CAFE COMPETITIVE ADVANTAGE BY SAFETY. Merenkulun ennakoiva turvallisuus ja kilpailukyky -hanke

Transkriptio

1 KUVAUS 1/5 CAFE COMPETITIVE ADVANTAGE BY SAFETY Merenkulun ennakoiva turvallisuus ja kilpailukyky -hanke CAFE-hanke on operatiivisen meriturvallisuuden, ennakoivan turvallisuustoiminnan sekä varustamoiden kilpailukyvyn kehittämishanke. Hanke on Euroopan komission Itämeri-strategian mukainen ja se pohjautuu useampaan Merikotka-tutkimuskeskuksen aikaisempaan projektiin, joista merkittävimmät ovat METKU ja SAFGOF. Vuosina toteutetussa METKU-projektissa tutkittiin mm., miten ISM-koodi on vaikuttanut merenkulun turvallisuuteen. Hankkeen keskeisimpiä tuloksia olivat: Turvallisuuskulttuuri on parantunut: esim. varustamoiden johto on sitoutunut (turvallisuustyön kehittämiseen ja ylläpitoon), turvallisuusasenteet ovat parantuneet ja ilmapiiri on nyt (aiempaa) avoimempi. Pienet tai seurauksiltaan vähäiset onnettomuudet ovat vähentyneet, mutta isompiin onnettomuuksiin koodilla ei ole ollut mitattavaa vaikutusta. Parannettavaa turvallisuuskulttuurissa havaittiin mm. turvallisuusjohtamisen tavassa; se on reaktiivista ennakoivan sijaan. Tämä näkyy mm. puutteina poikkeamien raportoinnissa ja käsittelyssä. Turvallisuuden tasoa ei mitata systemaattisesti eikä jatkuvan parantamisen malli ei toteudu. ISM -koodin myötä mm. saatiin konkreettiset vaatimukset ja kokonaisvastuu turvallisuudesta varustamolle, toiminnan laatu parantui suunnitelmallisuuden ja systemaattisuuden myötä, roolit ja vastuut selkiytyivät sekä ohjeet ja menettelyt yhdenmukaistuivat. ISM -koodin puutteita on mm. säädösten liiallinen yleisluontoisuus. Tällöin tulkinta vaihtelee ja soveltamisohjeiden puuttuessa voidaan helposti joko yli- tai aliohjeistaa toimijoita. Koodi ei ohjeista perustamaan turvallisuusjohtamisjärjestelmiä riskien tunnistamiselle ja turvallisuustiedon keräämiselle eikä se kannusta jatkuvan parantamisen -ajatteluun tai ennakoivaan turvallisuusjohtamisen tason rakentamiseen. CAFE-hanke alkoi ja se päättyy Hanke on saanut osarahoituksen Euroopan unionin aluekehitysrahastosta (Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta). Lisäksi rahoittajina ovat Kotkan kaupunki, Varustamosäätiö, Meriaura, Kristina Cruises, Aker Arctic, HaminaKotkan satama, Helsingin satama sekä projektipartnerit; Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Meriturvallisuuden ja - liikenteen tutkimusyhdistys Merikotka, Aalto-yliopisto, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu. CAFE-hankkeen keskeisimmät teemat ovat operatiivisen meriturvallisuuden ja ennakoivan turvallisuustoiminnan kehittäminen kansainvälisen yhteistyön avulla sekä turvallisuusjohtamisen merkitys varustamoiden kilpailukyvyn kannalta. Hankkeessa on viisi aihekokonaisuutta: poikkeamaraportointi, turvallisuusjohtamisen mallinnus, vastuullinen liiketoiminta, työturvallisuus sekä kansainvälinen verkostoituminen. Osa teemoista laajentaa meriturvallisuuden tutkimusta uusille alueille ja osa jatkaa aikaisempaa tutkimus- tai kehitystyötä tai pureutuu syvemmin tutkimuksissa jo havaittuihin kehityskohtiin. Poikkeamaraportoinnin ja työturvallisuuden työpaketeissa tavoitteina on toiminnan kehittäminen. Sitä tehdään tiiviissä yhteistyössä merenkulkualan toimijoiden kanssa. Turvallisuusjohtamisen mallintamisen sekä vastuullisen liiketoiminnan työpaketeissa taas tavoitteina on tuottaa suosituksia ja malleja. Tiedon tuottaminen ja keskustelun herättäminen ovat lisäksi tavoitteina kaikissa työpaketeissa. Kansainvälistä

2 KUVAUS 2/5 verkostoitumista käytetään työkaluna tavoitteiden saavuttamisessa. Verkostoitumalla voidaan hakea uutta tietoa, jakaa kokemuksia ja parantaa kehittämistyön vaikuttavuutta. METKU -hankkeessa havaittiin, että ISM -koodilla ei ole ollut vaikutusta isompiin onnettomuuksiin. Viime vuosina on myös havaittu, että näiden isompien onnettomuuksien määrä on lähtenyt kasvuun. Syyksi on esitetty puutteet turvallisuustyössä, -ajattelussa, ja -toiminnassa. Merenkulkualalla on osattu kehittää teknistä turvallisuutta, mutta ei toiminnan turvallisuutta. CAFE -hankkeessa halutaan nostaa tätä esille ja viedä asiaa eteenpäin mm. hankkeessa luotavan operatiivisen meriturvallisuuden asiantuntijoiden verkoston avulla. Merenkulkualalla turvallisuusjohtaminen jää usein reagoivalle tasolle, mutta turvallisuuden hallinnan kannalta ennakoiva turvallisuustoiminta on tärkeää. CAFE -hankkeessa halutaan viedä merenkulkualan turvallisuutta ennakoivaan suuntaan kehittämällä mm. poikkeamaraportointia ja työturvallisuustilastojen hyödyntämistä. Merenkulkijat toimivat voimakkaasti kilpaillulla alalla. Kilpailun voittaa se, joka osoittaa olevansa turvallinen ja vastuullinen toimija. CAFE -hankkeessa pyritään osoittamaan, että varustamoiden kannattaa panostaa turvallisuuteen ja vastuulliseen toimintaan. Vastuullisen liiketoiminnan, turvallisuusjohtamisen mallintamisen sekä poikkeamaraportoinnin työpaketeissa yritetään vastata tähän tavoitteeseen. Poikkeamaraportointi Tausta: Turvallisuuden hallinta ja ennakoiva turvallisuustoiminta edellyttävät, että aluksilla sattuvista poikkeamista kerätään tietoa. Myös ISM -koodi vaatii tätä. METKU -hankkeessa havaittiin kuitenkin, että merenkulkualalla erityisesti läheltä piti -tilanteiden raportointi ja käsittely jää vähäiseksi. Tavoitteet: Selvittää ja tuoda esille toimivan poikkeamaraportointijärjestelmän ominaisuuksia, antaa suosituksia poikkeamaraportoinnin edistämisestä erityisesti suomalaisissa varustamoissa, kehittää läheltä piti -tilanteita koskevan tiedon hyödyntämistä merenkulussa, tuottaa materiaalia koulutuksen tueksi ja kehittää alan raportointikulttuuria ja -käytäntöjä. Toteutus: Vertaillaan kansainvälisiä esimerkkejä läheltä piti -tilanteiden ja poikkeamien raportoinnista, selvitetään varustamoiden kokemuksia raportointijärjestelmien käyttöönotosta ja hyödyntämisestä, osallistutaan ForeSea -järjestelmän kehittämiseen Suomessa, laaditaan koulutusmateriaalia, tehdään tiivistä yhteistyötä varustamoiden ja viranomaisten kanssa poikkeamaraportointikäytäntöjen kehittämiseksi. Keskeisimmät tulokset: Tietoa ja koulutusmateriaalia, jotta pystytään perustelemaan, miksi läheltä piti - tilanteiden raportointi on tärkeää. Antamaan suosituksia siitä, miten raportointijärjestelmiä ja niiden käyttöä pitäisi kehittää, jotta niihin kertyvästä tiedosta saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä. Kehittämistyön tulokset riippuvat hankkeen aikana tehdyistä päätöksistä alan toimijoiden kanssa. Tavoitteiden ja tulosten avainsanat: tutkimus, tiedon tuottaminen, keskustelun herättäminen, käytäntöjen ja toiminnan kehittäminen, koulutusmateriaali, raportteja ja muita julkaisuja, työpaja Toteuttajat: MKK, yhteyshenkilö projektipäällikkö Jenni Kuronen sekä ja KyAMK Merenkulku, yhteyshenkilö projektipäällikkö Mirva Salokorpi

3 KUVAUS 3/5 Turvallisuusjohtamisen mallintaminen Tausta: Inhimillisten, etenkin organisatoristen tekijöiden mallintaminen osana meriliikenteen todennäköisyyspohjaista riskimallinnusta on ollut puutteellista. SAFGOF -projektissa Aalto-yliopisto aloitti onnettomuuksien taustatekijöiden mallin rakentamisen Bayes -verkolla, mutta esim. turvallisuusjohtamisen tasoon vaikuttavat tekijöitä ei mallissa huomioitu. Tavoitteet: Mallintaa ja kehittää työkalu turvallisuuskulttuurin tasoon vaikuttavista tekijöistä sekä turvallisuuskulttuurin vaikutuksista alusten riskitasoon ja onnettomuuksien aiheutumiseen. Toteutus: Mallinnus tehdään kvalitatiivista ja kvantitatiivista tietoa yhdistävällä Bayes -verkolla. Tavoitteena on hyödyntää onnettomuus- ja poikkeamatilastoa mallin kehittämisessä. Myös Toisena tavoitteena on yhteistyön tekeminen IALA:n (International Association of Marine Aids to Navigation and Lighthouse Authorities) kanssa meriliikenteen riskityökalun kehittämisessä. Keskeisimmät tulokset: Työkalu, jota voidaan hyödyntää kvantitatiivisessa riskienarvioinnissa ja päätöksenteon tukena. Mallin perusteella voidaan tehdä suosituksia siitä, mihin onnettomuuksien ehkäisemisen kannalta olennaisiin tekijöihin kannattaisi puuttua, sekä mistä tekijöistä tarvitaan edelleen lisätietoa. Tulosten julkaisu tieteellisissä julkaisuissa ja konferensseissa. Tavoitteiden ja tulosten avainsanat: tutkimus, tietoa, suosituksia, työkalu, malli, raportti ja muita julkaisuja, työpajat. Toteuttaja: Aalto-yliopisto, yhteyshenkilö projektipäällikkö Maria Hänninen. Vastuullinen liiketoiminta Tausta: Vastuullinen liiketoiminta (Corporate Social Responsibility, CRS) on tulossa yhä tärkeämmäksi liiketoiminnassa. Merenkulkualalla vastuullista liiketoimintaa ei ole juurikaan tutkittu. SAFGOF-hankkeen tutkimustulosten mukaan merenkulun asiantuntijat pitävät yritysten omaehtoista aktiivisuutta tehokkaimpana tapana parantaa merenkulun turvallisuutta. Vastuullinen liiketoiminta on yksi tällainen tapa, jolla yritykset voivat omaehtoisesti kehittää turvallisuutta, parantaa imagoaan ja kilpailukykyään. Vastuullisen liiketoiminnan teemaan sisältyy kaksi eri osaa; teoria- ja tapaustutkimuksen osa. Tavoitteet: Teoriaosassa tutkitaan vastuullisen liiketoiminnan merkitystä varustamoiden kohtaamassa kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Samalla etsitään kansainvälisiä esimerkkejä vastuullisesta liiketoiminnasta merenkulkualalla. Tapaustutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoja varustamoon kohdistuvista ja varustamon ympäristöönsä lähettämistä ns. heikoista, etiikkaan ja yhteiskuntavastuuseen liittyvistä signaaleista sekä kehittää CRS -malli varustamon päätöksenteon ja strategisen ohjauksen tueksi. Toteutus: Teoriaosassa tietoa kerätään alan kirjallisuudesta, organisaatioilta ja erityisesti Itämeren alueen varustamoyhdistyksiltä tai toimijoilta.

4 KUVAUS 4/5 Tapaustutkimuksessa asian käsittely tapahtuu yhden laivanvarustamon näkökulmasta. Tutkimuksessa kerätään varustamon, oman henkilökunnan ja varustamon kanssa tekemisissä olevien ulkopuolisten toimijoiden näkemyksiä mm. varustamon toiminnasta, henkilöstön turvallisuusasenteista sekä ympäristön turvallisuudesta ja turvallisuuden varmistamisesta. Näitä arvioita verrataan varustamon johdon arviointeihin sekä alan tutkittuun tietoon. Keskeisimmät tulokset: Tutkimustulosten avulla voidaan kannustaa ja edistää vastuullisen liiketoiminnan omaksumista suomalaisissa varustamoissa. Tuloksina syntyy myös CSR -malli, jonka avulla varustamo voi 1) arvioida itseensä kohdistuvia, toimintaympäristön tuottamia myönteisiä ja kielteisiä arviointiviestejä eettisistä ja sosiaalisista kysymyksistä, ympäristön tilasta, työ- ja meriturvallisuudesta, 2) verrata saatuja tietoja varustamon omassa organisaatiossa tuotettuihin tietoihin sekä 3) verrata ja varustamon johdon arviointeja ja ohjausjärjestelmätietoja muihin saatuihin tietoihin sekä 4) tehdä päätelmiä yhteiskuntavastuullisen liiketoimintabrändin edelleen kehittämiseksi ja markkinoimiseksi. Tuloksena on käsitys varustamon toiminnan turvallisuudesta ja turvallisuusasenteista sekä tiedot varustamon brändistä ulkopuolisten toimijoiden arvioimana. Tavoitteiden ja tulosten avainsanat: Tutkimusta, tietoa, suosituksia, toimintamalli, keskustelun avaus, tulevaisuuden tarkastelu, raportteja ja muita julkaisuja, vastuullisen liiketoiminnan työpaja Toteuttaja: Teoriaosa: MKK, yhteyshenkilö projektipäällikkö Jenni Kuronen, tapaustutkimus: KyAMK sosiaali- ja terveysala, yhteyshenkilö projektipäällikkö Hilkka Dufva Työturvallisuus Tausta: Muilta toimialoilta tiedetään, että yritysten yleisen riskienhallinnan, muun turvallisuustoiminnan sekä työturvallisuuden välillä on yhtäläisyyksiä, jotka tukevat toisiaan. Kehittämällä työturvallisuuden tilastointia voidaan vähentää onnettomuuksia ja parantaa siten merenkulkuelinkeinon kilpailukykyä. Pelkkä tilastoinnin kehittäminen ei paranna, vaan tilastojen analysointi ja tulosten markkinointi voi muuttaa toimintatapoja) Tavoitteet: Tavoitteena on tutkia suomalaisen merenkulun käyttöön sopivia työturvallisuusmittareita (esim. Lost Time Incident Frequency), luoda sopiva tilastointitapa ja vertailla ulkomaisiin lähdeaineistoihin. Tilastojen tieteellisen tutkimuksen lisäksi käytännöllisenä tavoitteena on pienentää työturvallisuuskustannuksia projektiin osallistuvissa yrityksissä vähintään puoleen vuoden 2008 tasosta. Toteutus: Kirjallisuustutkimus merenkulun työturvallisuusmittareista ja kartoitus ulkomailla käytössä olevista yhteistyömuodoista ja -organisaatioista. Mittareiden muodostaminen ja vertailuanalyysi (benchmarking) suomalaisen varustamoelinkeinon ja ulkomaisten toimijoiden kanssa. Vertailu kansainvälisiin ja suomalaisiin meriturvallisuuden mittausmenetelmiin. Tulokset: Kirjallisuustutkimusraportti merenkulun työturvallisuusmittareista; toimenpideluettelo ja raportti ulkomailla käytössä olevista yhteistyömuodoista ja -organisaatioista, suomalaiseen merenkulkuun sopivan työturvallisuustilaston sisältöerittely ja suomalaiset tilastot. Tulokset ulkomaisten organisaatioiden yhteistyöstä, mahdollisen yhteisen tilaston sisältöerittely ja soveltuvin osin yhteiset tilastot. Johtopäätösraportti ja suositukset tulevaisuuden toimenpiteistä.

5 KUVAUS 5/5 Tavoitteiden ja tulosten avainsanat: Tutkimus, tietoa, suosituksia, tilastointitapa, toiminnan kehittäminen, raportteja, työpaja Toteuttaja: Turun AMK, yhteyshenkilö laivatekniikan yliopettaja Pekka Räisänen Verkostoituminen Tausta: Meriturvallisuuden kehittäminen vaatii tiivistä yhteistyötä alan asiantuntijoiden kanssa. Globaalina toimialana yhteistyö myös kansainvälisellä tasolla on edellytys toiminnan kehittämiselle. Tavoitteet: Hakea tietoa, jakaa kokemuksia ja tehostaa yhteistyön avulla toiminnan kehittämistä. Luoda pysyviä ja eläviä verkostoja meriturvallisuuden asiantuntijoiden välille. Toteutus: Yhteyksien luominen tavoite- ja teemakohtaisesti, kontaktien ja foorumin luominen sosiaalisen median avulla (LinkedIn) sekä tilaisuuksien järjestäminen (asiantuntijatyöpajat ja seminaarit). Keskeisimmät tulokset: Uusia yhteyksiä alan tutkimusorganisaatioihin ja alan toimijoihin kansainvälisesti, operatiivisen meriturvallisuuden asiantuntijoiden verkosto, hankkeen tutkimus- ja kehittämistulosten parantaminen yhteistyön avulla. Tavoitteiden ja tulosten avainsanat: tietoa, yhteyksiä, yhteistyötä, verkosto Yhteyshenkilöt: Aalto-yliopisto: Maria Hänninen, KyAMK Merenkulku: Mirva Salokorpi, KyAMK sosiaali- ja terveysala: Hilkka Dufva, Merikotka: Juha Heijari, MKK: Jenni Kuronen sekä Turun AMK: Pekka Räisänen Yhteystiedot Juha Heijari, projektipäällikkö Tel Jenni Kuronen, tutkija tel Maria Hänninen,tutkija Pekka Räisänen, tutkija tel Mirva Salokorpi, tutkija Tel Hilkka Dufva, tutkija Tel