Ympäristölautakunta Päätös annetaan julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Ymp.ltk , Liite. Ympäristölautakunta Päätös annetaan julkipanon jälkeen KONEURAKOINTI EERIKÄINEN OY:N MAA-AINESLAIN 4 :N MUKAINEN MAA-AINESTEN OTTAMISLUPAHAKEMUS REISJÄRVEN VIERIKANKAAN POHJAVESIALUEELLE Hakija Koneurakointi Eerikäinen Oy Koppelontie Köyhänperä, Puh Maanomistaja Markku ja Matti Eerikäinen Koppelontie Köyhänperä, Puh Koordinaatti ETRS-TM35FIN E: , N: Ottamisalue ja alueen nykytila Ottoalue sijaitsee Reisjärven kunnan Kalajan kylässä tiloilla Soranottopaikka RN:o , Soravierimaa , Valtionniemi RN:o ja Kuusiniemi Kyseessä on vanhan ottopaikan laajentaminen. Alueelle on Reisjärven kunta myöntänyt maa-ainesten ottamiseen luvan Luvan kokonaisottomäärä on ollut m 3. Alueelta on otettu Notto- rekisterin mukaan m 3. Alueen vanha maaainestenottolupa on päättynyt Ottamisalueelle kuljetaan kiinteistöjen RN:o 47:7 ja 171:2 kautta. Lähin asuinrakennus sijaitsee ottoalueesta noin 55 metrin etäisyydellä. Koneurakointi Eerikäinen Oy:lle on siirretty Janne Ahmaojan maa-aineslupa tärkeällä pohjavesialueelle vierikangas, Soranottopaikka-tila RN:o ja Soravierimaa RN:o ottomäärälle m 3 ja 1,32 hehtaarin ottoalueelle. Naapuritilat ja kuultavat lähimmät asuin kiinteistöt RN:o 45:7 RN:o 45:20 RN:o 45:13 RN:o 45:22 RN:o 45:14 RN:o 47:8 RN:o 45:15 RN:o 47:10 RN:o 45:16 RN:o 171:2

2 Maa-ainesten ottamistoiminta Alueelta otettaisiin soraa ja hiekkaa suunnitelman mukaan k- m 3. Suunniteltu ottoalue on noin 2,63 ha, josta 1,6 ha on käytettävissä ottoalueeksi. Aikaisempaa ottoaluetta on noin 1,0 ha. Haettu ottomäärä saavutetaan ottotasossa + 127,50. Pohjaveden alinta pintaa on mitattu kolmesta pohjavesiputkesta ja pohjaveden ylin korkeusasema on mitattu olevan +125,44 ja alin pohjavedenpinnan korkeus on mitattu +123,50. Lupaa haetaan 10 vuodelle ja arvioitu vuotuinen otto on 3250 k-m 3. Ottamistoimintaa suoritetaan tarvittavan maa-aineksen mukaan, siten ettei hyväksyttyjä otttamistasoja aliteta, Ottaminen voidaan ulottaa aivan Tilan RN:o 45:14 ja 46:16 rajaan kiinni, tästä on saatu kirjallinen suostumus kiinteistön omistajilta. Tilan Kuusiniemi RN:o 45:20 alueella sijaitsevan n. 0,2 ha kokoinen penkereen alasajolla saadaan ottoalueesta loppuvaiheessa maisemallisesti yhtenäisen näköinen. Ottamisrajan saavutettua alueen reunat luiskataan ne 1:3 kaltevuuteen. Hakija on tehnyt sopimuksen yhteisen rajan alasotosta ja ajotiestä on tehty tilan Selkämaa RN:o 171:2 omistaja Pauli ja Eeva Niemen kansa. Alueella voidaan suorittaa ns. vipraseulontaa esimerkiksi muuraushiekan jalostamiseen. Tehdyn kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan kaivannaisjätteenä toiminnasta syntyy pintamaita 1600 k-m 3 ottotoiminnan aikana. Pintamaat käytetään alueen maisemointiin. Kantoja ja hakkuutähteitä tulee arviolta 50 k-m 3. Ottotoiminnasta tulee savea ja silttiä 1000 k- m 3 sekä seulakiviä ja lohkareita, jokaista arviolta 1000 k- m 3. Työ-, turvallisuus- ja liikennejärjestelyt ja suojaustoimenpiteet Ottamisen aikana tullaan noudattamaan voimassa olevia työsuojelu- ja työturvallisuuslain ohjeita ja määräyksiä, sekä terveydenhuoltolain mukaisia pohjaveden suojaamistoimenpiteitä. Alue on vedenottamon lähisuoja- aluetta, jonka johdosta suojakerroksen paksuuskin on huomattava. Liikenne ottamisalueelle tapahtuu Pihtiputaantien kautta. Monttualue suojataan heijastavien lippusiimoin sekä tarvittaessa varoituskyltein. Alueella ei tankata, säilytetä tai huolleta koneita. Alueelle on kuitenkin rakennettu tankkausalusta, jossa voidaan hetkellisesti säilyttää lastauskonetta. Maisemointi ja jälkihoitotoimenpiteet Ottomaistoiminnan loppuvaiheessa alue siistitään ja muotoillaan metsän kasvulle soveliaaksi, käyttämällä alueella kertyneitä rakentamiseen kelpaamattomia maa-aineksia sekä puhdasta täyttömaata. Reuna alueet muotoillaan 1:3 kaltevuuteen. Puuston ja kasvillisuuden uudistaminen tapahtuu luontaisesti ja uudistumista tehostetaan tarvittaessa istutuksin. Vaikutukset ympäristön luonnonarvoihin Suunnitelmien mukainen ottamistoiminta, pohjaveden suojelukerrokset ja ottamistasot, sekä jälkityöt huomioiden ei toiminnasta aiheudu ympäristöhaittoja. Ottamistoiminnan loputtua alue muuttuu vähitellen ympäristöönsä sopivaksi metsäpeitteiseksi alueeksi. 2

3 Pohjavesitiedot hankealueella Maa-ainesten ottoalue sijaitsee yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeäksi luokitellulla 1. luokan pohjavesialueen muodostumisalueella. Lähin vedenottamon köyhänlähde sijaitsee luoteessa noin 2 kilometrin päässä. Vuonna 2006 Köyhänlähteestä on otettu vettä 5 m 3 /d. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on laatinut Reisjärvelle vanhojen maanottoalueiden kunnostustarveselvityksen vuonna Selvityksessä alue luokitellaan hoitamattomaksi, jonka kunnostustarveluokitus on kohtalainen. Reisjärven maisema- ja maa-ainesselvityksessä 1990 Vierikankankaalle suunniteltu ottotoiminta sijoittuu maa-ainesten ottoon soveltuvalle alueelle EO. Vireilletulo Hakemus on laitettu vireille Reisjärven kunnan maa-ainesviranomaiselle, jona toimii Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ympäristölautakunta. Nähtävilläolo ja kuuleminen Hakemuksesta on kuulutettu Reisjärven kunnantalolla Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ilmoitustaululla , jolloin asiakirjat on pidetty nähtävillä Reisjärven kunnantalolla neuvonta pisteessä. Rajanaapureita kuultiin erillisillä kuulemiskirjeillä. Muistutukset Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia. Lausunnot Hakemuksesta pyydettiin lausunnot Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ja Reisjärven vesiosuuskunnan lausuntoja, sillä suunniteltu ottoalue sijoittuu vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle. Jokilaaksojen Pelastuslaitos lausunto Koneurakointi Eerikäinen Oy:n maa-aineslain mukaisesta lupahakemuksesta. Pelastusviranomainen edellyttää, että maa-aineslain mukaisessa soranotossa noudatetaan polttoaineiden ja räjähdysaineiden varastoinnissa ja kuljetuksessa vallitsevia säädöksiä. Vaarallisten kemikaalien käsittely tai varastointi tulee olla turvallista ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle. Ilmoitusrajan ylittävästä vaarallisten kemikaalien (ml. nestekaasun) vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista on tehtävä ilmoitus pelastusviranomaiselle. Reisjärven Vesiosuuskunnan lausunto Koneurakointi Eerikäinen Oy:n maa-aineslain mukaisesta lupahakemuksesta. Alue sijaitsee vedenoton kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Koneurakointi Eerikäinen Oy:n on toimittava lupamääräysten mukaisesti. Alueen sijainnin vuoksi on otettava huomioon pohjaveden tärkeys ja huolehdittava suojamaakerroksen toteuttamisesta, jotta pohjavesi ei pääse likaantumaan. Vesiosuuskunnalla ei ole huomauttamista lupahakemuksesta. 3

4 Alueen ympäristöllinen merkitys (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunto ) Suunniteltu ottamisalue sijaitsee Vierikankaan vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella ( ). Vierikangas kuuluu osana luode-kaakkosuuntaiseen Pihtiputaalta Reisjärvelle kulkevaan pitkittäisharjujaksoon. Harju erottuu selvänä kohomuotona ympäristöstään poikkeuksena luoteispää, missä harju painuu hienojakoisten sedimenttien alle. Muodostuman keskiosa on karkealajitteinen, mutta paikoin esiintyy myös hienorakeisia välikerroksia. Alueella on myös orsiveden esiintymismahdollisuus. Pohjaveden virtaussuunta on luoteeseen. Pohjavettä purkautuu ympäröiville suo- ja peltoalueille sekä alueen luoteispään lähteistä. Muodostuman rakenne on vedensaannin kannalta hyvä. Lähin vedenottamo sijaitsee noin 2,0 kilometriä suunnitellusta ottamisalueesta, eikä 3,3 kilometrin päässä niin kuin hakemusasiakirjoissa on todettu. Vierikankaan pohjavesialueen maankäyttöä on suunniteltu Reisjärven maisema- ja maa-ainesselvityksessä (Ympäristöinstituutti 1990). Suunniteltu ottamisalue sijoittuu maisema- ja maa-ainesselvityksessä Vierikankaalle rajatulle ensisijaiselle ottamisalueelle (EO). Ely-keskuksen kannanotto Pohjois- Pohjanmaan Ely- keskus toteaa hakemusasiakirjoissa olevan ristiriitaista ja virheellistä tietoa ylimmästä pohjaveden pinnan korkeudesta sekä liitekarttojen olevan epäselviä. Kunnan valvontaviranomaiselta saadun tiedon mukaan (ottoalueen tarkastuskertomukset), alueella päättyneen maa-ainesluvan lupamääräyksiä ei kaikilta osin ole noudatettu (ottoaluetta ei ole merkitty maastoon, korkomerkit puutuvat eikä työkonetta ole säilytetty suojatulla alueella), minkä vuoksi alueella on tehtytarkastuskäyntejä luvan päättymisen jälkeenkin. Alueen pohjavesipinnan ylin taso on ELY-keskuksen käsityksen mukaan hakemuksessa esitetty virheellisesti, sillä valvontaviranomaisen tarkastuskäynnillä pohjavesiputkesta 1 on pohjavesihavaittu tasolla 125,63 (N60). ELY-keskus katsoo, että alueelta voidaan ottaa maa-aineksia ilman vesilain mukaista lupaa edellyttäen, että ottaminen tapahtuu maa-aineslain 3 4 mom. määräysten ja muutoinkin hyvän ottamiskäytännön mukaisesti. Ennen uuden luvan myöntämistä tulee varmistua päättyneen luvan lupaehtojen toteutumisesta. Tämä pitää sisällään pohjaveden ylimmän korkeusaseman tarkistamisen. Mikäli alueelle myönnetään maa-aineslupa, tulee lupaan asettaa riittävät maa-aineslain 11 :n mukaiset lupamääräykset ja ottaa huomioon alla esitetyt näkökohdat: 1. Ottamisen yhteydessä on varmistettava, että ylimmän luonnontilaisen pohjavedenpinnan yläpuolelle aikaansaadaan vähintään neljän (4) metrin rikkomaton suojamaakerros. Pohjavedentasoa on seurattava ottoalueella olevista havaintoputkesta luotettavalla tavalla niin, että pohjavedenpinnan kevät- ja syysmaksimit tulevat huomioiduiksi. Pohjavesipinnan tasoa tulee seurata myös ajankohtina, jolloin alueella ei ottotoimintaa ole. Havaintoputkien käyttökelpoisuudesta on huolehdittava koko maaainesluvan ajan. Tarkkailutulokset on toimitettava vuosittain Reisjärven maa-ainesten ottamista valvovalle viranomaiselle ja pyydettäessä ELY- keskukselle. 4

5 2. Maa-aineksen ottaminen on toteutettava niin, että missään vaiheessa ei pääse syntymaan pohjaveden pilaantumisvaaraa. Tätä koskevat tarkemmat määräykset on liitettävä maa-aineksenottolupaan. 3. Alueelta kuorittuja pintamaita ei saa käyttää alueen täyttöihin. Muualta tuotuja tarkastamattomia ja valvontaviranomaisen hyväksymättömiä jäte-, ylijäämä- tai muita maita ei saa varastoida alueelle tai käyttää alueen jälkihoidossa. 4. Ottamisalueen luiskattavat reunat on muotoiltava vähintään 1:3 kaltevuuteen tai loivemmiksi. Tätä koskevat tarkemmat määräykset on liitettävään maa-ainesottolupaan. 5. Ottamisalueen jälkihoito tulee toteuttaa ympäristöhallinnon ohjeiden (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009, YM 2009) periaatteita noudattaen. Lupaan tulee sisällyttää riittävät määräykset jälkihoitotoimenpiteistä, sisältäen alueen muotoilun ja kasvillisuuden palauttamisen. Lopuksi Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskus muistuttaa vaikka etukäteen arvioiden ei pinta- tai pohjavesiin kohdistuvia haittoja ei tulisikaan, on toiminnanharjoittaja vesilain mukaisessa vastuussa mahdollisesta vesiin kohdistuvista haitoista ja siten velvollinen muun muassa tarvittaviin korjaus- ja korvaustoimenpiteisiin. Lisäksi tulee huomioida, että mikäli alueella on tarkoitus murskata kiviaineksia, tulee toiminnalle hakea ympäristölupa vaikkei murskaustoimintaa olisikaan 50 päivää, sillä toiminta sijoittuu vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. (YSL 28 ) Maa-aineslupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupa on ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidetä tarpeettomana (MAL 4a ja YSL 47a ). Lupapäätöksen antamisen jälkeen kyseinen lupapäätös ja yksi sarja sen mukaisia lupahakemussuunnitelmia tulee viivytyksettä lähettää ELY- keskukselle (MAL 19 ). Tämän lisäksi ELY- keskus pyytää lupaviranomaista täyttämään ja lähettämään maaainesten ottamislupaa koskevat tiedot myös sähköisesti maa-ainestenlupapäätöksen ilmoituslomakkeella: layouts/lomake.ashx?lomakeid= Ainakin ottamissuunnitelman nykytilanne- ja lopputilankartat suositellaan skannattavaksi lomakkeen liitetiedostoiksi. Lomakkeen huolellinen täyttäminen on tärkeää, sillä sähköisen tiedonsiirron kautta valtakunnallista maaainestenluparekisteriä hyödynnetään mm. paikkatietoaineistoissa, maa-ainesluvan haltioiden vuosittaisten ilmoituspyyntöjen lähettämisessä sekä tulevaisuudessa myös kuntien lupa- ja valvontaviranomaisen apuvälineenä. Luvan haltijan on tehtävä ilmoitus lupaviranomaiselle otetusta aineksen määrästä ja laadusta vuosittain viimeistään tammikuun 31. päivänä. (MAL 23 a, MAA 9 ). Luvan haltijan tulee täyttää ja lähettää ottoilmoituslomake mikäli mahdollista aina myös sähköisesti. Ilmoitus tehdään Maa-ainestenotto ilmoituslomakkeella (YM012), joka löytyy Suomi.fi -asiointiympäristössä täyttö- ja lähettämisohjeineen Internet-osoitteesta: et/maa_ainestenottoilmoitu.xsn&source= 5

6 Kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai luvan voimassaoloaika on kulunut umpeen, on alueella toimitettava lopputarkastus valvontaviranomaisen määräämällä tavalla, jollei luvassa ole toisin määrätty (MAA 7 ). Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle lopputarkastuksen pitämistä varten. Valvontaviranomaisen tulee tehdä muistio tarkastuksesta, josta käy ilmi lupamääräysten toteutuminen. ELY- keskukselle tulee myös varata mahdollisuus osallistua lopputarkastukseen. Vastine lausuntoihin Hakija ei antanut vastinetta lausuntoihin. Tarkastus Tarkastuskäynnillä mitattiin Markku Eerikäisen kanssa pohjaveden pinnankorkeudet Pohjaveden pinnankorkeudet olivat HP2 +124,68, HP3 +122,81 ja HP ,27. Havaintoputki HP1 oli tarkastushetkellä kuiva tai tukossa. Ottosuunnitelman tekijä Mikko Vainio kertoi, että HP1:ssä on ollut vettä kun mittaus on tehty HP4 lisättiin suunnitelma karttaan. HP1 ja HP4 olivat menneet tarkastuksella sekaisin. Tällöin HP1:stä ei silloin mitattu pohjavedenpinnan korkoa. HP4 pohjaveden pinnankorko on ollut ,37. Mikko Vainio toimitti sähköpostilla ottoalueen nykytilannekartan, josta voidaan havaita paremmin alueen korkotasot. Asian ratkaisu Maa-aineslain 7 :n tarkoittamana lupaviranomaisena Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ympäristölautakunta on tutkinut asian ja päättää myöntää haetun luvan Koneurakointi Eerikäinen Oy:lle maa-ainesten ottamiseen kiinteistöille Sorapaikka, Sora-vierimaa, Valtioniemi ja Kuusniemi hakijan esittämän ottamissuunnitelman mukaisesti sekä seuraavin lupamääräyksin. OTTAMISESSA ON NOUDATETTAVA SEURAAVIA LUPAMÄÄRÄYKSIN: 1. Ennen ottotoiminnan aloittamista tulee päättyneen luvan lupaehtojen toteutumisesta varmistua. Vanhan ottoluvan mukainen ottotaso (N60) tulee saavuttaa niillä alueilla, jonne se on määrätty ja tällä hetkellä se alitetaan. 2. Ottoalueen itäosan rintaus, joka rajoittuu kiinteistöön tulee loiventaa kaltevuuteen 1:3. Rintauksen loivennus tulee tehdä ennen uuden ottotoiminnan aloittamista. 3. Ottaminen on tehtävä ottosuunnitelman ( ) esitetyn mukaisesti, ellei näistä lupaehdoista muuta johdu. Otto määrä on k-m 3 ja alin ottotaso (N60). 4. Ottamisalueen uusilla osilla tulee ylimmän luonnontilaisen pohjavedenpinnan yläpuolelle jättää neljän (4) metrin rikkomaton suojamaakerros. Riittävän suojamaakerroksen toteutuminen tulee varmistaa pohjavedenpinnan korkeuden havainnoinnilla. Pohjavedentasoa on seurattava kolmesta pohjaveden havaintoputkesta (alueen pohjois- ja eteläosasta) luotettavalla tavalla niin, että pohjavedenpinnan kevät- ja syysmaksimit tulevat huomioiduiksi. Tarkkailutulokset on toimitettava vuosittain maa-ainesten ottamista valvovalle viranomaiselle ja pyydettäessä ELY- keskukselle. 5. Ennen ottamisen aloittamista rajaukset on merkittävä maastoon selkeästi erottuvilla merkeillä siten, että ottamisen valvonta helpottuu. Paikalle on asennettava kiinteät 6

7 korkomerkit, joista voidaan helposti valvoa ottamistoiminnan edistymistä ja suojamaakerrosten riittävyyttä. 6. Maa-aineksen otto on toteutettava niin, ettei missään vaiheessa pääse syntymään pohjaveden pilaantumisvaaraa. Alueella ei saa säilyttää poltto- ja voiteluaineita tai ympäristölle haitallisia kemikaaleja ilman riittäviä suojarakenteita, eikä niitä saa säilyttää alueella enempää kuin välttämätön tarve edellyttää. Polttoainesäiliöt tulee sijoittaa katettuihin, tiiviisiin ja riittävän tilaviin suoja-altaisiin, joiden kunto on tarkastettava ennen käyttöönottoa. Polttoainesäiliöiden suojarakenteiden tulee olla sellaiset, ettei säiliöiden täyttämisestä tai koneiden ja autojen tankkauksesta aiheudu öljypäästöjen vaaraa. Koneiden tankkaus- ja säilytysalueeksi määritellään tietty, pienialainen osa alueesta, joka tiivistetään nesteitä läpäisemättömäksi esim. HDPE- muovikalvolla (ohje liitteenä 2). Varastoalueen kuivattaminen on tehtävä hallitusti pumppaamalla; mikäli kuivatusvedessä on merkkejä polttoaineesta, sitä ei saa laskea maahan vaan se on toimitettava asianmukaiselle vastaanottajalle (öljynerotuskaivojen kautta viemäriin). Alueelle on varattava imeytysmateriaalia työkoneiden nestevuotojen varalle sekä sammutuskalustoa tulipalon varalle. Vanha koneiden tankkaus- ja säilytysalueeksi tulee kunnostaa, jotta sen asianmukainen käyttö on mahdollista. 7. Alueen jätehuolto on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa pohjavedelle eikä aluetta roskata. Alueelta kuorittuja pintamaita ei saa käyttää alueen täyttöihin tai luiskauksiin. Muualta tuotuja tarkastamattomia ja valvontaviranomaisen hyväksymättömiä jäte-, ylijäämätai muita maita ei saa varastoida alueelle tai käyttää alueen jälkihoidossa. 8. Ottamisen yhteydessä tulee huolehtia siitä, ettei öljyjä tai muita pohjavedelle vaaraa aiheuttavia aineita pääse maaperään, pintavesiin tai pohjaveteen. Öljyvahingon tapahtuessa tulee ryhtyä välittömästi torjuntatoimenpiteisiin ja tehdä ilmoitus Jokilaaksojen pelastuslaitokselle ja kunnan ympäristöviranomaiselle. 9. Maa-ainesten otto tulee toteuttaa järjestelmällisesti ja Ottoalueen luiskattavat reunat on muotoiltava vähintään 1:3 kaltevuuteen tai loivemmiksi luiskien ylä- ja alaosat pyöristäen. Ottamisalue tulisi muotoilla paremmin ympäristöönsä sopeutuvaksi kaavamaisia linjauksia välttämällä. Muotoilu on ympäröivän maaston muodot huomioiden. Ottoalueen jälkihoito on tehtävä ympäristöhallinnon ohjeiden (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009, Liite 9) periaatteita noudattaen, sisältäen alueen muotoilun, pintamateriaalin levityksen ja kasvillisuuden palauttamisen istuttamalla. Kaikki kunnostustoimet tulee saattaa loppuun luvan voimassaoloaikana. 10. Alue tulee merkitä ottamistoiminnasta kertovin varoitusmerkein (tulotiet) ja putoamisvaaralliset jyrkänteet tulee aidata tai vähintäänkin lippusiimoittaa. 12. Hakija vastaa ja huolehtii siitä, että urakoitsijat saavat tämän päätöksen tiedokseen ja noudattavat sitä. 13. Hakijan on huomioitava, että esimerkiksi alueella suoritettavaan murskaustoimintaan tulee hakea ympäristölupa, koska toiminta sijoittuisi tärkeälle pohjavesialueelle. 7

8 14. Maa-ainesluvan haltijan tulee ilmoittaa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen aluehallinnon tietohallintopalvelun NOTTO -rekisteriin vuosittain otetun maa-aineksen määrä ja laatu seuraavan vuoden tammikuun 31. päivään mennessä. Luvan haltijan tulee täyttää ja lähettää ottoilmoituslomake mikäli mahdollista aina sähköisesti. 15. Luvan voimassaolo päättyy Ottamisen loputtua tai lupa-ajan kuluttua umpeen, on alueella toimitettava loppukatselmus, jonka pyytämisestä on vastuussa luvan haltija. ELY-keskukselle tulee varata mahdollisuus osallistua loppukatselmukseen. 16. Ottamistoiminnan ja jälkitöiden vakuudeksi tulee hakijan toimittaa ennen ottamisen aloittamista 7800 : n suuruinen hyväksyttävä vakuus (esim. pankkivakuus) Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ympäristölautakunnalle (osoite: Ollintie 26, PYHÄSALMI). Arvioitu maisemointikustannus on /ha, (Ympäristöhallinnon ohje, YM 2009). Vakuuden on oltava voimassa asti. Päätöksen ja lupamääräysten perustelut Lupa myönnetään, sillä asianmukaiset ottamissuunnitelmat on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :n rajoitusten kanssa, kun lisäksi otetaan huomioon tässä päätöksessä annettujen lupamääräysten vaikutus. Lupamääräyksissä on otettu huomioon Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskuksen, Reisjärven vesiosuuskunnan ja Jokilaaksojen pelastuslaitoksen lausunnot. Lupamääräyksillä vähennetään ottamistoiminnan haitallisia vaikutuksia luontoon ja maisemakuvaan sekä pohjaveteen. Maa-aineslain 11 :n mukaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Maa-aineslain 11 :n 3 momentin perusteella muista toimenpiteistä, jotka ovat tarpeellisia haittojen vähentämiseksi tai rajoittamiseksi on annettava määräyksiä. Ottopaikka on sijoitettava ja ottaminen järjestettävä maa-aineslain 3 :n mukaisesti niin, että vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Lupamääräyksissä määrätään ennen ottotoiminnan aloittamista täyttämään vanhan ottoluvan lupavelvoitteet luiskausten ja maanpinnan noston osalta, koska näitä velvoitteita ei ole suoritettu vanhan ottoluvan aikana. Lupamääräyksillä on merkitystä pohjaveden pilaantumisen ehkäisemisellä ja alueen maisemoinnilla. (Lupamääräykset 1 ja 2) Hakijan on tarkkailtava toimintansa vaikutuksia pohjavesiin, jotta riittävät suojakerrokset turvataan sekä mahdolliset haitat talousvedenhankinnalle havaitaan riittävän ajoissa. Pohjaveden pilaaminen on kielletty. (Lupamääräykset 4) Keskittämällä maaperää mahdollisesti saastuttavat toiminnot (esim. tankkaukset) tietylle pienialaiselle alalle pienennetään saastumisriskiä, helpotetaan valvontaa ja pilaantumisen ehkäisy- ja torjuntatoimenpiteet voidaan keskittää tietylle ennalta sovitulle paikalle. Polttoaineiden ja muiden pohjavedelle haitallisten aineiden käsittelystä on annettu määräykset pohjaveden pilaantumisen estämiseksi ja yleiset määräykset jätehuollosta roskaantumisen estämiseksi. (Lupamääräykset 6-7) 8

9 Maa-ainesten luvan haltijan tulee palauttaa ottoalueen maaperän olosuhteen ja muodot niin että kasvillisuus ja metsittyminen on mahdollista. Alueen maisemointi ja jälkihoito on suoritettava ottotoiminnan aikana, jotta pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei pääse syntymään. (Lupamääräys 9) Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu kuten maa-aineslain 23 a :ssä ja maa-ainesasetuksessa edellytetään. (Lupamääräykset 14) Maa-aineslain 12 :n mukaan lupaviranomainen voi määrätä hakijan antamaan ennen ainesten ottamista vakuuden. Vakuus määräytyy 2,6 ha:n ottoalueen perusteella, koska ottoalue kattaa tämän alueen kokonaisuutena. (Lupamääräykset 16) Sovelletut oikeusohjeet Maa-aineslaki (555/1981) 3, 4, 5, 5a, 6, 7, 9, 10-13, 19-20, 23, 23 a Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005): 1-4, 6-9 Jätelaki (646/2011): 6, 72,73 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) 1-4 Maa-aineslain valvontataksa, Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen hallitus Lisäksi on huomioitu seuraavat ohjeet: Ympäristöministeriö (2001), ympäristöopas 85: Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito Ympäristöministeriö (2009), ympäristöhallinnon ohjeita 1: Maa-ainesten kestävä käyttö Julkipano, tiedoksisaanti Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä on Päätöksen katsotaan tulevan asianomaisten tietoon antamispäivänä. Päätös lähetetään hakijalle, maanomistajalle, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle, Jokilaaksojen pelastuslaitokselle ja Reisjärven vesiosuuskunnalle. Hakemusvaiheessa kuulluille lähetään päätöksen antamisesta tiedoksiannot. Maksu Luvan hakijan on maksettava lupahakemuksen tarkastamisesta taksan kohdan 1.3 perusteella 800 (Peruspalvelukuntayhtymä Selänne, maa-ainestaksa 2016). Lupahakemuksen käsittelyyn on käytetty työaikaa 16 h x 50 = 800. Valvontamaksu Maa-ainesten ottamistoiminnasta peritään kulloinkin voimassa olevan taksan mukainen valvontamaksu. Valitusosoitus Valitusosoitus päätöksen liitteenä (Pohjois- Suomen hallinto-oikeus 30 pv.) Päätöksen valmistelija ja esittelijä, Heikki Estola ympäristötarkastaja PpKy Selänne 9

10 VALITUSOSOITUS Liite 1 Maa-aineslain mukaisiin päätöksiin saa hakea muutosta valittamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen, jonka yhteystiedot ovat seuraavat: Isokatu Oulu (PL 189, Oulu) Vaihde: Telekopio pohjois-suomi.hao@oikeus.fi Lähettämisestä ns. sähköisenä viestinä on tarkemmat säännökset sähköisestä viranomaisasioinnista annetussa laissa (13/2003). Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvanhakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus). Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää päätöksen antopäivästä tätä päivää lukuun ottamatta. Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. 10

11 Liite 2 11