Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (10) Kaupunginhallitus Stj/

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (10) 628 Lausunto luonnoksesta esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi HEL T Päätös päätti antaa opetushallitukselle seuraavan lausunnon luonnoksesta esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi: toteaa, että luonnos esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi on pääosin tarkoituksenmukainen ja oikeansuuntainen kokonaisuus, jossa on hyvin huomioitu uusimmat oppimiseen liittyvät käsitteet sekä yhteiskunnan ja ympäristön muutoksista johtuvat keskeiset haasteet. Esiopetuksen tehtävää ja yleisiä tavoitteita koskevan sisällön osalta on erityisen myönteistä, että siinä korostetaan monipuolisten työtapojen, toiminnallisen ja monikanavaisen oppimisen, yhteisön sekä liikkumisen merkitystä esiopetusikäisten lasten kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa. Oppimiskäsityksessä on myös huomioitu kiitettävästi lapselle ominaiset toiminnan tavat, jotka ovat leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen sekä taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen. pitää myönteisenä, että monikulttuurisuus ja sen tuomat mahdollisuudet on huomioitu luonnoksessa riittävällä painokkuudella ja myös kielen merkitys osana varhaiskasvatusta on tuotu esiin. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on kuitenkin täsmennettävä, miten toteutetaan monikielisten tai äidinkieleltään muunkielisten lasten mahdollisuudet saada oman äidinkielen opetusta tai suomi/ruotsi -toisena kielenä opetusta. Esiopetuksen opetussuunnitelman luonnoksessa on useita uusia käsitteitä kuten esimerkiksi laaja-alainen osaaminen tai monilukutaito. Laaja-alainen osaaminen on määritelty ja kuvattu kattavasti. Ajattelu ja oppiminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, monilukutaito, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen sekä osallistuminen ja vaikuttaminen ovat kaikki taitoja, joita nyky-yhteiskunnassa toiminen edellyttää. Nämä käsitteet on määritelty luonnoksessa hyvin ja niiden sisältö on kuvattu kuusivuotiaan oppijan kokemusmaailmaa ja taitoja vastaavasti. Monilukutaito -käsitteen osalta tulee sitä vielä täsmentää korostaen enemmän itse tuotettujen aineistojen merkitystä erityisesti mediakasvatuksessa.

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (10) pitää tieto- ja viestintäteknologista osaamista tärkeänä kokonaisuutena myös esiopetuksessa, mutta toteaa, että tieto- ja viestintäteknologian kehittäminen ja käyttöönotto aiheuttaa kustannuksia eikä lisäyksiin ole kuntataloudessa nyt mahdollisuuksia. Esiopetuksen toteuttamisen periaatteita koskevan luvun osalta on hyvä, että luonnoksen lähtökohdat ovat eheytetyssä opetuksessa. Esiopetuksen tavoitteiden jakaminen viiteen kokonaisuuteen on myös hyvä ratkaisu auttaen hahmottamaan opetusta enemmän laajoista oppimiskokonaisuuksista lähteväksi teema- ja projektioppimiseksi. Yksityiskohtaiset tavoitteet on laadittu tarkoituksenmukaisesti kuusivuotiaan lapsen oppimista palvelevaksi kokonaisuudeksi. Arvioinnin osalta on hyvä, että lasten itsearviointia on korostettu, koska esiopetusikäisen lapsen metakognitiivisten taitojen kehittymisellä on vahva yhteys myöhempään oppimiseen. Arvioinnin kirjaamisen osalta opetussuunnitelman perusteihin tulee liittää selkeämmin pedagogisen dokumentoinnin periaatteet ja tavoitteet. Kasvun ja oppimisen tukea käsittelevä luku on pääosin selkeä ja johdonmukainen. Joiltain osin luku on kuitenkin ristiriitainen ja epäselvä. Siinä ei oteta riittävästi huomioon siirtymävaihetta varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja sitä, että esiopetus on osa varhaiskasvatusta, vaikka esiopetus on määritelty perusopetuslaissa. Opetussuunnitelman luonnoksessa todetaan, että tukeen liittyvät ratkaisut ja päätökset tehdään mahdollisimman pian esiopetuksen alettua. Kuitenkin suurin osa esiopetukseen tulevista lapsista on varhaiskasvatuksen piirissä jo ennen esiopetusvuotta ja tuen tarve on tiedossa. Tällöin tarvittavat ratkaisut ja päätökset tuen järjestämiseksi on voitava tehdä jo ennen esiopetuksen alkua. Lisäksi pedagogiseen arvioon perustuvan tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen tulee esityksen mukaan aina käsitellä moniammatillisessa yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöstön kanssa. Tämä ei aina ole välttämätöntä ja tarkoituksenmukaista, koska suurin osa tehostetun tuen toimenpiteistä liittyy päiväkodin arjessa kasvatushenkilökunnan yhdessä tekemiin pedagogisiin järjestelyihin. Pedagogista selvitystä ja erityisen tuen päätöstä koskevassa osuudessa tulee ottaa enemmän huomioon se, että esiopetusvuoden lyhyydestä johtuen vain harvoin esiopetuksen aikana siirrytään tehostetusta tuesta erityiseen tukeen pedagogiseen selvitykseen perustuen, vaan erityisen tuen päätös tehdään suurimmassa osassa tapauksia jo ennen esiopetusvuoden alkua, mikä luonnoksessa myöhemmin todetaan.

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (10) Oppilashuoltoa käsittelevä osuus on luonnoksessa pitkä ja seikkaperäinen. Esityksessä painotetaan erityisesti erilaisten ryhmien ja laadittavien asiakirjojen merkitystä. Kuitenkin esiopetuksen oppilashuolto tulee nähdä myös ennen kaikkea yleisenä hyvinvoinnin edistämisenä ja oppimisympäristön turvallisuudesta huolehtimisena. Tätä näkökulmaa oppilashuollon tavoitteena ja sisältönä tulee lisätä. Luonnoksessa oppilashuollon pääpaino on opetuksen järjestäjältä vaadittavissa rakenteissa ja asiakirjojen sisällöissä. Lausunnon keskeinen sisältö toteaa, että luonnos esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi on pääosin tarkoituksenmukainen ja oikeansuuntainen kokonaisuus, jossa on hyvin huomioitu uusimmat oppimiseen liittyvät käsitteet sekä yhteiskunnan ja ympäristön muutoksista johtuvat keskeiset haasteet. Perusteluonnoksen luvut kaksi, kolme ja neljä, jotka käsittelevät esiopetuksen tehtäviä ja yleisiä tavoitteita, toimintakulttuuria sekä esiopetuksen toteuttamisen periaatteita ovat hyvät ja selkeät. Kasvun ja oppimisen tukea sekä oppilashuoltoa koskevissa luvuissa (luvut viisi ja kuusi) sen sijaan ei ole pystytty huomioimaan riittävästi esiopetuksen asemaa ja roolia osana varhaiskasvatusta. Eri luvuissa käsitellyt paikallisesti päätettävät asiat on tuotu selkeästi esiin, mikä mahdollistaa paikallisten erityispiirteiden huomioimisen esiopetuksen järjestämisessä. Arvioinnin osalta on hyvä, että lasten itsearviointia on korostettu, koska esiopetusikäisen lapsen metakognitiivisten taitojen kehittymisellä on vahva yhteys myöhempään oppimiseen. Arvioinnin kirjaamisen osalta opetussuunnitelman perusteihin tulee liittää selkeämmin pedagogisen dokumentoinnin periaatteet ja tavoitteet. pitää myönteisenä, että monikulttuurisuus ja sen tuomat mahdollisuudet on huomioitu luonnoksessa riittävällä painokkuudella ja myös kielen merkitys osana varhaiskasvatusta on tuotu esiin. Esiopetuksen perusteissa on kuitenkin täsmennettävä, miten toteutetaan monikielisten tai äidinkieleltään muunkielisten lasten mahdollisuudet saada oman äidinkielen opetusta tai suomi/ruotsi - toisena kielenä opetusta. pitää tieto- ja viestintäteknologista osaamista tärkeänä kokonaisuutena myös esiopetuksessa, mutta toteaa, että tieto- ja viestintäteknologian kehittäminen ja käyttöönotto aiheuttaa kustannuksia eikä merkittäviin lisäyksiin ole kuntataloudessa nyt mahdollisuuksia.

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (10) Esiopetuksen oppilashuolto tulee nähdä myös ennen kaikkea yleisenä hyvinvoinnin edistämisenä ja oppimisympäristön turvallisuudesta huolehtimisena. Tätä näkökulmaa oppilashuollon sisältöön ei painoteta riittävästi. Luonnoksessa oppilashuollon pääpaino on opetuksen järjestäjältä vaadittavissa rakenteissa ja asiakirjojen sisällöissä. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Annikki Thoden, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: annikki.thoden(a)hel.fi Liitteet 1 Opetushallituksen lausuntopyyntö 2 Opetushallituksen lausuntopyynnön liite 3 Opetushallituksen lausuntopyyntö ja sen liite, svensk Otteet Ote Opetushallitus Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Valtioneuvoston asetus 422/2012). Asetuksessa määritellään tavoitteet esiopetukselle, perusopetukselle, lisäopetukselle sekä perusopetukseen valmistavalle opetukselle. Valtioneuvoston asetuksen mukaan Opetushallituksen on uudistettava esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet siten, että opetuksen järjestäjä voi ottaa niiden mukaiset paikalliset suunnitelmat käyttöön mennessä. Esiopetuksen opetussuunnitelman tehtävänä on edistää laadukkaan ja yhtenäisen esiopetuksen yhdenvertaista toteutumista koko maassa. Uudistuksen valmistelun lähtökohtana ovat lasten kasvuympäristön ja esiopetuksen toimintaympäristön muutosten tuomat haasteet tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Perusteita on valmisteltu opetushallituksessa laajassa yhteistyössä varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden ja toimijoiden kanssa hyödyntäen uusimpien tutkimusja kehittämistyön tuloksia.

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (10) Asian jatkokäsittely Esittelijä toteaa, että opetushallitus on pyytänyt ensimmäisen kerran kommentteja esiopetuksen opetussuunnitelman luonnoksesta syksyllä 2013 avoimella internet-lomakkeella ja virastot ovat jo tuolloin antaneet ensimmäiset ehdotuksensa luonnokseen. Saadun palautteen perusteella esiopetuksen perusteiden luonnosta on edelleen kehitetty. Samalla esittelijä toteaa, että luonnos esiopetuksen opetussuunnitelmaksi on sisällöltään ja tavoitteeltaan hyvä kokonaisuus, jossa on määritelty, kuvattu ja perusteltu uusimmat oppimiseen liittyvät käsitteet sekä yhteiskunnan ja ympäristön muutoksista johtuvat keskeiset haasteet. Lausunnossa esitetyt täsmennysehdotukset parantavat vielä esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Varhaiskasvatuslautakunta ja opetuslautakunta ovat antaneet lausunnot esiopetuksen opetussuunnitelman luonnoksesta ja molemmat lausunnot sisältyvät päätöshistoriaan. Asia on valmisteltu yhteistyössä kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston kanssa. Opetushallituksen lausuntopyyntö ja luonnos esiopetuksen opetussuunnitelmaksi sekä suomeksi että ruotsiksi ovat liitteinä. Opetushallitus pyytää kunnilta ja muilta jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot luonnoksesta esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi mennessä. Alkuperäiseen aikatauluun, on saatu viikon lisäaika. Opetushallitus pyytää lausunnon antajia liittämään lausuntoonsa yleisten havaintojen lisäksi tiivistelmän lausunnon keskeisestä sisällöstä. Saatujen lausuntojen perusteella opetushallitus viimeistelee esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Annikki Thoden, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: annikki.thoden(a)hel.fi Liitteet 1 Opetushallituksen lausuntopyyntö 2 Opetushallituksen lausuntopyynnön liite 3 Opetushallituksen lausuntopyyntö ja sen liite, svensk

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (10) Otteet Ote Opetushallitus Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Tiedoksi Varhaiskasvatuslautakunta Opetuslautakunta Stj Sj Päätöshistoria Varhaiskasvatuslautakunta HEL T Lausunto Varhaiskasvatuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon esiopetuksen opetussuunnitelman perusteista: Varhaiskasvatuslautakunta näkee esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet pääosin tarkoituksenmukaisena ja oikeansuuntaisena asiakirjana, jossa on hyvin huomioitu uusimmat oppimiseen liittyvät käsitykset sekä yhteiskunnan ja ympäristön muutoksista johtuvat tekijät. Perusteluonnoksen luvut, jotka koskevat esiopetuksen tehtäviä ja yleisiä tavoitteita, toimintakulttuuria sekä esiopetuksen toteuttamisen periaatteita ovat hyvät ja selkeät. Kasvun ja oppimisen tukea sekä oppilashuoltoa koskevissa luvuissa sen sijaan ei ole pystytty huomioimaan riittävästi esiopetuksen ominaislaatua osana varhaiskasvatusta. Paikallisesti päätettävät asiat on tuotu kautta linjan selkeästi esiin, mikä mahdollistaa paikallisten erityispiirteiden huomioimisen esiopetuksen järjestämisessä. Esiopetuksen tehtävää ja yleisiä tavoitteita koskevan luvun osalta erityisen ilahduttavaa on, että siinä korostetaan monipuolisten työtapojen, toiminnallisen ja monikanavaisen oppimisen, yhteisön sekä liikkumisen merkitystä esiopetusikäisten lasten kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa. Oppimiskäsityksessä on myös huomioitu kiitettävästi lapselle ominaiset toiminnan tavat, jotka ovat leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen sekä taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen. Varhaiskasvatuslautakunta pitää hyvänä, että monikulttuurisuus ja sen tuomat mahdollisuudet on huomioitu perusteluonnoksessa riittävällä painokkuudella ja myös kielen merkitystä on tuotu esiin riittävästi.

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (10) Laaja-alainen osaaminen on uusi termi, mutta sen sisältöä avataan kattavasti. Ajattelu ja oppiminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, monilukutaito, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen sekä osallistuminen ja vaikuttaminen ovat kaikki taitoja, joita nykyyhteiskunnassa pärjääminen edellyttää ja nämä on huomioitu perusteluonnoksessa hyvin ja niiden sisältö on avattu kuusivuotiaan oppijan kokemusmaailmaa ja taitoja vastaavasti. Monilukutaidon osuudessa tulisi kuitenkin vielä enemmän korostaa itse tuotettujen aineistojen merkitystä erityisesti mediakasvatuksen osalta. Varhaiskasvatuslautakunta pitää tieto- ja viestintäteknologista osaamista kaiken kaikkiaan tärkeänä kokonaisuutena, mutta muistuttaa, että mikäli siihen panostetaan perusteluonnoksen edellyttämällä tavalla, ovat kustannusvaikutukset kunnille kohtuullisen suuret, koska se edellyttää laajamittaisia välinehankintoja, joita nykyinen talousarvio ei mahdollista. Esiopetuksen toteuttamisen periaatteita koskevan luvun osalta varhaiskasvatuslautakunta pitää hyvänä, että perusteluonnoksen lähtökohdat ovat eheytetyssä opetuksessa. Esiopetuksen tavoitteiden jakaminen viiteen kokonaisuuteen on myös hyvä ratkaisu ja se auttaa hahmottamaan opetusta enemmän laajoista oppimiskokonaisuuksista lähteväksi teema- ja projektioppimiseksi. Yksityiskohtaiset tavoitteet on laadittu tarkoituksenmukaisesti kuusivuotiaan lapsen oppimista palvelevaksi kokonaisuudeksi. Arvioinnin osalta on hyvä, että lasten itsearviointia on korostettu, koska esiopetusikäisen lapsen metakognitiivisten taitojen kehittymisellä on vahva yhteys myöhempään oppimiseen. Dokumentoinnin osalta opetussuunnitelman perusteissa voisi olla vielä yksityiskohtaisemmin kerrottu pedagogisen dokumentoinnin periaatteista ja tavoitteista. Kasvun ja oppimisen tukea käsittelevä luku on pääosin selkeä ja johdonmukainen. Joiltakin osin luku on kuitenkin ristiriitainen eikä siinä oteta riittävästi huomioon siirtymävaihetta varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja sitä, että vaikka esiopetus määritellään perusopetuslaissa, se on kuitenkin osa varhaiskasvatusta. Perusteluonnoksessa esimerkiksi todetaan, että tukeen liittyvät ratkaisut ja päätökset tehdään mahdollisimman pian esiopetuksen alettua. Kuitenkin suurin osa esiopetukseen tulevista lapsista on varhaiskasvatuksessa jo ennen esiopetusvuotta ja tuen tarve on tiedossa. Tällöin tarvittavat ratkaisut ja päätökset tuen järjestämiseksi on voitava tehdä jo ennen esiopetuksen alkua. Lisäksi pedagogiseen arvioon perustuvan tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen tulee perusteluonnoksen mukaan aina käsitellä moniammatillisessa

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (10) yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöstön kanssa. Tämä ei aina ole tarkoituksenmukaista, koska suurin osa tehostetun tuen toimenpiteistä liittyy päiväkodin arjessa kasvatushenkilökunnan tekemiin pedagogisiin järjestelyihin. Pedagogista selvitystä ja erityisen tuen päätöstä koskevassa osuudessa tulisi ottaa enemmän huomioon se, että esiopetusvuoden lyhyydestä johtuen vain harvoin esiopetuksen aikana siirrytään tehostetusta tuesta erityiseen tukeen pedagogiseen selvitykseen perustuen, vaan erityisen tuen päätös tehdään suurimmassa osassa tapauksia jo ennen esiopetusvuoden alkua, kuten perusteluonnoksessa myöhemmin todetaankin. Oppilashuoltoa käsittelevä osuus on perusteluonnoksessa pitkä ja seikkaperäinen ja siinä painotetaan erityisesti erilaisten ryhmien ja laadittavien asiakirjojen merkitystä. Kuitenkin esiopetuksen oppilashuolto tulee nähdä ennen kaikkea yleisenä hyvinvoinnin edistämisenä ja oppimisympäristön turvallisuudesta huolehtimisena. Nykyisessä oppilashuoltoa käsittelevässä osuudessa nämä asiat eivät nouse riittävästi esiin, kun perusteluonnoksen tekstissä pääpaino on opetuksen järjestäjältä vaadittavissa rakenteissa ja asiakirjojen sisällöissä. Varhaiskasvatuslautakunta toteaa, että esiopetussuunnitelman perusteluonnos on kaiken kaikkiaan selkeä ja johdonmukainen asiakirja, joka pienillä tarkennuksilla ohjaa toteuttamaan laadukasta ja nykyisten oppimiskäsitysten mukaista esiopetusta. Esittelijä Lisätiedot varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas Mikko Mäkelä, varhaiskasvatuksen asiantuntija, puhelin: mikko.makela(a)hel.fi Opetuslautakunta HEL T Lausunto Opetuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Lausunto keskittyy esiopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnokseen.

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (10) Opetuslautakunta huolehtii ruotsinkielisten lasten esiopetuksesta ja varhaiskasvatuslautakunta suomenkielisten lasten esiopetuksesta. Opetuslautakunta näkee uuden perusteluonnoksen oikeansuuntaisena. Perusteluonnos painottaa arvoperustassa lapsen aktiivista roolia, oppimisen iloa, leikkiä, myönteistä palautetta ja kannustavaa ilmapiiriä, jotka ovat tärkeitä nostaa esille toiminnassa, mutta samalla luku sisältää laajoja käsitteitä, kuten kestävä elämäntapa ja käytännön toteuttamisessa tämä vaatii aika paljon esiopettajalta. Sukupuolten tasa-arvoisuutta voisi painottaa enemmän. Tietyt uudet käsitteet (esim. monilukutaito multilitteracitet) tarvitsevat selkeän määrittelyn ja aikaa, jotta ne saadaan osaksi esiopetuksen toimintakulttuuria ja arkea. Oppimiskokonaisuuksien otsikointia voisi vielä miettiä uudelleen ja yhtenäistää niin, että joko kaikki ovat otsikoituja lapsen näkökulmasta (esim. tutkin ja toimin ympäristössäni) tai yleisotsikolla (esim. ilmaisun monet muodot). Kuvio oppimiskokonaisuuksien muodostamisesta ei tuo selkeyttä oppimiskokonaisuuksiin. Kasvun ja oppimisen tuen lukua on selkeytetty, mikä hyödyntää toiminnan suunnittelua. Toimijan näkökulmasta paikallisesti päätettävät asiat voivat johtaa erilaiseen esiopetukseen valtakunnallisella tasolla ja näihin toivotaan myöhemmin ohjeistusta, jotta esiopetus olisi valtakunnallisella tasolla yhtenäisesti laadukasta. 1. Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä (sivu 27) Perusteluonnoksessa mainitaan, että lapsille, joilla on eri äidinkieli, tai monikielisille lapsille, voidaan mahdollisuuksien mukaan tarjota suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta sekä oman äidinkielen opetusta. Tätä pidetään liian epämääräisenä ja lisäohjeita tämän järjestämiseksi kaivataan. 2. Kasvun ja oppimisen tuki (sivu 30) Tätä lukua on selkeytetty aiemmista perusteista ja tuen sisältöä on avattu. Tehostetun tuen osiossa voisi vielä selkeyttää, mitkä tuen muodot ovat tärkeitä tehostetun tuen piirissä oleville lapsille, jotta ero yleisen ja tehostetun tuen välillä sekä tehostetun ja erityisen tuen välillä tehtäisiin näkyväksi. 3. Osa-aikainen erityisopetus (sivu 38) Tätä tuen muotoa voidaan antaa jokaisella tuen tasolla, mutta jää epäselväksi, kuka tätä antaa. Oletetaanko, että esiopettajilla on tähän valmiudet vai vaaditaanko tähän erityislastentarhanopettajan tukea.

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (10) Koska tätä voidaan antaa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena, se voi toimijan näkökulmasta vaatia lisäresurssia, jotta sitä voidaan joustavasti järjestää. 4. Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet (sivu 39) Niin kuin tekstissä todetaan, esiopetusyksikön henkilöstöllä ei välttämättä ole riittävästi erityisosaamista alueella, mikä johtaa siihen, että tarvitaan lisäresurssia henkilöstön täydennyskoulutukseen sekä oppimis- ja ohjauskeskuksen kehittämiseen. Viimeinen kappale (sivu 39): Lause: Yleistä ja tehostettua tukea saavalle lapselle tehdään erillinen hallintopäätös. Tämä lause jää epäselväksi. Opetustoimi olettaa sen tarkoittavan päätöstä, että lapselle myönnetään palveluja tai apuvälineitä. Esittelijä Lisätiedot linjanjohtaja Niclas Grönholm Christine Söderek, koulutuskonsultti, puhelin: christine.soderek(a)hel.fi