TOIMINTA- JA TULOSRAPORTTI 2012 (TOTU 2012)

Transkriptio

1 K E H I T T Ä M I S - J A P A L V E L U K E S K U S TOIMINTA- JA TULOSRAPORTTI 2012 (TOTU 2012) H Y V Ä K S Y T T Y : Savonia-ammattikorkeakoulun hallitus (7 )

2 2 (39) SISÄLLYS 1 REHTORIN KATSAUS SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN HALLINNON TOIMINTA VUONNA Henkilöstö voimavarana LAADUNHALLINTA, SEURANTA JA ARVIOINTI OPETUKSEN JA OPISKELUN TOIMINTA VUONNA TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINTA SEKÄ MAKSULLINEN PALVELUTOIMINTA TUKIPALVELUTOIMINNOT Henkilöstöpalvelut Kansainvälisen toiminnan palvelut Kirjasto- ja tietopalvelut Opiskelijapalvelut Taloushallintopalvelut Tietohallintopalvelut Tilapalvelut Viestintäpalvelut AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN TOIMINTA AMMATTIKORKEAKOULUN TALOUS Talouden ydinasioiden toteutuminen vuonna Ammattikorkeakoulun talouden hallinta Käyttötalousosan ja investointiosan toteutuminen Käyttötalousosat LIITTEET... 37

3 3 (39) 1 REHTORIN KATSAUS Toimintavuonna juhlistettiin monin eri tavoin Savonia-ammattikorkeakoulun 20-vuotisjuhlaa. Varsinainen juhla järjestettiin Musiikkikeskuksella. Juhlien järjestelyistä ja monipuolisesta ohjelmasta vastasivat Savonian monialaiset opiskelijat yhdessä opettajiensa kanssa. 20-vuotisesta historiasta tehtiin myös oma julkaisu. Savonia on kehittänyt opetuksen työelämäläheisyyttä ja kaikilla koulutusaloilla on onnistuneita toteutuksia opetukseen kiinnittyneistä yritysten ja eri toimijoiden toimeksiannoista. Positiivista on ollut henkilöstön, opiskelijoiden ja työelämän antama palaute siitä, että tämäntyyppistä toimintaa kannattaa vahvistaa. Savonian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa suunnattiin yhä selkeämmin valittuihin painoaloihin. Uutena painoalana tunnistettiin alkutuotanto ja elintarvikkeet painoala. Vuonna 2012 Savoniassa oli yhteensä lähes 100 ulkopuolisella rahoituksella toteutettua hanketta mukaan lukien partnerihankkeet. Tukipalvelujen toimintaa on pyritty palvelusopimuksin ohjaamaan niin, että ne tukevat opetusta ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyötä (TKI) kussakin koulutusyksikössä ja kampuksittain. Toimintavuosi oli ammattikorkeakoululain uudistumiseen valmistautumisen aikaa. Ammattikorkeakoulujen yksikköhintarahoitus pienenee merkittävästi vuosina Lisäksi rahoitusmalli uudistuu vuonna 2014, jolloin toiminnan laadukkuus, tehokkuus ja vaikuttavuus korostuvat. Vuosi 2012 oli henkilöstölle rankka, sillä keväällä 2012 saatiin Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) päätökset vuoden 2013 aloituspaikkaleikkauksista. Savonialle se merkitsi 135 aloituspaikan vähennystä. Syksyllä leimaa antavaa oli valmistautuminen loppusyksyn yt-neuvotteluihin, kuten lähes kaikissa ammattikorkeakouluissa. Yt-neuvottelujen aikana henkilöstövähennysten määrä tarkentui ja neuvottelujen tuloksena Savoniassa henkilöstövähennykset koskivat yhteensä 36 henkilöä erityisesti tekniikan ja kulttuurin koulutusaloilla. Lisäksi noin 50 määräaikaista työsuhdetta ei jatkettu. Vuoden aikana Savoniassa valmistauduttiin vuosien strategiakauteen. Strategiaa työstämässä olivat henkilöstö, opiskelijat sekä sidosryhmien edustajat vastaamalla skenaariokyselyyn sekä osallistumalla yhteisiin työpajoihin. Strategia hyväksytään keväällä 2013 uuden valtuuston toimesta. Savonian toimitilajärjestelyissä hammasklinikan uudet tilat Canthian yliopistokiinteistöön etenivät suunnitellusti. Microkadun kampuksen osalta suunnittelutyö hidastui hallinto-oikeuteen tehdyn valituksen johdosta. Kyseessä olevaa päätöstä odotetaan, jotta päästään jatkamaan Kuopiossa olevien tilankäytön jatkosuunnittelua. Vuoden aikana on tiivistetty vuoropuhelua Savon ammatti- ja aikuisopiston suuntaan. Keskeisiä asioita on ollut koulutuksen suunnittelu siten, että tehokas opiske-

4 4 (39) lu voi jatkua opiskelijan jatkaessa opintojaan ammattikorkeakoulussa. Lisäksi asioina ovat olleet Kuopion ja Varkauden tilasuunnitelmat. ISAT-yhteistyötä väritti keskustelu ISAT-yhteistyön tulevaisuudesta ja jatkosta. OKM:n kanssa käydyissä tavoitesopimusneuvotteluissa todettiin, että ISAT-yhteistyössä valitut painoalat olivat olleet oikeaan osuneita valintoja ja niiden ympärille muodostui myös kumppanuuden yhteistyösopimuksen ydin tuleville vuosille ISAT:n ja Itä-Suomen yliopiston (UEF) kesken jatkettiin yhteisillä painoaloilla eteenpäin. Toimintavuoden aikana selvitettiin tukipalveluiden osalta erilaisia yhteistyömahdollisuuksia. Yhteistyö ei edennyt juurikaan selvitystyötä pidemmälle. ISAT-UEFyhteistyössä todettiin kumppanuuteen (kumppanuussopimus ) perustuvan yhteistyön olevan toimiva ratkaisu. Loppuvuodesta 2012 valmisteltiin uutta sopimusta vuosille Sopimuksen painopisteenä ovat yhteiset painoalat. Osakeyhtiöön siirtymisen valmistelua ei käynnistetty alkuperäisen suunnitelman mukaisesti ylläpitomuotoa koskevan ammattikorkeakoululainsäädännön selkiytymättömästä tilanteesta johtuen. Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän ja samalla myös Savonia-ammattikorkeakoulun talous ja rahoitus oli vuoden 2012 osalta terve ja erittäin hyvässä kunnossa. Kaikissa keskeisissä terveen talouden mittareissa tulos oli tavoitetta parempi eli kannattavuus, rahoitusrakenne ja maksuvalmius olivat vähintäänkin hyvät. Kuntayhtymän/ammattikorkeakoulun toimintatuotot olivat 56,7 milj. euroa, toimintakulut 51,6 milj. euroa, vuosikate positiivinen 5,0 milj. euroa ja tilikauden tulos positiivinen +3,2 milj. euroa. Investointien toteutunut määrä vuonna 2012 oli maltillinen 1,5 milj. euroa, joka oli selvästi alle suunnitellun määrän (5,0 milj. euroa). Suurin säästö liittyi suunniteltuihin tilapalveluiden investointeihin, erityisesti Kuopion Microkadulle suunniteltuihin toimitilamuutoksiin, koska Kuopion Microkadun kampushanke on pysähdyksissä. Suurimmat investointihankinnat olivat tietohallinnon investoinnit, terveysalan suuhygienistikoulutuksen uuden simulaatiotilan laitehankinnat, Varkauden kampuksen energiatekniikan tutkimushallin aloitusinvestointi ja muut kunnostukset, Iisalmen kampuksen kunnostuskustannukset sekä Future Food -hankkeen varustushankinnat. Vuosi 2012 oli ammattikorkeakoulun 20. ja kuntayhtymän 17. toimintavuosi. Kiitän lämpimästi kuntayhtymämme luottamushenkilöitä, ammattikorkeakoulun hallitusta ja johtoa, sidosryhmiemme edustajia sekä erityisesti henkilöstöämme ja opiskelijoitamme vuoden 2012 tuloksekkaasta toiminnasta. VELI-MATTI TOLPPI rehtori

5 5 (39) 2 SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN HALLINNON TOIMINTA VUONNA 2012 Ammattikorkeakoulun sisäisestä hallinnosta ja kehittämisestä vastasi ammattikorkeakoulun hallitus ja rehtori. Hallituksessa oli rehtorin lisäksi 10 henkilöstö- ja ulkopuolista jäsentä. He edustivat ammattikorkeakoulun muuta johtoa, päätoimisia opettajia, muuta päätoimista henkilöstöä ja päätoimisia opiskelijoita sekä elinkeino- ja muuta työelämää. Ammattikorkeakoulun hallitus kokoontui vuoden 2012 aikana 9 kertaa. Rehtori Veli-Matti Tolpin (pj.) lisäksi ammattikorkeakoulun hallitukseen kuuluivat seuraavat jäsenet: varsinainen jäsen henkilökohtainen varajäsen Päätoimiset opiskelijat Isa Burman Erkki Luomi / alk. Atte Korhonen Riku Jokinen Fenia Niemitz Päätoimiset opettajat Sirkka-Liisa Halimaa Antti Kares Pentti Mäkelä Petri Kainulainen Muu päätoiminen henkilöstö Juha Laitinen Harri Apell / alk. Timo Kinnunen asti Mari Miettinen Pirjo Sepponen alkaen Pirjo Sepponen Sirpa Hietala Muu johto Mervi Vidgrén Riitta Rissanen Elinkeino- ja muun työelämän edustajat Elina Pallonen-Eriksson Jari Osmala Anne Pääkkönen Merja Miettinen Irma Sirviö Jyrki Sahala Puheenjohtajalla, vararehtorilla ja talousjohtajalla oli läsnäolo- ja puheoikeus ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksissa. Ammattikorkeakoulun sihteerinä toimii hallinto- ja henkilöstöpäällikkö.

6 6 (39) 2.1 Henkilöstö voimavarana Henkilöstövoimavarojen ohjauksessa on vuonna 2012 painottunut voimakkaasti rakenteellisen muutoksen toimenpiteet. Osa näistä muutoksista merkitsi henkilöstövähennysten toteuttamista yhteistoimintaneuvottelujen kautta. Henkilöstövoimavaraohjauksen keskiössä on siten ollut henkilöstön hyvinvoinnin ja esimiestyön tukeminen muutoksessa. Yhteistoimintamenettelyn toteuttamiseen rakentavasti yhteistyössä työntekijäpuolen edustajien kanssa on panostettu ennakoivalla suunnittelulla, aktiivisella tiedottamisella ja arvioimalla yhteisesti menettelyn onnistumista. Esimiestyössä muutosten johtamisessa on panostettu erityisesti aktiiviseen ja jatkuvaan vuorovaikutukseen henkilöstön kanssa muutosprosessin eri vaiheissa. Henkilöstövähennysten kohteena olleiden henkilöiden kanssa on käyty henkilökohtaiset keskustelut, joiden yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut muutostukitoimenpiteiden ja uudelleensijoittumista edistävien toimenpiteiden kartoitus. Erityisesti voimakkaimpien sopeuttamistoimien kohteena olevissa työyhteisöissä on järjestetty kohdennettuja muutostukivalmennuksia. Strategiatyön käynnistyessä henkilöstön kiinnittymistä uudistuksiin on tuettu osallistamalla henkilöstö monipuolisia menetelmiä käyttäen strategian valmisteluun. Avoin tiedottaminen on muodostanut keskeisen osan muutosten johtamisessa. Tiedottamista on toteutettu keskustelu- ja tiedotustilaisuuksilla ja hyödyntämällä Santraa tehokkaasti. Yhtenä muutoksen johtamisen välineenä otettiin käyttöön ryhmäkehityskeskustelut, joiden keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa työyhteisöissä vuoropuhelu toiminnan sopeuttamisen kokemuksista samalla kuitenkin uudistumiseen ja uudistamiseen sitouttaen. Henkilöstösuunnittelun kehittämistä on jatkettu erityisesti huomioiden henkilöstörakenteen muutokset ja supistuvan toiminnan haasteet. Henkilöstösuunnittelua kehitetään edelleen osaamisen arviointia paremmin hyödyntäväksi ja strategisia osaamistavoitteita tukevaksi. Palvelussuhdeasioiden sähköistämisprojektin valmistelutyö on edennyt niin, että sähköiset menettelyt otetaan käyttöön vuoden 2013 aikana. ISAT-yhteistyössä on panostettu yhteisöllisen oppimisen menetelmien kehittämiseen perinteisen henkilöstökoulutuksen rinnalle. Yhteistyössä kehitettiin yhteinen mentoroinnin toimintamalli, joka otettiin käyttöön syksyllä. Esimiestyön valmiuksien kehittymistä on tuettu useilla esimiehille järjestetyillä muutostukivalmennuksilla. Valmennuksissa on keskitytty johtamisen haasteisiin muutoksessa ja esimiesten rooliin haasteellisissa henkilöstöratkaisuissa. Valmennuksiin on sisältynyt myös esimiesten ryhmäcoaching-tilaisuuksia. Kansainvälistymisen valmiuksia tuettiin muun muassa mahdollistamalla osallistuminen vuoden kestävään verkkokielikoulutukseen. Osaamisen kehittämistoimenpiteitä on toteutettu keskitetysti järjestettyjen valmennusten lisäksi osaamisalueilla ja tukipalveluissa yksilöllisten kehittämistavoitteiden mukaisesti.

7 7 (39) Henkilöstön hyvinvointia tuettiin vakiintuneiden käytäntöjen lisäksi työnantajan järjestämillä kohdennetuilla toimenpiteillä. Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa haettuun henkistä ja fyysistä työkykyä tukevaan ammatillisesti syventävään lääketieteelliseen kuntoutukseen (ASLAK) osallistui sekä opetus- että muuta henkilöstöä. Varhaisen tuen mallin jalkauttamista käytäntöön on jatkettu. Kokonaisvaltaisemman työhyvinvoinnin kehittämisohjelman laatiminen siirrettiin osaksi valmisteilla olevan strategian henkilöstöohjelmaa samoin kuin henkilöstömittareiden ja -raportoinnin kehittäminen, koska niillä on vahva liittymä tulevaan strategiaan. Osakeyhtiöön siirtymisen valmistelua henkilöstöasioiden osalta ei käynnistetty alkuperäisen suunnitelman mukaisesti ylläpitomuotoa koskevan ammattikorkeakoululainsäädännön selkiytymättömästä tilanteesta johtuen. 3 LAADUNHALLINTA, SEURANTA JA ARVIOINTI Savonian laadunhallinnan toteutuminen, johtamisjärjestelmän toimivuus, koko ammattikorkeakoulun toiminnan ja tuloksien osalta toteutettiin itsearviointi loppusyksystä Itsearviointia oli ohjaamassa ulkopuolinen asiantuntija. Itsearviointiin osallistuivat, opiskelijoiden, opettajien, tukipalveluiden, luottamusmiesten ja sidosryhmien edustajat sekä johtajat ja päälliköt. Itsearvioinnissa lähtökohtana oli koko strategiakauden toiminta. Vuoden 2012 Savonian toiminnan tulokset on analysoitu kuntayhtymän toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä. Itsearviointituloksen mukaan (Kuvio 1.) Savonian laadunhallinnan kokonaistulos on hieman vuotta 2011 parempi. Kokonaispistemäärä Euroopan laatupalkintomallin (EFQM 2013-model) mukaan on pisteen välillä vuonna Vuonna 2011 tulos oli pisteen välillä (Excellence Finland kilpailu ja ulkopuolinen arviointi). Itsearviointiryhmä oli kriittinen. Arviointitulosten perusteella Savonian vahvuusalueita ovat: (arvioinnit olivat pisteen välillä) henkilöstökäytännöt, keskeiset tulokset, henkilöstötulokset, toiminnan suunnittelu ja johtaminen ja esimiestyö. kehittämiskohteita ja heikkouksia ovat (arvioinnit olivat 40 pisteessä): kumppanuudet ja resurssit, prosessit, tuotteet ja palvelut sekä asiakastulokset. Strategiakauden arviointiraportissa esitellään tarkemmin strategiakauden kolmen vuoden vertailutuloksia.

8 8 (39) Kuvio 1. Savonian toiminnan ja tulosten itsearviointitulos Euroopan laatupalkintomallin (EFQM model) mukaisesti arvioituna. Laatutyössä keskityttiin ydinprosessien sujuvuuden edistämiseen sekä tiedontuotannon parantamiseen. Opiskelijoille tärkeä etutkinnonhakumalli kytkettiin valtakunnalliseen OPALA-kyselyyn syksyllä Tällä haluttiin varmistaa tulevien vuosien rahoitusmallin OPALA-kyselyn toiminta Savoniassa. Samalla kehitettiin ja otettiin käyttöön uudet sähköiset kyselyjärjestelmät niin opiskelija- kuin henkilöstökyselyiden sekä sidosryhmäkyselyiden osalta. Lisäksi osallistuttiin ammattikorkeakoulujen TKI-verkoston ja Suomen yrittäjien kanssa valtakunnallisen yrittäjille suunnatun kyselyn suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tulokset julkistetaan vuoden 2013 puolella. Arviointitoiminta noudatti arviointisuunnitelmaa. Muutoksia arviointitoiminnassa tuli lähinnä ulkopuolisten arviointien aikataulutuksissa sekä arviointien kohdentumisissa. Prosessien arviointiin työstettiin arviointimatriisi. Arviointimatriisi pilotoitiin OIS-opetuksen prosessiin. Pilotoinnin yhteydessä selvitettiin OIS-opetuksen prosessin ongelmakohtia ja kehittämistarpeita. Tulosten perusteella todettiin moniammatillisen opetuksen olevan vahvuus, mutta myös yhteisten käytänteiden toimivuuden osalta todettiin ohjeistustarpeita. TKI- ja MAP-prosessit arvioitiin TKI-arviointimatriisia hyödyntäen. MAP-prosessin itsearviointi hyödynnettiin muun muassa MAPliiketoimintasuunnitelman valmistelussa.

9 9 (39) Tiedontuotannon parantamiseksi jatkettiin vuonna 2011 käynnistynyttä tietovaraston rakentamistyötä osana ISAT-yhteistyötä. Vuoden 2012 lopulla päästiin tietovaraston testausvaiheeseen ja käyttöönottoon. Vuoden 2012 opiskelijatulokset raportoidaan rakennetun tietovaraston avulla. Savonian opiskelijahallintajärjestelmän uudistustarpeet sekä OKM:n tietovarantohankkeen (RAKETTI- VIRTA) aikataulu vaikuttivat ja vaikuttaa edelleen Savonian tietovaraston rakentamiseen muun muassa rahoitukseen vaikuttavien indikaattoreiden osalta. Tiedontuotannon toimintakyky on keskeinen tulosten seurannan kannalta ja ennakoitaessa tuloksia ja niihin vaikuttavia syitä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa käynnistettiin laatuyhteistyötä. Tavoitteena on parantaa keskinäistä toiminnan ja tulosten vertailua. ISAT-yhteistyön osalta laadittiin erilliset seurantaraportit ja tehtiin erillinen yhteenvetoraportti toiminnasta. 4 OPETUKSEN JA OPISKELUN TOIMINTA VUONNA 2012 Savonian opetussuunnitelman uudistustyö aloitettiin luomalla yhteiset periaatteet, jotka mahdollistavat joustavat opiskelupolut, työelämäläheisen oppimisen sekä painoalojen tiiviimmän linkittymisen opetukseen ja oppimiseen. Samalla valmistauduttiin koulutusvastuumalliin, jotka uudistavat tulevia tutkinto-ohjelmia vuodesta 2014 alkaen. Avoimen ammattikorkeakoulun kehittämistyötä on tehty, mutta opintopistekertymä ei juurikaan kasvanut. Jatkossa yhteistyö mm. Snellman kesäyliopiston kanssa tarjoaa erillistoteutusten joustavamman toteutuksen ja myös osaamisalueilta edellytetään polkuopiskelijoille koulutusohjelmien avaamista. Savonian työelämäläheisen opetuksen osaprosessi (OIS) itsearviointiin. Vahvuuksina todettiin, että strategia on ohjannut opetuksen kehittämistä ja OIS-ajattelua on lanseerattu systemaattisesti. Positiivista on ollut henkilöstön into kehittämistyöhön. Ulkopuolinen ESR-rahoitus (OIS-hanke ja CDIO-hanke) on mahdollistanut lisäresurssit kehittämiseen. Ammattikorkeakoulutasoiset/yksikkökohtaiset pedagogiset kehittämispäivät todettiin tärkeiksi. Itsearvioinnissa todettiin, että opettajan OIS-ohjeeseen on dokumentoitu yhteiset toimintatavat ja näkemykset työelämäläheisen opetuksen toteuttamiselle, joka helpottaa toimeenpanovaihetta. Savonian painoalojen roolia suhteessa opetukseen ja oppimiseen tulee edelleen terävöittää. Kehittämiskohteiksi nousivat yhteissuunnittelun kehittäminen ja toimeksiantojen eteneminen opetukseen. OIS-toiminnalla on selkeästi pystytty kasvattamaan opetusta tukevaan TKI-toimintaa, sillä opetuksessa suoritetetut TKI-opintopisteet olivat selkeästi lisääntyneet, kuten oli tavoitteenakin. OISopetuksen näkyvä tapahtuma oli marraskuussa noin 240 eri alan opiskelijaa koonnut SavOnionviikko. Lisäksi koulutusaloilla on ollut merkittävä määrä erityyppisiä toimeksiantoja, joilla opetukseen on lisätty autenttisuutta ja toiminnallisuutta. Medianäkyvyyttä lienee eniten saanut matkailu- ja ravitsemisalan opiskelijoiden järjestämä ns. Viimeinen Lounas -ravintola.

10 10 (39) Terveysalan koulutuksessa on vuoden aikana kehitetty simulaatio-opetusta ja -pedagogiikkaa. Myös sosiaalisen median käyttö ja verkkopedagogiikka on ollut keskeinen kehittämisen alue. Yksiköihin hankittiin vuoden aikana videoneuvottelulaitteita ja varsinkin kampukseen suunnitteluun liittyen on käyty erityyppisiä tulevaisuuden oppimisympäristö -työpajoja, jossa keskeisenä teemana on ollut virtuaaliympäristöjen kehittäminen. Lukujärjestyksen uudistamisessa hahmoteltiin yhteiset käytänteet lukujärjestystyölle siten, että opetuksen tiloittaminen, lukujärjestysten yhdenmukainen julkaiseminen ja opiskelijoiden joustavat opintopolut ovat toteutettavissa. Vuoden 2012 lopussa päivitettiin lukujärjestyssuunnittelussa käytettävä tekniikka niin, että se mahdollistaa lukujärjestyssuunnittelua tekevien henkilöiden reaaliaikaisen yhteistyön sekä yhteisen tietokannan ylläpitämisen. Päivitetty tekniikka osaltaan mahdollistaa sen, että lukujärjestyssuunnittelussa voida huomioida pedagogisten vaatimusten lisäksi opiskelijoiden ja opettajien tarpeet. Toimintavuoden aikana opiskelijoiden ohjausta kehitettiin edelleen niin, että Savoniaan muodostuvat yhtenäiset ohjauksen toimintatavat sekä kokonaisvaltainen, opiskelijoille näkyvä ja tasaarvoinen ohjausjärjestelmä. Opiskelijoiden ohjaus ja siihen liittyvät hyvinvointipalvelut ovat koko korkeakoulua koskevaa koordinoitua toimintaa. Vuoden aikana kiinnitettiin erityistä huomiota neuvonta ja ohjauspalveluista tiedottamiseen. Tämä tapahtui opiskelijaintranetin eli Repun sisältöjä ja rakennetta tarkentamalla. Koulutusalakohtaiset opiskelijoiden hyvinvointityöryhmät nimettiin ja ne aloittivat toimintansa lukuvuoden alkaessa. Opiskelijoilla oli käytössään opintopsykologipalvelu. Vuoden aikana koulutusten ja tiedotuksen avulla kiinnitettiin huomiota varhaiseen puuttumiseen ja opiskelijaa lähellä työskentelevien kykyyn tunnistaa ohjauksen tarve. Opiskelijoiden ohjauksen tarvetta lisäsivät vuoden aikana julkistetut tiedot koulutusohjelmien lakkautuksista. Erityisesti tarkastelussa ja selvityksen kohteena oli se, miten ja millaisilla ohjausmenetelmillä ja toimenpiteillä voidaan tukea opintoihin sitoutumista, aiemman osaamisen tunnustamista, opintojen sujuvaa etenemistä ja tutkinnon suorittamista. Opetuksen tehokas eteneminen opintopistekertymän kautta on Savoniassa vahvaa. Jatkossa on edelleen vahvistettava, että myös tutkintoja valmistuu. Savonia sopi vuonna 2012 Double Degree-sopimuksen Ostfalian ammattikorkeakoulun (Saksa) kanssa. Sopimus on laadittu Bio and Environmental Engineering-koulutusohjelman ja Ympäristöteknologian koulutusohjelman välille. Ensimmäinen Savonian opiskelija lähti suorittamaan kaksoistutkintoaan syksyllä Tavoitteena on saada useampia opiskelijoita osallistumaan kaksoistutkinto-ohjelmaan tulevina vuosina. Muillakin koulutusaloilla on neuvotteluja uusien kaksoistutkintosopimusten aukaisemiseen. Lisäksi koulutusohjelmissa on laadittu erityyppisiä toteutuksia englanninkielisen koulutustarjonnan lisäämiseksi.

11 11 (39) Savon ammatti- ja aikuisopiston kanssa yhteistyö on käynnistynyt kaikilla koulutusaloilla sekä opiskelijan ohjauksessa ja maahanmuuttajien koulutuksen suunnittelussa. ISAT-yhteistyötä on tehty opetuksen osalta erityisesti painoaloilla ja ylemmän ammattikorkeakoulututkintojen kanssa, jossa koulutusohjelmia ristiinarvioitiin. Yhteistyö syveni mm. Venäjän matkailuliiketoiminnassa sekä muotoilun koulutuksessa. Lisäksi on suunniteltu ISAT-kesäopintotarjonta, jonka tavoitteena on tehostaa opiskeluprosessia. Vuoden aikana keskusteltiin ISAT-kokonaisuutena Itä-Suomen yliopiston kanssa lääketieteen opetuksen kehittämisestä, mutta mitään konkreettista etenemistä ei tapahtunut. ISAT:ssa toteutettiin opetusteknologiaa ja sosiaalista mediaa hyödyntäen hoitotyön yhteisopetusta akselilla Kuopio-Iisalmi-Joensuu. Lisäksi Savonian opetussuunnitelman mukaiset ensihoidon erikoistumisopinnot järjestettiin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa. Lisäksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savon ammatti- ja aikuisopiston kanssa toteutettiin korjausrakentamisen hanke, jossa kehitettiin eri tavoin yritysten ja koulutusorganisaatioiden henkilöstön osaamista korjaus- ja täydennysrakentamisessa. Hankkeessa järjestettiin toimintavuonna mm. 11 lyhytkurssia sekä toteutettiin tutkimusprojekteja. Koulutuksiin osallistui henkilökunnasta 88, opiskelijoista 188, yrityksistä 177 (henkilöpäivinä). 5 TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINTA SEKÄ MAKSULLINEN PAL- VELUTOIMINTA Savonian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa suunnattiin osaamiskeskittymiin, jotka nimettiin Savonian painoaloiksi vuoden 2012 aikana. Uutena painoalana tunnistettiin alkutuotanto ja elintarvikkeet painoala (mm. maito-osaaminen, elintarvikkeiden kuluttajalähtöinen tuotekehitys). Yritysten kasvu ja innovaatio-osaaminen kytkettiin substanssipainoalojen toimintaan. Painoaloilla toteutettavat monialaiset hankkeet lisääntyivät. Vuonna 2012 Savoniassa oli yhteensä lähes 100 ulkopuolisella rahoituksella toteutettua hanketta mukaan lukien partnerihankkeet. Tekes-rahoitteisia hankkeita oli 13 kappaletta ja kansainvälisiä hankkeita yhteensä 9 kappaletta. Vuoden 2012 valmisteltiin Savonian painoalojen soveltavan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tutkimusprofiili ja kärjet vuosille Soveltavan tutkimus- ja kehittämisprofiilin kirkastaminen ja fokusointi profiloi Savonian TKI-työtä sekä tukee opetuksen kehittämistä. Painoaloilla vahvistettiin myös TKI-verkostoja, mm. MTT, GTK, LUT, UEF, SYKE, Savon ammatti- ja aikuisopisto. Varkauden energiatekniikassa kehitettiin TKI- toiminnan laiteinfraa sekä fokusoitiin energia painoalan TKI-toiminnan profiilia elinkeinoelämää ja energiatekniikan koulutusta tukevaksi. Toimintaa kehitetään edelleen Varkauden innovaatiokeskusmallin pohjalta. Kansainvälistä TKI-toimintaa toteutettiin erityisesti vesiturvallisuuden, energiatekniikan, muotoilun, liiketalouden sekä alkutuotanto- ja elintarvikealan toiminnassa. Venäjä toiminnassa toteutettiin Tempus-hanketta sekä Karelia ENPI-hanketta yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Vuoden

12 12 (39) aikana valmisteltiin uusia Venäjä- painoalaa tukevia hankeaihioita vuodelle Ympäristö, energia ja turvallisuus painoalalla toteutettiin ISAT-yhteistyössä kansainvälistä SECRA-hanketta (Social Enterprises in Community Renewable Energy, NPP-ohjelma). Painolalla käynnistettiin myös kaksi uutta kansainvälistä TKI-hanketta (LakeAdmin ja ABOWE). Ne kehittävät merkittävästi painoalan kansainvälistä toimintaa sekä vahvistavat painoalan osaamista sekä kansainvälisiä kumppanuuksia. Integroidun tuotekehityksen painoalalla syvennettiin kehittämis- ja tutkimuskumppanuuksia Lekahankkeessa ja toteutettiin opiskelijoiden kanssa yritys- ja työelämälähtöisiä kehittämisprojekteja. Monialaisena pilotoituun yrityksen toimeksiantoprojektiin osallistui yhteensä 34 Savonian opiskelijaa eri aloilta (tekniikan, muotoilu ja liiketalous). Projekti toteutettiin Savonian OIS-tilassa. Käyttäjälähtöiset hyvinvointipalvelut -painoalalla vahvistettiin kansainvälisiä verkostoja, erityisesti ikääntymiseen liittyen 27 eri maan yliopisto- ja ammattikouluverkoston kanssa. Kansainvälisten partnereiden kanssa tehtiin yhteisiä julkaisuja sekä pidettiin konferenssiesityksiä kansainvälisissä konferensseissa (mm. ICN Kansainvälisen sairaanhoitajaliiton konferenssi Maltalla, ICN/APN konferenssi Lontoossa 2012 ja Cohehre Tanskassa 2012). Alkutuotanto ja elintarvikkeet painoalalla käynnistettiin ja suunniteltiin uusia painoalaa tukevia TKIhankkeita (mm. TUUMA, aktiivinen SPV- tila ja TIETOTILA, TRADEIT) ja syvennettiin yritys - ja tutkimuskumppanuuksia. Future Food tuotekehitystilat otettiin käyttöön ja vuoden aikana toteutettiin muun muassa laatukoulutus-, tuotekehitys- ja kuluttajatutkimuspalveluja yrityksille. Toiminnassa on ollut mukana Savonian opettajia, TKI-toimijoita ja opiskelijoita matkailu- ja ravitsemisalan lisäksi tekniikasta, kulttuurialalta ja terveysalalta. Savonian liiketoiminta- ja kulttuurialan yhteistyö ja aktiivisuus TKI-toiminnassa näkyi toimintavuonna monialaisissa OIS- projekteissa ja monialaisissa TKI-hankkeissa (mm. PlanC, YKO). Savonian yrittäjyys- ja innovaatiotoimintaa kehitettiin monimuotoisesti; yrittäjyysopintopolun suunnittelu, ytiimin syventäminen ja monialaistaminen, opiskelijoiden ideoiden ja tuotteiden liiketoiminnan kehittäminen (mm. SavOnion-viikko ja Tuoteväylä), yrityksen kasvu ja innovaatiotyökalut TKIhankkeissa. Repo-projektinhallintaohjelmiston käyttöönotto ja projektien hallinnan uudistaminen valmisteltiin vuonna Uusi toimintamalli ja Repo-ohjelmisto otetaan käyttöön Reportronic sisältää työkalut projektitietojen ylläpitoon, sekä projektien talouden suunnitteluun ja -seurantaan. Lisäksi järjestelmä tuo apua ja tehokkuutta työajankirjaamiseen ja -seurantaan, projektien dokumentti-, henkilö- ja organisaatiorekistereiden ylläpitoon sekä raportointiin. Reportronicin käyttöä tukemaan nimettiin yhteensä 17 Repo-tuutoria työyhteisökohtaisesti.

13 13 (39) TYKKI-hankkeessa käynnistettiin Savilahden tiedepuiston alueella innovaatiotoiminnan ja yritysideoiden kaupallistamisen kehittäminen yhteistyössä Kuopio Innovation, Savonia ja Itä-Suomen yliopisto. Sopimus- ja lakiasiayhteistyötä TKI- toiminnan tukena jatkettiin ISAT- ja UEF-yhteistyönä. TKI-sopimusmallien käyttöönottoa tuettiin edelleen henkilöstökoulutuksella ja ohjausklinikoilla. Savonissa käytössä olevat sopimusmallit tukevat TKI-toiminnan prosessia ja ovat yhteneväiset Arenen suositusten kanssa. Sopimusmallit ovat saatavilla Santrassa. ISAT-yhteistyössä pilotoitiin maakuntakorkeakoulutoimintaa Koillis-Savon alueella. Kokemukset hyödynnetään Savonian toiminnan kehittämisessä, mm. innovaatiokeskusmallissa ja kumppanuksien kehittämisessä. Kokemusten mukaan toiminnassa kannattaa tukeutua paikallisiin verkostoihin ja viedä sitä kautta Savonian osaamista, koulutusta ja palveluja, alueen tietoisuuteen. Maksullisen palvelutoiminnan tuotteiden uudistaminen ja kehittäminen eteni jossain määrin ja Savonian osaamista markkinointiin eri tavoin. Asiantuntijapalveluiden kuvaukset täydennettiin verkkosivuille ja markkinointia aktivoitiin sähköisillä uutiskirjeillä (mm. Terveysalan täydennyskoulutus, Leka-hankkeen palvelut, Future Food, Maito-osaaminen). Koulutusvienti (ISAT EXPORT) -hankkeessa tuotettiin tuotekokonaisuuksia ja niitä markkinoitiin mm. Kosovon alueella. Savonian asiantuntijoita osallistui myös Yhessä-hankkeen järjestämiin palveluiden tuotteistamiskoulutuksiin. Toimenpiteistä huolimatta maksullisen palvelutoiminnan budjetoitua volyymitavoitetta ja kannattavuutta ei kaikilta osin saavutettu ja toiminta vaatii uudelleen suuntaamista ja mm. myynti- ja asiakastyöhön panostamista. Vuoden 2012 lopulla käynnistettiin Savonian maksullisen palvelutoiminnan liiketoimintasuunnitelman laatiminen, samalla pilotoitiin ja otettiin käyttöön Savonia Palvelutkonsepti asiakaskontaktien ensivasteena. Yritysyhteistyön tiivistäminen tunnistettiin kehittämiskohteeksi maksullisessa palvelutoiminnassa ja TKI-toiminnassa edelleenkin, vaikkakin myönteistä palautettu ammattikorkeakoulun toiminnasta saatiin mm. Suomen Yrittäjien kyselyssä sekä TEM:n laatimassa alueellisessa yrityspalveluita kuvaavassa selvityksessä. Toimintavuoden aikana Savonian asiantuntijat osallistuivat aktiiviset Työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämään valtion ja kaupunkiseutujen väliseen kasvusopimusmenettelyyn sekä Kuopion kaupungin Innovatiiviset kaupungit (INKA) aiehakuun. Varkauden seudun innovaatiostrategian työpajoissa haettiin uudentyyppistä alueellista energiaosaamisen kehittämis- ja tutkimustoimintaa jossa yritysyhteistyön ja uuden liiketoiminnan synnyttäminen on keskeistä. Ylä-Savon alueella Savonian asiantuntijat osallistuivat Ylä-Savon elinkeinostrategian päivittämiseen.

14 14 (39) 6 TUKIPALVELUTOIMINNOT 6.1 Henkilöstöpalvelut Henkilöstöpalvelujen toiminnassa on vuonna 2012 painottunut vahvasti henkilöstöresurssien suunnitteluun ja seurantaan liittyvät toimenpiteet sekä yhteistoimintamenettelyn hoitaminen ja ohjaus keskitetysti. Työhyvinvoinnin tukitoimenpiteitä on toteutettu sekä keskitetyin että hajautetuin toimenpitein. Keskitetysti on järjestetty esimiesvalmennusta erityisesti muutoksen johtamiseen ja haasteellisiin henkilöstöratkaisuihin liittyen. Työhyvinvoinnin tukitoimenpiteet ovat liittyneet suurelta osin toiminnan sopeuttamisen hallintaan. Kohdennettuja muutostukivalmennuksia on järjestetty työyhteisöissä. Henkilöstöpalvelut on tehnyt kiinteää yhteistyötä työterveyshuollon kanssa keskitetysti hoidettujen työhyvinvoinnin tukitoimenpiteiden toteuttamiseksi. Henkilöstösuunnittelun ja -budjetoinnin menettelyjä on kehitetty yhteistyössä osaamisalueiden ja kehittämis- ja palvelukeskuksen johdon kanssa. Henkilöstösuunnittelun menettelyt ja ohjeet vaativat edelleen kehittämistä. 6.2 Kansainvälisen toiminnan palvelut Englanninkielisessä tutkintokoulutuksessa toteutettiin erillinen markkinointisuunnitelma, jonka tavoitteena oli ulkomaisten opiskelijoiden määrän lisääminen. Erityisesti venäläisten opiskelijoiden määrä lisääntyi huomattavasti. ISAT-yhteistyössä painoalalla koulutettiin henkilöstöä Venäjä-asiantuntijoiksi. Lisäksi opiskelijoille järjestettiin lisämahdollisuuksia opiskella ja harjoitella Venäjällä. Vientikoulutukseen suunniteltiin uusia tuotteita, joita tullaan markkinoimaan kansainvälisesti yhdessä Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa. Rajat ylittävän korkeakoulutoiminnan lähtökohtana Savoniassa oli aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö. Tavoitteena oli ensisijaisesti lisätä ammattikorkeakoulun henkilöstön osaamista ja näköaloja pitkällä tähtäimellä, ja vasta toissijaisesti luoda osaamisen viennistä liiketoimintaa. Vientikoulutusta suunnattiin erityisesti Kiinaan ja Venäjälle. Keskeiset kv-kumppanit huomioitiin ja toimintaa fokusoitiin strategisiin ja avainkumppaneihin kansainvälisten hankkeiden suunnittelussa.

15 15 (39) 6.3 Kirjasto- ja tietopalvelut Kirjasto- ja tietopalvelujen keskittäminen ja hajauttaminen toimi palvelusuunnitelman mukaisesti. Verkkopalveluja ja tiettyjä asiakaspalveluprosessiin kuuluvia toimintoja tuotettiin keskitetysti, mutta pääosion palvelut tuotettiin kampuksille hajautetusti. Palvelun tarjonnassa keskityttiin palvelujen saatavuuteen verkossa sekä myös mobiilisti. Vuoden lopussa valmistui myös kokoelmatietokanta Aapelin mobiiliversio. Tiedonhankinnan opetusta annettiin sekä lähi- että verkko-opetuksena opiskelijoille ja henkilökunnalle. Tiedonhankinnan opetuksesta vastaava informaatikko oli mukana valtakunnallisessa IL (information literacy)- ops valmistelutyössä. Toimintavuoden aikana kirjasto- ja tietopalvelut jäsensivät ja kehittivät toimintaansa. Erityisesti tietopalvelusihteereiden toimenkuvia jaettiin ja vastuut jaettiin uudella tavalla. Työkierron menetelmin keskityttiin muutosvalmiuksien parantamiseen ja monialaisen osaamisen vahvistamiseen. Työkierto rajoittui Kuopion kampuksille. Vuonna 2012 keskityttiin myös asiakkaiden itsepalvelutoimintojen käytön opastamiseen. OIS- hankkeen projektiryhmässä oli mukana kirjaston henkilökuntaa ja informaatikot työskentelivät eri tavoin hankkeiden piloteissa. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimintaedellytyksiä tuettiin muun muassa hankkimalla tki-toimintaa tukevaa tietoaineistoa, antamalla tiedonhaun ohjausta sekä järjestämällä tiedonhankinnan koulutusta. Savilahden kampussuunnittelua varten perustettiin tilaryhmä ja suunniteltiin kokoelmapolitiikkaa sekä RFID-järjestelmän käyttöönottoa. Alustavasti keskusteltiin myös kirjaston toimintamallista osana kampussuunnittelua. ISAT-yhteistyössä pidettiin Joensuussa kesäkuussa seminaaripäivä. Yhteistyötä tehtiin myös Itä- Suomen terveystieteellisten kirjastojen ja sairaanhoitopiirien kanssa ns. ITKAS- yhteistyö. 6.4 Opiskelijapalvelut Opiskelijakyselyiden kautta palvelut saavat tietoa palvelujen laadusta. Opiskelijat ovat varsin tyytyväisiä opiskelijapalveluihin ja kokevat ne tärkeiksi. Yhteistyön tiivistäminen ohjauksen toimijoihin sekä yksikkötasolla on tärkeää varsinkin koulutusvastuiden ja hakujärjestelmän uudistuessa. Opiskelijapalveluissa varauduttiin syksyn osalta opiskelijahallintojärjestelmän uudistamistyöhön. Kuitenkin hankinnan hitauden vuoksi asia ei edennyt vuoden aikana. Korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kehittämistyötä seurattiin tiiviisti vuoden aikana ja varsinkin hakutoimiston henki-

16 16 (39) löstö osallistui valtakunnallisiin koulutuksiin. Oppilaitosyhteistyön suunnittelun kehittäminen ja koordinointi hoidettiin koordinoivan opinto-ohjaajan toimesta. Samoin opiskelijan sisäinen viestintä Repun kautta eteni vuoden aikana. Siinä oli vahvasti mukana eri toimijat. e-tutkinnonhakulomake saatiin vuoden aikana käyttökuntoon. Tällä varmistettiin myös se, että opiskelijat antavat OPALApalautteen, josta OKM ja ammattikorkeakoulu saa tietoa koulutustoiminnasta. Opiskelijapalvelupäällikkönä toimi keväällä ulkopuolelta rekrytoitu sijainen. Syksyn osalta vastuujohtajana vararehtori hoiti myös päällikön tehtäviä. On selvää, että tässä tilanteessa systemaattinen kehittämistyö on hidastunut. Koordinoiva opinto-ohjaaja on pyrkinyt oman työnsä ohella olemaan mukana opiskelijapalvelujen kehittämisessä etenkin opintojen etenemisen ja yhteishaun uudistumiseen liittyvissä asioissa. 6.5 Taloushallintopalvelut Taloushallintopalvelut tuotti ydinprosesseille ja tukipalveluille niiden kannattavuuden ylläpitämiseksi tarvittavan taloustiedon pääosin keskitetysti. Taloushallinto, kiinteistöhallinto ja tilapalvelut ovat tehneet läheistä yhteistyötä Kuopion Microkadun kampuksen ja muiden tilakustannusten hallinnassa ja laskennassa edelleen. Taloushallintopalvelut tehostivat uusien taloushallinnon järjestelmien käyttöä: Raindancelaskentajärjestelmä (kirjanpito, sähköiset osto- ja myyntilaskut, tositearkistointi, budjetointi, raportointi, matkalaskuohjelmisto) saatiin täysimääräisesti käyttöön vuodelle ja vuoden 2012 aikana. Järjestelmien toteutus merkitsi vielä työkuormitusta taloushallinnolle, mutta niiden tuoma hyöty alkoi jo realisoitua vuoden aikana. Taloushallinnon vuoden 2012 kustannusbudjetti piti hyvin, mutta ongelmana on ollut edelleen se, että osa henkilöstöä on määräaikaisia. Uuden projektien hallintajärjestelmän (Reportronic) käyttöönotto oli menossa vuoden aikana ja sen käyttöönottovaihe vei ja vielä vie työpanosta myös taloushallinnon henkilöiltä. 6.6 Tietohallintopalvelut Tietohallintopalvelujen toteuttivat vuoden aikana seuraavat kehittämistoimenpiteet: työasemavirtualisointi, opiskelijaintra, Webropol-kyselyjärjestelmä, ISATDW-tietokannan rakentaminen, ISAT videoneuvotteluyhteyksien ja -luentojen tallennusjärjestelmän hankinta. WWW-portaalin kehitystyö aloitettiin marraskuussa 2012 ja käyttöönotto tapahtuu tammikuun 2013 aikana. Tulostusjärjestelmäkehitys ja RFID-käytön laajentaminen jäi odottamaan kampuksen etenemisen hitauden vuoksi. Opiskelijatietojärjestelmän vaihtoon oli valmistauduttu jo vuoden 2012 aikana. Hankinta toteutetaan yhteistyössä IS-Hankinta Oy:n kanssa. Tarjouspyyntövaihe aloitettiin syksyllä 2012, mutta järjestelmän valinta saadaan tehtyä mahdollisesti toukokuussa Tietohallintopal-

17 17 (39) velujen kehittämiskohteena oli laajentaa Service Desk-palvelun kokeilua, mutta resursseja ei riittänyt ko. kokeiluun. Henkilökunnan Santra-intraa kehitettiin lomakkeiston, dokumenttienhallinnan ja blogien ja keskusteluryhmien kautta. Opiskelijoiden Reppu-intran sisältöä täydennettiin sisällön ja työryhmäominaisuuksien osalta. Ulospäin suunnattu Oracle-pohjainen www-portaali korvattiin uudella huomattavasti edullisemmalla ratkaisulla. Tietohallintopalvelut osallistuivat opetuksen ja TKI-toiminnan prosessin tukemiseen tietoteknisten ratkaisujen kehittämisessä (mm. virtuaaliopetus ja Repotronic-projektienhallinta). Uusia opiskelumenetelmien kokeilua varten hankittiin pilottikäyttöön 150 tablettitietokonetta. Niitä käytetään aiemmin rakennetun virtuaaliympäristön käyttöliittymänä. Videoneuvottelujärjestelmien kehittämistä jatkettiin lisälaitteiden hankinnalla sekä tilaamalla videoneuvotteluiden tallennusjärjestelmä. ISAT-yhteistyötä tehtiin videoneuvottelulaitteistojen käyttöönotossa sekä ohjelmistohankinnoissa. Tietohallinnon edustaja on ollut aktiivisesti mukana myös valtakunnallisissa RAKETTI-VIRTA-, OPI-SYNNERGIA- sekä AAPA-ryhmissä. Tietohallinnon toimintaa kehitettiin tiimeissä: sovellustiimi, palvelintiimi, työasematiimi, verkkotiimi ja tietoturvatiimi. Tiimit kokoontuivat tarvittaessa, yleensä kerran kuukaudessa, käsittelemään ajankohtaisia aiheita ja hankintoja. 6.7 Tilapalvelut Tilapalveluiden osalta merkittävimmät hankkeet olivat Microkadun kampuksen suunnittelun ja suuhygienistikoulutuksen uusien tilojen toteutus Itä-Suomen yliopiston Canthia-rakennukseen. Lisäksi käynnistettiin Varkauden kampuksen energiatekniikan tutkimushallin suunnittelu. Vuoden 2012 aikana toteutettiin tavanomaisten toiminnallisten tilajärjestelyjen lisäksi kaksi kiinteistöjen ylläpitoon liittyvää rakennushanketta: o Varkauden kampuksen B-rakennusosan julkisivun ja ikkunoiden puuosien kunnostus- ja maalaus pääjulkisivun osalta. o Iisalmen kampuksella lisättiin ja muutettiin sadevesiviemäröintiä ja rakennettiin jätekatos. Lisäksi Varkauden kampuksen tilakäytön tehostamisen suunnittelu- ja selvitystyö käynnistettiin loppusyksyllä. Kuopion alueen osalta toimintojen tilatarpeet ja -käytön selvittely liittyy osin kampussuunnitteluun.

18 18 (39) 6.8 Viestintäpalvelut Asetetut kehittämistavoitteet saavutettiin suurelta osin vuoden 2012 aikana. Yhdessä tietohallinnon kanssa kehitettävät sisäisen viestinnän kanavat Santra (henkilöstö) ja Reppu (opiskelijat) kehittyivät vuoden aikana, niin rakenteen, sisällön kuin käyttöasteenkin osalta. Vuoden 2012 alussa tehdyn toimivuuskyselyn mukaan sisäinen viestintä oli kehittynyt merkittävästi. Savonian näkyvyyden suuntaaminen kampanjanomaisesta toiminnasta kohti ympärivuotista näkyvyyttä on toteutunut monella saralla, mm. yhteistyötä kaupunkien ja eri toimijoiden kesken on lisätty entisestään. Julkaisutoiminnan painopistettä siirrettiin määrätietoisesti lähemmäs Savonian ydinprosesseja, ja loppuvuonna tehdyn päätöksen mukaisesti kaupallinen julkaisutoiminta tullaan ajamaan alas. Sähköistä viestintää alumneille tehtiin, mutta toiminnan vakiintuminen osaksi viestinnän ja opetuksen toimintaa vaatii vielä työtä.

19 19 (39) 7 AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN TOIMINTA Vuosi 2012 oli Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan kuudes varsinainen toimikausi ammattikorkeakoululain mukaisena opiskelijakuntana, vaikkakin jo kuudestoista kokonaisuudessaan. Opiskelijakunta valitsee opiskelijoiden edustajat ammattikorkeakoulun hallitukseen ja muihin ammattikorkeakoululain 12 :n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuihin monijäsenisiin toimielimiin sekä osallistuu ammattikorkeakoulun muuhun toimintaan. Opiskelijakunta toimii jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiään. Opiskelijakunta kiersi koulutusyksiköt SAVOTTA-päivien merkeissä jo yhdeksättä kertaa. Vakituiset liikuntavuorot pyörivät Kuopio-hallissa ja Savoniabic-jumpat jatkuivat läpi vuoden keräten salin täydeltä jumppaajia. Vuoden varrelle mahtui useita tapahtumia. Jäsenille tarjottiin uutena etuna KalPan opiskelijahintaisialippuja ja laskettelulippuja Kasurilaan sekä elokuvalippuja Iisalmen ja Varkauden kampusten opiskelijoille. Savon Sanomien kanssa jatkettiin hyvää yhteistyötä tarjoten lehti ilmaiseksi jokaiselle jäsenelle kahden kuukauden ajaksi. Opiskelijakunnan Sairaalakadun kampuksen kahvila cafesavotta sekä Microkadun kampuksen cafesavottamicro tarjosivat palveluja ja neuvontaa opiskelijoille. Opiskelijakunta osallistui Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ISAT-yheistyöhön ja kehitti yhteistyötään Pohjois-Karjalan AMK:n opiskelijakunta POKA:n kanssa siten, että opiskelijakunta oli valmistautumassa ammattikorkeakoulujen yhdistämiseen sääntöuudistuksia valmistellen. Myös Itä-Suomen Yliopiston Ylioppilaskunnan kanssa tehtiin tiiviisti yhteistyötä mm. Kuopion kaupungin opiskelija-asiain neuvottelukunnassa ja Kuopion kilpailukykytyöryhmässä opiskelijoita edustaen. Opiskelijakunta vastasi Opiskelijan Itä-Suomi ry:n toiminnasta ja hallinnoinnista. Myös yhteistyö muiden itäsuomalaisten opiskelijakuntien kesken syveni Idän viisikon nimissä. Kunnallisvaaleihin valmistauduttiin kirjaamalla yhdessä Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan kanssa kuntapoliittiset tavoitteet teemalla Opiskelijan Koti Kuopio. Vaalien alla järjestettiin kuntavaalitempaus, jossa Kuopion torilla pidettiin kunnallisvaaliteemojen esittelytelttaa ja Microkadun ja torin välillä kulki Opiskelijan Bussi -ilmaiskuljetus. Bussitempauksella toivottiin erityisesti tulevaisuudessa kiinnitettävän huomiota Savilahden kampusalueen ja keskustan välisen luontevan liikenneyhteyden ja edullisten opiskelijahintaisten lipputuotteiden tärkeyteen opiskelijoille.

20 20 (39) Järjestäytymisaste oli alkuvuonna 2012 noin 90 % läsnäolevistä tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevista Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoista ja kohosi syksyllä n. 95 % jäsenmäärän noustua 4158 opiskelijaan.

21 21 (39) 8 AMMATTIKORKEAKOULUN TALOUS Toiminta- ja tulosraportissa (TOTU) esitetään Savonia-ammattikorkeakoulun käyttötalouden kokonaisuus, osaamisalueet ja kehittämis- ja palvelukeskus. Ammattikorkeakoulun tilinpäätös on yksityiskohtaisempi kuin kuntayhtymän toimintakertomus- ja tilinpäätös TKTP siltä osin, että TOTU:ssa esitetään osaamisalueiden tason talous ja kehittämis- ja palvelukeskuksen talous ja investoinnit yksityiskohtaisemmin. Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän (Savonia) ja samalla myös Savoniaammattikorkeakoulun talous ja rahoitus olivat vuoden 2012 aikana ja osalta terveet ja hyvässä kunnossa. Tämä toteuma on nähtävissä talouden mittareista. 8.1 Talouden ydinasioiden toteutuminen vuonna 2012 Savonia sai vuonna 2012 Opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM) yksikköhintarahoitusta enemmän kuin oli ennakoitu (ennakoitu 44,0 milj. euroa, lopullinen toteuma 45,4 milj. euroa) ja läsnä olevia tutkinto-opiskelijoita oli keskimäärin hieman vähemmän kuin on rahoituksen opiskelijamäärä (taulukko alla). Kokonaisuudessaan toimintatuotot ylittivät budjetoidut tuotot 1,2 milj. euroa, ja TKI:n kokonaisuus (T&K:n ja maksullisen palvelutoiminnan volyymi) oli lähes budjetoitu (jäi vain -0,2 milj. euroa). Vuoden 2012 opiskelijamäärän ja yksikköhintarahoituksen määrä oli seuraava: opiskelijamääräarvio ja toteuma opiskelijamääräarvio ja toteuma yksikköhinta yhteensä, euroa brutto Savonia: arvio Savonia: toteuma Henkilöstömäärän kehitys vuosina Lkm (31.12) 2012 Htv (OKM) TSTA 2012 Lkm TSTA 2012 Htv 2011 Lkm (31.12) 2011 Htv (OKM) TSTA 2011 Lkm TSTA 2011 Htv Taso-rahoituksen sovittu opiskelijamäärä Henkilöstöryhmä Opetushenkilöstö , , TKIhenkilöstö , , Muu henkilöstö , , Yhteensä , ,

22 22 (39) Henkilöstömäärän kehitys koko kuntayhtymässä on tavoitteen mukaisesti kääntynyt laskuun. Laskeva suunta näkyy merkittävämmin henkilöstölukumäärän muutoksena, joka on vuodenvaihteen poikkileikkauspäivän (31.12.) mukaan tilastoitu tieto. Henkilötyövuosien osalta suunta on myös laskeva, mutta muutos ei vielä vuonna 2012 ole merkittävä. Henkilötyövuodet on laskettu koko vuoden työaikakertymän perusteella. Määräaikaisia työ- ja virkasuhteita on päättynyt erityisesti loppuvuonna, mikä näkyy henkilötyövuosia voimakkaammin henkilöstölukumäärän vähennyksenä. Henkilöstölukumäärän kehityksessä toimintasuunnitelman ja talousarvion tavoite toteutui hyvin. Sen sijaan henkilötyövuosien osalta kokonaistavoitetta ei saavutettu. Lakkautettujen koulutusohjelmien ja aloituspaikkavähennysten vaikutukset näkyvät suoraan opetushenkilöstön määrän ja henkilötyövuosien laskuna. Opetushenkilöstön osalta henkilötyövuodet ovat laskeneet eniten nimenomaan koulutusohjelmamuutosten kohteina olleilla tekniikan ja liikenteen sekä kulttuurin koulutusaloilla. Muilla koulutusaloilla muutokset opetushenkilöstön osalta ovat vähäisempiä. TKIhenkilöstön osalta hanke- ja projektitoiminnan kasvun perusteella ennakoitu henkilöstömäärän kehitys ei toteutunut toimintasuunnitelman ja talousarvion mukaisesti. TKI-työn luonteesta johtuen TKI-työtä on vuoden aikana tehty lukuisilla lyhytaikaisilla työsuhteilla (mm. erilaiset projektitehtävät, harjoittelijat ja opinnäytetyön tekijät), jotka ovat päättyneet ennen vuoden loppua. Tämä näkyy erityisesti TKI-henkilötyövuosien kasvuna edellisvuoteen verrattuna, mutta palvelussuhteen päättymisestä johtuen ei enää poikkileikkauspäivän lukumäärätiedossa. TKI-työssä henkilötyövuosien muutokset edellisvuoteen verrattuna ovat merkittävimpiä luonnonvara-alalla, tekniikan Kuopion yksikössä ja liiketalouden Kuopion yksikössä. Muutokset heijastavat osittain TKI-työn volyymin kasvua kyseisillä aloilla. Erityisesti luonnonvara-alalla henkilötyövuosien kasvu on tasapainossa TKI-työn volyymin kasvun kanssa. Teknologia- ja ympäristöalan osaamisalueella muutos näkyy myös talousarvioon 2012 budjetoitujen palkkakustannusten ylityksenä. Muun henkilöstön osalta sekä henkilöstön lukumäärä että henkilötyövuodet ovat kääntyneet laskuun. Sen sijaan toimintasuunnitelman ja talousarvion mukaiseen tavoitteeseen ei kuntayhtymätasolla päästy. Henkilöstömäärän ja henkilötyövuosien kehityksessä eivät vielä näy ne rakenteelliset muutokset, jotka toteutettiin taloudellis-tuotannollisilla perusteilla käytyjen yt-neuvottelujen tuloksena vuonna Henkilöstömäärän vähennysten toteutuminen tavoitteen mukaisesti muun henkilöstön osalta liittyy osittain tukipalvelumallin ja johtamisjärjestelmän uudistamiseen sekä Technopoliskampuspäätöksen toteutumiseen. Henkilötyövuosien kehitys vuodesta 2011 vastaa vuoden 2012 palkkakustannusten toteumaa, kun otetaan huomioon keskimääräinen 2 prosentin palkankorotusten vaikutus.

23 23 (39) 8.2 Ammattikorkeakoulun talouden hallinta Savoniassa on asetettu talouden ja rahoituksen suunnitteluun, ohjaamiseen ja seuraamiseen muutamia keskeisiä talouden tavoitteita ja mittareita ja Savonia raportoi niiden ja kaikkien KiLan kuntajaoksen ammattikorkeakoulun toimintaan soveltuvien talouden mittareiden toteumat. Savoniassa käytössä olevat talouden strategiset mittarit, niiden tavoite ja toteuma on esitetty jo edellä kohdassa tuloskortti (taulukko). Muut mittarit esitetään tässä talousosassa ja sen liitteissä. Talouden (TOKSU 2012) ja talousarvion sitovuustasojen toteutuminen Ammattikorkeakoulun hallitus: Ammattikorkeakoulun hallitusta sitoo ammattikorkeakoulun käyttötalousosan tilikauden tulos, osaamisaluekohtainen ja Kehittämis- ja palvelukeskuksen käyttötalousosan tilikauden tulos ja investointimenojen rahoitusosuuksien jälkeinen investointien nettomeno osaamisalueen ja Kehittämis- ja palvelukeskuksen tasolla. Kannattavuuden osalta saavutettiin tavoite: käyttötalousosan tulos oli yli tavoitteen (tavoite +2,0 milj. euroa, toteuma +3,2 milj. euroa). Osaamisalueista Hyvinvointialan osaamisalue ja Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue saavuttivat asetetut tavoitteet ja täyttivät sitovuustason; Teknologia- ja ympäristöalan osaamisalue nousi nyt hieman positiiviseen tulokseen, vaikka jäi asetetusta tavoitteesta (jättämä euroa). Kehittämis- ja palvelukeskuksen (Kepa) tilikauden tulos toimi nyt riskinhallintapuskurina ja tulos oli selvästi positiivinen ( euroa) ja ylitti asetetun tavoitteen. Nyt ei tarvittu Kepan tulospuskuria, koska osaamisalueiden yhteistulos jäi vain lievästi alle niiden tavoitetason. Investointien sitovuusosien osalta ei mitään ylityksiä ollut. Kuten kuntayhtymänkin tasolla (edellä), voi taloudellisen tilanteen katsoa olevan kokonaisuuden osalta terve ja hyvä, mutta kannattavuudessa Teknologian ja ympäristöalan osaamisalueen osalta on edelleen haastetta nostaa tulostasoa paremmaksi ja edes välttäväksi. Tulevina vuosina Savonialla on edessä taloutta ja rahoitusta rasittavia ja kannattavuutta koettelevia haasteita. Toimintakulut yhteensä olivat hyvin hallinnassa ja ylittyivät vain lievästi. Henkilöstökulut kuitenkin ylittyivät melko selvästi eli 0,7 milj. euroa (ylitys 2 %). Muissa kuluryhmissä oli vastaavasti säästöä. Ammattikorkeakoulu (amk): Osaamisaluejohtajat: talousarvion käyttötalousosa on tilikauden tulostasolla osaamisaluetta (osaamisaluejohtaja) ja Kehittämis- ja palvelukeskusta (rehtoria) sitova. Investointiosa on osaamisaluekohtaisesti investointimenojen rahoitusosuuksien jälkeisen investointien nettomenon tasolla osaamisaluetta ja Kehittämis- ja palvelukeskusta (rehtori) sitova. Jo edellä kerrotun mukaisesti voi todeta, että tilikauden tulostavoite amk-tasolla saavutettiin. Osaamisalueista Hyvinvointialan osaamisalue ja Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue saavuttivat asetetut tavoitteet ja täyttivät sitovuustason; Teknologia- ja ympäristöalan osaamisalue nousi nyt hieman positiiviseen tulokseen, vaikka jäi asetetusta tavoitteesta (jättämä euroa). Kehittämis- ja