ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero EPOELY/323/ /2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero Projektikoodi S10345 Tila Valmis PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Työpaja Focus Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Länsi-Suomen suuralueosio Toimintalinja 2 : Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Projektin vastuuhenkilön nimi Rahkonen Pekka Sähköpostiosoite pekka.rahkonen@llky.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Armi Riekkinen Sähköpostiosoite armi.riekkinen@llky.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Työpaja Focus -projekti käynnistyi syksyllä Vuonna 2008 toteuttajaorganisaationa oli Kauhajoen kaupunki. Vuoden 2009 alusta lähtien toteuttajaorganisaationa oli Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Lähtökohta: Suurin osa projektin toiminta-alueen nuorista hakeutuu perusopetuksen jälkeen jatkokoulutukseen ja sitä kautta työelämään. Osalle nuorista kiinnittyminen perusopetuksen jälkeisiin opintoihin ei kuitenkaan onnistu tai ei ainakaan suju ongelmitta. Projektin lähtökohtana oli tarjota tuettuja palveluja ja ohjausta työpajalla niille nuorille, jotka tarvitsevat erityistä tukea nivel- ja siirtymävaiheen onnistumiseen. Projektin tehtävät ja tavoitteet: Projektilla haettiin ratkaisua siihen, millä tavalla on tarpeen ja kuinka voidaan konkreettisesti paikalliseen ja alueelliseen palvelurakenteeseen sopivalla tavalla tukea nuorten ura- ja koulutusvalintaa ja -polkua sekä heidän koulutuksessa selviytymistä. EURA JÄRJESTELMÄ 1/11

2 Projektin yhtenä tavoitteena oli projektiin osallistuvien nuorten elämänhallinnan taitojen lisääminen ja heidän ongelmanratkaisukeinojen ja -taitojen kehittäminen. Tavoitteena oli myös nuorten aktivoituminen ja motivoituminen niin, että he esimerkiksi hakeutuvat itselleen sopivaan koulutukseen tai suorittavat meneillään olevan koulutuksensa loppuun. Lisäksi projektin tavoitteena oli rakentaa paikalliseen ja alueelliseen palvelurakenteeseen sopiva, asiakaslähtöinen tukiverkkotoimintamalli ja -menetelmä, mikä perustuisi moniammatilliseen yhteistyöhön ja nuorten tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien yksilöllisiin ratkaisuihin sekä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tilanteen havaitsemiseen riittävän ajoissa. Projektissa tehtävän moniammatillisen verkostoyhteistyön tarkoituksena oli muun muassa parantaa alueiden palveluiden tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista kohtaantoa sekä löytää esimerkiksi koulupudokkaille sopivia koulutus- ja työllistymispolkuja. Lisäksi projektin tehtävänä oli vastata alueen osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden ongelmaan ohjaamalla nuoria koulutukseen, tukemalla nuorten koulutuksessa selviytymistä sekä tarjoamalla nuorille tuettuja väyliä työmarkkinoille. Projektin määrällisenä tavoitteena oli 80 henkilön osallistuminen projektiin. Kohderyhmä: Projektin varsinaiseen kohderyhmään kuuluivat perusopetuksen viimeisellä luokalla olevat heikosti menestyvät tai muuten syrjäytymisvaarassa olevat oppilaat, yhteishaussa hakematta jättäneet tai ilman koulutuspaikkaa jääneet, opintonsa keskeyttäneet sekä muut toisella asteella oppilaitoksessa opiskelevat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret sekä heidän perheensä, jotka tarvitsivat moniammatillista ja räätälöityä erityistukea koulutukseen tai työelämään siirtymisessä tai koulutuksessa jaksamisessa. Kohderyhmään kuuluivat myös romaninuoret sekä ne syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, jotka olivat esimerkiksi vankilassa tai laitoskuntoutuksessa ja jotka tarvitsivat esim. palveluohjausta ja mahdollisuuksien kartoittamista tai muuta erityistukea koulutus- ja urapolun suunnitteluun. Projektin keskeiset välilliset kohderyhmät olivat toiminta-alueen peruskoulut, nuorisotoimi, sosiaali- ja terveystoimi, toisen asteen oppilaitokset, TE-toimistot, Kela, työnantajat sekä muut toimijat, kuten poliisi, kirjastot ja seurakunnat. Toiminta-alue: Työpaja Focus -projektin toiminta-alueena oli vuonna 2008 Kauhajoki, Kurikka, Teuva, Isojoki ja Jurva. Vuoden 2009 alussa Jurva ja Kurikka kuntina yhdistyivät. Projektin toiminta-alue laajeni vuoden 2010 alussa, kun Karijoki tuli uutena kuntana projektiin mukaan. EURA JÄRJESTELMÄ 2/11

3 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Työpaja Focus -projektin toteutti Kolmas ovi -työpaja, joka projektin toimintakautena tarjosi ns. seinättömän työpajan -mallin mukaisia palveluja Suupohjan ja Kurikan alueilla. Työpajan ns. kiinteät valmennuspajat sijaitsivat Kauhajoella ja Kurikassa. Lisäksi tarpeen mukaan järjestettiin asiakastapaamisia, valmennuksia ja muita tilaisuuksia myös muilla projektin toiminta-alueen paikkakunnilla (esim. Isojoella yläkoulun ysiluokkalaisille). Työpaja Focus -projekti käynnistyi syksyllä 2008 hyvin haasteellisessa taloudellisessa tilanteessa: työmarkkinatilanne heikkeni viikko viikolta ja työttömyys kasvoi melko kovalla vauhdilla, kohdistuen voimakkaasti projektin kohderyhmiin: nuoriin. Projektissa tiedostettiin taantuman ja laman aiheuttamat ongelmat ja seuraukset sekä lisäksi tiedostettiin, että vaikka oli huono taloudellinen tilanne ja vaikka todennäköisesti työmarkkinat eivät vetäneet enää samalla tavalla kuin kasvukaudella, niin oli olemassa monia asioita, joihin voitiin vaikuttaa positiivisesti lamasta huolimatta. Projektisuunnitelmat päivitettiin vastaamaan todellista tilannetta ja olosuhteita. Lähdettiin rohkeasti aukaisemaan uusia ovia. Ideoitiin, työstettiin malleja ja menetelmiä sekä testattiin niitä käytännössä. Kokeiluiden ja kokemuksien kautta löydettiin hyviä ja toimivia asioita, joita sitten jalostettiin eteenpäin. Joukossa oli myös kokeiluja, jotka osoittautuivat "ei toimiviksi". Kuitenkin mukavasti niistäkin opiksi otettiin. Vasta kevään-kesän 2010 aikana alkoi näkyä merkkejä työmarkkinoiden piristymisestä. Asiakkaiden ohjautuminen: Suurin osa asiakkaista ohjautui projektiin projektin toiminta-alueen TE-toimistojen ja sosiaalitoimistojen kautta. Edellä mainittujen lisäksi tärkeiksi ohjautumisväyliksi muodostuivat asiakkaan tai hänen läheisensä suorat yhteydenotot sekä psykiatrinen poliklinikka, oppilaitokset, kuntien nuorisotyö, Palvelukeskus Silta ja syksystä 2010 alkaen etsivä nuorisotyö. Potentiaalisille asiakkaille järjestettiin säännöllisesti ns. Pajainfoja TE-toimistoissa. Pajainfotilaisuuksissa asiakkaille kerrottiin projektin toiminnasta ja palveluista sekä samalla tarjottiin mahdollisuutta tulla projektiin mukaan. Projekti tarjosi kohderyhmilleen valmennusta, ohjausta ja tukea. Vastuuvalmentajan kanssa nuori kartoitti omaa tilannettaan, vahvuuksiaan, tuen tarvettaan jne. ja teki yksilöllisen suunnitelman, jota lähdettiin yhdessä toteuttamaan. Vaikuttavuuden aikaansaamiseksi palvelut räätälöitiin mahdollisimman asiakkaiden tarpeita ja kiinnostuksia vastaaviksi. Menetelminä käytettiin muun muassa yksilö-, työ- ja ryhmävalmennusta sekä palveluohjausta. Työharjoittelu- ja työkokeilu, koulutuskokeilu- jne. mahdollisuudet hyödynnettiin tarvittaessa. Tehtiin myös tutustumiskäyntejä oppilaitoksiin, yrityksiin ynnä muihin kohderyhmää kiinnostaviin paikkoihin. Lisäksi projektissa kehitettiin ja kokeiltiin uusia toimintoja ja menetelmiä (kuten vuorovaikutteisia ja toiminnallisia menetelmiä) sekä tehtiin tiivistä yhteistyötä muun muassa yrityksien ja muiden työnantajien sekä syksystä 2010 alkaen etsivän nuorisotyön kanssa. Projektissa korostettiin ennakoivaa työtä, monialaista yhteistyötä, sosiaalista vahvistumista sekä yksilöllisiä ratkaisuja, jotka lähtivät asiakkaan omista lähtökohdista, tarpeista, kiinnostuksista ja mahdollisuuksista. EURA JÄRJESTELMÄ 3/11

4 Projektin toiminnan toteuttaminen edellytti monialaista yhteistyötä niin projektin sisällä kuin myös projektin ulkoisten kumppaneiden kanssa. Asiakkaiden lisäksi tärkeitä projektin ulkoisia yhteistyökumppaneita olivat muun muassa projektin toiminta-alueen TE-toimistot, sosiaalitoimistot sekä työnantajat. Yhteisymmärrys yhteistyön merkityksestä ja tarpeellisuudesta sekä sen toteuttamistavoista löytyi melko mukavasti kaikkien eri toimijoiden kanssa, kunhan ensin oltiin yhdessä hiottu käytäntöjä sekä sovittu yhteisistä pelisäännöistä ja menettelytavoista. Projektissa oli monia onnistuneita yhteistyömuotoja. Yksi sellainen, joka myös juurrutettiin pysyväksi toimintatavaksi, oli projektin päivittäisistä kumppaneista koostunut "Rukkasryhmä". Rukkasryhmään osallistuivat projektin valmentajien lisäksi TE-toimistojen työvoimaneuvojia, sosiaalityöntekijöitä ja kaupungin työnsuunnittelijoita. Ryhmässä keskusteltiin konkreettisista arkityöhön liittyvistä asioista: ongelmista, onnistumisista, hyvistä tavoista, asiakastapauksista jne. Lisäksi ryhmässä muun muassa käytiin läpi muassa seutukunnalla olevia yhteistyön toimintatapoja ja sitä kuinka hyvin ne vastaavat nykyisiä yhteistyön tarpeita. Ryhmä toteutti myös uudenlaisia menettelytapoja. Palaute rukkasryhmästä ja sen merkityksestä oli erittäin positiivista. Ryhmäläiset kokivat, että se tuki yhteistyön tekemistä sekä asiakkaan asioiden eteenpäinviemistä. Myös Kolmas ovi -työpajalla pidettävät viikottaiset ns. yksikköpalaverit koettiin erittäin tärkeiksi toimintatavoiksi. Yksikköpalavereihin osallistuivat Työpaja Focus -projektin työntekijöiden lisäksi Seutukunnallinen Työpaja -projektin työntekijät sekä syksystä 2010 alkaen etsivän nuorisotyön palveluohjaaja. Yksikköpalavereissa käytiin yhdessä läpi viikon aikana tapahtuneita asioita sekä keskusteltiin muun muassa erilaista toimintatavoista, kokemuksista ja kehittämistarpeista. Työntekijät kokivat, että yksikköpalaverit lujittivat eri projektien ja toimintojen välistä yhteistyötä sekä tukivat henkilökohtaista työssä selviytymistä. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Työpaja Focus -projektin tiedottaminen perustui projektin tiedotussuunnitelmaan. Tiedotussuunnitelmassa kerrottiin muun muassa projektin tiedottamisen lähtökohdat, tavoitteet ja vastuuhenkilöt. Lisäksi tiedotussuunnitelmassa kerrotaan muun muassa projektin sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta, visuaalisesta ilmeestä ja tiedottamisen tulosten seurannasta. Tiedottamisen yhtenä tarkoituksena oli varmistaa ESR-projektin näkyvyys paikallisella ja alueellisella tasolla, tarpeen mukaan myös valtakunnallisella tasolla. Lisäksi sen tehtävänä oli muun muassa vahvistaa verkostomaista yhteistyötä. Projektista, sen eri menetelmistä, vaiheista ja tuloksista tiedotettiin kohde- ja sidosryhmien tarpeiden mukaisessa laajuudessa ja tarkoituksenmukaisin ajankohdin ja välinein. Viestintäkanavina käytettiin muun muassa projektin yleisesitettä, verkkosivuja, lehtiartikkeleita sekä sähköpostia, puhelinta ja muita henkilökohtaisia kontakteja. Projektin kohderyhmät ja keskeiset yhteistyökumppanit olivat erittäin hyvin edustettuina projektin ohjausryhmässä. Ohjausryhmän jäseninä oli kohderyhmän edustajat nuorista, romaneista ja työnhakijoista sekä lisäksi edustajat muun muassa työnantajista, terveydenhuollosta, työhallinnosta, oppilaitoksista, sosiaalitoimesta ja nuorisotyöstä. Ohjausryhmä toimi erittäin aktiivisesti ja vastuullisesti ja siitä muodostuikin projektille tärkeä monialainen asiantuntija- ja kokemusverkosto, minkä toiminta auttoi EURA JÄRJESTELMÄ 4/11

5 projektisuunnitelman toteuttamisessa ja hyviin tuloksiin pääsemisessä. Lisäksi sen jäsenistä ja edustajista muodostui projektille yksi tärkeä tiedotuskanava ja -foorumi. Projektin työntekijät osallistuivat sellaisiin työkokouksiin, seminaareihin ja muihin tilaisuuksiin, jotka olivat projektin toiminnan ja kehittämisen kannalta tärkeitä. Myös projektin aikana itse järjestettiin yhteistyökumppaneille ja kohderyhmille monenlaisia tilaisuuksia, kuten infotilaisuuksia, kokouksia ja seminaareja. Projektin järjestämiin erityyppisiin tiedotustilaisuuksiin osallistui yhteensä 1304 henkilöä. Esimerkiksi syksyllä 2009 projekti järjesti "Tulevaisuus tehdään nyt" -kehittämisseminaarin Kauhajoen Logistialla. Lokakuussa 2010 järjestettiin vielä toinen seminaari "USKALLA". Molemmat seminaarit saivat osallistujilta hyvää palautetta niin sisällöltään kuin myös toteuttamistavoiltaan.projekti sai näkyvyyttä em. lisäksi myös muun muassa oppilaitosyhteistyön kautta. Projektin aikana valmentajat rakensivat ja syvensivät yhteistyötä ja yhteistyömuotoja oppilaitoksiin ja kouluihin, esimerkiksi he kävivät kertomassa Kolmas ovi -työpajan tarjoamista mahdollisuuksista Kauhajoen ja Isojoen ysiluokkalaisille sekä pitivät esimerkiksi lähihoitajaopiskelijoille mm. työnhakemiseen ja työmarkkinohin liittyviä ohjauksellisia tilaisuuksia. Em. tilaisuuksista oppilaitoksilta ja oppilailta/opiskelijoilta saatu palaute oli positiivista: esimerkiksi koettiin, että tilaisuudet tukivat koulussa selviytymistä, jatkosuunnitelmien tekemistä, koulutukseen hakemista, aktiivista työhön hakeutumista jne. Helmikuussa 2009 lanseerattiin Kolmas ovi - nimi työpajalle. Nimivalinta on osoittautunut hyväksi ja siitä on osoituksena muun muassa se, että Suupohjan alueella toimiva seutukunnallinen työpajatoiminta tunnetaan tänä päivänä yleisesti Kolmantena ovena/kolmas ovi -työpajana. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Ongelmia: - projektin aikana ilmeni jonkin verran ongelmia joidenkin asiakkaiden sitoutumattomuudesta yhteisesti sovittuihin asioihin. Tämä aiheutti muun muassa resurssien hukkakäyttöä. Syyt sitoutumattomuuteen olivat aina yksilöllisiä ja varsin moninaisia, mistä syystä mahdollisuudet ja keinot, joilla ko. ongelma voitiin poistaa, vaativat usein laaja-alaista yhteistyötä ja "luovuutta" eri toimijoiden kanssa. - laadullisten tavoitteiden mittaamiseen ei ollut käytettävissä sopivia mittareita, mistä syystä laadullisten tulosten näkyväksi tekeminen oli hankalaa. EURA JÄRJESTELMÄ 5/11

6 8. PROJEKTIN TULOKSET Projektin tavoitteet ja tulokset Projektin toiminta käynnistyi lokakuussa 2008 ja päättyi Projektin asiakasmäärätavoitteena oli 80 henkilön osallistuminen projektiin. Tämä tavoite ylitettiin reilusti, sillä projektiin osallistui yhteensä 121 henkilöä. Osallistuneista naisia oli 44 henkilöä (36,4 %). Projektin osallistujien taustatiedot: Aloittaneista ennen projektia oli työttömänä 78 henkilöä (64,5 % aloittaneista). Työttömistä pitkäaikaistyöttömiä oli yhteensä 13 henkilöä (10,7 % kaikista projektin aloittaneista). Aloittaneista työvoiman ulkopuolella oli 41 henkilöä (33,9 % aloittaneista) ja heistä 18 henkilöä oli koulutuksessa/opiskelemassa. Kaksi henkilöä oli projektin aloittamishetkellä töissä. Aloittaneista henkilöistä 78 henkilöllä (64,5 % aloittaneista) oli suoritettuna korkeintaan perusasteen koulutus. Näistä kahdella oli perusasteen koulutus jäänyt kesken. Miehiä korkeintaan perusasteen koulutuksen suorittaneista oli 50 henkilöä. Keskiasteen koulutuksen oli suorittanut 42 henkilöä ja yksi henkilö oli suorittanut korkea-asteen koulutuksen. Romaneja projektissa oli mukana yhteensä 18 henkilöä, mikä oli 14,9 % kaikista projektiin osallistuneista. Aloittaneista 69,4 % (84 henkilöä) oli alle 25-vuotiaita. Yhteensä 32 henkilöä (26,5 % aloittaneista) oli vuotiaita. Viisi henkilöä oli yli 45-vuotiaita. Projektin tavoitteet ja tulokset: Uusien työpaikkojen osalta tavoitteeksi oli kirjattu viiden (5) työpaikan saaminen projektin keston aikana. Tämä tavoite ylitettiin moninkertaisesti, sillä projektissa saatiin uusia työpaikkoja yhteensä 28, joista jopa 22 paikkaa (78,6 %) oli yrityksiin. Projektin osallistujat hakivat projektissa ollessaan yhteensä 63 koulutukseen ( perus- tai ammattitutkintoon johtavaan koulutukseen 35, AMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen 1, muuhun koulutukseen (lähinnä ammatilliseen lisäkoulutukseen) 6 sekä ohjaavaan koulutukseen ja valmennusryhmiin 21). Projektin aikana suoritettiin kolme ammatillista tutkintoa. Tavoitteena suoritettujen tutkintojen osalta oli viisi, mikä näin ollen ei täyttynyt. Tavoite osoittautui liian suureksi ottaen huomioon kohderyhmän sekä projektin keston. Projektin laadullisina tavoitteina oli muun muassa projektin mukana olevien nuorten voimaantuminen ja motivoituminen niin, että heidän kiinnostus, valmiudet ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä ja tulevaisuuteensa vahvistuisivat ja lisääntyisivät. Edellä mainittu tavoite saavutettiin hyvin, joskaan ei kuitenkaan kaikkien nuorien osalta johtuen muun muassa sitoutumattomuuden vähäisyydestä työpajan tarjoamiin mahdollisuuksiin ja palveluihin. Voimaantuminen ja motivoituminen näkyi muun muassa nuoren parempana sitoutumisena sovittuihin asioihin, hänen hakeutumisena kouluihin sekä siinä, että nuori suoritti aikaisemmin aloittamansa koulutuksen loppuun tai jatkoi aikaisemmin keskeytynyttä koulutusta projektin aikana. Lisäksi laadullisena tavoitteena oli saada hyviä käytäntöjä juurrutettua pysyviksi toiminnoiksi ja palveluiksi niin, että ne täydentävät ja tukevat jo olemassa olevia tai tulevaisuudessa tarpeellisia palveluja. Tämä tavoite saavutettiin projektin aikana osittain. Joidenkin hyvin käytäntöjen juurruttamiseksi projektin toiminta-aika oli riittävän pitkä. Tästä esimerkkinä rukkasryhmän toiminta. Joidenkin käytäntöjen juurruttaminen taas EURA JÄRJESTELMÄ 6/11

7 vaatii pitemmän ajan kuin mitä Työpaja Focus -projektin toimintakausi kokonaisuudessa oli. Sitä juurruttamistyötä tullaan jatkamaan uudessa hankkeessa. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Uusia, innovatiivisia asioita, joita projektissa saatiin aikaan: - seutukunnallisesti (ja osin myös valtakunnallisestikin) uudenlaista Kolmas ovi -työpajan "seinättömyys". "Seinättömyys", kun asiakkaille tarjottavat ns. työpajat sijaitsivat ympäristön yrityksissä ja julkisella sektorilla, toi avoimet työmarkkinat ja ns. oikeat työt/työpaikat lähemmäksi niin työpajan asiakkaita kuin myös valmentajia - valmennuspajan, missä asiakkailla on mahdollisuus osallistua yksilö-, työ- ja ryhmävalmennukseen, kehittäminen ja toteuttaminen alueelle - varhainen tuki/ ennaltaehkäisevä työ esimerkiksi 9. luokille. Valmentajat kävivät sparraamassa nuoria tulevaisuuteen kertomalla mm. työelämän mahdollisuuksista ja koulutuksen merkityksestä. - projektin aikana ruvettiin rakentamaan tiivistä linkkiä paikallisiin ja alueellisiin oppilaitoksiin ja kouluihin. Myös oppisopimistoimistosta tuli tärkeä yhteistyökumppani. Em. tahojen kanssa yhteistyö tiivistyi entisestään, kun syksyllä 2010 Kolmas ovi -työpajan toimintaan liitettiin etsivä nuorisotyö. Em. näkyi mm. siinä, että projektin loppupuolella yhä useammin koulujen opettajat olivat suoraan yhteydessä Kolmanteen oveen, kun he esimerkiksi kokivat, että oli yhteistyön paikka tms. Lisäksi projektin loppupuolella alkoi nuoria ohjautua tai heitä ohjattiin yhä useammin Kolmannelle ovelle suoraan kouluista ja oppilaitoksista, mikä projektissa koettiinkin erittäin tärkeäksi asiaksi muun muassa varhaista puuttumista ja ennakoivaa työtä ajatellen. - projektityöntekijät jalkautuivat yrityksiin. Näin löytyi ns. piilotyöpaikkoja/piiloharjoittelupaikkoja. Samalla saatiin tietoa muun muassa työnantajien rekrytointi- ja tuen tarpeesta. Lisäksi valmentajien tarjoaman tuen ansiosta yrityksillä madaltui kynnys esimerkiksi ottaa nuoria työharjoitteluun tai työkokeiluun. - projektissa järjestettiin rohkeasti erityyppisiä ryhmävalmennuksia. Esimerkiksi valmennusta, johon projektin asiakkaiden lisäksi osallistui lähihoitajaopiskelijoita. Näin linkki koulutuksessa jo mukana olevien ja mahdollisesti koulutukseen hakevien kanssa saatiin auki. Vertaiskokemukset, tuki, motivointi jne. - seutukunnan monet yritykset ja muut työnantajat osallistuivat aktiivisesti projektin toimintaan muun muassa tarjoamalla työkokeilu- ja harjoittelupaikkoja nuorille sekä räätälöimällä työtehtäviä nuorille paremmin sopivimmaksi. - erittäin tiivis yhteistyö projektin alusta alkaen Seutukunnallinen Työpaja -projektin ja syksystä 2010 alkaen etsivän nuorisotyön kanssa. Syntyi monenlaista synergiaa: saatiin poistettua turhia päällekkäisiä toimintoja, vaihdettiin kokemuksia ja havaintoja, järjestettiin tarvittaessa yhteisiä tilaisuuksia (esimerkiksi "Tulevaisuus tehdään nyt" -seminaari ja "USKALLA" -seminaari), projektien tehtävien ja tavoitteiden linkittyminen laajempaan kokonaisuuteen jne. Toisin sanoen resurssit saatiin tehokkaampaan käyttöön sekä saatiin aikaan "Kolmannen oven kehittämishenki". - "Rukkasryhmän" käynnistyminen syksyllä Ryhmän toiminta helpotti huomattavasti käytännön asiakastyötä, sillä siinä projektin kannalta tärkeät julkisen sektorin yhteistyötahot kokoontuivat säännöllisesti ideoimaan ja suunnittelemaan konkreettisia kaikkia tahoja hyödyntäviä toimia, joilla yksityisen asiakkaan tilannetta voidaan helpottaa. Ryhmään osallistuivat TE-toimiston ja sosiaalitoimiston edustajat sekä kaupunkien työnsuunnittelijat sekä projektista ne valmentajat, joiden asiakkaita kulloinkin käsiteltiin. EURA JÄRJESTELMÄ 7/11

8 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Tasa-arvovaikutuksia: - omalla työllään, toiminnallaan ja esimerkillään projektin työntekijät mursivat tiettyihin työtehtäviin ja koulutuksiin kohdistuvia sukupuolisidonnaisuuksia esimerkiksi keskustelemalla asiakkaiden kanssa laajaalaisesti ja ennakkoluulottomasti erilaisista työtehtävistä ja mahdollisuuksista sekä nostamalla esille asiakkaiden monenlaista osaamista ja vahvuuksia sekä kehittämispotentiaalia. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hyviksi käytännöiksi ovat projektin aikana osoittautuneet muun muassa seuraavat asiat: - aktiiviset ja säännölliset yhteydenpidot yrityksiin ja muihin työnantajiin. Näin löytyy ns. piilotyöpaikkoja ja yhteistyöstä tulee sujuvaa ja kaikki osapuolet kokevat hyötyvän yhteistyöstä. - "Rukkasryhmän" juurtuminen pysyväksi toimintatavaksi - asiakkaiden mukaan ottaminen/kuuleminen jo toiminnan suunnitteluvaiheessa. - projektin ohjausryhmä tuki vastuullisella ja aktiivisella toiminnallaan koko projektin ajan projektin toimintaa ja tuloksien saavuttamista - projektin aikana ovet kouluihin ja oppilaitoksiin alkoivat Kolmas ovi -virtuaalipajalle pikku hiljaa avautua. Tämä "ovien avautuminen" ja kouluyhteistyön rakentaminen mahdollisti mm. varhaisen puuttumisen ja ennakoivan työn, mikä koettiin projektissa ensi arvoisen tärkeäksi. Oppilaitoksien ja koulujen lisäksi em. varhaisen puuttumisen -mallin tyyppistä toimintaa oli rakentamassa myös muun muassa etsivä nuorisotyö, projektin toiminta-alueen sosiaalitoimet, TE-toimistot ja nuorisotoimet. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Työpaja Focus -projektissa tehtiin tuloksekasta työtä nuorten tarvitsemien palveluiden ja toimintojen kehittämiseksi. Projektissa myös muun muassa kokeiltiin erilaisia menetelmiä ja toimintatapoja. Osa toimintatavoista pystyttiin jo projektin aikana juurruttamaan pysyviksi käytännöiksi, osa toimintatavoista tarvitsee vielä ns. jatkojalostamista tai uudelleen ajattelua. Kokonaisuudessaan Työpaja Focus -projektissa nuorten palvelujen kehittämiseksi tehty työ sekä projektissa saavutetut tulokset osoittivat selvästi sen, kuinka suuri tarve nuorilla on Kolmas ovi -työpajan tyyppisistä toiminnasta ja palveluista ja kuinka tärkeää on kehittää työpajatoimintaa entisestään sekä kuinka tärkeää on tulevaisuudessa rakentaa Kolmas ovi -työpajan toiminnasta pysyvä toiminto elikkä vakinaistaa sen palvelut. Työpaja Focus -projektissa aloitettua kehittämistyötä tullaan Suupohjassa jatkamaan. Tulevien vuosien tehtävänä on kehittää ja suunnitella alueellinen ja paikallinen palvelujärjestelmä ja monialainen verkostoyhteistyö sellaiseksi, että niin työpajoilla kuin muuallakin tapahtuvassa nuoren palveluohjauksessa ynnä muissa palveluissa otetaan entistä paremmin huomioon nuorten yksilölliset tarpeet sekä heidän omat mahdollisuutensa osallistua muun muassa palvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen. EURA JÄRJESTELMÄ 8/11

9 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 84 % ,26 83 % Kuntien rahoitus ,00 16 % ,96 16 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 800,00 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Työpaja Focus -projekti käynnistyi syksyllä Vuonna 2008 toteuttajaorganisaationa oli Kauhajoen kaupunki. Vuoden 2009 alusta lähtien toteuttajaorganisaationa oli Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Projektin lähtökohtana oli tarjota tuettuja palveluja ja ohjausta työpajalla niille nuorille, jotka tarvitsevat erityistä tukea nivel- ja siirtymävaiheen onnistumiseen. Projektin tavoitteena oli nuorten aktivoituminen ja motivoituminen niin, että he esimerkiksi hakeutuvat itselleen sopivaan koulutukseen tai suorittavat meneillään olevan koulutuksensa loppuun. Lisäksi projektin tavoitteena oli muun muasa rakentaa paikalliseen ja alueelliseen palvelurakenteeseen sopiva, asiakaslähtöinen tukiverkkotoimintamalli, mikä perustuisi moniammatilliseen yhteistyöhön ja nuorten tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien yksilöllisiin ratkaisuihin sekä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tilanteen havaitsemiseen riittävän ajoissa. Projektin määrällisenä tavoitteena oli 80 henkilön osallistuminen projektiin. Projektin varsinaiseen kohderyhmään kuuluivat perusopetuksen viimeisellä luokalla olevat heikosti menestyvät tai muuten syrjäytymisvaarassa olevat oppilaat, yhteishaussa hakematta jättäneet tai ilman koulutuspaikkaa jääneet, opintonsa keskeyttäneet sekä muut toisella asteella oppilaitoksessa opiskelevat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret sekä heidän perheensä, jotka tarvitsivat moniammatillista ja räätälöityä erityistukea koulutukseen tai työelämään siirtymisessä tai koulutuksessa jaksamisessa. Kohderyhmään kuuluivat myös romaninuoret sekä ne syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, jotka olivat esimerkiksi vankilassa tai laitoskuntoutuksessa ja jotka tarvitsivat erityistukea koulutus- ja urapolun suunnitteluun. Toiminta-alueena oli vuonna 2008 Kauhajoki, Kurikka, Teuva, Isojoki ja Jurva. Vuoden 2009 alussa Jurva ja Kurikka kuntina yhdistyivät. Projektin toiminta-alue laajeni vuoden 2010 alussa, kun Karijoki tuli uutena kuntana projektiin mukaan. Suurin osa asiakkaista ohjautui projektiin projektin toiminta-alueen TE-toimistojen ja sosiaalitoimistojen EURA JÄRJESTELMÄ 9/11

10 kautta. Edellä mainittujen lisäksi tärkeiksi ohjautumisväyliksi muodostuivat muun muassa asiakkaan tai hänen läheisensä suorat yhteydenotot sekä etsivä nuorisotyö. Projektin toiminta käynnistyi lokakuussa 2008 ja päättyi Projektin asiakasmäärätavoitteena oli 80 henkilön osallistuminen projektiin. Tämä tavoite ylitettiin reilusti, sillä projektiin osallistui yhteensä 121 henkilöä. Osallistuneista naisia oli 44 henkilöä (36,4 %). Aloittaneista ennen projektia oli työttömänä 78 henkilöä (64,5 % aloittaneista). Työttömistä pitkäaikaistyöttömiä oli yhteensä 13 henkilöä. Aloittaneista työvoiman ulkopuolella oli 41 henkilöä ja heistä 18 henkilöä oli koulutuksessa/opiskelemassa. Kaksi henkilöä oli projektin aloittamishetkellä töissä. Aloittaneista henkilöistä 78 henkilöllä (64,5 % aloittaneista) oli suoritettuna korkeintaan perusasteen koulutus. Näistä kahdella oli perusasteen koulutus jäänyt kesken. Keskiasteen koulutuksen oli suorittanut 42 henkilöä ja yksi henkilö oli suorittanut korkea-asteen koulutuksen. Romaneja projektissa oli mukana yhteensä 18 henkilöä, mikä oli 14,9 % kaikista projektiin osallistuneista. Aloittaneista 69,4 % (84 henkilöä) oli alle 25-vuotiaita. Yhteensä 32 henkilöä (26,5 % aloittaneista) oli vuotiaita. Viisi henkilöä oli yli 45-vuotiaita. Uusien työpaikkojen osalta tavoitteeksi oli kirjattu viiden (5) työpaikan saaminen projektin keston aikana. Tämä tavoite ylitettiin reilusti, sillä projektissa saatiin uusia työpaikkoja yhteensä 28, joista jopa 22 paikkaa oli yrityksiin. Projektin osallistujat hakivat projektissa ollessaan yhteensä 63 koulutukseen ( esimerkiksi perus- tai ammattitutkintoon johtavaan koulutukseen 35). Projektin aikana suoritettiin kolme ammatillista tutkintoa. Tavoitteena suoritettujen tutkintojen osalta oli viisi, mikä näin ollen ei täyttynyt. Tavoite osoittautui liian suureksi ottaen huomioon kohderyhmän sekä projektin keston. Projektin laadullisina tavoitteina oli muun muassa projektin mukana olevien nuorten voimaantuminen ja motivoituminen niin, että heidän kiinnostus ja valmiudet vaikuttaa omaan elämäänsä ja tulevaisuuteensa vahvistuisivat ja lisääntyisivät. Edellä mainittu tavoite saavutettiin hyvin, joskaan ei kuitenkaan kaikkien nuorien osalta. Voimaantuminen ja motivoituminen näkyi mm. nuoren parempana sitoutumisena sovittuihin asioihin, hänen hakeutumisena kouluihin sekä siinä, että nuori suoritti aikaisemmin aloittamansa koulutuksen loppuun. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Säilytyspaikan osoite: Kauhajoen kaupungintalo, Hallintoaukio, Kauhajoki. EURA JÄRJESTELMÄ 10/11

11 Päiväys ja allekirjoitus Esko Kiviniitty sosiaalipalvelujohtaja EURA JÄRJESTELMÄ 11/11