Ympäristölautakunta Päätös annetaan julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Ymp.ltk (12) Ympäristölautakunta Päätös annetaan julkipanon jälkeen PÄÄTÖS KULJETUSPOLAR OY:N MAA-AINESLAIN 4 :N MUKAISESTA MAA- AINESTEN OTTAMISLUPAHAKEMUKSESTA REISJÄRVEN KANTINKANKAAN POHJAVESIALUEELLE Hakija Kuljetuspolar Oy Kempeleentie 7B OULU yhteyshenkilö: Jouni Vaaramo, p Maanomistaja Janne Ahmaoja Kuoppakuja OKSAVA Kiinteistö Sorakuoppa RN:o Koordinaatti ETRS-TM35FIN N: , E: Vireilletulo Hakemus on laitettu vireille Reisjärven kunnan maa-ainesviranomaiselle, jona toimii Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ympäristölautakunta. Hakemusta on muutettu HAKEMUKSEN TIEDOT JA KUVAUS ALUEESTA Ottamisalue ja alueen nykytila Ottoalue sijaitsee Reisjärven kunnan Kantinkankaan soraotto-alueella, noin 5 km Reisjärveltä Pihtiputaan suuntaan (Luomasentie 6) tilalla Sorakuoppa (RN:o ). Alueella on suoritettu entisen maa-ainessuunnitelmien mukaista ottotoimintaa jo ennen vuotta Alueelle on myönnetty uusi maa-ainesten ottolupa ja sen voimassaolo päättyy Nykyisen luvan ottomäärä on k-m 3 ja se on siirretty Kuljetuspolar Oy:lle ympäristötarkastajan päätöksellä 11. Vanhalla ottoalueella sekä eteläosassa että länsiosassa on aikaisemmin suoritettu maisemointitoimia luiskaamalla ja istuttamalla. Alueelle on kasvanut myös luontaisesti mäntyvaltaista taimikkoa. Sorakuoppa tilan kokonaispinta-ala on 5,2 ha. Lähimmät asutukset sijaitsevat noin 160 metrin etäisyydellä alueen pohjoispuolella. Lähimmät vesistöt ovat kohteen länsipuolella noin 1,1 kilometrin päässä sijaitseva Reisjärvi ja kohteen itäpuolella noin 1,4 kilometrin päässä sijaitseva Köyhänjärvi.

2 Ymp.ltk (12) Toiminnanharjoittajalla on naapuritilojen Hepolehto RN:o ja Lehtimäki RN:o suostumus siitä, että maa-ainestenotto voidaan ulottaa rajaan asti ja luiskaus oton päätyttyä lähtee rajalta. Naapuritilat RN:o RN:o RN:o RN:o RN:o RN:o RN:o Alueen kaavoitus ja pohjavesialueet Pohjois-Pohjanmaan maankuntakaavassa ottoalue on luokiteltu Kantinkankaan tärkeäksi pohjavesialueeksi ( ). Muita maakuntakaavamerkintöjä alueella ei ole eikä alueella ole voimassa osayleiskaavaa. Kantinkangas kuuluu osana Suomen poikki kulkevaa pitkittäisharjujaksoon. Kantinkankaan harjumuodostuma on muodoltaan tasainen ja laakea kangas, jossa sora, - hiekka- ja silttikankaan kerrokset vaihtelevat toisiinsa limittyneinä. Alueen kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivan kankaan metsää. Aiemmasta vuosikymmenten aikana tapahtuneesta ottotoiminnasta johtuen alueella on lukuisia määriä erikokoisia maa-ainesten ottokuoppia. Muutamille ottotoiminnan piirissä olleille kiinteistöille on jo tehty vaadittavat jälkityöt, muuten osa vanhoista kuopista on jäänyt luiskaamattomina metsittymään. Mikäli Kantinkankaalla sallitaan jatkossakin pienimittakaavainen maisemoiva maa-ainestenotto, alueesta muodostuu kumpuileva ja loivapiirteinen pienympäristö- ja maisemakokonaisuus. Alueelle on tehty Reisjärven maisema- ja maa-ainesselvitys vuonna 1990, jonka mukaan hankealue sijoittuu EO- merkinnällä olevalle maa-ainestenottoon soveltuvalle alueelle. Reisjärven vesiosuuskunta on teettänyt Kantinkankaalle pohjavesialueiden suojelusuunnitelman Suojelusuunnitelmassa on annettu käyttörajoitus 2. Maa-ainesten otto lähisuojavyöhykkeellä on kielletty lukuun ottamatta avattujen ottopaikkojen yhdistämiseen ja maisemointiin liittyvää maa-aineksenottoa. Kielto koskee myös kotitarveottoa.. Alue kuuluu Kantin vedenottamon lähisuojavyöhykkeeseen, etäisyys pumppaamoon on n. 1,1 km. Ottoalueelle on asennettu pohjaveden tarkkailuun noin 7,0 metriä pitkä havaintoputki pohja tasossa , mutta pohjavesi on sen verran syvällä + 115,60 ( ) että putki on kuiva. Pohjavesiputken paikka tarkastetaan, kun otto ulottuu syvemmälle. Pohjaveden pintaa pystytään tarkkailemaan Reisjärven kunnan omistamalla soranottoalueella sijaitsevan vesilaitoksen havaintoputken kautta (X= , Y= ETRS TM35). Kyseinen putken pää on tasossa ja pohjaveden pinta Ottoalueelle on asennettu uusi pohjaveden tarkkailupiste (huippu tasossa N2000), josta on aloitettu suoritettutarkkailua vuodesta Uudesta putkesta on tehty tarkkailua

3 Ymp.ltk (12) Maastotutkimukset Suunniteltu alue on mallinnettu käyttämällä maanmittauslaitoksen laserkeila-aineistoa. Keilaus on suoritettu Maaston täydennyskartoitus on suoritettu trimplen GPS VRS-GNSS laitteistolla Mittaukset on suoritettu ETRS TM35 FIN koordinaatistoon ja N2000- korkeuskoordinaatistoon. Mittaustietojen käsittely on tehty 3D- Win 6 ohjelmistolla. Alueella selvitettiin aikaisemman luvan laatimisessa pohjaveden korkeudeksi (pvm ). Uudesta pohjavesiputkesta suoritettiin pohjavesipinnan tarkkailua tulokset alla: pvm taso W + 115, W + 115, W + 115, W + 115, W + 115, W Maa-ainesten ottamistoiminta Alueelta otetaan soraa suunnitelman mukaan m 3. Lupaa haetaan 2,2 hehtaarin alueelle, joka koostuu pääosin vanhasta ottoalueesta, jossa otto ulotetaan syvemmälle. Haettu ottomäärä saavutetaan ottotasossa + 122,00 (N2000), jolloin pohjaveden ja alimman ottotason väliin jää 6,0 metriä suojakerrosta. Lupaa haetaan 10 vuodelle ja arvioitu vuotuinen otto on m 3. Ottamistoiminta aloitetaan jo avatusta pohjasta, josta edetään läntistä eteläistä aluetta kohti sekä luiskan rakentamisen verran pohjoista sekä luoteista rinnettä kohti. Ottaminen voidaan ulottaa aivan tiloihin R:No 19:60 ja 18:29 rajaan kiinni. Tästä on sovittu tilojen omistajien kanssa. Rajaa vasten jätetään luiskaus 1:3 kaltevuuteen. Maa-ainesten ottoalueella voidaan mahdollisesti suorittaa ns. vipraseulontaa esimerkiksi muuraushiekan jalostamiseen. Murskaustoimintaa ei suoriteta. Pintamaat ja käyttämättömät ainekset varastoidaan ottoalueelle ja käytetään maisemointitöissä. Työ-, turvallisuus- ja liikennejärjestelyt ja suojaustoimenpiteet Ottamisen aikana tullaan noudattamaan voimassa olevia työsuojelu- ja työturvallisuuslain ohjeita ja määräyksiä sekä terveydensuojelulain mukaisia pohjaveden suojaamistoimenpiteitä. Alue on vedenottamon lähisuoja-aluetta, jonka johdosta suojakerroksen paksuuskin on huomattava. Liikenne ottamisalueelle tapahtuu Pihtiputaan- ja Luomasentien kautta. Maa-ainesten ottoalue suojataan Luomasentien kohdalla 3 m leveällä ja 1,5 m korkealla maavallilla ajotien turvaamiseksi. Muilta osin suojataan heijastavien lippusiimoin sekä tarvittaessa varoituskyltein. Alueella ei tankata, säilytetä tai huolleta koneita. Alueelle on kuitenkin rakennettu tankkausalusta, jossa voidaan hetkellisesti säilyttää lastauskonetta.

4 Ymp.ltk (12) Valvonta Ottamistoiminnasta vastaa Kuljetuspolar Oy. Ottamistoimintaa valvoo Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ympäristö- rakennusvalvonnan viranomaiset. Jälkihoitotoimenpiteet Ottamistoiminnan loppuvaiheessa alue siistitään ja muotoillaan metsän kasvulle soveliaaksi, käyttämällä alueella kertyneitä rakentamiseen kelpaamattomia maa-aineksia sekä puhdasta täyttömaata. Reuna alueet muotoillaan 1:3 kaltevuuteen. Puuston ja kasvillisuuden uudistaminen tapahtuu luontaisesti ja uudistumista tehostetaan tarvittaessa istutuksin. Ottamisalueen ja varausalueen välirajaa ei luiskata, loppuosalle haetaan uusi lupa ajoissa ennen luvan vanhenemista. Mikäli ottamistoimintaa ei aiota jatkaa loppuosalle, väliraja luiskataan ja maisemoidaan. Tehdyn kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan kaivannaisjätteenä toiminnasta syntyy pintamaita 4000 k-m 3 ottotoiminnan aikana. Pintamaat käytetään alueen maisemointiin. Kantoja ja hakkuutähteitä tulee arviolta 40 k-m 3. Ottotoiminnasta tulee sivukiveä, savea ja silttiä sekä seulakiviä ja lohkareita, jokaista arviolta 1000 k- m 3. Vaikutukset ympäristön luonnonarvoihin Suunnitelmien mukainen ottamistoiminta, pohjaveden suojelukerrokset ja ottamistasot, sekä jälkityöt huomioiden toiminnasta ei aiheudu ympäristöhaittoja. Ottamistoiminnan loputtua alue muuttuu vähitellen ympäristöönsä sopivaksi metsäpeitteiseksi alueeksi. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Nähtävilläolo ja kuuleminen Hakemuksesta on kuulutettu Reisjärven kunnantalolla , jolloin asiakirjat on pidetty nähtävillä Reisjärven kunnantalon neuvonnassa. Lupahakemuksesta julkaistiin kuulemiskirje Ppky Selänteen verkkosivuilla. Rajanaapureita ja maanomistajaa kuultiin erillisillä kuulemiskirjeillä. Hakemuksen muutos Hakija on muuttanut lupahakemusta uudella lupahakemuksella Alin ottotaso on noussut :sta tasoon. Samalla ottomäärä on muutettu m 3 :stä m 3 :n. Hakemuksen liitteenä on uudet nyky- ja lopputilannekartat ja uudet leikkauskuvat. Luomasentien turvallisuuteen liittyen hakija esittää tien ja ottoalueen väliin sijoitettavaa pintamaavallia. Hakija on asentanut alueella kairaamalla uuden pohjavesiputken, josta on suoritettu pohjaveden pinnantarkkailua alkuvuodesta 2018 lähtien. Muistutukset Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia. Lausunnot Hakemuksesta pyydettiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ja Reisjärven vesiosuuskunnan lausuntoja, sillä suunniteltu ottoalue sijoittuu vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle. ELY- keskukselta ja Reisjärven vesiosuuskunnalta on pyydetty uusi lausunto uuden lupahakemuksen jättämisen jälkeen.

5 Ymp.ltk (12) Jokilaaksojen Pelastuslaitos lausunto Kuljetuspolar Oy:n maa-aineslain mukaisesta lupahakemuksesta. Pelastusviranomainen edellyttää, että maa-aineslain mukaisessa soranotossa noudatetaan polttoaineiden ja räjähdysaineiden varastoinnissa ja kuljetuksessa vallitsevia säädöksiä. Vaarallisten kemikaalien käsittely tai varastointi tulee olla turvallista ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle. Ilmoitusrajan ylittävästä vaarallisten kemikaalien (ml. nestekaasun) vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista on tehtävä ilmoitus pelastusviranomaiselle. Reisjärven Vesiosuuskunnan lausunto Kuljetuspolar Oy:n maa-aineslain mukaisesta lupahakemuksesta. Alue sijaitsee vedenoton kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Kuljetuspolar Oy:n on toimittava lupamääräysten mukaisesti. Alueen sijainnin vuoksi on otettava huomioon pohjaveden tärkeys ja huolehdittava suojamaakerroksen toteuttamisesta, jotta pohjavesi ei pääse likaantumaan. Suhtaudumme erittäin kriittisesti lupahakemukseen. ELY- keskuksen lausunto Kuljetus Polar Oy:n maa-aineslupahakemukseen: Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskus pitää alueelle laadittua suojelusuunnitelmaa kattavana ja asiantuntevasti laadittuna sillä hetkellä käytettävissä olleen tiedon valossa. Suojelusuunnitelmassa on käytetty luvun alussa valmistuneita ympäristöhallinnon ohjeita maa-aineksenotosta ja alueiden jälkihoidossa. Ohjeita on päivitetty suojelusuunnitelman valmistumisen jälkeen kahteen kertaan, jolloin myös suojakerrosvaatimuksiin on tehty muutoksia. Suojakerrosvaatimuksia ja ottoalueiden jälkihoitoa koskevia ohjeita ja oppaita noudatetaan valtakunnallisesti, sillä ne perustuvat pitkäaikaiseen valtakunnalliseen maa-aineksen ottoalueiden seurantaan ja siitä saatuihin tulokseen sekä hyväksi havaittuihin käytäntöihin. Nykyisen voimassa olevan oppaan (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009, Maa-ainesten kestävä käyttö, ympäristöministeriö) ja maa-aineslain yleistavoitteena on ainesten ottaminen ympäristö kestävää kehitystä tukevalla tavalla. ELY- keskus pitää tärkeänä, että suojelusuunnitelmassa esitettyjä periaatteita noudatetaan ottaen kuitenkin huomioon pohjavesin suojelun näkökulman sekä nykyisen valtakunnallisen ohjeistuksen. Hakemuksen mukainen otto tulisi laajentamaan ottoaluetta entisestään, eikä sitä voida pitää maisemointiin ja pohjavesialueen tilan parantamiseen tähtäävänä toimintana. Lisäksi ELY- keskus tähdentää, että valtakunnallisen ohjeistuksenkin mukaan maaaineksen ottotoiminta on vedenottamon lähisuojavyöhykkeellä mahdollista siinä tapauksessa, että sillä tähdätään alueen kunnostukseen ja maisemointiin ja että ottoalueelle jätetään tässäkin tapauksessa 6 metrin suojakerros havaittuun pohjavesipintaan. ELY -keskus toteaa, että suunnitellusta ottotoiminnasta voi aiheutua Kantinkankaan pohjavesialueen veden laadun vaarantuminen MAL 3 1 momentin 4 kohta), sillä toiminta on suunniteltu Kantinkankaan vedenottamon arvioidulle lähisuojavyöhykkeelle. Näin ollen suunnitelman maa-aineksen ottotoimintaan tulee saada vesilain mukainen lupa (V 3:2 ). Lupahakemussuunnitelma tulee laatia riittävällä asiantuntemuksella, ja sitä laadittaessa on soveltuvasti otettava huomioon valtioneuvoston asetus vesitalousasioissa ( /1560)1 luku. Tämän hetken tiedon perusteella ELY -keskus ei tule puoltamaan kyseistä lupahakemusta.

6 Ymp.ltk (12) Vastine lausuntoihin Kuljetuspolar Oy jätti vastineen ELY- keskuksen lausuntoon. Lausunto on kokonaisuudessaan ympäristölautakunnan oheismateriaalina. ELY- keskuksen lausunnossaan esittämät näkemykset ja vaateet ovat ennakoimattomia, kohtuuttomia ja syrjiviä sekä ristiriidassa ympäristöhallinnon ohjeessa 1/2009 sivulla annetun ohjeen lupakäsittely on yhdenmukaista kanssa. Luvan epääminen ELY- keskuksen lausunnon perusteella aiheuttaa korvausvelvollisuuden niin Selänteelle/Reisjärven kunnalle kuin vedenottamon omistajalle ja haltialle. ELY- keskuksen lausunto Kuljetuspolar Oy:n muutettuun maaaineslupahakemukseen: Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskus toteaa, että hakemuksessa esitetty pohjaveden pinnan taso on havaittu kuluvan vuoden tammikuussa, mikä ei anna oikeaa kuvaa alueen ylimmästä pohjaveden pinnan tasosta. Hakemukseen tehnyt muutokset huomioiden ELYkeskus katsoo, alueelta voidaan ottaa maa-aineksia ilman, että hankkeeseen täytyy hakea erillistä vesilain mukaista lupaa edellyttäen, että ottaminen tapahtuu maa-aineslain 3 4 mom. määräysten, ottosuunnitelman, ja muutoinkin hyvän ottamiskäytännön mukaisesti. Lisäksi luvassa tulee asettaa riittävät maa-aineslain 11 :n mukaiset lupamääräykset sekä huomioidaan seuraavat näkökohdat: 1. Oton yhteydessä on varmistettava, että ylimmän luonnontilaisen pohjavedenpinnan yläpuolelle jää hakemuksen mukaisesti vähintään neljän (6) metrin rikkomaton suojamaakerros. Ylimmän luonnontilaisen pohjaveden pinnan todentamiseksi tulee käyttää pidemmän seurantajakson tietoja. Pohjaveden korkeutta tulee havainnoida ottoalueen putkesta luotettavalla tavalla siten, että pohjavedenpinnan kevät- ja syysmaksimit tulevat huomioiduiksi. Saatujen tietojen perusteella alinta ottotasoa koskevia lupamääräyksiä tulee tarvittaessa tarkistaa. 2. Havainnointi tulee olla luvan koko voimassaolonajan säännöllistä myös niinä ajanjaksoina, jolloin ottotoimintaa ei alueella ole. Vuosittaiset tarkkailutulokset on toimitettava maa-aineksenottoa valvovalle viranomaiselle ja pyydettäessä ELYkeskukselle. Jotta havaintotuloksia voidaan pitää luotettavina, havaintoputki tulee olla kairauskalustolla asennettu ja asennuksen yhteydessä laadittu kairausraportti ja putkikortti tulee toimittaa valvontaviranomaiselle. Havaintoputken toimintakunto tulee tarkistaa säännöllisesti. Mikäli putki tukkeutuu tai vaurioituu, tulee se kunnostaa tai korvata uudella käyttökelpoisella putkella. 3. Ottamisalue tulee olla hyvin merkittynä maasto sekä ottoalueelle tulee olla kiinteät korkomerkit, joista voidaan helposti valvoa maa-aineksen oton edistymistä ja suojamaakerrosten riittävyyttä. 4. Maa-aineksen otto on toteutettava niin, ettei missään vaiheessa pääse syntymään pohjaveden pilaantumisvaaraa. Tätä koskevat tarkemmat määräykset on liitettävä maa-aineksenottolupaan. 5. Ottamisalueen seinämät on muotoiltava kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi ympäröivän maaston luonnollisia korkeusvaihteluja mukaillen. Ottoalueen seinämät eivät missään vaiheessa olla jyrkempiä ja muotoilua tulee tehdä ottotoiminnan edetessä. Alueelta kuorittuja pintamaita ei saa käyttää alueen luiskauksien täyttöihin. Muual-

7 Ymp.ltk (12) ta tuotuja tarkastamattomia ja valvontaviranomaisen hyväksymättömiä jäte-, ylijäämä- tai muita maita ei saa varastoida alueelle tai käyttää alueen jälkihoidossa. 6. Ottoalueen turvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä ottotoiminta ulottuu yli 10 metrin syvyyteen ympäröivästä maastosta. Ely- keskuksen käsityksen mukaan ottamisalueen raja tulisi tuoda kauemmaksi Luomasentiestä. 7. Ottoalueen jälkihoito, millä korjataan ottamistoiminnan haitallisia vaikutuksia ja sopeutetaan ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan, on tehtävä ympäristöhallinnon ohjeiden (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009, Liite 9) periaatteita noudattaen, sisältäen alueen muotoilun, pintamateriaalin levityksen ja kasvillisuuden palauttamisen. Vastine lausuntoihin Hakijan vastine ELY- keskuksen ja Reisjärven vesiosuuskunnan lausuntoon. Yllä mainittujen lausuntojen johdosta haluamme lausua seuraavaa: Kohta 2: Pohjaveden tason tarkkailuputki on asennettu alueelle kairaamalla. Kohta 3: Ottoalue merkitään maastoon kulmapaaluin heti lumen ja maan sulamisen jälkeen. Alueella on kiinteä korkomerkki pohjavesiputken päässä. Kyseinen putki on merkitty suunnitelmakarttoihin ja sen korko on tasossa +127,156. Viimeisimmällä mittauskerralla pohjaveden korkeus oli +115,806. Kohta 6: Luomasentien puoleinen reuna pyritään ottamaan siten, että oton edetessä tien reuna on jyrkkä vain hetken pieneltä alueelta, sillä reunaa luiskataan yhtä aikaa oton edetessä. Lisäksi ottoalueen ja tien väliin tehdään ottosuunnitelman mukainen suojaava maavalli (ks. lopputilannekartta). Reunat merkitään lippusiimoin ja varoituskyltein. Toimimalla ottosuunnitelman mukaisesti ei ottamistoiminnasta synny haittaa ympäristölle eikä pohjaveden laadulle. Muilta osin Kuljetuspolar Oy:llä ei ole huomautettavaa. ASIAN RATKAISU Maa-aineslain 7 :n tarkoittamana lupaviranomaisena Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ympäristölautakunta on tutkinut asian ja päättää myöntää haetun luvan Kuljetuspolar Oy:lle tilalle Sorakuoppa 119:1 maa-ainesten ottamiseen hakijan esittämän ottamissuunnitelman mukaisesti sekä seuraavin lupamääräyksin: OTTAMISESSA ON NOUDATETTAVA SEURAAVIA EHTOJA: 1. Ottaminen on tehtävä ottosuunnitelmassa ( Mikko Vainio) esitetyn mukaisesti, ellei näistä lupaehdoista muuta johdu. 2. Oton yhteydessä on varmistettava, että ylimmän luonnontilaisen pohjavedenpinnan yläpuolelle jää vähintään kuuden (6) metrin rikkomaton suojamaakerros. Pohjavedentasoa on seurattava pohjaveden havaintoputkesta luotettavalla tavalla niin, että pohjavedenpinnan

8 Ymp.ltk (12) kevät- ja syysmaksimit tulevat huomioiduiksi. Vuosittaiset tarkkailutulokset on toimitettava kunnan maa-aineksenottoa valvovalle viranomaiselle ja pyydettäessä ELY- keskukselle. 3. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa valvontaviranomaiselle selvitys pohjaveden suojelutoimista, jotka perustuvat kolmen ottotoimintavuoden aikana tehtyihin ylimmän luonnontilaisen pohjavedenpinnan tarkkailutuloksiin. Selvityksessä tulee esittää, millä ottotasolla kuuden metrin suojakerrosvaatimus alueella täyttyy sekä miten ottotason mahdollinen muutos vaikuttaa otettavan maa-aineksen kokonaismäärään. Selvitys tulee toimittaa valvontaviranomaiselle mennessä. Valvontaviranomaisen esityksestä saatujen tietojen perustella lupaviranomainen voi tarvittaessa tarkistaa annettuja lupamääräyksiä. 4. Ottamisen seurantaa varten on asennettava riittävät ja selkeästi erottuvat maastomerkinnät; kulmapaalut sekä korkeusmerkit. Merkinnät on oltava selvästi näkyvillä koko ottamisen ajan. 5. Ottamisen aloittamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. 6. Maa-aineksen otto on toteutettava niin, ettei missään vaiheessa pääse syntymään pohjaveden pilaantumisvaaraa. Alueella ei saa säilyttää poltto- ja voiteluaineita tai ympäristölle haitallisia kemikaaleja. Koneiden tankkaus- ja säilytysalueeksi määritellään tietty, pienialainen osa alueesta, joka tiivistetään nesteitä läpäisemättömäksi esim. HDPE- muovikalvolla (ohje liitteenä 2). Varastoalueen kuivattaminen on tehtävä hallitusti pumppaamalla; mikäli kuivatusvedessä on merkkejä polttoaineesta, sitä ei saa laskea maahan vaan se on toimitettava asianmukaiselle vastaanottajalle. Alueelle on varattava imeytysmateriaalia työkoneiden nestevuotojen varalle sekä sammutuskalustoa tulipalon varalle. 7. Alueen jätehuolto on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa pohjavedelle eikä aluetta roskata. Alueelta kuorittuja pintamaita ei saa käyttää alueen täyttöihin tai luiskauksiin. Muualta tuotuja tarkastamattomia ja valvontaviranomaisen hyväksymättömiä jäte-, ylijäämä- tai muita maita ei saa varastoida alueelle tai käyttää alueen jälkihoidossa. 8. Ottamisen yhteydessä tulee huolehtia siitä, ettei öljyjä tai muita pohjavedelle vaaraa aiheuttavia aineita pääse maaperään, pintavesiin tai pohjaveteen. Öljyvahingon tapahtuessa tulee ryhtyä välittömästi torjuntatoimenpiteisiin ja tehdä ilmoitus Jokilaaksojen pelastuslaitokselle ja kunnan ympäristöviranomaiselle. 9. Maa-ainesten otto tulee toteuttaa järjestelmällisesti ja jälkihoitotoimia (maanpinnan muotoilu ja luiskaus) tulee tehdä ottamistoiminnan edistymisen mukaan. Ottoalueen luiskattavat reunat on muotoiltava vähintään 1:3 kaltevuuteen tai loivemmiksi. Muotoilu on tehtävä vaiheittain ottamisen aikana sekä ympäröivän maaston muodot huomioiden. Ottoalueen jälkihoito on tehtävä ympäristöhallinnon ohjeiden (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009, Liite 9) periaatteita noudattaen, sisältäen alueen muotoilun, pintamateriaalin levityksen ja kasvillisuuden palauttamisen. Kaikki kunnostustoimet tulee saattaa loppuun luvan voimassaoloaikana. 10. Alue tulee merkitä ottamistoiminnasta kertovin varoitusmerkein (tulotiet) ja putoamisvaaralliset jyrkänteet tulee suojata maavallilla ja lippusiimoittaa. 11. Hakija vastaa ja huolehtii siitä, että urakoitsijat saavat tämän päätöksen tiedokseen ja noudattavat sitä.

9 Ymp.ltk (12) 12. Maa-ainesluvan haltijan tulee ilmoittaa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen aluehallinnon tietohallintopalveluyksikkö (AHTI) Kokkolan toimipisteen NOTTO -rekisteriin vuosittain otetun maa-aineksen määrä ja laatu seuraavan vuoden tammikuun 31. päivään mennessä. Luvan haltijan tulee täyttää ja lähettää ottoilmoituslomake mikäli mahdollista aina sähköisesti. 13. Luvan voimassaolo päättyy Ottamisen loputtua tai lupa-ajan kuluttua umpeen, on alueella toimitettava loppukatselmus, jonka pyytämisestä on vastuussa luvan haltija. ELY-keskukselle tulee varata mahdollisuus osallistua loppukatselmukseen. 14. Ottamistoiminnan ja jälkitöiden vakuudeksi tulee hakijan toimittaa ennen ottamisen aloittamista 6600 :n suuruinen hyväksyttävä vakuus (esim. pankkivakuus) Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ympäristölautakunnalle. Arvioitu maisemointikustannus on 3000 /ha, (Ympäristöhallinnon ohjeista, YM 20009). Vakuuden on oltava voimassa asti. Perustelut Lupa myönnetään, sillä asianmukaiset ottamissuunnitelmat on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :n rajoitusten kanssa, kun lisäksi otetaan huomioon tässä päätöksessä annettujen lupamääräysten vaikutus. Lupamääräyksissä on otettu huomioon Jokilaaksojen Pelastuslaitoksen, Reisjärven vesiosuuskunnan ja Pohjois- Pohjanmaan ELYkeskuksen lausunnot. Lupamääräyksillä vähennetään ottamistoiminnan haitallisia vaikutuksia luontoon ja maisemakuvaan sekä pohjaveteen. Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, ettei hakemuksen mukainen toiminta ole Reisjärven vesiosuuskunnan teettämän Kantinkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelman vastainen, kun toiminta sijoittuu vanhalle ottoalueelle, toiminnassa otetaan huomioon alueen pohjavedensuojelu vaatimukset eikä ottoalue laajene merkittävästi. Tämä luvan myöntämisen edellytyksien harkinta ei koske ottosuunnitelmakartoissa esitettyjä tämän lupahakemuksen ulkopuolisia ottoaluevarauksia 0,5 ha ja 0,7 ha. Maa-aineslain 11 :n mukaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Ottopaikka on sijoitettava ja ottaminen järjestettävä maa-aineslain 3 :n mukaisesti niin, että vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. (Lupaehdot 1-14) Hakijan on tarkkailtava toimintansa vaikutuksia pohjavesiin, jotta riittävät suojakerrokset turvataan sekä mahdolliset haitat talousvedenhankinnalle havaitaan riittävän ajoissa. Pohjaveden pilaaminen on kielletty. Lupaviranomainen voi tarkistaa annettuja lupamääräyksiä maaaineslain 16 :n perusteella. (Lupaehto 2-3) Keskittämällä maaperää mahdollisesti saastuttavat toiminnot (esim. tankkaukset) tietylle pienialaiselle alalle pienennetään saastumisriskiä, helpotetaan valvontaa ja pilaantumisen ehkäisy- ja torjuntatoimenpiteet voidaan keskittää tietylle ennalta sovitulle paikalle. Polttoaineiden ja muiden pohjavedelle haitallisten aineiden käsittelystä on annettu määräykset pohjaveden

10 Ymp.ltk (12) pilaantumisen estämiseksi ja yleiset määräykset jätehuollosta roskaantumisen estämiseksi. (Lupaehdot 6-8) Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu kuten maa-aineslain 23 a :ssä ja maa-ainesasetuksessa edellytetään. (Lupaehto 12) Maa-aineslain 12 :n mukaan lupaviranomainen voi määrätä hakijan antamaan ennen ainesten ottamista vakuuden. (Lupaehto 14) Päätöksen täytäntöönpano Tämä päätös on lainvoimainen , jos päätökseen ei haeta muutosta. Sovelletut oikeusohjeet Maa-aineslaki (555/1981) 3, 4, 5, 5 a, 6, 7, 10-13, 19-20, 23, 23 a, 23 b Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005): 1-4, 6-9 Ympäristönsuojelulaki (578/2014): 16 ja 17 Jätelaki (646/2011) 72, 73 Maa-aineslain valvontataksa, Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen kuntayhtymähallitus Lisäksi on huomioitu seuraavat ohjeet: Ympäristöministeriö (2001), ympäristöopas 85: Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito Ympäristöministeriö (2009), ympäristöhallinnon ohjeita 1: Maa-ainesten kestävä käyttö Julkipano, tiedoksisaanti Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä on Päätöksen katsotaan tulevan asianomaisten tietoon antamispäivänä. Päätös lähetetään hakijalle, maanomistajalle, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle, Jokilaaksojen pelastuslaitokselle ja Reisjärven vesiosuuskunnalle. Hakemusvaiheessa kuulluille lähetään päätöksen antamisesta tiedoksiannot. Maksu Luvan hakijan on maksettava lupahakemuksen tarkastamisesta taksan kohdan 1.3 perusteella Lupahakemuksen käsittely on ollut laajuudeltaan ja työmäärältään tavanomaista suurempi. Lupamaksun laskelmaperuste 20 tuntia x 55 = (Peruspalvelukuntayhtymä Selänne, maa-ainestaksa 2018). Valvontamaksu Maa-ainesten ottamistoiminnasta peritään kulloinkin voimassa olevan maa-aines taksan mukainen valvontamaksu. Valitusosoitus Valitusosoitus päätöksen liitteenä (Pohjois- Suomen hallinto-oikeus 30 pv) Lupapäätöksen valmistelija ja esittelijä Ympäristötarkastaja Heikki Estola

11 Ymp.ltk (12) VALITUSOSOITUS Liite 1 Maa-aineslain mukaisiin päätöksiin saa hakea muutosta valittamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen, jonka yhteystiedot ovat seuraavat: Isokatu Oulu (PL 189, Oulu) Vaihde: Telekopio pohjois-suomi.hao@oikeus.fi Lähettämisestä ns. sähköisenä viestinä on tarkemmat säännökset sähköisestä viranomaisasioinnista annetussa laissa (13/2003). Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvanhakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Pohjois- Pohjanmaan ELY- keskus). Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää päätöksen antopäivästä tätä päivää lukuun ottamatta. Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava.

12 Ymp.ltk (12) Liite 2