Paikka Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros, Espoo

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 23 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 17:35-20:10 Paikka Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros, Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Tiina Thure-Toivanen, puheenjohtaja Simon Elo Erika Granfelt Tony Hagerlund Teijo Harinen Janna Koivisto Mervi Kukkonen Katja Lahti Leena Lakovaara Nico Rönnberg Sami Suomalainen Arto Turunen Kirsi Törmänen-Petman Muut saapuvilla olleet Saara Hyrkkö Titta Tossavainen Virpi Mattila Tuija Seppänen kaupunginhallituksen edustaja suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja kehittämispäällikkö sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 23 Allekirjoitukset Tiina Thure-Toivanen puheenjohtaja Tuija Seppänen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Mervi Kukkonen Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8 krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 23 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 26 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 27 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 28 Arviointi varhaiskasvatuksen koulutuksen tilasta ja 6 kehittämistarpeista Suomessa 29 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen arvioitu 10 päivähoitopaikkatilanne vuoden vaihteessa Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden talousarvion seuranta tilanteesta Raportti taiteen perusopetuksen toteutumisesta 14 päiväkodeissa syksyllä n kokousaikataulu keväällä

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus oli kutsuttu koolle n puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä n jäsenille sekä kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja kaupunginhallituksen edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Mervi Kukkonen.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / / / Arviointi varhaiskasvatuksen koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista Suomessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi varhaiskasvatuksen koulutuksesta tehdyn arvioinnin Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Kansallinen varhaiskasvatuksen koulutuksen arviointi toteutettiin vuosina Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) ja Koulutuksen arviointineuvoston (KAN) yhteisarviointina. Arviointi kohdentui yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sekä toisella asteella ammatillisena koulutuksena toteutettavaan varhaiskasvatuksen koulutukseen. Varhaiskasvatuksen koulutusta ei ole aiemmin arvioitu neuvostojen toimesta. Varhaiskasvatuksen koulutuksen arvioinnin tavoitteena oli tuottaa kokonaiskuva ja tietoa varhaiskasvatuksen koulutuksen tilasta, eri tutkintojen vahvuuksista ja kehittämishaasteista suhteessa varhaiskasvatustyön kehittyviin ja muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja koulutusjärjestelmän toimivuuteen. Suomalaisen varhaiskasvatuksen keskeisenä voimavarana pidetään hyvin koulutettua henkilöstöä. Nyt valmistunut koulutuksen arviointi antaakin tietoa koulutuksen uudistamisen ja kehittämisen ohella myös koko varhaiskasvatusjärjestelmän, varhaiskasvatuksen lainsäädännön ja hallinnon uudistuksiin. Varhaiskasvatuksen koulutuksen arviointi ajoittui valtakunnallisesti mielenkiintoiseen ja arvioinnin kannalta haasteelliseen ajankohtaan, jossa julkisen varhaiskasvatuksen yhteiskunnalliset tehtävät, paikka palvelujärjestelmän kokonaisuudessa ja varhaiskasvatuspalveluiden toteuttamisen tavat ja ehdot ovat uudistumassa. Pääministeri Kataisen

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / 23 hallitusohjelman (Valtioneuvosto 2011) mukaan laadukas ja saavutettavissa oleva varhaiskasvatus ja esiopetus taataan koko ikäluokalle. Osana hallitusohjelman toimeenpanoa varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirrettiin sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön vuoden 2013 alusta lukien. Parhaillaan työskentelee työryhmä, jonka tehtävänä on valmistella varhaiskasvatuslainsäädäntöä ja arvioida esitettyjen ratkaisujen yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Tavoitteena on, että eduskunta käsittelee lakia varhaiskasvatuksesta kevätistuntokaudella Esiopetusta kehitetään koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana opetuksena. Kesäkuussa 2013 esiopetuksen velvoittavuutta pohtineet selvitysmiehet saivat työnsä valmiiksi ja esittivät raportissaan esiopetuksen muuttamista velvoittavaksi koko ikäluokan pedagogisesti laadukkaaseen varhaiskasvatukseen osallistuminen varmistamiseksi ( kulttuuriministeriö 2013a). Varhaiskasvatuksen koulutuksen arvioinnissa korostui tulevaisuusperspektiivi. Tulevaisuuden kehityssuuntia pohtiessaan arviointiryhmä piti yhtenä ohjenuoranaan Suomen hallitusohjelman linjauksia. Hallitusohjelmassa varhaiskasvatuksen nähdään koostuvan hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Lähtökohtana on laaja-alaiseen, monitieteiseen tietoon ja tutkimukseen sekä pedagogisten menetelmien hallintaan perustuva kokonaisvaltainen näkemys lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehittäminen ja lasten oppimispolun huomioiminen helpottavat varhaista puuttumista oppimisvaikeuksiin sekä koulutuksellisen tasa-arvon tavoitteiden toteutumista. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on, että varhaiskasvatuksella luodaan entistä vahvempaa perustaa lapsen persoonallisuuden sekä taitojen, kykyjen ja arvopohjan tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle, elinikäiselle oppimiselle sekä hyvinvoinnille ja terveydelle. Varhaiskasvatuksen merkitys on tärkeä sosiaalisuuteen kasvattajana ja sosiaalisten lähtökohtien tasoittajana. Olennaista on, että jo varhaiskasvatuksessa pystytään varmistamaan hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kaikille tukemalla monipuolisin toimin erityistä tukea tarvitsevia sekä syrjäytymisvaarassa olevia lapsia. (Valtioneuvosto 2011.) Arvioinnin piiriin rajattiin ne tutkinnot ja koulutukset, jotka kattavat valtaosan alle kouluikäisten varhaiskasvatuksen hoito-, kasvatus-, opetusja johtamistehtäviin kelpoisuuden tuottavista tutkinnoista. Näitä tutkintoja järjestivät arviointiajankohtana seitsemän yliopistoa, 21 ammattikorkeakoulua ja 70 ammatillisen koulutuksen järjestäjää. Arviointimenetelminä käytettiin aiempiin tutkimuksiin, selvityksiin ja taustaaineistoihin kohdistunutta dokumenttianalyysia, opetussuunnitelmien ja tutkinnon perusteiden analysointia, koulutuksen järjestäjien suorittamaa tutkintokohtaista itsearviointia, kunnille suunnattua työelämäkyselyä sekä valtionhallinnon ja opiskelijajärjestöjen edustajille suunnattuja teemahaastatteluita. Tämän aineiston pohjalta arviointiryhmä laati koulutussektorikohtaisia suosituksia yliopistokoulutuksen,

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / 23 ammattikorkeakoulukoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi. Lisäksi arviointiryhmä laati kaikkia kohteena olleita sektoreita ja tutkintoja koskien seuraavat suositukset koulutuksen sisältöjen, pedagogisten prosessien, opiskelijavalintojen, koulutusjatkumoiden sekä koulutusrakenteen toimivuuden kehittämiseksi. - Kaikkien varhaiskasvatuksen koulutusten opetussuunnitelmien uudistamisessa tulee huomioida aiempaa vahvemmin yhteiskunnan ja kulttuurin muutosta, lapsuutta ja sen muutosta, lasten kehitystä ja oppimista, varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa sekä kasvatusyhteisöjen toimintaa ja kehittämistä koskevat sisällöt. - Koulutuksen järjestäjien tulee terävöittää opetussuunnitelmadokumenttiensa viestivyyttä ja läpinäkyvyyttä. Opetussuunnitelmissa tulee näkyä selkeästi tutkintojen pedagogiset prosessit, keskeisimmät sisällöt, osaamistavoitteet sekä oppimisen ja osaamisen arviointiperiaatteet. Tietoperustan tulee olla ajankohtainen ja käytettävä kirjallisuus sekä muu materiaali tulee ilmoittaa etukäteen. - Varhaiskasvatuksen koulutuksen järjestäjien tulee tiivistää valtakunnallisella tasolla yhteistyötään opetussuunnitelmien laadinnassa ja kehittämisessä. Keskeisiä yhteistyössä arvioitavia ja tarkasteltavia asioita ovat tutkintojen / koulutusten tavoitteet ja sisällöt sekä opetussuunnitelmiin sisältyvät varhaiskasvatuksen ammatillisen osaamisen kuvaukset. - Varhaiskasvatuksen alalle tulee luoda uudenlainen koulutusten henkilöstölle suunnattu yhteistyön muoto. Sen puitteissa on mahdollista vuosittain käsitellä uusinta varhaiskasvatuksen tutkimusta ja pohtia sen merkitystä koulutusten sisällölliselle kehittämiselle. - Opiskelijavalintojen uudistamisen yhteydessä tulee varmistaa luotettavan, alalle soveltuvuuden arvioinnin sisältyminen opiskelijavalintaprosessiin. Ammattikorkeakoulututkinnoissa ja ammatillisen koulutuksen tutkinnoissa on tärkeää, että valinta varhaiskasvatuksen alalle suuntautumisesta tehdään niin varhaisessa vaiheessa, että opiskelijoiden ammatillisen identiteetin rakentuminen mahdollistuu koulutusprosesseissa riittävästi. - Varhaiskasvatuksen koulutusten ja työelämän yhteistyötä tulee vahvistaa edelleen. Erityisen tärkeää on kehittää sellaisia yhteistyömuotoja, joissa opiskelijat sekä koulutusten ja työelämän toimijat voivat oppia ja kehittää yhdessä varhaiskasvatuksen koulutusta ja varhaiskasvatuksen ammatillisia käytäntöjä. - Varhaiskasvatuksen lainsäädännön uudistamisen yhteydessä tulee selkiyttää sitä, millaista osaamista varhaiskasvatuksen tulevat työtehtävät henkilöstöltä edellyttävät ja millaisella ammatti- ja koulutusrakenteella tätä osaamista voidaan parhaimmillaan tuottaa. - Varhaiskasvatuksen koulutuksen aloituspaikkojen määrää tulee tarkastella kokonaisuutena ja eri tutkintojen aloituspaikkojen keskinäisiä suhteita arvioida kansallisen, tulevaisuuteen luotaavan varhaiskasvatuspolitiikan näkökulmasta. - Maahamme tulee perustaa valtakunnallinen, tietyksi määräajaksi kerrallaan nimettävä varhaiskasvatuksen koulutuksen yhteistyöryhmä,

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / 23 jonka tehtäviin kuuluu varhaiskasvatuksen koulutuksen kehittämisen seuraaminen. - Varhaiskasvatuspalveluiden tuottajien ja koulutuksen järjestäjien tulee tiivistää yhteistyötään täydennyskoulutuksen järjestämisessä siten, että peruskoulutuksesta ja täydennyskoulutuksesta muodostuu selkeä jatkumo. - Kullakin koulutusasteella ja tutkinnossa tulee laatia selkeät ja joustavat väylät alalla tarvittavien pätevyyksien hankkimiseksi myös riittävän taustatutkinnon jälkeen. - Varhaiskasvatuksen koulutuksen seuranta-arviointi tulee toteuttaa viiden vuoden kuluttua. Arvioinnin suositellaan kohdistuvan erityisesti koulutuksen sisältöjen kehittymiseen ja koulutusrakenteen toimivuuteen. Linkki raporttiin: Varhaiskasvatuksenkoulutus Suomessa. Arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista Arvioinnin tulokset esitellään tarkemmin kokouksessa. Tiedoksi

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / / / Suomenkielisen varhaiskasvatuksen arvioitu päivähoitopaikkatilanne vuoden vaihteessa Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi vuoden vaihteen päivähoitopaikkatilanteen. Päätös varhaiskasvatuslautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö seuraa kuukausittain päivähoidon kysynnän muutoksia ja hoitopaikkojen riittävyyttä. Erityisesti seurannan kohteena on uuden kalenterivuoden alku, jolloin päivähoitoon tulee runsaasti uusia lapsia. Varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen esittelee kokouksessa päivähoitopaikkatilannetta lokakuussa Tiedoksi

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / / / Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2013 talousarvion seuranta tilanteesta Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh. (09) Jaana Turunen, puh. (09) Mervi Katainen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen Varhaiskasvatusjaosto merkitsee tiedoksi suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2013 talousarvion seurannan tilanteesta Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen kuukausiseuranta tilanteessa Talousarviossa on varauduttu järjestämään päivähoitopaikka lapselle. Päivähoitopaikkojen kysyntä on jatkanut kasvuaan. Päivähoitopaikkojen määrä vaihtelee kysynnän ja lasten ikärakenteesta johtuen vuoden aikana. Toukokuussa oli päivähoidossa yhteensä lasta, 600 lasta enemmän kuin talousarviossa oli varauduttu järjestämään keskimäärin vuoden aikana. Syyskuussa päivähoidossa oli vastaavasti 294 lasta vähemmän kuin talousarviossa, mutta edelliseen vuoteen verrattuna 271 lasta enemmän. TA /2013 9/2013 Päivähoidossa olevia lapsia Omat päiväkodit Perhepäivähoito

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / 23 Ostopalvelut Yksityisen hoidon tuki Lasten kotihoidon tuki Espoo-lisä Alle 3 -vuotiaiden lasten määrän vaihtelut erityisesti kunnallisissa päiväkodeissa vaikuttavat kustannuksiin. Toukokuussa oli alle 3 -vuotiaita lapsia noin 100 lasta vähemmän kuin edellisenä vuonna, mikä näkyy kustannuksia alentavana tekijänä henkilöstömenoissa. Syyskuussa alle 3 - vuotiaiden lasten prosenttiosuus päiväkodeissa olevista lapsista oli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Syksyn kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen saajien lukumäärä tarkentuu myöhemmin syksyllä. Tammikuussa aloitti toimintansa Roosaliinan päiväkoti Leppävaarassa. Talousarviossa varauduttiin myös Suurpellon (Matinkylä-Olari) ja Lipunkantajanpolun (Leppävaara) päiväkotien käyttöönottoon elokuussa Näiden päiväkotien valmistuminen viivästyy vuoden 2014 puolelle. Päiväkotihankkeiden viivästymisen sekä lisääntyneen kysynnän vuoksi on päiväkodeissa jouduttu tekemään poikkeusjärjestelyjä ottamalla muun muassa päiväkodin yhteisiä salitiloja lapsiryhmäkäyttöön sekä lisäämällä kasvatushenkilöstöä. Syksyn aikana lähes 200 lapsen päivähoito joudutaan edelleen toteuttamaan poikkeusjärjestelyin. Syksyn poikkeusjärjestelytarpeeseen on vaikuttanut myös perhepäivähoitajien ja sitä kautta perhepäivähoidossa olevien lasten määrä vähentyminen. Suomenkielistä esiopetusta järjestetään 100 päiväkodissa ja 40 koulussa suomenkielisen opetuksen tai varhaiskasvatuksen järjestämänä. Vakinaisen henkilöstön ja lyhytaikaisten sijaisten rekrytoinnissa on ollut ongelmia koko vuoden ja tilanne on vaikeutunut syksystä. Kaikkiin avoinna oleviin tehtäviin ei ole saatu palkattua kelpoisuuden omaavaa henkilöstöä. Kustannuksia alentavia tekijöitä talousarvion toteutumisessa ovat olleet alle 3 -vuotiaiden lasten määrän vaihtelut päivähoidossa, hankkeiden viivästymisen vaikutus, tilapäisjärjestelyjen toteuttaminen ilman lisätilakustannuksia, henkilöstön rekrytointivaikeudet sekä päivähoitopaikkojen käytön ja henkilöstömenoissa sijaisten käytön tehostaminen. Talous Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön muutettu talousarvio on 201,1 milj. euroa. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön menokertymä on lokakuussa 163,2 milj. euroa (81,1 %). Tulosyksikön menoissa ylityspainetta on palvelujen ostoissa, johtuen työvoimanvuokrauskustannuksista, sekä avustuksissa. Ylityspaineet katetaan tulosyksikön määrärahoista.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / 23 Toimintatulojen kertymä on 15,8 milj. euroa (69,6 %). Tulosyksikölle on annettu liian suuri tulo-odotus vuodelle Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön tulojen arvioidaan alittavan muutetun talousarvion eurolla. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön toimintamenojen arvioidaan alittavan muutetun talousarvion 3,7 milj. eurolla. Investointien ennustetaan alittavan muutetun talousarvion 0,5 milj. eurolla. Lipunkantajanpolun, Suurpellon ja Kepelin päiväkotien perustaminen siirtyi vuodelle Kohteiden ensikertaiseen kalustamiseen tulee olla varaus vuodelle Tiedoksi

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / / / Raportti taiteen perusopetuksen toteutumisesta päiväkodeissa syksyllä 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi taiteen perusopetuksen toteutumista koskevan raportin Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Taiteen perusopetuksen järjestäminen varhaiskasvatuksessa, päättämät periaatteet Päättäessään taiteen perusopetuksen toteuttamisen periaatteista varhaiskasvatuksessa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta edellytti, että arviointi erityisesti periaatteiden 3. ja osalta tuodaan lautakunnan käsiteltäväksi syksyllä Lisäksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta antoi virkamiesten tehtäväksi toimia niin, että yksittäisissä päiväkodeissa pyritään taiteen perusopetus järjestämään siten, että kaikki halukkaat saavat mahdollisuuden osallistua opetukseen ja että opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle tuodaan syksyllä 2013 selvitys, kuinka asia on toteutunut. päättämien periaatteiden mukainen yhteistyö päiväkotien ja taiteen perusopetusta järjestävien oppilaitosten välillä on käynnistynyt vähitellen syksyn 2013 aikana. Toiminnasta on siis vielä varsin vähän kokemuksia. Periaatteiden ja yhteistyön toteutumista on kuitenkin selvitetty sekä oppilaitosten että päiväkotien näkökulmasta. Selvitystyötä jatketaan myöhemmin, kun toiminnasta on saatu pidempiaikaista kokemusta. Tällöin selvitetään myös perheiden kokemuksia.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / 23 Päiväkotien yhteistyökumppanit ovat taiteen perusopetusluvan saaneita espoolaisia, voittoa tavoittelemattomia oppilaitoksia, jotka kuuluvat Espoon kaupungin yhteistyölinjaussopimuksen piiriin (Periaate 1.). Oppilaitokset ovat tekemänsä aluejaon mukaisesti esitelleet toimintaansa päiväkotien henkilökunnalle ja vanhemmille. Yhteistyö on käynnistynyt oppilaitoksen ja päiväkodin halukkuuden perusteella (Periaate 2.). Yhteistyö on syksyn aikana käynnistynyt seitsemän oppilaitoksen kanssa ja yhden oppilaitoksen kohdalla käynnistyy myöhemmin. Lisäksi ruotsinkielellä opetusta antava oppilaitos tekee yhteistyötä joidenkin ruotsinkielisten päiväkotien kanssa. Oppilaitokset ovat huolehtineet ilmoittautumisjärjestelyistä (Periaate 6.) ja ryhmät ovat syntyneet, jos lapsia on ilmoittautunut riittävästi. Taiteen perusopetusta annetaan syksyllä 2013 yhteensä 49 suomenkielisessä kunnallisessa päiväkodissa eli noin 35 %:ssa päiväkodeista. Lapsia siihen osallistuu yhteensä 1122, joka on noin 12 % suomenkielisten kunnallisten päiväkotien lapsista. Pääasiassa lapset ovat 3-6-vuotiaita, mutta kahdessa päiväkodissa mukana on myös alle 3- vuotiaita lapsia. Suurin osa taiteen perusopetusta saavista lapsista osallistuu musiikkileikkikoulutoimintaan, mutta myös tanssin, kuvataiteen, teatterin ja sirkustaiteen opetusta on saatu jonkin verran käynnistymään. Kiinnostus musiikkileikkikoulutoimintaan on ollut hieman tarjontaa suurempaa kuudessa päiväkodissa (12 %), jolloin aivan kaikki halukkaat eivät ole mahtuneet ryhmiin vaan ovat jääneet jonoon. Nämä lapset pääsevät oppilaitosten resursseista riippuen mukaan toimintaan, kun lapsia jää pois tai halukkaita lapsia tulee lisää niin paljon, että uusi ryhmä voidaan perustaa. Maksuhuojennusta tai vapaaoppilaspaikkaa on haettu 56 (5 %) lapselle ja kaikille hakeneille on ne myönnetty (periaate 7.). Oppilaitosten mukaan näitä hakemuksia voi tulla myöhemmin lisää. Taulukko 1. Yhteenveto taiteen perusopetuksen toteutumisesta kunnallisissa päiväkodeissa syksyllä 2013 oppilaitosten antamien tietojen mukaan

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / 23 Oppilaitos Yhteistyöpäiväkodit Ryhmien määrä Lasten Ryhmäkoko määrä yhteensä min - max Lasten ikäjakautuma min - max Kaikki halukkaat mahtuneet ryhmiin, kyllä / ei M aksuhuojennust a t ai vap aao p p ilasp aikka a hakeneid en lukumäärä M yö nnet t yjen maksuhuo jennusten ja vap aao p p ilasp aikko jen määrä T o imint a- suunnit elma tehty yhdessä päiväko - din kanssa, kyllä / o sit t ain / ei Päiväko d in henkilö kunt aa o llut mukana o p et uksen Lukukausimaksun aikana, kyllä / o sit t ain / ei suuruus, 1. Tauko / / 2 / 4 5 / 1 / Juvenalia / / 4 / 7 10 / 0 / Espoon 3. tanssiopisto / / 0 / 5 7 / 0 / Estrada / / 3 / 1 2 / 1 / ESKO / / 0 / 1 1 / 0 / Espoon 6. kuvataidekoulu / / 0 / 0 1 / 0 / Avonia (yhteistyö valmisteilla) 0 8. EMO / / 18 / 0 17 / 0 / Yhteensä / / 27 / / 2 / 2 Toimintasuunnitelmien tekeminen taiteen perusopetusta antavan opettajan ja päiväkodin henkilökunnan yhteistyönä ei ole vielä käynnistynyt kaikissa päiväkodeissa (Periaate 8.). Tähän tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota, jotta taiteen perusopetus voidaan paremmin integroida osaksi päiväkodin toimintaa. Oppilaitoksilla oli mahdollisuus esittää myös vapaamuotoisia kommentteja yhteistyöstä; seuraavassa muutamia otteita niistä: Tuosta toimintasuunnitelman yhdessä tekemisestä puhuin jokaiselle pkjohtajalle ja kyselin päiväkodin mahdollisia erityisteemoja. Niitä ei juurikaan ollut ja yhteinen palaveri muskariopen ja pk-henkilökunnan kanssa jäi valitettavasti toteutumatta. Uskoisin kyllä siitä olevan hyötyä, mutta nyt toiminnan käynnistämiseen opettajarekrytointi-ongelmien kanssa meni kaikki oma energia, yritämme uudestaan ensi vuonna! Ryhmien ulkopuolelle jääneitä vain 1-3 kpl / ryhmä, saataneen sijoitettua joulun jälkeen. Toimintasuunnitelman rakentaminen on pitkä prosessi, ensimmäisenä syksynä aloituskäytännöt vievät voimavaroja. Suurin haaste on meillä ollut päiväkotiryhmistä viestiminen vanhemmille. Ryhmien aloitukseen ja oppilaiden mukaan ilmoittautumiseen on vaikuttanut merkittävästi se, miten päiväkodissa asiaa viestitään. Sellaisessa pk:ssa, jossa asiasta on vain jaettu musiikkikoulun tekemät tiedotteet ja laitettu se myös ilmoitustaululle, on huomattavasti vähemmän osallistujia, kuin sellaisessa pk:ssa, missä pk:n johtaja aktiivisesti puhuu asiasta vanhemmille. Tärkeää ja toivottavaa olisi jatkossa hoitaa tiedottaminen vielä paremmin yhdessä pk:n kanssa. Tämän otamme omaksi kehityskohteeksemme.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / 23 Toimintasuunnitelma on pääpiirteittäin tehty päiväkodin kanssa (teemat ja päiväkodin toiveet), mutta tuntikohtaisesti ollaan menty sen mukaan, mikä järkevää on. Btw on kyllä ollut ihan mahtavaa, ihanaa ja avartavaa tehdä näitä päiväkotitunteja! Salit ovat tarpeeksi pieniä jotta lapset eivät leviä ympäriinsä, he ovat virkeitä koska ovat nukkuneet juuri päiväunet ja ovat todella innostuneita. Nyt vasta olen huomannut, että jopa 3-vuotiaiden kanssa voi oikeasti tehdä vaikka mitä! Ah! Ammatillinen uudelleensyntyminen :D Varhaiskasvatuksen puolella ja päiväkodeissa tieto on kulkenut huonosti ruohonjuuritasolle. Useassa päiväkodissa eivät edes johtajat vielä syksylläkään tienneet mistä on kyse, vaikka toiminnan olisi pitänyt jo alkaa. Henkilökuntaa on ollut mukana mahdollisuuksien mukaan joka kerta. Sairauspoissaolot ja muu henkilökuntavajaus on joskus aiheuttanut sen, ettei opettaja tai hoitaja ole päässyt mukaan, mutta siitä ei ole koitunut ongelmaa. Henkilökunnan mukana olo on monella tavalla hyvä asia, esim. kun ryhmä on ikärakenteeltaan hajanainen, tarvitaan usein joko pienempien lasten avustusta motorisesti haastavimmissa tehtävissä tai toisaalta isompien rauhoittelua, kun pienimpiä ohjataan. Myös ohjelmiston myöhempi hyödyntäminen päiväkodin omassa toiminnassa onnistuu, kun aikuiset ovat muskarissa mukana. Myös tähän puoleen päiväkotimuskareissa olen ollut erittäin tyytyväinen. Tanssi on otettu päiväkodeissa hyvin vastaan. Osa päiväkodeista on halunnut olla aktiivisemmin mukana toiminnan suunnittelussa ja osa on antanut opettajillemme vapaat kädet. Näissä päiväkodeissa joissa henkilökunta on ollut mukana suunnittelussa, he ovat myös aktiivisemmin olleet tunneilla mukana. Kaikissa päiväkodeissa on henkilökunta seurannut tuntia silloin tällöin. Osassa oppilaitosten kommenteista kritisoitiin joidenkin päiväkotien heikkoa paneutumista asiaan, joka on ilmeisesti vaikuttanut myös vanhemmille tiedottamiseen. Taiteen perusopetus erityisesti muiden taiteenalojen kuin musiikin osalta onkin päiväkodeille vielä uusi asia. Myöskään oppilaitokset eivät välttämättä tunne päiväkotien toimintamahdollisuuksia ja yhteistyötä rajoittavia seikkoja. Molemminpuolisen tuntemuksen ja ymmärryksen lisääntyminen sujuvoittanee yhteistyötä jatkossa. Päiväkoteja pyydettiin arvioimaan yhteistyöhön ja lautakunnan päättämiin periaatteisiin liittyviä väittämiä asteikolla 1 5 (1= ei ole toteutunut, 5 = on toteutunut kokonaan). Arviointien tulokset esitetään taulukossa 2. Vastausten keskiarvot ovat pääsääntöisesti korkeita ylittäen arvon neljä, joten periaatteiden koetaan pääsääntöisesti toteutuvan hyvin ja vain yksittäiset vastaajat ovat olleet asiasta eri mieltä.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / 23 Kehitettävää löytyy erityisesti toimintasuunnitelmaan liittyvässä yhteistyössä ja yhteissuunnittelussa sekä taiteen perusopetuksen kirjaamisessa yksikön varhaiskasvatussuunnitelmaan. Päiväkodeista 22 % ilmoittaa, että henkilökuntaa ei ole yleensä ollut mukana taiteen perusopetuksen aikana. Henkilökunnan mukanaoloa taiteen perusopetuksessa tulee lisätä, jolloin osaamisen lisääntyminen mahdollistuu paremmin ja taiteen perusopetuksessa käsitellyt asiat siirtyvät paremmin myös muuhun päiväkodin toimintaan. Taulukko 2. Arviot yhteistyön toteutumisesta päiväkotien näkemyksen mukaan Väittämä Vastausten keskiarvo (n = 49) (Arviointiasteikko = ei ole toteutunut, 5 = on toteutunut kokonaan) Taiteen perusopetus on hyvin yhdistetty päiväkodin ohjelmaan, toimintaan ja tiloihin (Periaate 3.) Lapset, jotka eivät osallistu taiteen perusopetukseen, osallistuvat samanaikaisesti suunnitelmalliseen varhaiskasvatukseen (Periaate 3.) Taiteen perusopetuksen toimintasuunnitelma suunnitellaan yhteistyössä taiteen perusopetuksen opettajan ja päiväkodin henkilökunnan kesken (Periaate 8.) Taiteen perusopetuksen toimintasuunnitelma on kirjattu osaksi päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmaa (Periaate 9.) Taiteen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen pedagogiset tavoitteet ja menetelmät tukevat toisiaan (Periaate 9.) Taiteen perusopetus on integroitu päiväkodin toimintaan niin, että se ei lasten näkökulmasta näyttäydy muusta toiminnasta irrallisena. (Periaate 10.) Taiteen perusopetus rikastuttaa toimintaamme 4,5 Henkilökunnan osaaminen lisääntyy, kun päiväkodissa on taiteen 3,9 4,4 4,7 2,9 2,5 4,1 4,2

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / 23 perusopetusta (Periaate 11.) Yhteistyö oppilaitoksen ja opettajan kanssa on onnistunutta 4,3 Vanhemmat ovat tyytyväisiä siihen, että päiväkodissa on tarjolla taiteen perusopetusta 4,5 Päiväkodeilta pyydettiin myös vapaamuotoisia kommentteja taiteen perusopetuksen ja päiväkodin yhteistyön toteutumisesta. Kommentit olivat pääsääntöisesti positiivisia, mutta kritiikkiäkin ja esitettiin. Kritiikki kohdistui pääasiassa tiedon kulkuun ja opetukseen liittyviin käytännön järjestelyihin, kuten lasten siirtymiseen opetukseen, opetuksen ajankohtaan, tilojen käyttöön ja yhteiseen suunnitteluun. Seuraavassa muutamia otteita kommenteista: Vaikka meillä on aina ollut paljon musiikkia, on tpo-opettaja tuonut uutta ymmärrystä ja uusia keinoja musiikkituokioiden toteuttamiseen. Yllätyksenä on tullut se, mitä kaikkea lapset voivat oppia, kun opetetaan. Me saimme oppilaitoksen kalenteriin sopivan perjantai iltapäivän mikä ei meidän asiakkaille ole viikossa paras mahdollinen aika. Oman yksikön työvuorosuunnittelussa se aiheuttaa enemmän paineita kuin että päivä olisi esim torstai. Yhteistyön alkaminen siten, että musiikkiopiston rehtori sopi tapaamisen kanssani (pk.n johtaja) oli hyvä. Tutustuimme, keskustelimme musiikin merkityksestä varhaiskasvatuksesta ja sovimme tarkasti aikatauluista ym. Kaikki sujui hyvin, tiedotus ja yhteydenpito musiikkiopiston puolelta on ollut hyvää, mm. sähköposteihin on vastattu ym. Ainoa ihmetyttänyt seikka on, että meidän pyydettiin toimittamaan päiväkodin pelastussuunnitelma. Tanssiopettaja ja opisto tiedottavat vanhemmille hyvin, avoimet ovet vanhemmille on järjestetty, suunnitteilla tanssiesitys päiväkotilaisille ja vanhemmille ( mahdollisesti esitys pk:n juhliin). Tanssin opetus on vasta alkanut syyskuussa Yhteistyö käynnistyi hyvin ja kerroimme alustavasti toiveistamme. Opettajat kuulevat toiveitamme ja toivovat, että kerromme rohkeasti toiveitamme ja ideoitamme. Toimintaa ei ole vielä suunniteltu yhdessä. Suunnitteilla on yhteinen palaveri, jossa voimme tarkentaa asioita. Taiteen perusopetusta ei ole vielä ehditty kirjata vasuumme. Meillä on salissa lapsiryhmä joten muskari toteutuu yhden ryhmän ryhmätilassa. Tämä on hankalaa koska tällöin muilta lapsilta on yksi huone pois käytöstä. Opettaja ei ole antanut minkäänlaista taiteen perusopetuksen toimintasuunnitelmaa nähtäväksi, joten yhteisesti emme ole suunnitelleet. Vasua kun alamme päivittää, tulee muskari kirjatuksi sinne ja mikäli saamme toimintasuunnitelman, voimme hyödyntää sitä. Nyt on lähinnä yksittäiset kasvattajat voineet saada ideoita hetkistä.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / 23 Yhteistyö toimii. Toiminnan aloituksessa oli epäselvyyttä. Ensimmäiset yhteydenotot päiväkodin johtajaan olivat henkilökunnan kautta ja johtajan pöydälle jätettiin esitteitä. Olisin toivonut henkilökohtaista yhteydenottoa tai sähköpostia. Tapaamista ei saatu sovittua, koska se venyi myöhään syyskuulle. Alkupulmien jälkeen kaikki on sujunut kuitenkin hyvin. "Kyllä on ollut mahtavaa!!! Harmi vaan, etteivät kaikki halunneet osallistua." Tämä raportti esitellään opetus- ja ja n lisäksi taiteen perusopetusta järjestäville oppilaitoksille sekä päiväkodinjohtajille. Yhdessä oppilaitosten kanssa suunnitellaan syksyllä 2014 alkavaan lukuvuoteen valmistautumista siten, että tässä raportissa esille tulleet kehittämiskohteet voidaan ottaa huomioon toimintaa parannettaessa. Tiedoksi

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / / / n kokousaikataulu keväällä 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Seppänen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen pitää kevään 2014 kokoukset seuraavasti: keskiviikko tiistai tiistai Kokoukset alkavat klo Kokouspaikkana pääsääntöisesti on sivistystoimen lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros, Espoo. Käsittely Päätös Esittelijän päätösehdotukseen tekemä muutos on huomioitu pöytäkirjassa. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Espoon kaupungin hallintosäännössä määrätään kaupungin hallinnosta, päätöksenteosta ja kokousmenettelystä. Hallintosäännön 3 ja 4 :ssä määrätään kokousajasta ja paikasta sekä kokouksen koollekutsumisesta. Toimielin pitää kokouksensa päättäminään aikoina ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtaja. Kokouskutsu toimitetaan mikäli mahdollista kolme

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / 23 päivää ennen kokousta. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Esityslista toimitetaan myös varajäsenille tiedoksi. Tiedoksi

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 23 / 23 Muutoksenhakukielto ( 26-32) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.