ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖS. Yhteiselle kirkkoneuvostolle

Transkriptio

1 ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖS 2015 Yhteiselle kirkkoneuvostolle

2 SISÄLLYS 1. TOIMINTAKERTOMUS YLEISKATSAUS HALLINTO: YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO JA NEUVOSTO HENKILÖKUNTA SEURAKUNTIEN VÄKILUKU TALOUSARVION TOTEUTUMINEN YLEISHALLINTO SEURAKUNNAT YHTEISET SEURAKUNNALLISET TEHTÄVÄT HAUTAUSTOIMI KIINTEISTÖTOIMI TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS KIRKKONEUVOSTON ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI TOIMINTAKERTOMUKSEN LIITTEET TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNITASE TILINPÄÄTÖKSEN, TASEEN JA KONSERNITASEEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN ARVOSTUS- JA JAKSOTUSPERIAATTEET JA MENETELMÄT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT KONSERNITASEEN LIITETIEDOT LUETTELO TYTÄR-, OSAKKUUS- JA YHTEISTYÖYHTEISÖISTÄ VAKUUKSIA, VASTUUSITOUMUKSIA, OMISTUKSIA YM. KOSKEVAT LIITETIEDOT MUUT LIITTEET HAUTAINHOITORAHASTON TILINPÄÄTÖS ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA SELVITYS NIIDEN SÄILYTYSTAVOISTA LUETTELO TOSITTEIDEN LAJEISTA

3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 YLEISKATSAUS Yleistä Syksyllä 2014 valitut uudet luottamushenkilöt aloittivat toimintansa vuoden 2015 alussa. Talousarviovuoteen 2015 sisältyi poikkeuksellisen paljon sekä sisäisiä että ulkoisia muutospaineita. Yhteisen seurakuntatyön pitkäaikaisen päällikön Jukka Huttusen poismeno kosketti työyhteisöä ja luottamushenkilöitä laajasti. Seurakuntayhtymän operatiivisen johdon (seurakuntien kirkkoherrat ja yhtymän viraston palveluyksiköiden päälliköt) yhteistyöneuvotteluissa kyettiin luomaan yhteinen näkemys talouden tasapainottamisohjelmasta, jonka yhteinen kirkkoneuvosto vahvisti keväällä 2015 talousarvio-ohjeen käsittelyn yhteydessä. Vuoden 2014 lopussa hyväksytty hallintorakenneuudistus astui voimaan Täysin uutena johtokuntana toimintansa aloitti arvioinnin johtokunta, jonka tehtävänä on arvioida seurakuntayhtymän ja siihen kuuluvien seurakuntien toiminnan ja talouden tarkoituksenmukaisuutta, vaikuttavuutta ja raportointia sekä talouden tasapainoa. Johtokuntien ja pysyväisluonteisten toimikuntien toimintakaudet ovat uudistuksen myötä valtuustokauden mittaisia. Seurakuntayhtymän vuosina voimassa olleen strategiakokonaisuuden voimassaoloaika umpeutui vuoden 2015 lopussa. Heti valtuustokauden alusta saakka oli nähtävissä, että toiminnan ylläpitäminen ja tulevien vuosien välttämättömistä investoinneista selviäminen edellyttävät merkittävien sopeuttamistoimenpiteiden käynnistämistä heti vuoden 2016 talousarviosta alkaen. Vuoden 2015 alussa nimetty uusi talous- ja strategiatoimikunta aloitti uuden strategian valmistelun. Talouden sopeuttamistarpeesta ja uuden strategiakokonaisuuden keskeisimmistä linjauksista informoitiin luottamushenkilöitä heti keväästä 2015 alkaen. Seurakuntiin perustettiin tulevaisuustyöryhmät, joiden tehtävänä on seurakuntakohtaisten tulevaisuusasiakirjojen laatiminen uuden strategian linjauksia noudatellen. Espoon seurakuntien jäsenmäärä väheni 801 henkilöllä. Kirkosta eroamisen vauhti kuitenkin hidastui aikaisempiin vuosiin verrattuna. Ilmiö oli nähtävissä myös koko maan tasolla. Espoossa asuvien vieraskielisten määrä jatkoi kasvuaan. Loppuvuodesta Suomeen tulleet turvapaikanhakijat edellyttivät nopeita päätöksiä ja toimenpiteitä myös seurakuntayhtymältä ja seurakunnilta. Espoon kaupungilta tulleeseen pyyntöön avata hätämajoitustila alaikäisiä turvapaikanhakijoita varten pystyttiin vastaamaan tarjoamalla tilapäismajoitusta Velskolan ja Hilan leirikeskuksissa. Seurakunnallinen toiminta Espoon suomenkielisissä seurakunnissa vuoden 2014 aikana käyttöön otettu Jäsen 360 järjestelmä antaa perustietoa seurakunnan alueella asuvien ihmisten elämäntavasta ja asennoitumisesta kirkkoon. Seurakuntien toiminnan suunnittelussa ja toiminnassa tämä ajattelu vaikutti jo vuoden 2015 aikana siten, että erilaisten kohderyhmien volyymit ja tarpeet otetaan huomioon aikaisempaa tarkemmin esimerkiksi viestinnässä ja erilaisia paikallisia projektiluonteisia kokeiluja toteutettaessa. Radikaaleja toiminnan muutoksia tai voimavarojen uudelleen kohdistamista ei toistaiseksi ole nähty tarpeelliseksi tehdä. Vapaaehtoistyöllä on merkittävä ja arvostettu asema seurakuntatyössä myös koko pääkaupunkiseudun laajuisesti. Vapaaehtoiset vastuunkantajat tuovat seurakuntatyöhön uutta ajattelua, osaamistaan ja ammattitaitoaan vakinaisen henkilöstön rinnalle. Seurakuntien luottamushenkilöt ovat tärkeä osa tätä vapaaehtoisten espoolaisten suurta joukkoa. Vapaaehtoistyön kehittäminen ja vapaaehtoisten kouluttaminen oli edelleen painopisteenä useassa seurakunnassa. Luottamushenkilöille tarjottiin mahdollisuus osallistua useisiin erilaisiin perehdyttämistilaisuuksiin. 3

4 Kirkon sanoma on pysyvä ja ajaton. Jumalanpalvelus- ja messuelämän kehittäminen ja kasvatustyön ja kasteopetuksen kautta tapahtuva kristillisen sanoman ja uskon perusasioiden tuntemuksen vahvistaminen olivat edelleen kaikkien seurakuntien työn ytimessä. Kirkon perussanoma välittyy vahvasti kaikkien seurakuntien toiminnasta, vain toteutusmuodot vaihtelevat. Toiminnallisissa tavoitteissa painopisteinä olivat edelleen mm. vapaaehtoistyö, jumalanpalveluselämän kehittäminen ja kasteen ja kummiuden merkityksen esiintuominen. Seurakuntien vilkasta toimintaa ja keskinäistä yhteistyötä kuvaavat osuudet löytyvät tämän dokumentin seurakuntien toimintaa kuvaavista osuuksista. Yhteiset tulevaisuuteen suuntautuvat kehityshankkeet Vuoden 2015 aikana valmistauduttiin Kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi rakentamalla järjestelmien väliset liittymät toimintavalmiiksi ja valmistautumalla ottamaan käyttöön Kirkon palvelukeskuksen tarjoamat järjestelmät vuoden 2016 alusta. Lisäksi henkilökuntaa koulutettiin käyttämään uusia järjestelmiä. Kirkon palvelukeskukseen siirtyvät toiminnot ovat palkanlaskenta, ostoreskontra ja kirjanpito. Viestinnän painopiste on selkeästi yhä enemmän siirtymässä verkkoon. Verkkotyö on yhä suurempi osa seurakuntien työtä. Pääkaupunkiseudun seurakuntalehtien yhteinen verkkomedia Valomerkki.fi aloitti toimintansa vuoden 2015 aikana. Yhteisen mediatoimituksen perustamiseen liittyvää valmistelua valmisteltiin. Seurakunnissa ja yhtymän viraston yksiköissä toteutettiin sisäisiä organisaatiouudistuksia tai valmistauduttiin siirtymään vuoden 2016 alusta uudenlaisiin toimintamalleihin. Uudistusten taustalla on toiminnasta lähteviä uudistustarpeita, henkilöstövahvuudessa tapahtuneita luonnollisia poistumia sekä henkilöstökulujen alentamispaineita käyttötalouden sopeuttamisohjelman mukaisesti. Seurakuntayhtymän talous Seurakuntayhtymän taloudellinen tilanne talousarviovuonna oli kaksijakoinen. Vuonna 2015 seurakuntayhtymän tulos oli 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Hyvä tulos johtui useasta eri seikasta. Kirkollisverotulo oli 42,3 miljoonaa euroa eli n. 0,7 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aiemmin. Yhteisövero-osuus oli 8,1 miljoonaa euroa ja yhteensä verotulo oli 50,4 miljoonaa euroa, joka on korkein koskaan saavutettu verotulo. Toimintatuotot olivat n. miljoona euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin. Kasvu johtui asunto-osakkeiden myynnistä aiheutuneista kertaluonteisista myyntivoitoista. Varainhoidon kilpailutuksen seurauksena realisoitui rahastojen arvonnousu, jota ei kirkkohallituksen ohjeiden mukaisesti ole voinut vuosittain kirjata tulokseen. Myyntivoittoja kirjautui yli 3 miljoonaa euroa. Käyttötalousmenoissa onnistuttiin jäämään noin 0,7 miljoonaa euroa alle edellisen vuoden. Tämä on seurausta siitä, että vuoden 2015 keväällä asetettiin tavoitteeksi pysyä vuoden 2014 kulutasossa. Vaikka tuloslaskelman puolella vuosi oli positiivinen, varsinainen toiminnan ja investointien nettorahavirta osoitti 4,3 miljoonan euron alijäämää. Investointeihin käytettiin 13,7 miljoonaa euroa. Rahoitusvarallisuus väheni n. 3,5 miljoonaa euroa. Investoinneista merkittävimmät olivat siunauskappelin peruskorjaus sekä Suvelan kappelin uudisrakennus. Suvelan investointikustannukset ulottuvat vielä talousarviovuoden 2016 puolelle. Seuraavina vuosina seurakuntayhtymän taloutta joudutaan tasapainottamaan, koska yhteisövero-osuuden muuttuminen valtionrahoitukseksi vie seurakuntayhtymältä tuloja n. 2-3 miljoonaa euroa vuodessa. Vaikka kirkkohallitus kompensoi eläkerahastomaksun nousua alentamalla palkkaperusteista eläkemaksua, ennakoidaan eläkemaksujen nousun aiheuttavan seurakuntayhtymälle jatkossa merkittävää kustannusten nousua. Lisäksi tiedossa ovat lähivuosina sekä Espoonlahden että Tapiolan kirkkojen peruskorjaukset, jotka ovat yhteensä n. 20 miljoonaa euroa. Näiden rahoittamiseksi tarvitaan myös tulorahoituksen kasvua säästöjen ja mahdollisen lainarahoituksen lisäksi. Tulorahoitusta saadaan ainoastaan vähentämällä merkittävästi käyttötalousmenoja. Tavoitteena on laskea vuosittaisia käyttötalousmenoja noin neljällä miljoonalla eurolla vuoden 2018 loppuun mennessä vuoden 2014 tilinpäätöksen tasoon verrattuna. Kirkollisverotuloissa ei odoteta kasvua johtuen Suomen taloudellisesta tilanteesta Espoon kaupungin työttömyysasteesta, sekä kirkon jäsenmääräkehityksestä. 4

5 Talouden sopeuttamisohjelman onnistuminen takaa sen, että Espoon seurakuntayhtymä voi tulevaisuudessa rakentaa toimintaansa taloudellisesti vakaalla pohjalla. 1.2 HALLINTO: YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO JA NEUVOSTO Yleistä Yhteinen kirkkovaltuusto kokoontui neljä kertaa ja käsitteli kokouksissaan 41 pykälää. Puheenjohtajana toimi Stig Kankkonen ja varapuheenjohtajana Paula Viljakainen. Valtuutettujen määrä oli 61. Yhteinen kirkkoneuvosto kokoontui 17 kertaa ja käsitteli kokouksissaan 189 pykälää. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimi Antti Kujanpää ja varapuheenjohtajana Heikki Sorvari. Jäsenten määrä oli 13. Aloitteet Lauri Tunkelon aloite Yhteisessä kirkkoneuvostossa hyväksyttiin Lauri Tunkelon aloite koskien hoitamattomien hautapaikkojen ilmoitusmenettelyä ja ilmoitusmenettelystä aiheutuvia kustannuksia. Aloitteeseen vastattiin helmikuussa Ponnet Outi Krausen ponsi Kirkkovaltuusto edellyttää, että kaikkiin sille päätettäväksi esitettäviin ehdotuksiin, joihin sisältyy mahdollisuus taloudellisiin vaikutuksiin, liitetään myös euromääräinen arvio päätöksen vaikutuksista. Seurakuntayhtymän virastossa käytössä olevan asiakirjahallintajärjestelmän esittelytekstien mallipohjaan on lisätty syksystä 2015 alkaen Taloudelliset vaikutukset väliotsikko. Mikäli esiteltävällä asialla on taloudellisia vaikutuksia, niiden arviointi on ohjeistettu sisällytettäväksi esittelyteksteihin tässä kohdassa. Hannu Laaksosen ponsi Yhteinen kirkkovaltuusto pyytää yhteistä kirkkoneuvostoa valmistelemaan ehdotuksen siitä, miten jakamattoman kansainvälisen vastuun määrärahan suuruus määritetään tulevina vuosina ja tuomaan ehdotuksen yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi kevään viimeiseen kokoukseen. Asian valmistelu on aloitettu talvella Ehdotus tuodaan hallintoelinten käsiteltäväksi toivotussa aikataulussa keväällä Ville Lehtolan ponsi : Kirkkovaltuusto kehottaa YKN:a aloittamaan tilaraportin toimenpide-ehdotusten 1-9 selvittämisen välittömästi, siten että niiden vaikutukset näkyvät jo vuoden 2017 talousarviossa. Ponsi liittyy toimitilojen käyttöä selvittäneen työryhmän valmistelemaan loppuraporttiin ja siinä esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin tilojen käytön tehostamiseksi. Toimenpideehdotuksista osa on toteutettavissa nopeasti, osa edellyttää suuria muutoksia nykyisissä toimintatavoissa sekä seurakunnissa että seurakuntayhtymän virastossa. Ehdotuksia ja niiden toteuttamismahdollisuuksia aikatauluineen on ryhdytty selvittämään osana 5

6 seurakuntayhtymän kiinteistöohjelman valmistelua. Konkreettiset toimenpiteet ja mm. ehdotusten toteuttamisen priorisointijärjestyksen määrittely voidaan tehdä kiinteistöohjelman hyväksymisen yhteydessä tai sen hyväksymisen jälkeen. Outi Krausen ponsi : Yhteinen kirkkovaltuusto kehottaa, että yhteinen kirkkoneuvosto ryhtyy pikaisesti tarvittaviin toimenpiteisiin hyödyntäen tilojen käyttöä selvittäneen työryhmän raporttia, jotta toimitilojen ja asuntojen käyttöastetta voidaan oleellisesti nostaa sekä tiloihin liittyviä kustannuksia pienentää huomioiden myös peruskorjauksien tuomat mahdollisuudet. Kuten edellisen ponnen vastauksen kohdalla on todettu, raportissa ehdotetut toimenpiteet käytännön toteuttamisvaihtoehtoineen ja seurauksineen käydään läpi kiinteistöohjelman valmistelun yhteydessä. 6

7 1.3 HENKILÖKUNTA Henkilöstön palvelussuhteet jakautuvat virka- ja työsopimussuhteisiin. Alla olevaan taulukoon on laskettu mukaan myös virka- ja työvapailla olevat henkilöt Vuoden 2015 aikana henkilöstön kokonaismäärä väheni 30 palvelussuhteella Virkasuhteiset Työsopimussuhteiset Yhteensä 2015 Yhteensä 2014 Osuus koko henkilöstöstä 2015 Osuus koko henkilöstöstä 2014 Esbo svenska ,7 7,4 Espoonlahti ,9 12,8 Tuomiokirkkosrk ,1 20,1 Leppävaara ,4 10,9 Olari ,3 10,7 Tapiola ,2 8,9 Yhtymän virasto ,3 29,2 Yhteensä ,0 100,0 Yhtymän viraston henkilöstö jakautuu seuraavasti (yhteensä 166 henkilöä): Viraston johto 3 3 Kiinteistöpalvelut Yhteisen seurakuntatyön palvelut Henkilöstö- ja hallintopalvelut Tietohallintopalvelut 7 8 Talouspalvelut 10 9 Viestintäpalvelut 5 6 Palvelukeskus Koko- ja osa-aikaiset palvelussuhteet jakautuvat alla esitetyn mukaisesti. Laskelmassa kullekin henkilölle on laskettu vain yksi palvelussuhde, vaikka hän hoitaisi useampaa tehtävää. Olarin seurakunnassa ja Espoonlahden seurakunnassa on yksi yhteinen työntekijä, joka näkyy vain Espoonlahden luvuissa ES EL ET L O T YV Yhteensä 2015 Yhteensä 2014 Virkasuhteiset Kokoaikaiset Osa-aikaiset Työsopimussuhteiset Kokoaikaiset Osa-aikaiset Seuraavat taulukot kuvaavat vakinaisten ja määräaikaisten palvelussuhteiden lukumääriä ja henkilökunnan ryhmittäytymistä tehtävittäin

8 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Määräaik. osuus kokonaismäärästä Määräaikaisten osuus kussakin yksikössä Esbo svenska ,1 15,8 Espoonlahti ,1 16,4 Tuomiokirkko ,8 14,0 Leppävaara ,2 11,9 Olari ,1 18,8 Tapiola ,4 15,4 Yhtymän virasto ,4 15,1 Yhteensä ,2 15,2 Henkilökunta ryhmiteltynä tehtävien mukaan seurakunnissa ja seurakuntayhtymän virastossa , kun lukuihin on laskettu vain yksi henkilö/tehtävä. Väkiluku tarkoittaa seurakuntien läsnä olevien jäsenten lukumäärää. väki- papit suhde- nuoriso- suhde- kanttorit suhde- diakonia- suhdeluku luku työntekijät luku luku työntekijät luku ES EL ET L O T YV Yht väki- lapsi- suhde- hallinto suhde- hautaus- kiinteistö- suhde- muut Virat/työluku työ luku luku toimi toimi luku suhteet ES EL ET L O T YV Yht

9 Hallinnon lukumäärissä ovat mukana mm. kirkkoherrat, hallintoassistentit, sihteerit (myös kiinteistöhallinnon), tiedottajat, järjestelmäasiantuntijat ja palvelukeskuksen henkilöstö. Ryhmässä muut ovat mukana mm. työalasihteerit, perheneuvojat, vapaaehtoistyön ohjaaja ja työnohjaaja. Uudet virat ja työsuhteet vuonna 2015 Uusia virkoja: Olarin seurakuntaan viisi perhetyöntekijän virkaa alkaen. Tavoitteena on siirtää viidestä lastenohjaajien työsuhteesta työntekijät viranhaltijoiksi hengelliseen työhön. (vuonna 2014 Olarin seurakuntaan perustettiin kolme uutta virkaa) Yhtymän viraston palvelukeskuksen keskusrekisteriin toimistoesimiehen virka alkaen Työsuhteessa samaa tehtävää hoitanut työntekijä siirrettiin virkaan ja työsuhde jätettiin täyttämättä. (vuonna 2014 ei yhtään uutta virkaa yhtymän virastoon). Nimikkeen muutos: Espoonlahden lähetyssihteerin nimike muutettiin kansainvälisen työn sihteeriksi alkaen. Uusia työsuhteita: (yhteensä 7, vuonna ) Espoonlahden seurakunta: työsuhteinen hallintoassistentti (virka jätettiin täyttämättä) Yhtymän viraston tietohallintopalvelut: tietohallintosihteerin työsuhde alkaen , tällöin päätettiin jättää täyttämättä yksi järjestelmäasiantuntijan työsuhde Yhtymän viraston kiinteistöpalvelut, Hvittorpin kokous- ja kurssikeskus: kokin työsuhde muutettiin palveluesimiehen työsuhteeksi Yhtymän viraston kiinteistöpalvelut, hautausmaatoiminta: erityisammattimiehen työsuhde korvaamaan haudankaivajan työsuhdetta Yhtymän viraston kiinteistöpalvelut, Velskolan toimintakeskus: laitoshuoltajan työsuhde muutettiin Kirkonkulmaan vastaavaksi laitoshuoltajaksi Yhtymän viraston kiinteistöpalvelut: määräaikainen asukasisännöitsijän työsuhde (asuntosihteerin työsuhde) Yhtymän viraston palvelukeskus, hallintopalvelut: asiakirjahallintoon määräaikainen projektityöntekijä. Lakkautetut virat: (yhteensä 2, vuonna ) Yhtymän virasto, yhteinen seurakuntatyö: o kasvatustyön pastorin virka lakkautettiin alkaen o perheasiain neuvottelukeskuksen vastaanottosihteerin virka lakkautettiin alkaen. Täyttämättömiä työsuhteita: Seurakunnissa jätettiin täyttämättä vahtimestarien, lastenohjaajien, siivoojan ja emännän työsuhteita. Yhtymän virastossa jätettiin täyttämättä järjestelmäasiantuntijan, asianhallintasihteerin ja laitoshuoltosuunnittelijan ja turvallisuuspäällikön työsuhteet, laitoshuoltosuunnittelijan tehtävää ryhtyi hoitamaan palveluesimies Hvittorpin kokous- ja kurssikeskuksesta. Muita muutoksia yhtymän virastossa: Kiinteistöpäällikön virka jätettiin täyttämättä ja tilalle päätettiin ottaa rakennuspäällikkö. 9

10 Hvittorpin kokous- ja kurssikeskuksesta palveluesimiehen työsuhde siirrettiin Kirkonkulmaan ja tehtävän sisältöä muutettiin sisältämään osia aikaisemman laitoshuoltosuunnittelijan tehtäviin kuuluneista tehtävistä. Työsuhteisen turvallisuuspäällikön tehtäviä jaettiin eri työntekijöille kiinteistöpalveluissa. Osa-aikaisen palkkasihteerin virka jätettiin täyttämättä. Määräaikainen projektisihteerin työsuhde päättyi yhteisessä seurakuntatyössä. Vaihtuvuus vakinaisissa palvelussuhteissa vuoden 2015 aikana oli yhteensä kuusi viranhaltijaa ja yhdeksän työsuhteista työntekijää (vuonna 2014 kahdeksan ja seitsemän). Lisäksi vuoden 2015 aikana oli lyhytaikaisissa (ei sijaisina) palvelussuhteissa: Hautausmailla tuntipalkkaisia kesätyöntekijöitä oli 85 ja kuukausipalkkaisia työntekijöitä kahdeksan (vuonna ja 8) Eri seurakunnissa oli yhteensä 54 työntekijää (oppaat, kausiteologit ym. seurakuntatyö) (vuonna ) Seurakuntayhtymän virastossa oli 11 lyhytaikaista työntekijää (10 leirikeskuksissa ja yksi opas) (vuonna , 20 leirikeskuksissa ja yksi opas). 10

11 1.4 SEURAKUNTIEN VÄKILUKU Seurakuntien väkiluvulla tarkoitetaan läsnä olevien jäsenten määrää. Espoon seurakuntien väkiluku oli ( ) henkeä. Muutos edelliseen vuoteen oli -801 henkeä. Kaupungin väkiluku oli ennakkotietojen mukaan henkeä. Seurakunnilla oli vuoden 2015 lopussa ulkomailla asuvaa jäsentä. Ennakkotietojen mukaan espoolaisista puhui vuoden 2015 lopussa äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia n. 14,4 % väestöstä eli vieraskielisiä oli noin henkeä. Espoon kaupungin väkiluku kasvoi joulukuun 2015 lopun ennakkotietojen mukaan noin hengellä vuoden 2015 aikana. Kirkkoon liittyi vuonna 2015 Espoossa 968 (vuonna ) henkeä ja kirkosta erosi (3 519) henkeä. Kastettuja oli (1 902) ja kuolleita (1 017). Kaupungin väestön ennakkotietoja käyttäen syntyneistä kastettiin 54 %. Muuttovoittoa oli 345 (+297) henkeä. Vuoden 2015 lopussa kirkkoon kuului 62,9 % espoolaisista (edellisenä vuonna 64,1 %). Kantasuomalaisten laskennallinen jäsenyysprosentti oli 73 %. Luku on vain suuntaa-antava. Seurakuntien väkiluku ja jäsenmäärä Läsnäoleva väestö Poissaoleva Läsnäoleva väestö Seurakunta Miehet Naiset Yhteensä väestö Yhteensä 2014 Erotus Esbo svenska församling Espoon tuomiokirkkosrk Espoonlahden seurakunta Leppävaaran seurakunta Olarin seurakunta Tapiolan seurakunta Yhteensä Kirkkoon liittyneiden ja kirkosta eronneiden määrät vuonna 2015 Kirkkoon Kirkosta liittyneet eronneet Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Erotus Esbo svenska Espoon tuomiokirkkosrk Espoonlahti Leppävaara Olari Tapiola YHTEENSÄ

12 Kastettujen ja kuolleiden määrät vuonna 2015 Kastetut Kuolleet Erotus Esbo svenska församling Espoon tuomiokirkkoseurakunta Espoonlahden seurakunta Leppävaaran seurakunta Olarin seurakunta Tapiolan seurakunta Yhteensä Muutot seurakuntaan ja seurakunnasta vuonna 2015 Seurakuntaan muuttaneet Seurakunnasta muuttaneet Erotus Esbo svenska församling Espoon tuomiokirkkoseurakunta Espoonlahden seurakunta Leppävaaran seurakunta Olarin seurakunta Tapiolan seurakunta Yhteensä

13 1.5 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisvertailuissa ovat mukana myös ns. sisäiset erät. Toimintakatteen jälkeen on ilmoitettu poistot ja sen jälkeen laskennalliset erät, joita ovat sisäiset korot, vyörytystulot sekä - menot. Niiden jälkeen on ilmoitettu työalakate. Yleishallinnon, yhteisen seurakuntatyön sekä kiinteistötoimen kustannukset on kohdennettu seurakunnille, hautaustoimelle, metsätaloudelle ja sijoituskiinteistöille vyörytysten avulla. TALOUSARVIOSSA HYVÄKSYTTYJEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN ARVIOINTI KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2015 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Poistot Sisäiset korot Vyörytystulot Vyörytysmenot Vyörytykset netto TYÖALAKATE Käyttötalous sisältää yleishallinnon, seurakuntien, yhteisen seurakuntatyön, hautaustoimen ja kiinteistötoimen toimintatuotot ja kulut, poistot, sisäiset korot sekä vyörytyserät. Toimintakate osoittaa, että toimintatuottojen ja kulujen erotus oli n. 2,9 milj. euroa eli n. 6,71 % pienempi kuin talousarviomääräraha muutoksineen. Työalakate osoittaa, että määrärahoja kului noin 3,8 milj. euroa arvioitua vähemmän kun poistot, sisäiset korot ja vyörytyserät on huomioitu. 13

14 1.5.1 YLEISHALLINTO (talousarvion pääluokka 1) Talousarvio 2015 YLEISHALLINTO 2 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Vyörytykset netto TYÖALAKATE Yleishallinnon pääluokkaan sisältyvät kirkollisten vaalien, yhteisen kirkkovaltuuston, yhteisen kirkkoneuvoston, johtokuntien ja toimikuntien, tilintarkastuksen ja valvonnan sekä yhtymän viraston luvut. Talousarvion sitovuustaso on yleishallinto yhteensä. Jäljempänä on eritelty myös yhtymän viraston ja sen yksikköjen luvut erikseen. YHTYMÄN VIRASTO Talousarvio Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Vyörytykset netto TYÖALAKATE Yhtymän viraston lukuun sisältyvät viraston johto, viestintäpalvelut, tietohallintopalvelut, talouspalvelut ja palvelukeskus, joiden yksikkökohtaiset toteumatiedot ja toimintaa koskevat tiedot on esitetty seuraavilla sivuilla. Palvelukeskus jakautuu kahteen eri kustannuspaikkaan; henkilöstö- ja hallintopalveluihin ja palvelukeskukseen. Viraston johto (talousarvion kustannuspaikka 10601) Talousarvio 2015 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintakulut TOIMINTAKATE Vyörytykset netto TYÖALAKATE

15 Seurakuntayhtymän talouden sopeuttamisohjelmaa valmisteltiin koko talousarviovuoden ajan yhteistyössä seurakuntien ja yhtymän viraston palveluyksiköiden kesken. Operatiivisen johdon yhteistyö oli tiivistä, ja yhteisiä neuvotteluja ja niihin liittyviä menettelytapoja kehitettiin työskentelyn edetessä. Seurakuntayhtymän viraston yksiköiden toimintaa vahvistettiin tukemalla tarvittavaa prosessien ja järjestelmien kehitystä ja suurten asteittain etenevien, mutta vaikutukseltaan pitkäaikaisten kiinteistöhankkeiden etenemistä. Prosessien kehityksessä ja toimintatapojen muuttumisessa pyrittiin huomioimaan sekä seurakuntien että yhtymän viraston yksiköiden näkökulmia. Toimintakautensa aloittaneille luottamushenkilöille järjestettiin yhtymän toimesta seitsemän erilaista perehdyttämis- tai keskustelutilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 458 henkilöä. Uusien johto- ja toimikuntien työskentely käynnistettiin. Uuden arvioinnin johtokunnan työskentelytapaa ja tavoitteita tarkennettiin työskentelyn edetessä pitkin vuotta. Yhtymän viraston johdon ehdotuksesta erääksi ensimmäisistä suurista arvioinnin ja kehityksen kohteista valittiin riskien hallinta. Seurakuntayhtymän strategiakokonaisuuden uudistaminen aloitettiin talous- ja strategiatoimikunnan työskentelyn käynnistyttyä. Strategian uudistamisen lopputuloksena vuoden 2016 puolella syntyy kokonaisuus, jonka muodostavat seurakuntayhtymän päästrategia, siihen liittyvät toimintokohtaiset ohjelmat ja seurakuntien tulevaisuusasiakirjat. Pääkaupunkiseudun seurakuntien välisen yhteistyön etenemistä seurattiin harkiten ja seurakuntayhtymän kokonaistaloudellisia hyötyjä ja etuja etusijalla pitäen. Viestintäpalvelut (talousarvion kustannuspaikka 10602) Talousarvio 2015 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Vyörytykset netto TYÖALAKATE Essen julkaisurytmiä muutettiin vuoden 2015 alusta, ja lehti ilmestyi 25 kertaa aikaisemman 48 sijaan. Samalla sivumäärä kasvoi. Tällä mahdollistettiin toimituksen työpanoksen suuntaaminen aikaisempaa vahvemmin verkkoon. Julkaisurytmin muutoksen myötä lehden kustannukset olivat n euroa alemmat viikkolehteen verrattuna. Pääkaupunkiseudun seurakuntalehtien yhteinen verkkomedia Valomerkki.fi aloitti Uuden median myötä Essen kaikki aineisto on nyt saatavilla verkossa. Toimitukset tuottavat myös muuta sisältöä verkkoon ja sosiaalisen median kanaviin. Valomerkin viikoittainen kävijämäärä oli vuoden lopussa kävijää viikossa. Yhteisen mediatoimituksen perustamiseen liittyvä valmistelu käynnistyi loppukeväästä 2015 alkaen. Valmistelussa pyrittiin mahdollisimman suureen avoimuuteen, ja eri toimielimet käsittelivät asiaa syksyn aikana. Seurakuntayhtymän verkkosivujen siirtämisestä kirkon yhteiseen järjestelmään Lukkariin tehtiin päätös syksyllä 2015, ja projekti käynnistyi sen myötä. Uuden viestintäohjelman työstäminen siirtyi vuodelle 2016 kokonaisstrategian valmistelun aikataulun vuoksi. 15

16 Tietohallintopalvelut (talousarvion kustannuspaikka 10603) Talousarvio 2015 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Vyörytykset netto TYÖALAKATE Espoo on ollut aktiivinen kehitettäessä Kirkon palvelukeskuksen toimintakonseptia Kirkon palvelukeskuksen koolle kutsumassa asiakasryhmässä. Yhteistyö on ollut hyvin hedelmällistä ja on tuottanut useita käytännön ratkaisuja, joita hyödynnetään kirkossa laajasti. Pieniä seurakuntatalouksia on tuettu rakentamalla ja testaamalla Espoonkin tarvitsemat ratkaisut ensin heille. Sovellusintegraatiossa on avustettu. KIPA-valmiuksien osalta on onnistuttu teknisesti erittäin hyvin, mutta vuosi on ollut taloudellisesti raskas. Henkilöstö- ja hallintopalvelut (talousarvion kustannuspaikka 10604) Talousarvio 2015 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Vyörytykset netto TYÖALAKATE Palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon painopisteenä oli Kirkon palvelukeskukseen (KIPA) siirtymisen valmistelu. Valmistelussa painotettiin palkanlaskennan prosessien muuttumista ja siirtymisen vaatimia muutoksia työtavoissa ja eri työntekijäryhmien vastuualueissa. Harkinnanvaraisen palkanosan (HAVA) kehittäminen yhtymässä hidastui, koska sopimusneuvottelut Kirkon työmarkkinalaitoksen ja pääsopijajärjestöjen kesken sopimuskorotuksista sekä palkkausjärjestelmän arvioinnista jatkuivat vuoden 2015 joulukuuhun saakka. HAVAn kehittäminen jatkuu vuoden 2016 aikana. Sähköistä asian- ja asiakirjahallintaa kehitettiin merkittävästi vuoden 2015 aikana. Kuntatoimisto-sovellus poistui vuoden alussa käytöstä, joten arkistonmuodostussuunnitelmaan lisättiin myös seurakuntiin liittyvät tehtävät ja asiakirjat. Samalla käynnistettiin projekti tiedonohjaussuunnitelman uudistamiseksi ja ryhdyttiin valmistelemaan yhteisen asianhallintajärjestelmän saattamista myös seurakuntien käyttöön. Luottamushenkilöportaali otettiin käyttöön yhteisen kirkkoneuvoston kokousmateriaalin jakelussa syyskaudella Työhyvinvoinnin kokonaishallintaa kehitettiin edelleen ottaen huomioon yhtymässä tapahtuvien muutosten vaatimukset. 16

17 Talouspalvelut (talousarvion kustannuspaikka 10605) Talousarvio 2015 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintakulut TOIMINTAKATE Vyörytykset netto TYÖALAKATE Sähköisiä menettelytapoja on edelleen kehitetty. Yhä useampi toimittaja on siirtänyt laskutuksensa verkkolaskutukseen. Edelleen on kuitenkin tehtävää, jotta ostolaskut saataisiin kokonaan verkkolaskuina. Verkkomaksaminen otettiin vaihtoehdoksi laskutuksen sijaan esimerkiksi rippikoulumaksuissa sekä erilaisissa kerhoissa. Tulevina talousarviovuosina painopistettä on siirrettävä entistä enemmän verkkomaksamisen suuntaan, koska se on myös seurakuntalaisille vaivaton tapa maksujen suorittamiseen. Perinteinen laskutus tulee jatkossakin olemaan myös vaihtoehtoisena maksutapana. Uusi raportointijärjestelmä korvasi talousarviovuonna kokonaan vanhan raportointijärjestelmän. Talousarvioseurannassa järjestelmä on laajassa käytössä, ja sitä on hyödynnetty sekä yhtymän virastossa että seurakunnissa. Järjestelmä tulee olemaan myös pääasiallisin työväline talousarvion seurannassa myös Kirkon palvelukeskuksen asiakkaana, koska se palvelee parhaiten hajautetussa raportoinnissa. Koko talousarviovuoden valmistauduimme Kirkon palvelukeskuksen asiakkuuteen. Asiakkuus alkaa vuoden 2016 alusta. Taloushallinnon toiminnot, jotka siirtyvät, ovat ostoreskontra sekä kirjanpito. Liittymiä omista järjestelmistä Kirkon palvelukeskukseen toteutettiin. Talousarviovuonna myös henkilökuntaa koulutettiin uusien järjestelmien käyttöön. Yhteistyötä kirkon palvelukeskuksen kanssa on tehty tavoitteellisesti siten, että siirtymävaihe olisi mahdollisimman sujuva. Palvelukeskus (talousarvion kustannuspaikka 10608) Talousarvio 2015 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Vyörytykset netto TYÖALAKATE Palvelukeskuksen varaustoiminnassa, hautatoimistossa ja keskusrekisterissä vakiinnutettiin toimintatapoja ja parannettiin palvelutasoa. Toiminnan tavoitteena on yhtenäinen, katkeamaton ja virheetön palveluketju. Palveluiden suunnittelussa otettiin huomioon sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden vaatimukset. 17

18 1.5.2 SEURAKUNNAT (talousarvion pääluokka 2) Talousarvio 2015 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Vyörytykset netto TYÖALAKATE Seurakuntien henkilöstökulut on kirjanpidossa kohdennettu suoraan eri tehtäväalueille arvioitujen työpanosten suhteessa. Yleishallinnon henkilöstökuluista 97 % ja kiinteistöhallinnon henkilöstökuluista 82 % on vyörytetty seurakunnille niiden toteutuneiden kustannusten suhteessa ja jäännös hautaustoimelle sekä maa- ja metsätalouden ja sijoituskiinteistöjen kustannuspaikoille. Lisäksi muut yleishallinnon, yhteisen seurakuntatyön ja kiinteistötoimen kulut, verotuskustannukset, kirkon keskusrahastomaksu sekä poistot ja sisäiset korot on vyörytetty seurakunnille niiden toteutuneiden kustannusten suhteessa. Seurakunnille vyörytetyt kulut on vyörytetty edelleen kunkin seurakunnan tehtäväalueille toteutuneiden kustannusten suhteessa. Yhteisen seurakuntatyön avustusmenot on vyörytetty suoraan kunkin seurakunnan avustustileille niiden menojen suhteessa. Kaikki vyörytykset on toteutettu nettokuluina. Seurakuntien toimintakate oli yhteensä 1,1 milj. euroa määrärahaa pienempi ja työalakate noin 2,8 milj. euroa talousarvion määrärahaa pienempi. Toimintakate osoittaa, että seurakunnat ovat tehneet merkittäviä aktiivisia toimenpiteitä säästötavoitteiden aikaansaamiseksi. 18

19 Esbo svenska församling Talousarvio 2015 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Vyörytykset netto TYÖALAKATE Arvio toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Yleistä Toiminta noudatteli pääsääntöisesti vuoden 2015 toimintasuunnitelmaa. Seurakunnan toiminnassa kantava ydinviesti oli Levollisuus ja rauha, läsnäolo ja sanoma. Yksi toiminnallinen tavoite oli Suomen Lähetysseuran vuosijuhlan järjestäminen. Juhla järjestettiin Espoossa. Toisena tavoitteena on järjestää seurakuntapäivät syksyllä Tapahtumaa ei kuitenkaan järjestetty, vaan se siirrettiin toteutettavaksi myöhemmin. Kolmantena tavoitteena oli tiedottaminen ja viestintä verkossa ja muissa medioissa. Viestintä eri muodoissaan oli kaiken kaikkiaan tärkeä jäsenyyttä vahvistava työkalu. Painopisteinä olleet lapsi- ja perhetyö, jumalanpalveluselämä ja jäsenyyden vahvistaminen olivat koko vuoden esillä ajankohtaisina keskustelunaiheina. Yhteistyötä Espoon kaupungin iltapäivätoiminnan kanssa ei seurakuntaneuvoston päätöksellä jatkettu enää syksyllä 2015 niin, että seurakunta olisi jatkanut palveluntuottajana. Kiristyvä taloudellinen tilanne työllisti luottamushenkilöitä ja henkilökuntaa. Seurakuntayhtymä päätti säästö- ja sopeuttamistoimenpiteistä, joihin seurakunta sitoutui. Seurakunnan jäsenmäärä laski vuoden 2015 aikana 150 henkilöllä. Seurakunnan väkiluku (läsnä olevien jäsenten lukumäärä) oli henkeä. Eronneita oli 148 ja seurakuntaan liittyi 71 henkeä. Toimintakate alitti reilusti talousarviossa asetetun tason. Vuoden 2015 painopisteet Lapsi- ja perhetyössä tapahtui tavallista suurempi rakenteellinen muutos koululaisten iltapäivätoiminnan loputtua keväällä. Neljä 7-12 vuotiaille tarkoitettua varhaisnuorisotyön ryhmää aloitti syksyllä toimintansa. Jumalanpalveluselämää toteutettiin vahvistamalla jumalanpalveluksen merkitystä lisäämällä messuihin liittyvää tiedottamista eri viestintävälineissä ja muissa yhteyksissä sekä painottamalla seurakunnan ydinviestiä. Jäsenyyden vahvistamiseksi lisättiin myös seurakunnan näkymistä myönteisellä tavalla eri viestintävälineissä sekä hyödyntämällä ja panostamalla erityisesti myös henkilökohtaisiin kohtaamisiin. Seurakunta kutsui mukaan päiväkerhotoimintaan, vauvakirkkoon, 5-vuotiaiden piireihin, eläkeläisten syntymäpäiväjuhliin ja sururyhmiin ja lähetti kaikille 18- ja 25-vuotialle onnittelu- ja tervehdyskortin, jonka yhteydessä oli myös yleistä tietoa kirkosta ja seurakunnasta. Vuoden 2015 toiminnalliset painopisteet Suomen Lähetysseura järjesti vuosijuhlansa Espoossa Lagstadin koululla Esbo svenska församlingin toimiessa juhlien isäntänä. Lähetysjuhlille osallistuttiin vilkkaasti eri puolelta maata. Järjestelyt onnistuivat kokonaisuutena hyvin, ja juhlien toteutus pysyi annetun budjetin puitteissa. Seurakuntayhtymä avusti juhlien toteuttamista euron suuruisella lisämäärärahalla. Seurakuntapäiviä ei järjestety lähetysjuhlien järjestämisen vuoksi. Verkossa ja muissa medioissa tapahtuvan viestinnän kehittämistä 19

20 varten asetettiin oma strategiaryhmä. Myös seurakuntalaisten sosiaalisten medioiden käyttöä selvittävä kyselytutkimus toteutettiin. Henkilöstö Henkilöstön määrä väheni iltapäiväkerhotoiminnan päättymisen ja yhden diakonian ja vastaavan nuorisotyöntekijän viran täyttämättä jättämisen seurauksena. Talousarvion toteutuminen Seurakunnan toiminta toteutui annetun talousarvion ja seurakunnalle sovittujen säästötavoitteiden puitteissa. 20

21 Espoonlahden seurakunta Talousarvio 2015 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Vyörytykset netto TYÖALAKATE Arvio toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Painopisteet Toiminta-ajatus Jäsen360 -työkalun avulla on esillä kaikkien tiimien työskentelyssä Espoonlahden kirkon peruskorjauksen toteutuksen suunnittelu Seurakunnan ydintoimintojen kehittäminen yhteistyökumppaneiden kanssa (mm. piispantarkastuksen jälkiseuranta ja kehittämishankkeiden ohjaus). Arviointi Toiminta-ajatus, painopisteet ja toiminnalliset tavoitteet Seurakuntayhtymän käynnistämän strategiatyöskentelyn myötä aloitettiin seurakunnan oma tulevaisuustyöskentely. Kertomusvuoden aikana Espoonlahden kirkon peruskorjauksen suunnittelu pääsi viimein käyntiin, mutta toteutus siirtyi vuoden 2016 puolelle. Suunnittelutyö hankaloitui Espoonlahden kirkkosalin sulkemisen vuoksi. Toukokuussa havaittiin kirkon kattorakenteiden heikentyneen niin paljon, ettei kirkkosalin käyttö ollut enää turvallista. Tämän johdosta messuelämä jouduttiin siirtämään Soukan kappelille. Samalla päätettiin aloittaa messut sunnuntaisin klo 11. Tällä on ollut jonkin verran vaikutusta kävijämääriin: se on houkutellut messuun uusia kävijöitä ja vanhoja kävijöitä on vastaavasti siirtynyt ilmeisesti naapuriseurakuntien (klo 10) messukävijöiksi. Vireä jumalanpalvelus- ja musiikkielämä jatkui myös Soukan kappelilla, joskin kesän konfirmaatiot jouduttiin siirtämään Olarin kirkkoon, mistä olimme kiitollisia. Syksyllä annettiin nuorisodiakoni Espoon seurakuntayhtymän käyttöön alaikäisten turvapaikanhakijoiden toiminnan koordinoijaksi Hilan leirikeskukseen. Muita turvapaikanhakijoita kutsuttiin kansainvälisiin iltoihin ja kohtaamispaikkamessuihin Soukan kappelille. Vapaaehtoisten halu jalkautua seurakunnan keskelle kirkon seinien ulkopuolelle sekä aktiivinen kutsuminen seurakunnan tilaisuuksiin on tuonut paljon hyviä ja tärkeitä kohtaamisia. Diakoniatyön kanssa kehitetyn Leipämessun pitämistä kerran kuukaudessa perjantaiaamuisin klo 10 jatkettiin yhä Espoonlahden kirkolla seurakuntasalissa. Siihen kutsuttiin erityisesti elintarvikejakeluun tulleita ihmisiä. Messun jälkeen messukävijöille tarjottiin keittolounas. Tämä mahdollisuus on tuonut messuun niitäkin, jotka eivät käy perinteisissä jumalanpalveluksissa. Jokaiselle seurakuntamme alueella olevalle hoivakodille nimettiin hoivakotikummi: oma diakoniatyöntekijä ja pappi. Lapsi- ja perhetyössä sekä kouluyhteistyössä toteutettiin Saunalahden koulun ja Espoon kaupungin nuorisotilan kanssa tilayhteistyötä. Joulunajan tapahtumat pidettiin hajautetusti eri toimipisteissä, mutta myös kauppakeskus Lippulaivassa ja kahdella koululla ulkotiloissa. Ne löysivät uuden osanottajajoukon. 21

22 Kouluvierailujen määrä oli nousussa (432 nuorisotyö, 215 papit, 47 kanttorit). Vierailut pitivät sisällään niin sosiaaliseen hyvinvointiin tähtäävää toimintaa kuin oppituntivierailuja. Missä on onnistuttu, mikä ei ole onnistunut? Hyvin hoidettu seurakunnan perustyö ja motivoituneet työntekijät ovat vahvistaneet seurakuntalaisten luottamusta toimintaan. Seurakuntaneuvoston kokouksissa puhetta on johtanut varapuheenjohtaja (KJ 9:1 mukaisesti). Se on ollut toimiva ratkaisu. Seurakunnassa valmistauduttiin siirtymään Kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi. Se aiheutti sekä kiinnostusta että työläytensä vuoksi (mm. uudet atk-ohjelmat ja ohjeistukset) turhautumista. Oman seurakunnan hallintotiimin uudelleen järjestelyissä päästiin tyydyttävään lopputulokseen. Musiikkija jumalanpalvelustoiminta on edelleen vahvaa ja osaavissa käsissä. Lähiesimiesvastuita on selkeytetty, ja tiimiorganisaatioon siirtymisen ja johtokuntien lakkauttamisen myötä toiminnallista tehokkuutta on lisätty. Seurakunnan Navichorus-kamarikuoron kanssa tehtiin huhtikuussa seurakuntamatka Israeliin. Se oli itsessään onnistunut, mutta tiedotuksen osalta matka aiheutti työyhteisössä tyytymättömyyttä. Talousarvion toteutuminen Seurakunnan toimintamäärärahojen toimintakate 2 oli kertomusvuoden lopussa 95,7 %. Työalojen budjettiylitykset olivat kertomusvuonna kustannuspaikkojen sisäisiä. Säästöjä kertyi jälleen reilusti lähinnä henkilöstömenoista. Henkilöstö-, talous- ja tilaresurssit Pitkäaikaisen ja pidetyn erityisnuorisotyönohjaajan kuolema alkuvuodesta kosketti syvästi koko työyhteisöä ja vaikutti erityisesti nuorisotiimin toimintaan suruprosessiin läpikäymisenä. Virka päätettiin jättää täyttämättä vuoden 2016 alusta lukien. Hallintoassistentin työsuhteeseen saatiin uusi, kokoaikainen työntekijä. Valinta oli erittäin onnistunut. Kesän aikana yksi vahtimestari ja diakoniatyön sihteeri irtisanoutuivat työsuhteistaan. Diakoniasihteerin tilalle palkattiin määräaikainen diakoniatyön viranhaltija. Samalla päätettiin perustaa uusi määräaikainen diakoniatyön virka. Yksi kanttori irtisanoutui saatuaan viran muualta. Virka täytettiin määräaikaisena. Kirkon peruskorjauksen venyminen, väistötilojen epävarmuus ja kirkon sisäilmaongelmat sekä osittain niistä johtuvat pitkätkin sairauspoissaolot kuormittivat edelleen muuta työyhteisöä. Määrärahat riittivät hyvin. Seurakuntayhtymän strategiaan kirjattu periaate taloudellisesta puskurista on hyvä, kun taloustilanne on merkittävästi heikkenemässä lähivuosina ja joudumme osallistumaan säästötoimenpiteisiin mm. virkoja jäädyttämällä ja työsuhteita lakkauttamalla. Tulevat kiinteistöjen korjaukset tarvitsevat runsaasti rahaa. Kiinteistöpalvelut on kyennyt toimimaan niin, että ilmenneisiin sisäilmaongelmiin on tarmokkaasti puututtu yhdessä työterveyshuollon kanssa. Kirkon peruskorjauksen toteutussuunnitelma on venynyt, mutta korjauskohteen haastavuus huomioon ottaen se on ollut ymmärrettävää. Toimintojen painopisteen siirtyminen Soukan kappelille on luonnollisesti vaikuttanut toiminnan toteuttamiseen erityisesti suuret musiikkitilaisuudet ja konfirmaatiot jouduttiin toteuttamaan muualla. Päiväkotiyhteistyön osalta kirkkosalin asettaminen käyttökieltoon toukokuussa vaikutti selvästi kävijämääriin. Vaikka päiväkotien tilaisuuksia pyrittiin järjestämään muissa toimipisteissä, niihin ei osallistuttu enää edellisten vuosien tapaan. Ilahduttavaa oli kuitenkin se, että lapsityössä toimivien työntekijöiden (lapsityön papit, lapsityönohjaaja) järjestämät tilaisuudet, mm. adventti- ja joulukirkot, päiväkodeissa lisääntyivät. Sen sijaan kouluyhteistyössä koululaisten jumalanpalvelukset pidettiin kouluissa, mikä ei sinänsä vaikuttanut kävijöiden määrään - ainoastaan jumalanpalveluspaikka vaihtui kirkosta kouluun. 22

23 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Talousarvio 2015 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Vyörytykset netto TYÖALAKATE Arvio toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Yhteiset painopisteet 2015 Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Kristillinen kasvatus. Painopisteestä nousevien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Vahvistetaan ja monipuolistetaan vapaaehtoistoiminnan edellytyksiä. Vapaaehtoistyö on laajentunut edelleen. Kun erilaisia vapaaehtoistehtäviä seurakunnassa v oli ja vuonna 2014 vastaavasti 1 613, niin vuoden 2015 vapaaehtoistehtävien määrä oli Uusia vapaaehtoisryhmiä on syntynyt etenkin erityisjumalanpalvelusten ja alueellisten jumalanpalvelusten toteuttamiseen sekä työhön erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja turvapaikanhakijoiden parissa. Vapaaehtoisten kokonaismäärä on n % tehtävien määrää pienempi, sillä monilla vapaaehtoisilla on 2-3 tehtävää. Liitytään Suurella sydämellä vapaaehtoisverkostoon. Espoon seurakunnat päättivät yhdessä liittymisestä valtakunnalliseen Suurella sydämellä verkostoon, mutta verkoston tuottajan vaikeuksien vuoksi verkosto toimii nimikkeellä vapaaehtoistyö.fi. Palvelun tuottaa Kirkkopalvelut. Luodaan uusia vapaaehtoistyön muotoja, rakennetaan verkossa vaikuttavia seurakunnan ääni ryhmiä. Tämä tavoite ei ole toteutunut. Seurakunnan työntekijöistä tehtävä kuuluu virallisesti 7-8 osaajalle, mutta vapaaehtoisryhmiä ei ole vielä perustettu. Koulutetaan työntekijöitä edelleen vapaaehtoistyön menetelmiin. Vuoden aikana kuusi työntekijää on saanut koulutusta vapaaehtoistyön menetelmiin. Laajempi yhteinen espoolähtöinen koulutus on suunnitteilla. Kattavan perhemessusuunnitelman luominen. Koko seurakunnan vuosittain uudistettava perhemessusuunnitelma on laadittu. Sitä päivitetään osana seurakunnan jumalanpalveluselämän kirkkovuosisuunnitelmaa. Perhemessujen ja uusien ns. muskarimessujen suosio on kasvussa. 23

24 Perustetaan aikuisten opintoryhmiä ja tehostetaan aikuisrippikoulutyötä. Uusia aikuisten pienryhmiä on syntynyt vain muutamia. Erityisesti lähetystyön ja kansainvälisen vastuun uusia ryhmiä ei ole perustettu. Aikuisrippikoulun kävi yhteensä 12 henkilöä. Suomenkielisten aikuisrippikoulujen lisäksi on pidetty ryhmä vironkielisille rippikoululaisille. Muiden kieliryhmien aikuiset on ohjattu muiden seurakuntien ryhmiin tai heidän opetuksensa on järjestetty yksityisopetuksena. 15-vuotiaiden rippikoululaisten määrä oli ennätyksellisen korkea, 743 nuorta, joiden osuus seurakuntaan kuuluvien ikäluokasta oli selvästi edellisvuosia korkeampi, 97 %. Ympäristötavoitteiden toteutuminen Sähköisen asioinnin edistäminen ja paperin käytön vähentäminen. Sähköinen asiointi on lisääntynyt merkittävästi. Toimintavuoden aikana sähköinen ilmoittautuminen on korvannut muut muodot, toimintaan liittyvät laskut ja maksut seurakuntalaisille on siirretty verkkopohjaisiksi, ennalta tapahtuviksi maksulinkkimaksuiksi, ja sähköinen jäsenkirje on otettu käyttöön Auroran alueella sekä varhaiskasvatus- ja perhetyössä. Seurakunta-alueiden ja yksiköiden FB-sivustot ovat lisääntyneet. Seurakunnan yhteinen FB-sivu nousi valtakunnallisesti suosituimmaksi seurakunnalliseksi sivustoksi. Tykkääjiä oli yli Sähköisen asioinnin lisääntymisestä huolimatta paperin kokonaiskulutus on laskenut vain vähän. Kierrätys ja jätteiden lajittelu Materiaalien kierrättäminen ja jätteiden lajittelu seurakunnan eri toimipisteissä on vakiintunut. Seurakunnan oma kirpputori Unelman kammari on suosittu kierrätyspaikka. Seurakunnan diakoniatyö on organisoinut yhteistyössä kaupungin kanssa käytettyjen taloustavaroiden ja tekstiilien keräystä ja jakelua maahanmuuttajaperheille. Talousarvion toteutuminen Toimintatulojen arvio ylittyi n , toteuma oli 120 % arvioidusta. Toimintamenojen arvio alittui n , toteuma oli 98 %. Toimintakate oli yhteensä 96,7 %, kun rahaa säästyi yhteensä noin Seurakuntien ja yhtymän viraston yhdessä valmistelema käyttötalouden laaja kolmivuotinen ohjelma saatiin valmiiksi ja hyväksyttiin keväällä kirkkoneuvostossa talousarvion valmisteluohjeen hyväksymisen yhteydessä. Seurakuntamme kohdalla säästötarve on noin verrattuna vuoden 2015 määrärahan tasoon. Tämän tasoiseen säästöön päästään vain vähentämällä henkilöstöä n henkilötyövuotta sekä tiivistämällä toimitilojen käyttöä ja tinkimällä kautta linjan määrärahojen käytöstä. Luonnollisen poistuman ja määräaikaisuuksien täyttymisen vuoksi henkilöstön vähentäminen voidaan toteuttaa ilman irtisanomisia. 24