Ympäristölautakunta Päätös annetaan julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Ymp.ltk Liite 14 Ympäristölautakunta Päätös annetaan julkipanon jälkeen PÄÄTÖS TAPANI KANGASHARJU KY:N MAA-AINESLAIN 4 :N MUKAISESTA MAA-AINESTEN OTTAMISLUPAHAKEMUS KÄRSÄMÄEN HÄMEENKANKAAN POHJAVESIALUEELLE Hakija T. Kangasharju Ky Kokkolantie KÄRSÄMÄKI yhteyshenkilö: Tapani Kangasharju, p Maanomistaja Tapani Kangasharju Kokkolantie KÄRSÄMÄKI Ottamisalue ja alueen nykytila Ottoalue sijaitsee Kärsämäen kunnan Haapajärven kylässä Hämeenkankaalla tilalla Orjala (RN:o ). Kärsämäen kunnanhallitus on myöntänyt vuonna 2005 Tapani Kangasharjulle maa-ainesluvan soran ja hiekan ottoon 10 vuodeksi pohjavesialueella. Vanhimmat ottoluvan aikana soranottoalueelta oli kaivettu kanava alapuoliselle suolle, mutta kanava on myöhemmin tukittu, jotta pohjavesialueelta ei purkautuisi vettä eikä pohjavesipinta keinotekoisesti alenisi. Ojantukkisen jälkeen otto alueelle muodostui vesiallas. Pohjavesipinnan tarkkailun mukaan pinnan ja vesialtaan vesipinnan taso on tämän jälkeen pysynyt ennallaan vuodenaikaisia vaihteluita lukuun ottamatta. Altaan laajentamisen ja metsäojituksen vaikutuksesta on hiekanottoalueen vesipinta alentunut jokin verran, mutta vesipinnan ei ole vaikuttanut sora- alueen vesipintaan, koska alueiden välissä on tiivis moreenikynnys. Nykyinen otto suunnitelman mukaisella alueelle on kohdistunut hiekkavaltaiseen materiaaliin. Osalta aluetta oton pohjatasolla on vastaan tullut moreenia tai siltti materiaalia. Ottoalueen länsireunassa hiekkaa on ollut syvimmällä, minkä vuoksi ottoa halutaan laajentaa. Jo yli kymmenen vuotta jatkuneesta otosta myös pohjavesipinnan alapuolelta ei ole havaittu vaikutusta Hämeenkankaan tai lähdekorven vedenottamoiden laatuun tai määrään. Tapani Kangasharjulle on myönnetty maa-ainesten ottolupia vuosina 1998 ja 2012 suunnitellun alueen läheisyydessä olevaan hiekka/soramuodostumaan ja kallioalueelle kyseiselle tilalle. Pohjavedenpinnan ylä- ja alapuoliseen soranottoon on maa-aineslupa myönnetty vuonna 2014.

2 Lähimpään asutukseen on matkaa noin neljä kilometriä. Noin kilometrin etäisyydellä ottoalueesta sijaitsee lähdekorven luonnonsuojelualue (YSA ) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt vesilain mukaisen vesitalousluvan maa-ainesten ottamiseen pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolelta Hämeenkankaan alueella sijaitsevalta tilalta Orjala 23:54. Naapuritilat RN:o 5:65 RN:o 27:49 RN:o 173:0 RN:o 12:10 RN:o 12:24 RN:o 13:19 RN:o 10:1 RN:o 11:0 RN:o 37:1 Rauranmäki Kotkasaari Lisä-Takalo Selkäinaho Valtio-Kauppila Istukaissaari Kärsämäen valtionmaa Telinkangas (Piippolan puolella) Honkala (Piippolan puolella) Pohjavesi Alue on osittain vedenoton kannalta tärkeällä pohjavesialueella Hämeenkangas , Hämeenkankaan ja Lähdekorven vedenottamoiden läheisyydessä. Nykyinen hiekanottoalue sekä suunniteltu laajennus sijaitsevat pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella, noin puolet alueesta sijaitsevat pohjavesialueen puolella. Lähin pohjavesikaivo Lähdekorvella on n. 850 metrin päässä suunnitelma-alueen reunasta. Hämeenkankaan lähimmälle pohjavesikaivolle on puolestaan matkaa n. 700 m, vedenotto on aloitettu molemmissa marraskuussa Yli 20 vuotta jatkuneen oton tilalla Orjala ei ole havaittu vaikuttaneen Lähdekorven tai ottoalueen eteläpuolella olevan Hämeenkankaan pohjavedenottamoiden veden laatuun tai määrään. Pohjavedenpinnan korkeuksia on alueella tarkkailtu Geopudas Oy:n toimesta kaivetussa vesialtaassa että pohjavedentarkkailuputkissa. Pohjavedenpinta hiekka- alueen altaassa on viime vuosian ollut keskimäärintasolla +122, ,8, sora-alueen altaassa noin tasolla 124,5 ja pohjavesiputkessa GP1 tasolla + 124, ,6(N60). Ojantukkimisen jälkeen pohjavesipinta sora-alueella on pysynyt tasolla, jolla se oli ennen ojan kaivamista. Hiekkaalueen vesipinta on ollut vielä vuonna 2005, kun allas on ollut pieni, lähes samalla tasolla kuin sora- alueella, nykyisen ottoluvan aikana hiekka- alueen vesipinta on laskenut noin tasolle +122,8 (N60). Aikaisempia ottosuunnitelmia laadittaessa on todettu, että alueella esiintyvä, paikoin ottoalueen maanpintaan ulottuva kallio patoaa pohjavettä eri tasoille ja harjun länsipuolisella suoalueella pohjavesipinta on varsinaisen harjun pohjavesipintaa korkeammalla. Lisäksi todettiin, että harjun alla olevan kallion kynnykset muodostavat harjuun erillisiä pohjavesialueita, eikä harjuun kohdistuva maa-ainesten otto välttämättä vaikuta koko harjujakson pohjavesipinnan tasoon tai laatuun. Ottoalueen eteläpuolella Pöyry Environment Oy:n asentamissa tarkkailuputkissa pohjavesipinta on ollut tasolla + 128, ,8(N60), mikä todentaa allasmaisuuden. Hiekanottoalueen vesialtaiden pinnat ovat aina olleet soraalueen vesipintojen alempana, mikä osoittaa pohjaveden virtauksen harjun taitekohdassa suuntautuvan itään, kohti Ristisenjärveä, jonka vesipinta karttatietojen mukaan on tasolla 2

3 +121,3. Pohjaveden virtaussuuntia on esitetty nuolilla suunnitelmapiirroksessa 8783,2. Pöyry Environment Oy:n on todennut selvityksessä (9M207016) pohjaveden allasmaisuuden. Ympäristövaikutukset Ojituksen tukkimisen jälkeen ottoalueen pohjavesipinta palautuu luonnolliselle tasolleen. Vesipinta nousee lähelle länsipuolisen sora- alueen vesipinnan tasoa ja pohjaveden virtaus suuntautuu edelleen itään kohti Ristisenjärveä. Aikaisempi alentuminen ja otto pohjavesipinnan alapuolelta eivät ole vaikuttaneet haitallisesti lähialueen vedensaantiin, veden laatuun tai muuhun maankäyttöön. Loppuvaiheessa vesiallas on kooltaan noin 5,5 hehtaaria ja sen olemassaolo ei ennalta arvioiden tule jatkossakaan vaikuttamaan haitallisesti yli 800 metrin etäisyydellä olevan lähdekorven vedenottamon veden laatuun tai määrään. Pöyry Environtment Oy:n selvityksen mukaan pohjavedenvirtaus ottoalueelta ei suuntaudu Hämeenkankaan vedenottamoille päin. Tilalla olevilla vesialtailla ei tule olemaan haitallisia vaikutuksia alueen maisemaan ympäristön muun maankäytön kannalta, koska lähistöllä ei ole erityisiä suojeltavia muodostumia tai kohteita eikä asutusta tai yksityistalouksien talousvesikaivoja. Ottoalueen etelä-/lounaspuolella olevan lähteen tilasta on kallion ottolupahakemuksen yhteydessä tehty erillisselvitys. Altaan syventämisellä ja laajentamisella ei ole vaikutusta po. lähteen tilaan. Maa-ainesten ottamistoiminta, maisemointi ja jälkihoito Ottoa jatketaan laajentamalla nykyistä vesiallasta länteen, jossa hiekkakerrosten on todettu ulottuvan syvimmälle. Keskimääräinen ottotaso on sama kuin nykyisessä ottoluvassa, + 120,0 (N60). Nykyisellä ottoalueella otto on jäänyt pohjalla esiintyvien moreeni- /hienoaineskerrosten vuoksi paikoin tätä tasoa ylemmäksi. Alueelle on tehty kesällä 2014 sora-alueen otossa sora-alueen otossa käytetyllä laahakalustolla noin kuuden metrin syvyisiä kuoppia veden laadun parantamiseksi. Syvänteistä nostettu hienoainespitoinen materiaali on kasattu syvänteiden viereen, jolloin ne muodostavat lopputilanteessa saarekkaita. Ottoalueen koko on noin 6,2 ha. Otettavan hiekan määrän tulee suunnitelman mukaisesti mukaisesti toteutettu olemaan noin m 3. Laajennuksen jälkeen altaan koko on noin 5,2 ha, kun nykyisen suunnitelman mukainen allas on kooltaan noin 3,8 ha. Ottoaika on 10 vuotta. Tukkimalla nykyisen ottoalueen kaakkoispuolisia metsäojia altaan läheltä saadaan alueen vesipinta palautumaan likimain tasolle 123, ,0(N60), jolloin lopputilanteen altaan syys on 3-5 metriä. Laahakalustolla tehdyt kolme pienehköä syvennystä ulottuvat tason + 120,0 alapuolelle. Tarvittaessa syvennyksiä voidaan tehdä lisää, mikäli vesipinnan nostamisella ei katsota saatavan altaalle riittävää keskimääräistä syvyyttä veden laadun kannalta. syvennysten tarve voidaan arvioida oton loppuvaiheessa, ennen metsäojien tukkimista. Alueelle johtavan tien on varustettu lukittavalla puomilla asiattoman liikkumisen estämiseksi. Kohteessa syntyvät kaivannaisjätteet, kuten pilaantumattomat humuspitoiset pintamaat, siltti ja moreeni käytetään (kuten on käytetty aiemminkin oton edetessä) ottoalueen maisemointiin ja kasvupohjan rakentamiseen. Altaan laajennuksen yhteydessä ei synny kaivannaisjätteitä, laajennusalueella on pintamaat osittain poistettu jo aiemman oton yhteydessä. Osa pintamaista voidaan käyttää viereisen soranottoalueen maisemointiin. Vesiallas luiskataan reunoiltaan kaltevuuteen 1:3 vähintään (2) metriä vesipinnan alapuolelle eli tasolle +121, ,0 (N60), tämän alapuolelle noin 1:1 kaltevuuteen 3

4 Pohjavesipinnan yläpuoliset maisemoitavat osat metsitetään ympäristöön soveltuvalla puustolla metsänhoitoyhdistyksen ohjeistuksen mukaisesti. Altaan reunoille jätetään viiden (5) metrin hiekkainen vyöhyke estämään humuspitoisten maiden huutoutumisen altaaseen. Oton jälkeen allasta ympyröivä alue jää metsätalouskäyttöön. Allasta voidaan käyttää virkistyskäyttöön, joskin se sijaitsee kaukana asutuksesta. Pohjavesipintojen tarkkailua suoritetaan 3-5 vuotta toiminnan päätyttyä. Vireilletulo Hakemus on laitettu vireille Kärsämäen kunnan maa-ainesviranomaiselle, jona toimii Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ympäristölautakunta. Geopudas Oy toimitti sähköpostilla T.Kangasharju Ky:n päivitetyn lupahakemuksen, ottosuunnitelman ja tehdyt lisäselvitykset. Geopudas Oy lähetti sähköpostilla esityksen maa-aines vakuudesta Nähtävilläolo ja kuuleminen Hakemuksesta on kuulutettu Kärsämäen kunnantalolla Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ilmoitustaululla, jolloin asiakirjat on pidetty nähtävillä Kärsämäen kunnan teknisellä toimistolla Rajanaapureita sekä tiehoitokuntaa kuultiin erillisillä kuulemiskirjeillä. Muistutukset Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia. Lausunnot Hakemuksesta pyydettiin Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskuksen, Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ja Kärsämäen Vesihuolto Oy:n lausuntoja, sillä suunniteltu ottoalue sijoittuu vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle. Tapani Kangasharju on pyytänyt vesilain mukaisen vesitalousluvan tarpeesta lausuntoa Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselta lisäselvitysten perusteella. Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskuksen päivätyssä lausunnossaan ELY- keskus toteaa että mikäli suunniteltu hanke halutaan toteuttaa, tulee ottamistoiminnalle saada myös aluehallintoviraston vesilain mukainen vesitalouslupa (VL 3:2 ). Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskuksen päivätyssä lausunnossaan ELY -keskus toteaa seuraavaa: Hakija jätti vesilain mukaisen lupahakemuksen Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle. Aluehallintovirasto pyysi hakemuksen johdosta hakijalta selvitystä pohjavettä pidättävien maaperäkerrostumien ja kalliokynnysten sijainnista ja ominaisuuksista ottoalueella ja sen läheisyydessä, jotta varmistetaan, ettei ottaminen laske vedenpintaa harjussa pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Pyydetyt selvitykset on tehty syyskuussa 2015 mm. koekaivauksin. Selvitysten perusteella on todettu ottoalueen länsireunassa pohjavesialuerajauksen mukaisen pohjaveden muodostumisalueen puolella moreenikynnys, joka pitää koko hakemusalueen länsireunassa 1-3 metriä soranottoalueen vesipinnan ja 2,5-5 m hakemusalueen altaiden vesipintojen yläpuolelle. Länsipuolisen ottoalueen vesipinta on noin 1,7-1,9 m ylempänä kuin hakemuksen 4

5 mukaisen ottoalueen vesipinta. Moreenikynnyksen itäreunassa moreenin päällä on savikerros, joka on em. vesipintojen yläpuolella. Selvityksen perusteella hakija on pienentänyt ottoaluettaan 0,5 ha, koska savi/moreenikerros ei laadultaan sovellu hakijan tarpeisiin. Kerros toimii lisäksi vedenjakajana pohjaveden muodostumisalueen ja hakemuksen mukaisen ottoalueen välillä. Pienennyksen myötä hakemuksen mukainen, pohjavedenmuodostumisalueen sisäpuolelle ulottuva luiskaus jää kokonaan muodostumisalueen ulkopuolelle. Muutoksen myötä ottomäärä tulee olemaan m 3. Lisäksi Pöyry Environtment Oy on vuonna 2007 tehnyt kyseisestä aluetta koskevan tutkimuksen, josta käy ilmi alueella olevien kalliokynnysten sijainti ja vaikutus pohjaveden virtaussuuntiin. T. Kangasharju Ky on toimittanut ELY- keskukselle uuden lausuntopyynnön, jossa pyytää vesilain mukaisen luvan tarpeen uudelleen harkintaa. Perusteena on esitetty, että moreenikerros ja osaltaan myös savikerros estävät pohjaveden virtauksen muodostumisalueelta hakemuksen mukaiselle ottoalueelle, eikä oton yhteydessä patoavaa kerros tulla kaivamaan, jolloin hakijan mukaan ei ole vaaraa sille, että ottotoiminta voisi muuttaa pohjaveden laatua tai määrää ja alueen käyttökelpoisuutta vedenhankinnassa. Pohjois- Suomen aluehallintovirasto on käydyssä puhelinkeskustelussa todennut, että heidän näkemyksensä mukaan kyseessä oleva ottamistoiminta ei saatujen lisäselvitysten perusteella aiheuta sellaista vaaraa tai haittaa pohjavedelle, jotta toiminta vaatisi vesilain mukaisen luvan. Keskustelussa todettiin, että asian käsittely vesilain mukaisen luvan osalta keskeytyy. Hakijan edustajan (Geopudas Oy) ja Pohjois- Suomen aluehallintoviraston kanssa käytyjen keskustelujen ja saatujen lisäselvityksen pohjalta ELY- keskus antaa asiassa uuden lausunnon. Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kannanotto: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että saatujen lisäselvitysten ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kanssa käydyn puhelinkeskustelun perusteella maa-ainestenotto on mahdollista ilman vesilain mukaista lupaa edellyttäen, että ottaminen tapahtuu MAL 3 4 mom. määräysten, ottamissuunnitelman ja muutoinkin hyvän ottamiskäytännön mukaisesti. Luvassa tulee asettaa riittävät maaainelain 11 :m mukaiset lupamääräykset huomioiden alla esitetyt näkökohdat: Maanoton yhteydessä pohjavesipintaa ei saa keinotekoisesti laskea ja hanke tulee toteuttaa niin, että pohjaveden pinta ei alueella pysyvästi alene. Suunniteltu lampi tulee kaivaa reunaalueiden luiskauksia lukuun ottamatta vähintään viiden (5) metrin syvyiseksi. Toiminnan yhteydessä on huolehdittava siitä, että vettä pilaavia aineita ei pääse maa- ja kallioperään, pohjaveteen tai syntyvään vesialtaaseen. Kuljetuskaluston säilytys, huolto ja tankkaus; polttonesteiden öljyjen ja kemikaalien käsittely ja varastointi sekä jätehuoltotoiminnot tule sijoittaa tukitoiminta- alueelle. Tukitoiminta-alue tulee sijoittaa ensisijaisesti pohjavesialueen ulkopuolelle. Varastoalue tulee rakentaa nesteistä läpäisemättömäksi valtioneuvoston asetuksen ( /800) 9 :n mukaisesti. Poltonesteet on säilytettävä kaksoisvaippasäiliöissä tai säiliöissä, jotka ovat sijoitettu nestetiiviiseen, vähintään säiliön tilavuutta vastaavaan katettuun suoja-altaaseen. Säiliöt on 5

6 varustettava ylitäytönestimin sekä laponestolla. Tankkauslaitteistoissa tulee olla lukittavat sulkuventtiilit. Voiteluöljyt ja muut kemikaalit on varastoitava lukittavissa, tiivispohjaisissa tiloissa. Alueella mahdollisesti tapahtuvista pohjavettä pilaavien aineiden päästöistä tulee viipymättä ilmoittaa valvovalle sekä ELY- keskukselle ja ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin pilaantumisvaaran estämiseksi ja poistamiseksi. Öljyvahingoista on ilmoitettava alueelliselle pelastusviranomaiselle. Hankkeen pohjavesivaikutuksia on seurattava ELY- keskuksen hyväksymän, nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailua tulee jatkaa töiden valmistettua vähintään yhden vuoden ajan. Tämän jälkeen tarkkailusta tulee tehdä yhteenvetoraportti, jossa käy ilmi hankkeen pohjavesi- ja muut mahdolliset ympäristövaikutukset. Raportista tulee ilmetä lisäksi kunnostetun pohjavesilammikon tarkka rajaus sekä vesisyvyydet ja täyttöalueiden maanpinnan korkeudet 0,5 metrin samanarvoiskäyrillä esitettynä. Mahdollisissa vesialtaan liittyvistä täytöissä (nykyiset vesialueet, jolla ei saavuteta kolmen metrin vesisyvyyttä) ja altaan pohjoispuolen maisemointiin tarvittavissa täytöissä voidaan käyttää ainoastaan puhtaita kivennäismaita. Täyttöalueiden pohjilta on poistettava kaikki orgaaninen aines ennen täyttöön käytettävien massojen lisäämistä. Alueella pintamaavalliin läjitettyjä massoja tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää alueiden verhoilussa. Orgaanista ainesta sisältäviä massoja ei saa kuitenkaan sijoittaa muualle kuin pintakerrokseen kasvualustaksi, eikä niitä saa käyttää pohjavesipinnan alapuolisiin osiin eikä alueen täyttöihin tai luiskien täyttöihin. Muualta tuotuja tarkastamattomia ja valvontaviranomaisen hyväksymättömiä jäte-, ylijäämä- tai muita maita ei saa varastoida alueelle tai käyttää alueen jälkihoidossa. Ottamisalueen luiskattavat reunat on muotoiltava vähintään 1:3 kaltevuuteen tai loivemmaksi pohjavesipinnan yläpuolisilta ja kaksi(2) metriä pohjavesipinnan alapuolisilta osilta. Alueen maisemointi tulee järjestää kokonaisuutena aikaisempien ottolupien mukaiset alueet ja näiden maisemointia ja jälkihoitoa koskevat määräykset ja suunnitelmat soveltuvien osin huomioiden siten, että saavutetaan maisemallisesti yhtenäinen, ympäristöön hyvin sopeutuva lopputilanne. Maisemoinnin ja jälkihoitotoimenpiteiden viimeistelyvaiheessa alueella on syytä pitää tarkastus luvan mukaisten toimenpiteiden toteamiseksi. ELY- keskuksella tulee varata mahdollisuus osallistua tarkastukselle. Lopuksi Päätösasiakirjojen lähettäminen Lupapäätöksen antamisen jälkeen kyseinen lupapäätös ja yksi sarja sen mukaisia lupahakemussuunnitelmia tulee viivytyksettä lähettää ELY- keskukselle (MAL 19 ). Otettujen maa-ainesten määrän ja laadun ilmoittaminen Luvan haltijan on tehtävä ilmoitus lupaviranomaiselle otetusta aineksen määrästä ja laadusta vuosittain viimeistään tammikuun 31. päivänä. (MAL 23 a, MAA 9 ). Luvan haltijan tulee täyttää ja lähettää ottoilmoituslomake mikäli mahdollista aina myös sähköisesti. Ilmoitus tehdään Maa-ainestenotto ilmoituslomakkeella (YM012), joka löytyy Suomi.fi - asiointiympäristössä täyttö- ja lähettämisohjeineen Internet-osoitteesta: 6

7 Lopputarkastuksen pitäminen Kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai luvan voimassaoloaika on kulunut umpeen, on alueella toimitettava lopputarkastus valvontaviranomaisen määräämällä tavalla, jollei luvassa ole toisin määrätty (MAA 7 ). Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle lopputarkastuksen pitämistä varten. Valvontaviranomaisen tulee tehdä muistio tarkastuksesta, josta käy ilmi lupamääräysten toteutuminen. ELY- keskukselle tulee myös varata mahdollisuus osallistua lopputarkastukseen. Tarkastus Alueella suoritettiin tarkastus Läsnä olivat Heikki Estola Selänteen ympäristötarkastaja ja Tapani Kangasharju. Asian ratkaisu Maa-aineslain 7 :n tarkoittamana lupaviranomaisena Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ympäristölautakunta on tutkinut asian ja päättää myöntää haetun luvan Tapani Kangasharju Ky:lle maa-ainesten ottamiseen Orjala- tilalta 23:54 hakijan esittämän ottamissuunnitelman mukaisesti sekä seuraavin lupamääräyksin: OTTAMISESSA ON NOUDATETTAVA SEURAAVIA EHTOJA: 1. Ottamisessa on noudatettava ottosuunnitelmaa ( ) ellei näistä lupaehdoista muuta johdu. Maa-aineksia saa ottaa yhteensä m 3 laajentamalla ja syventämällä olemassa olevaa vesiallasta. Ottoalueen pinta-ala on 6,2 ha. Maa-aineksia saadaan ottaa vesialtaan alueelta enintään korkeudelle N m asti. 2. Ottamisen seurantaa varten on asennettava riittävät ja selkeästi erottuvat maastomerkinnät; kulmapaalut sekä korkeusmerkit. Merkinnät on oltava selvästi näkyvillä koko ottamisen ajan. 3. Ottamisen aloittamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. 4. Altaan nykyiset vesialueet, joilla ei saavuteta kolmen metrin vesisyvyyttä, tulee täyttää puhtailla kivennäismailla. Täyttöalueiden pohjilta on poistettava kaikki orgaaninen aines ennen täyttöön käytettävien massojen lisäämistä. 5. Polttoaineiden tankkaus ja muiden vettä pilaavien aineiden käsittely tulee tapahtua pohjavesialueen ulkopuolella tai ympäristöluvallisella kallionotto alueella. 6. Maa-aineksen otto on toteutettava niin, ettei missään vaiheessa pääse syntymään pohjaveden pilaantumisvaaraa. Alueella ei saa säilyttää poltto- ja voiteluaineita tai ympäristölle haitallisia kemikaaleja ilman riittäviä suojarakenteita, eikä niitä saa säilyttää alueella enempää kuin välttämätön tarve edellyttää. Polttoainesäiliöt tulee sijoittaa katettuihin, tiiviisiin ja riittävän tilaviin suoja-altaisiin, joiden kunto on tarkastettava ennen käyttöönottoa. Polttoainesäiliöiden suojarakenteiden tulee olla sellaiset, ettei säiliöiden täyttämisestä tai koneiden ja autojen tankkauksesta aiheudu öljypäästöjen vaaraa. Koneiden tankkaus- ja säilytysalueeksi määritellään tietty, pienialainen osa alueesta, joka tiivistetään nesteitä läpäisemättömäksi esim. HDPE- muovikalvolla (ohje liitteenä). Alueelle on varattava imeytysmateriaalia työkoneiden nestevuotojen varalle sekä sammutuskalustoa tulipalon varalle. 7

8 7. Alueen jätehuolto on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa pohjavedelle eikä aluetta roskata. Alueelta kuorittuja pintamaita ei saa käyttää vesialueen täyttöihin tai luiskauksiin. Muualta tuotuja tarkastamattomia ja valvontaviranomaisen hyväksymättömiä jäte-, ylijäämätai muita maita ei saa varastoida alueelle tai käyttää alueen jälkihoidossa. 8. Ottamisen yhteydessä tulee huolehtia siitä, ettei öljyjä tai muita pohjavedelle vaaraa aiheuttavia aineita pääse maaperään, pintavesiin tai pohjaveteen. Öljyvahingon tapahtuessa tulee ryhtyä välittömästi torjuntatoimenpiteisiin ja tehdä ilmoitus Jokilaaksojen pelastuslaitokselle ja kunnan ympäristöviranomaiselle. 9. Pohjaveden korkeutta ei saa alentaa keinotekoisesti pumppaamalla tai johtamalla vettä ojituksilla maa-ainesalueelta. Hanke on kokonaisuutena toteutettava niin, ettei pohjavedenpinta alueella pysyvästi alene. 10. Hankkeen pohjavesivaikutuksia tulee seurata ELY-keskuksen hyväksymän, nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa pohjavedentarkkailutiedot valvontaviranomaiselle aina seuraavan vuoden tammikuun 31. päivään mennessä. 11. Alueen maisemoinnissa tulee ottaa huomioon aikaisempien maa-aineslupien mukaiset alueet ja maisemointia ja jälkihoito koskevat määräykset. Maa-ainesten otto tulee toteuttaa järjestelmällisesti ja jälkihoitotoimia (maanpinnan muotoilu ja luiskaus) tulee tehdä ottamistoiminnan edistymisen mukaan. Humuspitoista maa-ainesta ei tule levittää muodostuvan lammen välittömään läheisyyteen. Myös alueet, jotka jäävät vedenpinnan alapuolelle, tulee luiskata loiviksi vähintään 2 metrin syvyyteen saakka. Maisemointitöiden valmistuttua toiminnanharjoittajan tulee esittää valvontaviranomaiselle vesilammikon tarkka rajaus sekä vesisyvyydet ja täyttöalueiden korkeudet 0,5 metrin samanarvoiskäyrillä esitettynä kartalla. Ottamisalueen jälkihoidossa tulee myös muilta osin noudattaa voimassa olevaa ohjeistusta (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009, Liite 9). Kaikki kunnostustoimet tulee saattaa loppuun luvan voimassaoloaikana. 12. Alue tulee merkitä ottamistoiminnasta kertovin varoitusmerkein (tulotiet) ja putoamisvaaralliset jyrkänteet tulee aidata tai vähintäänkin lippusiimoittaa. 13. Hakija vastaa ja huolehtii siitä, että urakoitsijat saavat tämän päätöksen tiedokseen ja noudattavat sitä. 14. Toiminnanharjoittajan tulee arvioida ja tarvittaessa tarkistaa kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma vähintään viidenvuoden välein ja ilmoittaa tästä valvontaviranomaiselle. 15. Maa-ainesluvan haltijan tulee ilmoittaa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen aluehallinnon tietohallintopalvelu yksikkö (AHTI) Kokkolan toimipisteen NOTTO - rekisteriin vuosittain otetun maa-aineksen määrä ja laatu seuraavan vuoden tammikuun 31. päivään mennessä. Luvan haltijan tulee täyttää ja lähettää ottoilmoituslomake mikäli mahdollista aina sähköisesti. 8

9 16. Luvan voimassaolo päättyy Ottamisen loputtua tai lupa-ajan kuluttua umpeen, on alueella toimitettava loppukatselmus, jonka pyytämisestä on vastuussa luvan haltija. ELYkeskukselle tulee varata mahdollisuus osallistua loppukatselmukseen. 17. Luvan haltijan tulee uusia vanha maa-aines vakuus, kun sen voimassaolo päätyy Uusi vakuus tulee toimittaa kuukautta ennen vanhan vakuuden raukeamista Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ympäristölautakunnalle. (osoite: Ympäristölautakunta PL 15, PYHÄSALMI). Perustelut Lupa myönnetään, sillä asianmukaiset ottamissuunnitelmat on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :n rajoitusten kanssa, kun lisäksi otetaan huomioon tässä päätöksessä annettujen lupamääräysten vaikutus. Lupamääräyksissä on otettu huomioon Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskuksen lausunnot. Lupamääräyksillä vähennetään ottamistoiminnan haitallisia vaikutuksia luontoon ja maisemakuvaan sekä pohjaveteen. Maa-aineslain 11 :n mukaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Ottopaikka on sijoitettava ja ottaminen järjestettävä maa-aineslain 3 :n mukaisesti niin, että vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. (Lupaehdot 1-12) Hakijan on tarkkailtava toimintansa vaikutuksia pohjavesiin, jotta mahdolliset haitat talousvedenhankinnalle havaitaan riittävän ajoissa. Pohjaveden pilaaminen on kielletty. (Lupaehto 5-11) Keskittämällä maaperää mahdollisesti saastuttavat toiminnot (esim. tankkaukset) tietylle pienialaiselle alalle pienennetään saastumisriskiä, helpotetaan valvontaa ja pilaantumisen ehkäisy- ja torjuntatoimenpiteet voidaan keskittää tietylle ennalta sovitulle paikalle. Polttoaineiden ja muiden pohjavedelle haitallisten aineiden käsittelystä on annettu määräykset pohjaveden pilaantumisen estämiseksi ja yleiset määräykset jätehuollosta roskaantumisen estämiseksi. (Lupaehdot 5-11) Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu kuten maa-aineslain 23 a :ssä ja maa-ainesasetuksessa edellytetään. (Lupaehto 15) Maa-aineslain 12 :n mukaan lupaviranomainen voi määrätä hakijan antamaan ennen ainesten ottamista vakuuden. Hakija Tapani Kangasharju Ky on asettanut 8500 euron takaussitoumuksen Kärsämäen kunnanhallituksen myöntämän maa-ainesluvan mukaisesti. Uusi lupahakemus kohdistuu samalle maa-ainesten ottoalueelle, johon on voimassa vanha takaussitoumus asti. Sovelletut oikeusohjeet Maa-aineslaki (555/1981) 3, 4, 5, 5 a, 6, 7, 10-13, 19-20, 23, 23 a, 23 b Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005): 1-4, 6-9 Ympäristönsuojelulaki (527/2014): 16 ja 17 Vesilaki (587/2011) 5 luku 7 Jätelaki (646/2011): 6, 72,73 9

10 Maa-aineslain valvontataksa, Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen hallitus , Liite 58. Lisäksi on huomioitu seuraavat ohjeet: Ympäristöministeriö (2001), ympäristöopas 85: Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito Ympäristöministeriö (2009), ympäristöhallinnon ohjeita 1: Maa-ainesten kestävä käyttö Julkipano, tiedoksisaanti Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä on Päätöksen katsotaan tulevan asianomaisten tietoon antamispäivänä. Päätös lähetetään hakijalle, Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskukselle, Jokilaaksojen pelastuslaitokselle ja Kärsämäen Vesihuolto Oy:lle. Hakemusvaiheessa kuulluille lähetään päätöksen antamisesta tiedoksiannot. Maksu Luvan hakijan on maksettava lupahakemuksen tarkastamisesta Ppky Selänteen hyväksymän taksan kohdan 1.2 perusteella 750 (Peruspalvelukuntayhtymä Selänne, maa-ainestaksa 2014). Lupahakemuksen käsittelyaika on ollut 15 * 50 = 750 Valvontamaksu Maa-ainesten ottamistoiminnasta peritään voimassa olevan taksan mukainen valvontamaksu. Valitusosoitus Valitusosoitus päätöksen liitteenä (Oulun hallinto-oikeus 30 pv) Luvan esittelijä Ympäristötarkastaja Heikki Estola 10

11 VALITUSOSOITUS Liite 1 Maa-aineslain mukaisiin päätöksiin saa hakea muutosta valittamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen, jonka yhteystiedot ovat seuraavat: Isokatu Oulu (PL 189, Oulu) Vaihde: Telekopio pohjois-suomi.hao@oikeus.fi Lähettämisestä ns. sähköisenä viestinä on tarkemmat säännökset sähköisestä viranomaisasioinnista annetussa laissa (13/2003). Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvanhakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Pohjois- Pohjanmaan ELY- keskus). Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää päätöksen antopäivästä tätä päivää lukuun ottamatta. Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. 11

12 Liite 2 12