Sirkka-Liisa Halimaan henkilökohtainen varajäsen päätoimisten opiskelijoiden edustaja. muun päätoimisen henkilöstön edustaja

Transkriptio

1 AIKA Torstai kello PAIKKA Technopolis Kuopio, C-osan 4. kerroksen neuvotteluhuone C4002 (Kehittämis- ja palvelukeskuksen neuvotteluhuone) käyntiosoite: Microkatu 1, Kuopio LÄSNÄ OLLEET PÄÄTÖSVALTAISET JÄSENET Pentti Mäkelä päätoimisten opettajien edustaja, Sirkka-Liisa Halimaan henkilökohtainen varajäsen Riku Jokinen päätoimisten opiskelijoiden edustaja Pertti Kupiainen päätoimisten opettajien edustaja Juha Laitinen muun päätoimisen henkilöstön edustaja Enni Loikkanen päätoimisten opiskelijoiden edustaja Mari Miettinen muun päätoimisen henkilöstön edustaja, poistui klo Jari Osmala elinkeino- ja muun työelämän edustaja, saapui klo POISSA Elina Pallonen-Eriksson Anne Pääkkönen Veli-Matti Tolppi Mervi Vidgren Sirkka-Liisa Halimaa elinkeino- ja muun työelämän edustaja elinkeino- ja muun työelämän edustaja rehtori, esittelijä/puheenjohtaja vararehtori päätoimisten opettajien edustaja LÄSNÄOLO- JA PUHEOIKEUTETUT Olli Helanterä Päivi Diov talousjohtaja pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT Pykälä Liite Asia 1 KOKOUKSEN AVAUS 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 4 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA 5 1 kpl VUODEN 2010 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 6 1 kpl VUODEN 2010 TOIMINTA- JA TULOSRAPORTTI 7 1 kpl YHTIÖITTÄMISSELVITYS 8 2 kpl HENKILÖSTÖN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN VUOSILLE OPINTOSIHTEERIN TOIMEN PERUSTAMINEN 10 OPINTOSIHTEERIN TOIMEN PERUSTAMINEN Sivu 1

2 11 TALOUSHALLINNON YLIOPETTAJAN VIRAN MUUTTAMINEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN YLIOPETTAJAN VIRAKSI 12 MARKKINOINTIVIESTINNÄN LEHTORIN VIRAN MUUTTAMINEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN LEHTORIN VIRAKSI 13 1 kpl OIKAISUVAATIMUS OPISKELUOIKEUDEN JATKAMISTA KOSKEVAAN PÄÄTÖKSEEN 14 MAHDOLLISET YLIMÄÄRÄISET ASIAT 15 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Allekirjoitukset Veli-Matti Tolppi puheenjohtaja Päivi Diov pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu kokouspaikalla heti kokouksen päättymisen jälkeen. Riku Jokinen pöytäkirjantarkastaja Anne Pääkkönen pöytäkirjantarkastaja Sivu 2

3 1 KOKOUKSEN AVAUS Ammattikorkeakoululain 11 :n mukaisesti ammattikorkeakoulun rehtori toimii ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtajana. Puheenjohtaja, rehtori Veli-Matti Tolppi avaa kokouksen. Päätös Kokous todettiin avatuksi. Sivu 3

4 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Ammattikorkeakoulun toimintasäännön mukaan ammattikorkeakoulun hallitus pitää kokouksensa päättäminään aikoina ja paikassa. Kokous pidetään myös silloin, kun puheenjohtaja katsoo sen aiheelliseksi tai enemmistö ammattikorkeakoulun hallituksen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Kokouskutsun antaa ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtaja. Ammattikorkeakoulun hallituksen esityslistat toimitetaan ammattikorkeakoulun hallituksen jäsenille sekä läsnäolo- ja puheoikeutetuille viimeistään seitsemän päivää ennen kokousta. Ammattikorkeakoulun hallitus päätti kevätkauden 2011 kokousajankohdista ja -paikoista kokouksessaan (5 ). Tämän kokouksen kutsu ja esityslista on lähetetty hallituksen jäsenille, henkilökohtaisille varajäsenille sekä läsnäolo- ja puheoikeutetuille eli seitsemän päivää ennen kokousta. Ammattikorkeakoulun toimintasäännön mukaan ammattikorkeakoulun hallitus on toimivaltainen, kun sen jäsenistä tai varajäsenistä on paikalla enemmän kuin puolet. Rehtorin esitys Päätös Todetaan 1) kokoukseen osallistuvat henkilöt 2) kokouksen laillisuus 3) kokouksen päätösvaltaisuus. Todettiin. Sivu 4

5 3 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Rehtorin esitys Päätös Hallitus hyväksyy kokouksen työjärjestyksen. Esitys hyväksyttiin. Sivu 5

6 4 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Rehtorin esitys Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Riku Jokinen ja Anne Pääkkönen. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Riku Jokinen ja Anne Pääkkönen. Sivu 6

7 5 VUODEN 2010 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS Vuoden 2010 toimintasuunnitelma ja talousarvio on laadittu erikseen kuntayhtymälle ja erikseen ammattikorkeakoululle (toiminta- ja tulosraportti), ja vastaavasti myös toimintakertomus ja tilinpäätös laaditaan niille erikseen. Virallinen toimintakertomus ja tilinpäätös on Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän tilinpäätös (yhteinen osa) ja se on samalla myös Savoniaammattikorkeakoulun virallinen toimintakertomus ja tilinpäätös. Liitteenä on vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös: - Toimintakertomus ja tilinpäätös 2010 Vuoden 2010 toiminnasta Rakenteellinen kehittäminen Savonian ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun välinen ISAT-strateginen kumppanuus eteni suunnitelmallisesti. Yhteiset painoalat (hajautetut energiaratkaisut, väljästi asutun alueen hyvinvointipalvelut ja Venäjä-osaaminen) työstivät toimintavuoden aikana yhteisiä koulutuskokonaisuuksia, tutkimus- ja kehityshankkeita sekä suunnittelivat yhtenäisiä toimintamalleja. Samalla kasvava kansainvälistymistarve huomioitiin entistä vahvempana ja yhtenäisenä kumppanuustoimintana. ISAT-yhteistyössä solmittiin ensimmäinen yhteinen strateginen kumppanuussopimus Pietarin valtiollisen polyteknillisen yliopiston kanssa (kolmikantasopimus). Yhteistyö ISAT:n ja Itä-Suomen yliopiston (UEF) kanssa tiivistyi. Säännöllinen johtoryhmätyöskentely rehtoreiden kesken käynnistyi ja em. ISAT-painoaloja täydennettiin yliopiston edustajilla. Savilahden kampushanke selkiytyi syksyn aikana siten, että toimitilojen vuokrausta ja kumppanuusjärjestelyjä koskevan tarjouksen rakennusvaiheesta I ja II sekä mahdollisesti myös jatkovaiheista jätti Technopolis Oyj. Suuhygienistikoulutuksen tilasuunnittelu ja opetusyhteistyön kehittäminen jatkui yhdessä Itä-Suomen yliopiston hammaslääkärikoulutuksen kanssa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n vetämässä suunnitteluhankkeessa. Strategian konkretisointi ja toiminnalliset tulokset Strategisten tavoitteiden saavuttamista mitattiin tasapainotetun mittaristomallin (BSC) avulla. Tulosten perusteella erityisesti positiivista on, että koulutuksen vetovoima kasvoi edelleen. Opiskelijatyytyväisyys kehittyi positiivisesti valtakunnallisen OPALA-tuloksen perusteella. Lisäksi opiskeluprosessin eteneminen oli sujuvaa, sillä vähintään 45 opintopistettä suorittaneiden osuus tutkintoa suorittavista oli yli asetetun tavoitteet (74,69) ja tutkintoja valmistui asetetun tavoitteen mukaisesti. Myös Suomesta lähteneiden ja saapuneiden vaihto-opiskelijoiden määrä oli asetettua tavoitetta parempi. Maksullisen palvelutoiminnan tulot ylittivät tavoitteen selkeästi, johon syynä oli kasvava koulutuspalvelujen kysyntä ja tehostettu palvelujen markkinointi. Eniten oltiin jäljessä kv-tutkinto-opiskelijoiden määrässä sekä ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tavoitteissa. Henkilöstön kielitaidon osalta ei päästy asetettuun kielitutkintotavoitteeseen. Opiskeluilmapiirin ja opetusjärjestelyjen osalta on nähtävissä kehityshaasteita. Sivu 7

8 Henkilöstöjohtaminen Henkilöstöjohtamisessa keskityttiin vuonna 2010 vastaamaan toimintaympäristön muutoksen ja rakenteellisen kehittämisen tuomiin haasteisiin. Henkilöstösuunnittelua terävöitettiin niin, että se edistää paremmin henkilöstövoimavarojen hyvää hallintaa. Osaamisen tavoitteellista kehittämistä tukemaan rakennettiin osaamisen johtamisen toimintamalli ISAT-yhteistyössä. Henkilöstökoulutuksessa painottuivat mm. kansainvälistymistä, uusien opetusteknologioiden käyttöä, esimiestaitoja ja hallintoasioiden hyvää hallintaa tukevat koulutukset. Henkilöstön valmiuksia kansainvälistymisen vahvistamiseen parannettiin järjestämällä kielitutkinnon suorittamiseen valmentavaa koulutusta sekä muuta kielikoulutusta. Esimieskoulutuksessa keskityttiin erityisesti esimiestaitojen kehittämiseen valmentamalla haasteellisten esimiestilanteiden kohtaamiseen ja muutosjohtamiseen. Laadunhallinta Seurannat, arvioinnit, johdon katselmukset sekä sisäinen valvonta ja tarkastus toteutettiin ja raportoitiin vuonna 2010 Savonian vuosikellon mukaisesti. Savonian arviointisuunnitelma toteutui sovitusti. Savonia osallistui moniin valtakunnallisiin kilpailuihin ja menestyi niissä erinomaisesti. Muun muassa Suomen Laatupalkintokilpailussa Savonia ja terveysala sai Suomen ensimmäisenä korkeakouluna kansainvälisestikin arvostetun ja Euroopan laatupalkintomalliin (EFQM) kuuluvan Recognized for Exellence R4E -tunnustuksen. Yrittäjyyteen liittyen luonnonvara-ala sai ammattikorkeakouluverkoston myöntämän FinPinpalkinnon. Lisäksi tekniikan ja rakentamisen koulutusala oli mukana Tekesin palkitsemassa Vuoden Talo -hankkeessa. Osaamiskeskittymien itsearviointitulosten perusteella todettiin osaamiskeskittymien käynnistyneen hyvin, joskin yhtenäisyyttä lisättiin käynnistämällä yhtenäisten toimintamallien rakentaminen osaamiskeskittymille. Opetuksen kehittäminen ja kansainvälinen toiminta Opiskeluprosessia tehostettiin opetussuunnitelmien ja ohjauksen uudistamistyöllä. Tulokset osittavat, että nuorten koulutuksessa opiskeluprosessit toimivat. Vuonna 2010 ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittämistyötä vauhditti tehty sisäinen arviointi. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen liittäminen osaksi osaamiskeskittymätoimintaa ei edennyt vuoden aikana. Ylempien tutkintojen osalta keskityttiin opetussuunnitelmatyöhön sekä yhteisen opintotarjonnan kehittämiseen. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen eteni ESR-hankkeena. Hankkeessa AHOT-toimintamallia pilotoitiin liiketalouden tutkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa. Pilotointi laajenee sosiaali- ja terveysalalle sekä tekniikkaan. Eri yksiköissä ja osaamisalueilla on opetussuunnitelmatyöllä ja käytännön pilotoinneilla edistetty OIS-ajattelua, jossa yhdistyvät laadukas oppiminen ja opetus sekä työelämälähtöinen tutkimus- ja kehittämistoiminta. Hyvinvoinnin osaamisalueella on järjestetty vuoden aikana neljä kehittämispäivää, joiden teemana oli OIS ja uusi opettajuus. Osana OIS-ajattelua Varkauden kampuksella on vuoden aikana tehty fyysiseen ja virtuaalisen oppimisympäristöjen kehittämistyötä. Tekniikan koulutusalalla CDIO-hanke on edistänyt keskustelua opetuksen ja oppimisen uudistamisesta. Muotoilun uudistetussa opetussuunnitelmassa on OIS-toimintamallin mahdollistava rakenne, joka luo Sivu 8

9 hyvät edellytykset monialaisen projektitoiminnan järjestämiseen. Palkittua ytiimin toimintamallia jatkokehitettiin monialaistamalla siten, että vuonna 2010 ytiimissä oli opiskelijoita viideltä koulutusalalta. Opetuksen kehittämiseen liittyi olennaisesti verkko-opetus, jossa erityyppistä oppimisen ja opettamisen sähköisiä työkaluja kokeiltiin ennen kaikkea Mobiilituutorointi, PeLe ja Virtukampus-hankkeissa. Verkko-opetukseen liittyviä koulutuksia järjestettiin yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Suomesta lähteviä ja Suomeen saapuneita vaihto-opiskelijoita oli 393 hlöä, mikä ylitti asetut tavoitteet (380). Hyvinvoinnin osaamisalueella on edelleen vahvistettu englanninkielistä koulutustarjontaa, sillä entisen Multipro-moduulin lisäksi rakennettiin WellPro-moduuli. Myös energiatekniikan koulutusohjelmassa suunniteltiin laajoja englanninkielisiä opintokokonaisuuksia. Vientikoulutuksen avaaminen ei paljoakaan edennyt. Myös kaksoistutkintojen kehittäminen edistyi hitaasti. Tekniikka teki ensimmäisen kaksoistutkintojen periaatteiden mukaisen sopimuksen Windesheimiin. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä maksullinen palvelutoiminta Tutkimus- ja kehittämistyön suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana vahvistettiin työelämälähtöistä ja aluekehitystä edistävää toimintaa. Innovaatiotoimintaa vahvistettiin muun muassa Tekesin TULI-ohjelman avulla, jossa erityisesti panostettiin opiskelijoiden innovaatioaihioiden esiselvityksiin ja jalostusvaiheen suunnitelmiin. TKI-toiminnan ja opetuksen integraatioon kiinnitettiin huomiota jo hankesuunnittelussa. TKI-hankkeiden suunnittelua suunnattiin osaamiskeskittymien kärkiosaamisen alueille. TEKES-rahoitteisia hankkeita oli toimintavuonna yhteensä 17 kappaletta. TKI-toiminnan kansainvälistä rahoitusosaamista vahvistettiin. Vuoden aikana aktivoiduttiin EU:n erillisohjelmien rahoitushaussa ja luotiin perustaa kansainvälisen TKI-rahoituksen tukipalveluille ja verkostoitumiselle. EU:n erillisohjelmista saatiin rahoitus Kilpailukykyisyys ja Innovaatiot" (CIP) -ohjelmaan kuuluvalle TKI-hankkeelle. Hankkeessa tutkitaan matkailupalvelujen palvelumuotoilua. ISAT-yhteistyötä tiivistettiin erityisesti kansainvälisen TKI-rahoituksen tukipalveluissa ja viestinnässä. Savoniassa käynnistettiin Santra-intranetissä ilmestyvät Tutkimusuutiset henkilöstölle. Tutkimusuutisten tavoitteena on viestiä ennakoidusti henkilöstölle tulevista TKI-rahoitukseen ja toimintaan liittyvistä teemoista ytimekkäästi ja kohdennetusti. Osaamiskeskittymien toiminta arvioitiin ja toimintaa fokusoitiin uudelleen. Osaamiskeskittymien piloteissa tunnistettiin toiminnan vahvuuksina muun muassa monialaisuus, opiskelijoiden projektiopinnot ja Savonian henkilöstön tutkimusosaamisen verkottuminen. Osaamiskeskittymien tuottivat vähän uusia maksullisen palvelutoiminnan palveluita ensimmäisen toimintavuoden aikana. Energia ja ympäristö -osaamiskeskittymän profiilia vahvistettiin turvallisuusosaamiselle. Energia- ja ympäristö osaamiskeskittymän puitteissa on myös koordinoitu Pohjois-Savon tämän alan teemaohjelman toimintaa ja edistetty sitä kautta alueen yritysten ja toimijoiden yhteistyötä. Sivu 9

10 Maksullisen palvelutoiminnan tuotteistaminen eteni. Maksullisen palvelutoiminnan kannattavuuteen kiinnitettiin huomiota ja käynnistettiin toiminnan hinnoittelumallien kehittämistyö. Maksullisessa palvelutoiminnassa markkinoinnissa otettiin käyttöön sähköinen ilmoittautumisjärjestelmä. TKI- ja koulutuspalvelujen markkinointia tehostettiin yritystilaisuuksissa ja kumppanuusverkostoissa sekä palveluista laadittiin yleisesite. Opiskelijakunta Savotta Läsnä olevien opiskelijoiden järjestäytymisaste tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli alkuvuonna 2010 noin 70 % ja kohosi syksyllä noin 80 %:iin jäsenmäärän noustua yli opiskelijaan. Suhteellinen jäsenmäärä kasvoi kiitettävästi ja toimikaudelle asetettu 70 % järjestäytymisaste täyttyi reilusti. Opiskelijakunta valitsi vuoden opettajaksi 2010 Juhani Rouvalin tekniikan Kuopion yksiköstä. Tukipalvelut Tukipalveluiden itsearviointi toteutettiin syyskuussa Itsearviointi kohdistettiin palvelusopimukseen, toimintamalliin sekä sisäiseen yhteistyöhön organisaation eri tahojen kanssa. Keskitetyt tukipalvelut koettiin yleensä hyvin toimiviksi ja laatutavoitteet toteutuvat jos toimitaan menettelyjen mukaisesti. Yhtenäisyys ja yhteiset toimintatavat ovat lisääntyneet. Kehittämisalueina ovat eri toimijoiden välinen tiedotus. Myös ongelmien nopean selvittämiseen sekä toiminnan sujuvuuden varmistamiseen tulee kiinnittää huomiota. Vuoden 2010 taloudesta Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen taloutta käsittelevä kokonaisuus noudattaa pääsääntöisesti Suomen Kuntaliiton antamaa suositusta ja siinä on otettu huomioon ne muutokset, joita Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on ohjeistanut vuoden 2009 yleisohjeessa (Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta, Helsinki 2009), erityisesti annettavia liitetietoja ja talouden tunnuslukuja on lisätty aiemmasta. Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän ja samalla myös Savonia-ammattikorkeakoulun tilikausi on kalenterivuosi. Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän (Savonia) ja samalla myös Savoniaammattikorkeakoulun talous ja rahoitus olivat vuoden 2010 aikana ja osalta terveet ja hyvässä kunnossa. Tämä on nähtävissä kaikkien talouden mittareiden kohdalla. Savonia sai vuonna 2010 OKM:stä yksikköhintarahoitusta lähes täsmälleen suunnitellun määrän (suunniteltu 44,2 milj. euroa, toteuma 44,0 milj. euroa) ja läsnä olevia opiskelijoita oli hieman enemmän kuin on rahoituksen opiskelijamäärä. Kokonaisuudessaan toimintatuotot jäivät hieman budjetoiduista, koska projektien ja hankkeiden volyymi oli jonkin verran arvioitua pienempi. Savonian henkilöstömäärä oli suunniteltua suurempi, mutta henkilöstön tekemä henkilötyövuosien määrä oli lähes täsmälleen sama kuin suunniteltu. Henkilöstön kokonaiskulut vuonna 2010 jäivät selvästi pienemmiksi kuin mitä oli budjetoitu ja kulurakenne oli tältä osin siten hyvin hallinnassa. Vuoden 2010 toimintatuotot olivat 55,4 milj. euroa, toimintakulut 50,6 milj. euroa, vuosikate positiivinen +4,7 milj. euroa, tilikauden tulos +3,2 milj. euroa ja 2,5 milj. euron vapaaehtoisten varausten kasvattamisen jälkeinen tilikauden ylijäämä Sivu 10

11 euroa. Tilikauden tulostavoite ylittyi (+1,4 milj. euroa parempi) ja myös ylijäämän tavoite voitiin näyttää (tavoite ja toteuma +0,7 milj. euroa). Tilikauden tulosta (+3,2 milj. euroa) voi pitää erittäin hyvänä. Tavoitetaso oli asetettu positiiviseksi ja on myönteistä, että toteutuma on sitä parempi. Taloudellinen kannattavuus on hyvä myös toimintakatteen ja vuosikatteen tasolla ja poikkeaa positiiviseen suuntaan tavoitteesta. Savonia on edelleen pitänyt ja varmistanut normaalin, jopa hyvän tuloksen ja kannattavuuden tason, kun valmistaudutaan uusien toimitilojen käyttöönottoon. Taloudesta voi lisäksi todeta, että rahoitusrakenne on vahva, maksuvalmius hyvä ja talouden kannalta tärkeä tutkintojen tuottamiskyky hieman parani, vaikka ei ollut aivan tavoitteen mukainen. Tuloslaskelman, käyttötalousosan ja investointiosan sitovuustaso Kuntayhtymän hallitusta sitovat kuntayhtymän tason ja amk:n tason talous- ja rahoitusasiat: tuloslaskelman tulos ja tilikauden ylijäämä ja amk-kokonaisuuden käyttötalousosan tilikauden tulos, investointien yhteismäärä nettona ja yksittäiset yli euron ( alkaen yli euron) investoinnit. Tältä osin kaikki talousarviossa asetetut tavoitteet pitivät ja toteutuivat eikä ylityksiä ollut. Tilivelvollinen virkamiesjohto: Tilivelvollisia ylläpitäjään nähden ovat kuntayhtymän johtaja/rehtori, opetuksesta vastaava vararehtori, tutkimus- ja kehitystyöstä vastaava vararehtori ja talousjohtaja. Heidän vastuualueidensa taloustavoitteet (kuntayhtymän tuloslaskelman vuosikate, tilikauden tulos, investointien loppusumma netto, amk:n käyttötalousosan vuosikate, sen opetuksen osa ja Mapa+T&K-kokonaisuuden osa, tilikauden tulos, sen opetuksen osa ja Mapa+T&K-kokonaisuuden osa sekä investoinnit netto) saavutettiin, pitivät eikä ylityksiä ollut; pienenä poikkeuksena on Mapa+T&K-kokonaisuuden jääminen vuosikatteelle ja tilikauden tulokselle asetetusta tavoitteesta (vuosikatejättämä eur, tulosjättämä eur). Ammattikorkeakoulun hallitusta sitoo ammattikorkeakoulun käyttötalousosan tilikauden tulos, osaamisaluekohtainen ja Kehittämis- ja palvelukeskuksen käyttötalousosan tilikauden tulos ja investointimenojen rahoitusosuuksien jälkeinen investointien nettomeno osaamisalueen ja Kehittämis- ja palvelukeskuksen tasolla. Tältä osin kaikki nuo talousarviossa asetetut tavoitteet pitivät, toteutuivat eikä ylityksiä ollut, sillä lievällä poikkeuksella, joka oli Teknologia- ja ympäristöalan osaamisalueen vuosikatteessa ja tilikauden tuloksessa (vuosikatteen jättämä tavoitteesta eur, tilikauden tulosjättämä eur). Ammattikorkeakoulun osaamisaluejohtajat: talousarvion käyttötalousosa on tilikauden tulos -tasolla osaamisaluetta (osaamisaluejohtaja) ja Kehittämis- ja palvelukeskusta (rehtoria) sitova. Investointiosa on osaamisaluekohtaisesti investointimenojen rahoitusosuuksien jälkeisen investointien nettomenon tasolla osaamisaluetta ja Kehittämis- ja palvelukeskusta (rehtori) sitova. Kaikki nuo talousarviossa asetetut tavoitteet pitivät, toteutuivat eikä ylityksiä ollut, paitsi edellä mainittu lievä Teknologia- ja ympäristöalan osaamisalueen vuosikatteen ja tilikauden tuloksen jättämä (vuosikatteen tavoite-ero eur, tilikauden tulosero eur). Kumulatiivinen tavoitetulospoikkeama Voimassa oleva periaate on edelleen, että yksiköiden ja samalla osaamisalueiden on kompensoitava negatiiviset tulokset kolmen seuraavan vuoden aikana. Sivu 11

12 Yksiköiden ja koko ammattikorkeakoulun tuloskehityksestä on pidetty erillisseurantaa. Osaamisalueiden ja koulutusyksiköiden yhteenlaskettu vuositulos vuonna 2010 oli runsaasti positiivinen (+1,5 milj. euroa), niiden yhteenlaskettu tulospoikkeama positiivinen (+0,7 milj. euroa) ja kumulatiivinen tulostavoitepoikkeama vuoden 2010 jälkeen on +4,9 milj. euroa. Kun vuoden 2010 osaamisalueiden positiiviseen tulokseen lisätään Kepan positiivinen tulos (+1,7 milj. euroa), voidaan todeta yhteistuloksesta +3,2 milj. euroa ja tulostavoitepoikkeamasta +1,5 milj. euroa, että tulos, tulostavoitepoikkeama ja kumulatiivinen tulos ovat kaikki huomattavan ylijäämäiset ja positiiviset, eikä tuloksenkattamisvelvoitetta kokonais- ja ylläpitäjän tasolla tarkastellen ole. Vuoden 2010 tulos Vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaan kuntayhtymän toimintatuotot ovat ,48 euroa ja toimintakulut ,75 euroa. Vuosikate rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen on ,60 euroa ja tilikauden tulos suunnitelman mukaisten poistojen ( ,36 euroa) jälkeen on ,24 euroa positiivinen ja euron investointivarauksen jälkeinen tilikauden ylijäämä on ,24 euroa. Kuopio-kampuksen uuden investointivarauksen käyttötarkoitukseksi vahvistetaan ja aiempien investointivarausten ( euroa) käyttötarkoitus muutetaan muotoon Vapaaehtoiset varaukset/kuopio kampus toimitilainvestoinnit, tilojen muutostyöt ja varustaminen. Yhtymähallituksen ehdotus tuloksenkäsittelyksi sisältyy vuoden 2010 tilinpäätöksen kohtaan 4.8 Kuntayhtymän hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Sen mukaan kuntayhtymän hallitus esittää yhtymävaltuustolle vuoden 2010 tilikauden tuloksen ,24 euron käsittelystä seuraavaa: tehdään euron vapaaehtoinen varaus Kuopio-kampuksen toimitilainvestointeihin, tilojen muutostöihin ja varustamiseen; siirretään tilikauden ylijäämä ,24 euroa tilikauden ylijäämätilille omaan pääomaan sitä kasvattamaan. Investointien toteutunut määrä Ylläpitäjän päätettävissä olevien investointien toteutuma oli maltillinen, 1,7 milj. euroa ja selvästi alle talousarviossa suunnitellun määrän. Suurimmat poikkeamat olivat Kuopio-kampuksessa, jonka toteutus ei käynnistynyt, ja pidättyväisyys Sairaalakadun ja Opistotien tilamuutoksissa. Kaikissa investointiosan kohdissa oli alitusta toteumissa. Suurimmat investointihankinnat olivat tietohallinnon ohjelmistoissa ja tietokoneissa ( eur) ja tilapalveluiden (kiinteistöhallinnon) toteuttamissa korjauksissa ja tilamuutoksissa (yhteensä eur). Saatavien poistaminen Saatavien poistamisesta (luottotappioista) päättää yhtymähallitus. Tilikaudelta 2010 tilinpäätöksessä oli luottotappioita vain vähän ja tulosvaikutteisesti tulosta heikentäen on kirjattu pois (alas) saatavia yhteensä 9.842,52 euroa (41 kpl). ******************* Kuntayhtymän perussopimuksen 23 :n mukaan varainhoitovuoden tilinpäätös on annettava tilintarkastajille ja jäsenkunnille viimeistään seuraavan vuoden helmikuun 28. päivään mennessä. Kuntayhtymän taloussäännön 20 :n mukaan tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja kuntayhtymän johtaja. Sivu 12

13 Rehtorin esitys Hallitus merkitsee vuoden 2010 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedoksi. Päätös Merkittiin, että kokouksessa jaettiin korjattu versio vuoden 2010 toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä. Esitys hyväksyttiin. Sivu 13

14 6 VUODEN 2010 TOIMINTA- JA TULOSRAPORTTI Toiminta- ja tulosraportti 2010 liittyy vastaavaan Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän toimintakertomukseen ja tilinpäätökseen, jonka kuntayhtymän hallitus käsittelee kokouksessaan. Toiminta- ja tulosraportissa on ammattikorkeakoulun toiminnan ja talouden tulokset esitetty ammattikorkeakoulun tasolla ja eriteltynä osaamisaluekohtaisesti, kehittämis- ja palvelukeskuksen osalta ja investointiosan toteutumisvertailu on eritelty tarkempana kuin kuntayhtymän osassa. Ammattikorkeakoulutason toimintasuunnitelman ja talousarvion sitovuus on ylläpitäjän taholta jo määritelty kuntayhtymän toimintasuunnitelmassa ja talousarviossa sekä sen käsittelyn yhteydessä. Valtuuksien ja sitovuuden osalta periaate on, että kuntayhtymä käsittelee ja päättää strategisesti merkittävistä asioista, periaatteista ja linja-asioista, talouden ja rahoituksen kokonaisuuksista ja kuntayhtymän ja koko ammattikorkeakoulun tasoisista, kokonaisuutta koskevista talous- ja rahoitusasioista sekä suurista tai merkittävistä investoinneista. Ammattikorkeakoulun hallituksen osalta on sitova ammattikorkeakoulun talousarvion käyttötalousosan tilikauden tulos, osaamisaluekohtainen ja kehittämis- ja palvelukeskuksen käyttötalousosan tilikauden tulos ja investointimenojen rahoitusosuuksien jälkeinen investointien nettomeno ammattikorkeakoulun ja osaamisalueen tasolla. Talousarvion käyttötalousosa on tilikauden tulos -tasolla osaamisaluetta sitova. Investointiosa on osaamisaluekohtaisesti investointimenojen rahoitusosuuksien jälkeisen investointien nettomenon tasolla osaamisaluetta sitova. Liitteenä on vuoden 2010 toiminta- ja tulosraportti: - Toiminta- ja tulosraportti 2010 Rehtorin esitys Päätös Hallitus hyväksyy vuoden 2010 toiminta- ja tulosraportin. Merkittiin, että kokouksessa jaettiin korjattu versio vuoden 2010 toiminta- ja tulosraportista. Esitys hyväksyttiin. Sivu 14

15 7 YHTIÖITTÄMISSELVITYS Savonia-ammattikorkeakoulun yhtymähallitus päätti (8 ) teettää selvityksen yhteisömuodon mahdollisesta muuttamisesta kuntayhtymästä osakeyhtiöksi. Selvityksen tavoitteena oli tuottaa riittävästi tietoa yhtiöittämisen taloudellisista, toiminnallisista ja oikeudellisista vaikutuksista sekä riskeistä päätöksentekoa varten. Lisäksi haluttiin saada arviointitietoa keskeisistä eroista kuntayhtymän ja osakeyhtiön välillä ammattikorkeakoulun ylläpitomuotona. Selvityksen laatijana on toiminut Jarmo Lohi Ernst & Young Oy:stä. Raportti saatiin Yhtiöittämisselvitys (Salainen; Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta /621, kohta) Raportissa yhtiöittämiseen liittyviä näkökohtia on selvitetty seuraavilla osa-alueilla: Verotus Talous, rahoitus ja investoinnit Työ- ja virkasuhteet sekä eläkkeet Sopimusoikeudelliset asiat Yhtiöoikeudelliset asiat Vaikutukset päätöksentekoon ja hallintoon Rehtori antaa kokouksessa tarkemman selonteon yhtiöittämisselvityksen tuloksista ja niiden merkityksestä Savonialle. Rehtorin esitys Päätös Hallitus merkitsee yhtiöittämisselvityksen tiedoksi. Esitys hyväksyttiin. Sivu 15

16 8 HENKILÖSTÖN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN VUOSILLE Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille on uudistettu aiemman suunnitelman voimassaolon päättymisen vuoksi. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatiminen on lakisääteinen ja perustuu naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (232/2005) 6 a :ään ja yhdenvertaisuuslain (21/2004) 4 :ään. Kiteytettynä tasa-arvolaki velvoittaa työnantajaa edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa työpaikalla tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Tasa-arvon edistämisvelvoitetta täydentää yhdenvertaisuuslain mukainen syrjinnän kielto henkilöön liittyvien syiden vuoksi. Suunnitelman laatimisen tueksi Savonia-ammattikorkeakoulussa toteutettiin tasaarvo- ja yhdenvertaisuuskysely syksyllä Suunnitelma pohjautuu myös vuosille laadittuun henkilöstöohjelmaan ja vuosille laadittuun strategiaan. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sisältää kunkin osa-alueen osalta kuvauksen tavoitteista, toimenpiteistä sekä seurannasta ja arvioinnista. Perinteisemmän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulman lisäksi suunnitelmassa keskeisenä tavoitteena on työyhteisön monimuotoisuuden edistäminen. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyn tulokset on esitetty erillisessä tulosraportissa. - Tulosraportti - Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rehtorin esitys Päätös Hallitus merkitsee tulosraportin tiedoksi ja hyväksyy Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman vuosille Esitys hyväksyttiin. Sivu 16

17 9 OPINTOSIHTEERIN TOIMEN PERUSTAMINEN OPISKELIJAPALVELUIHIN Keskitettyyn tukipalveluun siirtymisen myötä opiskelijapalveluissa on tehty henkilöstörakenteen kehittämistä toimenkuvamuutoksin ja työjärjestelyin. Sen johdosta henkilöstömäärä on opiskelijapalveluissa vähentynyt - 2,8 henkilötyövuotta organisaatiomuutoksen myötä. Opiskelijapalveluiden mitoitus vuoden 2010 aikana oli 18,3 henkilötyövuotta. Henkilöstöstä neljä henkilöä on osaaikaeläkkeellä ja yksilöllisen eläkeiän vuoteen 2015 mennessä saavuttaa useampi henkilö. Opiskelijapalveluissa ovat kahden opintosihteerin tehtäväalueeseen kuuluvat tehtävät vakiintuneet pysyväisluonteisiksi. Kyseisiä tehtäviä on usean vuoden ajan hoidettu määräaikaisilla sopimuksilla. Savilahden kampuksen 1. vaihe toteutunee vuonna Kampuksen toinen vaihe on mahdollisesti valmis vuonna 2015, johon mennessä henkilöstöresurssi vähenee merkittävästi eläkkeelle siirtymisten vuoksi. Tällöin kampuksen tuomat synergiaedut voidaan ottaa henkilöstösuunnittelussa huomioon. Opiskelijapalveluiden nykyisten hakutoimiston tehtävien ja henkilöstörakenteen voidaan katsoa siinä määrin vakiintuneen, että siihen kuuluvien keskeisten tehtäväalueiden hoitamista määräaikaisilla työsuhteilla ei voida pitää perusteltuna. Edellä kuvattuun perustuen esitetään, että opiskelijapalveluihin perustetaan opintosihteerin toimi esitystekstistä tarkemmin ilmenevällä tavalla. Toimen perustaminen ei lisää henkilöstömäärää opiskelijapalveluissa nykyisestä. Rehtorin esitys Hallitus päättää perustaa Kehittämis- ja palvelukeskukseen opiskelijapalveluihin opintosihteerin toimen seuraavasti: 1. Toimen pääasiallisena tehtäväalueena ovat hakutoimiston tehtävät painottuen vieraskieliseen yhteishakuun. 2. Toimen kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto, sujuva englanninkielen taito sekä kokemusta toimen pääasialliseen tehtäväalueeseen kuuluvista tehtävistä. 3. Perustettavan toimen palvelussuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Päätös Esitys hyväksyttiin. Sivu 17

18 10 OPINTOSIHTEERIN TOIMEN PERUSTAMINEN OPISKELIJAPALVELUIHIN Keskitettyyn tukipalveluun siirtymisen myötä opiskelijapalveluissa on tehty henkilöstörakenteen kehittämistä toimenkuvamuutoksin ja työjärjestelyin. Sen johdosta henkilöstömäärä on opiskelijapalveluissa vähentynyt - 2,8 henkilötyövuotta organisaatiomuutoksen myötä. Opiskelijapalveluiden mitoitus vuoden 2010 aikana oli 18,3 henkilötyövuotta. Henkilöstöstä neljä henkilöä on osaaikaeläkkeellä ja yksilöllisen eläkeiän vuoteen 2015 mennessä saavuttaa useampi henkilö. Opiskelijapalveluissa ovat kahden opintosihteerin tehtäväalueeseen kuuluvat tehtävät vakiintuneet pysyväisluonteisiksi. Kyseisiä tehtäviä on usean vuoden ajan hoidettu määräaikaisilla sopimuksilla. Savilahden kampuksen 1. vaihe toteutunee vuonna Kampuksen toinen vaihe on mahdollisesti valmis vuonna 2015, johon mennessä henkilöstöresurssi vähenee merkittävästi eläkkeelle siirtymisten vuoksi. Tällöin kampuksen tuomat synergiaedut voidaan ottaa henkilöstösuunnittelussa huomioon. Opiskelijapalveluiden nykyisten tehtävien ja henkilöstörakenteen voidaan katsoa siinä määrin vakiintuneen, että siihen kuuluvien keskeisten tehtäväalueiden hoitamista määräaikaisilla työsuhteilla ei voida pitää perusteltuna. Edellä kuvattuun perustuen esitetään, että opiskelijapalveluihin perustetaan opintosihteerin toimi esitystekstistä tarkemmin ilmenevällä tavalla. Toimen perustaminen ei lisää henkilöstömäärää opiskelijapalveluissa nykyisestä. Rehtorin esitys Hallitus päättää perustaa Kehittämis- ja palvelukeskukseen opiskelijapalveluihin opintosihteerin toimen seuraavasti: 1. Toimen tehtäväalueena ovat koulutusalojen opiskelijahallintoon liittyvät asiat. 2. Toimen kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto, sujuva englanninkielen taito ja kokemus opintosihteerin töistä. 3. Perustettavan toimen palvelussuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Päätös Esitys hyväksyttiin. Sivu 18

19 11 TALOUSHALLINNON YLIOPETTAJAN VIRAN MUUTTAMINEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN YLIOPETTAJAN VIRAKSI Savonia-ammattikorkeakoulun liiketoiminnan ja kulttuurin osaamisalueella on täyttämätön taloushallinnon yliopettajan virka. Virkanimike on osaamisalueen nykyiseen yliopettajatarpeeseen nähden kapea-alainen eikä taloushallinnon yliopettajan viralle ole tarvetta. Liiketoimintaosaamisen yliopettajan virassa painottuu liiketoimintaosaaminen ja monialainen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta. Liiketoiminnan ja kulttuurin osaamisalueella liiketoimintaosaamista on tarkoitus vahvistaa molempien perustehtävien osalta. Sen vuoksi perustettua taloushallinnon yliopettajan virkaa on tarpeen muuttaa pääasiallisen tehtäväalueen ja virkanimikkeen osalta ja täyttää se pitkäjänteisen kehittämisen varmistamiseksi. Liiketoimintaosaamisen yliopettajan viran pääasiallisena tehtäväalueena on ammattikorkeakouluista annetussa asetuksessa säädettyjen päätoimisen opettajan tehtävien osalta ja vuosittain työaikasuunnitelmassa vahvistettavin täsmennyksin liiketoimintaosaaminen ja monialainen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta. Viran kelpoisuusvaatimukset määräytyvät ammattikorkeakouluista annetun asetuksen ( /352) 23 pykälän mukaisesti ja viran palvelussuhteen ehdot opetusalan virkaehtosopimuksen D-liitteen mukaisesti. Edellä esitettyyn perustuen liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalueen taloushallinnon yliopettajan virka esitetään muutettavaksi esityksestä ilmenevällä tavalla. Rehtorin esitys Hallitus päättää muuttaa perustetun liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalueen taloushallinnon yliopettajan viran liiketoimintaosaamisen yliopettajan viraksi seuraavasti: 1. Liiketoimintaosaamisen yliopettajan viran pääasiallisena tehtäväalueena on ammattikorkeakouluista annetussa asetuksessa säädettyjen päätoimisen opettajan tehtävien osalta ja vuosittain työaikasuunnitelmassa vahvistettavin täsmennyksin liiketoimintaosaaminen ja monialainen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta. 2. Viran kelpoisuusvaatimukset määräytyvät ammattikorkeakouluista annetun asetuksen ( /352) 23 pykälän mukaisesti ja viran palvelussuhteen ehdot opetusalan virkaehtosopimuksen D-liitteen mukaisesti. Päätös Esitys hyväksyttiin. Sivu 19

20 12 MARKKINOINTIVIESTINNÄN LEHTORIN VIRAN MUUTTAMINEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN LEHTORIN VIRAKSI Pohjois-Savon ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän (nyk. Savoniaammattikorkeakoulun) yhtymävaltuusto on kokouksessaan perustanut silloiseen kaupan ja hallinnon Kuopion yksikköön (nyk. liiketoiminnan ja kulttuurin osaamisalueelle) markkinointiviestinnän lehtorin viran. Kyseinen virka on tällä hetkellä täyttämätön viranhaltijan siirryttyä siitä eläkkeelle lukien. Virkanimike ja viran tehtäväalue on osaamisalueen nykyiseen osaamistarpeeseen nähden liian kapea-alainen eikä markkinointiviestinnän lehtorin viralle ole sellaisena enää tarvetta. Edellä mainitun viran lisäksi liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalueella on toinenkin täyttämätön virka, josta viranhaltija on myös siirtynyt eläkkeelle. Molemmissa viroissa pääopetusalueita ovat olleet markkinointi ja myyntityö. Osaamisalueella on tarvetta täyttää näistä yksi lehtorin virka ja muuttaa se asiantuntijuusalueeltaan laaja-alaisemmaksi liiketoimintaosaamisen lehtorin viraksi. Liiketoimintaosaamisen lehtorin virassa painottuu liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys ja sähköinen liiketoiminta. Edellä kuvattuun perustuen perustettua markkinointiviestinnän lehtorin virkaa on tarpeen muuttaa pääasiallisen tehtäväalueen ja virkanimikkeen osalta esityksestä ilmenevällä tavalla. Liiketoimintaosaamisen lehtorin viran pääasiallisena tehtäväalueena ammattikorkeakouluista annetussa asetuksessa päätoimisen opettajan tehtävien osalta on liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys ja sähköinen liiketoiminta. Viran kelpoisuusvaatimukset määräytyvät ammattikorkeakouluista annetun asetuksen ( /352) 23 pykälän mukaisesti ja viran palvelussuhteen ehdot opetusalan virkaehtosopimuksen D-liitteen mukaisesti. Rehtorin esitys Hallitus päättää muuttaa perustetun liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalueen markkinointiviestinnän lehtorin viran liiketoimintaosaamisen lehtorin viraksi seuraavasti: 1. Liiketoimintaosaamisen lehtorin viran pääasiallisena tehtäväalueena ammattikorkeakouluista annetussa asetuksessa säädettyjen päätoimisen opettajan tehtävien osalta on liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys ja sähköinen liiketoiminta. 2. Viran kelpoisuusvaatimukset määräytyvät ammattikorkeakouluista annetun asetuksen ( /352) 23 pykälän mukaisesti ja viran palvelussuhteen ehdot opetusalan virkaehtosopimuksen D-liitteen mukaisesti. Päätös Esitys hyväksyttiin. Sivu 20

21 13 OIKAISUVAATIMUS OPISKELUOIKEUDEN JATKAMISTA KOSKEVAAN PÄÄTÖKSEEN Savonia-ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen alan opiskelija on saapuneella liitteestä tarkemmin ilmenevällä hakemuksella hakenut ammattikorkeakoulun rehtorilta lisäaikaa opintojensa loppuunsaattamiseksi. Ammattikorkeakoulun rehtori on tekemällään päätöksellä hylännyt jatkoaikaa koskevan hakemuksen. Perusteluna jatkoajan epäämiselle on ollut se, etteivät opinnot olleet edenneet edellisen myönnetyn lisäajan aikana eikä edellisessä päätöksessä asetettu lisäajan myöntämisen ehto ollut siten täyttynyt. - Oikaisuvaatimus Ennen nyt hylättyä hakemusta rehtori on päätöksellään 255/ myöntänyt opiskelijalle jatkoaikaa väliseksi ajaksi. Tuolloin myönnetyn 2 kuukauden jatkoaikaa koskevan päätöksen perusteluissa rehtori on todennut jatkoajan lyhyyden johtuvan hakemuksesta puuttuvasta henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmasta, jonka perusteella jatkoajan tarve arvioidaan. Tämän jälkeen opiskelija on hakenut lisäaikaa opintojen suorittamiseksi väliseksi ajaksi. Tuolloin opintoja on ollut suoritettuna 180,5 opintopistettä. Viimeksi mainitun hakemuksen osalta vararehtori Mervi Vidgren on tekemällään päätöksellä 26/ myöntänyt opiskelijalle lisäaikaa väliseksi ajaksi. Kyseisen päätöksen perusteluissa on ollut ehtona seuraavan lisäajan myöntämiselle, että opinnot etenevät henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti vähintään 20 opintopisteen verran (opinnäytetyö, opintojaksot). Opiskelijan opinnot eivät kuitenkaan ole edenneet päätöksessä edellytetyllä tavalla myönnettynä lisäaikana eikä opiskelija ole esittänyt opintojen viivästymiselle lakiin perustuvaa hyväksyttävää syytä. Edellä esitetyillä perusteilla esitetään, että opiskelijan oikaisupyyntö opiskeluoikeuden jatkoaikaa koskevasta päätöksestä hylätään. Savonia-ammattikorkeakoulun tutkintosäännön ( , 9) 4 :n mukaan lisäaikaa myönnetään pääsääntöisesti vain kerran ja enintään vuodeksi. Ammattikorkeakoululain 24 :n 2 momentin mukaan kokopäiväopiskelijan on suoritettava opintonsa viimeistään yhtä vuotta niiden laajuutta pitemmässä ajassa. Asetuksen 25 :n 2 momentin mukaan opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä ajassa menettää opiskeluoikeutensa, jollei ammattikorkeakoulu erityisestä syystä myönnä hänelle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi. Lisäajan tarkoituksena on siis puuttuvien opintojen suorittaminen. Rehtorin esitys Hallitus hylkää opiskelijan opinto-oikeuden jatkoaikaa koskevaan päätökseen tekemän oikaisupyynnön seuraavin perustein: Opiskelijalle on myönnetty kaksi kertaa lisäaikaa opintojen suorittamiseksi. Opiskelijan opinnot eivät ole edenneet päätöksessä edellytetyllä tavalla myönnettynä lisäaikana eikä opiskelija ole esittänyt opintojen viivästymiselle lakiin perustuvaa hyväksyttävää syytä. Päätös Esitys hyväksyttiin. Sivu 21

22 14 MAHDOLLISET YLIMÄÄRÄISET ASIAT Ammattikorkeakoulun toimintasäännön 5 :n mukaan ammattikorkeakoulun hallitus voi ottaa käsiteltäväkseen sellaisenkin toimivaltaansa kuuluvan asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa (esityslistassa). Tällainen asia pannaan pöydälle seuraavaan kokoukseen, jos vähintään neljäsosa läsnä olevista ammattikorkeakoulun hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Sivu 22

23 15 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen kello Sivu 23

24 VALITUSOSOITUS Ammattikorkeakoululain 42 :n mukaan ammattikorkeakoulun tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen perusteella tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä ammattikorkeakoulun päätoimipaikka sijaitsee, ja muutoin siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Ammattikorkeakoulun päätökseen, joka koskee ammattikorkeakoulun sääntöjä, tutkintosääntöä taikka koulutusohjelmaa, opetussuunnitelmaa tai muuta opetuksen järjestelyä koskevaa määräystä, ei saa hakea muutosta valittamalla. Asioissa, joissa ammattikorkeakoulun päätösvalta määräytyy ylläpitäjän tekemän delegoinnin perusteella, oikaisuvaatimus- ja valitusoikeus määräytyvät kuntalain 11 luvun säännösten mukaisesti. Hallintolainkäyttölain 5 :n mukaan päätöksellä, josta saa valittaa, tarkoitetaan toimenpidettä, jolla asia on ratkaistu tai jätetty tutkimatta. Valitusta ei saa tehdä hallinnon sisäisestä määräyksestä, joka koskee tehtävän tai muun toimenpiteen suorittamista. Valittaa ei saa: - esityksistä ja muista asioiden vireillepanotoimista - asian valmistelutoimista Päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (=asianosainen). Viranhaltijalla ei kunnallisen virkaehtosopimuslain (669/70) 26 :n johdosta ole kuitenkaan oikeutta tehdä valitusta saman lain 2 :n mukaisesta asiasta, jos hänellä tai viranhaltijayhdistyksellä on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa. Ammattikorkeakoulun hallituksen päätöksistä ei saa valittaa eikä delegoidun päätösvallan osalta saa tehdä oikaisuvaatimusta pykälissä 1-5, 7 ja käsiteltyjen asioiden osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Valitusviranomainen ja valitusaika Valitus on tehtävä Kuopion hallinto-oikeudelle osoitteella Puijonkatu 29 A, 2. krs / PL 1744, KUOPIO. Kuopion hallinto-oikeuden kanslian puhelinnumero on ja faksin numero on ( Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä on ilmoitettava: - valittajan nimi ja kotikunta sekä postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - mahdollisen laillisen edustajan, asiamiehen tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, tämän nimi ja kotikunta - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään päämiehensä allekirjoittama valtakirja. Sivu 24

25 Valitusasiakirjojen toimittaminen valitusviranomaiselle Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. OIKAISUVAATIMUSOHJEET (delegoituun päätösvaltaan perustuvat päätökset) Mikäli ammattikorkeakoulun hallituksen päätös perustuu ylläpitäjän sille delegoimaan päätösvaltaan, noudatetaan kuntalain 89 :ssä olevia oikaisuvaatimusta koskevia määräyksiä. Ammattikorkeakoulun hallituksen päätöksistä voi asianosainen tai Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän jäsenkunnan jäsen tehdä yhtymähallitukselle kirjallisen oikaisuvaatimuksen, ellei jäljempänä toisin mainita. Oikaisuvaatimus voidaan tehdä sekä tarkoituksenmukaisuus- että laillisuusperusteilla. Päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta, jos päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Niistä päätöksistä, joista voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, ei saa hakea muutosta valittamalla. Viranhaltijalla ei kunnallisen virkaehtosopimuslain (669/70) 26 :n johdosta ole kuitenkaan oikeutta tehdä valitusta tai oikaisuvaatimusta saman lain 2 :n mukaisesta asiasta, jos hänellä tai viranhaltijayhdistyksellä on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa. Tältä osin asia tulee ensimmäisessä vaiheessa saattaa kunnallisen pääsopimuksen III luvussa tarkoitettuun paikallisneuvotteluun. Ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksen pykälien 9-12 päätöksistä voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän jäsenkunnan jäsen. Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimus tehdään Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymälle osoitteella PL 6, KUOPIO (käyntiosoite: Microkatu 1, 4. krs.). Oikaisuvaatimusaika ja sen alkaminen Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jäsenkunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erillisen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksen sisältö ja toimittaminen Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettava yhtymähallitukselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Sivu 25