CAFE COMPETITIVE ADVANTAGE BY SAFETY. Merenkulun ennakoiva turvallisuus ja kilpailukyky -hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CAFE COMPETITIVE ADVANTAGE BY SAFETY. Merenkulun ennakoiva turvallisuus ja kilpailukyky -hanke"

Transkriptio

1 KUVAUS 1/5 CAFE COMPETITIVE ADVANTAGE BY SAFETY Merenkulun ennakoiva turvallisuus ja kilpailukyky -hanke CAFE-hanke on operatiivisen meriturvallisuuden, ennakoivan turvallisuustoiminnan sekä varustamoiden kilpailukyvyn kehittämishanke. Hanke on Euroopan komission Itämeri-strategian mukainen ja se pohjautuu useampaan Merikotka-tutkimuskeskuksen aikaisempaan projektiin, joista merkittävimmät ovat METKU ja SAFGOF. Vuosina toteutetussa METKU-projektissa tutkittiin mm., miten ISM-koodi on vaikuttanut merenkulun turvallisuuteen. Hankkeen keskeisimpiä tuloksia olivat: Turvallisuuskulttuuri on parantunut: esim. varustamoiden johto on sitoutunut (turvallisuustyön kehittämiseen ja ylläpitoon), turvallisuusasenteet ovat parantuneet ja ilmapiiri on nyt (aiempaa) avoimempi. Pienet tai seurauksiltaan vähäiset onnettomuudet ovat vähentyneet, mutta isompiin onnettomuuksiin koodilla ei ole ollut mitattavaa vaikutusta. Parannettavaa turvallisuuskulttuurissa havaittiin mm. turvallisuusjohtamisen tavassa; se on reaktiivista ennakoivan sijaan. Tämä näkyy mm. puutteina poikkeamien raportoinnissa ja käsittelyssä. Turvallisuuden tasoa ei mitata systemaattisesti eikä jatkuvan parantamisen malli ei toteudu. ISM -koodin myötä mm. saatiin konkreettiset vaatimukset ja kokonaisvastuu turvallisuudesta varustamolle, toiminnan laatu parantui suunnitelmallisuuden ja systemaattisuuden myötä, roolit ja vastuut selkiytyivät sekä ohjeet ja menettelyt yhdenmukaistuivat. ISM -koodin puutteita on mm. säädösten liiallinen yleisluontoisuus. Tällöin tulkinta vaihtelee ja soveltamisohjeiden puuttuessa voidaan helposti joko yli- tai aliohjeistaa toimijoita. Koodi ei ohjeista perustamaan turvallisuusjohtamisjärjestelmiä riskien tunnistamiselle ja turvallisuustiedon keräämiselle eikä se kannusta jatkuvan parantamisen -ajatteluun tai ennakoivaan turvallisuusjohtamisen tason rakentamiseen. CAFE-hanke alkoi ja se päättyy Hanke on saanut osarahoituksen Euroopan unionin aluekehitysrahastosta (Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta). Lisäksi rahoittajina ovat Kotkan kaupunki, Varustamosäätiö, Meriaura, Kristina Cruises, Aker Arctic, HaminaKotkan satama, Helsingin satama sekä projektipartnerit; Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Meriturvallisuuden ja - liikenteen tutkimusyhdistys Merikotka, Aalto-yliopisto, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu. CAFE-hankkeen keskeisimmät teemat ovat operatiivisen meriturvallisuuden ja ennakoivan turvallisuustoiminnan kehittäminen kansainvälisen yhteistyön avulla sekä turvallisuusjohtamisen merkitys varustamoiden kilpailukyvyn kannalta. Hankkeessa on viisi aihekokonaisuutta: poikkeamaraportointi, turvallisuusjohtamisen mallinnus, vastuullinen liiketoiminta, työturvallisuus sekä kansainvälinen verkostoituminen. Osa teemoista laajentaa meriturvallisuuden tutkimusta uusille alueille ja osa jatkaa aikaisempaa tutkimus- tai kehitystyötä tai pureutuu syvemmin tutkimuksissa jo havaittuihin kehityskohtiin. Poikkeamaraportoinnin ja työturvallisuuden työpaketeissa tavoitteina on toiminnan kehittäminen. Sitä tehdään tiiviissä yhteistyössä merenkulkualan toimijoiden kanssa. Turvallisuusjohtamisen mallintamisen sekä vastuullisen liiketoiminnan työpaketeissa taas tavoitteina on tuottaa suosituksia ja malleja. Tiedon tuottaminen ja keskustelun herättäminen ovat lisäksi tavoitteina kaikissa työpaketeissa. Kansainvälistä

2 KUVAUS 2/5 verkostoitumista käytetään työkaluna tavoitteiden saavuttamisessa. Verkostoitumalla voidaan hakea uutta tietoa, jakaa kokemuksia ja parantaa kehittämistyön vaikuttavuutta. METKU -hankkeessa havaittiin, että ISM -koodilla ei ole ollut vaikutusta isompiin onnettomuuksiin. Viime vuosina on myös havaittu, että näiden isompien onnettomuuksien määrä on lähtenyt kasvuun. Syyksi on esitetty puutteet turvallisuustyössä, -ajattelussa, ja -toiminnassa. Merenkulkualalla on osattu kehittää teknistä turvallisuutta, mutta ei toiminnan turvallisuutta. CAFE -hankkeessa halutaan nostaa tätä esille ja viedä asiaa eteenpäin mm. hankkeessa luotavan operatiivisen meriturvallisuuden asiantuntijoiden verkoston avulla. Merenkulkualalla turvallisuusjohtaminen jää usein reagoivalle tasolle, mutta turvallisuuden hallinnan kannalta ennakoiva turvallisuustoiminta on tärkeää. CAFE -hankkeessa halutaan viedä merenkulkualan turvallisuutta ennakoivaan suuntaan kehittämällä mm. poikkeamaraportointia ja työturvallisuustilastojen hyödyntämistä. Merenkulkijat toimivat voimakkaasti kilpaillulla alalla. Kilpailun voittaa se, joka osoittaa olevansa turvallinen ja vastuullinen toimija. CAFE -hankkeessa pyritään osoittamaan, että varustamoiden kannattaa panostaa turvallisuuteen ja vastuulliseen toimintaan. Vastuullisen liiketoiminnan, turvallisuusjohtamisen mallintamisen sekä poikkeamaraportoinnin työpaketeissa yritetään vastata tähän tavoitteeseen. Poikkeamaraportointi Tausta: Turvallisuuden hallinta ja ennakoiva turvallisuustoiminta edellyttävät, että aluksilla sattuvista poikkeamista kerätään tietoa. Myös ISM -koodi vaatii tätä. METKU -hankkeessa havaittiin kuitenkin, että merenkulkualalla erityisesti läheltä piti -tilanteiden raportointi ja käsittely jää vähäiseksi. Tavoitteet: Selvittää ja tuoda esille toimivan poikkeamaraportointijärjestelmän ominaisuuksia, antaa suosituksia poikkeamaraportoinnin edistämisestä erityisesti suomalaisissa varustamoissa, kehittää läheltä piti -tilanteita koskevan tiedon hyödyntämistä merenkulussa, tuottaa materiaalia koulutuksen tueksi ja kehittää alan raportointikulttuuria ja -käytäntöjä. Toteutus: Vertaillaan kansainvälisiä esimerkkejä läheltä piti -tilanteiden ja poikkeamien raportoinnista, selvitetään varustamoiden kokemuksia raportointijärjestelmien käyttöönotosta ja hyödyntämisestä, osallistutaan ForeSea -järjestelmän kehittämiseen Suomessa, laaditaan koulutusmateriaalia, tehdään tiivistä yhteistyötä varustamoiden ja viranomaisten kanssa poikkeamaraportointikäytäntöjen kehittämiseksi. Keskeisimmät tulokset: Tietoa ja koulutusmateriaalia, jotta pystytään perustelemaan, miksi läheltä piti - tilanteiden raportointi on tärkeää. Antamaan suosituksia siitä, miten raportointijärjestelmiä ja niiden käyttöä pitäisi kehittää, jotta niihin kertyvästä tiedosta saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä. Kehittämistyön tulokset riippuvat hankkeen aikana tehdyistä päätöksistä alan toimijoiden kanssa. Tavoitteiden ja tulosten avainsanat: tutkimus, tiedon tuottaminen, keskustelun herättäminen, käytäntöjen ja toiminnan kehittäminen, koulutusmateriaali, raportteja ja muita julkaisuja, työpaja Toteuttajat: MKK, yhteyshenkilö projektipäällikkö Jenni Kuronen sekä ja KyAMK Merenkulku, yhteyshenkilö projektipäällikkö Mirva Salokorpi

3 KUVAUS 3/5 Turvallisuusjohtamisen mallintaminen Tausta: Inhimillisten, etenkin organisatoristen tekijöiden mallintaminen osana meriliikenteen todennäköisyyspohjaista riskimallinnusta on ollut puutteellista. SAFGOF -projektissa Aalto-yliopisto aloitti onnettomuuksien taustatekijöiden mallin rakentamisen Bayes -verkolla, mutta esim. turvallisuusjohtamisen tasoon vaikuttavat tekijöitä ei mallissa huomioitu. Tavoitteet: Mallintaa ja kehittää työkalu turvallisuuskulttuurin tasoon vaikuttavista tekijöistä sekä turvallisuuskulttuurin vaikutuksista alusten riskitasoon ja onnettomuuksien aiheutumiseen. Toteutus: Mallinnus tehdään kvalitatiivista ja kvantitatiivista tietoa yhdistävällä Bayes -verkolla. Tavoitteena on hyödyntää onnettomuus- ja poikkeamatilastoa mallin kehittämisessä. Myös Toisena tavoitteena on yhteistyön tekeminen IALA:n (International Association of Marine Aids to Navigation and Lighthouse Authorities) kanssa meriliikenteen riskityökalun kehittämisessä. Keskeisimmät tulokset: Työkalu, jota voidaan hyödyntää kvantitatiivisessa riskienarvioinnissa ja päätöksenteon tukena. Mallin perusteella voidaan tehdä suosituksia siitä, mihin onnettomuuksien ehkäisemisen kannalta olennaisiin tekijöihin kannattaisi puuttua, sekä mistä tekijöistä tarvitaan edelleen lisätietoa. Tulosten julkaisu tieteellisissä julkaisuissa ja konferensseissa. Tavoitteiden ja tulosten avainsanat: tutkimus, tietoa, suosituksia, työkalu, malli, raportti ja muita julkaisuja, työpajat. Toteuttaja: Aalto-yliopisto, yhteyshenkilö projektipäällikkö Maria Hänninen. Vastuullinen liiketoiminta Tausta: Vastuullinen liiketoiminta (Corporate Social Responsibility, CRS) on tulossa yhä tärkeämmäksi liiketoiminnassa. Merenkulkualalla vastuullista liiketoimintaa ei ole juurikaan tutkittu. SAFGOF-hankkeen tutkimustulosten mukaan merenkulun asiantuntijat pitävät yritysten omaehtoista aktiivisuutta tehokkaimpana tapana parantaa merenkulun turvallisuutta. Vastuullinen liiketoiminta on yksi tällainen tapa, jolla yritykset voivat omaehtoisesti kehittää turvallisuutta, parantaa imagoaan ja kilpailukykyään. Vastuullisen liiketoiminnan teemaan sisältyy kaksi eri osaa; teoria- ja tapaustutkimuksen osa. Tavoitteet: Teoriaosassa tutkitaan vastuullisen liiketoiminnan merkitystä varustamoiden kohtaamassa kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Samalla etsitään kansainvälisiä esimerkkejä vastuullisesta liiketoiminnasta merenkulkualalla. Tapaustutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoja varustamoon kohdistuvista ja varustamon ympäristöönsä lähettämistä ns. heikoista, etiikkaan ja yhteiskuntavastuuseen liittyvistä signaaleista sekä kehittää CRS -malli varustamon päätöksenteon ja strategisen ohjauksen tueksi. Toteutus: Teoriaosassa tietoa kerätään alan kirjallisuudesta, organisaatioilta ja erityisesti Itämeren alueen varustamoyhdistyksiltä tai toimijoilta.

4 KUVAUS 4/5 Tapaustutkimuksessa asian käsittely tapahtuu yhden laivanvarustamon näkökulmasta. Tutkimuksessa kerätään varustamon, oman henkilökunnan ja varustamon kanssa tekemisissä olevien ulkopuolisten toimijoiden näkemyksiä mm. varustamon toiminnasta, henkilöstön turvallisuusasenteista sekä ympäristön turvallisuudesta ja turvallisuuden varmistamisesta. Näitä arvioita verrataan varustamon johdon arviointeihin sekä alan tutkittuun tietoon. Keskeisimmät tulokset: Tutkimustulosten avulla voidaan kannustaa ja edistää vastuullisen liiketoiminnan omaksumista suomalaisissa varustamoissa. Tuloksina syntyy myös CSR -malli, jonka avulla varustamo voi 1) arvioida itseensä kohdistuvia, toimintaympäristön tuottamia myönteisiä ja kielteisiä arviointiviestejä eettisistä ja sosiaalisista kysymyksistä, ympäristön tilasta, työ- ja meriturvallisuudesta, 2) verrata saatuja tietoja varustamon omassa organisaatiossa tuotettuihin tietoihin sekä 3) verrata ja varustamon johdon arviointeja ja ohjausjärjestelmätietoja muihin saatuihin tietoihin sekä 4) tehdä päätelmiä yhteiskuntavastuullisen liiketoimintabrändin edelleen kehittämiseksi ja markkinoimiseksi. Tuloksena on käsitys varustamon toiminnan turvallisuudesta ja turvallisuusasenteista sekä tiedot varustamon brändistä ulkopuolisten toimijoiden arvioimana. Tavoitteiden ja tulosten avainsanat: Tutkimusta, tietoa, suosituksia, toimintamalli, keskustelun avaus, tulevaisuuden tarkastelu, raportteja ja muita julkaisuja, vastuullisen liiketoiminnan työpaja Toteuttaja: Teoriaosa: MKK, yhteyshenkilö projektipäällikkö Jenni Kuronen, tapaustutkimus: KyAMK sosiaali- ja terveysala, yhteyshenkilö projektipäällikkö Hilkka Dufva Työturvallisuus Tausta: Muilta toimialoilta tiedetään, että yritysten yleisen riskienhallinnan, muun turvallisuustoiminnan sekä työturvallisuuden välillä on yhtäläisyyksiä, jotka tukevat toisiaan. Kehittämällä työturvallisuuden tilastointia voidaan vähentää onnettomuuksia ja parantaa siten merenkulkuelinkeinon kilpailukykyä. Pelkkä tilastoinnin kehittäminen ei paranna, vaan tilastojen analysointi ja tulosten markkinointi voi muuttaa toimintatapoja) Tavoitteet: Tavoitteena on tutkia suomalaisen merenkulun käyttöön sopivia työturvallisuusmittareita (esim. Lost Time Incident Frequency), luoda sopiva tilastointitapa ja vertailla ulkomaisiin lähdeaineistoihin. Tilastojen tieteellisen tutkimuksen lisäksi käytännöllisenä tavoitteena on pienentää työturvallisuuskustannuksia projektiin osallistuvissa yrityksissä vähintään puoleen vuoden 2008 tasosta. Toteutus: Kirjallisuustutkimus merenkulun työturvallisuusmittareista ja kartoitus ulkomailla käytössä olevista yhteistyömuodoista ja -organisaatioista. Mittareiden muodostaminen ja vertailuanalyysi (benchmarking) suomalaisen varustamoelinkeinon ja ulkomaisten toimijoiden kanssa. Vertailu kansainvälisiin ja suomalaisiin meriturvallisuuden mittausmenetelmiin. Tulokset: Kirjallisuustutkimusraportti merenkulun työturvallisuusmittareista; toimenpideluettelo ja raportti ulkomailla käytössä olevista yhteistyömuodoista ja -organisaatioista, suomalaiseen merenkulkuun sopivan työturvallisuustilaston sisältöerittely ja suomalaiset tilastot. Tulokset ulkomaisten organisaatioiden yhteistyöstä, mahdollisen yhteisen tilaston sisältöerittely ja soveltuvin osin yhteiset tilastot. Johtopäätösraportti ja suositukset tulevaisuuden toimenpiteistä.

5 KUVAUS 5/5 Tavoitteiden ja tulosten avainsanat: Tutkimus, tietoa, suosituksia, tilastointitapa, toiminnan kehittäminen, raportteja, työpaja Toteuttaja: Turun AMK, yhteyshenkilö laivatekniikan yliopettaja Pekka Räisänen Verkostoituminen Tausta: Meriturvallisuuden kehittäminen vaatii tiivistä yhteistyötä alan asiantuntijoiden kanssa. Globaalina toimialana yhteistyö myös kansainvälisellä tasolla on edellytys toiminnan kehittämiselle. Tavoitteet: Hakea tietoa, jakaa kokemuksia ja tehostaa yhteistyön avulla toiminnan kehittämistä. Luoda pysyviä ja eläviä verkostoja meriturvallisuuden asiantuntijoiden välille. Toteutus: Yhteyksien luominen tavoite- ja teemakohtaisesti, kontaktien ja foorumin luominen sosiaalisen median avulla (LinkedIn) sekä tilaisuuksien järjestäminen (asiantuntijatyöpajat ja seminaarit). Keskeisimmät tulokset: Uusia yhteyksiä alan tutkimusorganisaatioihin ja alan toimijoihin kansainvälisesti, operatiivisen meriturvallisuuden asiantuntijoiden verkosto, hankkeen tutkimus- ja kehittämistulosten parantaminen yhteistyön avulla. Tavoitteiden ja tulosten avainsanat: tietoa, yhteyksiä, yhteistyötä, verkosto Yhteyshenkilöt: Aalto-yliopisto: Maria Hänninen, KyAMK Merenkulku: Mirva Salokorpi, KyAMK sosiaali- ja terveysala: Hilkka Dufva, Merikotka: Juha Heijari, MKK: Jenni Kuronen sekä Turun AMK: Pekka Räisänen Yhteystiedot Juha Heijari, projektipäällikkö Tel Jenni Kuronen, tutkija tel Maria Hänninen,tutkija Pekka Räisänen, tutkija tel Mirva Salokorpi, tutkija Tel Hilkka Dufva, tutkija Tel

MERIKOTKA tutkimustoiminta

MERIKOTKA tutkimustoiminta MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen

Lisätiedot

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Jouni Lappalainen 0 WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Työpaketissa kaksi selvitetään onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut

Lisätiedot

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri Jouni Lappalainen 22.09.09 0 Tutkimuksen tarkoitus Onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut ISM-koodin käyttöönoton jälkeen? Kirjallisuustutkimus Haastattelututkimus

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti POTILASTURVA POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti 1.8.2010-31.12.2012 Yhteistyössä: VTT, Työterveyslaitos, Vaasan sairaanhoitopiiri, Awanic Oy, Huperman Oy, NHG

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä

Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä 6.9.2012 Asiakas- ja potilasturvallisuus ammattieettisenä haasteena Jenni Storgård 0 Esityksen sisältö Meriturvallisuuden kehitys Merenkulun ominaispiirteitä Merionnettomuudet

Lisätiedot

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Teemat Suomenlahden alusliikenne ja alusliikennepalvelu Missä tietoa tarvitaan ja mitä tietoa välitetään merenkulkijoille?

Lisätiedot

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus Jenny Katila Ravintola Pääposti

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus Jenny Katila Ravintola Pääposti Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 9.12.2015 Jenny Katila Ravintola Pääposti Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Pori Turun yliopiston Brahea-keskus

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset

PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset PETU10+ on dynaaminen pelastustoimen TKI-toimintaa ohjaava asiakirja PETU10+:n teemat määritellään 10 vuoden perspektiivillä,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

METKU / MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut METKU

METKU / MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut METKU METKU MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut Osaprojektin toteuttaja: TKK/ Sovelletun mekaniikan laitos/ Meritekniikka KIRJALLISUUSTUTKIMUS: A REVIEW

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä

Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Heidi Niemimuukko 12.3.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esitys Turvallisuusjohtamisjärjestelmä konseptina Miksi turvallisuusjohtamista? Johtamisjärjestelmässä

Lisätiedot

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:

Lisätiedot

Sairaankuljetuksen turvallisuus on johtamista SEMINAARI

Sairaankuljetuksen turvallisuus on johtamista SEMINAARI Sairaankuljetuksen turvallisuus on johtamista SEMINAARI 27.4.2006 Kuva: STM 2005 (muokattu) 2 Kuva: SaTuRH 3 Kuva: SaTuRH 4 Sairaankuljetustyön riskeille on tyypillistä: Riippuvuus hälytystehtävistä ja

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin?

Miten tästä eteenpäin? Miten tästä eteenpäin? 16.11.2010 Professori Ulla Tapaninen, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus MERIKOTKA 0 / 11 Itämeri ja Suomenlahti 1 / 11 Source: HELCOM. Case 1: Onni onnettomuudessa Tankkeri

Lisätiedot

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos TEKES / Digitaalinen suunnittelu 4.6.2013 Suomalainen Klubi Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos Green ICT käsitteestä Green ICT tai myös Green by ICT tarkoittaa yleiskäsitteenä tieto- ja viestintä-teknologian

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuusklusteri Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuustoimijoita Työterveyslaitos Tukes Tekes Aluehallintovirasto Suomen punainen risti

Lisätiedot

PELASTUSALAN TYÖTURVALLISUUSKOULUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE TYÖTURVA07. uhka- ja väkivaltatilanteet HÖÖK HANKKEEN KÄYNNISTYMINEN

PELASTUSALAN TYÖTURVALLISUUSKOULUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE TYÖTURVA07. uhka- ja väkivaltatilanteet HÖÖK HANKKEEN KÄYNNISTYMINEN PELASTUSALAN TYÖTURVALLISUUSKOULUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE TYÖTURVA07 uhka- ja väkivaltatilanteet HANKKEEN KÄYNNISTYMINEN 1. Omat kokemukset aiheesta, keskustelut, julkisuus, jne. 2. Pelastusopisto ja Savon

Lisätiedot

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä 1 Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta Pietikäinen, E., Reiman, T., Macchi, L. & Oedewald, P. 26.1.2011 Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät,

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi

LIITTEET. asiakirjaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 82 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET asiakirjaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ammattipätevyyksien tunnustamisesta sisävesiliikenteen alalla sekä

Lisätiedot

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi 22.1.2014 Piia Karjalainen, Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulku Itämerellä ja globaalisti uusien haasteiden edessä Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

( ).

(  ). Koulutushankkeeseen kuuluvat Koulujen turvallisuus ja lainsäädäntö asiantuntijaluento sekä Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Opetus ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikön ja Lapin urheiluopiston

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ erkki.heinonen@ttk.fi Erkki Heinonen 2.5.2016

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 EVIVA Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo Tavoite ja päämäärä... 2 EVIVA toimintaohjelman hallinto... 2 Päätoimenpiteet 2015... 2 Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI KEHITTÄVÄ ARVIOINTI Työ alkoi maaliskuussa 2011 ja päättyy toukokuussa 2012 Arviointityön tavoitteet: Pilottihankkeiden

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen

Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Torus-verkosto www.torus.oulu.fi Oulun yliopisto Historian laitos suunnittelija & koordinaattori Anita Honkala anita.honkala@oulu.fi Mikä

Lisätiedot

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15 Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopiston

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2011

Toimialan onnettomuudet 2011 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 211 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Sataman turva-asiat. Henrik von Bonsdorff, ylitarkastaja Trafi Meri seminaari Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Sataman turva-asiat. Henrik von Bonsdorff, ylitarkastaja Trafi Meri seminaari Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Sataman turva-asiat Henrik von Bonsdorff, ylitarkastaja Trafi Meri 5.5.2015 -seminaari 5.5.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen sisältö Safety vs. Security turvallisuus turva ISPS Taustaa

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku Asuinalueiden kehittämishanke 2013-2015 Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku 3.6.2013 Katariina Hilke 1 Turun hanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet

Lisätiedot

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Susanna Metsälampi 29.10.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kärkihankkeet esityksessä Norminpurku http://www.lvm.fi/web/hanke/nor minpurku

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2012

Toimialan onnettomuudet 2012 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 212 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2013

Toimialan onnettomuudet 2013 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 213 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

SeaSafety-tutkimushanke T I L A N N E K A T S A U S H U H T I K U U 2 0 1 6

SeaSafety-tutkimushanke T I L A N N E K A T S A U S H U H T I K U U 2 0 1 6 SeaSafety-tutkimushanke T I L A N N E K A T S A U S H U H T I K U U 2 0 1 6 ISTOCK Inhimillisten tekijöiden jäljillä 2. työpajassa Työpaja II Trafin tiloissa 18.2.2016 13 osallistujaa yhteistyöorganisaatioista

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Trafi edistää toimijoiden omaa vastuullisuutta

Trafi edistää toimijoiden omaa vastuullisuutta Trafi edistää toimijoiden omaa vastuullisuutta Heidi Niemimuukko 21.1.2016 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Sisältö Trafin tahtotila Riski- ja suorituskykyperusteinen toimintatapa Turvallisuusjohtaminen

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Ilmailun turvallisuus Ilmailu on perusluonteeltaan riskialtista toimintaa Turvallisuuden parantaminen ja ylläpitäminen

Lisätiedot

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla 26.11.2013 Anu Gretschel Nuorisotutkimusseura & -verkosto Laadukkaan

Lisätiedot

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta keskustelut Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Edellytysten kehittäminen Työtapojen analyysi Turvallista käyttäytymistä edistämällä turvallisuus viedään uudelle, entistäkin paremmalle tasolle.

Lisätiedot

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN Kyvykäs, sitoutunut ja uutta luova henkilöstö on valtion voimavara. Anu Vehviläinen Yhtenäistämme henkilöstöjohtamista Nostamme innovatiivisuuden

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli. Lasse Nykänen VTT

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli. Lasse Nykänen VTT Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli Lasse Nykänen VTT Vastuullisuus Triple bottom line: economic, social and environment Lähtökohta vastuullisuusmallin kokeilututkimuksissa: Turvallisuus,

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Esityksen sisältö Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta. Taina Kulmala, VNK

Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta. Taina Kulmala, VNK Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta Taina Kulmala, VNK Politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen (POVI-hanke) TAVOITE: Parempi tietopohja

Lisätiedot

Lähtökohta No Ordinary Projects

Lähtökohta No Ordinary Projects Ennakointi ja tuotekehitys TKI-toiminnan arjessa Sanna Kyyrä, projektipäällikkö, MTI Ennakoinnista kilpailukykyä Lapin matkailulle -hanke Teija Tekoniemi-Selkälä, lehtori, MTI Matkailukoulutuksen verkostopäivät

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Kehittämistyön edistymisen arvioiminen

Kehittämistyön edistymisen arvioiminen Kehittämistyön edistymisen arvioiminen Ongelma: Miten arvioida yksiselitteisesti kehittämisohjelman tavoitteiden edistymistä, kun Arvioitavia prosesseja on useita? Alueellisia projekteja on useita? Projektit

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot