Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun 250 vuotisjuhlaseminaari Ove Hagerlund

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun 250 vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008 Ove Hagerlund"

Martta Järvenpää
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 AMMATILLISEN PÄTEVYYDEN KRITEERIT; MITÄ PÄTEVYYSKIRJA KERTOO AMMATTITAIDOSTA Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun 250 vuotisjuhlaseminaari Ove Hagerlund

2 MITÄ ON PÄTEVYYSKIRJAN JA AMMATTITAIDON TAKANA IMO JA STCW-yleissopimus. EU:n minimikoulutusdirektiivi. Kansalliset pätevyyskirjavaatimukset. Koulutus ja meripalvelu. Laatujärjestelmät ja auditointi.

3 EU:N ROOLI EU ohjaa yhä voimakkaammin pätevyyskirja- ja koulutusasioita. STCW-sopimuksen uudistamistyössä EU ja jäsenmaat ovat pitäneet koordinaatiokokouksia lähes kuukausittain. Yhteistyötä pidetään niin tärkeänä EU:ssa että, IMO:n STW alakomitean kokousviikollakin on pidetty useita koordinaatiotapaamisia. EU:n minimikoulutusdirektiiviä ollaan parhaillaan kirjoittamassa uudelleen.

4 MERENKULKULAITOKSEN ROOLI Merenkulkulaitos pätevyyskirjan antajana ja vähimmäismiehityksen vahvistajana pyrkii luonnollisesti kansainvälistä liikennettä säätelevien ehtojen yhdenmukaistamiseen tasolle, joka takaa merenkulun turvallisuuden ja torjuu epäterveen kilpailun. Tämä merkitsee yhä uusien pätevyyksien tuomista sääntelyn piiriin, liikennealueiden määrittelyä yhdenmukaisemmalla tavalla ja tietysti koulutukselle haastetta vastata tähän kehitykseen.

turvallisuuden ja torjuu epäterveen kilpailun.

5 MITÄ STCW-SOPIMUKSELLE ON TAPAHTUMASSA STCW-sopimusta on tarkoitus muuttaa yhdellä kertaa tavallista enemmän vuonna 2010, ei kuitenkaan rakenteellisesti siten kuin 1995 tehtiin. STW-39:n kokouksessa maaliskuussa 2008 muutosesityksiä oli yli 50. Kireän aikataulun ja muutosesitysten suuren määrän takia järjestettiin ylimääräinen työryhmäkokous syyskuussa Esityksiä käsitellään seuraavan kerran STW-kokouksessa helmikuussa 2009.

STW-39:n kokouksessa maaliskuussa 2008 muutosesityksiä oli yli 50.

6 CHAPTER I MUUTOKSET Vain hallinnot myöntävät pätevyyskirjoja. Near Coastal Voyages; A-osaan pakolliset velvoitteet. Medical standards työn alla. Määritellään koulutus, jota aluksella ei voi antaa.

7 CHAPTER II MUUTOKSET ECDIS koulutuksen laajuus ja pakollisuus selvitetään. Kommunikointi- ja komentosiltayhteistyökoulutuksesta keskustellaan. Reg II/5 pätevyysvaatimukset matruuseille. Matruusi on tunnetusti vieläkin perusmerimies, osaava kansimiehistön jäsen, jolle nyt on tulossa tarkat kansainväliset pätevyysvaatimukset STCW-sopimukseen.

Reg II/5 pätevyysvaatimukset matruuseille.

8 CHAPTER III MUUTOKSET Kommunikointi- ja konehuoneyhteistyökoulutuksesta keskustellaan. Reg III/5 pätevyysvaatimukset konemiehille. Reg III/6 pätevyysvaatimukset Electro Tecnical Officer. Reg III/7 pätevyysvaatimukset Senior Electro Tecnical Officer. Sähkömestarin kansainvälisten pätevyysvaatimusten tarve on tunnistettu IMO:ssa.

Reg III/6 pätevyysvaatimukset Electro Tecnical Officer.

9 CHAPTER V MUUTOKSET Reg V/1-1 vaatimuksia öljy- ja kemikaalitankkialuslisäpätevyyksiin. Reg V/1-2 vaatimuksia kaasutankkialuslisäpätevyyksiin. Onnettomuuksien perusteella on havaittu tarve eriyttää eri tankkilaivatyyppien välisiä vaatimuksia.

Reg V/1-2 vaatimuksia kaasutankkialuslisäpätevyyksiin.

10 CHAPTER VI MUUTOKSET Reg VI/6 vaatimuksia henkilöille, joilla on nimettyjä turvallisuustehtäviä. On tunnistettu, että on tarpeen ottaa huomioon uusien tehtävien mukanaan tuoma koulutustarve.

11 CHAPTER VIII MUUTOKSET Reg VIII/1 Fitness for duty (työkuntoisuus). Minimilepoajat sekä maksimityöajat jakavat mielipiteitä, samoin miten ILO-sopimusasioita otetaan osaksi STCW-sopimusta. Promillerajasta (0,5 puhalluskokeella) keskustellaan. Verikoetta on vastustettu näytteen ottamiseen liittyvien riskitekijöiden takia.

ILO-sopimusasioita otetaan osaksi STCW-sopimusta.

12 MUITA MUUTOSESITYKSIÄ Keskustelu jäänavigointiosaamisen tarpeesta on myös alkanut; siinä Suomen kannalta tärkein asia on luonnollisesti Itämeren liikenne. Meriympäristön suojeluun liittyvän koulutuksen määrittely on noussut esiin. Keskusteltiin yhtiöiden vastuusta huolehtia merenkulkijoiden pätevyyksistä ja velvoitteesta huolehtia täydennys- ja lisäkoulutuksesta.

Meriympäristön suojeluun liittyvän koulutuksen määrittely on noussut esiin.

13 Johtamistaito-, tilannetietoisuus- ja päätöksentekokykyjen kehittämisestä on myös keskusteltu. ARPA-koulutuksesta halutaan edelleenkin säilyttää maininta taulukoissa. Pätevyyskirjojen väärentämisen ehkäisemiseksi tehdään yhteistyötä. (Latvia/UK/Saksa-projekti) Työsuojeluvaltuutettujen kouluttaminen ja nimeäminen aluksille on ollut esillä. Suomen osalta laivatyösuojeluasiat on hoidettu hyvin jo pitkään.

Pätevyyskirjojen väärentämisen ehkäisemiseksi tehdään yhteistyötä.

14 PÄTEVYYSKIRJAN MYÖNTÄJÄN NÄKÖKULMA Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne ei taivu helposti jokaisen yksittäisen, usein kapea-alaisen pätevyyskirjan taakse. Tutkintojen laajuudesta johtuu, että monien koulutusvaatimukseksi on asetettu opintokokonaisuus tai tutkinnon osa; esimerkkinä vaikkapa vahtimiehen koulutus. Pätevyyskirjan antaja saa kuitenkin nykyisin pätevyyskirjahakemuksen mukana kouluttajilta selkeät viestit, mihin pätevyyskirjaan vaaditusta koulutuksesta on kulloinkin kysymys.

Tutkintojen laajuudesta johtuu, että monien koulutusvaatimukseksi on asetettu opintokokonaisuus tai tutkinnon osa;

15 PÄTEVYYSKIRJAT KANSIPÄÄLLYSTÖ KONEPÄÄLLYSTÖ Merikapteeni x 2 Yliperämies x 1 Yliprm/Päällikkö x 3 Vahtiperämies x 6 Vahtiprm/Päällikkö x 3 Ylikonemestari x 6 Konemestari x 6 Vahtikonemestari x 10 Sähkömestari x 2 yht. 15 yht. 24

6 Vahtiprm/Päällikkö x 3 Ylikonemestari x 6 Konemestari

16 PÄTEVYYSKIRJAT KANSIMIEHISTÖ KONEMIEHISTÖ Pursimies x 2 Matruusi x 2 Vahtimies x 1 Vahtimies, kansi x 1 Korjausmies x 2 Konemies x 2 Vahtimies, kone x 1 Laivasähkömies x 1 yht. 6 yht. 6

17 PÄTEVYYSKIRJAT Talousmiehistö x 4 Lisäpätevyydet x 4 yht. 8 Kotimaanliikenteen pätevyyskirjat x 5 Kalastusaluksen pätevyyskirjat x 4 yht. 9

18 PÄTEVYYSKIRJASTO Eli Merenkulkulaitos myöntää tällä hetkellä yhteensä 77 rajoituksiltaan erilaista pätevyyskirjaa ja lisää on vielä tulossa. Sen lisäksi Merenkulkulaitos tunnustaa muiden valtioiden toimivaltaisten viranomaisten antamat pätevyyskirjat eli myöntää niille kelpoisuustodistuksen eli endorsementin. Kyseiset endorsementit räätälöidään aina tapauskohtaisesti.

Sen lisäksi Merenkulkulaitos tunnustaa muiden valtioiden toimivaltaisten viranomaisten

19 ELINKEINON ODOTUKSET Elinkeinon taholta on toistuvasti korostettu sen kilpailuedellytysten turvaamista miehitys- ja pätevyysasioissa. Hallinnon pyrkimyksenä on turvallisuutta vaarantamatta luopua sellaisista kansallisista rajoituksista, joita STCW-sopimus ei aseta. Tätä ei voi tehdä vain kynällä - eli muuttamalla vain asetusta. Myös koulutus on mitoitettava uudestaan; samoin kytkentä koko miehitys-, pätevyys- ja liikennealuekokonaisuuteen on syytä selvittää normaalissa lainvalmistelumenettelyssä.

Hallinnon pyrkimyksenä on turvallisuutta vaarantamatta luopua sellaisista kansallisista rajoituksista, joita STCW-sopimus ei

20 OLLAANKO HERÄTTY LIIAN MYÖHÄÄN? Merenkulkuelinkeino tarvitsee kipeästi alan ammattiosaajia. Merenkulkijoista on huutava pula EU:n alueella ja koko maailmassa. Nyt erityisesti tarvitaan kaikilta alalla toimivilta rajat ylittävää syvää yhteistyötä. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu on tehnyt koulutussektorilla merkittävää työtä turvallisen merenkulun jatkuvuuden edistämiseksi. Siitä suuri kiitos ja sitä on syytä juhlallakin muistaa.

Nyt erityisesti tarvitaan kaikilta alalla toimivilta rajat ylittävää syvää yhteistyötä.

Samankaltaiset tiedostot

Manilan muutokset. Erityisasiantuntija Jukka Tuomaala

Manilan muutokset. Erityisasiantuntija Jukka Tuomaala STCW yleissopimuksen Manilan muutokset Erityisasiantuntija Jukka Tuomaala STCW-asioiden sijoittuminen 1.1.20121 alkaen Hallinto Pääjohtaja Viestintä Sääntely Liikennejärjestelmä Vaatimustenmukaisuus Tietovarannot