Savonia-ammattikorkeakoulu TOIMINTA- JA KÄYTTÖTALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TOIMINTA- JA KÄYTTÖTALOUSSUUNNITELMA Hyväksytty Savonia-ammattikorkeakoulun hallituksessa , 7 Sivu 1 / 23

2 Sisällysluettelo 1 Ammattikorkeakoulun toiminta Toiminnan tavoitteet Henkilöstövoimavaraohjaus Ammattikorkeakoulun toiminnanohjaus Opetus ja opiskelu Opetuksen ja opiskelun (o&o) painopistealueet Tutkintokoulutus ja erikoistumisopinnot Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä maksullinen palvelutoiminta Tutkimus- ja kehitystyön painopistealueet Maksullinen palvelutoiminta Tukipalvelutoiminnot Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta vaikuttava opiskelijakunta Ammattikorkeakoulun talous Käyttötalousosan laatimisen perusteet Käyttötalousosa Investointiosa Sivu 2 / 23

3 1 Ammattikorkeakoulun toiminta 1.1 Toiminnan tavoitteet Savonia-ammattikorkeakoulun vahvuuksia tuetaan panostamalla määriteltyihin osaamiskeskittymiin, jotka muodostuvat usean koulutusohjelman asiantuntemuksesta. Keskittymät kokoavat opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä opiskelijat yhteisiin kehitysprojekteihin kumppanuusverkostoa hyödyntäen. Savonian strategisina kumppaneina ovat Itä-Suomen yliopisto ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Itä- Suomen yliopiston Kuopion kampuksen kanssa yhteistyö tiivistyy Savilahden kampushankeen 1. vaiheen suunnitteluun, joka Savonian osalta koskettaa erityisesti suuhygienistikoulutusta. I. vaiheen suunnittelun konkretisoiduttua suunnittelu etenee Savonian muiden koulutusalojen sekä tukipalvelujen ja hallinnon tilojen suunnitteluun. Samalla tarkennetaan tilasuunnitelmia Savonian muiden tilojen osalta. ISAT-toimenpideohjelman mukaisesti vuonna 2011 luodaan yhteiset rakenteita ja toimintamalleja tiivistyvälle yhteistyölle valituilla painoaloilla (Venäjä-osaaminen, hajautetut energiaratkaisut sekä väljästi asutun alueen hyvinvointipalvelut). ISAT-toimenpidekokonaisuuksissa korostuu kansainvälisyys. Kansainvälisten kumppanien kanssa tehdään sopimuspohjaista yhteistyötä ja määritellään kumppanuuksia strategisiin kumppaneihin, avainkumppaneihin ja toiminnallisiin kumppaneihin. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kanssa solmitussa sopimuksessa on sovittu, että Savonia ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu kehittävät yhteneväiset hallintomallit, jotka mahdollistavat syvenevän yhteenliittymän vuoden 2013 alkuun mennessä. Savonia tarjoaa laadukasta koulutusta sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio (TKI) -toimintaa. Savonian tahtotilana on olla työelämäläheinen kansainvälinen kumppani. Toiminnassa korostuu uudistumiskyky, yhteiskuntavastuu ja yhteisöllisyys. Näitä elementtejä tuodaan esille osana savonialaisuutta. Savonia toteuttaa toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteita. Yhteiskuntavastuu merkitsee sosiaalista, taloudellista ja ekologista yhteiskuntavastuuta. 1.2 Henkilöstövoimavaraohjaus Henkilöstövoimavaraohjausta toteutetaan ja kehitetään henkilöstöohjelman mukaisesti. Henkilöstövoimavaraohjauksen tavoitteena on tukea tuloksellista toimintaa, osaamislähtöisen strategian toteutumista ja kannustavaa henkilöstöjohtamista. Toimintasuunnitelmakaudella keskeisinä painopistealueina henkilöstövoimavaraohjauksessa on rakenteellisen muutoksen huomioon ottaminen henkilöstösuunnittelussa, ISAT-yhteistyön vahvistaminen henkilöstöasioiden kehittämisessä, osaamisen kehittämisen toimenpiteet osaamiskartoitusten pohjalta sekä kannustavan palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmän kehittäminen. Kannustavan ja välittävän henkilöstöjohtamisen tavoitteena on edistää henkilöstön hyvinvointia ja työyhteisön toimintaa. Painopistealueet vuonna 2011 ovat Henkilöstösuunnitelman laatiminen osana ISAT-toimenpideohjelman kokonaisuutta osaava ja kehittyvä henkilöstö Savilahden kampus-hankkeen vaikutusten huomioiminen henkilöstösuunnittelussa Strategisia tavoitteita tukevat ja osaamiskartoituksiin perustuvat osaamisen kehittämisen toimenpiteet Palkkausrakenteen kehittäminen luomalla tuloksellisuuspalkkauksen ja palkitsemisen periaatteet ja menettelyt Sivu 3 / 23

4 2 Ammattikorkeakoulun toiminnanohjaus Seurannat, arvioinnit, johdon katselmukset sekä sisäinen valvonta ja tarkastus toteutetaan ja raportoidaan vuonna 2011 Savonia-ammattikorkeakoulun vuosikellon mukaisesti. Seurannat ja arvioinnit on kirjattu arviointisuunnitelmaan sekä palaute- ja raportointimatriisiin. Johdon katselmuksissa (kolmasti vuodessa) katselmoidaan Savonia-ammattikorkeakoulun toimintaa, taloutta ja laatua yhtäaikaisesti. Tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytään katselmoinnin tulosten perusteella. Lisäksi apuna käytetään erilaisia arvioinnin muotoja (esim. itsearvioinnit). Laadunhallintaohjelmaan on kirjattu toimintavuoden 2011 laatutoiminnan painopisteiden lisäksi seurantojen ja arviointien painopisteet. Tiedontuotannon parantamiseksi voimavaroja suunnataan seuranta- ja raportointitietojen tehokkaampaan hyödyntämiseen. Tietojärjestelmien palvelevuutta parannetaan ja mittaritietojen analysointia jäntevöitetään muun muassa analyysiraporttimallien avulla. Prosessien suorituskykyä parannetaan erityisesti opetuksen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan osalta. Palvelu- ja tukitoimintojen prosessien toimintakykyä parannetaan puutteellisilta osilta. Prosessit analysoidaan ja korjataan ilmenevät puutekohdat. Tavoitteena on OKM:n tuloksellisuusmittareiden osalta nostaa tasoa kahdella keskeisellä tuloksellisuusalueella: 1) Opintoprosessien laatu ja tehokkuus ja 2) TKI. Benchmarking-yhteistyötä systematisoidaan. Sovitaan benchmarking-kumppanit ja käynnistetään jatkuvaan vertailu-kehittämiseen perustuva yhteistyö. ISAT-yhteistyössä toteutetaan sovitut benchmarkingit. Arviointisuunnitelma noudattaa laadunhallintaohjelmaan kirjattuja ja sovittuja arvioinnin kohteita vuonna Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) suunnitelmien mukaiset arvioinnit toteutetaan sovitusti. Keskeisiä arviointikohteita toimintavuonna 2011 ovat Kansainvälisten koulutusohjelmien arvioinnit (KKA) Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan arviointi (KKA) Prosessien suorituskyvyn arvioinnit (O&O, TKI) Toiminnanohjaus- ja laadunhallintajärjestelmän toimintakyvyn arviointi Kuva 1. Ammattikorkeakoulun hallituksen raportoinnin vuosikello. Sivu 4 / 23

5 3 Opetus ja opiskelu 3.1 Opetuksen ja opiskelun (o&o) painopistealueet Savonia tarjoaa laadukasta koulutusta niin nuorille kuin aikuisopiskelijoille. Opetuksen ja oppimisen osaprosessityöllä rakennetaan yhteisiä Savonian o&o-toimintamalleja. Vuonna 2011 kiinnitetään huomio Savonian opetussuunnitelmien rakenteisiin. Yleisessä osassa määritellään yhteiset pedagogiset linjaukset ja toimintamallit. Opetussuunnitelman toisessa osassa on opintojaksokuvaukset. Lisäksi Savoniassa otetaan käyttöön yhteinen opetuksen toteuttamissuunnitelma. Savoniassa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden ohjaukseen. Ohjauksen avulla opiskeluprosessia voidaan tehostaa ja keskeyttämistä vähentää. Yhteisten rakenteiden ja pedagogisten lähtökohtien tavoitteena ovat opetuksen laadukas toteuttaminen huomioiden koulutusalojen erityispiirteet. ISAT-yhteistyössä kuvataan AHOT-prosessi ja yhteiset osaamisen tunnustamisperiaatteet (AHOT = aikaisemman osaamisen tunnistamis- ja tunnustamismenettely). Lisäksi keskeisiä opetuksen ja oppimisen rakenteita yhteensovitetaan. Näillä toimenpiteillä mahdollistetaan opiskelijoiden sujuva liikkuminen ammattikorkeakoulujen välillä. ISAT-yhteistyössä lisätään verkko-opetustarjontaa sekä opiskelijoille että avoimen ammattikorkeakoulun kautta myös alueen työelämälle. Kansainvälistymisosaaminen on kaikkien koulutusohjelmien haasteena, sillä se on ammattikorkeakoulututkintojen yhteisenä kompetenssina. Ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa varmistetaan tutkintojen ja muun osaamisen viitekehystä, jotta se vastaa tasoa 7 (ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja yliopiston maisteriohjelmat). Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa Industrial Management -koulutusohjelmassa otetaan käyttöön lukukausimaksukokeilu. Lukukausimaksu koskettaa ainoastaan EU:n ulkopuolelta tulevia opiskelijoita. Painopistealueet vuonna 2011 ovat ISAT yhteistyötä mahdollistavien o&o-rakenteiden suunnittelu AHOT-järjestelmä yhtenäisenä käytössä Savoniassa ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa Opiskeluprosessin edelleen tehostaminen OIS-toimintamallin vahvistaminen opiskelussa siten, että se tarjoaa työ- ja elinkeinoelämälle uusia yhteistyömahdollisuuksia. Opiskelijoiden kokonaisvaltaisten ohjauskäytänteiden käyttöönotto Savonian opetussuunnitelman yhtenäistäminen ml. ylemmät tutkinnot (sisältäen osaamisen arviointikriteerit) Verkko-opetuksen kehittäminen ja verkko-opetuksen tarjonnan lisääminen huomioiden ISAT ja UEF yhteistyö Kansainvälisten tutkintokoulutusten benchmarking ja kv-tutkintokoulutuksen kehittäminen 3.2 Tutkintokoulutus ja erikoistumisopinnot Vuonna 2011 alkava nuorten tutkintoon johtava koulutus: Nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa on vuonna 2011 yhteensä 1278 aloituspaikkaa. Kulttuuriala yhteensä 135 aloituspaikkaa (kaikki alkavat syksyllä) o Muotoilun koulutusohjelma (Kuopio) o Musiikin koulutusohjelma (Kuopio) Luonnonvara- ja ympäristöala yhteensä 45 aloituspaikkaa (kaikki alkavat syksyllä) o Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma (Iisalmi) o Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma hevostalouden suunt.vaihtoehto (Iisalmi) 105 ap 30 ap 30 ap 15 ap Matkailu-, ravitsemis- ja talousala yhteensä 80 aloituspaikkaa (kaikki alkavat syksyllä) o Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma (Kuopio) 40 ap o Matkailun koulutusohjelma (Kuopio) 40 ap Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala yhteensä 344 aloituspaikkaa Bioanalytiikan koulutusohjelma (Kuopio) Sivu 5 / 23

6 o 44 aloituspaikkaa kevät 22 syksy 22 o Fysioterapian koulutusohjelma (Kuopio) 20 aloituspaikkaa syksy 20 o Hoitotyön koulutusohjelma hoitotyön suuntautumisvaihtoehto (Iisalmi) 45 aloituspaikkaa kevät 22 syksy 23 hoitotyön suuntautumisvaihtoehto (Kuopio) 50 aloituspaikkaa kevät 25 syksy 25 terveydenhoitotyön suunt.vaihtoehto (Kuopio) 20 aloituspaikkaa kevät 20 kätilötyön suuntautumisvaihtoehto (Kuopio) 28 aloituspaikkaa syksy 28 o Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma 26 aloituspaikkaa syksy 26 o Sosiaalialan koulutusohjelma (Iisalmi) 55 aloituspaikkaa kevät 27 syksy 28 o Suun terveydenhuollon koulutusohjelma (Kuopio) 30 aloituspaikkaa syksy 30 o Ensihoidon koulutusohjelma (Kuopio) 26 aloituspaikkaa syksy 26 Tekniikan ja liikenteen ala yhteensä 474 aloituspaikkaa (kaikki alkavat syksyllä) o Degree Programme in Industrial Management (Varkaus) o Degree Programme in Information Technology (Kuopio) o Energiatekniikan koulutusohjelma (Varkaus) o Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma (Kuopio) o Palopäällystön koulutusohjelma (Kuopio) o Puutekniikan koulutusohjelma (Kuopio) o Rakennustekniikan koulutusohjelma (Kuopio) o Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma (Kuopio) o Sähkötekniikan koulutusohjelma (Kuopio) o Tietotekniikan koulutusohjelma (Kuopio) o Ympäristöteknologian koulutusohjelma (Kuopio) 40 ap 25 ap 40 ap 54 ap 35 ap 30 ap 60 ap 20 ap 70 ap 60 ap 40 ap Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala yhteensä 200 aloituspaikkaa (kaikki alkavat syksyllä) o Degree Programme in International Business (Kuopio) 40 ap o Degree Programme In International Business (Varkaus) 20 ap o Liiketalouden koulutusohjelma (Kuopio) 110 ap o Liiketalouden koulutusohjelma (Varkaus) 30 ap Aikuiskoulutus vuonna 2011 Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon sekä ammatillisten erikoistumisopintojen opiskelijoiden yhteenlaskettu vuosipaikkamäärä vuonna 2011 on 870, sisältäen opetus- ja kulttuuriministeriön lisätalousarviossa myönnetyt 40 paikkaa. Ammattikorkeakoulututkintoon johtava aikuiskoulutus vuonna 2011: Matkailu- ja ravitsemisala o matkailu- ja ravitsemisalan ko. S 20 Kuopio Sosiaali- ja terveysala o Hoitotyön koulutusohjelma sair.hoit. sv. S 20 Kuopio o Sosiaalialan ko S 20 Iisalmi Tekniikan ala o Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma (Kuopio) S 30 Kuopio (tämä sisältää Varkaudessa aloittavan ryhmän) o Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma S 25 Kuopio o Energiatekniikan koulutusohjelma S 25 Varkaus o Palopäällystön koulutusohjelma K 20 Kuopio Sivu 6 / 23

7 Luonnonvara-ala o Maaseutuelinkeinojen ko S 15 Iisalmi Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot: Industrial Management S 30 Varkaus (sisältää Kuopiossa aloittavan ryhmän) Maaseudun kehittäminen S 15 Iisalmi Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen S 25 Kuopio Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen S 20 Kuopio Hyvinvointiteknologia (terveysala) S 20 Kuopio Erikoistumisopinnot: Voimalaitosautomaatio S 25 Varkaus Akkuteknologian prosessit ja materiaalit S 25 Varkaus Teollisuuden palveluliiketoiminta S 30 Kuopio Hallinto- ja johtaminen S 20 Kuopio Kulttuuriala (muotoilu) S 20 Kuopio Kulttuuriala (musita, solistiset) S 25 Kuopio 4 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä maksullinen palvelutoiminta Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta käsittää Savoniassa seuraavat osa-alueet; tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiohankkeet, opiskelijoiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (mm. opinnäytetyöt, TKI-harjoittelu, TKI-projektiopinnot, OIS-ympäristöissä tapahtuva oppiminen), henkilöstön tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (mm. julkaisut, tutkimustyö) sekä maksullisen palvelutoiminnan. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana on työelämälähtöinen, aluekehitystä vahvistava, kansainvälinen TKI-toiminta. Toiminnalle on tyypillistä Moodi2-tyyppinen, hyötylähtöinen monialainen tutkimustoiminta. Innovaatiotoiminta perustuu kysyntä- ja käyttäjälähtöiseen näkökulmaan, jossa käyttäjät ja erilaiset toimijat ovat vahvasti mukana (DUI). Savonian opiskelijat ovat keskeisesti mukana TKI-toiminnassa. Opetuksen ja TKI-työn integraatiota toteutetaan Savonian OIS-toimintamallin mukaisesti. OIS- toimintamallissa Savonian opiskelijat, opettajat, asiantuntijat sekä työ- ja elinkeinoelämän asiantuntijat oppivat, kehittävät ja tutkivat yhdessä, jolloin TKI- työn ja opetuksen linkittäminen mahdollistuu. Tavoitesopimuksessa TKI-toiminnan strategiset painoaloiksi (osaamiskeskittymät) on sovittu; turvallinen elämä väljästi asutulla alueella, teollinen muotoilu, väljästi asutun alueen hyvinvointipalvelut ja -tuotteet, hajautetut energiaratkaisut, yrittäjyys ja innovaatiot. Painoaloja (osaamiskeskittymiä) terävöitettiin syksyllä 2010 tehdyn arvioinnin perusteella. Yrittäjyys ja innovaatiokyvykkyysosaaminen on läpileikkaava teema, joka vahvistaa kaikkia painoaloja. Läpileikkaavana teemana se edistää Savonian opiskelijoiden ja henkilöstön sekä Itä-Suomen alueen yrittäjyyttä ja innovaatiokyvykkyyttä. Turvallinen elämän sisältöjä kytketään energia- ja ympäristö sekä hyvinvointituotteet ja -palvelut painoaloihin. Savonia kehittää painoaloja osaamiskeskittymissä, jossa vahvistetaan TKI-kärkiosaamista. Osaamiskeskittymissä Savonian TKI-toiminta kumuloituu, niin että se on enemmän kuin yksittäisten hankkeiden summa. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan strategisessa kumppanuudessa keskeisinä ovat ISATkumppanuus sekä tutkimusyhteistyö Itä-Suomen yliopiston kanssa. Avainkumppanuuksia, erityisesti työ- ja elinkeinoelämäkumppanuuksia, kehitetään kumppanuksien toimintamallin mukaisesti. TKI- toiminnassa osallistutaan aktiivisesti Itä-Suomen innovaatiokeskittymän strategiatyöhön sekä Kuopion, Ylä-Savon että Varkauden alueiden osaamisen vahvistamiseen ja uudistamiseen. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tuloksia ja vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan johdon katselmuksissa, Savonian kyselyissä (mm. työelämäkysely, opinnäytetyökysely), tulossopimusten (TUSO) sekä OKM:n tuloksellisuustavoitteiden toteutumisen perusteella. Sivu 7 / 23

8 4.1 Tutkimus- ja kehitystyön painopistealueet Painopistealueet vuonna 2011 ovat TKI-toiminnan kansainvälisyyden vahvistaminen (liikkuvuus ja kansainvälinen TKI-rahoitus) OIS-toimintamallin vahvistaminen TKI -työssä niin, että se tarjoaa työ- ja elinkeinoelämälle uusia yhteistyömahdollisuuksia. ISAT-kumppanuus ja UEF yhteistyö valituilla painoaloilla TKI-tukipalvelujen ja henkilöstön tutkimusosaamisen vahvistaminen ISAT yhteistyössä TKI-toiminnan tuloksellisuuden ja viestinnän parantaminen. Savonian osaamiskeskittymät kehittävät ja tuottavat uutta osaamista osaamisen rajapinnoilla. Suurin osa TKI-työstä toteutuu osaamiskeskittymissä. Osaamiskeskittymien toiminta perustuu osaamisen uudistamiseen ja verkostoitumiseen. Osaamiskeskittymän tavoitteita vuonna 2011 ovat Osaamiskeskittymien kärkien (mm. soveltavan tutkimustyön) terävöittäminen OIS-mallin kehittymisen vahvistaminen, erityisesti opiskelijoiden monialaisten opintojen kytkeminen osaamiskeskittymien toimintaan. Osaamiskeskittyminen kansallisiin ja kansainvälisiin kumppanuuksiin panostaminen Osaamiskeskittymät vahvistavat Savonian TKI-profiilia sekä monipuolistavat TKI-rahoitusrakennetta. Osaamiskeskittymät muodostuvat pitkäjänteisiksi strategisiksi toiminnoiksi (osaamiskeskittymien tutkimus- ja kehittämisohjelmat), joilla on vaikuttavuutta alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. 4.2 Maksullinen palvelutoiminta Maksullinen palvelutoiminta käsittää asiakkaille tuotettuja asiantuntija- ja yrityspalveluita. Maksullisen palvelutoimintaa kuuluu koulutus-, (esim. tilauskoulutus, työvoimakoulutus, räätälöidyt asiakaskoulutukset), kehittämis-, innovaatio-, tutkimus- ja testauspalvelut. Maksullinen palvelutoiminta palvelee työ- ja elinkeinoelämän kehittymistä ja se on osa Savonia-ammattikorkeakoulun aluekehitystehtävää. Maksullisen palvelutoiminnan painopistealueet vuonna 2011 ovat Savonian palvelujen tuotteistaminen ja tuotekehitys toiminnasta saadun palautteen perusteella Palveluiden viestinnän tehostaminen sidosryhmille, käyttäjille ja kumppaneille. ISAT-yhteistyössä tuotettujen palveluiden tuotteistamisen käynnistäminen, erityisesti valituilla painoaloilla Maksullisen palvelutoiminnan kannattavuuden varmistaminen. 5 Tukipalvelutoiminnot Tukipalvelut tukevat ydinprosessien sujuvuutta. Suunnitelmakaudella kaikkien tukipalvelujen keskeiset kehittämisalueet ovat kansainvälistyminen sekä tukipalvelujen välisten ja tukipalvelujen ja osaamisalueiden välisten rajapintojen tarkoituksenmukainen määrittäminen. Tukipalvelujen yhteisenä painopistealueena vuonna 2011 ovat Tukipalvelujen rajapintojen edelleen selkiyttäminen erityisesti yksiköiden toimintoihin Prosessien täsmennykset yhteistyön parantamiseksi eri prosessien välillä Savonian ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulujen tukipalvelujen yhteistyön tiivistäminen osana ISAT-yhteistyön konkretisointia o Viestinnän ja markkinoinnin yhteistyön tiiviimpi keskittäminen tarkoituksenmukaisesti o Tietojärjestelmien sovellusten integrointityö ja palvelujen tuottamisen tapojen selvittämin tulevaisuuden tarpeisiin o Osaamiskartoituksen sähköisen työvälineen käytön tehostaminen o Kirjastopalvelujen käytön jäsentäminen o Julkaisutoimijoiden tiiviimpi yhteistyö Henkilöstöpalvelujen kehittämisen painopistealueena vuonna 2011 ovat Palvelusuhdeasioiden sähköisten menettelyjen kehittäminen ja niihin perehdyttäminen Yhtenäisten palkkausohjeiden laatiminen Sivu 8 / 23

9 Sähköisten menettelyjen käyttöönotto palvelussuhdeasioiden hoitamisessa Henkilöstöprosessien päivittäminen ja niitä koskevien toimintaohjeiden laatiminen Henkilöstötilastoinnin ja -raportoinnin kehittäminen Opiskelijapalvelujen kehittämisen painopistealueena vuonna 2011 ovat Avoimen ammattikorkeakoulun ja aikuiskoulutuksen koordinointi ja yhteiset toimintamallit Kansainvälisyyden ja opiskelijapalvelujen tiiviimpi toiminnallinen yhteistyö WIP:n ja sähköisen tenttijärjestelmän kehittäminen Kansainvälisten asioiden kehittämisen painopistealueena vuonna 2011 ovat KV-kumppanuuksien fokusoiminen Kv-palvelutoiminnan selkiyttäminen huomioiden olemassa olevat resurssit Valtakunnallisten kv-päivien toteuttaminen yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa Kirjasto- ja tietopalvelujen kehittämisen painopistealueena vuonna 2011 ovat Uudisrakentamisen tilojen suunnittelu Kirjasto- ja tietopalvelujen integroiminen ydinprosesseihin Tiedonhankinnan ohjauksen verkkomateriaalia on käytettävissä kaikilla koulutusaloilla Elektronisten aineistojen käytön lisääminen. E-aineistojen käyttäjäkoulutusta lisätään mm. järjestämällä kaikille avointa tietokantakoulutusta sekä tiedotetaan riittävästi aineistoista ISAT yhteistyö Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kirjaston kanssa Kampuksen kirjasto- ja tietopalvelutilojen suunnittelu Tietohallinnon kehittämisen painopistealueena vuonna 2011 ovat Tietoverkon varmistukset Työasemien etäylläpidon kehittäminen Opiskelijahallinnon ohjelmistojen kehittäminen Sovellusten integrointi Tilapalvelujen kehittämisen painopistealueena vuonna 2011 ovat Kampushankkeen eteneminen Investointisuunnitelman mukaisten korjaus- ja rakentamishankkeiden toteuttaminen Energiansäästö ja kestävä kehitys kiinteistönpidossa Tilojen käyttäjäpalvelujen kehittäminen Viestintäpalvelujen kehittämisen painopistealueena vuonna 2011 ovat Markkinointi Sisäisen viestinnän tehostaminen Sähköisen markkinointimateriaalin tuottaminen eri kohderyhmille Savonian graafisen ilmeen uudistamien Tiedotus Savonian Sanomien kehitystyö ja levikin laajentaminen Mediakontaktien säilyttäminen ja vahvistaminen Julkaisutoiminta Tukea ammattikorkeakoulun perustehtäviä Taloushallintopalveluiden kehittämisen painopistealueena vuonna 2011 ovat Lisätään sähköisten taloushallinnon ratkaisuiden käyttöä Toteutetaan taloushallinnon järjestelmän nykyaikaistaminen yhdenmukaisesti ISAT:in puitteissa Parannetaan taloushallinnon oraganisointia Sivu 9 / 23

10 6 Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta vaikuttava opiskelijakunta Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (SAVOTTA) on ammattikorkeakoululailla perustettu sitoutumaton julkisoikeudellinen yhteisö, joka keskittyy opiskelijoiden edunvalvontaan ja palveluun. Vuosi 2011 on Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan viides virallinen toimikausi. Opiskelijakunnan tehtävänä on valita opiskelijoiden edustajat ammattikorkeakoulun hallitukseen ja muihin ammattikorkeakoululain 12 :n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuihin monijäsenisiin toimielimiin sekä osallistua ammattikorkeakoulun muuhun toimintaan. Opiskelijakunta toimii jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiään. Opiskelijakunnan toiminnan tavoitteena on opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen ja ammattikorkeakoulutuksen laadun kehittäminen. Opiskelijakunta edistää opiskelijoiden mahdollisuuksia kehittää Savonia-ammattikorkeakoulun asiantuntijuutta, asiakaslähtöisyyttä ja yhteisöllisyyttä osallistuen keskeisten työryhmien toimintaan ja prosessien kehittämiseen. Opiskelijoiden edustajat toimivat ammattikorkeakoulun hallituksessa ja muissa ammattikorkeakoululain 12 :n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetuissa toimielimissä sekä osallistuvat ammattikorkeakoulun muuhun toimintaan aktiivisesti vaikuttaen. Opiskelijakunta tekee tavoitteidensa saavuttamiseksi yhteistyötä myös muiden ammattikorkeakoulujen ja yliopiston opiskelija-/ylioppilaskuntien kanssa paikallisesti ja alueellisesti sekä valtakunnallisesti. Opiskelijakunnan jäseniksi voivat liittyä kaikki Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat. Opiskelijakunta on jäsenenä Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijakuntien Liitto SAMOK ry:ssä ja Opiskelijan Itä-Suomi ry:ssä. Opiskelijakunta omistaa Suomen Järjestöpalvelut Oy:n yhdessä neljän muun opiskelijakunnan kanssa. Keskeiset kehittämiskohteet vuonna 2011 ovat ISAT- ja opiskelijan Itä-Suomi yhteistyö Opiskelijakunnan järjestäytymisasteen säilyttäminen Opiskelijakunnan jäsenpalvelujen kehittäminen Opiskelijakunnan viestinnän tehostaminen Vertaistuutoroinnin kehittäminen Osallistuminen ammattikorkeakoulun työryhmien toimintaan 7 Ammattikorkeakoulun talous Taloushallintopalvelut Taloushallintopalvelut tuottaa ydinprosesseille ja tukipalveluille niiden kannattavuutta ja tuottavuutta nostavaan ohjaukseen tarvittavan taloustiedon. Ammattikorkeakoulun keskitetyt taloushallintopalvelut toteutetaan keskitetysti. Palveluiden tuottavuutta lisätään yhtenäisillä toimintatavoilla ja edelleen tehostetuilla sähköisillä taloushallinnon ratkaisuilla. Palveluilla tuetaan myös haasteellisen kampusinvestoinnin toteuttamista. Painopistealueet vuonna 2011 ovat ISAT-yhteistyössä talousarviojärjestelmien yhteinen tarkastelu sisäinen organisoituminen kampusrahoitus Ammattikorkeakoulun talouden hallinta Toiminta- ja käyttötaloussuunnitelmassa (TOKSU) esitetään Savonia-ammattikorkeakoulun käyttötalouden kokonaisuus, osaamisalueet ja kehittämis- ja palvelukeskus. Talouden perusteet toimintasuunnitelma- ja talousarviossa (TSTA) :ssa ja TOKSU :ssa ovat yhtenäiset. Pääerona on, että TOKSU on yksityiskohtaisempi kuin TSTA. TOKSU:ssa esitetään osaamisalueiden tason talous ja kehittämis- ja palvelukeskuksen talous ja investoinnit yksityiskohtaisemmin. Sivu 10 / 23

11 Talouden osalta on laadittu ja esitetään käyttötalousosa koko ammattikorkeakoululle ja erikseen kehittämisja palvelukeskukselle ja osaamisalueille vuosille sekä, joista on liitteinä asianmukaiset euromääräiset taulukot. Talous- ja rahoitusresurssien hallinta mahdollistaa perustehtävien toteutumisen sovittujen periaatteiden ja strategian mukaisesti, tukee eri prosessien tehokasta toimintaa, mutta samalla myös edellyttää prosesseilta taloudellista tehokkuutta. Toiminnan tulee olla kannattavaa ja tilikauden tuloksen on oltava positiivinen. Terveen talouden periaatteet osaltaan tukevat pääprosesseja kestävän kehityksen mukaisesti. Lisääntyvistä investointien rahoitustarpeista huolimatta tulee ammattikorkeakoulun ja kuntayhtymän rahoitusrakenne säilyttää riittävän hyvänä. Toiminnan riskejä hallitaan myös talouden ja rahoituksen kannalta ja vaikutetaan aktiivisesti ja myönteisesti saataviin tuloihin ja muun rahoituksen määrään. Myös muutosvaiheissa talous ja rahoitus pidetään terveenä. Talousohjauksessa kannustetaan hyvään tutkintojen ja opintopisteiden tuottamiseen osaamisalue- ja yksikkökohtaisesti. Talouden suunnittelussa ja toteutumassa kuntayhtymän tasolla ja samalla myös ammattikorkeakoululle keskeiset mittarit ovat vuosikate, tilikauden tulos, omavaraisuusaste, maksuvalmius ja tutkintojen tuottamiskykyä kuvaava tutkintotuottavuusindeksi. Lisäksi mittareina käytetään investointien tulorahoitusta ja lainanhoitokatetta. 7.1 Käyttötalousosan laatimisen perusteet Vuoden 2011 talousarvio on laadittu opetustoimen rahoituslain ja -asetuksen ja niiden mukaisen käytännön mukaisena, jossa opetuksen järjestämiseen saatava yksikköhintaraha koostuu opiskelijamäärään perustuvasta osasta (määräosa 70 %) ja tutkintomäärästä riippuvasta osasta (tulososa 30 %). Yksikköhintaraha saadaan opetus- ja kulttuuriministeriön sopimuksen mukaisen sovitun opiskelijamäärän ja toteutuneiden tutkintojen määrän perusteella. Vuoden 2011 sopimuksen mukainen opiskelijamäärä ja arvioidut opiskelijamäärät ovat seuraavat: opiskelijamääräarvio opiskelijamääräarvio Taso-rahoituksen ( laskennallinen ) opiskelijamäärä yksikköhinta yhteensä, brutto Savonia-amk Taulukko 1. Opiskelijamääräarviot ja yksikköhintarahoitus Palkkoihin oletettava korotustarve on vuonna 2011 keskimäärin +1,5 %, palkkasivukustannukset 25,0 % ja yksikköhintatason korotus vain noin +1,6 % vuoden 2010 tasosta. Henkilöstöryhmä arvio vuosi 2010 henkilömäärä (TSTA2010) arvio vuosi 2010 henkilötyövuodet (TSTA2010) arvio vuosi 2011 henkilömäärä (TSTA2011) arvio vuosi 2011 henkilötyövuodet (TSTA2011) Opetushenkilöstö Toimihenkilöstö T&k-henkilöstö Kuntayhtymän henkilöstö yht Taulukko 2. Kuntayhtymän henkilöstömääräarvio Talousarvion sitovuus Ammattikorkeakoulun hallitusta sitoo ammattikorkeakoulun käyttötalousosan tilikauden tulos, osaamisaluekohtainen ja Kehittämis- ja palvelukeskuksen käyttötalousosan tilikauden tulos ja investointimenojen rahoitusosuuksien jälkeinen investointien nettomeno osaamisalueen ja Kehittämis- ja palvelukeskuksen tasolla. Talousarvion käyttötalousosa on tilikauden tulos-tasolla osaamisaluetta ja Kehittämis- ja palvelukeskusta sitova. Investointiosa on osaamisaluekohtaisesti investointimenojen rahoitusosuuksien jälkeisen investointien nettomenon tasolla osaamisaluetta ja Kehittämis- ja palvelukeskusta sitova. Sivu 11 / 23

12 Ammattikorkeakoulu päättää määrärahojen jakamisen perusteista, osaamisaluekohtaisesta ja Kehittämis- ja palvelukeskuksen nettotulostavoitteesta, osaamisaluekohtaisesta investointiosasta ja osaamisalueen investointien nettorahoitusmäärästä. Kuntayhtymän hallitusta sitovat kuntayhtymän tason ja amk:n käyttötalousosan talous- ja rahoitusasiat: tuloslaskelman tulos ja nettotulos sekä amk-kokonaisuuden käyttötalousosan tilikauden tulos, investointien yhteismäärä nettona ja yksittäiset yli euron investoinnit. Ylläpitäjä päättää kuntayhtymän ja ammattikorkeakoulun nettotulostavoitteesta ja investointien nettorahoitusmäärästä. Ylläpitäjä päättää myös kuntayhtymän ja ammattikorkeakoulun tuloslaskelmasta, rahoituslaskelmasta (ja taseesta) ja amk-kokonaisuuden käyttötalousosasta, lainamäärän lisäämisestä (lainanotosta) ja tappiollisen tuloksen kattamisesta ja siitä noudatettavista periaatteista. Ylläpitäjä päättää lisäksi poistojen periaatteista (poistosuunnitelma, suunnitelman mukaiset poistot) ja sisäisistä toimitilavuokrista sekä yksittäisistä investoinneista, jotka ovat vähintään euroa. 7.2 Käyttötalousosa Talousarvion mukaan ammattikorkeakoulun kannattavuus ja talous on edelleen terveessä kunnossa vuosina Ammattikorkeakoulun toimintatuotot vuonna 2011 ovat 58,7 milj. euroa, josta sisäisten erien osuus on n. 4,4 milj. euroa, joten todelliset toimintatuotot ovat noin 54,3 milj. euroa. Talousarviossa on erotettu toisistaan opetus sekä tutkimus- ja kehitystyö (t&k:n toiminto 14 ja toiminto 77) ja maksullinen palvelutoiminta (map). Opetuksen toimintatuotot ovat 47,9 milj. euroa ja maksullisen palvelutoiminnan ja tutkimus- ja kehitystyön toimintatuotot ovat yhteensä 10,8 milj. euroa. Vuosikate on 4,0 milj. euroa, josta opetuksen vuosikate on 3,7 milj. euroa. Tutkimus- ja kehitystyön ja maksullisen palvelutoiminnan vuosikate on 0,3 milj euroa. Ammattikorkeakoulun käyttötalousosan tilikauden tulos on +2,2 miljoonaa euroa. Vuosikatteen ja tuloksen kehityksessä pitää päästä ja on mahdollista päästä myönteiseen ja hyvään tasoon myös seuraavina vuosina: tilikauden tulos on +2,5 milj. euroa vuonna 2012 ja +2,3 milj. euroa vuonna Hyvästä taloudellisesta tuloksesta voidaan varautua kuntayhtymän tasolla uuden kampuksen tilojen kustannuksiin ja rahoittamiseen. Varausten (rahastojen lisäys) tasoksi voidaan asettaa kampuksen toteuttamista varten 1,5 milj. euroa vuonna 2011, 2,0 milj. euroa vuonna 2012 ja 1,8 milj. euroa vuonna Investointiosa Vuoden 2011 investoinnit ovat 6,0 milj. euroa. Vuoden 2011 lopun lainakanta nousee hieman ja on 5,7 milj. euroa. Vuodelle 2012 on suunniteltu 6,3 milj. euron investoinnit, josta kampukseen 3,8 milj. euroa ja vuodelle 2013 yhteensä 18,9 milj. euroa (kuntayhtymätasolla rahoitusosuuksien ja realisointitulojen jälkeen 5,7 milj. euroa netto). Investointiosa ja sen mukainen rahoitusosa on laadittu Savilahden kampussuunnittelun mukaisena, jossa olettamuksena on, että kampuksen 1. vaihe (V1) toteutetaan vuokrausvaihtoehtona ja mahdollinen 2. vaihe (V2) rahoitetaan itse. Suunnitteluvaiheessa lähtökohtana on ollut, että Savilahden kampukselle siirtyisi ensimmäisessä vaiheessa terveysalan Kuopion yksikön toiminta. Vaiheessa V1 toteutettavissa tiloissa on Savonian lisäksi yliopiston hammaslääketieteen, Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Kuopion kaupungin hammasklinikan toiminnot ja tilat ovat käytettävissä vuodenvaihteessa 2012/2013. Vaiheen 2 toteutuksen aikataulu ei ole vielä selvillä. Sivu 12 / 23

13 KÄYTTÖTALOUSOSA TA 2010 TA 2011 Savonia-ammattikorkeakoulu yhteensä Opetus Opetuksen Maksull.palv. T&K (14+77) Maksullinen Mapa ja T&K TA 2011 TS 2012 TS 2013 T&K (14) T&K (77) yhteensä palvelutoiminta yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokrat Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Korkokulut (peruspääoma) Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Sivu 13 / 23

14 KÄYTTÖTALOUSOSA TA 2010 TA 2011 Kehittämis- ja palvelukeskus yhteensä Opetus Opetuksen Maksull.palv. T&K (14+77) Maksullinen Mapa ja T&K TA 2011 TS 2012 TS 2013 T&K (14) T&K (77) yhteensä palvelutoiminta yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokrat Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Korkokulut (peruspääoma) Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Sivu 14 / 23

15 KÄYTTÖTALOUSOSA TA 2010 TA 2011 Hyvinvointialan osaamisalue yhteensä Opetus Opetuksen Maksull.palv. T&K (14+77) Maksullinen Mapa ja T&K TA 2011 TS 2012 TS 2013 T&K (14) T&K (77) yhteensä palvelutoiminta yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokrat Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Korkokulut (peruspääoma) Vuosikate Suunnitelman mukaiset 0 poistot Tilikauden tulos Sivu 15 / 23

16 KÄYTTÖTALOUSOSA TA 2010 TA 2011 Liiketoiminta- ja kulttuurialan yhteensä Opetus Opetuksen Maksull.palv. T&K (14+77) Maksullinen Mapa ja T&K TA 2011 TS 2012 TS 2013 osaamisalue T&K (14) T&K (77) yhteensä palvelutoiminta yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokrat Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Korkokulut (peruspääoma) Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Sivu 16 / 23

17 KÄYTTÖTALOUSOSA TA 2010 TA 2011 Teknologia- ja ympäristöalan yhteensä Opetus Opetuksen Maksull.palv. T&K (14+77) Maksullinen Mapa ja T&K TA 2011 TS 2012 TS 2013 osaamisalue T&K (14) T&K (77) yhteensä palvelutoiminta yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokrat Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Korkokulut (peruspääoma) Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Sivu 17 / 23

18 INVESTOINTIOSA HANKE Kustannus- Kuntayhtymän johtajan esitys arvio TA 2011 TS 2012 TS 2013 Tilakäyttäjäpalvelut kp1004 Tilapalvelujen atk-ohjelmistot Tekniset välineet, koneet ja laitteet Toimitilojen kaluste-/varustehankinn yhteensä menot Sairaalakatu kp 1440 Rak.1 vesikaton maalaus/korjaus Rak.1 pääsyöttövesijohdon uusiminen Rak.1 ja 2 ulko-ovien uusiminen Kiinteistöautomaatio uusiminen Rak.2 vesikaton pellityksen uusiminen Rakennusten tilamuutokset Kosteusvauriokorj. rak Parvekkeiden poisto rak Rak.4 vesikaton maalaus/korjaus Rak.5 julkisivukorjaus Suurkeittiön laitteet Esteettömän toimintaymp.rakentaminen Rak.5/keittiön lattian vesieristeet Rak.5 ruokasalin lattialaatoituskorjaus Tilaturvallis.ja kulunvalvonnan parant Kuopio,Sairaalakatu yhteensä menot Opistotie kp 1420 Tietohallinnon sähkön varasyöttö Tietohallinnon kaasusammutusjärj Kaavoitus/ Kampus-kaavamuutos Pihan pinnat ja viheralueet Suurkeittiölaitteet Keittiötilojen peruskorjaus A-osan (perus)korjaus B-osan (perus)korjaus C-osan (perus)korjaus Tilaturvallis.ja kulunvalvonnnan parant Esteettömän toimintaymp.rakentam Rakennusten tilamuutokset Ikkunoiden/ovien huoltomaalaus Voimistelusalin lattia huoltolakkaus Kuopio,Opistotie yhteensä menot Yliopistoranta kp 1490 Reston keittiölaitteet ja kalusteet Kuopio, Resto yhtensä Sivu 18 / 23

19 HANKE Kustannus- Kuntayhtymän johtajan esitys arvio TA 2011 TS 2012 TS 2013 Haukisaarentie kp 1470 Kiinteistöautomaation korjaukset Jätekatos Rakennusten tilamuutokset Suurkeittiölaitteet Kattovesien viemäröinti Tilaturvallis.ja kulunvalvonnan parant Pihan pinnat ja viheralueet Iisalmi,Haukisaarentie yhteensä menot Osmajoentie kp 1430 Julkisivun ja sisätilojen maalaustyöt Suurkeittiölaitteet Kiinteistöautomaation uusiminen Tilaturvallis.ja kulunvalvonnan parant Rakennusten tilamuutokset Varkaus, Osmajoentie yhteensä menot Tilapalvelut yhteensä Tilapalvelut yhteensä menot Kuopio-kampus kp 1400 Kuopio-kampus/rakentaminen 1.vaihe - hammasklinikka/kalustus,varustus terveysalan tilat/kalustus,varustus vain amk:n osuus Kuopio-kampus/rakentaminen 2.vaihe kp 1400 Esi-ja luonnossuunnittelu Kaavoitus/Savilahti Arkkitehtikilpailu Rakennuttaminen Rakennussuunnittelu Kuopio-kampus/rakentaminen 2. vaihe sis. OIS-tilat Paikoitustalo/AMK Kuopio-kampus/kalustaminen Kuopio-kampus yhteensä menot Kampuksen tulot ja rahoitusosuudet Yht.realisointitulot,Eu-rahoitusosuudet ja avustukset Rahoitustulot yhteensä Kuopio -kampus netto Sivu 19 / 23

20 HANKE Kustannus- Kuntayhtymän johtajan esitys arvio TA 2011 TS 2012 TS 2013 Hallinto ja tukipalvelut Henkilöstöpalvelut: Ohjelmisto HR-ohjelman päivitys Taloushallintopalvelut: Ohjelmisto Taloushalllinnon laskentajärjestelmän päivitys Taloushall. laskentajärj. Päivitys/ISAT-osuus Tietohallintopalvelut: Tietokoneet ja oheislaitteet/ Sairaalakadun kampus Kuopio kampus,savilahti Tietokoneet ja oheislaitteet/ Iisalmen kampus Tietokoneet ja oheislaitteet/ Varkauden kampus Tietokoneet ja oheislaitteet/ Opistotien kampus Tietokoneet /Musiikki ja tanssi Tietokoneet ja oheislaitteet/ Mikrokadun kampus ISAT-yhteistyö (valopolku,luentojen nauhoitus) Työasemat,palvelimet,lisenssit,verkkolaitteet Yhteiskäyttöiset ohjelmistolisenssit Projektihallinta/ISAT Virtuaaliympäristö/ISAT Tietojärjestelmien integrointi/isat yhteensä menot Rahoitustulot /OKM: ISAT-hankkeisiin yhteensä tulot yhteensä nettomenot Tekniikan osaamisalue / Tekniikka, Kuopio Ominaispinta-alan määrityslaite Betonikoekappaleiden hiontalaite Betonisaha Takymetrit 3kpl Pilot-vesilaitosympäristön laitteisto- ja ohjelmisto päivitys sekä pienoisvedenkäsittelylaitteisto UL 94 Paloluokitustustestauslaitteisto muovimater Rakennus- ja ympäristöalan laboratoriohankinnat Suuropeuskamera Konealan laboratoriohankinnat Automaatiolaboratorion kannettavat tietokoneet WLAN -analyysi- ja mittausjärjesteömä Tietoliikenneverkkojen simulointiohjelmisto Sähkötekniikan CDIO-toimintaympäristö Palvelin-verkko-laboratorion laitteet Honeywell-koulutustilan laitteet Sähkö- ja tietotekniikka-alan laboratoriohankinnat Elektroniikkalaboratorion laitehankinnat Konealan luokan tehotyöasemat Sähkö-ja tietoteniikka-alan tki-hankinnat Kartiokalorimetri UV-yksikkö sähkökaappiin kja LOI Sähköauto tki-työhön Opetusteknologiahankinnat yhteensä menot Sivu 20 / 23

21 HANKE Kustannus- Kuntayhtymän johtajan esitys arvio TA 2011 TS 2012 TS 2013 Tekniikka, Varkaus Energialaboratorion investoinnit Opetusteknologiahankinnat yhteensä Tekniikan osaamisalue yhteensä menot Rahoitustulot Kartiokalorimetri / EAKR Rahoitustulot yhteensä Tekniikan osaamisalue yhteensä netto Hyvinvointialan osaamisalue: Hoito-ja tutkimuslaitteet ja välineet/ Tertta Muut koneet ja laitteet/tertta Tietokoneohjelmat / Tertta Koneet ja laitteet /Iisalmi Tietokoneohjelmat / Iisalmi Hyvinvointialan osaamisalue yhteensä menot Liiketalouden ja kulttuurin osaamisalue Musiikki ja tanssiakatemia/ soitinhankinnat Ammattikorkeakoulu menot yhteensä Rahoitusosuudet yhteensä Ammattikorkeakoulu yhteensä Sivu 21 / 23

22 Liite 1 Tuloskortti ja tuloksellisuusmittarit Tuloskortti Näkökulma Asiakas Kriittiset menestystekijät Asiakastyytyväisyys Tehokkaan opiskelun edistäminen Strategiset mittarit Määrittely Amkin 2010 Amkin 2011 Amkin 2012 Hyvinvointi 2010 Hyvinvointi 2011 Hyvinvointi 2012 Liiket. kult Liiket. kult Liiket. kult Tekn./ Ymp Tekn./ Ymp Vetovoima Ensisijainen hakija/alpa 3,3 3,3 3,3 3,5 3,5 3,4 3,4 3,4 3,4 3,1 3,1 3,1 Opiskelijapalautejärjestelmästä Opiskelijapalaute saatava palaute (indeksi) 3,8 3,9 4,0 3,9 3,96 4 3,8 4 3,8 3,8 3,9 4 Työelämäpalaute Työelämälle kohdistettu tyytyväisyyskysely (indeksi) 3,5 3,7 3,7 3,5 3,7 3,8 3,5 3,7 3,7 3,5 3,7 3,7 Ulkomaalaisten tutkintoopiskelijoiden määrä (myös Taso-mittari) Kv-tutkinto-opiskelijamäärä Vähintään 45 opintopistettä suorittaneiden Opintojen eteneminen osuus tutkintoa suoritta- (myös Taso-mittari) neista (%) Tekn./ Ymp Prosessit Henkilöstö Talous Tutkimus- ja kehitystyö Tutkimus- ja kehitystyön integroituminen opetukseen T&K-hankkeissa suoritetut opinto- (myös Taso-mittari) pisteet/läsnä olevat opiskelijat 4,2 4,4 4,4 4,2 4,4 4,4 4,2 4,4 4,4 4,2 4,4 4,4 Kehitystyön vaikuttavuus Palvelutoiminnan laajuus Maksullisen palvelutoiminnan tulojen määrä suhteessa koko (myös Taso-mittari) tulorahoituksen määrään (%) ISAT-strateginen kumppanuus ISAT-strategian toteutuminen Yhteiset tavoitteet (6 kpl) toteutuvat suunnitellusti Kumppanuudet Savilahden kampushankkeen etenemi- v Kampuksen I vaihe etenee suunnitellusti budjetin raameissa v Kampuksen suunnitelma valmistuu toteuttamisvaiheeseen nen v I-vaihe valmistuu, Kampuksen II vaihe etenee suunnitellusti budjetin raameissa Henkilöstökoulutuksen osuus (%) Osaamisen Henkilöstön kehittäminen palkkakustannuksista 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 kehittyminen Henkilöstön kielitaito Henkilöstön kvosaamisen (engl.kielitutkinnon suorittaneet kehittyminen tasolla hyvä) Kansainvälisen T&Krahoituksen 0,04 0,07 0,06 0,08 0,25 Rahoitus määrä eurot 0,3 Me 0,4 Me 0,5 Me Me Me 0,1 Me Me Me 0,1Me 0,2 Me Me 0,3 Me Tutkintojen Tutkintotuottavuusindeksi lkm/käyttökustannukset x 100 2,8 2,9 3,0 2,8 2,9 3 2,9 2,9 3 2,5 2,9 3 Kannattavuus Vuosikate Käyttötalousosan tulos 3,3 Me 4,0 Me 4,4 Me 0.4 Me 0,5 Me 0,6 Me 0,6 Me 0,9 Me 1,0 Me 0,5 Me 0,6 Me 0,7 Me Sivu 22 / 23