ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖS 2011 Yhteiselle kirkkovaltuustolle

2 2

3 SISÄLLYS 1. TOIMINTAKERTOMUS 4 Sivu 2. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 76 TULOSLASKELMA 77 RAHOITUSLASKELMA 78 TASE 79 KONSERNITASE TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 83 TILINPÄÄTÖKSEN LASKEMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 84 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 85 TASEEN LIITETIEDOT 89 KONSERNITASEEN LIITETIEDOT 94 LUETTELO TYTÄR-, OSAKKUUS, JA YHTEISTYÖYHTEISÖISTÄ 95 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 95 MUUT LIITTEET 96 HAUTAINHOITORAHASTON TILINPÄÄTÖS 97 TYYNE JA VALTO AARNION RAHASTON TILINPÄÄTÖS ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 102 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS 103 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ LUETTELOT JA SELVITYKSET 104 LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA SELVITYS NIIDEN SÄILYTYSTAVOISTA _ 105 LUETTELO TOSITTEIDEN LAJEISTA 106 3

4 TOIMINTAKERTOMUS Sisällys 1.1 YLEISKATSAUS HALLINTO: YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO JA NEUVOSTO HENKILÖKUNTA SEURAKUNTIEN VÄKILUKU TALOUSARVION TOTEUTUMINEN YLEISHALLINTO SEURAKUNNAT YHTEISET SEURAKUNNALLISET TEHTÄVÄT HAUTAUSTOIMI KIINTEISTÖTOIMI TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILUT TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS KIRKKONEUVOSTON ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI TOIMINTAKERTOMUKSEN LIITTEET TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

5 1.1 YLEISKATSAUS Vuoden 2011 globaalin ja Euroopan talouden kehitystä leimasivat sanat epävarmuus, ylivelkaantuminen ja velkakriisi, globaalin taantuman uhka ja heikko talouskasvu. Etelä-Euroopan maiden epävakaan taloustilanteen myötä myös Suomen talous ajautui taantumaan, jonka pituudesta ja syvyydestä annetut ennusteet ovat kuitenkin vaihdelleet. Viimeaikaisimpien ennusteiden yleisvire on kääntynyt varovaisen positiiviseksi, mistä ovat olleet merkkinä rahoituslaitosten myönteisten tilannearvioiden lisääntyminen, korkojen lasku ja kuluttajien luottamuksen vahvistuminen. Espoon seurakuntayhtymälle vuosi 2011 oli taloudellisesti hyvä. Toimintatuotot ylittivät ennakoidun 5,5 %:lla ja olivat 7,3 miljoonaa euroa. Toimintakulut, yhteensä 45,7 miljoonaa euroa, olivat 98,8 % ennakoidusta. Verotulot, 49,8 miljoonaa euroa, kasvoivat edellisvuodesta 4,1 % ja ylittivät ennakoidun 8,6 %:lla. Vuosikate oli 9,1 miljoonaa ja poistot 4,3 miljoonaa euroa. Investointien kokonaissumma oli 6,9 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos muodostui 4,6 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Tulevien vuosien haasteena on kirkon eläkevastuun kattaminen. Kokonaiseläkevastuu on tällä hetkellä noin 4,2 miljardia euroa, josta vajaa 0,9 miljardia euroa on rahastoitu. Kattamatonta eläkevastuuta on yhteensä noin 3,3 miljardia euroa, josta Espoon seurakuntayhtymän osuus on 130,1 miljoonaa euroa. Seurakuntien talouden kehityksessä yhä keskeisempi tekijä on seurakuntien jäsenmäärä ja se osuus kaupungin väestöstä, joka kuuluu kirkkoon. Vuonna 2011 Espoon seurakuntien jäsenmäärä pysyi aikaisempaan vuoteen verrattuna lähes muuttumattomana. Vuoden lopussa jäseniä oli , missä on vähennystä edellisvuoteen 241 henkilöä. Espoon kaupungin väestön kasvu ja seurakuntien jäsenmäärän pysyminen aikaisemmalla tasollaan ovat jo useamman vuoden ajan selittyneet syntyvyyden ja maahanmuuton enemmyydellä. Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus espoolaisista oli vuoden 2011 lopussa noin 9,2 %. Jäsenyyden vahvistaminen ja jäsenmäärän säilyttäminen mahdollisimman kattavana on tärkeää seurakuntien nykyisten hyvien toimintaedellytysten säilyttämiseksi. Seurakunnissa tätä tavoitetta tukevia painopistealueita vuonna 2011 olivat mm. alueelle muuttaneiden tavoittaminen, vapaaehtoistyön uudet muodot, nettisivujen kehittäminen ja uusien luottamushenkilöiden perehdyttäminen. Vuoden 2011 aikana valmistuivat Espoon Tuomiokirkon peruskorjauksen II-vaihe ja Olarin kirkon peruskorjaus. Uusina hankkeina hyväksyttiin Leppävaaran muistolehdon perustamispäätös, Perkkaan kappelin peruskorjauksen, Espoon siunauskappelin peruskorjauksen ja Suvelan kappelin ja asukaspuiston hankesuunnitelmat. Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi päätöksen Espoon seurakuntien palvelukeskuksen ja keskusrekisterin perustamisesta. Valmistautumista valtakunnallisen kirkkohallituksen aloittaman kirkonkirjojenpidon jäsentietojärjestelmän (Kirjuri) ja taloushallinnon palvelukeskuksen (Kipa) käyttöönottoon jatkettiin kirkkohallituksen antamassa aikataulussa. Asiakirjahallinnan, verkkosivujen ja harkinnanvaraisen palkanosan kehittämiseen liittyviä hankkeita edistettiin ja jatkettiin. Pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteistyöneuvottelukunnan toimintaa jatkettiin yhteistyössä Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten seurakuntayhtymien kanssa. Vuoden lopulla kävi ilmeiseksi, että tietohallinnon vastuualueet laajenevat kattamaan Kauniaisten lisäksi myös Kirkkonummen, Lohjan ja Karkkilan seurakuntayhtymien it-palvelut. Kehitys on esimerkki siitä, miten prosessien ja tukitoimintojen yhtenäistämisellä ja keskittämisellä on mahdollista saada aikaan taloudellisia 5

6 säästöjä ilman, että seurakunnallisen työn edellytykset kärsivät. Seurakunnissa seurattiin tiiviisti myös koko maan kunta- ja seurakuntarakennetta mahdollisesti muuttavan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen etenemistä. Espoon seurakuntien strategian Kirkko Espoossa tavoitteena on, että kirkko Espoossa näkyy espoolaisten elämässä ja eri yhteyksissä niin, että ihmiset saavat seurakunnalta sekä hengellistä että aineellista tukea tasapuolisesti ja yhtäläisesti riippumatta siitä, minkä seurakunnan alueella itse asuvat. Espoossa kantavana ohjenuorana on, että toiminta ja seurakuntalaisten kohtaaminen tapahtuvat heidän lähiyhteisöissään. Hallinto ja tukitoiminnot toteutetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti suurissa yksiköissä yhtymän johdolla. Toimintatapojen yhtenäistäminen ja hallinnon keventäminen ovatkin tulevien vuosien keskeisimpiä haasteita elinvoimaisen ja ketterän seurakuntayhteisön mahdollistamiseksi kaikille niille, jotka Espoon seurakuntien alueella asuvat ja liikkuvat. 1.2 HALLINTO: YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO JA NEUVOSTO Yleistä Yhteinen kirkkovaltuusto kokoontui viisi kertaa ja käsitteli kokouksissaan 40 pykälää. Puheenjohtajana toimi Matti Finskas ja varapuheenjohtajana Stig Kankkonen. Valtuutettujen määrä oli 61. Yhteinen kirkkoneuvosto kokoontui 17 kertaa ja käsitteli kokouksissaan 196 pykälää. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimi Antti Rusama ja varapuheenjohtajana Heikki Sorvari. Jäsenten määrä oli 14. Kirkkovaltuutettujen tekemät aloitteet, ponnet ja pöytäkirjamerkinnät sekä yhteisen kirkkoneuvoston toimenpiteet niiden johdosta Leo Hiltusen valtuustoaloite Toimenpiteet Yhteinen kirkkovaltuusto toivoo, että yhteinen kirkkoneuvosto valmistelee ensitilassa selvityksen Espoon seurakuntien verkkosivujen toimivuudesta ja kehittämisestä. Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli selvityksen Espoon seurakuntien verkkosivujen toimivuudesta ja kehittämisestä. Yhteiselle kirkkovaltuustolle esitetään selvitys kevään 2012 aikana. 6

7 Minna Kaartinen-Koutaniemen valtuustoaloite Toimenpiteet Teen aloitteen Espoon seurakuntien yhteiselle kirkkovaltuustolle 1) kokousten esityslistan liitteiden täsmällisemmästä merkitsemisestä. Kuhunkin liitteeseen tulisi merkitä se asian numero ja liitteenä kirjaintunnus, jotka esityslistalla mainitaan. 2) mikäli asian valmistelussa ja päätösesityksessä nojataan aiemmin tehtyihin päätöksiin, tulisi näistä olla esityslistalla maininta ja viite kyseisen päätöksen pöytäkirjaan. Esimerkiksi jakamattoman kansainvälisen vastuun määrärahan jakamisesta tehdyssä esittelytekstissä olisi maininta yhteisen kirkkoneuvoston kokouspöytäkirjaan ja yhteisen kirkkovaltuuston kokouspöytäkirjaan Aloite on valmistelijoiden ja esittelijöiden tiedossa. Se otetaan huomioon esityslistan ulkoasua kehitettäessä. Heikki Sorvarin valtuustoaloite Toimenpiteet Espoon seurakuntayhtymä on toiminut esimerkillisesti ympäristöasioissa, mistä osoituksena on vuonna 2006 saavutettu ja 2010 lopussa uusittu ympäristödiplomi. Osana ympäristödiplomiin kuuluu paperin käytön vähentäminen. Ehdotan, että yhteisen kirkkovaltuuston materiaalit jaettaisiin sähköisinä valtuutetuille sikäli kuin jäsenistön omat välineet mahdollistavat vastaanoton ja käytön. Vuoden 2011 joulukuun kirkkovaltuuston kokouksesta alkaen valtuutetut ovat voineet saada esityslistan sähköisessä muodossa. Leena Salmensaaren ponsi Vastaus Ehdotan viranhaltijoita miettimään ja toteuttamaan yhtymän työntekijöiden ja paikallisseurakuntien lähempää yhteistyötä. Yksi toteutusmalli voisi olla, että yhtymän työntekijä integroituu paikallisseurakuntaan vuoden tai kahden ajaksi osallistumalla isoon työntekijäkokoukseen ja pappi/diakoni voisi toimia yhden viikonlopun kuukaudessa paikallisseurakunnassa jumalanpalvelus- ja toimitusresurssina. Ensiksi on todettava, että seurakuntayhtymän ja paikallisseurakuntien läheinen yhteistyö Espoon tyyppisissä kaupungeissa on välttämätöntä tehtävien kunnollisen hoitamisen vuoksi. Toiseksi on todettava, että seurakuntayhtymän työntekijöillä (yhteinen seurakuntatyö) on jo nyt tiivistä yhteistyötä paikallisseurakuntien kanssa. Ns. seurakuntatyön tukipalveluissa koko työn sisältö on tukea ja avustaa seurakuntia niiden tekemässä työssä. Tällaisia työntekijöitä ovat mm. kasvatustyön pastorit, kasvatustyön sihteeri, monikulttuurisuustyön sihteeri ja työnohjaaja. Sen sijaan esimerkiksi sairaalasielunhoitotyössä sairaalapastorit tekevät seurakuntatyötä, mutta 7

8 sairaala- ja laitosympäristössä. Perheneuvonnan tehtävä on perheterapian ja sielunhoidon keinoin auttaa seurakuntalaisia. Oppilaitostyöllä on oma työkenttänsä toisen asteen ja korkea asteen oppilaitoksissa. Näiden tehtävien hoitaminen edellyttää yhteydenpitoa seurakuntiin riittävän yhteisen tiedon ja näkemyksen varmistamiseksi. Mutta itse heidän työnsä on toimia alallaan seurakuntalaisten kanssa. Ponnen ajatusten toteuttaminen on hankalaa mm. työaikajärjestelyistä johtuen. Useat yhteisen seurakuntatyön työntekijät tekevät työtänsä työajallisina ns. virastotyön työaikaa noudattaen. Säännöllinen osallistuminen paikallisen seurakunnan jumalanpalveluselämän hoitamiseen tapahtuisi viikonloppuisin. Viikonlopputyöstä aiheutuvat vapaat tulisi siis järjestää viikolla, joka on varsinaisen viran keskeistä työaikaa. Järjestely veisi resursseja niistä tehtävistä, joihin yhteisen seurakuntatyön työntekijät on palkattu ja jotka ovat seurakuntienkin kannalta keskeisen tärkeitä. Kaiken yhteistyön, kuulemisen ja oppimisen edistäminen on tärkeää seurakuntien ja niiden yhteisten tehtävien välillä. Mielekkäimmin se toteutuu niiden tehtävien sisällä, joihin yhteisen seurakuntatyön työntekijät on palkattu. Leo Hiltusen ponsi Vastaus Yhteinen kirkkovaltuusto toivoo, että yhteinen kirkkoneuvosto seuraavalla kerralla tilintarkastusyhteisön valintaa valmistellessaan ottaisi laatukriteereissä huomioon myös eettiset näkökohdat. Seuraavan kerran tilintarkastusta kilpailutettaessa eettinen näkökulma laatukriteereissä pyritään huomioimaan. Ari Konttaksen ponsi Vastaus Espoon seurakuntien keskusrekisteri- ja palvelukeskushankkeen valmistelun etenemisestä raportoidaan yhteiselle kirkkovaltuustolle vuoden 2011 loppuun mennessä. Yhteiselle kirkkovaltuustolle saatettiin tiedoksi väliraportti Espoon seurakuntien palvelukeskuksen perustamisesta. Maija Virtasen ponsi Vastaus Hyväksyessään tilinpäätöksen kirkkovaltuusto toivoo, että yhteinen kirkkoneuvosto selvittää mahdollisuuden käyttää ylijäämävaroja diakonisiin tarkoituksiin, esim. syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja vanhusväestön hyväksi. Tämä selvitys voidaan tehdä yhdessä kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti varata vuoden 2012 talousarvioon ja vuosien taloussuunnitelmaan kullekin vuodelle määrärahan syrjäytymisen ehkäisyyn. 8

9 Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan , että osa määrärahoista käytetään seurakuntien yhteisiin hankkeisiin, joiksi päätettiin valita (1) nuorten tukihenkilötoiminta ja (2) kotona ja laitoksissa asuvien yksinäisten vanhusten tukeminen vapaaehtoistyön avulla. Osa määrärahoista käytetään seurakuntien esittämien hankkeiden toteuttamiseen. Yhteinen kirkkoneuvosto asetti myös hanketta varten ohjausryhmän. Minna Kaartinen-Koutaniemen ponsi Vastaus Seuraavan kerran kansainvälisen vastuun määrärahajaosta päätettäessä tehdään perusteellinen valmistelutyö, jossa varmistetaan määrärahojen jakaminen sellaisille järjestöille, jotka hyväksyvät kirkkomme mm. virkaa ja seksuaalivähemmistöjä koskevat päätökset. Erityisesti seuraavilta järjestöiltä Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys ja Evankelisluterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä pyydetään viralliset, dokumentoidut vastaukset järjestön kannasta a) naispappeutta b) naispiispuutta sekä c) seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan. Jakamattoman kansainvälisen vastuun määrärahan jakamiseen liittyvä valmistelutyö sisältää kaikille toimijoille lähetetyn kyselyn, jossa kysytään heidän linjauksiaan ponnessa esitettyihin kysymyksiin. Kysely lähetettiin kaikille kirkkomme lähetysjärjestöille sekä Kirkon Ulkomaanavulle. Tämän valmistelun pohjalta yhteinen kirkkoneuvosto tulee esittämään jakamattoman kansainvälisen vastuun määrärahan jakamista niin, että yhteinen kirkkovaltuusto voi asiasta päättää maaliskuun kokouksessaan. Leo Hiltusen ponsi Vastaus Suvelan kappelin ja kellotornin arkkitehtoninen suunnittelu tulisi toteuttaa niin, että ne herättävät katsojassa positiivista mielikuvaa ja halun tulla sisään. Ekorakentamisen tulisi huomioida myös kirkonkellojen kiinnitys- ja soittomekanismissa, jotta niihin saataisiin mahdollisimman luonnollinen sointi. Em. asioilla on nykypäivänä suuri merkitys myönteisen imagon rakentamisessa kirkon toimintaa kohtaan. Ratkaisuvaihtoehdot selvitetään suunnitteluvaiheessa. Helena Paimelan ponsi Vastaus Espoon siunauskappelin peruskorjauksen yhteydessä on tutkittava mahdollisuudet rakentaa kappelisaliin johtavaan eteishalliin (002) yleisöwc-tilat. Ratkaisuvaihtoehdot selvitetään suunnitteluvaiheessa. 9

10 Paula Viljakaisen ponsi Vastaus Yhteinen kirkkovaltuusto toivoo: Yhteinen kirkkoneuvosto selvittää seurakuntayhtymän tyhjillään tai vähäisellä käytöllä olevat tilat ja ryhtyy asiassa tarvittaviin toimenpiteisiin. Selvitys seurakuntayhtymän tiloista valmistuu kevään 2012 aikana. Helena Paimelan ponsi Vastaus Ottaen huomioon myös vammaistyön 40-vuotisjuhlavuoden budjettiin tulee varata rahaa esteettömyys-/saavutettavuuskartoituksen toteuttamiseen, joka tulee tehdä yhteistyössä kiinteistötoimen kanssa sekä Espoon kaupungin esteettömyysasiamiehen ja vammaisasiamiehen kanssa. Lisäksi Espoon seurakuntayhtymän tulee jatkossa noudattaa Espoon kaupungin voimassa olevaa Esteetön Espoo -ohjelmaa. Kiinteistöjen esteettömyyskartoitukset käynnistetään vuoden 2012 aikana. Ville Lehtolan ponnet Vastaus 1. Yhteinen kirkkovaltuusto toivoo, että tulevien tieto- ja viestintäteknologiahankintojen yhteydessä tai nykyisiä järjestelmiä muutettaessa punnitaan tarkasti niiden kustannusvaikuttavuus seurakuntayhtymän ja/tai seurakuntien perustehtävää vasten. 2. Yhteinen kirkkovaltuusto toivoo, että uusi viestintästrategia ja siihen liittyvät viestintäohjelma ja henkilöstösuunnitelma painottavat sekä graafisen suunnittelun ostotaitoa että graafisen suunnittelun osaamista (seurakuntayhtymän sisällä). 1. Toivottu menettely on ainoa mahdollinen ja sitä on noudatettu. 2. Graafisen suunnittelun osaaminen otetaan huomioon, kun viestintästrategiaa, - suunnitelmaa ja henkilöstösuunnitelmaa uudistetaan. Inka Hopsun ponsi Vastaus Yhteinen kirkkovaltuusto edellyttää, että vuoden 2012 Espoon seurakuntien ja IEC:n jokaviikkoisten englanninkielisten messujen kirkonpalvelutyön kustannukset euroa korvataan Espoon tuomiokirkkoseurakunnalle seurakuntayhtymältä. Sisäisin järjestelyin on päädytty ratkaisuun, jossa vuoden 2012 englanninkielisten messujen kirkonpalvelutyön kustannukset katetaan seurakuntayhtymän monikulttuurisuustyön määrärahoista. 10

11 1.3 HENKILÖKUNTA Taulukko 1 Virka- ja työsopimussuhteiset henkilöittäin Mukana ovat myös virka- ja työvapaalla olevat. Virkasuhteiset Työsopimussuhteiset Yhteensä Osuus koko henkilöstöstä Esbo svenska ,6 Espoonlahti ,8 Tuomiokirkkosrk ,7 Leppävaara ,9 Olari ,0 Tapiola ,4 Yhtymän virasto , ,0 Yhtymän viraston henkilöstö jakautuu seuraavasti (yhteensä 165 henkilöä): Kirkonkulmassa (93): viraston johto 3, talouspalvelut 10, henkilöstö- ja hallintopalvelut 16, viestintäpalvelut 7, tietohallintopalvelut 15, kiinteistöpalvelut 25 ja hautatoimisto 5. Yhteinen seurakuntatyö 14. Alberganesplanadilla: perheneuvontakeskuksessa 4. Muualla: Tapiolassa, perheneuvontakeskuksessa 13, eri oppilaitoksissa ja sairaaloissa 11, hautausmailla 18 ja leirikeskuksissa 24. Olarin seurakunnassa ja Espoonlahden seurakunnassa on yksi yhteinen työntekijä, joka on vain Espoonlahden luvuissa. Taulukko 2 Koko- ja osa-aikaiset palvelussuhteet 2011 (yhdellä henkilöllä kuitenkin vain yksi palvelussuhde) ES EL ET LE O TA YV Yhteensä Virkasuhteiset Kokoaikaiset Osa-aikaiset Työsopimussuhteiset Kokoaikaiset Osa-aikaiset

12 Taulukko 3 Vakinaiset ja määräaikaiset palvelussuhteet Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Määräaik. osuus kokonaismäärästä Määräaik. osuus kussakin yksikössä Esbo svenska ,6 16,1 Espoonlahti ,5 19,5 Tuomiokirkko ,3 12,5 Leppävaara ,9 17,1 Olari ,6 22,1 Tapiola ,6 14,9 YV ,4 17,0 Yhteensä ,8 16,8 YV:n tietohallinnossa määräaikaisina työntekijöinä joulu-tammikuussa 7 opiskelijaa. Taulukko 4 Henkilökunta ryhmiteltynä tehtävien mukaan seurakunnissa ja seurakuntayhtymän virastossa ; laskettu vain yksi henkilö/tehtävä). väki- papit suhde- nuoriso- suhde- kanttorit suhde- diakonia- suhde- luku luku työntekijät luku luku työntekijät luku ES EL ET L O T YV Yht väki- lasten suhde- hallinto suhde- hautaus- kiinteistö- suhde- muut Virat/työ- luku ohjaaja t luku luku toimi toimi luku suhteet ES EL ET L O T YV Yht

13 Taulukko 5 Eri ammattiryhmien osuus koko seurakuntayhtymässä Taulukko 6 Uudet virat ja työsuhteet vuonna 2011 Kokonaislukumäärään vaikuttavia uusia tehtäviä ei vuonna 2011 perustettu. Vuoden aikana oli joitakin nimikemuutoksia. Lisäksi useita virkoja muutettiin työsuhteisiksi ja yksi työsuhde viraksi. Tässä muutamia esimerkkejä: - Nuorisonohjaajasta nuorisotyönohjaaja (ES) - Diakonissa diakonian viranhaltijaksi (ES) - Seurakuntasihteerin virka lakkautettu ja tilalle toimistoesimiehen virka (O) - Sairaalalehtorin virka lakkautettu ja tilalle sairaalapastorin virka (YV) - Toimistosihteeristä asuntosihteeri (YV) - Huoltoteknikosta lvi-huoltoteknikko (YV) - Rakennuspäälliköstä kiinteistöpäällikkö (YV) - Leirikeskusten keittäjistä kokkeja (YV) Vaihtuvuus vakinaisissa palvelussuhteissa vuonna 2011: Vuoden aikana vaihtui yhteensä 14 viranhaltijaa ja 14 työsuhteista. Lisäksi vuoden 2011 aikana oli lyhytaikaisissa (ei sijaisina) palvelussuhteissa: Hautausmailla tuntipalkkaisia kesätyöntekijöitä oli 101 ja kuukausipalkkaisia työntekijöitä 9. Eri seurakunnissa oli yhteensä 66 työntekijää (kausiteologit ym. seurakuntatyössä olevia henkilöitä). Yhtymän virastossa oli 20 lyhytaikaista työntekijää (leirikeskuksissa 8, yksi opas ja 11 tietohallinnossa). 13

14 1.4 SEURAKUNTIEN VÄKILUKU Seurakuntien väkiluvulla tarkoitetaan läsnä olevien jäsenten määrää. Espoon seurakuntien väkiluku oli ( ) henkeä. Muutos edelliseen vuoteen oli -214 henkeä. Kaupungin väkiluku oli ennakkotietojen mukaan henkeä. Seurakunnilla oli vuoden lopussa (7.091) ulkomailla asuvaa jäsentä. Espoolaisista puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia 8,7 %. Kirkkoon liittyi vuonna 2011 Espoossa 841 (817) henkeä ja kirkosta erosi (4521) henkeä. Kastettuja oli (2373) ja kuolleita (1064). Muuttovoittoa oli 392 (-147) henkeä. Kunnan sisäisiä muuttoja oli (6.159). Vuoden 2011 lopussa kirkkoon kuului 68,9 % espoolaisista (edellisenä vuonna 70,3 %). Tarkemmat jäsen- ja toimintatiedot julkaistaan Espoon seurakuntayhtymän tilastokirjassa, joka ilmestyy kevään aikana. Taulukko 7 Seurakuntien väkiluku ja jäsenmäärä Läsnäoleva väestö Poissaoleva väestö Jäsenet SEURAKUNNAT MIEHET NAISET YHT. MIEHET NAISET YHT. Esbo sv Espoon tmk srk Espoonlahti Leppävaara Olari Tapiola YHTEENSÄ Taulukko 8 Seurakuntien väkiluku ja jäsenmäärä vuotta aiemmin eli Läsnäoleva väestö Poissaoleva väestö Jäsenet SEURAKUNNAT MIEHET NAISET YHT. MIEHET NAISET YHT. Esbo sv Espoon tmk srk Espoonlahti Leppävaara Olari Tapiola YHTEENSÄ

15 Taulukko 9 Kirkkoon liittyneiden ja kirkosta eronneiden määrät vuonna 2011 Kirkkon liittyneet Kirkosta eronneet erotus SEURAKUNNAT MIEHET NAISET YHT. MIEHET NAISET YHT. Esbo sv Espoon tmk srk Espoonlahti Leppävaara Olari Tapiola YHTEENSÄ Taulukko 10 Kastettujen ja kuolleiden määrät vuonna 2011 Kastetut Kuolleet erotus SEURAKUNNAT MIEHET NAISET YHT. MIEHET NAISET YHT. Esbo sv Espoon tmk srk Espoonlahti Leppävaara Olari Tapiola YHTEENSÄ Taulukko 11 Kunnan sisäinen muuttoliike vuonna 2011 Kunnan sisäiset muutot tulleet 15 Kunnan sisäiset muutot menneet SEURAKUNNAT MIEHET NAISET YHT. MIEHET NAISET YHT. erotus Esbo sv Espoon tmk srk Espoonlahti Leppävaara Olari Tapiola YHTEENSÄ Erotus johtuu muutoista saksalaisen seurakunnan sekä Olaus Petrin välillä Taulukko 12 Muista kunnista ja muihin kuntiin muuttaneet vuonna 2011 Kuntien väliset muutot tulleet Kuntien väliset muutot menneet SEURAKUNNAT MIEHET NAISET YHT. MIEHET NAISET YHT. erotus Esbo sv Espoon tmk srk Espoonlahti Leppävaara Olari Tapiola YHTEENSÄ

16 1.5 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisvertailuissa ovat mukana myös ns. sisäiset erät. Toimintakatteen jälkeen on ilmoitettu poistot ja sen jälkeen laskennalliset erät, joita ovat sisäiset korot, sisäiset vuokratuotot ja kulut sekä vyörytykset. Niiden jälkeen on ilmoitettu työalakate. Yleishallinnon, yhteisen seurakuntatyön sekä kiinteistötoimen kustannukset lukuun ottamatta seurakuntien käytössä olevia kiinteistöjä on kohdennettu seurakunnille, hautaustoimelle, metsätaloudelle ja sijoituskiinteistöille vyörytysten avulla. Kunkin seurakunnan käytössä olevien kiinteistöjen kustannukset on kohdennettu seurakunnan tehtäväalueille niiden käyttöasteen suhteessa sisäisinä vuokrina. TALOUSARVIOSSA HYVÄKSYTTYJEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN ARVIOINTI KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Poistot Sisäiset korot Sisäiset vuokratulot Sisäiset vuokramenot Sisäiset vuokrat netto Vyörytystulot Vyörytysmenot Vyörytykset netto TYÖALAKATE Käyttötalous sisältää yleishallinnon, seurakuntien, yhteisen seurakuntatyön, hautaustoimen ja kiinteistötoimen toimintatuotot ja kulut, poistot, sisäiset korot, sisäiset vuokrat sekä vyörytyserät. Toimintakate osoittaa, että toimintatuottojen ja kulujen erotus oli n. 0,9 milj. euroa eli n. 2,3 % pienempi kuin talousarviomääräraha muutoksineen. Erillistä kulujen vähennyksen ohjeistusta ei yksiköille ollut tarvetta antaa. Työalakate osoittaa, että määrärahoja kului noin 0,6 milj. euroa arvioitua vähemmän kun poistot, sisäiset korot ja vyörytyserät on huomioitu. 16

17 1.5.1 YLEISHALLINTO (talousarvion pääluokka 1) Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Poistot Vyörytykset netto TYÖALAKATE Yleishallinnon pääluokkaan sisältyvät kirkollisten vaalien, yhteisen kirkkovaltuuston, yhteisen kirkkoneuvoston, johtokuntien ja toimikuntien, tilintarkastuksen ja valvonnan sekä yhtymän viraston luvut. Talousarvion sitovuustaso on yleishallinto yhteensä. Jäljempänä on eritelty myös yhtymän viraston ja sen yksikköjen luvut erikseen. YHTYMÄN VIRASTO Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Poistot Vyörytykset netto TYÖALAKATE Yhtymän viraston lukuun sisältyvät viraston johto, viestintäpalvelut, tietohallintopalvelut, henkilöstö- ja hallintopalvelut sekä talouspalvelut, joiden yksikkökohtaiset toteumatiedot ja toimintaa koskevat tiedot on esitetty alla. 17

18 Viraston johto (talousarvion kustannuspaikka 10601) Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintakulut TOIMINTAKATE Vyörytykset netto TYÖALAKATE Arvio toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Seurakuntayhtymän strategian siirtäminen käytäntöön aloitetaan Seurakuntayhtymän strategia vuosille hyväksyttiin yhteisessä kirkkovaltuustossa vuonna Vuosien 2011 ja 2012 talousarviot ja seurakuntien ja yhtymän viraston palveluyksiköiden toimintasuunnitelmat vuosille ja noudattelevat hyväksyttyä strategiaa. Myös resurssien käyttöön liittyvät reunaehdot ovat toteutuneet talouden suunnittelussa. Tietohallintostrategia on hyväksytty Tietohallintostrategian sisältöä on valmisteltu, mutta sitä ei ole hyväksytetty hallintoelimissä, koska toimintaympäristö on koko ajan voimakkaassa muutoksessa. Yhtymä on noudattanut strategian mukaista toimintatapaa muutaman viime vuoden ajan. Kirkonkirjojenpidon ja tietojärjestelmien kehittämiseen liittyvä Kitke-hanke on edennyt aikataulussa Järjestelmän toteutumisen seurauksena Espoon seurakunnissa otetaan käyttöön uusi valtakunnallinen, kirkkohallituksen toteuttama Kirjuri-jäsentietojärjestelmä. Käyttöönotto edellyttää valmistelutoimenpiteitä sekä seurakunnissa että yhtymän viraston yksiköissä. Valmistelutoimenpiteissä on edetty kirkkohallituksen antamassa aikataulussa. 18

19 Viestintäpalvelut (talousarvion kustannuspaikka 10602) Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Vyörytykset netto TYÖALAKATE Hengellinen elämä verkossa koulutus viedään loppuun ja tehdään koulutukselle jatko-ohjelma Hengellinen työ verkossa -koulutukset jatkuivat ja työhön koulutettiin 24 Espoon seurakuntien työntekijää. Moniammatillisen verkkotyöryhmän toiminta verkossa tapahtuvan seurakuntatyön kehittäjänä vakiintuu Verkkosivujen teknisten ja sisällöllisten ongelmien vuoksi käynnistettiin sivuston kehittämisprojekti. Moniammatillisen verkkotyöryhmän työskentely pääsi käyntiin verkkoprojektin myötä. Yhteistyö muiden seurakuntayhtymien kanssa jatkui vahvana. Espoon ja Oulun seurakuntayhtymät käynnistivät hankkeen tulevaisuuden kirkollisten verkkopalvelujen tuottamiseksi seurakuntayhtymien ja IT-alueiden yhteistyönä. Helsingin ja Vantaan seurakuntien kanssa toteutettiin yhteinen pääsiäissivusto. Pääkaupunkiseudun seurakuntien radiotoimituksen Jouluradio sai ennätysyleisön. Viikkokuuntelijoiden määrä oli ja kasvua edelliseen vuoteen oli 63 prosenttia. Kotimaa24-uutispalvelu vakiinnutti asemansa. Kävijämäärät kaksinkertaistuivat vuoden 2011 aikana. Seurakuntalehdestä tehdään lukijatutkimus ja lehteä kehitetään sen tulosten mukaan Esse ilmestyi 48 kertaa. Keväällä toteutettiin lukijatutkimus, jonka pohjalta aloitettiin lehtiuudistus. Uudistunut Esse ilmestyy loppukeväästä Viestintäpäällikkö jäi eläkkeelle vuoden 2011 lopussa. Tiedottajan virka lakkautettiin. 19

20 Tietohallintopalvelut (talousarvion kustannuspaikka 10603) Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Poistot Vyörytykset netto TYÖALAKATE Tweb-asianhallintajärjestelmän sisäänajo seurakuntiin TWEB-asianhallintajärjestelmän viemiseksi seurakuntiin määriteltiin seurakunnille yhteiset prosessit Leppävaaran seurakunnan kanssa Olarin toimiessa sparraajana. Hanke eteni aikataulussa aina asiakirjahallinnan suunnittelijan irtisanoutumiseen asti, jolloin hanke pysäytettiin odottamaan uuden henkilön rekrytoimista. Käyttövaltuuksienhallinnan laajentaminen uusiin sovelluksiin Käyttövaltuuksienhallintaa kehitettiin edelleen lisäten automatiikkaa sekä muuttaen prosessit ja tietomallit soveltuviksi Länsi-Uudenmaan seurakuntatalouksien IT-yhteistyöalueen yhteiskäyttöön. AD migraatio kirkon yhteisen standardin mukaiseksi AD migraatio saatiin valmiiksi suunnitellusti. Kirjuri-järjestelmän käyttöönotto ja valmistautuminen seurakuntien yhteisen palvelutoimiston tuloon Taustatyö Kirjurin käyttöönottoon ja kiekon palvelukeskuksen (Kipa) perustamiseen liittyen eteni hyvin ja tukijärjestelmät valmistuvat suunnitellusti. Kirkonkirjojen digitointihankkeen saattaminen valmiiksi Kirkonkirjojen digitointi valmistui suunnitellusti. 20

21 Henkilöstö- ja hallintopalvelut (talousarvion kustannuspaikka 10604) Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Vyörytykset netto TYÖALAKATE Koulutussuunnittelujärjestelmän kehittäminen Seurakuntayhtymän koulutussuunnittelu siirtyi syksyllä yhteisen seurakuntatyön palveluista henkilöstö- ja hallintopalveluihin. Koulutussuunnittelujärjestelmää ei vielä päästy varsinaisesti kehittämään, vaan vasta toteutettiin siirtymiseen liittyvät järjestelyt. Kirkon palkkausjärjestelmän harkinnanvaraisen, suoritukseen perustuvan palkanosan käyttöönotto Henkilöstöjohtokunta päätti kirkon palkkausjärjestelmään kuuluvan harkinnanvaraisen, suorituksen arviointiin perustuvan palkanosan (HAVA) käyttöönottamisesta vuoden 2012 alusta. Syksyn kuluessa seurakuntien ja seurakuntayhtymän henkilöstö sekä esimiehet koulutettiin käyttöönottoon. Sisällönhallintaprojektin toteuttamisesta johtuva uusien käytäntöjen kehittäminen ja kouluttaminen Sisällönhallintaprojekti eteni vuoden aikana suunniteltua hitaammin johtuen sekä hallintopalvelupäällikön että asiakirjahallinnan suunnittelijan vaihtumisesta. Vuoden aikana valmisteltiin Tweb-ohjelman käyttöönottoa seurakunnissa sekä viranhaltijapäätösosion käyttöönottoa seurakuntayhtymän virastossa. Muut kehityshankkeet Yhteisen kirkkovaltuuston esityslistat alettiin joulukuussa tuottaa myös sähköisessä muodossa. Henkilöstö- ja yleishallintoon liittyviä koulutustilaisuuksia järjestettiin useita. Monipuolista tyky- ja virkistystoimintaa toteutettiin ja kehitettiin. 21

22 Talouspalvelut (talousarvion kustannuspaikka 10605) Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintakulut TOIMINTAKATE Vyörytykset netto TYÖALAKATE Sähköisten menettelytapojen kattava käyttö, jolloin samalla turvataan luottamuksellisen tiedon käsittely asianmukaisella tavalla Sähköistä arkistointa on kuluvan toimintavuoden aikana lisätty, jolloin paperinen arkistointi on vähentynyt. Tweb-sisällönhallintajärjestelmän hyödyntäminen talouspalveluiden asiakirjojen käsittelyssä Tweb-sisällönhallintajärjestelmän hyödyntämistä talouspalveluiden asiakirjojen käsittelyssä ei ole voitu resurssien puutteen vuoksi toteuttaa toimintavuoden aikana. Hautainhoitorahaston kirjanpidon kehittäminen Hautainhoitorahaston kirjanpidon kehittäminen jatkuu tulevalla kaudella. Kuluneen vuoden aikana kehittämistyöhön ei ole ollut mahdollisuuksia panostaa riittävästi. Valmistelutyöryhmä palvelukeskukseen siirtymistä varten perustetaan Kirkon palvelukeskukseen siirtymisen valmistelu jatkuu edelleen myös tulevalla kaudella. Asia on huomioitu henkilöstöresurssien kohdalla siten, että vapautuneet vakanssit on täytetty määräaikaisilla työsuhteilla. Talouspalveluiden eri toimissa on pyritty etsimään menetelmiä hoitaa tehtävät sähköisillä menetelmillä, jolloin samalla valmistaudutaan palvelukeskuksessa käytettäviin toimintatapoihin. Valmistelutyöryhmän perustamista ei ole vielä voitu toteuttaa. Talouspalveluyksikön henkilöstö on osallistunut ammattitaidon ylläpitämiseen tähtäävään koulutukseen. 22

23 1.5.2 SEURAKUNNAT (talousarvion pääluokka 2) Seurakuntatyö yhteensä Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Poistot Sisäiset vuokrat netto Vyörytykset netto TYÖALAKATE Seurakuntien henkilöstökulut on kirjanpidossa kohdennettu suoraan eri tehtäväalueille arvioitujen työpanosten suhteessa. Yleishallinnon henkilöstökuluista 97 % ja kiinteistöhallinnon henkilöstökuluista 82 % on vyörytetty seurakunnille niiden toteutuneiden kustannusten suhteessa ja jäännös hautaustoimelle sekä maa- ja metsätalouden ja sijoituskiinteistöjen kustannuspaikoille. Lisäksi muut yleishallinnon, yhteisen seurakuntatyön ja kiinteistötoimen kulut, lukuun ottamatta seurakuntien käytössä olleiden kiinteistöjen kuluja, verotuskustannukset, kirkon keskusrahastomaksu sekä poistot ja sisäiset korot on vyörytetty seurakunnille niiden toteutuneiden kustannusten suhteessa. Seurakunnille vyörytetyt kulut on vyörytetty edelleen kunkin seurakunnan tehtäväalueille toteutuneiden kustannusten suhteessa. Yhteisen seurakuntatyön avustusmenot on vyörytetty suoraan kunkin seurakunnan avustustileille niiden menojen suhteessa. Kaikki vyörytykset on toteutettu nettokuluina. Seurakuntien käytössä olleiden kiinteistöjen nettomenot on kohdennettu kunkin seurakunnan tehtäväalueille niiden toteutuneen käytön suhteessa ja kirjattu sisäisten vuokramenojen tilille. Seurakuntien toimintakate oli yhteensä 0,4 milj. euroa määrärahaa pienempi ja työalakate noin 0,5 milj. euroa pienempi. 23

24 Esbo svenska församling Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Sisäiset vuokrat netto Vyörytykset netto TYÖALAKATE Arvio toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Yleistä Toiminta toteutettiin pääasiassa vuoden 2011 toimintasuunnitelman mukaisesti, teemana "Pyhä". Kirjuri-jäsenrekisterin sekä Espoon seurakuntien yhteisen palvelutoimiston valmistelut aloitettiin. "Hengellinen elämä verkossa" -hankkeeseen koulutettiin muutamia työntekijöitä, ja useita työntekijöitä osallistui itse toimintaan. Jäsenmäärä väheni vuoden aikana 257 henkilöllä; seurakunnan jäsenmäärä oli henkeä (läsnä olevat jäsenet). Seurakunnasta eronneiden määrä oli 153 ja seurakuntaan liittyneiden määrä 58. Taloudellinen toimintakate jäi 98 prosenttiin. Yhteinen painopiste Pyhä Painopiste toteutettiin vahvistamalla jumalanpalvelusten merkitystä ja seurakuntalaisten osallistumista jumalanpalvelukseen. Seurakunnassa pidettiin aiheesta luento. Porvoon hiippakunnan seurakuntatyön kurssi alkoi, ja siihen osallistui seurakunnasta 10 henkeä. Maallikoiden ja luottamushenkilöiden koulutus Seurakuntavaaleilla vuonna 2010 valitut uudet luottamushenkilöt koulutettiin tehtäväänsä kevään aikana seurakunnan johdolla seurakuntaneuvoston kokousten yhteydessä sekä seurakuntayhtymän ja rovastikunnan toimesta. Maallikoille järjestettiin seurakuntatoiminnan eri tehtäviin valmistava viikonloppukoulutus. Keskittyminen vastikään muuttaneisiin Vastikään muuttaneille ei järjestetty vuoden aikana yhteistä tapahtumaa, vaan muuttaneita huomioitiin alueittain. Seurakunta oli yksi Kulturen vid ån -tapahtuman pääjärjestäjistä. Tapahtuma keräsi noin kävijää, ja työntekijät tavoittivat suuren joukon seurakuntalaisia. Seurakunta osallistui myös kaupungin alueella järjestetyille erilaisille markkinoille yhteistyössä muiden espoolaisten toimijoiden kanssa. 24

25 Talousarvion toteutuminen Taloudellisesti seurakunta suoriutui melko hyvin. Menopuolella tuli tosin noin euron ylitys, mutta sitä tasoitti tulopuolen noin euron ylijäämä, joten toimintakatteesta käytettiin 98 prosenttia. 25

26 Espoonlahden seurakunta Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Sisäiset vuokrat netto Vyörytykset netto TYÖALAKATE Arvio toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Toiminta-ajatus, painopisteet ja toiminnalliset tavoitteet Toiminta-ajatus on merkinnyt laaja-alaista sitoutumista kirkon perustehtävän hoitamiseen: seurakuntalaiset ovat erit. musiikkityössä sekä diakonia-, lähetys- ja aikuistyössä oivaltaneet vapaaehtoistyön merkityksen ja tulleet kuluttajista toiminnan omistajiksi. Diakoniatyössä on saavutettu asetetut tavoitteet ja lisätty YV-keräyksen tulosta niin, että Espoonlahden seurakunta oli Seinäjoen seurakunnan kanssa jälleen suurten seurakuntien sarjassa Suomen paras. Maahanmuuttajien tavoittamisessa ja seurakunnan toimintaan integroimisessa on tehty uusia avauksia (erit. venäjänkielisten keskuudessa). Koulu- ja nuorisotyössä on luotu pitkäjänteinen ja luottamuksellinen toimintakulttuuri. Myös rippikoulutyö tavoittaa yhä valtaosan alueen nuorista ja sitouttaa heitä seurakuntaan. Perhetyössä koettiin suuri rakenteellinen muutos, kun viranhaltijan jäätyä eläkkeelle marraskuussa hänen tehtävänsä päätettiin jakaa useammalle työalalle, eikä varsinaista nimettyä perhetyöntekijä loppuvuodesta enää ollut. Virat on saatu pääosin täytetyiksi, mutta samalla erilaiset osa-aikajärjestelyt, vuorottelu- ja vanhempainvapaudet tai muihin tehtäviin hakeutumiset ovat yhä merkinneet monien virkojen täyttämistä sijaisuuksilla. Viransijaiset ovat onneksi olleet työhönsä motivoituneita. Kirkon vallitseva ja pitkäkestoinen virantäyttöprosessi on edelleen hidaste virkojen/työsuhteiden nopeammalle täytölle. Halua ja näyttöä työalojen kehittämiseen ja uuteen organisaatiomalliin siirtymiseen on ollut, mutta uuden toiminnan käyntiin saattaminen edellyttää virkojen pysyvyyttä, lähiesimiesvastuiden selkeytymistä ja pitkäjänteistä sitoutumista toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Tämän myötä on haluttu kriittisesti arvioida myös toiminnallisia rönsyjä ja jakaa vastuuta yli perinteisten työalojen. Missä on onnistuttu, mikä ei ole onnistunut? Määräaikaiset työntekijät ovat olleet motivoituneita, mutta ylivoimaisen tehtävän edessä yrittäessään pysyä työalansa haasteiden tasolla. Tämä näkyy erityisen hyvin lähetyssihteerin virassa, jossa kuuden vuoden aikana on ollut viisi viranhaltijaa, toimintavuoden aikana jälleen kaksi. Valitettavasti juuri lähetyssihteerin rekrytoinnissa epäonnistuttiin ja valituksi tulleen 26

27 henkilön viranhoito jouduttiin päättämään koeajalla. Lisäksi kaikki viranhaltijat eivät kykene ottamaan työalastaan kehittämisvastuuta, mikä kasaa paineita lähiesimiehille. Musiikkityössä on edelleen vahvistunut sekä viranhaltijoiden osaaminen että toiminnan laadukas kehittäminen. Tämä näkyi erinomaisen hyvin sekä klassisissa messuissa että pop-messuissa ja marraskuun musiikkiviikon päätöstapahtumassa. Tosin nykyisellä rakenteella toiminnan korkean tason ylläpitäminen tulee omin resurssein toteutettuna mahdottomaksi, ellei uusia rahoitusmalleja tähän löydy (lähinnä osaavien ammattimuusikkojen palkkaamiseen). Puolikkaiden virkojen hyödyntäminen ja osa-aikaeläkkeiden järjestely näkyy erityisesti hallinnon kankeammassa sujumisessa. Kun seurakuntasihteeri joutui yli puoleksi vuodeksi sairauslomalle, hänen tehtäviensä uudelleen organisoiminen ja jakaminen toimistosihteereille osoitti nykyisen järjestelmän haavoittuvuuden. Myöskään osa-aikaisen hallintosihteerin tehtävien uudelleen organisoiminen ei vielä täysin onnistunut kuluneella toimintakaudella. Perinteisten toimintojen, kuten Yhteisvastuu-keräyksen, toteuttamiseen on menestyksestä huolimatta haasteellista saada uusia, motivoituneita vastuunkantajia. Syynä tähän on esim. eläkeläisten lisääntyneet muut vapaa-ajan harrastukset ja sitoutumiset sekä vastuunkantajien ikääntyminen. Nuorten ja keski-ikäisten harrastusaktiivisuus syö myös resursseja seurakunnan vapaaehtoistoiminnalta. Talousarvion toteutuminen Henkilöstön runsas vaihtuvuus näkyy talous- ja toimintasuunnitelman toteutumisessa: toiminta on reaktiivista ja monet sijaisuudet syövät resursseja. Lisäksi työvoimakustannusten ennakoitua suurempi nousu teki budjetista tiukan, ja loppuvuotta kohden annettiin työaloille ohjeet säästötoimenpiteistä, jottei budjetti ylittyisi. Panostus oikeisiin asioihin antoi ympäristölle ja toiminnassa mukana olleille oikean signaalin: seurakunta elää muutoksessakin niin, että se pitää huolta sekä työntekijöistään että jäsenistään eikä unohda huonompiosaisia lähellä tai kaukana. Edellisvuosien reilut säästöt huomioon ottaen toimintakauden budjetin tiukka toteutuminen oli merkki toiminnan kehittämisestä. Henkilöstö-, talous- ja tilaresurssit Kiinteistöjen hyvän hoitamisen myötä odotukset toiminnalliseen uudistumiseen ovat olleet korkealla. Joistakin tiloista on koitunut edelleen turvallisuusongelmia; viimeisetkin työntekijät on jouduttu siirtämään pois YKKI:stä sen huonon sisäilman vuoksi. Kiinteistötoimi on pitänyt seurakunnan hyvin tietoisena myös Saunalahden uudiskohteen aikataulusta ja taloudellisista resursseista. Kirkon katon tukitoimenpiteet ja niiden myötä tehty peruskorjauksen aikataulun varhentaminen ovat olleet oikeita päätöksiä. Kirkkosalin lyhyttä käyttökatkosta lukuun ottamatta kirkon muiden tilojen pitäminen käyttökunnossa remontin ajan oli toiminnallisesti tärkeä ratkaisu. Siirtomäärärahojen puute aiheuttaa epävarmuutta ja tekee pitkän tähtäyksen suunnittelun paikallisseurakuntien tasolla mahdottomaksi. Ollaan suhdanteiden armoilla. Nykyinen järjestelmä on jäänne yhtenäiskulttuurin ajoilta, jolloin toiminnan ja virkojen täytön ennustettavuus ja pysyvyys oli vakaampaa kuin nykyisin. Mikäli siirtomäärärahat olisivat Helsingin seurakuntayhtymän tavoin talousarviossa edes koko kolmivuotisen suunnittelukauden ajan, se toisi kaivattua joustoa viranhaltijoiden vaihdoksiin ja toiminnallisiin muutoksiin ja tarpeisiin kesken suunnittelukauden. Seurakunnassa on nykyisessä työntekijätilanteessa ja yhteiskunnallisten muutosten keskellä tietoisesti valittu linja, jossa säästöjen saaminen ei voi olla itsetarkoitus. Seurakuntayhtymän johto on antanut ymmärryksensä valitulle linjalle. 27

28 Kiristyvässä taloudessa ei ole helppoa tehdä päätöksiä, joihin sisältyy taloudellisia riskejä. Joskus ne ovat välttämättömiä, kun ihmisten hätä tulee iholle. Seurakuntayhtymän strategiaan kirjattu periaate taloudellisen puskurin saamiseksi on perusteltu. Samalla tehty linjaus perustehtävän hoitamisen turvaamiseksi virkojen vähentämisen paineessa on paikallisseurakuntia rohkaiseva ja tulevaisuuden uskoa lujittava. 28

29 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Poistot Sisäiset vuokrat netto Vyörytykset netto TYÖALAKATE Arvio toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Vapaaehtoistyön kehittäminen Seurakunnassa laadittiin perusteellinen aikuisten vapaaehtoistyön kartoitus syksyllä 2010 ja kartoituksen pohjalta kehittämisohjelma: Vapaaehtoistyön kehittäminen Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa, joka hyväksyttiin seurakuntaneuvostossa Se toimi suuntaviittana kehittämistoimissa. Seurakuntaneuvoston joulukuussa 2010 hyväksymä uusi alueneuvoston ohjesääntö tarkoitti käytännössä sitä, että alueneuvostojen keskeisin tehtävä on ideoida, suunnitella ja toteuttaa alueen tarpeista nousevaa vapaaehtoistyötä. Tässä suhteessa alueneuvostojen toimintavalmius on ollut vaihteleva. Seurakunnan aluekappalaiset ja vähintään yksi muu työntekijä joka alueelta osallistui vapaaehtoistyön ohjaamisen kurssille. Kurssi paransi työntekijöiden valmiuksia ohjata, valmentaa ja tukea vapaaehtoisia. Määrällisesti seurakunnan vapaaehtoistyön piirissä oli vuoden päättyessä n. 20 % enemmän vapaaehtoisia kuin vuoden alussa, kaikkiaan noin 600 seurakuntalaista. Syysmatin markkinoiden vapaaehtoisten määrä kaksinkertaistui, Tuomiokirkon jumalanpalveluselämään liittyvissä avustustehtävissä palveli entistä enemmän valmennettuja vapaaehtoisia. Eri seurakunta-alueiden vapaaehtoisten määrät kasvoivat hiukan tai pysyivät ennallaan. Diakoniatyön eri muodoissa vapaaehtoisten määrä pysyi lähes ennallaan. Jatkossa uudenlaista vapaaehtoisuutta toivotaan kirkon kansainvälisen työn toimintaryhmiin, englanninkieliseen jumalanpalvelustoimintaan ja muuttajien kohtaamiseen. Vapaaehtoistyö on seurakunnan painopisteenä myös vuonna Malli uusien jäsenten kohtaamiseen Malli seurakuntaan muuttaneiden jäsenten kohtaamiseen työntekijöiden ja vapaaehtoisten kautta on luotu, mutta mallin toteuttamiseen liittyvä vapaaehtoisten koulutus on vielä aloittamatta. Tarkoitus on käydä tervehtimässä kaikkia niitä uusia jäseniä, jotka antavat tervehdyskäynnille luvan. 29

30 Toistaiseksi uudet seurakuntalaiset saavat kirkkoherran tervetulokirjeen, seurakunnan toimintaesitteen ja alueella toimivien seurakunnan työntekijöiden yhteystiedot. Ympäristötavoitteen toteutuminen Tavoitteena oli vähentää paperin käyttöä ja lisätä sähköistä tiedonsiirtoa. Seurakuntaneuvoston jäsenistä valtaosa sai pyynnöstään kokousaineiston vain sähköisessä muodossa. Seurakunnan työneuvotteluissa lisättiin sähköistä aineiston välitystä ja onnistuttiin jonkin verran vähentämään paperin käyttöä. Kokonaisuudessaan paperin käyttö ei ole juuri vähentynyt, mutta käytön lisääntyminen on pysähtynyt. Talousarvion toteutuminen Arvio toimintatulojen määrästä ylittyi selvästi, toimintamenot jäivät muutaman prosentin alle budjetoidun, henkilöstökulujen toteutuma oli 100 %. Toimintakate oli n. 98 %. 30