitivät ja tavoitteet selvästi saavutettiin. Talousarvion sitovuustasojen toteutuminen käyttötalousosan kokonaisuuden osalta: vuosikatteen ja tilikauden tuloksen sitovuusvaatimukset on toteutettu sillä vähäisellä poikkeamalla, joka todettiin edellä kohdassa ammattikorkeakoulun talouden hallinta Mapa+T&K-kokonaisuuden lievästä tavoitejättämästä. Kumulatiivinen tulostavoitepoikkeama Käyttötalousosa tulostavoite tulostavoite toteutuma poikkeama tulostavoiteyksikkö / osaamisalue poikkeamat poikkeamat Liiketalous, Iisalmi Sosiaali-ja terveysala, Iisalmi Luonnonvara-ala Kuopion Musiikki-ja Tanssiakatemia Liiketalous Kuopio Liiketalous Varkaus Matkailu-ja ravitsemisala Tekniikka Kuopio Tekniikka Varkaus Terveysala Kuopio Yhteensä Osaamisalueet yhteensä Hyvinvointiala Liiketoiminta-ja kulttuuriala Teknologia-ja ympäristöala Yhteensä Kuten tavoitetulostaulukosta on nähtävissä, oli osaamisalueiden ja koulutusyksiköiden yhteenlaskettu vuositulos vuonna 2010 runsaasti positiivinen (+1,5 milj. euroa), niiden yhteenlaskettu tulospoikkeama positiivinen (+0,7 milj. euroa) ja kumulatiivinen tulostavoitepoikkeama vuoden 2010 jälkeen on +4,9 milj. euroa. Kun vuoden 2010 osaamisalueiden positiiviseen tulokseen lisätään Kepan positiivinen tulos (+1,7 milj. euroa), voidaan todeta yhteistuloksesta +3,2 milj. euroa ja tulostavoitepoikkeamasta +1,5 milj. euroa, että tulos, tulostavoitepoikkeama ja kumulatiivinen tulos ovat kaikki huomattavan ylijäämäiset ja positiiviset, eikä tuloksenkattamisvelvoitetta kokonais- ja ylläpitäjän tasolla tarkastellen ole. Osaamisalueiden käyttötalousosista (osaamisaluekohtainen tilinpäätös) edellä laadittu tavoitetulosten poikkeamataulukko koulutusyksikkötasoisena osoittaa, että ainakin lievää tuloksen parantamista tarvitaan joissakin yksiköissä, jotta taloustilanne pidetään kunnossa. Kahta peräkkäistä negatiivisen tuloksen vuotta ei voida hyväksyä. Hyvinvointialan terveysala Kuopion tulee edelleen korjata talouskurssia vuoden 2011 aikana. MusiTan tulee olla talouden osalta tarkka, vaikkakaan sille ei voitane asettaa vanhojen isojen alijäämien kattamiseen velvoitetta. Sivu 15 / 26

16 8.4 Käyttötalousosat SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU YHTEENSÄ KÄYTTÖTALOUSOSA Toteutunut Toteutunut 2010 Talousarvio Erotus % 2009 Opetus Opetuksen T&K Mapan T&K Maksullinen Mapa + T&K:t Yhteensä 2010 ta/tot ta/tot toiminto 14 toiminto 77 palvelutoim. to 14 ja 77 Toimintatuotot ,5 Myyntituotot ,2 Maksutuotot ,0 Tuet ja avustukset ,0 Vuokratuotot ,5 Muut toimintuotot ,5 Toimintakulut ,0 Henkilöstökulut ,2 Palvelujen ostot ,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 Avustukset ,6 Vuokramenot ,3 Muut toimintakulut ,1 Toimintakate ,1 Rahoitustuotot ja-kulut ,8 Korkotuotot ,3 Korkokulut ,0 Vuosikate ,6 Suunnitelman mukaiset poistot ,1 Tilikauden tulos ,8 Sivu 16 / 26

17 Kehittämis-ja palvelukeskus KÄYTTÖTALOUSOSA Toteutunut Toteutunut 2010 Talousarvio Erotus % 2009 Hallinto ja Opetuksen T&K Mapan T&K Maksullinen Mapa + T&K:t Yhteensä 2010 ta/tot ta/tot tukipalvelut toiminto 14 toiminto 77 palvelutoim. to 14 ja 77 Toimintatuotot ,2 Myyntituotot ,6 Maksutuotot Tuet ja avustukset ,7 Vuokratuotot ,8 Muut toimintuotot ,7 Toimintakulut ,2 Henkilöstökulut ,2 Palvelujen ostot ,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 Avustukset ,6 Vuokramenot ,5 Muut toimintakulut ,5 Toimintakate ,5 Rahoitustuotot ja-kulut Korkotuotot ,3 Korkokulut ,0 Vuosikate ,8 Suunnitelman mukaiset poistot ,4 Tilikauden tulos ,8 Sivu 17 / 26

18 Hyvinvointialan osaamisalue KÄYTTÖTALOUSOSA Toteutunut Toteutunut 2010 Talousarvio Erotus % 2009 Opetus Opetuksen T&K Mapan T&K Maksullinen Mapa + T&K:t Yhteensä 2010 ta/tot ta/tot toiminto 14 toiminto 77 palvelutoim. to 14 ja 77 Toimintatuotot ,8 Myyntituotot ,4 Maksutuotot ,0 Tuet ja avustukset ,5 Vuokratuotot Muut toimintuotot Toimintakulut ,1 Henkilöstökulut ,9 Palvelujen ostot ,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 Avustukset ,4 Vuokramenot ,7 Muut toimintakulut ,8 Toimintakate ,4 Rahoitustuotot ja-kulut ,3 Korkotuotot Korkokulut (peruspääoma) ,3 Vuosikate ,2 Suunnitelman mukaiset poistot ,7 Tilikauden tulos Sivu 18 / 26

19 Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue KÄYTTÖTALOUSOSA Toteutunut Toteutunut 2010 Talousarvio Erotus % 2009 Opetus Opetuksen T&K Mapan T&K Maksullinen Mapa + T&K:t Yhteensä 2010 ta/tot ta/tot toiminto 14 toiminto 77 palvelutoim. to 14 ja 77 Toimintatuotot ,1 Myyntituotot ,2 Maksutuotot ,5 Tuet ja avustukset ,5 Vuokratuotot Muut toimintuotot ,2 Toimintakulut ,9 Henkilöstökulut ,3 Palvelujen ostot ,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 Avustukset Vuokramenot ,9 Muut toimintakulut ,4 Toimintakate ,3 Rahoitustuotot ja-kulut ,5 Korkotuotot Korkokulut (peruspääoma) ,5 Vuosikate ,3 Suunnitelman mukaiset poistot ,3 Tilikauden tulos Sivu 19 / 26

20 Teknologia- ja ympäristöalan osaamisalue KÄYTTÖTALOUSOSA Toteutunut Toteutunut 2010 Talousarvio Erotus % 2009 Opetus Opetuksen T&K Mapan T&K Maksullinen Mapa + T&K:t Yhteensä 2010 ta/tot ta/tot toiminto 14 toiminto 77 palvelutoim. to 14 ja 77 Toimintatuotot ,7 Myyntituotot ,7 Maksutuotot ,2 Tuet ja avustukset ,9 Vuokratuotot Muut toimintuotot ,6 Toimintakulut ,1 Henkilöstökulut ,9 Palvelujen ostot ,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 Avustukset ,5 Vuokramenot ,8 Muut toimintakulut ,7 Toimintakate ,9 Rahoitustuotot ja-kulut ,1 Korkotuotot Korkokulut (peruspääoma) ,1 Vuosikate ,7 Suunnitelman mukaiset poistot ,4 Tilikauden tulos ,3 Sivu 20 / 26