KAAKKOIS-SUOMEN SATAMIEN INTERMODAALIKULJETUKSISSA. Tommy Ulmanen

Transkriptio

1 RISKIT JA HÄIRIÖHALLINTA KAAKKOIS-SUOMEN SATAMIEN INTERMODAALIKULJETUKSISSA Tommy Ulmanen

2 Esityksen sisältö: 2/10 1. Intermodaalikuljetukset Kaakkois-Suomen satamissa 2. Suuryksikkökuljetuksien kehitys maailmalla 3. Häiriö ja häiriöhallinta käsite 4. Häiriöhallinnassa käytetyt työkalut 5. Tilastoanalysoidut häiriöt satamissa 6. Johtopäätökset

3 3/10 Intermodaalikuljetukset Kaakkois- Suomen satamissa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun osahankkeessa on laadittu selvitys intermodaalikuljetusketjuun kohdistuvista häiriöistä Kotkan ja Haminan satamien työympäristöstä. Selvityksessä kartoitettiin yhdistelmäkuljetuksiin liittyvät toimijat sekä toimijoiden roolit osana suuryksikköä ja yhä kasvavia ajoneuvokuljetuksia. Taloudellisesta taantumasta huolimatta selvityksen taustalla on pidetty vuosien liikennevirtojen huimaa kasvukehitystä, jonka oletettiin aiheuttavan myös logistiikan toimijoille negatiivisia häiriötekijöitä. Tehdyssä selvityksessä on kyse kuljetusten häiriötekijöiden tunnistamisesta ja kuljetusketjujen häiriönhallinnan kehittämisestä. Yritysten varautuminen kasvun aikoina oli puutteellista, koska kaikki resurssit keskitettiin palvelun tuottamiseen ja asiakkuuksien varmistamiseen.

4 4/10 Suuryksikkökuljetuksien kehitys maailmalla Aasian alue Afrikan, Tyynenmerenalueet ja Lähi-Itä Välimeri, Itämeri ja Pohjanmeren alue Etelä-Afrikka, Atlantti ja Pohjois-Amerikan Tyynenmeren alueet Vuosina maailmankaupan kasvava trendi ja talouskehitys näkyy hyvin Aasiassa konttisuoritteiden vahvana kasvuna. Vuosina liikennenotkahduksen jälkeen Kiinan ohella myös eräät Baltian maiden valtamerisatamat ovat yleisesti ottaen olleet konttiliikenteen suhteen hyvässä kasvuvauhdissa, vaikkakin volyymeissä ei lähestulkoonkaan päästä lähellekään aasialaisten konttisatamien volyymien tasolle asti. (TEU - Index monthley av. 200=100)

5 Häiriö ja häiriöhallinta käsite 6/10 Häiriöillä tarkoitetaan asioita, tekijöitä tai olosuhteita, jotka vaikuttavat, häiritsevät tai keskeyttävät tavanomaista toimintaa satamissa. Häiriöhallinnalla tarkoitetaan systemaattista työtä riskien tunnistamisessa ja varautumisessa. Häiriönhallinnalla voidaan parantaa turvallisuuden lisäksi häiriöiden ympäristöllisiä ja taloudellisia seurauksia.

6 Häiriöselvityksessä käytetty työkalu 7/10 Sataman intermodaalikuljetuksia koskevien häiriöiden kartoittamiseen osallistui Kotkan ja Haminan satamien lisäksi alueelle etabloituneet yritykset. Osallistuvat yritykset ryhmäytettiin toimialoittain jonka mukaan laadittiin toimialakohtaisia kysymyssarjoja. Tiedon keräämisessä käytettiin ZEF tiedonkeruuohjelmaa, jossa vastaajat antoivat vastauksensa nelikenttätauluun merkittävyyden ja esiintymistaajuuden mukaan. Saatuja vastauksia arvioitiin ALARP (As Low As Reasonable Practicable) riskiarviointimenetelmällä, joiden pohjalta vastaukset priorisoituivat viiteen riskiluokkaan. Riskiluokan mukaan määräytyy toimenpiteiden tarpeellisuus ja kiireellisyysaste. Riskiluokat Kuvassa saadut vastaukset vuodenajan vaihteluista ja sääolosuhteiden vaikutuksista satamatoiminnalle. Toimenpiteet Riskin poistaminen välttämätöntä. Toimenpiteet tulee aloittaa välittömästi. Riskien pienentäminen on välttämätöntä. Toimenpiteet tulee aloittaa nopeasti. On ryhdyttävä toimenpiteisiin riskien pienentämiseksi. Toimenpiteet tulee mitoittaa ja aikatuluttaa järkevästi. Toimenpiteitä ei välttämättä tarvita Tilannetta tulee seurata, että riski pysyy hallinnassa. 1. Riski on niin pieni, että toimenpiteitä ei tarvita.

7 8/10 TOIMIALA SATAMANPITÄJÄT Muutamia tilastoanalysoituja häiriöitä satamissa 5. SIETÄMÄTÖN HÄIRIÖTYYPPI tyhjien- ja lastikonttien kenttäkapasiteetissa, rekkojen vaaitusjärjestelmässä AHTAUS - 4. MERKITTÄVÄ HÄIRIÖTYYPPI nosturi kapasiteetissa ja nosturikäyttäjien resurssissa, onnettomuuksia tai läheltä piti tilanteita inhimillisistä virheistä johtuen kuljetusasiakirjojen puutteet HUOLINTA - - VARUSTAMOT - sääolosuhteiden vaikutukset nostureille, kuljetusasiakirjojen puutteet yleisesti ja IMDG - kuljetuksissa, onnettomuuksia tai läheltä piti tilanteita inhimillisistä virheistä, kuorman sitomisessa 3. KOHTALAINEN HÄIRIÖTYYPPI sääolosuhteiden vaikutus palveluun ja toimitukseen, sataman terminaaliliikenteen läpimenoajoissa, työturvallisuudessa, ammattitaidon tai koulutuksen puute lumenluonnissa, suolauksessa tai hiekoituksessa, kuljetusasiakirjojen katoamiset, ammattitaidon tai koulutuksen puute, operatiivisissa järjestelmissä tai toimistosovellutuksissa kone- ja käsipäätelaiteissa tietoverkoissa ja toimistosovellutuksissa, ammattiyhdistyksen aiheuttamat viiveet, ammattitaidon tai koulutuksesta johtuvat lastivauriot, konteissa, vaunuissa ja trailereissa, sään aiheuttamat häiriöt kulunvalvonnalle, yksikön tai rahdin katoamiset, ilkivalta koneille tai laitteille sään aiheuttamat häiriöt sataman väylillä tai altaissa, öljyisten vesien vastaanotossa, alusperäisten kiinteiden jätteiden vastaanotossa, merikuljetusten huolintapalvelussa, työturvallisuudessa, ammattitaidon ja koulutuksen puute, onnettomuuksia tai läheltä piti tilanteita kalustoviasta,

8 Johtopäätökset 9/10 Tunnistetuista häiriöistä osa kuuluu globaaleiden muutosten mukanaan tuomiin häiriöihin. Kymenlaakson näkökulmasta suurimmat globaalit muutostekijät ja niihin liittyvät häiriöt johtuvat maailmankaupan kausivaihteluista, euron ja dollarin välisistä arvon vaihteluista ja Kaakkois-Aasian kysynnän vaihteluista. Itämeren altaan ja lähimerenkulun suurimmat kehitysnäkymät ja myös niihin liittyvät häiriöodotukset liittyvät Venäjän aiheuttaman kysynnän muutoksiin.

9 Johtopäätökset 9/10 Valtaosa häiriöistä on kuitenkin paikallisia, paikallisten toimijoiden ja yhteen sopimattomien järjestelmien aiheuttamia ongelmia ja viiveitä. Erilaiset toiminnot ovat pääosin eriytyneet omiksi liiketoiminta-alueiksi, joissa järjestelmän eri osatekijät eivät enää korvaa toisiaan: korvaavien resurssien saanti erityisesti huoltovarmuusmielessä voi olla vaikeaa, ja tästä syystä häiriön sattuminen solun kriittiseen solmukohtaan saattaa heikentää koko ketjun tehokkuutta ja suorituskapasiteettia. Selvityksen avulla on saatu tunnistettua useita keskeisiä häiriö/riskitekijöitä joilla on taloudellista, ympäristöllistä ja turvallisuutta koskevaa merkitystä. Hankkeen päättymisen jälkeen työtä kentällä on yhä jatkettava riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi kuljetusketjun sujuvan toiminnan ja kilpailukyvyn varmistamiseksi. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu alueellisena kehittäjän tarjoaa jatkossa myös opiskelijoita logistiikkayritysten käyttöön jo tunnistettujen häiriöiden ja uusien toimintamallien selvittämiseksi.

10 10/10 Kiitoksia kuulijoille! Herättikö esitys kysymyksiä? Tommy Ulamanen Projektipäällikkö Jorma Rytkönen Tutkimuspäällikkö