Porin kaupunkiseudun PARAS-hankkeen (2007) meta-analyysi

Transkriptio

1 Porin kaupunkiseudun PARAS-hankkeen (2007) meta-analyysi

2 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen yhteistyössä keskenään. Se mahdollisuus pitää käyttää asia on kaikille yhteinen. Tärkeintä on avoimuus ja luottamuksellinen neuvotteluilmapiiri. Seutupsykologia on nyt jos koskaan paikallaan. Vain siten löydetään poliittinen tahtotila muutosten tekemiseen - PARAS-työryhmän jäsenen kommentti

3 PARAS-suunnitelma kuntaa: Pori, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Siikainen ja Ulvila Valmistelussa mukana 32 luottamushenkilöä, 10 kunnanjohtajaa, 110 alatyöryhmien jäsentä ja 4 sihteeristön edustajaa eli yhteensä 156 henkilöä Yhteensä 58 virallista kokousta + muu epävirallinen yhteydenpito

4 Organisoituminen Poliittinen ohjausryhmä Jokaisesta kunnasta neljä johtavaa luottamushenkilöä Pori kävi kahdenkeskiset neuvottelut jokaisen kunnan kanssa erikseen (=poliittisen tunnustelun vaihe) Ohjasi valmistelutyötä Kokoukset vähintään kerran kuukaudessa Valmisteluryhmä Valmisteluryhmän muodostivat kunnanjohtajat Valmisteluryhmä nimesi alatyöryhmät ja määritteli alatyöryhmien tehtävät Alatyöryhmien puheenjohtajat toimivat valmisteluryhmän käytettävissä olevina asiantuntijoina Valmistelun ydinviesti: miten hoidetaan palvelut ilman kuntarajoja asukaslähtöisesti Alatyöryhmät Alatyöryhmät seuraaville toimialoille: sosiaali- ja terveys, koulutus, yhdyskuntarakenne, elinkeinopolitiikka ja edunvalvonta, kulttuuri, vapaa-aika ja vapaa sivistystyö ja hallinto ja sisäiset palvelut Alatyöryhmillä edelleen omia alaryhmiä Henkilöstön edustus alaryhmissä Jokaisella alatyöryhmällä erikseen määritelty toimeksianto

5 Meta-analyysi alatyöryhmien keskeisistä tuotoksista ja esityksistä

6 Yhdyskuntarakenne Alatyöryhmä: Puheenjohtaja Kari Hannus (Porin kaupunki) 12 jäsentä (kunnat + Satakuntaliitto) 7 kokousta Toimeksianto: Yhteiset palvelut yhdyskuntapalveluiden tuottamisessa ja ostamisessa Maankäyttö, asuminen ja liikenne laajasti käsiteltynä siten, että tavoitteena yhteinen maankäytön ja liikenteen suunnittelu Miten palvelut järjestettäisiin, ellei kuntarajoja olisi Keskeiset havainnot ja esitykset: Työryhmän työskentelyn keskiössä mm. laajan yhteistyön muodot, yhteisen lupaviraston perustaminen, verkostoituminen ja pienten kuntien asema Yhdyskuntapalvelujen tuottaminen rajattiin koskemaan liikenneväylien ja alueiden rakentamista ja ylläpitoa, puistojen ja yleisten alueiden rakentamista ja ylläpitoa, yleisten rakennusten rakentamista ja ylläpitoa, vesihuoltoa, jätehuoltoa, lupa-asioita ja tukipalveluita. Tulevaisuuden vaihtoehtoina ovat joko laajennettu yhteistyö tai yhteinen tekninen virasto Maankäytössä vaihtoehtoina joko laajennettu yhteistyö tai kuntien yhteinen kaavoitustoimi

7 Kulttuuri, vapaa-aika ja vapaa sivistystyö Alatyöryhmä: Puheenjohtaja Aulis Laaksonen (Porin kaupunki) 40 henkilöä (työryhmä + 4 alatyöryhmää) 9 kokousta Toimeksianto: Mitkä ovat yhteistyössä ja yhteisissä organisaatioissa toteutettavia palveluja? Mikä on yhteistyön/yhteisen organisaation muoto? Tuleeko kuntien pyrkiä yhteisen, laajan ja useamman toimialan yhteistoiminta-alueen muodostamiseen palveluiden järjestämisessä vai jatketaanko valmistelua erillisten ratkaisujen pohjalta? Keskeiset havainnot ja esitykset: Kirjastotoimessa seudullisen kirjastoyhteistyön syventämien Liikunta- ja nuorisotoimessa tehtävä selvitys perustettavasta seudullisesta liikunta- ja nuorisotoimen organisaatiosta. Selvitykseen mukaan lähteviltä edellytetään alustavaa sitoutumista seudulliseen organisaatioon Vapaassa sivistystyössä joko alueopiston perustaminen (Porin ja Ulvilan kaupungit) tai yhteistyön jatkaminen (muut). Olennaista vision luominen Karhukuntien alueopiston toiminnasta. Kulttuuritoimessa yhteistyön tiivistämiseksi ja kehittämiseksi perustettava seudullinen kulttuuritoimikunta, kulttuuriyhteistyön laajentaminen maakunnalliseksi ja yritysten saaminen kulttuurilaitosten tukijaksi.

8 Elinkeinopolitiikka ja edunvalvonta Alatyöryhmä: Puheenjohtaja Kari Hietala (Porin seudun kehittämiskeskus Oy) 16 jäsentä + Satakunnan kauppakamari, Satakunnan Yrittäjät ry ja Satakuntaliitto) 5 kokousta Toimeksianto: Luoda tulevan elinkeinopolitiikan toteutusmalli ja edunvalvonnan yhteistyömalli Päätavoitteena seudun kilpailukyvyn kehittäminen Keskeiset havainnot ja esitykset: Seudullinen elinkeinoyhtiö on Porin seudun malli toteuttaa elinkeinopolitiikkaa Maakunnan seudullisten kehittämisyhtiöiden yhteistyötä kehitetään ja tiivistetään Edunvalvonta vaatii selkiyttämistä ja tehostamista edunvalvontakohteiden määrittämisen, toiminnan ja työnjaon sekä tiedonvälityksen suhteen Yhteiset edunvalvontakohteet jaotellaan neljään teemakoriin, jotka ovat a) saavutettavuuden parantaminen, b) osaamisen kehittäminen, c) elinympäristön ja vetovoiman kehittäminen sekä d) yritysten innovaatio- ja kehittämispalvelujen vahvistaminen Perustetaan valmiusryhmä nopeaa reagointia vaativien kohteiden hoitoon

9 Koulutus Alatyöryhmä: Puheenjohtaja Juha Karvonen (Ulvilan kaupunki) 12 jäsentä Toimeksianto: Esitys kouluverkosta, joka palvelee perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadullisia tavoitteita tulevaisuudessa Keskeiset havainnot ja esitykset: Porin kaupunkiseudun opetustoimen haasteet liittyvät peruskouluikäisten määrän vähenemiseen, erityisoppilaiden määrän kasvuun, nuorisoikäluokkien pienenemiseen, taloudellisen tehokkuuden heikkenemiseen ja opettajien eläköitymiseen (600 opettajaa vuoteen 2025 mennessä) Koulutuspalvelujen parantamiseksi Porin kaupunkiseudun kahdeksasta kunnasta tulisi muodostaa yhteistoiminta-alue Koulutuspalvelujen ohjaus tulisi keskittää seudulliseen opetuspalvelukeskukseen, jonka tehtävänä olisi ydinpalvelujen tuottaminen Perus- ja erityisopetuksen sekä lukiokoulutuksen kehittämisen keskiössä ovat yhteistyön lisääminen ja uusiin haasteisiin vastaaminen

10 Alatyöryhmä: Puheenjohtaja Esko Karra (Porin kaupunki) 19 jäsentä, 2 alatyöryhmää 4 kokousta Sosiaali- ja terveystyö Toimeksianto: Laatia malli, jossa esitetään a) kokoavat rakenteet ja yhteinen organisoituminen, b) lähipalvelumalli, joka perustuu aluejakoon ja c) palveluasumisen seudullinen malli Keskeiset havainnot ja esitykset: Neljä tavoitteellista vaihtoehtoa: 1) uusi kunta, 2) Sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue, 3) Kuntayhtymä ja 4) Terveyspiiri Pori haluaa konkreettista hyötyä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudelleenorganisoinnista, mutta terveyspiiri ja kuntayhtymä malleina eivät tule kysymykseen Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Siikainen ja Ulvila haluavat tehtävän ratkaisuja perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen palvelujen saattamiseksi puitelain edellyttämälle tasolle. Kuntakombinaatiossa ilman Poria mahdollista muodostaa joko yhteistoiminta-alue, kuntayhtymä tai terveyspiiri Koko seutukunnan tasolla malliksi esitetään sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoimintaaluetta, jota hallinnoidaan isäntäkuntamallilla ja jossa isäntäkuntana on Pori. Toiminnallisena tavoitteena tehokkaasti ja taloudellisesti järjestetyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tasaarvoisesti koko yhteistoiminta-alueen väestölle. Yhteistoiminta-alue jaetaan 6-7 lähipalvelualueeseen, joiden väestöpohja on asukasta

11 Hallinto ja sisäiset palvelut Alatyöryhmä: Puheenjohtajana Helena Huhtanen (Ulvilan kaupunki) 11 jäsentä 5 kokousta ja seminaari Toimeksianto: Hankinnat ja logistiikka seudullisena kokonaisuutena Hallinnon järjestäminen (asiakirjahallinto ja päätöksenteon valmistelu, asukkaiden sähköiset palvelut ja lupahallinto) Seudulliset tukipalvelut (taloushallinto, henkilöstöhallinto, tietohallinto ja muut tukipalvelut) Talous- ja resurssianalyysi Keskeiset havainnot ja esitykset: Yhteinen tietohallinto (yhteinen seudullinen tietohallinto/it-toimija) Seudullinen taloushallinto (Porin seudulla aloitetaan kehittämishanke, jonka tavoitteena toiminto- ja suoriteperusteiseen taloussuunnitteluun siirtyminen. Kaikki kaupunkiseudun kunnat liittyvät Länsi- Suomen Taloustuki Oy:n osakkaiksi vuoden 2008 loppuun mennessä) Yhteiset henkilöstöpalvelut (rakennemuutosten toteuttaminen edellyttää pitkällä tähtäimellä seudullista henkilöstöstrategiaa ja yhtenäistä henkilöstöpolitiikkaa sekä henkilöstöetuuksien harmonisointia) Rakennus- ja ympäristövalvonnan seudullinen toimintamalli (Porin seudulla tehty selvityksiä ympäristötoimen yhdistämisestä) Hankinnan ja logistiikan toimintamalli (Porin kaupunki on käynnistänyt toimintojen selvittämisestä ja kehittämisestä laajan selvityksen) Talous- ja resussianalyysit Efeko Oy:n toimesta

12 Meta-analyysi poliittisen ohjausryhmän keskusteluissa nousseista peloista ja mahdollisuuksista

13 PELKOJA Ennakkoluulot Lähipalvelujen säilyminen Poliittinen tahtotila puuttuu Kustannusperustaisen tiedon vähäisyys ja karkeus erilaisten vaihto-ehtojen selittäjinä Pienen ja ison kunnan palvelujen yhteen sovittaminen Oma lukio, kyläkoulut, yksityisteiden hoito, kunnan henkilöstön työpaikan sijainti jne.

14 MAHDOLLISUUKSIA Yhteinen tulevaisuus = alueen jokaisen kunnan elinvoima ja vetovoima perustuu jatkossa Porin kaupunkiseutuun Valtion porkkanarahat Kaupunkiseudulla runsaasti toimivia yhteistyön muotoja ja käytäntöjä Suurempi yksikkökoko mahdollistaa paremman varautumisen palvelurakenteen kovaan kustannusten nousuun ikärakenteen muutoksen seurauksena Sote kehitys avainasemassa kaikessa, tekninen sektori edelläkävijää Poliittinen tahtotila (Jos Pori ja Ulvila löytävät toisensa, niin )

15 Tuloksia pitää saada aikaan siellä missä raha liikkuu eli sosiaali- ja terveydenhuollossa, koulutoimessa ja teknisellä sektorilla

16 Yhteistyöllä ei ole enää saatavissa uusia villoja. Kampaviinereitä on syöty riittävästi. Nyt pitäisi saada aikaan päätöksiä. Yksi kunta ja yksi virasto, siinä ratkaisu

17 K I I T O S!