TRANSGOF LOPPUSEMINAARI Jenni Kuronen

Transkriptio

1 TRANSGOF LOPPUSEMINAARI Jenni Kuronen 0

2 TRANSGOF projekti alkanut , päättyy kolme osaprojektia: WP1 MKK (EU:n ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka), WP2 Kyamk, WP3 Kyamk rahoittajat: Kotkan kaupunki, EU:n Kaakkois-Suomi Venäjä naapuruusohjelma, Merikotkan yritysryhmästä Steveco Oy, Kotkan Satama Oy, Haminan Satama Oy, VR Cargo Oy, CCC-Group ja SE Mäkinen Oy. 1

3 Turvallisuusmääräysten kehitys ja vaikutukset meriliikenteeseen ja satamiin WP1:n kolmas tutkimusraportti kaksi ensimmäistä käsittelivät transitoliikennettä Taustaa: turvallisuusmääräykset kiristyvät jatkuvasti, ISPSkoodin myötä security-puoli tullut tärkeämmäksi turvallisuusmääräysten vaikutuksista liikenteen sujuvuuteen ja kustannuksiin ei juurikaan ole tehty tutkimuksia 2

4 Sisältö Turvallisuusmääräysten kehitys viime vuosina Turvallisuusmääräysten kehitys tulevaisuudessa Turvallisuuden kehittäminen alan yrityksissä ja Kymenlaakson satamissa Turvallisuusmääräyksistä aiheutuvat kustannukset Turvallisuusmääräysten kehittämistarpeet Turvallisuusmääräykset transitoliikenteessä Yhteenveto 3

5 Turvallisuus-käsitteistä safety: onnettomuuksiin ym. tahattomiin vahinkoihin varautuminen security: rikollisuuden ja terrorismin ehkäisy tutkimuksessa pääpaino on security-kysymyksissä ja tavarankuljetusketjun turvallisuudessa (lastin vahingoittuminen, katoaminen yms.), mutta turvallisuutta tarkasteltu myös laajemmasta näkökulmasta kokonaiskuvan saamiseksi 4

6 Toteutus kirjallisuusosio tehty kesän aikana varsinainen tutkimusaineisto asiantuntijahaastattelut haastattelut tehtiin elo-lokakuun aikana yhteensä 12 haastattelua viranomaiset (4), satamat (2), satamaoperaattorit (2), varustamo, varastointiyritys, huolinta ja rahtaus (2) loppuraportti ilmestyy joulukuussa

7 Turvallisuusmääräysten kehitys viime vuosina ISPS-koodi vuonna 2004 osa IMO:n SOLAS-sopimusta toi security-uhkiin varautumisen kansainväliseen kauppamerenkulkuun ja satamiin vaikutuksia mm.: satamille ja aluksille turvasuunnitelmat ja päälliköt tiukentunut kulunvalvonta turvatietojen ilmoittaminen ennen satamaan saapumista vaati suurelta osalta toimijoista merkittäviä investointeja 6

8 vaikka ISPS syntyi terrorismin torjuntaa varten, se paransi turvallisuutta myös muilla osa-alueilla varsinkin ISPS:n mukanaan tuomiin kulunvalvontajärjestelmiin ollaan tyytyväisiä Yhdysvalloissa kehitetty omia järjestelmiä CSI Container Security Initiative C-TPAT Customs-Trade Partnership Against Terrorism alun perin koskivat valtamerisatamia, mutta laajentuneet viime vuosina myös syöttöliikenteeseen 7

9 Turvallisuusmääräysten kehitys tulevaisuudessa Tulli ja tavarankuljetusketjun turvallisuus AEO Authorised Economic Operator (valtuutettu taloudellinen toimija) WCO:n alulle panema, EU:ssa käynnistymässä vastaa C-TPAT-järjestelmää, EU hakee vastavuoroista hyväksymistä vapaaehtoinen status, jota toimijat voivat hakea muodostunee lähivuosina vapaaehtoiseksi pakoksi hyödyttää toimijoita mm. yksinkertaistettuina tullimenettelyinä ja tarkastusten vähenemisenä 8

10 sähköinen ennakkoilmoittaminen alkaen tavoitteena kansainvälisen tavarankuljetusketjun turvallisuuden parantaminen koskee kaikkia kuljetusmuotoja yhteisön alueelle saapuvasta tai sieltä lähtevästä tavarasta on annettava turvatietoja sähköisesti tietyssä määräajassa toimijoilla oltava valmius lähettää sähköisiä ilmoituksia Tullille saattaa aiheuttaa muutoksia toimijoiden prosesseihin ja työaikoihin aiheuttaa muutoksia myös muihin tavaraliikenteen ilmoitusmenettelyihin 9

11 Muita tulevaisuuden näkymiä IMO:ssa tilanne securityn osalta näyttää melko stabiililta merkittävin IMO:sta tulossa oleva asia securityssa LRIT Long Range Identification System Yhdysvalloissa hyväksytty kesällä 2007 laki, joka vaatii läpivalaisemaan Yhdysvaltoihin menevät kontit jo lähtösatamassa ympäristöturvallisuuteen liittyvät velvoitteet lisääntyvät kaikilla tasoilla 10

12 kehitys pääosin kansainvälistä, kansalliset vaikutusmahdollisuudet rajalliset esim. IMO:ssa Suomi sidottu EU:n kantaan (mikäli asia kuuluu EU:n toimivaltaan) EU:n aktiivisuutta meriturvallisuuskysymyksissä kritisoidaan merenkulussa selkeät, yhdenmukaiset ja maailmanlaajuiset turvallisuusmääräykset olisivat kaikkien osapuolten etu ja parantaisivat parhaiten turvallisuutta 11

13 Turvallisuusmääräykset yritysten näkökulmasta viranomaispohjaiset turvallisuusmääräykset muodostavat vähemmistön turvallisuuteen liittyvissä toimenpiteissä suurin osa turvallisuuden kehittämisestä tapahtuu siis oma-aloitteisesti tai asiakkailta/muilta sidosryhmiltä tulevasta paineesta viranomaismääräysten merkitys vaihtelee turvallisuusosa-alueittain/yrityksittäin 12

14 Turvallisuudesta ja turvallisuusmääräyksistä aiheutuvat kustannukset haastateltavien näkemykset turvallisuuskustannusten merkittävyydestä yrityksen toiminnassa vaihtelivat enemmistö arvioi turvallisuuskustannukset vähäisiksi suhteessa kaikkiin kustannuksiin merkittävimmät kustannukset turvalaitteiden hankinnat ja käyttö- ja huoltokustannukset sekä henkilöstö (koulutus, työpanos) ISPS:n aiheuttamat kustannukset olleet merkittäviä, yhden satamaoperaattorin arvio 2 /käsiteltävä yksikkö kustannukset pystytään siirtämään asiakashintoihin vaihtelevasti viranomaismääräyksistä aiheutuvat tai muut ulkopuoliset kustannukset paremmin verrattuna yritysten omaan kehitystyöhön 13

15 Transitoliikenteen turvallisuuskysymykset pääasiassa käyttäytyy samalla tavoin kuin muukin liikenne rikollisen toiminnan mahdollisuus nähdään suurempana transitoliikenteessä esim. salakuljetus, kuljetusdokumenttien oikeellisuus turvallisuusmääräyksien ei katsota vaikuttavan transitoliikenteen tulevaisuuteen Suomen reitillä enemmän vaikuttavat Venäjän satama- ja varastointikapasiteetti, Venäjän kansantalouden odotettu kasvu ja vaihtoehtoisten reittien kehitys halvemman arvon bulk-tuotteita voi siirtyä reiteille, joissa on halvemmat kokonaiskustannukset 14

16 Kehityskohteita Toimeenpano vaikka määräykset olisivat samat, toimeenpano saattaa vaihdella suuresti määräyksiä tulee lisää, mutta välillä olisi tärkeää myös katsoa aiempien toimenpiteiden toimeenpanon onnistumista ja vaikuttavuutta määräyksistä aiheutuvista kustannuksista viranomaisilla näyttää olevan huonosti tietoa Tehtävien- ja vastuunjako eri toimijoiden välillä satamissa käytännön toiminnassa satamassa eivät aina ole välttämättä selkeitä 15

17 Kehityskohteita Byrokratia turvallisuusmääräykset lisäävät byrokratiaa sitoo työvoimaa ja lisää kustannuksia viranomaisten tulisi yhteistyössä miettiä keinoja, miten tietoa saadaan jaettua tehokkaasti, esim. Portnet Henkilöstö osaamistason ja turvallisuustietoisuuden kehittäminen turvallisuudesta huolehtiminen tulisi olla normaali ja erottamaton osa työtehtäviä yhteiset koulutus- ja muut tilaisuudet hyviä keinoja parantaa yhteistyötä ja turvallisuustietoisuutta 16

18 Yleisnäkemykset kehityksestä yleisesti ottaen suunta on hyvä turvallisuus/turvallisuustietoisuus on parantunut määräyksien ja AEO:n kaltaisten järjestelmien hyvä puoli on, että tulee yhteiset standardit ja toimintatavat kustannusten nousu ja byrokratian lisääntyminen kehityksen haittapuolia vastaavia tuottoja voi olla vaikea nähdä kustannusten jakaantuminen tulisi ottaa huomioon, kun uusia määräyksiä tulee 17

19 Yhteenveto turvallisuusmääräykset eivät sinällään ole kilpailukykytekijä, koska määräykset koskevat kaikkia mutta erilainen toimeenpanon taso voi olla kilpailua haittaava tekijä viranomaismääräykset muodostavat vain pienen osan yritysten turvallisuuden kehittämistyöstä turvallisuus on positiivinen kilpailukykytekijä yritykselle joten turvallisuuteen ollaan valmiita panostamaan 18

20 Yhteenveto pahimmillaan turvallisuusmääräykset voivat haitata liikenteen sujuvuutta osa haastateltavista katsoi sähköisen ennakkoilmoittamisen hidastavan liikennevirtoja konttien (100%) läpivalaisu toinen uhka liikenteen sujuvuudelle on esimerkiksi esitetty epäilyksiä, että Yhdysvaltojen turvallisuustoimenpiteiden taustalla on myös kauppapoliittinen protektionismi toisaalta turvallisuusmääräysten ja -järjestelmien tavoitteena on parantaa samaan aikaan turvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta ihannetilanne olisi, että turvallisuus olisi upotettu toimintaprosesseihin niin, että sitä ei tarvitse erikseen huomioida 19

21 Yhteenveto satamaturvallisuus lähenee lentokenttäturvallisuuden tasoa ISPS-koodin mukanaan tuoma security-ajattelu laajenee koko tavarankuljetusketjun kattavaksi Toivottavasti turvallisuusjärjestelyissä ei mennä äärimmäisyyksiin ja siten aiheuteta kustannusten radikaalia nousua ja liikenteen hidastumista toimenpiteet tulisi olla suhteessa riskin todennäköisyyteen 20

22 Kiitos! 21