Ympäristölautakunta Päätös annetaan julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Ymp.ltk liite 2 Ympäristölautakunta Päätös annetaan julkipanon jälkeen PÄÄTÖS MAATALOUSYHTYMÄ JUHA JA TIMO LEPPÄSEN MAA-AINESLAIN 4 :N MUKAISESTA MAA-AINESTEN OTTAMISLUPAHAKEMUKSESTA REISJÄRVEN KANTINKANKAAN POHJAVESIALUEELLE Hakija Maatalousyhtymä Leppänen Juha ja Timo Rannantie Reisjärvi yhteyshenkilö: Juha Leppänen p Maanomistaja Juha ja Timo Leppänen Sopentie 224, Köyhänperä Rannantie 47, Reisjärvi Ottamisalue ja alueen nykytila Ottoalue sijaitsee Reisjärven kunnan Kantinkankaan soraotto-alueella, noin 5 km Reisjärveltä Pihtiputaan suuntaan (Luomasentie 6) tilalla Kanttila (RN:o ). Kyseessä on vanhan ottopaikan loppuun hyödyntäminen ja maisemointi. Alueen vanha maaainestenottolupa on päättynyt Kantinkangas kuuluu osana Suomen poikki kulkevaa pitkittäisharjujaksoon. Kantinkankaan harjumuodostuma on muodoltaan tasainen ja laakea kangas, jossa sora, - hiekka- ja silttikankaan kerrokset vaihtelevat toisiinsa limittyneinä. Alueen kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivan kankaan metsää. Aiemmasta vuosikymmenten aikana tapahtuneesta ottotoiminnasta johtuen on alueella lukuisia määriä erikokoisia maa-ainesten ottokuoppia. Muutamille ottotoiminnan piirissä olleille kiinteistöille on jo tehty vaadittavat jälkityöt, muuten osa vanhoista kuopista on jäänyt luiskaamattomina metsittymään. Mikäli kantinkankaalla sallitaan jatkossakin pienimittakaavainen maisemoiva maa-ainestenotto, alueesta muodostuu kumpuileva ja loivapiirteinen pienympäristö- ja maisemakokonaisuus. Lähimmät asutukset sijaitsevat noin 200 metrin etäisyydellä alueen pohjois- puolella. Lähimmät vesistöt ovat kohteen länsipuolella noin 1.1 kilometrin päässä sijaitseva Reisjärvi ja kohteen itäpuolella noin 1.4 kilometrin päässä sijaitseva Köyhänjärvi. Toiminnanharjoittajalla on tilan Lehtimäki RN:o omistajan Setti Luotolan perikunnan suostumus siitä, että maa-ainestenotto voidaan ulottaa heidän rajaan asti (ns. alas oton). Ottamisalueen kaakkoispuolella olevan Luomasentien suojaksi jätetään n. 30 metrin suojavyöhyke

2 Naapuritilat ja lähimmät asuinkiinteistöt RN:o RN:o RN:o RN:o RN:o RN:o RN:o Alueen kaavoitu ja pohjavesialueet Pohjois- pohjanmaan maankuntakaavassa ottoalue on luokiteltu vedenoton kannalta tärkeäksi pohjavesialueeksi. Muita maakuntakaavamerkintöjä alueella ei ole, eikä alueella ole voimassa osayleiskaavaa. Alueelle on tehty kantinkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma Maaainesten otto lähisuoja-alueella on kielletty lukuunottamatta avattujen ottopaikkojen yhdistämiseen ja maisemointiin liittyvää maa-aineksenottoa. Alue kuuluu kantin vedenottamon lähisuojavyöhykkeeseen, etäisyys pumppaamoon on noin 1.0 kilometriä. Ottoalueelle on asennettu pohjaveden tarkkailuun havaintoputki, jonka putken pää on tasossa + 118,59. Pohjavesi on mitattu olevan keskimäärin tasolla Länsipuolella, Reisjärven kunnan omistamalla soranottoalueella sijaitsee vesilaitoksen havaintoputki, josta myös pystytään tarkkailemaan pohjaveden pintaa. Kyseinen putken pää on tasossa + 116,89 ja pohjaveden pinta vanhan ottamissuunnitelman mukaan. Maastotutkimukset Lupahakemuksen kohteena oleva Kanttila tilalta saatavat materiaali ovat silttiä, suodatin- ja eristyshiekkaa sekä soraa. Siltti ja hiekka otetaan muodostuman pintakerroksista ja sora pohjatasolta. Maa-ainesten ottamistoiminta Alueelta otetaan soraa ja hiekkaa suunnitelman mukaan m 3 noin 1 hehtaarin alueelta. Haettu ottomäärä saavutetaan ottotasossa , jolloin pohjaveden ja alimman ottotason väliin jää 4 metriä suojakerrosta. Lupaa haetaan 10 vuodelle ja arvioitu vuotuinen otto on 2000 m 3. Ottaminen voidaan ulottaa aivan tilan R:No 18:27 rajaan kiinni, tästä on saatu kirjallinen suostumus perikunnan jäseniltä. Rajaa vasten jätetään luiskaus 1:3 kaltevuuteen. Irrotettua soraa voidaan mahdollisesti jalostaa välppäten ja seuloen. Murskaustoimintaa ei suoriteta. Pintamaat ja käyttämättömät ainekset varastoidaan montulle ja käytetään maisemointitöissä. Liikenne ottamisalueelle tapahtuu Pihtiputaan- ja Kanugintien kautta. Ottamistoiminnassa tarvittavat polttoaineet varastoidaan alueella lukollisissa kaksoisvaippasäiliöissä. Alueella on aina saatavissa imeytysmateriaaleja mahdollisten letkurikko- tai ylitäyttötapausten varalle. 2

3 Jälkihoitotoimenpiteet Jo ottotoiminnan aikana aloitetaan niille tilan osille, joista materiaalien ottaminen on jo tullut loppuun suoritetuksi jälkityöt. Jälkityöt koostuvat siistimis- tasaus- ja luiskaustöistä. Saatavien materiaalien tultua kokonaisuudessaan loppuun otetuksi jälkityöt toteutetaan suunnitelman mukaisesti koko tilan alueelle. Jälkitöiden tultua loppuun suoritetuiksi alue jätetään metsittymään luontaisesti ja alueelle muodostuu puustoltaan ympäröivään luontoon mukautuva talousmetsä. Tehdyn kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan kaivannaisjätteenä toiminnasta ei synny pintamaita juurikaan ottotoiminnan aikana. Kantoja ja hakkuutähteitä tulee arviolta 30 k-m 3. Vaikutukset ympäristön luonnonarvoihin Ottotoiminnan aikana ja sen päätyttyä pohjavettä suojataan vähintään neljän metrin paksuisella, koskemattomalla suojakerroksella. Ottoalueella ei säilytetä poltto- eikä voiteluaineita, eikä alueella tehdä huolto- eikä korjaustöitä. Näin pyritään pohjaveden suojelun lisäksi vähentämään muita ympäristöhaittoja. Vireilletulo Hakemus on laitettu vireille Reisjärven kunnan maa-ainesviranomaiselle, jona toimii Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ympäristölautakunta. Nähtävilläolo ja kuuleminen Hakemuksesta on kuulutettu Reisjärven kunnantalolla , jolloin asiakirjat on pidetty nähtävillä Reisjärven kunnantalon neuvonnassa. Rajanaapureita ja lähiasukkaita kuultiin erillisillä kuulemiskirjeillä. Muistutukset Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia. Lausunnot Hakemuksesta pyydettiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ja Reisjärven vesiosuuskunnan lausuntoja, sillä suunniteltu ottoalue sijoittuu vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle. Jokilaakson pelastuslaitoksella ei ollut hakemukseen lausuttavaa. Reisjärven Vesiosuuskunnan lausunto Maatalousyhtymä Leppäsen Juha ja Timo maaaineslupahakemukseen Reisjärven vesiosuuskunta on tutustunut maatalousyhtymä Juha ja Timo Leppäsen maaaineslupahakemukseen tilalla Kanttila RN:o 18:27. Reisjärven vesiosuuskunta ei vastusta luvan myöntämistä. Mikäli lupa myönnetään tulee hakemuksessa mainitut pohjaveden suojaamistoimet toteuttaa. Pohjaveden suojakerrokseksi tulisi jättää vähintään neljän metrinkerros, johon ei kohdisteta ottoa missään vaiheessa. Myös niiden viranomaisvalvonnasta on huolehdittava. Polttoaineita alueella ei tulisi varastoida. Hakemuksessa jää epäselväksi Lehtimäen tilan puolelle tapahtuva luiskaus. Mikäli sitä toteutetaan oton yhteydessä, kuten selostusosassa kuvataan, tulisi näilläkin maaaineksilla olla ottolupa, jos ne viedään pois. 3

4 suotavaa olisikin, että luiskaus toteutettaisiin Kattilan ottoaluetta täyttäen. ELY-keskuksen lausunto Maatalousyhtymä Leppänen Juha ja Timo maaaineslupahakemukseen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että alueelta voidaan ottaa maa-aineksia ilman vesilain mukaista lupaa edellyttäen, että ottaminen tapahtuu MAL 3 4 mom. määräysten, ottamissuunnitelman ja muutoinkin hyvän ottamiskäytännön mukaisesti. Luvassa tulee asettaa riittävät maa-aineslain 11 :n mukaiset lupamääräykset sekä ottaa huomioon alla esitetyt näkökohdat. 1.Ottamisen yhteydessä on varmistettava, että ylimmän luonnontilaisen pohjavedenpinnan yläpuolelle jää vähintään neljän (4) metrin rikkomaton suojamaakerros. Mikäli orsivettä esiintyy alueella, on sen tasoa tarkkailtava ja ylimmän havaittavan orsivesipinnan yläpuolelle jätettävä vähintään metrin vahvuinen suojakerros. Pohjavedenpinnan korkeuden seurantaa on toteutettava ottoalueella sijaitsevista putkista neljä kertaa vuodessa niin, että pohjavedenpinnan kevät- ja syysmaksimit tulevat huomioiduiksi. Vuosittaiset tarkkailutulokset on toimitettava maa-aineksenottoa valvovalle viranomaiselle ja pyydettäessä ELY- keskukselle. 2. Ottamisalue tulee merkitä maastoon ennen ottamistoiminnan aloittamista. Ottoalueelle on asennettava kiinteät korkomerkit, joista voidaan helposti valvoa maaaineksen oton edistymistä ja suojamaakerrosten riittävyyttä. Kaikkien naapuritilojen rajoihin on jätettävä vähintään 10 metrin suojavyöhyke, mikäli naapuritiloilla ei ole aikaisempia, voimassa olevia tai hakuvaiheessa olevia maa-aineksenottolupia. 4. Maa-aineksen otto on toteutettava niin, ettei missään vaiheessa pääse syntymään pohjaveden pilaantumisvaaraa. Mikäli ottoalueella varastoidaan öljytuotteita, on varastoinnissa toteutettava riittävät vesiensuojelutoimenpiteet. Tätä koskevat tarkemmat määräykset on liitettävä maa-aineksenottolupaan. 5. Mikäli suojamaakerroksen ylin pinta on moreenia, silttiä, savea tai muuta tiiviipää ainesta, on sen päälle jätettävä tai kasattava riittävän paksuinen puhtaasta karkeammasta lajittuneesta aineksesta maakerros metsän kasvun varmistamiseksi ja seisovien vesien muodostumisen ehkäisemiseksi. Alueelta kuorittuja pintamaita ei saa käyttää alueen täyttöihin tai luiskauksiin. Muualta tuotuja tarkastamattomia ja valvontaviranomaisen hyväksymättömiä jäte-, ylijäämä- tai muita maita ei saa varastoida alueelle tai käyttää alueen jälkihoidossa. 6. Ottamisalueen seinämät on muotoiltava kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. Alueelta kuorittuja pintamaita ei saa käyttää alueen täyttöihin tai luiskauksiin. Muualta tuotuja tarkastamattomia ja valvontaviranomaisen hyväksymättömiä jäte-, ylijäämä- tai muita maita ei saa varastoida alueelle tai käyttää alueen jälkihoidossa. Ottoalueen jälkihoito tulee tehdä suunnitelman mukaisesti ympäristöhallinnon ohjeiden (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009, Liite 9) periaatteita noudattaen, sisältäen alueen muotoilun, pintamateriaalin levityksen ja kasvillisuuden palauttamisen istuttamalla. Tätä koskevat tarkemmat määräykset on liitettävä maa-aineksenottolupaan. Lopuksi 4

5 Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskus muistuttaa vaikka etukäteen arvioiden ei pinta- tai pohjavesiin kohdistuvia haittoja ei tulisikaan, on toiminnanharjoittaja vesilain mukaisessa vastuussa mahdollisesta vesiin kohdistuvista haitoista ja siten velvollinen muun muassa tarvittaviin korjaus- ja korvaustoimenpiteisiin. Lupapäätöksen antamisen jälkeen kyseinen lupapäätös ja yksi sarja sen mukaisia lupahakemusasiakirjoja tulee lähettää Pohjois- Pohjoismaan ELY- keskukselle (MAL 19 ) Luvan haltijan on tehtävä ilmoitus lupaviranomaiselle otetusta aineksen määrästä ja laadusta vuosittain viimeistään tammikuun 31. päivänä. (MAL 23 a, MAA 9 ). Luvan haltijan tulee täyttää ja lähettää ottoilmoituslomake mikäli mahdollista aina sähköisesti. Ilmoitus tehdään Maa-ainestenotto ilmoituslomakkeella, joka löytyy Suomi.fi/ asiointiympäristössä täyttö- ja lähettämisohjeineen internet-osoitteesta: =Browser&XsnLocations=/Lomakkeet/maa_ainesottoilmoitus.xsn&Source= Kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai luvan voimassaoloaika on kulunut umpeen, on alueella toimitettava loppukatselmus valvontaviranomaisen määräämällä tavalla, jollei luvassa ole toisin määrätty (MAA 7 ). Maa-ainesluvan haltiaan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle loppukatselmuksen pitämistä varten. Valvontaviranomaisen tulee tehdä muistio loppukatselmuksesta, josta käy ilmi lupamääräysten toteutuminen. ELY-keskukselle tulee myös varata mahdollisuus osallistua loppukatselmukseen. Vastine lausuntoihin Hakija ei jättänyt vastinetta lausuntoihin. Asian ratkaisu Maa-aineslain 7 :n tarkoittamana lupaviranomaisena Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ympäristölautakunta on tutkinut asian ja päättää myöntää haetun luvan Maatalousyhtymälle Leppänen Juha ja Timo tilalle Kanttila 18:27 maa-ainesten ottamiseen hakijan esittämän ottamissuunnitelman mukaisesti sekä seuraavin lupamääräyksin: OTTAMISESSA ON NOUDATETTAVA SEURAAVIA EHTOJA: 1. Ottaminen on tehtävä ottosuunnitelmassa ( Olavi Visuri) esitetyn mukaisesti, ellei näistä lupaehdoista muuta johdu. Maa- ainesten ottomäärä m 3 ktr. Alin maa-ainesten ottotaso on Oton yhteydessä on varmistettava, että ylimmän luonnontilaisen pohjavedenpinnan yläpuolelle jää vähintään neljän (4) metrin rikkomaton suojamaakerros. Pohjavedentasoa on seurattava pohjaveden havaintoputkesta luotettavalla tavalla niin, että pohjavedenpinnan kevät- ja syysmaksimit tulevat huomioiduiksi. Vuosittaiset tarkkailutulokset on toimitettava Reisjärven kunnan maa-aineksenottoa valvovalle viranomaiselle ja pyydettäessä ELYkeskukselle. 3. Ottamisen seurantaa varten on asennettava riittävät ja selkeästi erottuvat maastomerkinnät; kulmapaalut sekä korkeusmerkit. Merkinnät on oltava selvästi näkyvillä koko ottamisen ajan. 4. Ottamisen aloittamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. 5

6 5. Maa-aineksen otto on toteutettava niin, ettei missään vaiheessa pääse syntymään pohjaveden pilaantumisvaaraa. Alueella ei saa säilyttää poltto- ja voiteluaineita tai ympäristölle haitallisia kemikaaleja ilman riittäviä suojarakenteita, eikä niitä saa säilyttää alueella enempää kuin välttämätön tarve edellyttää. Polttoainesäiliöt tulee sijoittaa katettuihin, tiiviisiin ja riittävän tilaviin suoja-altaisiin, joiden kunto on tarkastettava ennen käyttöönottoa. Polttoainesäiliöiden suojarakenteiden tulee olla sellaiset, ettei säiliöiden täyttämisestä tai koneiden ja autojen tankkauksesta aiheudu öljypäästöjen vaaraa. Koneiden tankkaus- ja säilytysalueeksi määritellään tietty, pienialainen osa alueesta, joka tiivistetään nesteitä läpäisemättömäksi esim. HDPE- muovikalvolla (ohje liitteenä 2). Varastoalueen kuivattaminen on tehtävä hallitusti pumppaamalla; mikäli kuivatusvedessä on merkkejä polttoaineesta, sitä ei saa laskea maahan vaan se on toimitettava asianmukaiselle vastaanottajalle. Alueelle on varattava imeytysmateriaalia työkoneiden nestevuotojen varalle sekä sammutuskalustoa tulipalon varalle. 6. Alueen jätehuolto on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa pohjavedelle eikä aluetta roskata. Alueelta kuorittuja pintamaita ei saa käyttää alueen täyttöihin tai luiskauksiin. Muualta tuotuja tarkastamattomia ja valvontaviranomaisen hyväksymättömiä jäte-, ylijäämätai muita maita ei saa varastoida alueelle tai käyttää alueen jälkihoidossa. 7. Ottamisen yhteydessä tulee huolehtia siitä, ettei öljyjä tai muita pohjavedelle vaaraa aiheuttavia aineita pääse maaperään, pintavesiin tai pohjaveteen. Öljyvahingon tapahtuessa tulee ryhtyä välittömästi torjuntatoimenpiteisiin ja tehdä ilmoitus Jokilaaksojen pelastuslaitokselle ja kunnan ympäristöviranomaiselle. 8. Maa-ainesten otto tulee toteuttaa järjestelmällisesti ja jälkihoitotoimia (maanpinnan muotoilu ja luiskaus) tulee tehdä ottamistoiminnan edistymisen mukaan. Ottoalueen luiskattavat reunat on muotoiltava vähintään 1:3 kaltevuuteen tai loivemmiksi. Muotoilu on tehtävä vaiheittain ottamisen aikana sekä ympäröivän maaston muodot huomioiden. Ottoalueen jälkihoito on tehtävä ympäristöhallinnon ohjeiden (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009, Liite 9) periaatteita noudattaen. Kaikki kunnostustoimet tulee saattaa loppuun luvan voimassaoloaikana. 9. Alue tulee merkitä ottamistoiminnasta kertovin varoitusmerkein (tulotiet) ja putoamisvaaralliset jyrkänteet tulee aidata tai vähintäänkin lippusiimoittaa. 10. Hakija vastaa ja huolehtii siitä, että urakoitsijat saavat tämän päätöksen tiedokseen ja noudattavat sitä. 11. Maa-ainesluvan haltijan tulee ilmoittaa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen aluehallinnon tietohallintopalvelu yksikkö (AHTI) Kokkolan toimipisteen NOTTO - rekisteriin vuosittain otetun maa-aineksen määrä ja laatu seuraavan vuoden tammikuun 31. päivään mennessä. Luvan haltijan tulee täyttää ja lähettää ottoilmoituslomake mikäli mahdollista aina sähköisesti. 12. Luvan voimassaolo päättyy Ottamisen loputtua tai lupa-ajan kuluttua umpeen, on alueella toimitettava loppukatselmus, jonka pyytämisestä on vastuussa luvan haltija. ELYkeskukselle tulee varata mahdollisuus osallistua loppukatselmukseen. 13. Ottamistoiminnan ja jälkitöiden vakuudeksi tulee hakijan toimittaa ennen ottamisen aloittamista 2500 :n suuruinen hyväksyttävä vakuus (esim. pankkivakuus) Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ympäristölautakunnalle Vakuuden. Arvioitu 6

7 maisemointikustannus on /ha, (Ympäristöopas 85, YM 2001). on oltava voimassa asti. Perustelut Lupa myönnetään, sillä asianmukaiset ottamissuunnitelmat on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :n rajoitusten kanssa, kun lisäksi otetaan huomioon tässä päätöksessä annettujen lupamääräysten vaikutus. Lupamääräyksissä on otettu huomioon Pohjois- Pohjanmaan ELY keskuksen ja Reisjärven vesiosuuskunnan lausunnot. Lupamääräyksillä vähennetään ottamistoiminnan haitallisia vaikutuksia luontoon ja maisemakuvaan sekä pohjaveteen. Maa-ainesten ottoalueen aikaisempi toimija on tehnyt sopimuksen Lehtimäki- tilan omistajien kanssa, että maa-aineksia voidaan ottaa rajaan asti. Lupaviranomainen katsoo, että 10 metrin suojaetäisyyttä naapurirajaan ei tarvita, koska hakijalla on naapurin suostumus otosta kiinteistön rajaan asti. Maa-aineslain 11 :n mukaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Ottopaikka on sijoitettava ja ottaminen järjestettävä maa-aineslain 3 :n mukaisesti niin, että vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. (Lupaehdot 1-12) Hakijan on tarkkailtava toimintansa vaikutuksia pohjavesiin, jotta riittävät suojakerrokset turvataan sekä mahdolliset haitat talousvedenhankinnalle havaitaan riittävän ajoissa. Pohjaveden pilaaminen on kielletty. (Lupaehto 2) Keskittämällä maaperää mahdollisesti saastuttavat toiminnot (esim. tankkaukset) tietylle pienialaiselle alalle pienennetään saastumisriskiä, helpotetaan valvontaa ja pilaantumisen ehkäisy- ja torjuntatoimenpiteet voidaan keskittää tietylle ennalta sovitulle paikalle. Polttoaineiden ja muiden pohjavedelle haitallisten aineiden käsittelystä on annettu määräykset pohjaveden pilaantumisen estämiseksi ja yleiset määräykset jätehuollosta roskaantumisen estämiseksi. (Lupaehdot 5-7) Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu kuten maa-aineslain 23 a :ssä ja maa-ainesasetuksessa edellytetään. (Lupaehto 11) Maa-aineslain 12 :n mukaan lupaviranomainen voi määrätä hakijan antamaan ennen ainesten ottamista vakuuden. (Lupaehto 13) Sovelletut oikeusohjeet Maa-aineslaki (555/1981) 3, 4, 5, 5 a, 6, 7, 10-13, 19-20, 23, 23 a, 23 b Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005): 1-4, 6-9 Ympäristönsuojelulaki (578/2014): 16 ja 17 Jätelaki (646/2011) 72, 73 Maa-aineslain valvontataksa, Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen hallitus Lisäksi on huomioitu seuraavat ohjeet: Ympäristöministeriö (2001), ympäristöopas 85: Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito 7

8 Ympäristöministeriö (2009), ympäristöhallinnon ohjeita 1: Maa-ainesten kestävä käyttö Julkipano, tiedoksisaanti Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä on Päätöksen katsotaan tulevan asianomaisten tietoon antamispäivänä. Päätös lähetetään hakijalle, maanomistajalle, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle, Jokilaaksojen pelastuslaitokselle ja Reisjärven vesiosuuskunnalle. Hakemusvaiheessa kuulluille lähetään päätöksen antamisesta tiedoksiannot. Maksu Luvan hakijan on maksettava lupahakemuksen tarkastamisesta taksan kohdan 1.2 perusteella 600. Lupahakemuksen käsittely on ollut laajuudeltaan ja työmäärältään tavanomaista suuremmaksi. Lupamaksun laskelmaperuste 12 tuntia X 50 = 600. (Peruspalvelukuntayhtymä Selänne, maa-ainestaksa 2014). Valitusosoitus Valitusosoitus päätöksen liitteenä (Pohjois- Suomen hallinto-oikeus 30 pv) Lupapäätöksen esittelijä Ympäristötarkastaja Heikki Estola 8

9 VALITUSOSOITUS Liite 1 Maa-aineslain mukaisiin päätöksiin saa hakea muutosta valittamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen, jonka yhteystiedot ovat seuraavat: Isokatu Oulu (PL 189, Oulu) Vaihde: Telekopio pohjois-suomi.hao@oikeus.fi Lähettämisestä ns. sähköisenä viestinä on tarkemmat säännökset sähköisestä viranomaisasioinnista annetussa laissa (13/2003). Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvanhakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Pohjois- Pohjanmaan ELY- keskus). Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää päätöksen antopäivästä tätä päivää lukuun ottamatta. Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. 9

10 Liite 2 10