ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero EPOELY/130/ /2010 Käsittelijä Terhi Pajumäki Puhelinnumero Projektikoodi S10250 Tila Valmis PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Seutukunnallinen Työpaja Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Länsi-Suomen suuralueosio Toimintalinja 2 : Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Projektin vastuuhenkilön nimi Kiviniitty Esko Sähköpostiosoite esko.kiviniitty@llky.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Armi Riekkinen Sähköpostiosoite armi.riekkinen@llky.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Seutukunnallinen Työpaja -projekti käynnistyi syksyllä Vuonna 2008 toteuttajaorganisaationa oli Kauhajoen kaupunki. Vuoden 2009 alusta lähtien toteuttajaorganisaationa oli Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Lähtökohta: Projektin lähtökohtana oli parantaa toimenpiteiden ja välityömarkkinoiden vaikuttavuutta muun muassa luomalla paikalliseen ja alueelliseen palvelurakenteeseen sopiva asiakaslähtöinen välityömarkkinamalli, vakiinnuttamalla seudullinen työpajatoiminta sekä tarjoamalla projektin kohderyhmään kuuluville tuettuja erityispalveluja: palveluohjausta, yksilö-, työ- ja ryhmävalmennusta. Tavoitteet: - rakennetyöttömyyden ja nuorten työttömyyden alentaminen - syrjäytymisen (=osattomuuden) ennaltaehkäiseminen - romanien kiinnittyminen yhteiskuntaan ja työelämään EURA JÄRJESTELMÄ 1/10

2 - vajaakuntoisten työllistämisen edistäminen - väylä, jossa työ ja tekijät kohtaavat, löytäminen - yhteiskunnalle ja yksilölle työttömyydestä ja syrjäytymisestä johtuvien kustannuksien ja kerrannaisvaikutuksien vähentäminen - toimivan yhteistyön kehittäminen viranomaisten, välityömarkkinoiden ja muiden toimijoiden kesken - kohderyhmän kuuluvien henkilöiden työmarkkinoille valmentaminen Keskeisimmät määrälliset tavoitteet: henkilön osallistuminen projektiin - 50 uuden työpaikan aikaansaaminen Kohderyhmä: Projektin varsinaiseen kohderyhmään kuuluivat rakenne- ja pitkäaikaistyöttömät, vajaakuntoiset, ammattikouluttamattomat ja ammatillisen koulutuksen suorittaneet nuoret sekä romanit. Keskeiset välilliset kohderyhmät, yhteistyötahot ja toimijat olivat muun muassa projektin toiminta-alueen TE-toimistot, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, yritykset, oppilaitokset, Palvelukeskus Silta ja Panu- Tuotanto. Toiminta-alue: Seutukunnallinen Työpaja -projektin toiminta-alueena oli vuonna 2008 Kauhajoki, Kurikka, Teuva, Isojoki ja Jurva. Vuoden 2009 alussa Jurva ja Kurikka kuntina yhdistyivät. Projektin toiminta-alue laajeni vuoden 2010 alussa, kun Karijoki tuli uutena kuntana projektiin mukaan. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Seutukunnallinen Työpaja -projekti käynnistyi syksyllä 2008 hyvin haasteellisessa taloudellisessa tilanteessa: talousnäkymät näyttivät siihen aikaan huonommilta kuin aikoihin ja ne synkkenivät talven taittuessa kovaa vauhtia. Tehtaita jouduttiin sulkemaan ja monia toimintoja supistamaan. Työttömyys kasvoi, kohdistuen voimakkaasti muun muassa nuoriin. Taloudelliselle tilanteelle ei voitu mitään. Oli kuitenkin olemassa monia muita asioita, joihin pystyttiin vaikuttamaan omalla toiminnalla ja joilla myös uskottiin olevan positiivisia vaikutuksia esimerkiksi asiakkaiden työllistymistä ajatellen. Siispä synkistä pilvistä huolimatta lähdettiin rohkeasti ja ennakkoluulottomasti työhön. Avattiin uusia ovia, ideoitiin, työstettiin valmennusmenetelmiä, testattiin, tavattiin asiakkaita ja pysähdyttiin kuuntelemaan heidän tarinoita. Tehtiin myös havaintoja ja kartutettiin kokemuksien aarrearkkua. Matkan varrella saatiin kokea monia onnistumisen hetkiä, mutta oli niitäkin hetkiä, joilloin kaikki ei mennyt ihan nappiin, ainakaan ensimmäisellä kerralla. Myös nämä hetket, jolloin jouduttiin joskus jopa totaalisesti siirtymään pois mukavuusalueelta, loppujen lopuksi vahvistivat niin työntekijöitä kuin myös projektin asiakkaita ja muita yhteistyökumppaneita. Heti projektin alussa Seutukunnallinen Työpaja -projektissa tiedostettiin, että tuloksiin ja tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan ympärille toimiva ja yhteistyöhön sitoutunut verkosto. Verkoston ja yhteistyön rakentamiseen varattiinkin riittävästi aikaa. "Tullaan tutuiksi" -teemalla tutustuttiin yhteistyökumppaneihin. Kutsuttiin heitä kylään sekä mentiin itsekin vieraisille: jalkauduttiin aktiivisesti yrityksiin, oppilaitoksiin, EURA JÄRJESTELMÄ 2/10

3 TE-toimistoihin, sosiaalitoimistoihin jne. Näin saatiin tarvittavaa tietoa ja kokemuksia tärkeistä kumppaneista. Samalla päästiin hiomaan yhteisiä toimintakäytäntöjä sekä kertomaan projektista. Aina yhteistyö ei kuitenkaan sujunut toivotulla tavalla. Onneksi näitä tapauksia ei projektin aikana ollut monia. Tällöin ei auttanut muu kuin nostaa rohkeasti "kissa pöydälle" ja ruveta yhdessä miettimään ongelmaan ratkaisua. Suurin osa asiakkaista ohjautui projektiin TE-toimistojen ja sosiaalitoimistojen kautta. Edellä mainittujen lisäksi tärkeiksi ohjautumisväyliksi muodostuivat asiakkaan tai hänen läheisensä suorat yhteydenotot sekä mm. psykiatrinen poliklinikka ja Palvelukeskus Silta. Potentiaalisille asiakkaille suunnattuja Pajainfoja pidettiin säännöllisesti TE-toimistoissa. Infotilaisuuksissa kerrottiin projektin toiminnasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Samalla ne toimivat yhtenä projektin rekrytointikanavana. Vuonna 2010 Pajainfoja ruvettiin toteuttamaan uudella tavalla: aluksi annettiin TE-toimistoissa ns. yleisinfo koko ryhmälle ja sen jälkeen jokaiselle infoon osallistujalle varattiin lyhyt henkilökohtainen ns. lisäinfo Kolmannelle ovelle, jolloin asiakas pystyi yhdessä valmentajan kanssa miettimään, kuinka projekti voisi tukea häntä esimerkiksi työhön pääsemisessä. Tämän tyyppinen infomenetelmä koettiin hyväksi: asiakkaat rohkaistuivat herkemmin kysymään ja kertomaan itsestään. Samalla kynnys projektiin tulemiseen madaltui ja sitoutuminen toimintaan kasvoi. Yritysten ja organisaatioiden valinta tapahtui asiakas- ja tarvelähtöisesti. Projekti tarjosi yksilö- ja työvalmennusta sekä ryhmävalmennusta ja palveluohjausta henkilöille, jotka tarvitsivat erityistukea esimerkiksi työelämään tai koulutukseen pääsemiseksi. Suurimmalla osalla projektin asiakkaista tuen ja valmennuksen tarve oli suuri tai erittäin suuri, mistä syystä asiakkuuksien kestot muodostuivat yleensä melko pitkiksi. Asiakkuuksien kestoon vaikutti myös se, että oltiin sovittu, että asiakasta ei automaattisesti kirjata heti projektista ulos, kun hän esimerkiksi oli työllistynyt tai aloittanut opiskelun, vaan vasta sen jälkeen kun asiakas itse koki voivansa jatkaa ilman henkilökohtaisen valmentajansa tukea. Projektin ohjausryhmä ja sen aktiivinen toiminta on yksi erittäin hyvä esimerkki onnistuneista yhteistyömuodoista ja -ryhmistä. Myös projektin päivittäisistä yhteistyökumppaneista koostuneesta rukkasryhmästä, mikä kokoontui n. kerran kuukaudessa, muodostui toimintaa tukeva työmuoto. Ryhmään osallistuivat projektin valmentajat, työvoimaneuvojia, sosiaalityöntekijöitä ja kaupungin työnsuunnittelijat. Ryhmässä käytiin läpi konkreettisia arkityöhön liittyviä asioita, esimerkiksi asiakastapauksia. Lisäksi ryhmässä sovittiin yhteisistä pelisäännöistä ja toimintatavoista sekä tarvittaessa mietittiin ja myös usein toteutettiinkin uudenlaisia toimintatapoja "vanhojen" tilalle. Rukkasryhmäläiset kokivat, että rukkasryhmätyöskentely tuki yhteistyön tekemistä ja asiakkaiden asioiden eteenpäinviemistä. Lisäksi viikottaiset yksikköpalaverit koettiin projektissa erittäin tärkeiksi toimintatavoiksi. Niihin osallistui koko Kolmas ovi -työpaja elikkä Seutukunnallinen Työpaja -projektin työntekijöiden lisäksi Työpaja Focus - projektin työntekijät sekä etsivän nuorisotyön palveluohjaaja. Yksikköpalavereissa sai jokainen työntekijä vuorollaan kertoa viikon aikana tapahtuneista asioista sekä nostaa samalla esiin muitakin asioita, joista halusi EURA JÄRJESTELMÄ 3/10

4 keskustella yhdessä. Lisäksi palaverit toimivat hyvänä foorumina uusien toimintatapojen pohtimiselle, onnistumisten hehkuttamiselle sekä myös yhteisille keskusteluille silloin, kun kaikki ei ollut sujunutkaan toivotulla tavalla. Työntekijät kokivat, että yksikköpalaverit lujittivat projektien välistä yhteistyötä sekä tukivat henkilökohtaisessa työssä selviytymistä. Marraskuussa 2010 käynnistettiin uutena ryhmä- ja yksilövalmennusmuotona Starttivalmennuksen kuntouttavassa työtoiminnassa mukana oleville henkilöille. Starttivalmennuksen tavoitteena oli asiakkaan voimaantuminen ja asiakkaan elämänhallinnan taitojen ja valmiuksien lisääminen. Ryhmä kokoontui kerran viikossa kolme tuntia kerrallaan. Aluksi valmennussopimus tehtiin kolmeksi kuukaudeksi, jonka jälkeen tarvittaessa jatkettiin sitä. Kerralla aloitettiin kaksi ryhmää. Yhdessä ryhmässä oli 10 valmentautujaa. Ryhmävalmennuksen lisäksi asiakkaat osallistuivat yksilövalmennukseen. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Seutukunnallinen Työpaja -projektin tiedottaminen perustui projektin tiedotussuunnitelmaan, johon on koottu muun muassa projektin tiedottamisen lähtökohdat, tavoitteet ja vastuuhenkilöt. Lisäksi siinä kerrotaan muun muassa projektin sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta, visuaalisesta ilmeestä ja tiedottamisen tulosten seurannasta. Esimerkiksi kaikissa projektin tiedotusmateriaaleissa (esitteissä, asiakaskirjeissä, mainosmateriaaleissa (kynissä, kynttilöissä jne.) jne.) on huomioitu visuaaliseen ilmeeseen kuuluvat ESRohjeistukset. Projektin työntekijät osallistuivat aktiivisesti projektin toiminnan kannalta tärkeisiin tilaisuuksiin, kuten kokouksiin, seminaareihin, työryhmiin ja asiakaspalavereihin. Myös projektin aikana itse järjestettiin useita tiedottamiseen ja toimintaan liittyviä tilaisuuksia, kuten infotilaisuuksia eri yhteistyökumppaneille ja asiakkaille, kokouksia, seminaareja jne.tiedottamisen yhtenä tärkeänä tarkoituksena ja tehtävänä oli varmistaa ESR-projektin /Seutukunnallinen Työpaja -projektin näkyvyys ainakin paikallisella ja alueellisella tasolla. Projetin aikana erilaisiin projektia koskeviin tiedotustilaisuuksiin osallistui yhteensä 958 henkilöä. Esimerkiksi projektin aikana järjestettiin Kauhajoen Logistialla kaksi kehittämisseminaaria: lokakuussa 2009 järjestettiin "Tulevaisuus tehdään nyt" -kehittämisseminaari ja elokuussa 2010 "USKALLA" -seminaari. Molemmat seminaarit näkyivät myös projektin toiminta-alueella ilmestyvissä lehdissä. Lisäksi muun muassa Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän Suuplari -tiedotuslehdessä on ollut hanketta ja Kolmannen oven toimintaa koskeva artikkeli sekä Suupohjan alueen kotitalouksiin jaetussa liikelaitoskuntayhtymän palveluluettelosta löytyvät myös Seutukunnallinen Työpaja -projektin ja sen työntekijöiden yhteystiedot. Syksyllä 2009 toteutettiin kuntakierros: osallistuttiin projektin toiminta-alueen kuntien ja kaupunkien hallituksien kokouksiin ja iltakouluihin ja tiedotettiin sitä kautta kunnanpäättäjille projektin toiminnasta, tuloksista ja tulevaisuuden ideoista sekä pyydettiin hallituksien jäseniltä kannanottoja em. asioihin. Projektin työntekijöitä pyydettiin myös pitämään alustuksia erilaisiin seminaareihin ja työkokouksiin. Esimerkiksi syksyllä 2009 pidettiin alustuspuheenvuoro Romaniasioiden yhdyshenkilöiden neuvottelupäivillä Helsingissä. Valtakunnallisten tapahtumien lisäksi projektin toimintaa on käyty EURA JÄRJESTELMÄ 4/10

5 esittelemässä paikallisille toimija- ja yhteistyötahoille, esimerkiksi TE-toimistoille, sosiaalitoimistoille ja yrityksille. Helmikuussa 2009 lanseerattiin Kolmas ovi -nimi. Nimivalinta on osoittautunut onnistuneeksi. Tänä päivänä työpajatoiminta tunnetaankin yleisesti Kolmantena ovena. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Ongelmia: - Taantuman ja laman aikana lomautuksista ja irtisanomista johtuen valmennus- ja työharjoittelupaikkoja oli melko vaikea löytää yrityksistä. Sen sijaan vaikeasta työmarkkinatilanteesta huolimatta ns. piilotyöpaikkoja löytyi hyvin, etenkin yrityksistä, kunhan niitä lähdettiin etsimään kentältä. - Joidenkin asiakkaiden kohdalla sitoutumattomuus sovittuihin asioihin vaikeutti asiakkaan kanssa tehtävää työtä sekä samalla aiheutti projektin resurssien ns. hukkakäyttöä. Useimmiten sitoutumattomuuteen löytyi useita ja hyvin monentyyppisiä syitä, mistä syystä ei ollut helppoa löytää keinoja, joilla ongelma oltaisiin ratkaistu. - Sopivien laadullisten mittareiden puute. Tällä hetkellä ei saada riittävästi näkyväksi laadullisia tuloksia, esimerkiksi asiakkaassa tapahtunutta voimaantumista. Suositukset: - Yksilö- ja työvalmennusmenetelmät on melko hyvin tiedossa ja niitä osataan soveltaa asiakastyössä, mutta ryhmävalmennusta on tarpeen vielä kehittää. - Valmennuksessa tarvitaan vielä enemmän jämäkkyyttä. Lisäksi on tarpeen, että valmennus aikataulutetaan elikkä jatkossa valmennuksen kartoituksessa arvioidaan myös pajajakson pituus ja pajasopimus tehdään aluksi sen mittaiseksi. - yritysyhteistyö on hyvällä alulla, mutta siinä on vielä paljon kehitettävää ja käyttämättömiä mahdollisuuksia. 8. PROJEKTIN TULOKSET Tulokset: Projektin toiminta käynnistyi syksyllä 2008 ja päättyi Projektin asiakasmäärätavoite oli 150 henkilöä, mikä reilusti ylitettiin. Projektiin osallistui yhteensä 204 henkilöä, joista naisia oli 54 %. Aloittaneista ennen projektia oli työttömänä 185 henkilöä (90,7 % aloittaneista), työvoiman ulkopuolella 16 henkilöä ja työssä olevia 3. Työttömistä pitkäaikaistyöttömiä oli yhteensä 96 henkilöä (47,05 % kaikista projektin aloittaneista). Aloittaneista henkilöistä 68 henkilöllä (33,3 % projektin aloittaneista) oli korkeintaan perusasteen koulutus suoritettuna. Heistä naisia oli 37. Keskiasteen koulutuksen oli taas suorittanut 125 henkilöä, joista naisia oli 69. Romaneja oli projektissa mukana yhteensä 31 (15,2 % projektiin EURA JÄRJESTELMÄ 5/10

6 osallistuneista) henkilöä, joista naisia oli 61,3 %. Lisäksi projektiin osallistui 4 maahanmuuttajaa. Aloittaneista 59 henkilöä oli alle 25-vuotiaita (28,9 % osallistujista), 97 henkilöä oli vuotiaita, 38 henkilöä vuotiaita ja 10 henkilöä vuotiaita. Edellä mainitut tiedot osoittavat, että projektin varsinainen kohderyhmä oli hyvin projektissa edustettuna. Uusien työpaikkojen osalta tavoitteeksi oli kirjattu 50 työpaikan saaminen projektin keston aikana. Hyvin vaikeasta työmarkkinatilanteesta huolimatta tavoite ylitettiin reilusti (82 %:lla): uusia työpaikkoja saatiin yhteensä 91 kappaletta, joista jopa 13 kpl oli toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita. Työsuhteista 49 kpl solmittiin yrityksiin, 25 kpl kuntiin tai kuntayhtymiin ja 17 kpl yhdistyksiin. Projektin aikana suoritettiin kolme ammatillista tutkintoa. Tavoitteena suoritettujen tutkintojen osalta oli 7, mikä osoittautui projektin kestoa ajatellen kuitenkin epärealistiseksi. Projektin laadullisina tuloksina oli muun muassa asiakkaiden oma-aloitteisuuden ja kiinnostuksen vahvistuminen, mikä näkyi muun muassa koulutukseen hakeutumisena ja toimenpiteisiin parempana sitoutumisena. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Uusia, innovatiivisia asioita, joita projektissa saatiin aikaan: - "Uusi juttu"oli se, että aivan alusta alkaen projektitoiminta rakentui siihen ajatukseen, että toiminnan vaikuttavuuden saavuttamisen kannalta on tärkeää toimia osana toteuttajaorganisaation ja sen toimintaympäristön normaalia toimintaa. Projekti ei ollut vain "irrallinen projekti siellä jossain", vaan aktiivisella ja vuorovaikutteisella toiminnalla pidettiin huoli siitä, että projekti oli emo-organisaation sisällä. - Valmennuspajan kehittäminen alueelle. Seinätöntä virtuaalista pajaa ei ainakaan tällaisessa muodossa ole aikaisemmin alueella ollut. - Projektin työntekijöiden uskallus ottaa tietoisesti riskejä elikkä esimerkiksi heittäytyä kokeilemaan aivan uudenlaisiakin toimintatapoja. Esimerkkinä tästä: asiakaslähtöisten ryhmävalmennuksien toteuttaminen. Projektissa ei tyydytty vain yhteen tapaan toteuttaa ryhmävalmennusta, vaan erilaisia valmennusmenetelmiä ja -tapoja hiottiin ja testattiin koko projektin ajan. Esimerkiksi syksyllä 2009 valmennukseen yhdistettiin teemaan sopiva ja tavoitteita tukeva Elling -esitys, johon palattiin seuraavalla ryhmätapaamiskerralla, jolloin sitä käsiteltiin muun muassa toiminnallisia menetelmiä apuna käyttäen. Toiminnalliseen osioon kutsuttiin mukaan projektin omien asiakkaiden lisäksi lähihoitajaopiskelijoita. Ryhmältä pyydetty palaute oli erittäin positiivista. Monet asiakkaat ja opiskelijat kokivat, että käytetyt valmennustavat tukivat heidän elämänhallinnan vahvistumista ja toivat mukavalla tavalla monenlaista ajateltavaa. - Erittäin tiivis päivittäinen yhteistyö toisen ESR-projektin Työpaja Focuksen kanssa. Edellä mainittu oli mahdollista, koska 1. molemmat projektit kuuluivat Kolmanteen oveen, 2. oli osittain yhteiset toimitilat, 3. oli säännöllisiä yhteisiä tilaisuuksia (esim. yksikköpalaverit), 4. molemmilla oli sama projektipäällikkö. Tiivis yhteistyö mahdollisti vertaistuen ja kokemuksien vaihdon. Lisäksi resurssit olivat tehokkaammassa käytössä, tieto kulki projektista toiseen hyvin, syntyi positiivista keskinäistä kilpailua ja saatiin yhteen puhaltamisen meininki ja myönteinen Kolmas ovi -henki. - Valmentajat jalkautuivat säännöllisesti yrityksiin etsimään ns. piilotyöpaikkoja ja niitä löytyi hyvin. EURA JÄRJESTELMÄ 6/10

7 - Yrittäjien ja yrityksien monipuolinen ja innostunut mukanaolo projektin toiminnassa esimerkiksi työharjoittelu- ja työpaikkojen luomisessa ja tarjoamisessa. - Toimitori -työryhmän tiivis ja sitounut työskentely. Työryhmän esittämä "Sosiaalisen vahvistumisen keskus" edusti Suupohjan alueella uudenlaista ajattelu- ja toimintamallia, jossa toteutui alueellisista tarpeista lähtevä ja tulevaisuuteen katsova suunnittelu sekä asiakaslähtöisyys ja "yhden luukun ajatus". Projektista työryhmään osallistui projektipäällikkö. - Panu-Tuotannon kuntouttavaan työtoimintaan (Starttipajaan) linkitetty Kolmannen oven starttivalmennus, mikä jo ensimmäisten ryhmäkokemuksien jälkeen todettiin hyväksi toimintatavaksi. Starttivalmennusta jatketaan projektin päättymisen jälkeenkin. Starttipaja toteutetaan yhteistyössä Panu-Tuotannon, Kolmannen oven ja Palvelukeskus Sillan kanssa. - Projektin aikana järjestetyt kaksi seminaaria ("Tulevaisuus tehdään nyt" ja "Uskalla") antoivat innovatiivisia ajatuksia ja uusia näkökulmia osallistujille ja yhteistyökumppaneille erityistyöllistämiseen liittyvistä asioista. - Rukkasryhmä, jonka toiminta nähtiin tärkeäksi ja jonka toiminta tulee jatkumaan projektin päättymisen jälkeenkin. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Tasa-arvovaikutuksia: - Projektin yhtenä tehtävänä oli vähentää asiakkaiden ja työnantajien mahdollisia ennakkoasenteita ammattialojen, työtehtävien ja koulutuksien sukupuolisidonnaisuudesta, joita Suomessa on paljon. Rohkaistiin avaamaan aivan uusia ovia keskustelemalla laaja-alaisesti työtehtävistä, vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista, nostamalla esiin asiakkaiden monenlaista osaamista ja vahvuuksia sekä kehittämispotentiaalia sekä tarjoamalla asiakkaille hyvin erityyppisiä harjoittelupaikkoja. Tällä tavalla toimimalla saatiin ainakin hieman murrettua tiettyihin ammatteihin ja koulutuksiin kohdistuvia sukupuolisidonnaisuuksia. - Projekti on pystynyt omalla toiminnallaan murtamaan raja-aitoja, joita on ollut ja on romanien ja valtaväestön välillä puolin ja toisin järjestämällä esimerkiksi ryhmävalmennusta, jotka olivat ns. sekaryhmiä elikkä niihin osallistui sekä romaneja ja valtaväestöön kuuluvia henkilöitä. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hyviksi käytännöiksi ovat projektin aikana osoittautuneet muun muassa seuraavat asiat: 1.Integraation tukeminen: ryhmävalmennuksen ryhmät olivat ns. sekaryhmiä, joihin osallistui niin valtaväestöön kuin vähemmistöryhmiinkin (esimerkiksi romanikulttuuriin) kuuluvia henkilöitä. Näin mahdollistui tutustuminen erilaisiin kulttuureihin ja tapoihin. Samalla tieto ja ymmärrys kasvoi sekä tapahtui oppimista puolin ja toisin. Löydettiin enemmän yhteisiä ja yhdistäviä asioita kuin erottavia asioita. 2.Kiinteä ja vahva yhteys projektin emo-organisaatioon. Vaikka toimittiin projektina, projektin työntekijät eivät kokeneet olevansa "toiselta planeetalta, irrallinen projekti siellä jossain", vaan he kokivat olevansa tärkeitä toimijoita muiden toimijoiden joukossa. Projektityöntekijöiden ajatuksia kuunneltiin. 3. Asiakaslähtöisyyden painottaminen (asiakkaan tarinan kuunteleminen, asiakkaan tulevaisuuden EURA JÄRJESTELMÄ 7/10

8 rakentaminen, mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen tarjoaminen/etsiminen, lopulta asiakas itse päätti, tarvitsiko/oliko hän valmis ottamaan vastaan meidän tarjoamia palveluja) 4.Rukkasryhmän toiminnan kehittäminen hankkeen aikana -> tiimityö/verkostotyö vahvistui konkreettisesti päivittäis-/asiakastyön tasolla. 5. Projekti onnistui toimintakautensa aikana rakentamaan erilaisiin nivel- ja siirtymävaiheisiin sopivia ja hyväksi koettuja käytäntöjä, jotka omalta osaltaan madaltivat ja joustavasti tukivat asiakkaan siirtymistä vaiheesta toiseen, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyydestä työhön. Myös yrityksien suuntaan projektin aikana löytyi erilaisia työllistymistä tukevia käytäntöjä. 6. Aktiivinen ohjausryhmä, minkä toiminta tuki projektisuunnitelman toteuttamista/toteutumista ja hyvien tuloksien saavuttamista. Ohjausryhmässä oli edustettuina seuraavat tahot: rahoittajat, toteuttajaorganisaatio, toiminta-alueen TE-toimistot, sosiaalitoimi, nuorisotoimi, koulutoimi, terveystoimi ja työantajat/yritykset sekä projektin kohderyhmien edustajat nuorista, työnhakijoista ja romaneista. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Seutukunnallinen Työpaja -projektissa tehty työ ja toiminta osoitti, että välityömarkkinoilla tarvitaan Kolmas ovi -työpajan tyyppistä toimintaa ja sen tarjoamia palveluja. Projektin kuluessa kuitenkin huomattiin, että projektin toiminta-aika oli liian lyhyt pysyvien asiakaslähtöisten työpajatoimintojen aikaansaamiseksi. Projektissa tehtyä välityömarkkinoiden kehittämistyötä täytyykin jatkaa ja nykyisiä palveluja jalostaa eteenpäin. Lisäksi projektin aikana huomattiin, että palvelujen kehittäminen täytyy tapahtua kokonaisvaltaisesti yhdessä eri palvelutuottajien ja palvelujen käyttäjien kanssa. Kehitystyö on saatu projektin aikana hyvälle alulle. Siitä on osoituksena muun muassa Toimitori -työryhmän tekemä esitys "Sosiaalisen vahvistumisen keskuksesta". Tulevien vuosien ja tulevien projektien tehtävänä on viedä suunnitelmia päämäärätietoisesti eteenpäin. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 67 % ,67 70 % Kuntien rahoitus ,00 33 % ,33 30 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Seutukunnallinen Työpaja -projekti käynnistyi syksyllä Vuonna 2008 toteuttajaorganisaationa oli Kauhajoen kaupunki. Vuoden 2009 alusta lähtien toteuttajaorganisaationa oli Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Projektin lähtökohtana oli parantaa toimenpiteiden ja välityömarkkinoiden vaikuttavuutta muun muassa luomalla paikalliseen ja alueelliseen palvelurakenteeseen sopiva asiakaslähtöinen välityömarkkinamalli, EURA JÄRJESTELMÄ 8/10

9 vakiinnuttamalla seudullinen työpajatoiminta sekä tarjoamalla projektin kohderyhmään kuuluville tuettuja erityispalveluja: palveluohjausta, yksilö-, työ- ja ryhmävalmennusta. Tavoitteet: - rakennetyöttömyyden ja nuorten työttömyyden alentaminen - syrjäytymisen (=osattomuuden) ennaltaehkäiseminen - romanien kiinnittyminen yhteiskuntaan ja työelämään - vajaakuntoisten työllistämisen edistäminen - väylän, jossa työ ja tekijät kohtaavat, löytäminen - yhteiskunnalle ja yksilölle työttömyydestä ja syrjäytymisestä johtuvien kustannuksien ja kerrannaisvaikutuksien vähentäminen - toimivan yhteistyön kehittäminen viranomaisten, välityömarkkinoiden ja muiden toimijoiden kesken - kohderyhmän kuuluvien henkilöiden työmarkkinoille valmentaminen Keskeisimmät määrälliset tavoitteet: henkilön osallistuminen projektiin - 50 uuden työpaikan aikaansaaminen Kohderyhmä: Projektin varsinaiseen kohderyhmään kuuluivat rakenne- ja pitkäaikaistyöttömät, vajaakuntoiset, ammattikouluttamattomat ja ammatillisen koulutuksen suorittaneet nuoret sekä romanit. Keskeiset välilliset kohderyhmät, yhteistyötahot ja toimijat olivat muun muassa projektin toiminta-alueen TE-toimistot, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, Kela, yritykset, oppilaitokset, Palvelukeskus Silta ja Panu-Tuotanto. Toiminta-alue: Seutukunnallinen Työpaja -projektin toiminta-alueena oli vuonna 2008 Kauhajoki, Kurikka, Teuva, Isojoki ja Jurva. Vuoden 2009 alussa Jurva ja Kurikka kuntina yhdistyivät. Projektin toiminta-alue laajeni vuoden 2010 alussa, kun Karijoki tuli uutena kuntana projektiin mukaan. Suurin osa asiakkaista ohjautui projektiin TE-toimistojen ja sosiaalitoimistojen kautta. Edellä mainittujen lisäksi tärkeiksi ohjautumisväyliksi muodostuivat asiakkaan tai hänen läheisensä suorat yhteydenotot sekä mm. psykiatrinen poliklinikka ja Palvelukeskus Silta. Projektin toiminta käynnistyi syksyllä 2008 ja päättyi Projektin asiakasmäärätavoite oli 150 henkilöä, mikä reilusti ylitettiin. Projektiin osallistui yhteensä 204 henkilöä, joista naisia oli 54 %. Aloittaneista ennen projektia oli työttömänä 185 henkilöä (90,7 % aloittaneista), työvoiman ulkopuolella 16 henkilöä ja työssä olevia 3. Työttömistä pitkäaikaistyöttömiä oli yhteensä 96 henkilöä (47,05 % kaikista projektin aloittaneista). Aloittaneista henkilöistä 68 henkilöllä (33,3 % projektin aloittaneista) oli korkeintaan perusasteen koulutus suoritettuna. Heistä naisia oli 37. Keskiasteen koulutuksen oli taas suorittanut 125 henkilöä, joista naisia oli 69. Romaneja oli projektissa mukana yhteensä 31 (15,2 % projektiin EURA JÄRJESTELMÄ 9/10

10 osallistuneista) henkilöä, joista naisia oli 61,3 %. Lisäksi projektiin osallistui 4 maahanmuuttajaa. Aloittaneista 59 henkilöä oli alle 25-vuotiaita (28,9 % osallistujista), 97 henkilöä oli vuotiaita, 38 henkilöä vuotiaita ja 10 henkilöä vuotiaita. Edellä mainitut luvut osoittavat, että projektin eri kohderyhmät olivat hyvin projektissa edustettuina. Uusien työpaikkojen osalta tavoitteeksi oli kirjattu 50 työpaikan saaminen projektin keston aikana. Hyvin vaikeasta työmarkkinatilanteesta huolimatta tavoite ylitettiin reilusti (82 %:lla): uusia työpaikkoja saatiin yhteensä 91 kappaletta, joista jopa 13 kpl oli toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita. Työsuhteista 49 kpl solmittiin yrityksiin, 25 kpl kuntiin tai kuntayhtymiin ja 17 kpl yhdistyksiin. Projektin aikana suoritettiin kolme ammatillista tutkintoa. Tavoitteena suoritettujen tutkintojen osalta oli 7, mikä osoittautui projektin kestoa ajatellen kuitenkin epärealistiseksi. Projektin laadullisina tuloksina oli muun muassa asiakkaiden oma-aloitteisuuden ja kiinnostuksen vahvistuminen, mikä näkyi muun muassa koulutukseen hakeutumisena ja toimenpiteisiin sitoutumisena. Projekti onnistui toimintakautensa aikana rakentamaan erilaisiin nivel- ja siirtymävaiheisiin sopivia ja hyväksi koettuja käytäntöjä, jotka omalta osaltaan madalsivat ja tukivat asiakkaan siirtymistä vaiheesta toiseen. Myös yrityksien suuntaan projektin aikana löydettiin erilaisia työllistymistä tukevia käytäntöjä. Seutukunnallinen Työpaja -projektissa tehty työ osoitti, että välityömarkkinoilla tarvitaan Kolmas ovi - työpajan tyyppistä toimintaa ja sen tarjoamia palveluja. Projektin toiminta-aika oli kuitenkin liian lyhyt pysyvien asiakaslähtöisten työpajatoimintojen aikaansaamiseksi. Projektissa tehtyä välityömarkkinoiden kehittämistyötä täytyykin jatkaa ja nykyisiä palveluja jalostaa eteenpäin yhdessä eri palvelutuottajien ja palvelukäyttäjien kanssa. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Säilytyspaikan osoite: Kauhajoen kaupungintalo, Hallintoaukio, Kauhajoki Päiväys ja allekirjoitus Esko Kiviniitty sosiaalipalvelujohtaja EURA JÄRJESTELMÄ 10/10