Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2010 (TKTP)

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2010 (TKTP) Hyväksytty Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän yhtymävaltuustossa (6 )

2 Sisällysluettelo 1 Kuntayhtymän johtajan / rehtorin katsaus Ammattikorkeakoulun hallinto ja johtaminen Ylläpitäjähallinto Sisäinen hallinto Operatiivinen johtaminen Hallinnon ja johtamisen painopistealueet vuonna Seuranta, arviointi ja raportointi Toimintapolitiikka, strategiset linjaukset ja kumppanuudet Tilinpäätös, talous ja rahoitus Talouden ydinasioiden toteutuminen vuonna Kuntayhtymän talouden hallinta Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Taseet 2010 ja 2009 sekä taseen tunnusluvut Investointiosa Kuntayhtymän hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Käyttötalousosan ja investointiosan toteutuminen Toteutumisvertailut Käytetyt kirjanpitokirjat Tilinpäätöksen liitetiedot Kuntayhtymän selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Liitteet... 33

3 1 Kuntayhtymän johtajan / rehtorin katsaus Rakenteellinen kehittäminen Savonian ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun välinen ISAT-strateginen kumppanuus eteni suunnitelmallisesti. Yhteiset painoalat (hajautetut energiaratkaisut, väljästi asutun alueen hyvinvointipalvelut ja Venäjä-osaaminen) työstivät toimintavuoden aikana yhteisiä koulutuskokonaisuuksia, tutkimus- ja kehityshankkeita sekä suunnittelivat yhtenäisiä toimintamalleja. Samalla kasvava kansainvälistymistarve huomioitiin entistä vahvempana ja yhtenäisenä kumppanuustoimintana. ISAT-yhteistyössä solmittiin ensimmäinen yhteinen strateginen kumppanuussopimus Pietarin valtiollisen polyteknillisen yliopiston kanssa (kolmikantasopimus). Yhteistyö ISATin ja Itä-Suomen yliopiston (UEF) kanssa tiivistyi. Säännöllinen johtoryhmätyöskentely rehtoreiden kesken käynnistyi ja em. ISAT-painoaloja täydennettiin yliopiston edustajilla. Savilahden kampushanke selkiytyi syksyn aikana siten, että toimitilojen vuokrausta ja kumppanuusjärjestelyjä koskevan tarjouksen rakennusvaiheesta I ja II sekä mahdollisesti myös jatkovaiheista jätti Technopolis Oyj. Suuhygienistikoulutuksen tilasuunnittelu ja opetusyhteistyön kehittäminen jatkui yhdessä Itä-Suomen yliopiston hammaslääkärikoulutuksen kanssa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n vetämässä suunnitteluhankkeessa. Strategian konkretisointi ja toiminnalliset tulokset Strategisten tavoitteiden saavuttamista mitattiin tasapainotetun mittaristomallin (BSC) avulla. Tulosten perusteella erityisesti positiivista on, että koulutuksen vetovoima kasvoi edelleen. Opiskelijatyytyväisyys kehittyi positiivisesti valtakunnallisen OPALA-tuloksen perusteella. Lisäksi opiskeluprosessin eteneminen oli sujuvaa, sillä vähintään 45 opintopistettä suorittaneiden osuus tutkintoa suorittavista oli yli asetetun tavoitteet (74,69) ja tutkintoja valmistui asetetun tavoitteen mukaisesti. Myös Suomesta lähteneiden ja saapuneiden vaihto-opiskelijoiden määrä oli asetettua tavoitetta parempi. Maksullisen palvelutoiminnan tulot ylittivät tavoitteen selkeästi, johon syynä oli kasvava koulutuspalvelujen kysyntä ja tehostettu palvelujen markkinointi. Eniten oltiin jäljessä kv-tutkintoopiskelijoiden määrässä sekä ylempien ammattikorkeakoulu-tutkintojen tavoitteissa. Henkilöstön kielitaidon osalta ei päästy asetettuun kielitutkintotavoitteeseen. Opiskeluilmapiirin ja opetusjärjestelyiden osalta on nähtävissä kehityshaasteita. Henkilöstöjohtaminen Henkilöstöjohtamisessa keskityttiin vuonna 2010 vastaamaan toimintaympäristön muutoksen ja rakenteellisen kehittämisen tuomiin haasteisiin. Henkilöstösuunnittelua terävöitettiin niin, että se edistää paremmin henkilöstövoimavarojen hyvää hallintaa. Osaamisen tavoitteellista kehittämistä tukemaan rakennettiin osaamisen johtamisen toimintamalli ISAT-yhteistyössä. Henkilöstökoulutuksessa painottuivat mm. kansainvälistymistä, uusien opetusteknologioiden käyttöä, esimiestaitoja ja hallintoasioiden hyvää hallintaa tukevat koulutukset. Henkilöstön valmiuksia kansainvälistymisen vahvistamiseen parannettiin järjestämällä kielitutkinnon suorittamiseen valmentavaa koulutusta sekä muuta kielikoulutusta. Esimieskoulutuksessa keskityttiin erityisesti esimiestaitojen kehittämiseen valmentamalla haasteellisten esimiestilanteiden kohtaamiseen ja muutosjohtamiseen. Laadunhallinta Seurannat, arvioinnit, johdon katselmukset sekä sisäinen valvonta ja tarkastus toteutettiin ja raportoitiin vuonna 2010 Savonian vuosikellon mukaisesti. Savonian arviointisuunnitelma toteutui sovitusti. Savonia osallistui moniin valtakunnallisiin kilpailuihin ja menestyi niissä erinomaisesti. Muun muassa Suomen Laatupalkintokilpailussa Savonia ja Sivu 3 / 49

4 terveysala sai Suomen ensimmäisenä korkeakouluna kansainvälisestikin arvostetun ja Euroopan laatupalkintomalliin (EFQM) kuuluvan Recognized for Exellence R4E -tunnustuksen. Yrittäjyyteen liittyen luonnonvara-ala sai ammattikorkeakouluverkoston myöntämän FinPin-palkinnon. Lisäksi tekniikan ja rakentamisen koulutusala oli mukana Tekesin palkitsemassa Vuoden Talo - hankkeessa. Osaamiskeskittymien itsearviointitulosten perusteella todettiin osaamiskeskittymien käynnistyneen hyvin, joskin yhtenäisyyttä lisättiin käynnistämällä yhtenäisten toimintamallien rakentaminen osaamiskeskittymille. Opetuksen kehittäminen ja kansainvälinen toiminta Opiskeluprosessia tehostettiin opetussuunnitelmien ja ohjauksen uudistamistyöllä. Tulokset osittavat, että nuorten koulutuksessa opiskeluprosessit toimivat. Vuonna 2010 ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittämistyötä vauhditti tehty sisäinen arviointi. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen liittäminen osaksi osaamiskeskittymätoimintaa ei edennyt vuoden aikana. Ylempien tutkintojen osalta keskityttiin opetussuunnitelmatyöhön sekä yhteisen opintotarjonnan kehittämiseen. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen eteni ESR-hankkeena. Hankkeessa AHOTtoimintamallia pilotoitiin liiketalouden tutkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa. Pilotointi laajenee sosiaali- ja terveysalalle sekä tekniikkaan. Eri yksiköissä ja osaamisalueilla on opetussuunnitelmatyöllä ja käytännön pilotoinneilla edistetty OIS-ajattelua, jossa yhdistyvät laadukas oppiminen ja opetus sekä työelämälähtöinen tutkimus- ja kehittämistoiminta. Hyvinvoinnin osaamisalueella on järjestetty vuoden aikana neljä (4) kehittämispäivää, joiden teemana oli OIS ja uusi opettajuus. Osana OIS-ajattelua Varkauden kampuksella on vuoden aikana tehty fyysiseen ja virtuaalisen oppimisympäristöjen kehittämistyötä. Tekniikan koulutusalalla CDIO-hanke on edistänyt keskustelua opetuksen ja oppimisen uudistamisesta. Muotoilun uudistetussa opetussuunnitelmassa on OIS-toimintamallin mahdollistava rakenne, joka luo hyvät edellytykset monialaisen projektitoiminnan järjestämiseen. Palkittua ytiimin toimintamallia jatkokehitettiin monialaistamalla siten, että vuonna 2010 ytiimissä oli opiskelijoita viideltä koulutusalalta. Opetuksen kehittämiseen liittyi olennaisesti verkko-opetus, jossa erityyppistä oppimisen ja opettamisen sähköisiä työkaluja kokeiltiin ennen kaikkea Mobiilituutorointi, PeLe ja Virtukampushankkeissa. Verkko-opetukseen liittyviä koulutuksia järjestettiin yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Suomesta lähteviä ja Suomeen saapuneita vaihto-opiskelijoita oli 393 hlöä, mikä ylitti asetut tavoitteet (380). Hyvinvoinnin osaamisalueella on edelleen vahvistettu englanninkielistä koulutustarjontaa, sillä entisen Multipro-moduulin lisäksi rakennettiin WellPro-moduuli. Myös energiatekniikan koulutusohjelmassa suunniteltiin laajoja englanninkielisiä opintokokonaisuuksia. Vientikoulutuksen avaaminen ei paljoakaan edennyt. Myös kaksoistutkintojen kehittäminen edistyi hitaasti. Tekniikka teki ensimmäisen kaksoistutkintojen periaatteiden mukaisen sopimuksen Windesheimiin. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä maksullinen palvelutoiminta Tutkimus- ja kehittämistyön suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana vahvistettiin työelämälähtöistä ja aluekehitystä edistävää toimintaa. Innovaatiotoimintaa vahvistettiin mm. Tekesin TULIohjelman avulla, jossa erityisesti panostettiin opiskelijoiden innovaatioaihioiden esiselvityksiin ja jalostusvaiheen suunnitelmiin. TKI-toiminnan ja opetuksen integraatioon kiinnitettiin huomiota jo hankesuunnittelussa. TKIhankkeiden suunnittelua suunnattiin osaamiskeskittymien kärkiosaamisen alueille. TEKESrahoitteisia hankkeita oli toimintavuonna yhteensä 17 kappaletta. TKI-toiminnan kansainvälistä rahoitusosaamista vahvistettiin. Vuoden aikana aktivoiduttiin EU:n erillisohjelmien rahoitushaussa ja luotiin perustaa kansainvälisen TKI-rahoituksen tukipalveluille ja verkostoitumiselle. EU:n erillisohjelmista saatiin rahoitus Kilpailukykyisyys ja Innovaatiot" (CIP) - ohjelmaan kuuluvalle TKI-hankkeelle. Hankkeessa tutkitaan matkailupalvelujen palvelumuotoilua. Sivu 4 / 49

5 ISAT-yhteistyöstä tiivistettiin erityisesti kansainvälisen TKI-rahoituksen tukipalveluissa ja viestimisessä. Savoniassa käynnistettiin Santra-intranetissä ilmestyvät Tutkimusuutiset henkilöstölle. Tutkimusuutisten tavoitteena on viestiä ennakoidusti henkilöstölle tulevista TKI-rahoitukseen ja toimintaan liittyvistä teemoista ytimekkäästi ja kohdennetusti. Osaamiskeskittymien toiminta arvioitiin ja toimintaa fokusoitiin uudelleen. Osaamiskeskittymien piloteissa tunnistettiin toiminnan vahvuuksina mm. monialaisuus, opiskelijoiden projektiopinnot ja Savonian henkilöstön tutkimusosaamisen verkottuminen. Osaamiskeskittymien tuottivat vähän uusia maksullisen palvelutoiminnan palveluita ensimmäisen toimintavuoden aikana. Energia ja ympäristö -osaamiskeskittymän profiilia vahvistettiin turvallisuus-osaamiselle. Energia- ja ympäristö osaamiskeskittymän puitteissa on myös koordinoitu Pohjois-Savon tämän alan teemaohjelman toimintaa ja edistetty sitä kautta alueen yritysten ja toimijoiden yhteistyötä. Maksullisen palvelutoiminnan tuotteistaminen eteni. Maksullisen palvelutoiminnan kannattavuuteen kiinnitettiin huomiota ja käynnistettiin toiminnan hinnoittelumallien kehittämistyö. Maksullisessa palvelutoiminnassa markkinoinnissa otettiin käyttöön sähköinen ilmoittautumisjärjestelmä. TKI- ja koulutuspalvelujen markkinointia tehostettiin yritystilaisuuksissa ja kumppanuusverkostoissa sekä palveluista laadittiin yleisesite. Opiskelijakunta Savotta Läsnä olevien opiskelijoiden järjestäytymisaste tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli alkuvuonna 2010 noin 70 % ja kohosi syksyllä noin 80 %:iin jäsenmäärän noustua yli opiskelijaan. Suhteellinen jäsenmäärä kasvoi kiitettävästi ja toimikaudelle asetettu 70 % järjestäytymisaste täyttyi reilusti. Opiskelijakunta valitsi vuoden opettajaksi 2010 Juhani Rouvalin tekniikan Kuopion yksiköstä. Tukipalvelut Tukipalveluiden itsearviointi toteutettiin syyskuussa Itsearviointi kohdistettiin palvelusopimukseen, toimintamalliin sekä sisäiseen yhteistyöhön organisaation eri tahojen kanssa. Keskitetyt tukipalvelut koettiin yleensä hyvin toimiviksi ja laatutavoitteet toteutuvat jos toimitaan menettelyjen mukaisesti. Yhtenäisyys ja yhteiset toimintatavat ovat lisääntyneet. Kehittämisalueina ovat eri toimijoiden välinen tiedotus. Myös ongelmien nopean selvittämiseen sekä toiminnan sujuvuuden varmistamiseen tulee kiinnittää huomiota. Talous ja investoinnit Kuntayhtymän toimintatuotot olivat 55,4 milj. euroa, toimintakulut 50,6 milj. euroa ja vuosikate positiivinen 4,7 milj. euroa. Tilikauden tulos oli erittäin hyvä +3,2 milj. euroa ja se mahdollisti varautumisen tuleviin investointeihin 2,5 milj. euron investointivarauksen muodossa ja vielä 678 tuhannen euron ylijäämän näyttämisen tilikaudelta. Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän rahoitusrakenne oli edelleen vahva ja maksuvalmius hyvä. Investointien toteutunut määrä vuonna 2010 oli 1,7 milj. euroa. Suurimmat investointihankinnat olivat tietohallinnon ohjelmistot ja tietokoneet sekä tilapalveluiden toteuttamat korjaukset ja tilamuutokset. Vuosi 2010 oli ammattikorkeakoulun 17. ja kuntayhtymän 15. toimintavuosi. Kiitän lämpimästi kuntayhtymämme luottamushenkilöitä, ammattikorkeakoulun hallitusta ja johtoa, sidosryhmiemme edustajia sekä erityisesti henkilöstöämme ja opiskelijoitamme vuoden 2010 tuloksekkaasta toiminnasta. VELI-MATTI TOLPPI kuntayhtymän johtaja, rehtori Sivu 5 / 49

6 2 Ammattikorkeakoulun hallinto ja johtaminen 2.1 Ylläpitäjähallinto Kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti yhtymävaltuustoon kuuluu 17 edustajaa. Kuntayhtymän valtuusto piti vuoden 2010 aikana neljä kokousta. Valtuuston puheenjohtajana toimi Anssi Laine, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Osmo Pekkarinen ja toisena varapuheenjohtajana Anja Venäläinen. Yhtymävaltuustoon kuuluivat seuraavat jäsenkuntien valitsemat edustajat: varsinainen jäsen Kuopio Liisa Kiianlinna Anssi Laine Tuomo Lyhty Osmo Pekkarinen Varpu Puskala Ilkka Raninen Neeta Röppänen Varkaus Jorma Aro Risto Husu Leena Salo Tuula Taskinen Anja Venäläinen Iisalmi Marja Korhonen Raija Kotkanoja Tiina-Liisa Liukkonen Kiuruvesi Sari Tikkanen Lapinlahti Petri Miettinen henkilökohtainen varajäsen Maria Kangasniemi / alkaen Nelli Berg Veikko Vilmi Valtteri Suonmaa Sari Tannio Vilma Kröger Henning Hendolin Birgit Palm Juhani Paasi Klaus Moisander Suvi Suutarinen Saija Kärkkäinen Linda Lundberg Elina Puustinen Sari Niskanen / alkaen Teija Itkonen-Brilli Jarkko Jetsonen Rauno Pikkarainen Antti Valta Kuntayhtymän hallituksessa varsinaisia, päätösvaltaisia jäseniä on yhdeksän. Yhtymähallitukseen nimitettiin toimikaudelle uudet edustajat yhtymävaltuuston pitämässä kokouksessa. Hallituksen esittelijänä toimi kuntayhtymän johtaja Veli-Matti Tolppi. Yhtymähallitus kokoontui vuoden 2010 aikana kaikkiaan 7 kertaa. Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Jaakko Kekoni ja varapuheenjohtajana Iris Asikainen. Yhtymähallituksen jäsenet varsinainen jäsen Iris Asikainen Hannu Kananen Jaakko Kekoni Raija Kotkanoja Ari Nissinen Osmo Rantula Markku Ruotsalainen Minna Selkomaa Anja Venäläinen henkilökohtainen varajäsen Pia Hedman Keijo Voutilainen Wille Berlin Sari Niskanen Tuomo Lyhty Veli-Pekka Räsänen Arvo Polvi Tita Tajakka-Hotti Tarja Sildén-Reiss Sivu 6 / 49

7 Yhtymävaltuuston asettama tarkastuslautakunta kokoontui vuoden 2010 aikana kaikkiaan 8 kertaa. varsinainen jäsen Jorma Aro Ilkka Raninen Leena Salo Tuula Taskinen Sari Tikkanen henkilökohtainen varajäsen Neeta Röppänen Risto Husu Marja Korhonen Liisa Kiianlinna Varpu Puskala Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja toimi Tuula Taskinen ja varapuheenjohtajana Leena Salo. Tarkastuslautakunnan sihteerinä toimi Kuopion kaupungin tarkastussihteeri Kaisa Turunen. Kuntayhtymän tilintarkastuksesta vastasi Oy Audiator Ab JHTT-yhteisö; vastuullisena tilintarkastajana Tapani Laitinen (JHTT). 2.2 Sisäinen hallinto Ammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa hoitivat ammattikorkeakoulun hallitus ja rehtori. Ammattikorkeakoululain 11 :n mukaisesti ammattikorkeakoulun rehtori toimii ammattikorkeakoulun sisäisen hallituksen puheenjohtajana. Ammattikorkeakoulun toimintasäännön mukaan rehtori toimii myös hallituksen esittelijänä. Ammattikorkeakoulun hallituksen sihteerinä toimii hallinto- ja henkilöstöpäällikö. Ammattikorkeakoulun hallitus kokoontui vuoden 2010 aikana 9 kertaa. Rehtori Veli-Matti Tolpin lisäksi ammattikorkeakoulun hallitukseen kuuluivat seuraavat jäsenet: varsinainen jäsen henkilökohtainen varajäsen Päätoimiset opiskelijat Atte Kauhanen Sakera Joarder Enni Loikkanen Joona Hämäläinen Päätoimiset opettajat Antti Kares Hilkka Lassila Pertti Kupiainen Sirkka-Liisa Halimaa Muu päätoiminen henkilöstö Juha Laitinen Anitta Miettinen Juha Pakarinen Mari Miettinen Muu johto Mervi Vidgrén Riitta Rissanen Elinkeino- ja muun työelämän edustajat Jorma Kajanus Kaija Korhonen Elina Pallonen-Eriksson Merja Miettinen Jyrki Sahala Anne Pääkkönen Yhtymähallituksen puheenjohtajalla ja talousjohtajalla oli läsnäolo- ja puheoikeus ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksissa. 2.3 Operatiivinen johtaminen Rehtori, vararehtorit ja talousjohtaja muodostivat strategiaryhmän. Ammattikorkeakoulun johtoryhmään vuonna 2010 kuuluivat edellisten lisäksi osaamisaluejohtajat, hallinto- ja henkilöstöpäällikkö ja laatupäällikkö. Johtoryhmä varmisti opetuksen ja tutkimus- ja kehittämistoiminnanprosessien sujuvuuden. Laajennetussa johtoryhmässä on johtoryhmän lisäksi tukipalvelupäälliköt. Laajennettu johtoryhmä on toiminnallaan ollut varmistamassa ydin- ja tukiprosessien yhteistyötä. Sivu 7 / 49

8 Ryhmien puheenjohtajana toimi rehtori ja sihteerinä johdon sihteeri. Johtoryhmä kokoontui 19 kertaa vuoden 2010 aikana ja laajennettu johtoryhmä 3 kertaa. Hyvinvointi, liiketoiminta- ja kulttuuri sekä teknologia- ja ympäristöalan osaamisalueilla on osaamisaluejohtajista ja koulutus- ja kehittämispäälliköistä koostuvat toiminnanohjausryhmät, jotka varmistavat toiminnan kehittämisestä osaamisalueilla. Tukipalveluissa operatiivisen johdon tukena toimii toiminnan ja prosessien kehittämisen asiantuntijaryhmiä. Organisoituminen vaihtelee tukipalveluittain. 2.4 Hallinnon ja johtamisen painopistealueet vuonna 2010 ISAT-yhteistyössä arvioitiin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, työstettiin yhteistä ylempää sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoa sekä selvitettiin yhteisen koulutustarjonnan laajentamisen mahdollisuuksia muun muassa B-koneenhoitaja- ja voimalaitosten käytönvalvojakoulutuksen järjestämisenä ja Venäjän matkailun ja liiketoimintaosaamisen englanninkielisen koulutuskokonaisuuden valmisteluna. Kansainväliseen toimintaan liittyneenä päätettiin hankkia yhteinen kv-rekisteri ja otettiin käyttöön yhteinen henkilöstön osaamisen kartoituksen järjestelmä menettelyineen. Käynnistettiin tietojärjestelmäratkaisujen yhtenäistämistyö ja opetusteknologian kasvun mahdollistaminen verkko-oppimisympäristöjen monipuolistamisena. Yhtenäiseen tiedottamiseen ja viestintään kiinnitettiin huomiota ja syksyllä 2010 aukaistiin yhteiset ISAT:n www-sivut sekä yhtenäiset graafiset ohjeet. Samalla sovittiin ISAT-viestinnästä, sen painotuksista ja toteuttamisesta. Tehtiin yhteinen ISAT-toimintakatsaus vuoden 2010 toiminnasta. Savilahden kampushanke selkiytyi syksyn aikana siten, että toimitilojen vuokrausta ja kumppanuusjärjestelyjä koskevan tarjouksen rakennusvaiheesta I ja II sekä mahdollisesti myös jatkovaiheista jätti Technopolis Oyj. Suuhygienistikoulutuksen tilasuunnittelu ja opetusyhteistyön kehittäminen jatkui yhdessä Itä-Suomen yliopiston hammaslääkärikoulutuksen kanssa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n vetämässä suunnitteluhankkeessa. Tukipalveluiden toteutumista seurattiin palvelusopimusten toteutumisen sekä itsearviointien avulla. Itsearviointi toteutettiin syyskuussa Tulosten perusteella päädyttiin pitämään nykyiset toimintamallit entisellään. Palvelusopimuksia hieman tarkennettiin ja yksinkertaistettiin. Riskien hallinnan kehittämisen osalta toteutui riskianalyysit (strategiset, taloudelliset, toiminnalliset, henkilöstö, laatu ja vahinko). Erityisesti kiinnitettiin huomiota uuden kampuksen suunnitteluun ja kampusrakentamiseen liittyviin taloudellisiin riskeihin. Tulosten perusteella kampussuunnitelmaa tarkistettiin uudelleen. Riskienhallinnan menettelyjen jatkotyöstäminen siirtyi seuraavalle toimintavuodelle. 2.5 Seuranta, arviointi ja raportointi Seurannat, arvioinnit, johdon katselmukset sekä sisäinen valvonta ja tarkastus toteutettiin ja raportoitiin vuonna 2010 Savonia-ammattikorkeakoulun vuosikellon mukaisesti. Arviointisuunnitelma noudatti laadunhallintaohjelmaan kirjattuja ja sovittuja arvioinnin kohteita vuonna 2010: ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, osaamiskeskittymät, kansainväliset koulutusohjelmat sekä toimintojen ja palvelujen itsearvioinnit. Opetusministeriön ja Korkeakoulujen arviointineuvoston määrittelemät kansalliset ja kansainväliset arvioinnit toteutettiin annettujen ohjeiden mukaisesti. Savonian arviointisuunnitelma toteutui sovitusti. Savonia osallistui moniin valtakunnallisiin kilpailuihin ja menestyi niissä erinomaisesti. Muun muassa Suomen Laatupalkintokilpailussa Savonia ja terveysala sai Suomen ensimmäisenä korkeakouluna kansainvälisestikin arvostetun ja Euroopan laatupalkintomalliin (EFQM) kuuluvan Recognized for Exellence R4E-tunnustuksen. Yrittäjyyteen Sivu 8 / 49

9 liittyen luonnonvara-ala sai ammattikorkeakouluverkoston myöntämän FinPin-palkinnon. Lisäksi tekniikan ja rekentamisen koulutusala oli mukana Tekesin palkitsemassa Vuoden Talo -hankkeessa. Tekniikka ja kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma sai myös vuoden 2009 lopulla Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) vuosille myöntämän koulutuksen laatuyksikköpalkinnon ja siihen liittyvän tunnustuksen. Kansainvälisten koulutusohjelmien arviointiprosessi käynnistyi Korkeakoulujen arviointineuvoston valtakunnallisena tiedottamisena. Osaamiskeskittymien itsearviointitulosten perusteella todettiin osaamiskeskittymien käynnistyneen pääasiassa hyvin, joskin yhtenäisyyttä lisättiin käynnistämällä yhtenäisten toimintamallien rakentaminen osaamiskeskittymille. Kevättalvella 2010 toteutettiin johdon katselmukset uudistetussa muodossa niin sanottuina henkilöstötilaisuuksina. Johdon katselmusten tavoitteena oli tulosten ja toiminnan läpikäymisen lisäksi keskustella kehittämistä vaativista asioista sekä osaamisaluemallin toimivuudesta. Johdon katselmustulosten perusteella osaamisaluemalli oli käynnistynyt hyvin. Kehittämistä vaativat asiat liittyivät arkipäivän työn sujumiseen ja eri toimijoiden väliseen työnjakoon. Palautteiden perusteella tarkistettiin työnjakoja ja korjattiin puutekohtia. Tilaisuudet saivat erittäin hyvän palautteen henkilöstöltä. Tukipalvelujen osalta toteutettiin itsearvioinnit, joiden avulla selvitettiin kunkin tukipalvelun toimivuutta, tehtyjä toimintamalleja sekä palvelusopimuskäytäntöä sekä sisäitä yhteistyötä Savonian sisällä. Keskitetyt tukipalvelut koettiin yleensä hyvin toimiviksi ja laatutavoiteet toteutuvat kun toimitaan menettelyjen mukaisesti. Yhtenäisyys ja yhteiset toimintatavat ovat lisääntyneet. Kehittämisalueina ovat eri toimijoiden väliset rajapinnat ja tiedotus. Myös ongelmien nopean selvittämiseen sekä toiminnan sujuvuuden varmistamiseen tulee kiinnittää huomiota. ISAT-yhteistyössä toteutettiin ylempien ammattikorkeakoulututkintojen benchmarking. ISATyhteistyöhön liittyvien yhteisten seuranta- ja arviointi-indikaattoreiden sekä kyselyjen benchmarking käynnistettiin sekä sovittiin yhteisistä arvioinneista vuodelle Savonian henkilöstöä osallistui Pohjois-karjalan ammattikorkeakoulun sisäiseen auditointiin muun muassa toimimalla auditointiryhmän vetäjänä sekä haastatteluryhmiin osallistumalla. Sivu 9 / 49

10 3 Toimintapolitiikka, strategiset linjaukset ja kumppanuudet Toimintapolitiikan toteutuminen jäsennetään tuloskortilla, jossa kuvataan strategiset mittarit, tavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna Strategian toteutuminen oli osin varsin haasteellista. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) muutti vuoden 2010 laskentakaavoja. Tuloskortin tulosten laskenta on tehty tavoitteiden asettamisen laskentakaavojen mukaisesti tulosten vertailun varmistamiseksi. Kansainvälisen toiminnan osalta voimassa oli edelleen poikkeuksellisen suuri tavoite. Tuloskortin tavoitteet ja niiden toteuma on analysoitu tavoitteittain tuloskortin yhteenvedon jälkeen. Tuloskortti vuonna 2010 Näkökulma Kriittiset menestystekijät Strategiset mittarit Määrittely Amk Tavoite 2010 Amk Tulos 2010 Asiakas Asiakastyytyväisyys Vetovoima Opiskelijapalaute Ensisijainen hakija/alpa Opiskelijapalautejärjestelmästä saatava palaute (indeksi) 3,3 3,4 > 3 (3,8)* #OPALA tyytyväisyys nuoret 3,07 yamk 3,11 Opiskeluilmapiiri 2,95 Opetusjärjestelyt 2,84 Työelämäpalaute Työelämälle kohdistettu tyytyväisyyskysely (indeksi) > 3 (3,5)^ yksityinen 3,0 julkinen 3,19 Tehokkaan opiskelun edistäminen Ulkomaalaisten tutkintoopiskelijoiden määrä (myös TASO-mittari) Opintojen eteneminen (myös TASO-mittari) Kv-tutkinto-opiskelijamäärä Vähintään 45 opintopistettä suorittaneiden osuus tutkintoa suorittaneista (%) (nuoret) 65 % 74,69 % Tutkimus- ja kehitystyö Tutkimus- ja kehitystyön integroituminen opetukseen (myös TASO-mittari) T&K-hankkeissa suoritetut opintopisteet/läsnä olevat opiskelijat 4,2 4,1 Kehitystyön vaikuttavuus Palvelutoiminnan laajuus (myös TASO-mittari) Maksullisen palvelutoiminnan tulojen määrä suhteessa koko tulorahoituksen määrään (%) 13 % 17,7 % Kumppanuudet ISAT-strateginen kumppanuus ISAT-strategian toteutuminen Savilahden kampushankkeen eteneminen Kampussuunnittelu etenee Toteutui suunnitellusti Toteutui osittain, suunnitelmaan muutoksia Henkilöstö Osaamisen kehittyminen Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kv-osaamisen kehittyminen Henkilöstökoulutuksen osuus (%) palkkakustannuksista Henkilöstön kielitaito (engl.kielitutkinnon suorittaneet tasolla Hyvä) 3,2 % 2,51 % 12 6 Talous Rahoitus Kansainvälisen T&Krahoituksen määrä (* ml.kry) Tutkintotuottavuusindeksi eurot Tutkintojen lkm/käyttökustannukset x ,3 Me 0, 29 Me * 2,8 2,7 3,3 Me 4,7 Me Kannattavuus Vuosikate Käyttötalousosan tulos Taulukko 1. Savonia-ammattikorkeakoulun tuloskortti Tavoitteet ja tulokset vuonna Taulukkoon on kohdissa * ja ^ merkeillä esitetty tavoitteet, jotka on asetettu asteikon 1 5 mukaisesti vuosille Toiminnan muutoksista ja ISAT-yhteistyöstä johtuen on asteikon muuttaminen (1 5 asteikko) päätetty siirtää vuodelle 2013 alkavaksi (TASO-kaudelle ). Näin tuloskortin taulukkoon on kirjattu korjattu tavoite vuosille Sivu 10 / 49

11 asteikolla 1 4 vuodelle ja sulkuihin asteikolla 1 5 ollut alkuperäinen tavoite. Sama tavoitemuutos on tehty toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosille Taulukossa # merkityssä kohdassa esitetään valtakunnallisen OPALA-lähtökyselyn valtakunnallinen tulos Savoniaammattikorkeakoulutasolla. Taulukossa merkityssä kohdassa esitellään sidosryhmäkyselyn tulokset. Kysely toteutettiin Savoniaammattikorkeakoulutasoisesti. Tulokset koskevat jokaista osaamisaluetta. Asiakas Asiakastyytyväisyys Tavoite Tulos Koulutuksen vetovoima. Nuorten koulutuksen ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden on 3,3 hakijaa / aloituspaikka. Nuorten koulutukseen haki keväällä ja syksyllä 2010 yhteensä 3857 ensisijaista hakijaa eli 3,4 hakijaa/aloituspaikka. Hakijamäärä oli vuonna ja ensisijaisia hakijoita/aloituspaikka oli 3,3. Koulutuksen vetovoima on kehittynyt myönteisesti ja tavoite ylitettiin. Tavoite Opiskelijapalauteindeksi on yli 3 (asteikolla 1 4). Tulos OPALA-lähtökyselyn tulokset vuosina tuovat esille opiskelijatyytyväisyyden hienoisesta positiivisesta kehityssuunnasta. Tilastollisesti merkittäviä muutoksia ei ole tapahtunut. OPALA-kysely on valtakunnallinen. Savonian toteuttamissa opiskelijakyselyissä selvitettiin opiskeluilmapiiriä, jonka tulos oli lähes tavoitteessa 2,95 (vuonna 2009 tulos 2,98 ja 2008 puolestaan 2,95) sekä opetusjärjestelyjä, joka oli melko lähellä tavoitetta ollen 2,84 (vuonna 2009 oli 2,90 ja vuonna 2,87). OPALA (AMK) 2010: OKM:n tuloksellisuusmittareiden tulokset (asteikko 1...4), vastausprosentti 73,5, vastaajamäärä 709 3,4 3,3 3,2 3,1 3 2,9 2,8 2,7 2,6 2, Asiantunteva opetus 2,81 2,83 2,78 2,89 2,86 2,87 2,89 Ohjauspalvelut 2,78 2,84 2,89 2,88 2,87 2,9 2,94 Työharjoittelun ohjaus 3,05 3,06 3,07 3,01 3,02 3,03 3,13 Työtehtävät työharjoittelussa 3,3 3,21 3,31 3,21 3,32 3,29 3,31 indeksi 2,99 2,99 3,01 3,00 3,02 3,02 3,07 Tavoite Työelämäkysely. Sidosryhmäkyselyindeksi on yli 3 (asteikolla 1 4). Tulos Työelämälle kohdistettu kysely toteutettiin sähköisenä sidosryhmäkyselynä lokakuussa 2010 Savonian avainkumppaneille ja sidosryhmille (244 kpl). Vastusprosentti oli 23 %. Palautteen perusteella vastaajat olivat kokonaisuudessaan tyytyväisiä yhteistyöhön Savonian kanssa. Harjoittelu, opinnäytetyö ja kehittämishankkeet ovat yleisim- Sivu 11 / 49

12 mät yhteistyömuodot. Kansainvälistymiseen liittyvä yhteistyö on ollut harvinaisempaa. Julkinen sektori oli hieman tyytyväisempi kuin yksityinen sektori. Prosessit Tehokkaan opiskelun edistäminen Tavoite Tulos Tavoite Tulos Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on 400 opiskelijaa. Ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita oli yhteensä 284. Savoniassa on 125 ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa aloituspaikkaa liiketalouden ja tekniikan koulutusaloillalaja lisäksi 30 aloituspaikkaa ylemmässä ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Aloituspaikkoja ei ole saatu täytettyä ja koulutusohjelmista keskeyttää opiskelijoita. Lisäksi OKM ei myöntänyt uusia terveysalan englanninkielisille koulutusohjelmia. Opintojen eteneminen. 65 % tutkintoa suorittaneista opiskelijoista on suorittanut vähintäinkin 45 opintopistettä. Vuonna 2010 tutkinnon suorittaneista 74,69 % suoritti vähintäinkin 45 opintopistettä. Tulos on erinomainen.kasvua edellisvuoteen on tapahtunut hieman (vuonna 2009 tulos oli 73,28 %). Ohjausprosessin toimivuuteen kiinnitettiin edelleen erityistä huomiota niin koulutuksella kuin yhtenäistämällä käytänteitä ja ohjeita lisäämällä. Tutkimus ja kehitystyö Tavoite Tulos T&k-hankkeissa suoritetut opintopisteet läsnä olevilla opiskelijoilla ovat 4,2 opintopistettä. T&k-opintopisteissä päästiin lähelle tavoitetta. Tulos oli 4,1. T&k-opintopisteiden ohjeistuksia täsmennettiin ja samalla opetuksen ja T&k-toiminnan integrointia tehostettiin opetuksen suunnittelun ja toteutuksen osalta. Tulos parani selvästi vuoteen 2009 verraten, jolloin tulos oli 3,65. Kehitystyön vaikuttavuus Tavoite Tulos Palvelutoiminnan laajuus. Maksullisen palvelutoiminnan tulojen määrä suhteessa koko tulorahoituksen määrään on 13 %. Tulot ylittivät tavoitteen selkeästi. Tulos oli 17,7 %. Kasvun taustalla koulutuspalvelujen kysyntä ja tehostettu palvelujen markkinointi. Kumppanuudet Tavoite Tulos Tavoite Tulos ISAT-strateginen kumppanuus toteutuu. ISAT-strategisen kumppanuuden osalta laadittu toteutussuunnitelma toteutui sovitusti (kts. kohdat 2. ja 2.4.). Savilahden kampushanke etenee. Kampushankkeen osalta suunnitelma toteutui suuhygienistikoulutuksen osalta ja muilta osin laadittiin uusi toteutussuunnitelma (kts. kohta 2). Sivu 12 / 49

13 Henkilöstö Osaamisen kehittyminen Tavoite Tulos Tavoite Tulos Koko henkilöstön koulutukseen käytetään vähintään 3,2 % palkkakustannuksista. 2,51 % palkkakustannuksista. Asetettua tavoitetta ei saavutettu. Osaamisalueiden välillä on runsaasti vaihtelua, 1,64 3,32 %. Tulos on laskettu palkkahallintoon toimitettujen koulutuspäätösten perusteella. Työaikasuunnitelmissa kehittymiseen mahdollisesti varattua työaikaa ei ole erikseen otettu huomioon. Henkilöstön kv-osaaminen. Englannin kielitutkinnon suorittaneita on 12 henkilöä. Tutkinnon suoritti 6 henkilöä, joka on puolet tavoitteesta. Vuoden aikana henkilöstöä osallistui kielikoulutuksiin, mutta tutkinnon suorittamisia tehtiin vähemmän. Talous Rahoitus Tavoite Tulos Kansainvälisen t&k-rahoituksen eurot ovat 0,3 Me. Mittariin on laskettu kansainvälisen rahoituksen tulot toimintavuonna Kansainvälisen TK-tulojen määrä oli toimintavuonna euroa mukaan lukien KRY:n kansainvälisen TKI-toiminnan. Kansainvälinen rahoitus tuli pääsääntöisesti opetukseen kytkeytyvistä kansainvälisistä kehittämishankkeista ( Dipra, Intour, North- South HEI Programme, Intelligent Furniture, Training Pot ja EuroCrafts 21). Tavoite Tutkintotuottavuusindeksi on 2,8. Tulos Tutkintotuottavuusindeksi oli 2,7. Tavoitteeseen lähes päätiin. Kehityssuunta on positiivinen. Vuonna 2009 tutkintotuottavuusindeksi oli 2,6. Tutkintojen määrä oli hyvä vaikkei tavoitteeseen päästy. Tutkintoja tuli yhteensä kpl. Tavoitteena oli tutkintoa. Tutkinnot tuotettiin matalin kustannuksin, tästä huolimatta tehokkuustavoitetta ei aivan saavutettu. Tutkintotuottavuus vaihteli osaamisalueittain suuresti. Korkein se oli liiketoiminta- ja kulttuurilla 3,31 ja matalin puolestaan teknologia- ja ympäristöalla 1,9, hyvinvointialan osalta indeksi oli 2,86. Kannattavuus Tavoite Tulos Käyttötalousosan tulos on 3,3, Me. Tavoite täyttyi selvästi. Tulos oli 4,7 Me. Strategian toteutuminen sekä kumppanuuksien hallinta Strategiakaudelle Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kanssa sovittu tehtävä, profiili ja painoalat toteutuivat suunnitellusti. Pääosa tavoitteista saavutettiin. Joiltain osin tavoitteita täsmennettiin ja suunnitelmia muutettiin seurant- ja arviointitietojen perusteella. Savonian osaamiskeskittymien sisällöllistä profiloitumista jatkettiin vuoden aikana. Lisäksi työelämäläheistä opetusta ja TKI-työtä integroivaa (OIS) toimintamallia pilotoitiin eri koulutusaloilla. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kytkeytyminen osaamiskeskittymiin ei edennyt. Ylempien tutkintojen kehittäminen keskittyi tutkinnon viitekehys taso 7 tarkasteluun sekä yhteisen opetustarjonnan kehittämiseen. Osaamiskeskittymien arvioinnissa todettiin niiden sisällöllisen profiloinnin Sivu 13 / 49

14 tarvetta, jolloin yrittäjyys ja innovaatiot sekä turvallisen elämän osaamiskeskittymät yhdistettiin energia ja ympäristö, hyvinvointituotteet ja palvelut sekä uuteen monialaiseen integroitu tuotekehitys keskittymään. Savonian uudistuneen organisaation toimintakykyä edistäviä yhteisiä käytänteitä ja menettelytapoja tehostettiin laatimalla tarvittavia ohjeita sekä konkretisoimalla tehtyjä linjauksia. Olemassa olevia tietojärjestelmiä ja niiden käytettävyyttä lisättiin Service Desk toiminnan avulla sekä parantamalla tietojärjestelmäpalveluja. Panostettiin tiedontuotannon selkeyttämiseen laskentamalleja ja kirjauskäytäntöjä tarkistamalla sekä valtakunnallisen tietojärjestelmähankkeen (Raketti ja XDV-hankkeet) vaikutuksia seuraamalla ja hyödyntämällä. Osallistuttiin valtakunnaliseen kehitystyöhön ja erilaisiin pilotointeihin muun muassa tutkimus- ja kehitystyön tuloksellisuusmittareiden pilotoinnin käynnistyminen. Opiskeluprosessin tehokkuutta edistettiin opetusuunnitelma- ja ohjausprosessien kehittämistyöllä niin koulutuksen kuin yhtenäisten käytänteiden avulla. Lisäksi jatkettiin hyvien käytänteiden levittämistä sekä opetussuunnitelmatyön yhtenäistämistä. Opetussuunnitelmatyössä sovittiin niin nuoriso- kuin aikuiskoulutuksen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen osalta yhtenäisistä malleista ja menettelyistä osana opetussuunnitelmarakennetta. Tutkimus- ja kehittämistyön suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana vahvistettiin työelämälähtöistä ja aluekehitystä edistävää toimintaa. Innovaatiotoimintaa vahvistettiin mm. Tekesin TULIohjelman avulla. TKI-toiminnan ja opetuksen integraatioon kiinnitettiin huomiota hankesuunnittelussa. TKI-hankkeiden suunnittelua suunnattiin osaamiskeskittymien kärkiosaamiseen. TKItoiminnan kansainvälistämistä rahoitusosaamista vahvistettiin ja vuoden aikana aktivoiduttiin EU:n erillisohjelmien rahoitushaussa. Maksullisen palvelutoiminnan tuotteistaminen eteni. Kestävän kehityksen toimenpiteenä tulostusprojekti eteni Savonian Varkauden, Iisalmen kampuksilla sekä Technopoliksen kampuksella. Projekti etenee muilla kampuksilla vuoden 2011 aikana. Kestävän kehityksen kansainvälinen seminaari Global Responsibilty in Education and Research pidettiin lokakuussa yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Seminaarista julkaistiin englanninkielinen toimitettu julkaisu. Savonia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun välinen ISAT-strateginen kumppanuus eteni suunnitelmallisesti. Yhteiset painoalat (hajautetut energiaratkaisut, väljästi asutun alueen hyvinvointipalvelut ja Venäjä-osaaminen) työstivät toimintavuoden aikana yhteisiä koulutuskokonaisuuksia, tutkimus- ja kehityshankkeita sekä suunnittelivat yhtenäisiä toimintamalleja. Samalla kasvava kansainvälistymistarve huomioitiin entistä vahvempana ja yhtenäisenä kumppanuustoimintana. ISAT-yhteistyössä solmittiin ensimmäinen yhteinen strateginen kumppanuussopimus Pietarin valtiollisen polyteknillisen yliopiston kanssa (kolmikantasopimus). Käytännön yhteistyö käynnistettiin samanaikaisesti muun muassa yhteisen toiminnan suunnitteluna energia- ja matkailu- ja liiketoimintapainoaloilla Pietarilaisten kumppaneiden kanssa. Yhtiöittämisselvitys käynnistettiin niin Savonia-ammattikorkeakoulussa kuin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa osana ISAT-strategista kumppanuutta. Yhtiöittämisselvitys on samalla sovittua ja Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa solmittua tavoitesopimusta. Tavoitteena on yhtenäisyyden löytäminen hallintomalleihin vuosien välisenä aikana. Itä-Suomen yliopiston kanssa Savilahden kampushanke selkiytyi siten, että suuhygienistikoulutuksen suunnittelua Canthian yhteyteen konkretisoitiin ja rakennushanke etenee aikataulun mukaisesti. Muilta osin Savonian Savilahden kampuksen suunnittelua jatketaan osana Technopolisympäristöä, joka mahdollistaa tiiviin yhteistyön jatkokehittämisen Itä-Suomen yliopiston kanssa. Henkilöstöjohtamisessa keskityttiin vuonna 2010 vastaamaan toimintaympäristön muutoksen ja rakenteellisen kehittämisen tuomioon haasteisiin. Henkilöstösuunnittelun ja osaamisen kehittämisen toimenpiteitä suunnattiin erityisesti opetuksen ja opiskelun sekä tutkimus- ja kehitystyön painopistealueita tukevaan toimintaan. Henkilöstösuunnittelua terävöitettiin niin, että se edistää paremmin henkilöstövoimavarojen hyvää hallinta mm. tukemalla talousarvion laadintaa, rekrytoinnin Sivu 14 / 49

15 suunnittelua ja osaamisen hallintaa. Henkilöstösuunnitelmat myös uudistettiin rakenteeltaan vastaamaan OKM:n henkilöstöraportoinnin vaatimuksia. Osaamisen tavoitteellista kehittämistä tukemaan rakennettiin osaamisen johtamisen toimintamalli ISAT-yhteistyössä ja Sympahr -järjestelmä otettiin käyttöön. Henkilöstökoulutuksessa painottuivat mm. kansainvälistymistä, uusien opetusteknologioiden käyttöä, esimiestaitoja ja hallintoasioiden hyvää hallintaa tukevat koulutukset. Henkilöstön valmiuksia kansainvälistymisen vahvistamiseen parannettiin järjestämällä kielitutkinnon suorittamiseen valmentavaa koulutusta sekä muuta kielikoulutusta. Esimieskoulutuksessa keskityttiin erityisesti esimiestaitojen kehittämiseen valmentamalla haasteellisten esimiestilanteiden kohtaamiseen ja muutosjohtamiseen. Hyvän hallinnon periaatteita tukevassa koulutuksessa keskityttiin erityisesti hankintamenettelyä ja keskeisen hallintolainsäädännön koulutukseen. Savuton Savonia toimenpiteinä opiskeljoiden olohuoneita kehitettiin viihtyisiksi tupakoimattomiksi tiloiksi. Kyselytutkimuksen perusteella suunniteltiin tupakasta vieroituskurssit sekä opiskelijoille että henkilöstölle. Vuoden aikana konkretisoitiin savonialaisuuden kuvausta, jolla tuodaan esille positiivista julkisuuskuvaa. Otettiin käyttöön uudistunut sisäinen intranet ja käynnistettiin www-sivujen uudistustyö. Julkisuuskuvan välittymiseksi panostettiin oikea-aikaiseen verkkoviestintään sekä tiedottamiseen. Henkilöstömäärän kehitys vuosina TSTA TSTA TSTA TSTA TSTA TSTA Henkilöstöryhmä lkm htv lkm htv lkm htv lkm htv lkm htv lkm htv Pt. opettajat , , , , ,5 T&K-henkilöstö , , , ,9 Muu henkilöstö , , , , ,1 Yhteensä , , , , ,5 Henkilöstömäärän kehitystä seurataan kuntayhtymässä henkilöstölukumäärän ja henkilötyövuosien perusteella. Henkilöstölukumäärä on poikkileikkauspäivän päätoimisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä. Henkilöstölukumäärään sisältyy siten kaikki kyseisellä hetkellä kuntayhtymään palvelussuhteessa olleet myös tilapäiset henkilöt riippumatta palvelussuhteen kestosta ja työajasta. Henkilöstölukumäärän osalta kuntayhtymässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta edellisvuoteen verrattuna. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuodelle 2010 asetettua tavoitetta ei siltä osin saavutettu. Sen sijaan henkilötyövuosien osalta kehitys on ollut aetetun tavoitteen mukainen. Henkilötyövuosien osalta laskenta tapahtuu koko vuoden ajalta lasketun toteuman perusteella, joka ottaa huomioon mm. osa-aikaiset, tilapäiset ja määräaikaiset palvelussuhteet toteutuneena vuosityöaikana. Henkilöstömäärän kehitys on budjetoitujen henkilöstökustannusten mukainen ja linjassa 2009 henkilöstömäärään ja henkilöstökustannuksiin. Opetushenkilöstön määrä on lähes tavoitteen mukainen ja lähes edellisvuoden kaltainen. Opetusja kulttuuriministeriön vuonna 2010 toteuttamasta henkilöstötilastointia koskevasta muutoksesta johtuen T&K-henkilöstön ja muun henkilöstön osalta toteumat eivät ole vertailukelpoisia edellisvuosiin eikä toimintasuunnitelmaan nähden. Aiemmin T&K-henkilöstöön tilastoitu ns. T&K-toiminnan tukihenkilöstö tilastoidaan nykyisen ohjeen mukaan muuhun henkilöstöön. Sivu 15 / 49

16 4 Tilinpäätös, talous ja rahoitus Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä (Savonia) ja samalla myös Savoniaammattikorkeakoulun talous ja rahoitus olivat vuoden 2010 aikana ja osalta terveet ja hyvässä kunnossa. Tämä on nähtävissä kaikkien talouden mittareiden kohdalla. 4.1 Talouden ydinasioiden toteutuminen vuonna 2010 Savonia sai vuonna 2010 Opetus- ja kulttuurioministeriöstä (OKM) yksikköhintarahoitusta lähes täsmälleen suunnitellun määrän (suunniteltu 44,2 milj. euroa, toteuma 44,0 milj. euroa) ja läsnä olevia opiskelijoita oli hieman enemmän kuin on rahoituksen opiskelijamäärä (taulukko alla). Kokonaisuudessaan toimintatuotot jäivät hieman budjetoiduista, koska projektien ja hankkeiden volyymi oli jonkin verran arvioitua pienempi. Vuoden 2010 taso-sopimuksen mukainen opiskelijamäärä, arvioidut opiskelijamäärät ja toteumat 2010 olivat seuraavat: Savonia-amk: arvio opiskelijamääräarvio ja toteuma opiskelijamääräarvio ja toteuma TaSon rahoituksen sovittu ( laskennallinen ) opiskelijamäärä yksikköhinta yhteensä, brutto 44,2 milj. euroa Savonia: toteuma ,0 milj.euroa 4.2 Kuntayhtymän talouden hallinta Savoniassa on asetettu talouden ja rahoituksen suunnitteluun, ohjaamiseen ja seuraamiseen muutamia keskeisiä talouden tavoitteita ja mittareita ja Savonia raportoi niiden ja kaikkien KiLan kuntajaoksen ammattikorkeakoulun toimintaan soveltuvien talouden mittareiden toteumat. Talouden strategiset mittarit, niiden tavoite ja toteuma on esitetty jo edellä kohdassa tuloskortti (taulukko). Muut mittarit esitetään tässä talousosassa ja sen liitteissä. Talousarvion sitovuustasojen toteutuminen Kuntayhtymän hallitus: Kuntayhtymän hallitusta sitovat kuntayhtymän tason ja amk:n käyttötalousosan talous- ja rahoitusasiat: tuloslaskelman tulos ja tilikauden ylijäämä sekä amk-kokonaisuuden käyttötalousosan tilikauden tulos, investointien yhteismäärä nettona ja yksittäiset yli euron ( alkaen yli euron) investoinnit. Tältä osin kaikki nuo talousarviossa asetetut tavoitteet pitivät, toteutuivat eikä ylityksiä ollut. Tilivelvollinen virkamiesjohto: tilivelvollisia ylläpitäjään nähden ovat kuntayhtymän johtaja/rehtori, opetuksesta vastaava vararehtori, tutkimus- ja kehitystyöstä vastaava vararehtori ja talousjohtaja. Heidän vastuualueidensa taloustavoitteet (kuntayhtymän tuloslaskelman vuosikate, tilikauden tulos, investointien loppusumma netto, amk:n käyttötalousosan vuosikate, sen opetuksen osa ja Mapa+T&K-kokonaisuuden osa, tilikauden tulos, sen opetuksen osa ja Mapa+T&K-kokonaisuuden osa sekä investoinnit netto) saavutettiin, pitivät eikä ylityksiä ollut; pienenä poikkeuksena on Mapa+T&K-kokonaisuuden jääminen vuosikatteelle ja tilikauden tulokselle asetetusta tavoitteesta (vuosikatejättämä eur, tulosjättämä eur). Ammattikorkeakoulun hallitus: Ammattikorkeakoulun hallitusta sitoo ammattikorkeakoulun käyttötalousosan tilikauden tulos, osaamisaluekohtainen ja Kehittämis- ja palvelukeskuksen käyttötalousosan tilikauden tulos ja investointimenojen rahoitusosuuksien jälkeinen investointien nettomeno osaamisalueen ja Kehittämis- ja palvelukeskuksen tasolla. Tältä osin kaikki nuo talousarviossa asetetut tavoitteet pitivät, toteutuivat eikä ylityksiä ollut, sillä lievällä poikkeuksella, joka oli Tekno- Sivu 16 / 49

17 logia- ja ympäristöalan osaamisalueen vuosikatteessa ja tilikauden tuloksessa (vuosikatteen jättämä tavoitteesta eur, tilikauden tulosjättämä eur). Ammattikorkeakoulu: Osaamisaluejohtajat: talousarvion käyttötalousosa on tilikauden tulos -tasolla osaamisaluetta (osaamisaluejohtaja) ja Kehittämis- ja palvelukeskusta (rehtoria) sitova. Investointiosa on osaamisaluekohtaisesti investointimenojen rahoitusosuuksien jälkeisen investointien nettomenon tasolla osaamisaluetta ja Kehittämis- ja palvelukeskusta (rehtori) sitova. Kaikki nuo talousarviossa asetetut tavoitteet pitivät, toteutuivat eikä ylityksiä ollut, paitsi se em. lievä Teknologiaja ympäristöalan osaamisalueen vuosikatteen ja tilikauden tuloksen jättämä (vuosikatteen tavoiteero eur, tilikauden tulosero eur). 4.3 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tuloslaskelmasta esitetään alla lyhyt yhteenvetoversio kolmelta vuodelta, erikseen tarkka virallinen ulkoinen tuloslaskelma kahdelta vuodelta ja toteutumisvertailu talousarvioon. Toteutumisvertailu sisältää laaditun talousarvion mukaisesti myös ns. sisäiset erät, joissa merkittävin erä ovat sisäiset vuokrat (tuotoissa ja kuluissa n. 4,2 milj. euroa). Tuotot jäivät hieman budjetoiduista. Opetuksen tuottoja oli saman verran kuin edellisenä vuonna ja hieman enemmän kuin budjetoitu. Opetuksen kulut toteutuivat lähes suunnitellun mukaisina ja henkilöstökulut olivat selvästi suunniteltua pienemmät, edellisen vuoden määräiset. TKI:n (Mapa ja T&K) kokonaisvolyymi ei aivan toteutunut suunnitellun määräisenä, koska julkisrahoitteisia projekteja ei saatu rahoitukseen tavoiteltua määrää. Vastaavasti kulut oli sopeutettu melko onnistuneesti vastaamaan tuottojen volyymia, ja henkilöstökulutkin olivat hieman alle budjetoidun. TKIkokonaisuudessa ja myös sen osissa oli selvää volyymikasvua edellisestä vuodesta. TKI:n vuosikate ja tilikauden tulos olivat positiiviset, vaikkakaan aivan tavoitteeseen ei päästy. Savonian henkilöstömäärä oli suurempi kuin suunniteltu, mutta henkilöstön tekemä henkilötyövuosien määrä (531 htv) oli lähes täsmälleen sama kuin suunniteltu (533 htv). Toteuma 32,9 milj.euroa, suunnitelma 34,3 milj.euroa ja kulurakenne oli tältä osin siten hyvin hallinnassa. Taulukko sivulla 13. Tuloslaskelma TP 2008 TP 2009 TP 2010 TEUR TEUR TEUR Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Yli tavoitteen Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Yli tavoitteen Varausten muutos (lisäys -) Tilikauden yli-/alijäämä Sivu 17 / 49

18 Talousarvion tuloksen sitovuuden toteutumisesta Ylläpitäjätasolla voi todeta vuoden 2010 hyvästä kannattavuudesta, tuloslaskelman tilikauden tuloksesta, tilikauden ylijäämästä sekä ammattikorkeakoulun käyttötalousosan kokonaisuuden tilikauden tuloksesta, että niiden kaikkien osalta taloudelliset sitovuustasot on pidetty ja siten asetettu tavoite saavutettu. Vuosikatteen sitova tavoite vuodelle 2010 oli euroa, joten toteuma euroa on selvästi sitä parempi. Tilikauden tulokselle asetettu sitova tavoite oli euroa, ja toteuma euroa on selvästi sitä korkeampi. Sitovuuksien toteutumisesta on todettu jo aiemmin kohdassa kuntayhtymän talouden hallinta. Tuloslaskelman tunnusluvut vuosilta TP2008 TP2009 TP2010 Toimintatuotot/Toimintakulut -% 108,5 % 109,5 % 109,6 % Hyvä Vuosikate T EUR Yli tavoitteen Vuosikate-% (käyttötuloista) 7,7 % 8,4 % 8,6 % Hyvä Poisto-% (käyttötuloista) 2,6 % 2,6 % 2,8 % Hyvä Vuosikate/poistot (%) 293,1 % 324,9 % 303,7 % Hyvä 4.4 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelmasta on esitetty toteuman vertailu talousarvioon ja vuosien 2010 ja 2009 välinen vertailu. Hyvä tulos ja tulorahoituksen määrä (vuosikate) on pitänyt rahoituksellisen aseman vakaana myös vuonna 2010, ja koska myös investointien taso oli suunniteltua selvästi alempana, ei uutta lainaa tarvittu. Toisaalta saamisten kasvu on edelleen jatkunut ja sitonut huomattavasti pääomia (korkoa tuottamattomasti). Saatavat ovat pääosin projekteista johtuvia rahoitussaatavia julkisen sektorin rahoittaja-viranomaisilta. Kassatilanne ja siten myös maksuvalmius on säilynyt hyvänä ja lainakanta pienentynyt ja on hyvin maltillinen. Sivu 18 / 49

19 Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,57 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät ,00 Investointien rahavirta Investointimenot , ,39 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0, ,01 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,19 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,52 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen muutos Vaihto-omaisuuden muutos -214,11 487,37 Saamisten muutos , ,99 Korottomien velkojen muutos , ,02 Rahoituksen rahavirta , ,12 Rahavarojen muutos , ,93 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,89 Rahavarat , , , ,93 Rahoituksen tunnusluvut TP2008 TP2009 TP2010 Investointien tulorahoitus-osuus (%) Hyvä Pääomamenojen tulorahoitus (%) 120 % 88 % 178 % Hyvä Lainakanta T EUR Lainanhoitokate (krt) 3,5 4,0 4,6 Hyvä Kassavarat T EUR Riittävät Kassasta maksut T EUR Kassan riittävyys, päiviä Hyvä Kaikki edellä mainitut rahoituksen tunnusluvut edustavat tervettä taloutta. Sivu 19 / 49

20 4.5 Taseet 2010 ja 2009 sekä taseen tunnusluvut Taseista on esitetty euromääräisesti tarkka tase ja myös tuhansiin euroihin pyöristetty tase ja vertailu edelliseen vuoteen. Tasetta voi kuvata vahvaksi, se on edelleen vahvistunut, kun sen oman pääoman määrä on positiivisten tulosten (tilikauden ja edellisten tilikausien ylijäämä) johdosta kasvanut (määrä 36,6 milj.euroa) ja Kuopion kampusta varten on tehty vapaaehtoisia varauksia (varaukset yht. 9,8 milj.euroa). Kuopion kampusta varten on tehty varauksia vuoden 2010 loppuun mennessä tilinpäätöksessä yhteensä euroa ja varausten käyttötarkoitusta on osin väljennetty aiemmasta, koska Kuopion kampuksen toteuttamistapaa on päätetty muuttaa aiemmasta kampuksen rakentamisesta lähinnä vuokraus-malliseksi. Aiempi taseen kohta Investointivaraukset/Investointivaraus/Kuopion toimitilojen rakentaminen ja varauksen käyttötarkoitus on muutettu kokonaisuudessaan taseessa kohdaksi Vapaaehtoiset varaukset/kuopio kampus toimitilainvestoinnit, tilojen muutostyöt ja varustaminen ja samalla varauksen käyttö sen mukaiseksi. Vuoden 2010 taseessa on varauduttu myös Savilahden kampuksen edellisen vaiheen aikaisesta suunnittelusta mahdollisesti Savonian kannettavaksi tulevaan kustannusosuuteen, arvioidulta määrältään euroa (taseessa muut pakolliset varaukset ). VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Arvonkorotusrahasto Tietokoneohjelmistot Muut omat rahastot Edell.tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä Aineelliset hyödykkeet POISTOERO JA VAPAA- Maa-ja vesialueet EHTOISET VARAUKSET Rakennukset Vapaaehtoiset varaukset Rakennusten arvonkorotukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto PAKOLLISET VARAUKSET Sijoitukset Muut pakolliset varaukset 167 Osakkeet ja osuudet Käyttöom. arvopaperit ja muut pitkäaik. sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiant.pääomat TOIMEKSIANTOJEN VARAT VARAT VIERAS PÄÄOMA Muut toimeksiantojen varat Pitkäaikainen VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat rah.-ja vak.laitoksilta Vaihto-omaisuus Lainat julkisyhteisöiltä Aineet ja tarvikkeet Muut velat 0 0 Saamiset Lyhytaikainen Lainat rah.-ja vak.laitoksilta Myyntisaamiset Lainat julkisyhteisöiltä Muut saamiset Saadut ennakot Siirtosaamiset Ostovelat Rahat ja pankkisaamiset Siirtovelat VASTAAVAA YHT VASTATTAVAA YHT Sivu 20 / 49