Kuopion seudun ilmanlaatu vuonna 2018

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuopion seudun ilmanlaatu vuonna 2018"

Transkriptio

1 Kuopion seudun ilmanlaatu vuonna 218 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut JPP-Kalibrointi Ky

2 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 ng/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä nanogrammaa kuutiometrissä AOT4 kumuloitunut altistus pitoisuustasolle, joka ylittää 4 ppb (8 µg/m 3 ). Tämä edustaa summaa, kun tuntipitoisuuksista jotka ylittävät 8 µg/m 3, vähennetään 8 µg/m 3 ja erotukset lasketaan yhteen. Laskennassa otetaan huomioon klo mitatut pitoisuudet. BaP BC C5H6 CO NMVOC NH3 NO NO2 NOx O3 PAH PM benzo(a)pyreeni mustahiili bentseeni hiilimonoksidi muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet kuin metaani ammoniakki typpimonoksidi typpidioksidi typen oksidit otsoni polyaromaattiset hiilivedyt hiukkaset PM2,5 hiukkaset joiden halkaisija on alle 2,5 µm PM1 hiukkaset joiden halkaisija on alle 1 µm ppb SO2 TRS VOC WHO miljoonasosa rikkidioksidi pelkistyneet rikkiyhdisteet haihtuvat orgaaniset yhdisteet Maailman terveysjärjestö

3 TIIVISTELMÄ Vuonna 218 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 35 t, typen oksidien päästöt noin 2 2 t, hiilimonoksidipäästöt noin 4 6 t, hiilivetypäästöt noin 1 8 t ja hiukkaspäästöt noin 8 t. Tärkeimmät päästölähteet ovat Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitokset, Mondi Powerflute Oy:n puolisellutehdas sekä erilaiset hajapäästölähteet, kuten kiinteistökohtainen lämmitys. Myös tieliikenteen päästöillä on keskeinen merkitys etenkin kaupunkialueella. Kaikkien tärkeimpien päästöjen määrät ovat olleet laskussa 199-luvulta, tosin hiukkas- ja hiilivetypäästöissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viime vuosina. Rikkidioksidipäästöt hieman kasvoivat vuonna 218 Mondi Powerflute Oy:n päästöjen kasvun myötä. Vuonna 218 rikkidioksidipäästöt Siilinjärvellä olivat noin 94 t, typen oksidien päästöt noin 44 t, hiilimonoksidipäästöt noin 1 8 t, hiilivetypäästöt noin 27 t ja hiukkaspäästöt noin 27 t. Tärkeimmät päästölähteet ovat Yara Suomi Oy:n tuotantolaitokset sekä erilaiset hajapäästölähteet, kuten kiinteistökohtainen lämmitys. Myös tieliikenteen päästöillä on merkitystä taajamien ilmanlaatuun. Kaikkien tärkeimpien päästöjen määrät ovat olleet laskussa 199-luvulta, tosin rikkidioksidipäästöissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viime vuosina. Vuosi 218 alkoi erittäin lauhana, mutta helmi- ja maaliskuussa oli puolestaan varsin kylmää. Sateisen huhtikuun jälkeen kevät päättyi harvinaisen lämpimään toukokuuhun. Alkukesästä kesäkuussa satoi paikoin runsaastikin, mutta loppukesä oli helteinen. Ajoittain elokuussa tuli runsaita sateita. Vielä syyskuussakin oli harvinaisen lämmintä. Loka- ja marraskuussa syksy jatkui vähäsateisena. Loppuvuosi oli melko lauha ja sateet jäivät vähäisiksi. Vuonna 218 rikkidioksidin pitoisuudet Sorsasalossa ja Siilinjärven Kuuslahdessa olivat alhaisia. Korkeimmat pitoisuudet Sorsasalossa mitattiin kesäaikaan. Sorsasalossa rikkidioksidipitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin vuonna 217. Typpidioksidin pitoisuudet olivat korkeimmillaan helmi-huhtikuussa sekä loka-joulukuussa sekä Kuopion kaupunkialueella että Siilinjärven keskustassa. Siilinjärven keskustassa typpidioksidin pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin Kuopiossa. Typpidioksidin pitoisuudet ovat olleet laskussa 199- luvulta ja pitoisuuksien lasku jatkuin vuonna 218. Otsonin pitoisuudet ovat olleet kasvussa 199-luvulta ja pitoisuuksien vuosikeskiarvo kohosi edelleen vuonna 218. Vuonna 218 otsonipitoisuudet olivat selvästi korkeampia kuin edellisinä vuosina, mikä johtui pitkään jatkuneista aurinkoisista ja helteisistä sääjaksoista keväällä ja kesällä. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot ylittivät kansallisen ohjearvon maalis- ja huhtikuussa Tasavallankadulla ja huhtikuussa Siilinjärven

4 Sorakujalla. Vuorokausikeskiarvoa koskevan raja-arvotason 5 μg/m 3 ylityksiä mitattiin vuonna 218 Kuopiossa selvästi enemmän kuin muutamana edellisenä vuonna. Tämä johtui siitä, että katupölykausi keväällä oli pahempi kuin aiempina vuosina. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Siilinjärven Sorakujalla olivat varsin samaa tasoa kuin Kuopion kaupunkialueella ja myös kevään katupölykausi oli Siilinjärvellä lähes samanlainen kuin Kuopiossa. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot Kuopiossa kohosivat parin edellisen vuoden tasoa korkeammiksi. Pienhiukkasten vuosikeskiarvo Kuopiossa vuonna 218 kohosi selvästi vuoden 217 tasosta. Siilinjärven Sorakujalla pienhiukkasten vuosikeskiarvo oli selvästi korkeampi kuin Kuopion Kasarmipuistossa. Pienhiukkasten pitoisuudet olivat korkeimmillaan helmi-, heinä- ja lokakuussa. Talvella pitoisuudet olivat koholla pakkasjaksoilla ja kesällä hellejaksoilla. Pienhiukkaspitoisuuksiin vaikuttaa paikallisten puun pienpolton ja tieliikenteen päästöjen lisäksi merkittävästi kaukokulkeuma. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet Sorsasalossa olivat hieman korkeampia kuin parina edellisenä vuonna. Haminalahdessa pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat alhaisimmat, mitä alueella on mitattu. Kokonaisuutena Kuopion kaupunkialueen ja Siilinjärven keskustan ilmanlaatu oli vuonna 218 pääosan vuotta hyvä. Eniten ilmanlaatua heikensi kevään katupölyjakso sekä syksyn vähäisempi katupölyjakso sekä keväällä ja kesällä korkeahkot otsonipitoisuudet. Talvikuukausien pakkasjaksot näkyivät tuloksissa lyhytaikaisina ajanjaksoina, jolloin useiden epäpuhtauksien pitoisuudet olivat koholla. Kuopion kaupunkialueen ja Siilinjärven keskustan ilmanlaatuun vaikuttaa valtaosin tieliikenteen päästöt. Siilinjärven Kuuslahdessa Yara Suomi Oy:n kaivoksen rikastushiekka-alueen ja tuotantolaitosten lähistöllä hengitettävien hiukkasten pitoisuustaso vastasi keskimäärin tilannetta Kuopion kaupunkialueella. Rikkidioksidipitoisuudet alueella olivat alhaisia.

5 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 1 ILMANLAADUN ARVIOINTI... 2 ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS-, YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOVAIKUTUKSET.. 4 MITTAUSPISTEET... 7 PÄÄSTÖ 1 Yleistä... 1 Rikkidioksidipäästöt Typen oksidien päästöt Hiilimonoksidipäästöt Hiukkaspäästöt Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen päästöt... 2 SÄÄOLOSUHTEET VUONNA RIKKIDIOKSIDI (SO2) Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin 25 Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin 28 TYPEN OKSIDIT (NOX)... 3 Typpidioksidin pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Typpidioksidin pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Typpidioksidin pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin OTSONI (O3).. 37 Muodostuminen.. 37 Otsonin pitoisuudet verrattuna tavoitearvoihin HIUKKASET (PM) Yleistä hiukkasista Yleistä mittaustuloksista... 4 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin.. 4 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin. 42 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin 44 Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin. 46 Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin. 48 Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin.. 49 Pölytilanne Yara Suomi Oy:n kaivosalueen ympäristössä Siilinjärvellä 49 Pölyepisodit vuonna

6 PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET (TRS) Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin 58 ILMANLAATUINDEKSI Yleistä Ilmanlaatuluokat vuonna YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 61 LIITTEET LIITE 1 Ilmanlaadun ohje-, raja- ja tavoitearvot 63 LIITE 2 Ilmanlaatuluokkien määräytyminen. 65 LIITE 3 Mittausasemien kuvaukset. 66 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmennus 74 Tärkeimpien epäpuhtauksien päästöt Kuopiossa vuosina Tärkeimpien epäpuhtauksien päästöt Siilinjärvellä vuosina LIITE 7 Tunnusluvut vuosien mittauksista 88 LIITE 8 Saastetuuliruusut 1

7 1 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Kuopiossa ja Siilinjärvellä vuonna 218 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittauksista on vastannut Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut. Mittaukset on toteutettu osana Kuopion, Siilinjärven ja Varkauden ilmanlaadun yhteisseurantaa, jonka kustannuksiin ovat osallistuneet Kuopion kaupungin, Keski-Savon ympäristötoimen (Leppävirran kunta) ja Siilinjärven kunnan lisäksi tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset Kuopiosta, Siilinjärveltä ja Varkaudesta erillisen tarkkailusopimuksen mukaisesti. Mittauksiin on hankittu alihankintana palveluja JPP Kalibrointi Ky:ltä. Raportoinnista ja esitetyistä johtopäätöksistä on vastannut FM Erkki Pärjälä. Tulosten käsittelyyn on osallistunut ins. ylempi AMK Juha Pulkkinen.

8 ILMANLAADUN ARVIOINTI 2 Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (48/1996). Uusimmat raja-arvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (79/217). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (113/217). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (48/1996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (79/217) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Raja-arvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Raja-arvot on annettu terveyshaittojen ehkäisemistä varten. Osalla raja-arvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi ilmanlaatuasetuksessa (79/217) on annettu erikseen kriittiset tasot rikkidioksidille ja typen oksideille. Niitä sovelletaan ensisijaisesti laajoilla maa- ja metsätalousalueilla sekä luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla, kuten Natura- ja mulla luonnonsuojelualueilla. Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta.

9 3 Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (79/217) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Näiden tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain. Ilmanlaadun mittaustarpeen arviointia varten asetuksissa 79/217 ja 113/217 epäpuhtauksille on annettu alemmat ja ylemmät arviointikynnykset. Ylemmällä arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota korkeammissa pitoisuuksissa ilmanlaadun jatkuvat mittaukset ovat ensisijainen ilmanlaadun seurantamenetelmä ja jota alemmissa pitoisuuksissa jatkuvien mittausten tarve on vähäisempi ja ilmanlaadun arvioinnissa voidaan käyttää jatkuvien mittausten ja mallintamistekniikoiden tai suuntaa-antavien mittausten yhdistelmää. Alemmalla arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota alemmissa pitoisuuksissa ilmanlaadun arvioimiseksi riittää, että seuranta-alueella käytetään yksinomaan mallintamista tai muita menetelmiä, kuten päästökartoituksia. Ylemmän ja alemman arviointikynnyksen ylittyminen määritellään viiden edellisen vuoden pitoisuuksien perusteella. Arviointikynnyksen katsotaan ylittyneen, kun se on ylittynyt vähintään kolmena vuotena viidestä. Jos pitoisuustietoja ei ole saatavilla viiden vuoden jaksolta, voidaan käyttää lyhyemmiltä mittausjaksoilta saatuja tietoja yhdistettynä päästökartoituksista ja mallilaskelmista saatuihin tietoihin. Mittaustietojen tulee edustaa alueita ja vuodenaikoja, jolloin pitoisuudet ovat tyypillisesti korkeimmillaan. Voimassa olevat ilmanlaadun ohje-, raja- ja tavoitearvot on esitetty liitteessä 1.

10 4 ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS-, YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOVAIKUTUKSET Ilman saasteet voivat aiheuttaa hyvin erityyppisiä terveyshaittoja epäpuhtaudesta ja altistumisajasta riippuen. Myös eri väestöryhmien ja yksilöiden herkkyys epäpuhtauksien haittavaikutuksille vaihtelee. (Kuva EEA, 213) Suomessa ilmansaasteiden terveysvaikutukset aiheutuvat valtaosin hiukkasista, erityisesti pienhiukkasista (PM2,5). Vähäisempää vaikutusta on typpidioksidilla (NO2) ja ulkoilman otsonilla (O3). Hiukkasiin on usein sitoutuneena erilaisia epäpuhtauksia, kuten esimerkiksi puun pienpoltossa yleisesti muodostuvia polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH-yhdisteet), kuten benzo(a)pyreeniä (BaP).

11 5 ILMAN EPÄPUHTAUKSISTA AIHEUTUVAN TAUTITAAKAN JAKAUTUMINEN SUOMESSA ERI EPÄPUHTAUKSIEN KESKEN A: Pääarvio B: Täydentävä PM 1 arvio* 15% NO₂ O 3 8% PM % Other 1 % 2% TRS Pb PMc 5% 2%.5 % As C 6 H 6.7% CO 1% SO 2 2%.2% Cd Ni.3%.6% BaP.1% * Rajallinen näyttö (Kuva Hänninen et al. 217) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusimman arvion mukaan Suomessa ilmansaasteet aiheuttama tautitaakka (DALY, disability adjusted lifeyears) vuosittain on 28 DALYa (menetettyä toimintakykyistä elinvuotta) (DALY = sairauden kanssa eletty aika + ennenaikaisista kuolemantapauksista johtuvat menetetyt elinvuodet). Suomessa rikkiyhdisteiden happamoittava vaikutus ja typen oksidien rehevöittävä vaikutus ekosysteemeihin ei ole enää merkittävä ympäristövaikutus päästöjen pienentymisen vuoksi. Osalla ilman epäpuhtauksista on vaikutusta myös ilmastoon. Erityisesti otsonilla ja hiukkasilla (lähinnä musta hiili) on lyhytaikaisvaikutuksia ilmastoon (lämmittävä vaikutus). Osalla epäpuhtauksista on myös epäsuoria vaikutuksia ilmastoon. Esimerkiksi hiukkaset vaikuttavat pilvien ominaisuuksiin ja sateisuuteen.

12 6 Ilman epäpuhtauksien terveys-, ympäristö- ja ilmastovaikutuksia Epäpuhtaus Terveysvaikutukset Ympäristövaikutukset Ilmastovaikutukset Hiukkaset (PM) Otsoni (O 3) Typen oksidit (NO x) Rikkidioksidi (SO 2) Hiilimonoksidi (CO) Pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS) Voivat aiheuttaa tai edistää verenkiertoelin- ja keuhkosairauksia, sydänkohtauksia, vaikuttaa keskushermostoon ja lisääntymiseen. Voivat aiheuttaa syöpää. Vaikutukset ilmenevät ennenaikaisina kuolemina. Voi heikentää keuhkojen toimintaa, edistää astmaa ja muita keuhkosairauksia. Voi lisätä ennenaikaisia kuolemia. NO 2 voi aiheuttaa verenkiertoelin ja hengitystieoireita, jotka ovat sidoksissa ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Edistää astmaa ja voi heikentää keuhkojen toimintaa. Voi aiheuttaa päänsärkyä ja yleistä epämiellyttävyyden tunnetta. Voi aiheuttaa sydänsairauksia ja vaurioittaa keskushermostoa. Aiheuttaa päänsärkyä ja huimausta. Aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia sekä silmien, nenän ja kurkun ärsytystä Aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia Voivat vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Vaikuttavat kasvien kasvuun ja ekosysteemeihin. Voivat vaurioittaa materiaaleja. Heikentää näkyvyyttä. Vahingoittaa kasvillisuutta, heikentäen satoisuutta ja kasvien kasvua. Voi muuttaa ekosysteemien rakenteita, vähentää biodiversiteettiä ja vähentää kasvien yhteytyskykyä. Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista ja rehevöitymistä muuttaen eliölajien esiintymistä. Toimii otsonin ja sekundääristen hiukkasten esiasteena. Voi vaurioittaa materiaaleja. Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista. Vaurioittaa kasvillisuutta ja edistää vesi- ja maaekosysteemeissä lajien häviämistä. Toimii sekundääristen hiukkasten esiasteena. Vaurioittaa materiaaleja. Voi vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Toimii otsonin muodostuksessa esiasteena. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa. Ilmastovaikutukset vaihtelevat riippuen hiukkasten koosta ja koostumuksesta. Osa edistää ilmaston lämpenemistä, osa hidastaa sitä. Voivat vaikuttaa sateisuuteen. Edistää ilmakehän lämpenemistä. Edistää otsonin ja sekundääristen hiukkasten muodostumista ja sitä kautta vaikuttaa ilmastoon. Muodostaa nitraatteja, jotka hidastavat lämpenemistä. Edistää sulfaattihiukkasten muodostumista viilentäen ilmakehää. Muodostaa ilmakehässä hiilidioksidia ja otsonia, jotka ovat kasvihuonekaasuja. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa.

13 7 Bentseeni (C 6H 6) PAH-yhdisteet (bentzo-apyreeni, BaP) Metallit Syöpää aiheuttava yhdiste, joka voi aiheuttaa leukemiaa ja epämuodostumia sikiölle. Voi vaikuttaa keskushermostoon ja verisolujen muodostumiseen ja heikentää vastustuskykyä sairauksille. Syöpää aiheuttava yhdiste. Ärsyttää silmiä, nenää, kurkkua ja keuhkoputkia. Monenlaisia terveysvaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa aiheuttaa syöpää. Voivat vaikuttaa lisääntymiskykyyn ja hengityselimiin, maksaan ja munuaisiin, ruoansulatuselimiin ja keskushermostoon. Osa voi aiheuttaa iho-oireita. Voivat vaikuttaa vastuskykyyn muille sairauksille. Akuutisti myrkyllinen vesieliöille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Heikentää lisääntymiskykyä ja aiheuttaa muutoksia eliöstöihin ja niiden käytökseen. Voi vaikuttaa kasvien lehtiin ja satoihin ja aiheuttaa kasvien kuoleman. Myrkyllinen yhdiste vesieliöille ja linnuille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Monenlaisia ympäristövaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa myrkyllisiä vesieliöstöille, linnuille ja maalla eläville eläimille. Osa hyvin pysyviä ja kertyvät usein eliöihin. Vaikuttavat eliöiden lisääntymiskykyyn. Edistää otsonin ja sekundääristen orgaanisten aerosolien muodostumista, joilla edelleen ilmastovaikutuksia. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia. MITTAUSPISTEET Vuonna 218 ilmanlaadun mittauksia tehtiin Kuopiossa Haminalahdessa, Kasarmipuistossa, Maaherrankadulla, Tasavallankadulla ja Sorsasalossa sekä Siilinjärven keskustassa Sorakujalla. Lisäksi Siilinjärvellä mitattiin Yara Suomi Oy:n tuotantolaitosten sekä rikastushiekka- ja louhosalueen vaikutuksia lähialueen ilmanlaatuun. Vuonna 218 nämä mittaukset kohdistuivat Kuuslahden alueelle louhos- ja läjitysalueen koillis-itäpuolella. Säätiedot ovat olleet käytettävissä Haminalahden, Kasarmipuiston, Tasavallankadun, Sorsasalon ja Sorakujan mittausasemilta. ILMANLAADUN MITTAUSASEMAT JA MITATTAVAT EPÄPUHTAUDET KUOPIOSSA JA SIILINJÄRVELLÄ VUONNA 218 Mittausasema Edustavuus SO 2 TRS NOx O 3 PM 1 PM 2,5 Sääparametrit Haminalahti, Kuopio teollisuus/maaseutu x x Kasarmipuisto, Kuopio kaupunkitausta/keskusta x x x x x Maaherrankatu, Kuopio liikenne/keskusta x x Tasavallankatu, Kuopio liikenne/esikaupunki x x x Sorsasalo, Kuopio teollisuus/esikaupunki x x x Kuuslahti, Siilinjärvi teollisuus/maaseutu x x Sorakuja, Siilinjärvi liikenne/keskusta x x x x

14 8 HAMINALAHTI: TRS SORSASALO: SO2, TRS KASARMIPUISTO: NO2, O3, PM1, PM2,5 MAAHERRANKATU: NO2, PM1 TASAVALLANKATU: NO2, PM1

15 9 KUUSLAHTI: SO2, PM1 SORAKUJA: NO2, PM1, PM2,5 Mittausasemien kuvaukset ovat liitteessä 3 ja mittausmenetelmien kuvaukset liitteessä 4.

16 1 PÄÄSTÖT Yleistä Suuressa osassa Kuopion kaupunkialuetta tärkein ilmanlaatuun vaikuttava päästölähde on tieliikenne. Ilmanlaadun kannalta tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset keskeisellä kaupunkialueella ovat Haapaniemellä Kuopion Energia Oy:n voimalaitokset ja Sorsasalossa Mondi Powerflute Oy:n aallotuskartonkitehdas ja voimalaitos. Hieman kaupunkialueen ulkopuolella Hepomäen ja Heinälammnrinteen alueella toimii useita paikalliseen ilmanlaatuun vaikuttavia laitoksia:, Morenia Oy:n kivenlouhimo- ja murskaamo, NCC Industry Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo, Rudus Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo ja jätteenkäsittelytoiminnat, Savon Kuljetus Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo ja jätteenkäsittelytoiminnat, YIT Infra Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo, Skanska Industrial Solutions Oy:n asfalttiasema, Jätekukko Oy:n jätekeskus ja Pelastusopiston harjoitusalue. Savon Voima Oyj:llä on lisäksi maaseututaajamissa lämpökeskuksia: 1 kpl Juankosken taajamassa, 2 kpl Karttulan taajamassa, 1 kpl Maaningan taajamassa sekä 6 kpl Nilsiän ja Tahkon alueella. Myös suuressa osassa Siilinjärveä, erityisesti keskustaajamassa ja Vuorelassa tärkein ilmanlaatuun vaikuttava päästölähde on tieliikenne. Ilmanlaadun kannalta tärkeimmät teollisuuslaitokset ovat Yara Suomi Oy:n lannoitetehtaat sekä sen yhteydessä toimiva kaivos ja kaivoksen rikastushiekka-alueet. Päästötiedot on esitelty tarkemmin liitteissä 5 ja 6. Erityisesti erilaisten hajapäästöjen laskentaperusteet ovat vaihdelleet huomattavastikin, mistä johtuen eri vuosille raportoitujen hajapäästöjen määrät poikkeavat toisistaan paljonkin. Tässä yhteenvedossa päästötiedot perustuvat - teollisuus- ja energiantuotantolaitosten osalta ympäristöhallinnon YLVAtietokantaan - tieliikenteen osalta VTT:n LIISA-tietokantaan - raide- ja vesiliikenteen, työ- ja maatalouskoneiden sekä hajapäästöjen osalta ympäristöhallinnon HERTTA-tietokantaan LIISA-tietokannan viimeisin päästötieto tieliikenteen päästöille on vuodelle 217, mistä johtuen vuoden 218 päästötietona on käytetty vuoden 217 tietoa. LIISA-tietokantaan on tehty vuodesta 215 lähtien niin merkittäviä muutoksia, että päästöjen kehitys vuodesta 215 eteenpäin ei ole kaikin osin vertailukelpoinen vanhempiin tietoihin.

17 t / a 11 Rikkidioksidipäästöt HERTTA-tietokannan päästöjen viimeisin päivitys on vuodelle 215, joten vuosille 216 ja 217 tässä raportissa on käytetty vuoden 215 päästötietoja. HERTTA-tietokannassa raportoiduissa hajapäästöissä on eri vuosien välillä eroja, jotka voivat olla merkittäviäkin. Päästöissä ovat mukana myös hajapäästöt (esim. autojen jarrujen ja teiden kuluminen sekä maatalous), joiden osuus on huomattava erityisesti hiukkaspäästöissä. Rikkidioksidipäästöt ovat peräisin rikkipitoisten polttoaineiden poltosta ja teollisuusprosesseista. Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa vuonna 218 olivat noin 35 tonnia. Päästöt ovat pienentyneet lähes 9 % 21-luvulla, kun ne sitä ennen olivat varsin vakaalla tasolla lähes 2 vuotta. Vuonna 218 rikkidioksidipäästöt hieman kasvoivat, kun Mondi Powerflute Oy:n päästöt kasvoivat noin 1 tonnia vuodesta 217. Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa v KUOPION ENERGIA OY YHT. MONDI POWERFLUTE OY MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE

18 Päästö (t/a) 12 Tärkeimmät rikkidioksidin päästölähteet Kuopiossa ovat Mondi Powerflute Oy:n tuotantolaitokset ja Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitos. 1 % 1 % Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa v % 3 % 22 % ATRIA OYJ KUOPION ENERGIA OY YHT. MONDI POWERFLUTE OY SAVON VOIMA OYJ YHT. SKANSKA INDUSTRIAL SOLTIONS OY KIINT. KOHT. LÄMMITYS 61 % Rikkidioksidipäästöt Siilinjärvellä vuonna 218 olivat noin 94 tonnia. Päästöt ovat pienentyneet noin 1/5:aan 198-luvun lopulta. Viime vuosina päästöissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. 6 Rikkidioksidipäästöt Siilinjärvellä v YARA SUOMI OY SAVON VOIMA OYJ YHT. 1

19 Päästö (t/a) 13 Ylivoimaisesti tärkein rikkidioksidin päästölähde Siilinjärvellä ovat Yara Suomi Oy:n tuotantolaitokset. Rikkidioksidipäästöt Siilinjärvellä v % 1 % 1 % 1 % ADVEN OY, Rissala SAVON VOIMA OYJ YHT. YARA SUOMI OY YIT INFRA OY, Räimän asfalttiasema KIINT. KOHT. LÄMMITYS 95 % Typenoksidien päästöt Typen oksidien päästöt ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO2). Typen oksidien päästöt vuonna 218 olivat Kuopiossa noin 2 2 tonnia. Päästöt ovat pienentyneet varsin tasaisesti 198-luvun lopulta saakka. Vuonna 218 pienenivät sekä Mondi Powerflute Oy:n että Kuopion Energia Oy:n typenoksidien päästöt Typen oksidien päästöt Kuopiossa v KUOPION ENERGIA OY YHT. MONDI POWERFLUTE OY MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT

20 Päästö (t/a) 14 Tärkeimmät typenoksidien päästölähteet Kuopiossa vuonna 218 olivat, tieliikenne, Mondi Powerflute Oy:n voimalaitokset sekä Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitokset. Typen oksidien päästöt Kuopiossa v % 1 % 19 % 12 % 6 % 1 % 23 % KUOPION ENERGIA OY YHT. MONDI POWERFLUTE OY SAVON VOIMA OYJ YHT. TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT 25 % 1 % Typen oksidien päästöt vuonna 218 olivat Siilinjärvellä noin 44 tonnia. Päästöt ovat pienentyneet varsin tasaisesti 199-luvun puolivälistä. Erityisesti ovat pienentyneet tieliikenteen päästöt Typen oksidien päästöt Siilinjärvellä v SAVON VOIMA OYJ YHT. YARA SUOMI OY TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS VESI- JA RAIDELIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET

21 Päästö (t/a) 15 Tärkeimmät typenoksidien päästölähteet Siilinjärvellä vuonna 218 olivat, tieliikenne ja Yara Suomi Oy:n tuotantolaitokset.. 11 % Typen oksidien päästöt Siilinjärvellä v % 2 % 1 % 4 % ADVEN OY, Rissala SAVON VOIMA OYJ YHT. 9 % 31 % YARA SUOMI OY YIT INFRA OY, Räimän asfalttiasema TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 38 % 1 % RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE Hiilimonoksidipäästöt Hiilimonoksidin päästöt Kuopiossa vuonna 218 olivat noin 4 6 tonnia. Päästöt ovat pienentyneet varsin tasaisesti 198-luvun lopulta saakka, erityisesti tieliikenteessä. Vaihtelua kokonaispäästöihin on eri vuosina aiheuttanut se, että arviot erityisesti työ- ja maatalouskoneiden päästöistä ja hajapäästöistä ovat muuttuneet. 12 Hiilimonoksidipäästöt Kuopiossa v TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE

22 Päästö (t/a) 16 Hiilimonoksidipäästöt ovat pääosin peräisin kiinteistökohtaisesta lämmityksestä, työ- ja maatalouskoneista sekä tieliikenteestä. Hiilimonoksidipäästöt Kuopiossa v % 17 % 32 % TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET VESILIIKENNE 45 % Hiilimonoksidin päästöt Siilinjärvellä vuonna 218 olivat noin 1 tonnia. Päästöt ovat pienentyneet varsin tasaisesti 198-luvun lopulta saakka, erityisesti tieliikenteessä. Vaihtelua kokonaispäästöihin on eri vuosina aiheuttanut se, että arviot erityisesti työ- ja maatalouskoneiden päästöistä ja hajapäästöistä ovat muuttuneet Hiilimonoksidipäästöt Siilinjärvellä v TIELIIKENNE VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINT. KOHT. LÄMMITYS 5

23 Päästö (t/a) 17 Siilinjärven hiilimonoksidipäästöt ovat pääosin peräisin kiinteistökohtaisesta lämmityksestä, työ- ja maatalouskoneista sekä tieliikenteestä. Hiilimonoksidipäästöt Siilinjärvellä v % 22 % 22 % TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET VESILIIKENNE 53 % Hiukkaspäästöt Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuonna 218 olivat noin 8 tonnia. Päästöt ovat pienentyneet 21-luvulla, joskin viime vuosina päästöt ovat olleet melko tasaiset. 25 Hiukkaspäästöt Kuopiossa v MONDI POWERFLUTE OY KUOPION ENERGIA OY YHT. MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT

24 Päästö (t/a) 18 Uusimpien arvioiden mukaan Kuopiossa hiukkaspäästöt ovat pääosin peräisin erilaisista hajapäästölähteistä ja kiinteistökohtaisesta lämmityksestä. Energiantuotanto- ja teollisuuslaitoksista suurin päästölähde on Mondi Powerflute Oy:n voimalaitos. Hiukkaspäästöt Kuopiossa v % 2 % 15 % 5 % 1 % 2 % 27 % KUOPION ENERGIA OY YHT. MONDI POWERFLUTE OY SAVON VOIMA OYJ YHT. TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT MUUT LAITOKSET 2 % Kuopion kokonaishiukkaspäästöistä noin 5 % on hengitettäviä hiukkasia (PM1) ja noin 45 % pienhiukkasia (PM2,5). Selvitysten mukaan Kuopion pienhiukkasista noin 55 % on kaukokulkeumaa, noin 25 % on peräisin puun pienpoltosta, noin 15 % liikenteestä ja loput noin 5 % on peräisin mm. maaperästä. Hiukkaspäästöt Siilinjärvellä vuonna 218 olivat noin 27 tonnia. Päästöt ovat pysyneet lähes samalla tasolla aina 199-luvun alusta saakka. 12 Hiukkaspäästöt Siilinjärvellä v YARA SUOMI OY SAVON VOIMA OYJ YHT. TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT

25 Päästö (t/a) 19 Siilinjärven hiukkaspäästöt ovat pääosin peräisin erilaisista hajapäästölähteistä ja kiinteistökohtaisesta lämmityksestä. Energiantuotanto- ja teollisuuslaitoksista suurin päästölähde on Yara Suomi Oy:n tuotantolaitokset 42 % Hiukkaspäästöt Siilinjärvellä v % SAVON VOIMA OYJ YHT. 13 % 1 % YARA SUOMI OY 2 % YIT INFRA OY, Räimän asfalttiasema TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS 4 % TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 1 % HAJAPÄÄSTÖT Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Merkittävimmät rikkivedyn (H2S) päästölähteet Kuopiossa ovat Mondi Powerflute Oy:n tehtaat Sorsasalossa ja Jätekukko Oy:n jätekeskus Heinälamminrinteellä Haminalahdessa. Mondi Powerflute Oy:n rikkivetypäästöt vuonna 218 olivat 3 tonnia laskettuna rikkinä. Mondi Powerflute Oy:n rikkivetypäästöt ovat viime vuosina olleet 21-luvulla melko samalla tasolla eri vuosina. Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskuksen rikkivetypäästön tarkkaa määrää ei tiedetä. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Mondi Powerflute Oy:ltä v

26 Päästö (t/a) 2 Haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen päästöt Haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä (VOC = Volatile Organic Compounds) tarkoitetaan orgaanisia yhdisteitä, jotka voivat tuottaa ilmassa valokemiallisissa hapettimia reagoidessaan auringon valon vaikutuksesta typen oksidien kanssa. Niihin sisältyvät kloori- ja fluorihiilivetyjä lukuun ottamatta käytännössä kaikki orgaaniset yhdisteet, joiden höyrynpaine on niin korkea, että ne esiintyvät kaasuina ulkoilman lämpötiloissa. Osa niistä on kuitenkin puolihaihtuvia ja esiintyvät olosuhteista riippuen myös hiukkasmuodossa. VOC-yhdisteitä ovat mm. monet hiilivedyt, alkoholit, ketonit, aldehydit, esterit ja eetterit Usein metaani (CH4) rajataan pois VOC -yhdisteistä. VOC -yhdisteet ovat haitallisia otsonin muodostuspotentiaalinsa johdosta. VOC-yhdisteet ovat peräisin mm. erilaisista palamisreaktioista, liikenteen pakokaasuista, teollisuudessa erityisesti liuotinten käytöstä ja pientalojen lämmityksestä. VOC-yhdisteille on myös luontoperäisiä päästölähteitä, etenkin kasvillisuudesta. Vuonna 218 Kuopion hiilivetypäästöt olivat noin 1 8 t. Päästöt ovat pienentyneet selvästi 2-luvulla. Tosin vuosina päästöt olivat hieman suuremmat kuin muutoin 21-luvulla, koska arviot hajapäästöistä ovat kasvaneet. Arvio VOC-yhdisteiden hajapäästöistä on muutoinkin vaihdellut paljon eri vuosina Hiilivetypäästöt Kuopiossa v TEOLLISUUS TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT

27 Päästö (t/a) 21 Kuopiossa VOC-päästöistä noin ¾ arvioidaan tulevan erilaisista hajapäästöistä mukaan lukien kiinteistökohtainen lämmitys. Hiilivetypäästöt Kuopiossa v % 5 % 19 % TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 8 % VESILIIKENNE 3 % HAJAPÄÄSTÖT 55 % TEOLLISUUS Vuonna 218 Siilinjärven hiilivetypäästöt olivat noin 27 t. Päästöt ovat pienentyneet selvästi 199-luvulta saakka. Arvio VOC-yhdisteiden hajapäästöistä on tosin vaihdellut paljon eri vuosina. 7 Hiilivetypäästöt Siilinjärvellä v TIELIIKENNE VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINT. KOHT. LÄMMITYS HAJAPÄÄSTÖT

28 22 Siilinjärvellä VOC-päästöistä yli ¾ arvioidaan tulevan erilaisista hajapäästöistä mukaan lukien kiinteistökohtainen lämmitys. Hiilivetypäästöt Siilinjärvellä v % 8 % TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS 2 % 1 % 54 % TYÖ- JA MAATALOUSKONEET VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT

29 Lämpötila (oc) 23 SÄÄOLOSUHTEET VUONNA 218 Tammikuu 218 oli tavanomaista lauhempi: Itä-Suomessa oli noin 4 astetta tavanomaista leudompaa. Helmikuussa, etenkin kuukauden lopulla säätyyppi muuttui kuitenkin kylmäksi ja tällöin sateet jäivät hyvin vähäisiksi. Itä-Suomessa satoi noin ¼ tavanomaisesta. Noin 4 astetta kylmempi sää jatkui vielä maaliskuussakin. Erityisesti yöt olivat kylmiä, vaikka päivisin sää lämpeni jo auringon lämmittämänä. Maaliskuussa saatiin Itä-Suomessa vielä runsaita lumisateitakin. Kevät jatkui huhtikuussa melko sateisena. Osin sateet tulivat vielä lumena. Kevät jatkui toukokuussa harvinaisen lämpimänä, kuivana ja ennätyksellisen aurinkoisena. Kuivan loppukevään jälkeen kesä alkoi melko tavanomaisena ja vaihtelevana. Pohjois-Savossa oli jonkin verran keskimääräistä sateisempaan ja paikoin saatiin runsaitakin sateita. Kesä jatkui heinäkuussa helteisenä ja kuukauden keskilämpötila oli 3-4 astetta ajankohdan keskimääräistä korkeampi. Myös yöt olivat lämpimiä. Hyvin lämmin ja helteinen sää jatkui vielä elokuussakin. Harvinaisen lämmin säätyyppi jatkui vielä alkusyksystäkin. Lokakuussa sää muuttui jo jonkin verran syksyisemmäksi, joskin edelleen oli ajoittain myös lämpimiä päiviä. Lokakuussa sademäärät jäivät noin puoleen tavanomaisesta lokakuusta. Syksy päättyi taas 3-4 astetta keskimääräistä lämpimämpään säähän. Myös marraskuussa sateet jäivät vähäisiksi. Ensimmäiset heikot pakkaset ja lumisateet saatiin marraskuun lopulla. Vuosi päättyi melko lauhaan joulukuuhun. Sateita saatiin melko vähän. Ilman lämpötila Kuopion Savilahdessa vuonna Lämpötila Savilahti

30 Sademäärä (mm/d) 24 Sademäärä Kuopion Savilahdessa vuonna Sademäärä Savilahti Vallitsevat tuulet Kuopion Savilahdessa vuonna 218 olivat kaakosta sekä luoteesta. Kaupunkialueen maaston huomattavan korkeusvaihtelun sekä suurten vesistöjen läheisyyden vuoksi paikalliset meteorologiset olosuhteet voivat kuitenkin poiketa paljonkin eri puolilla kaupunkia eri vuodenaikoina.

31 Pitoisuus (ug/m3) 25 RIKKIDIOKSIDI (SO2) Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Rikkidioksidin kansalliset ohjearvot ja WHO:n esitys ohjearvoiksi ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. SO 2, Suomi tunti 25 Saa ylittyä 1 % ajan kuukaudessa µg/m 3 SO 2, Suomi vuorokausi 8 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa SO 2, WHO 1 min 5 µg/m 3 SO 2, WHO vuorokausi 2 µg/m 3 Kuopion Sorsasalossa korkeimmillaan rikkidioksidin pitoisuudet olivat touko-syyskuussa, kuten aiempinakin vuosina. Tämä johtuu Mondi Powerflute Oy:n tehtaiden suhteellisen viileiden savukaasujen leviämisolosuhteista vesistön äärellä kesäolosuhteissa. Sorsasalosssa vallitsevat rikkidioksidipitoisuudet ovat peräisin Mondi Powerflute Oy:n tehtailta Rikkidioksidipitoisuudet Sorsasalossa vuonna 218 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo

32 Pitoisuus (ug/m3) 26 Siilinjärven Kuuslahdessa rikkidioksidipitoisuudet olivat koko vuoden hyvin alhaisia, eikä pitoisuuksissa ollut eroja eri kuukausina. Yksittäisten korkeimmat rikkidioksidipitoisuudet mitattiin, kun tuulet olivat etelästä, mikä viittaa Yara Suomi Oy:n rikkihappotehtaan päästöjen vaikutuksiin. 3 Rikkidioksidipitoisuudet Kuuslahdessa vuonna Tuntiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiarvo (mg/m3) Vuorokausiohjearvo Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset rikkidioksidin raja- ja kynnysarvot ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Raja- tai kynnysarvo Huom. Terveydensuojelu tunti 35 µg/m 3 Saa ylittyä 24 kertaa vuodessa Terveydensuojelu vuorokausi 125 µg/m 3 Saa ylittyä 3 kertaa vuodessa Väestön varoituskynnys (*) tunti 5 µg/m 3 Kasvillisuuden suojelu vuosi 2 µg/m 3 Kasvillisuuden suojelu (**) talvikausi ( ) 2 µg/m 3 (*) kun mitataan kolmena peräkkäisenä tuntina koko väestökeskuksessa (**) Kriittinen taso, jota sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla Kuopion Sorsasalossa rikkidioksidin tuntiarvot (vuoden 25. korkein tuntikeskiarvo) ja vuorokausiarvot (vuoden 4. korkein vuorokausikeskiarvo) ovat selvästi alittanet raja-arvon koko 21-luvun ajan.

33 Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (uh/m3) Siilinjärven Kuuslahdessa raja-arvoihin verrannolliset rikkidioksidin lyhytaikaispitoisuudet olivat noin 1/1 Sorsasalon vastaavista tasoista. 27 SO 2 vuoden 25. korkein tuntiarvo Sorsasalossa v Sorsasalo Raja-arvo SO 2 4. korkeimmat mitatut vuorokausiarvot Sorsasalossa v Sorsasalo Raja-arvo Rikkidioksidin vuosikeskiarvo ja talvikauden ( ) keskiarvo Sorsasalossa ovat olleet koko 2-luvun ajan alhaisia ja selvästi alle kriittisten tasojen. Keskiarvotasoissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta 2-luvulla. 2-luvulla vuosikeskiarvot ovat olleet tasoa 2-3 ug/m 3.

34 Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) SO 2 vuosikeskiarvot Sorsasalossa v Sorsasalo kriitinen taso SO 2 talvikauden ( ) keskiarvot Sorsasalossa v Sorsasalo kriittinen taso Siilinjärven Kuuslahdessa rikkidioksidin vuosikeskiarvo oli,5 µg/m 3, mikä oli noin 1/5 Sorsasalon vuosikeskiarvosta. Talvikauden keskiarvoa Kuuslahdesta ei voitu laskea, koska mittaus ei kattanut koko talvikautta. Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset rikkidioksidin arviointikynnykset ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Huom. Terveyshaittojen ehkäisy vuorokausi 75 µg/m 3 5 µg/m 3 Saa ylittyä 3 kertaa kalenterivuodessa Kasvillisuuden suojelu (*) talvikausi ( ) 12 µg/m 3 8 µg/m 3 (*) sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla

35 Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) Rikkidioksidin tuntiarvot ja talvikauden keskiarvot Kuopion Sorsasalossa ovat viiden viime vuoden aikana alittaneet sekä alemman että ylemmän arviointikynnyksen. 29 SO 2 4. korkeimmat mitatut vuorokausiarvot Sorsasalossa v Sorsasalo Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys SO 2 talvikauden ( ) keskiarvot Sorsasalossa v Sorsasalo Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys Myös Siilinjärven Kuuslahdessa rikkidioksidipitoisuudet vuonna 218 alittivat erittäin selvästi kaikki arviointikynnykset.

36 Pitoisuus (ug/m3) 3 TYPEN OKSIDIT (NOX) Typen oksidien pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Typpidioksidin kansalliset ohjearvot ja WHO:n esitys ohjearvoiksi ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. NO 2, Suomi tunti 15 Saa ylittyä 1 % ajan kuukaudessa µg/m 3 NO 2, Suomi vuorokausi 7 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa NO 2, WHO tunti 2 µg/m 3 NO 2, WHO vuosi 4 µg/m 3 Typpidioksidin pitoisuudet olivat korkeimmillaan kaikilla mittausasemilla helmihuhtikuussa. Toinen matalampi pitoisuushuippu ajoittui loka-joulukuulle. Pitoisuuksissa eri mittausasemien kesken ei ollut merkittäviä eroja. Kasarmipuiston pitoisuudet edustavat Kuopion kaupunkikeskustan taustapitoisuutta, eikä pitoisuuksiin vaikuta merkittävästi mikään yksittäinen katu. Maaherrankadun tulokset puolestaan edustavat pitoisuuksia keskustassa liikenneympäristössä ja pitoisuuksiin vaikuttavat lähikatujen päästöt. Tasavallankadun tulokset edustavat pitoisuuksia keskustan ulkopuolella voimakkaasti kuormitetussa liikenneympäristössä. Pitoisuuksiin Tasavallankadulla vaikuttaa etenkin Tasavallankadun, mutta myös muiden lähikatujen liikenne Typpidioksidipitoisuudet Kasarmipuistossa vuonna 218 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiaohjearvo

37 Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) Typpidioksidipitoisuudet Maaherrankadulla vuonna 218 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiaohjearvo Typpidioksidipitoisuudet Tasavallankadulla vuonna 218 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiaohjearvo Siilinjärven Sorakujalla pitoisuudet olivat lähes samaa tasoa kuin Kuopiossa ja myös pitoisuusvaihtelu oli hyvin samanlaista kuin Kuopion mittausasemilla. Sorakujalla typen oksidien pitoisuuksiin vaikuttaa Siilinjärven keskustan liikenne, mukaan lukien keskustan isot pysäköintialueet Typpidioksidipitoisuudet Sorakujalla vuonna 218 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiaohjearvo

38 Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) Typen oksidien pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset typen oksidien raja- ja kynnysarvot ovat seuraavat 32 Tavoite Viiteaika Raja- tai kynnysarvo Huom. Terveydensuojelu tunti 2 µg/m 3 Saa ylittyä 18 kertaa vuodessa Terveydensuojelu vuosi 4 µg/m 3 Väestön varoituskynnys (*) tunti 4 µg/m 3 Kasvillisuuden suojelu (**) vuosi 3 µg/m 3 Lasketaan NO x:na (*) kun mitataan kolmena peräkkäisenä tuntina koko väestökeskuksessa (**) NO + NO 2 laskettuna NO 2:ksi. Kriittinen taso, jota sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla Typpidioksidin tuntiarvot (vuoden 19. korkein tuntikeskiarvo) ovat selvästi alittaneet raja-arvon sekä Kuopiossa että Siilinjärvellä. 25 NO 2 vuoden 19. korkein mitattu tuntikeskiarvo Kuopiossa v Kasarmi puisto Maaherran katu Tasavallankatu Raja-arvo NO 2 vuoden 19.korkein tuntikeskiarvo Sorakujalla v Vuoden 19. korkein tuntikeskiarvo raja-arvo

39 Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 33 Typpidioksidin vuosikeskiarvot ovat 2-luvulla alittaneet raja-arvon selvästi sekä Kuopiossa että Siilinjärvellä. Typpidioksidipitoisuudet ovat laskeneet kaikilla mittausasemilla 2-luvulla pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta NO 2 vuosikeskiarvot Kuopiossa v Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu raja-arvo NO 2 vuosikeskiarvot Siilinjärvellä v Sorakuja Vuorela Raja-arvo Typen oksidien (NO + NO2) vuosikeskiarot ovat ylittäneet Tasavallankadulla selvästi kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun kriittiseen tason 21-luvulla. Kasarmipuistossa ja Maaherrankadulla sekä Siilinjärvellä kriittinen taso on alittunut. Typenoksidien kriittinen taso on kuitenkin annettu kasvillisuuden suojelemiseksi ja sitä ei sellaisenaan sovelleta taajamissa.

40 Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 34 6 NO + NO 2 vuosikeskiarvot Kuopiossa v Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu kriittinen taso 35 NO + NO 2 vuosikeskiarvot Siilinjärvellä v Sorakuja Vuorela Kriittinen taso Typen oksidien pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset typen oksidien arviointikynnykset ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäisy, NO 2 Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelu, NO x (*) Alempi arviointikynnys Huom. tunti 14 µg/m 3 1 µg/m 3 Saa ylittyä 18 kertaa kalenterivuo dessa vuosi 32 µg/m 3 26 µg/m 3 vuosi 24 µg/m 3 19,5 µg/m 3 (*) sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla

41 Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 35 Viiden viime vuoden aikana typpidioksidin tuntiarvot ovat sekä Kuopiossa että Siilinjärvellä alittaneet sekä ylemmän että alemman arviointikynnyksen. Kuopiossa tosin pitoisuudet ovat olleet varsin lähellä alempaa arviointikynnystä. 15 NO korkein mitattu tuntikeskiarvo Kuopiossa v Kasarmi puisto Maaherran katu Tasavallankatu Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys NO 2 vuoden 19.korkein tuntikeskiarvo Sorakujalla v Vuoden 19. korkein tuntikeskiar vo Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Typpidioksidin vuosikeskiarvot ovat selvemmin alittaneet molemmat arviointikynnykset sekä Kuopiossa että Siilinjärvellä NO 2 vuosikeskiarvot Kuopiossa v Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys

42 Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 36 4 NO 2 vuosikeskiarvot Siilinjärvellä v Sorakuja Ylempi arviointikynnys Vuorela Alempi arviointikynnys Typen oksidien (NO+NOx) ylempi arviointikynnys on ylittynyt viiden viime vuoden aikana ylemmän arviointokynnyksen Tasavallankadulla ja Maaherrankadulla. Kasarmipuistossa ja Siilinjärven Sorakujalla on oltu alemman arviointikynnyksen tuntumassa. Typen oksidien summapitoisuutta kuitenkaan sovelletaan vain laajoilla maaseutumaisilla alueilla ja arvokkailla suojelualueilla, eikä lähtökohtaisesti siis taajamissa NO + NO 2 vuosikeskiarvot Kuopiossa v Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Alempi arviointi-kynnys Ylempi arviointi-kynnys NO + NO 2 vuosikeskiarvot Siilinjärvellä v Sorakuja Ylempi arviointi-kynnys Vuorela Alempi arviointi-kynnys

43 37 OTSONI (O3) Muodostuminen Alailmakehän otsoni muodostuu typen oksidien ja hiilivety-yhdisteiden reagoidessa keskenään auringonvalon vaikutuksesta. Myös metaanilla ja (CH4) ja hiilimonoksidilla (CO) on merkitystä otsonin muodostumisessa. Lisäksi sitä kulkeutuu maanpinnan läheisyyteen yläilmakehästä. Otsonin valokemiallinen muodostuminen on voimakkainta keväällä ja kesällä. Otsoni on hyvin reaktiivinen kaasu. Se reagoi ilmakehässä muiden epäpuhtauksien kanssa. Tämän vuoksi päästölähteiden läheisyydessä, esim. vilkkaasti liikennöidyillä alueilla kaupunkikeskustoissa, otsonipitoisuudet usein ovat alhaisempia kuin kauempana päästölähteistä, kuten maaseudulla. Otsonipitoisuudet verrattuna tavoitearvoihin Maailman terveysjärjestön ohjearvo otsonille on O 3, WHO Viiteaika Ohjearvo Huom. 8 tunnin liukuva keskiarvo 1 µg/m 3 Ilmanlaatuasetuksen mukaiset otsonin tavoite- ja kynnysarvot ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Tavoite- tai kynnysarvo Terveydensuojelu Kasvillisuuden suojelu Pitkän ajan tavoite terveydensuojelulle vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo AOT4 maalisheinäkuussa vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo AOT4 toukoheinäkuussa Pitkän ajan tavoite kasvillisuuden suojelulle 6 (µg/m 3 )*h Väestön tiedotuskynnys tunti 18 µg/m 3 Väestön varoituskynnys tunti 24 µg/m 3 Huom. 12 µg/m 3 Saa ylittyä 25 päivänä kolmen vuoden aikana 18 (µg/m 3 ) *h viiden vuoden keskiarvona 12 µg/m 3 Vuonna 218 otsonipitoisuudet Kasarmipuistossa alittivat selvästi väestön tiedotuskynnyksen 18 µg/m 3, mutta 8 tunnin liukuvat keskiarvot olivat lähellä tavoitearvoa huhti-toukokuussa ja elokuussa. Tällöin hyvin

44 AOT4-arvo Pitoisuus (ug/m3) 38 lämmin ja aurinkoinen säätyyppi edesauttoi otsonin muodostumista ilmakehässä. Kuopion seudulla suurin osa mitattavasta otsonista on kaukokulkeumaa aina Keski-Euroopasta saakka. Korkeimmat otsonipitoisuudet mitataan, kun ilmavirtaukset ovat etelästä tai lännestä. 2 Otsonipitoisuudet Kasarmipuistossa vuonna Tuntiarvo (mg/m3) Väestön tiedottamiskynnys 8 h keskiarvo (mg/m3) liukuva Tavoitearvo 8 h keskiarvolle Otsonin AOT4-arvo, joka tarkoittaa kumuloitunutta altistusta pitoisuustasolle, joka ylittää 4 ppb (8 µg/m 3 ), oli samaa tasoa kuin vuosina 211 ja O 3 AOT4-arvot Kasarmipuistossa v Kasarmipuisto Tavoitearvo

45 Pitoisuus (ug/m3) 39 Otsonin vuosikeskiarvot ovat olleet koko ajan lievässä kasvussa 2- luvulla. Vuonna 218 vuosikeskiarvo oli korkein, mitä Kuopiossa on mitattu. 6 O 3 vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa v Keskiarvo HIUKKASET (PM) Yleistä hiukkasista Ilmassa olevat hiukkaset voidaan jakaa useisiin fraktioihin niiden koon mukaan. Hengitettävät hiukkaset (PM1) ovat peräisin pääosin hiekoitushiekasta, tiesuolasta, teiden ja katujen asfalttipinnasta, maanpinnasta, autojen jarruista ja renkaista ja myös erilaisista teollisuuden prosessipäästöistä. Pienhiukkaset (PM2,5) ovat puolestaan peräisin pienpolton ja autojen pakokaasuista, energiantuotantolaitosten lentotuhkasta sekä metsä- ja maastopaloista. Paitsi että ilmakehässä olevista hiukkasista osa on peräisin suorista päästöistä energiantuotannosta, teollisuusprosesseista, liikenteestä ja erilaisista hajapäästöistä (primäärihiukkaset), osa hiukkasista on peräisin kaasumaisista epäpuhtauksista (SO2, NOx, NH3 ja VOCyhdisteet), kun ne reagoivat ilmakehässä (ns. sekundääriset hiukkaset). Suomessa pienhiukkasista valtaosa on tällaisia kaukokulkeutuvia sekundäärihiukkasia maan rajojen ulkopuolelta.

46 4 (Kuva EPA, 214) Ilmakehän hiukkasmateriaalista osa on epäorgaanista, kuten ammonium-, nitraatti- ja sulfaatti-ionit, ja osa orgaanista. Orgaaninen aines koostuu sadoista yksittäisistä yhdisteistä. Yleistä mittaustuloksista Hiukkasmittauksien tulostuksessa on käytetty mittalaitekohtaisia korjauskertoimia ja -yhtälöitä, jotka perustuvat Ilmatieteen laitoksen vuosina tekemiin mittalaitteiden ekvivalenttisuustesteihin. Käytetyt kertoimet ovat seuraavat Kasarmipuisto PM1,848 Kasarmipuisto PM2,5 1,9y - 1,681 Maaherrankatu PM1,848 Tasavallankatu PM1,938 Kuuslahti, Siilinjärvi PM1,938 Sorakuja, Siilinjärvi PM1 1,343 Sorakuja, Siilinjärvi PM2,5 1,9y - 1,681 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kansalliset ja Maailman terveysjärjestön ohjearvot hengitettäville hiukkasille (PM1) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. PM 1, Suomi vuorokausi 7 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa PM 1, WHO vuorokausi 5 µg/m 3 Saa ylittyä 3 kertaa vuodessa PM 1, WHO vuosi 2 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Kuopiossa olivat korkeimmillaan maalis-huhtikuussa. Tällöin ohjearvo 7 ug/m 3 ylitettiin Tasavallankadun mittausasemalla katupölyn vuoksi.

47 Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 41 Tasavallankadulla hengitettävien hiukkasten pitoisuus oli jonkin verran koholla myös loppusyksystä ja joulukuussa. Kasarmipuiston mittaustulokset edustavat hengitettävien hiukkasten taustapitoisuutta Kuopion keskustassa, mutta pitoisuuksiin vaikuttavat myös lähikatujen päästöt, mukaan lukien katupöly. Maaherrankadun tulokset kuvaavat pitoisuuksia keskustassa vilkkaasti liikennöityjen katujen lähialueella. Tasavallankadun tulokset edustavat pitoisuuksia keskustan ulkopuolella liikenteen voimakkaasti kuormittamalla alueella. Tasavallankadun hiukkaspitoisuuksiin vaikuttavat eniten Tasavallankadun ja Siikaniemenkadun liikenne ja katupöly Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot Kuopiossa vuonna 218 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Ohjearvo Myös Siilinjärven Sorakujalla hengitettävien hiukkasten ohjearvo ylittyi katupölyn vuoksi huhtikuussa. Sorakujan mittaustulokset edustavat hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia Siilinjärven keskustaajaman kuormitetuimmalla alueella, missä pitoisuuksiin vaikuttavat lähikatujen liikenteen ohella keskustan isot pysäköintialueet Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot Siilinjärven Sorakujalla vuonna 218 Vuorokausiarvo (mg/m3) Ohjearvo

48 Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten raja-arvot ja pienhiukkasaltistusta koskevaan pitoisuuskatoon ovat seuraavat 42 Viiteaika Raja-arvo Huom. PM 1, raja-arvo vuorokausi 5 µg/m 3 Saa ylittyä 35 kertaa vuodessa PM 1, raja-arvo vuosi 4 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvoon verrannolliset vuoden 36. korkeimmat vuorokausikeskiarvot ovat pääosin olleet laskussa 21- luvulla, mutta vuonna 218 ne olivat selvästi korkeammat muutamana edellisenä vuonna. Vuorokausiarvot eivät kuitenkaan ylittäneet raja-arvoa. PM korkeimmat vuorokausikeskiarvot Kuopiossa v Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Raja-arvo Siilinjärven Sorakujalla hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvoon verrannollinen vuoden 36. korkein vuorokausikeskiarvo oli lähes samaa tasoa kuin Kuopion keskustassa PM suurimmat vuorokausiarvot Siilinjärvellä v Sorakuja Vuorela Raja-arvo

49 Ylitysten lukumäärä (kpl/a) Ylitysten lukumäärä (kpl/a) 43 Raja-arvotason 5 µg/m 3 ylityksiä oli vuonna 218 enemmän kuin muutamana edellisenä vuonna, näin etenkin Tasavallankadulla. Rajaarvotason ylitykset mitattiin pääsoin katupölyepisodin aikaan maalishuhtikuussa, mutta yhtenä päivänä myös marraskuussa, kun katupölyä oli ilmassa. Lisäksi Tasavallankadulla ylityksiä mitattiin pakkaspäivinä helmi- ja maaliskuussa. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitykset Kuopiossa v Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Sallittu ylitysten määrä Siilinjärven Sorakujalla hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylityksiä mitattiin 1 vuorokautena. Yhtä lukuun ottamatta ne mitattiin kevään katupölyepisodin aikana. Yksi ylitys mitattiin marraskuussa, sekin oli katupölystä johtuva. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitykset Siilinjärvellä v Sorakuja Vuorela Sallittu ylitysten määrä Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ovat olleet pääosin laskussa 21-luvulla, mutta vuonna 218 vuosikeskiarvot olivat

50 Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) selvästi korkeampia kuin parina edellisenä vuonna kaikilla mittausasemilla. 44 PM 1 vuosikeskiarvot Kuopiossa v Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Sorsasalo Raja-arvo Siilinjärven Sorakujalla hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli lähes samaa tasoa kuin Kuopion keskustassa. PM 1 vuosikeskiarvot Siilinjärvellä v Sorakuja Vuorela Raja-arvo Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset arviointikynnykset hengitettäville hiukkasille ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäisy Alempi arviointikynnys Huom. vuorokausi 35 µg/m 3 25 µg/m 3 Saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuodessa vuosi 28 µg/m 3 2 µg/m 3

51 Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 45 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvo (vuoden 36. korkein vuorokausikeskiarvo) ovat viiden viime vuoden aikana olleet Tasavallankadulla ja Maaherrankadulla osin alemman ja ylemmän arviointikynnyksen välissä. Kasarmipuistossa pitoisuustaso on pysynyt alle alemman arviointikynnyksen. Vuonna 218 myös Maaherrankadulla ja Tasavallankadulla pitoisuustaso jäi alle alemman arviointikynnyksen, mutta Tasavallankadulla ylittyi myös ylempi arviointikynnys. 5 PM korkeimmat vuorokausikeskiarvot Kuopiossa v Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys Siilinjärven Sorakujalla pitoisuudet ovat olleet alle alemman arviointikynnyksen PM suurimmat vuorokausiarvot Siilinjärvellä v Sorakuja Vuorela Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys

52 Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 46 Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ovat alittaneet sekä ylemmän että alemman arviointikynnyksen viiden viime vuoden aikana PM 1 vuosikeskiarvot Kuopiossa v Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys Myös Siilinjärven Sorakujalla ovat alittuneet molemmat arviointikynnykset PM 1 vuosikeskiarvot Siilinjärvellä v Sorakuja Vuorela Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Maailman terveysjärjestön ohjearvot pienhiukkasille (PM2,5) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. PM 2,5, WHO vuorokausi 25 µg/m 3 Saa ylittyä 3 kertaa vuodessa PM 2,5, WHO vuosi 1 µg/m 3

53 Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 47 Kasarmipuistossa pienhiukkasten korkeimmat pitoisuudet mitattiin helmikuussa ja lokakuussa. Helmikuun pitoisuuksiin vaikuttivat lämmityksen ja tieliikenteen päästöt pakkaspäivinä. Kasarmipuiston pienhiukkaspitoisuudet kuvastavat Kuopion keskustan taustapitoisuustasoa ja siihen vaikuttaa keskustan tieliikenteen pakokaasupäästöt. Muutoin pitoisuusvaihteluun vaikuttaa paljon myös kaukokulkeuma, jonka osuus Kuopion pienhiukkaspitoisuuksista on huomattavan suuri verrattuna paikallisten päästölähteiden aiheuttamaan pitoisuuteen Pienhiukkasten vuorokausiarvot Kasarmipuistossa vuonna 218 Vuorokausiarvo (mg/m3) WHO:n esitys ohjearvoksi Myös Siilinjärven Sorakujalla pienhiukkasten pitoisuudet olivat korkeimmillaan helmi- ja lokakuussa. Sorakujalla pitoisuudet olivat kuitenkin selvästi korkeampia kuin Kuopion Kasarmipuistossa. Tämä johtunee siitä, että Sorakujan pitoisuudet edustavat enemmän pienhiukkastasoa liikenneympäristössä, kun taas Kuopion Kasarmipuistossa tulokset edustavat keskustan taustapitoisuutta Pienhiukkasten vuorokausiarvot Siilinjärven Sorakujalla vuonna 218 Vuorokausiarvo (mg/m3) WHO:n esitys ohjearvoksi

54 Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) Pienhiukkasten vuosikeskiarvo on ollut laskussa 21-luvulla, mutta vuonna 218 vuosikeskiarvo oli korkeampi kuin vuonna 217. Vuosikeskiarvo on selvästi alittanut Maailman terveysjärjestön ohjearvon , 1, 8, 6, 4, 2,, PM 2,5 vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa v Kasarmipuisto WHO:n ohjearvo Siilinjärven Sorakujalla pienhiukkasten vuosikeskiarvo oli 5,9 µg/m 3, mikä on noin 7 % korkeampi kuin Kuopion Kasarmipuiston vuosikeskiarvo. Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten raja-arvot ja pienhiukkasaltistusta koskevaan pitoisuuskatoon ovat seuraavat Viiteaika Raja-arvo Huom. PM 2,5, raja-arvo vuosi 25 µg/m 3 PM 2,5, altistumisen pitoisuuskatto 8,5 µg/m 3 Saavutettava v. 22 mennessä Pienhiukkasten vuosikeskiarvo Kasarmipuistossa vuonna 218 oli 3,5 µg/m 3. Vuosikeskiarvo alittaa ilmanlaatuasetuksen mukaisen altistumisen pitoisuuskaton 8,5 μg/m 3 ja vuosiraja-arvon 25 ug/m 3. 1, PM 2,5 vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa v , 6, 4, 2,, Kasarmipuisto Altistumisen pitoisuuskatto

55 Pitoisuus (ug/m3) 49 Myös Siilinjärven Sorakujalla alittui altistumisen pitoisuuskatto ja vuosiraja-arvo. Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset arviointikynnykset pienhiukkasille ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäisy vuosi 17 µg/m 3 12 µg/m 3 Huom. Pienhiukkasten vuosikeskiarvot ovat viiden viime vuoden aikana Kasarmipuistossa alittaneet selvästi sekä ylemmän että alemman arviointikynnyksen. PM 2,5 vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa v , 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, Kasarmipuisto Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys Myös Siilinjärven Sorakujalla alittui vuonna 218 sekä alempi että ylempi arviointikynnys. Pölytilanne Yara Suomi Oy:n kaivosalueen ympäristössä Siilinjärvellä Vuonna 218 hengitettävien hiukkasten mittauksia Yara Suomi Oy:n kaivosalueen ympäristössä Siilinjärvellä tehtiin Kuuslahdessa kaivosalueen itäpuolella. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat korkeimmillaan keväällä. Pitoisuuksiin tällöin vaikutti läheisen Nilsiäntien katupöly. Pitoisuudet alittivat vuorokausiohjearvon. Kuuslahdessa korkeimpia pitoisuuksia mitattiin myös, kun tuuli oli luoteesta. Tässä suunnassa sijaitsee Yara Suomi Oy:n rikastushiekka-alueita, mutta niiden osuutta mitattuihin pitoisuuksiin ei voida varmuudella osoittaa. Mittauspisteessä pitoisuuksiin on voinut vaikuttaa myös aivan lähipäästöt (piha-alueen pölyäminen, lämmityksen päästöt).

56 Ylitysten lukumäärät (kpl/a) Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 5 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot Siilinjärven Kuuslahdessa vuonna Vuorokausiarvo (mg/m3) Ohjearvo Vuoden 36. korkein vuorokausikeskiarvo alitti selvästi vuorokausiraja-arvon 5 µg/m 3 Kuuslahdessa, kuten myös vuonna 216 Pahkamäessä ja vuonna 217 Murtomäessä. Hengitettävien hiukkasten 36. korkein vuorokausikeskiarvo Yara Suomi Oy:n kaivosalueen ympäristössä v Pahkamäki Murtomäki Kuuslahti Raja-arvo Kuuslahdessa mitattiin vuonna 218 vuorokausiraja-arvotason ylityksiä yhtensä 3 kertaakaan, kerran maalis-, huhti- ja marraskuussa Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitykset Yara Suomi Oy:n kaivosalueen ympäristössä v Pahkamäki Murtomäki Kuuslahti Sallittu ylitysten määrä

57 Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 51 Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo Kuuslahdessa vuonna 218 oli 11 µg/m 3. Taso oli siis noin ¼ raja-arvosta Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot Yara Suomi Oy:n kaivosalueen ympäristössä v Pahkamäki Murtomäki Kuuslahti Raja-arvo Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Kuuslahdessa vuonna 218 alittivat sekä ylemmät että alemmat arviointikynnykset Hengitettävien hiukkasten 36. korkein vuorokausikeskiarvo Yara Suomi Oy:n kaivosalueen ympäristössä v Pahkamäki Murtomäki Kuuslahti Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot Yara Suomi Oy:n kaivosalueen ympäristössä v Pahkamäki Murtomäki Kuuslahti Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys

58 52 Pölyepisodit vuonna 218 Vuonna 218 Kuopiossa kevään katupölyepisodi ajoittui huhtikuun puolesta välistä toukokuun puoleen väliin. Tällöin kaupunkialueella oli runsaasti katupölyä ilmassa. Talvikaudella oli pölyepisodeja helmimaaliskuun vaihteessa. Nämä johtuivat pakkaspäivistä ja ilmassa oli tällöin hiukkasia tieliikenteen ja lämmityksen päästöistä. Lokakuun lopussa oli myös pidempi jakso, jolloin hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat koholla. Marraskuun puolessa välissä oli hyvin lyhyt katupölyepisodi. Siilinjärven Sorakujalla oli havaittavissa kaikki samat hengitettävien hiukkasten episodit kuin Kuopiossa, mutta kevään katupölyepisodia lukuun ottamatta lievempinä. Siilinjärven Kuuslahdessa hengitettävien hiukkasten pitoisuuksissa oli havaittavissa selkeä pitkä katupölyjakso aina huhtikuun puolesta välistä toukokuun lopulle. Myös keskikesällä oli havaittavissa joko katupölyn tai Yara Suomi Oy:n kaivosalueen vaikutuksia. Talvella hengitettävien hiukkasten pitoisuushuippuihin on voinut vaikuttaa läheisen talon lämmityksen päästöt. Pienhiukkasten selvimmät episodit sekä Kuopiossa että Siilinjärven Sorakujalla ajoittuivat lopputalven pakkasjaksoihin, kevään katupölykauteen sekä keski- ja loppukesän kuivaan aurinkoiseen sääjaksoon. Syksyn yksittäisiin pitoisuuspiikkeihin ei ole löydettävissä selvää syytä.

59 Tuntipitoisuus (ug/m3) 53 PM1-episodit Kuopiossa v Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Huonon ilmanlaadun raja

60 Tuntipitoisuus (ug/m3) PM1-episodit Sorakujalla 218 Sorakuja Huonon ilmanlaadun raja

61 Tuntipitoisuus (ug/m3) PM1-episodit Kuuslahdesa v. 218 Kuuslahti Huonon ilmanlaadun raja

62 Tuntipitoisuus (ug/m3) PM2,5-episodit Kuopiossa v. 218 Kasarmipuisto Huonon ilmanlaadun raja

63 Tuntipitoisuus (ug/m3) PM2,5-episodit Sorakujalla 218 Sorakuja Huonon ilmanlaadun raja

64 Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET (TRS) 58 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kansalliset ohjearvot pelkistyneille rikkiyhdisteille (TRS) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. TRS, Suomi vuorokausi 1 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 218 sekä Haminalahdessa että Sorsasalossa olivat alhaisia. Haminalahdessa pitoisuudet olivat korkeimmillaan huhti-heinäkuussa. Sorsasalossa pitoisuusvaihtelu oli vähäistä. Sorsasalossa pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksiin vaikuttavat Mondi Powerflute Oy:n tuotantolaitosten päästöt Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot vuonna 218 Sorsasalo Haminalahti Ohjearvo Sorsasalossa pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvot ovat 2- luvulla vaihdelleet välillä,2-,6 ug/m 3. Vuosikeskiarvo Sorsasalossa on hieman kohonnut viime vuosina. Haminalahdessa vuosikeskiarvo vuonna 218 oli alhaisin, mitä alueella on mitattu. 1,4 1,2 TRS vuosikeskiarvot Kuopiossa v ,8,6,4, Sorsasalo Haminalahti

65 Hajutuntien määrä (kpl) 59 Ns. hajutuntien määrä, jolloin pelkistyneiden rikkiyhdisteiden tuntikeskiarvo on ylittänyt 3, ug/m 3, on laskenut Haminalahdessa alle 1/1:aan vuoden 216 tasosta. Sorsasalossa hajutuntien määrä kasvoi selvästi vuodesta Hajutuntien määrä Kuopiossa v Haminalahti Sorsasalo ILMANLAATUINDEKSI Yleistä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Väri Ilmanlaatuluokka Terveysvaikutukset Muut vaikutukset hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä huono mahdollisia herkillä ihmisillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten tuntikeskiarvosta. Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeimman

66 6 arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan (liite 2). Ilmanlaatuluokat vuonna 218 Koska eri mittausasemat on sijoitettu erilaisiin ympäristöihin ja niillä mitataan erilaisia epäpuhtauksia, ilmanlaatuindeksin avulla ilmanlaatua eri mittausasemilla ei voi suoraan verrata keskenään. Ilmanlaatuindeksin perusteella vuonna 218 ilmanlaatu oli huonoin Tasavallankadun mittausasemalla. Keskustan tausta-alueella Kasarmipuistossa tyydyttävän ilmanlaatuluokan suhteellisen suuri osuus johtuu siitä, että mittausasemalla mitataan otsonia, joka on huomattavan osan ajasta keväisin ja kesäisin eniten ilmanlaatua heikentävä epäpuhtaus. Muilla mittausasemilla otsonia ei mitata. Tasavallankadun mittausasemalla ilmanlaatu luokittui selvästi huonommaksi kuin keskustan Maaherrankadulla. Molemmilla mittausasemilla ilmanlaatuun vaikuttavat lähinnä tieliikenteen päästöt. Haminalahdessa ilmanlaatu luokittui vuonna 218 pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksien suhteen hyväksi. Siilinjärven keskustassa Sorakujalla ilmanlaatu luokittui hieman huonommaksi kuin Kuopion Maaherrankadulla, mutta paremmaksi kuin Tasavallankadulla. Siilinjärven Kuuslahdessa Yara Suomi Oy:n kaivosalueen lähistöllä oli joitakin erittäin korkeita hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia, mistä syystä alueella ilmanlaatu oli ajoittain huono, mutta keskimäärin alueen ilmanlaatu oli lähellä Kuopion keskustan ilmanlaatua. 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Ilmanlaatuluokat Kuopion ja Siilinjärven mittausasemilla v. 218 Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono

67 61 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Rikkidioksidin, typen oksidien, hiilimonoksidin, hiilivetyjen ja hiukkasten päästöt ovat Kuopiossa ja Siilinjärvellä pienentyneet selvästi 199-luvun tasosta. Hiukkaspäästöt pysyivät pitkään 199- luvulla ja 2-luvun alussa varsin vakaalla tasolla, mutta hiukkastenkin kokonaispäästöt kääntyivät uudelleen laskuun 21- luvulla. Tosin aivan viime vuosina hiukkaspäästöissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Päästöt ovat pienentyneet erityisesti tieliikenteestä, mutta myös energiantuotantolaitoksilta ja teollisuudesta. Kuopiossa teollisuuden päästöjä vähensi merkittävästi lukuisten tuotantolaitosten toiminnan lopettaminen 199- ja 2-luvuilla. Energiantuotannon päästöjä ovat vähentäneet laitosten uudempi polttotekniikka ja polttoaineiden ja niiden laadun muutokset. Rikkipitoisen raskaan polttoöljyn käyttö on loppunut kokonaan. Rikkidioksidipitoisuudet Kuopiossa ja Siilinjärvellä ovat nykyisellään hyvin alhaisia ja pitoisuuksissa Sorsasalossa ei ole tapahtunut muutoksia 2-luvulla. Sorsasalossa rikkidioksidipitoisuudet ovat selvästi laskeneet 199-luvun alun tasosta Mondi Powerflute Oy:n päästöjen pienentymisen seurauksena. Vuonna 218 rikkidioksidipitoisuudet Sorsasalossa kuitenkin hieman nousivat lähinnä kesän säätilan myötävaikutuksesta, kun Mondi Powerflute Oy:n päästöt laimenivat huonosti vallinneissa labiileissa sääolosuhteissa. Kuopiossa ja myös Siilinjärvellä typpidioksidin pitoisuudet ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä. Typpidioksidin pitoisuudet ovat hiljalleen laskeneet 199-luuvun tasosta. Vuonna 218 pitoisuudet edelleen laskivat. Otsonin pitoisuudet ovat koko ajan hiljalleen kasvaneet 199-luvulta. Vuonna 218 otsonipitoisuudet olivat keväällä ja kesällä korkeahkoja, mikä johtui pitkään jatkuneista aurinkoisista hellejaksoista. Tällöin olosuhteet ilmakehässä olivat otolliset otsonin muodostumiselle. Kuopiossa mitattava otsoni on pääosin kaukokulkeumaa Etelä- Suomesta ja Etelä-Skandinaviasta ja Keski-Euroopasta. Vallitsevilla otsonipitoisuuksilla voi olla vähäisiä terveysvaikutuksia. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat hiljalleen laskeneet Kuopion keskustassa 199-luvun puolivälin tasosta. Keväisen katupölyn tehostettu torjunta on alentanut hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia vuoden 212 jälkeen pahimmilla alueilla, kuten Tasavallankadulla. Samalla raja-arvotason ylitykset ovat hieman laskeneet. Tilanne eri vuosina on kuitenkin vaihdellut. Vuonna 218 hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kuin muutamana edellisenä vuonna. Tähän vaikutti kevään hankalampi katupölykausi, jolloin ilmassa oli edellisiä vuosia enemmän katupölyä. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Siilinjärven keskustassa olivat samaa tasoa kuin Kuopion kaupunkialueella. Siilinjärven keskustassa

68 62 katupölystä aiheutuvia raja-arvotason ylityksiä mitattiin lähes sama määrä kuin Kuopiossa. Pienhiukkasten pitoisuudet ovat olleet hieman laskussa 2-luvun lopulta, jolloin mittaukset aloitettiin. Vuonna 218 kuitenkin myös pienhiukkaspitoisuudet olivat korkeampia kuin vuonna 217. Tämä saattoi johtua talven pakkasjaksoista sekä pitkään jatkuneista kuivista sääjaksoista kesällä. Kuopiossa mitattavat pienhiukkasten pitoisuudet ovat valtaosin peräisin kaukokulkeumasta, mutta paikallisesti puun pienpoltolla ja tieliikenteellä on vaikutuksia pitoisuuksiin. Vaikka pienhiukkasten pitoisuudet selvästi alittavatkin ilmanlaatuasetuksen altistumisen vähentämistavoitteen, aiheuttavat pienhiukkaset kuitenkin terveyshaittaa myös Kuopiossa. Siilinjärven keskustassa pienhiukkaspitoisuudet vuonna 218 olivat korkeampia kuin Kuopiossa. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet Sorsasalossa ovat olleet varsin alhaisia koko 2-luvun. Selvästi korkeampia pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksia mitattiin 21-luvun alussa Haminalahdessa Jätekukko Oy:n jätekeskuksen vaikutusalueella. Vuonna 218 pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet Haminalahdessa kuitenkin laskivat edelleen vuoden 217 tasosta. Sen sijaan Sorsasalossa ns. hajutuntien määrä jonkin verran kasvoi edellisestä vuodesta. Kokonaisuutena Kuopion kaupunkialueen ja Siilinjärven keskustan ilmanlaatu luokittuu varsin hyväksi. Eniten ilmanlaatua heikentää keväisin katupöly sekä keväällä ja kesällä otsoni. Vähäisemmässä määrin katupölyä on ollut ilmassa viime vuosina myös pakkaspäivinä syksyisin, ennen kuin pysyvä lumipeite on ehtinyt tulla maahan. Talven pakkasjaksoilla ilmanlaatua ovat paikoin heikentäneet tieliikenteen ja lämmityksen päästöt. Tällöin ilmassa on ollut eniten terveydelle haitallisia pienhiukkasia. Siilinjärvellä Kuuslahdessa Yara Suomi Oy:n kaivosalueen pölypäästöt vaikuttavat jonkin verran ilmanlaatuun kesäaikaan, kun maassa ei ole lumipeitettä. Tosin enemmän hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin alueella vaikutti Nilsiäntien katupöly. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet alueella olivat vuonna 218 keskimäärin samaa tasoa kuin Kuopion kaupunkialueella ja varsin samaa tasoa kuin Pahkamäessä ja Murtomäessä edellisinä vuosina.

69 63 Taulukko 1 Terveysperusteiset ilmanlaadun viitearvot Raja- tai tavoitearvo Pitkän ajan tavoite Tiedotus- ja Yhdiste Viiteaika Arvo Sallitut ylitykset LIITE 1 WHO:n ohjearvot ja viitearvot varoituskynnykset Arvo Määräaika Kynnysarvo Ohjearvo Viitearvo (arvio elinikäisestä lisäriskistä 1 x 1-5 ) Rikkidioksidi 1 minuuttia 5 µg/m 3 Tunti 35 µg/m tuntia 5 µg/m 3 Vuorokausi 125 µg/m µg/m 3 Typpidioksidi Tunti 2 µg/m µg/m 3 3 tuntia 4 µg/m 3 Vuosi 4 µg/m 3 4 µg/m 3 Bentseeni Vuosi 5 µg/m 3 1,7 µg/m 3 Hiilimonoksidi Tunti 3 mg/m 3 Suurin 8 tunnin keskiarvo 1 mg/m 3 1 mg/m 3 Hengitettävät hiukkaset vuorokaudessa Vuorokausi 5 µg/m µg/m 3 Vuosi 4 µg/m 3 2 µg/m 3 Pienhiukkaset Vuorokausi 25 µg/m 3 Vuosi 25 µg/m 3 8,5 18 µg/m µg/m 3 Lyijy Vuosi,5 µg/m 3,5 µg/m 3 Arseeni Vuosi 6 ng/m 3 Kadmium Vuosi 5 ng/m 3 5 ng/m 3 Nikkeli Vuosi 2 ng/m 3 Bentso(a)pyreeni Vuosi 1 ng/m 3,12 ng/m 3 Otsoni Tunti 18 µg/m 3 3 tuntia 24 µg/m 3 Suurin 8 tunnin keskiarvo vuorokaudessa 3 vuoden aikana 8 tunnin suurin keskiarvo vuorokaudessa 12 µg/m µg/m 3 Ei määritelty 1 µg/m 3

70 Taulukko 2 Kasvillisuuden suojeluun perustuvat ilmanlaadun viitearvot 64 Kriittinen taso tai tavoitearvo Pitkän ajan tavoite Yhdiste Viiteaika Arvo Arvo Määräaika Rikkidioksidi Vuosi ja talvikausi 2 µg/m 3 (loka-maaliskuu) Typenoksidit Vuosi 3 µg/m 3 Otsoni Touko-heinäkuu AOT4 18 (µg/m 3 ).tuntia 5 vuoden keskiarvona AOT4 6 (µg/m 3 ).tuntia 5 vuoden keskiarvona Ei määritelty

71 65 LIITE 2 Ilmanlaatuluokan (ns. ali-indeksi) määräytyminen eri epäpuhtauksia tuntipitoisuuden perusteella. Pitoisuus µg/m 3. Ilmanlaatuluokka SO 2 NO 2 PM 1 PM 2,5 O 3 CO TRS hyvä alle 2 alle 4 alle 2 alle 1 alle 6 alle 4 alle 5 tyydyttävä välttävä huono erittäin huono yli 35 yli 2 yli 2 yli 75 yli 18 yli 3 yli 5

72 66 Liite 3 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET

73 67 HAMINALAHTI, KUOPIO Osoite: Karttulantie 483, KUOPIO Koordinaatit: : Mittausparametrit: TRS, ilman lämpötila, tuulensuunta, tuulen nopeus, suhteellinen kosteus, sademäärä Näytteenottokorkeus: 3 m maanpinnasta, 18 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema sijaitsee Kuopion keskeisen kaupunkialueen reunamilla hajaasutusalueella maaseutumaisessa ympäristössä. Asemalla mitataan Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskuksen kaatopaikan hajupäästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun lähimpien asuinkiinteistöjen luona, noin 2,5 km:n päässä jätekeskuksesta. Havaintojen mukaan mittauspiste edustaa aluetta, joilla hajuja esiintyy useimmin ja vakavimpina. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: TRS: Thermo Environmental, malli 43i + TRS-konvertteri PPM-Systems, malli 891 Sääparametrit: Vaisala WXT 52 Aseman toiminta aloitettiin Aseman paikkaa siirretty heinäkuussa 218.

74 68 KASARMIPUISTO, KUOPIO Osoite: Tulliportinkatu 37, KUOPIO Koordinaatit: : Mittausparametrit: O3, NO, NO2, PM1, PM2,5 Näytteenottokorkeus: 3-4 m maanpinnasta, 112 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin keskustassa korttelin sisäosassa puistossa, jossa on hallintorakennuksia. Korttelin ohi kulkevat vilkasliikenteiset Tulliportinkatu ja Puistokatu. Tulliportinkadun ja Puistokadun yhteenlaskettu liikennemäärä on noin 24 ajoneuvoa/vrk, joista raskaan liikenteen osuus on noin 5 %. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: O3: Thermo 49i / UV-absorptio NO/NO2: S.A. Environnement AC32M / kemiluminesenssi PM1: TEOM 14a / värähtelevä mikrovaaka PM2,5: TEOM 14a / värähtelevä mikrovaaka Sääparametrit: Vaisala WXT 52 Aseman toiminta aloitettiin Tällöin asema siirrettiin kadun varresta nykyiseen sijaintiinsa korttelin sisäosaan ja siten sen luonne muuttui aikaisemmasta.

75 69 KUUSLAHTI, SIILINJÄRVI Osoite: Nilsiäntie, SIILINJÄRVI Koordinaatit: : Mittausparametrit: SO2, PM 1, Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 13 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema sijaitsee Yara Suomi Oyj:n Siilinjärven tuotantolaitosten kaivoksen louhos- ja läjitysalueen koillis-itäpuolella alueella, jonne louhos- ja läjitysalueen pölyämisen arvioidaan ulottuvan ja vaikuttavan. Mittausasema sijaitsee Kuuslahden työväentalon pihapiirissä haja-asutusalueella. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: SO 2: Thermo Environmental 43i / UV-fluoresenssi PM 1: MP11 / beta-säteilyn absorptio Sääparametrit: Vaisala WXT 52 Aseman toiminta on aloitettu

76 7 MAAHERRANKATU, KUOPIO Osoite: Maaherrankatu 12, KUOPIO Koordinaatit: : Mittausparametrit: NO, NO 2, PM 1 Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 87 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Kuopion keskustassa, pääkirjaston pysäköintialueella. Mittausasemasta 15 metrin päässä kulkevan Maaherrankadun liikennemäärä on 7 ajoneuvoa/vrk ja 5 metrin päässä olevan Tulliportinkadun liikennemäärä on 55 ajoneuvoa/vrk. Molemmilla kaduilla raskaan liikenteen osuus on 2-3% ja keskimääräinen ajonopeus 3 km/h. Aseman vieressä sijaitsee pääkirjasto. Mittausasema sijaitsee liikenneympäristössä. Mittausaseman lähistöllä ei ole pistemäisiä päästölähteitä, vaan asema mittaa tieliikenteen vaikutuksia. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM 1 : TEOM 14a / värähtelevä mikrovaaka NO/NO 2 : S.A. Environnement AC32M / kemiluminesenssi Aseman toiminta on aloitettu

77 71 SORAKUJA, SIILINJÄRVI Osoite: Sorakuja, SIILINJÄRVI Koordinaatit: : Mittausparametrit: NO, NO2, PM 1, PM 2,5 Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 129 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema sijaitsee Siilinjärven keskustaajamassa vilkkaasti liikennöidyllä alueella Fontanella-kylpylän vieressä pienellä viheralueella. Mittausaseman ympäristössä ja liikekiinteistöjä. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM 2,5 : TEOM 14a / värähtelevä mikrovaaka PM 1: Osiris / optiminen mittaus NO/NO 2 : S.A. Environnement AC32M / kemiluminesenssi Aseman toiminta on aloitettu

78 72 SORSASALO, KUOPIO Osoite: Selluntie, KUOPIO Koordinaatit: : Mittausparametrit: SO2, haisevat rikkiyhdisteet (TRS) ja hengitettävät hiukkaset (PM1) sekä sääparametrit (lämpötila, tuulensuunta ja nopeus, suhteellinen kosteus, paine ja sademäärä) Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 9 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Powerflute Oy:n tehtaille johtavan tien varressa ja sillä mitataan sellutehtaan päästöjen vaikutuksia. Alle 3 m etäisyydellä on myös Valtatie 5, jossa liikennemäärä on 25 ajoneuvoa/vrk. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: SO2: Thermo Environmental 43i / UV-fluoresenssi TRS: Thermo Environmental, malli 43i + TRS-konvertteri PPM-Systems, malli 891 Sääasema: Vaisala WXT52 Asema on ollut toiminnassa ja sen toiminta on aloitettu uudelleen

79 73 TASAVALLANKATU, KUOPIO Osoite: Kontutie 24, KUOPIO Koordinaatit: : Mittausparametrit: PM1, NO, NO2, sääparametrit (lämpötila, tuulensuunta ja nopeus, suhteellinen kosteus, paine ja sademäärä) Näytteenottokorkeus: 4 metriä maanpinnasta, 17 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema edustaa vilkkaimmin liikennöityä aluetta Haapaniemellä ja Niiralassa. Haapaniemelle suuntautuu runsaasti asiointiliikennettä ja läpiajoliikennettä sekä myös raskasta liikennettä. Mittausasema sijaitsee Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitosten lähivaikutusalueella. Niiralan puolella on kiinteistökohtaista lämmitystä. Leviämismallilaskelmien perusteella alue on Kuopion kuormitetuinta aluetta. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM1: MP11 /beta-säteilyn absorptio NO/NO2: AC32M / kemiluminesenssi Sääasema: Vaisala WXT52 Aseman toiminta aloitettu

80 74 LIITE 4 MITTAUS- JA ANALYYSIMENETELMÄT JA TULOSTEN LAADUNVARMISTUS Mittauksissa on noudatettu Kuopion kaupungin ja JPP Kalibrointi Ky:n ilmanlaadun seurantaa koskevaa laatujärjestelmää. Rikkidioksidimittaukset on tehty UV-fluoresenssimenetelmällä toimivilla analysaattoreilla (Thermo Environmental, malli 43i). Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden mittaukset on tehty UVfluoresenssimenetelmällä toimivilla rikkidioksidianalysaattoreilla (Thermo Environmental, malli 43i), johon on liitetty PPM Systems Oy:n valmistama TRS-konvertteri (malli 891). Typen oksidien mittaukset on tehty kemiluminesenssiperiaatteella toimivilla analysaattoreilla (S.A. Environnement AC32M). Otsonimittaukset on tehty UV-absorptioon perustuvalla analysaattorilla (Thermo Environmental 49i). Hengitettävien hiukkasten jatkuvatoimiset mittaukset Kasarmipuistossa ja Maaherrankadulla on tehty mittalaitteilla, jotka mittaavat hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (TEOM, malli 14a). Mittalaitteissa on US-EPA-mallinen esierotin, jonka leikkausraja on 1 μm. Mittauksissa on käytetty korjauskerrointa,848. Kuuslahdessa ja Tasavallankadulla mittaukset on tehty mittalaitteilla, jotka perustuvat betasäteilyn absorptioon (S.A. Environnement MP11). Mittalaitteissa on EU-mallinen esierotin, jonka leikkausraja on 1 μm. Mittauksissa on käytetty korjauskerrointa,938. Siilinjärven Sorakujalla hengitettävien hiukkasten mittaus on tehty optisella Opsis-analysaattorilla. Mittauksessa on käytetty korjauskerrointa 1,343. Pienhiukkasten jatkuvatoimiset mittaukset Kasarmipuistossa ja Sorakujalla on tehty mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (Kasarmipuistossa TEOM, malli 14a, Sorakujalla TEOM, malli 145). Mittalaitteessa on US-EPAmallinen esierotin, jonka leikkausraja on 2,5 μm. Mittauksissa on käytetty korjausyhtälöä 1,9y - 1,681. Kaikki hengitettävien hiukkasten että pienhiukkasten pitoisuudet on ilmoitettu pitoisuutena vallitsevissa olosuhteissa. Haminalahden, Kasarmipuiston, Kuuslahden, Sorakujan, Tasavallankadun ja Sorsasalon mittausasemilla on ollut käytössä Vaisalan WXT52 sääasema, josta on saatu käyttöön asemakohtainen ilman lämpötila, tuulensuunta ja

81 nopeus, suhteellinen kosteus, paine ja sademäärä. 75 Jatkuvatoimisia mittauksia on ohjattu Envidas/Enview 2-ohjelmistolla. Mittaustulosten lopullinen käsittely on tehty Excel-taulukkolaskentaohjelman avulla. Ilmanlaatuindeksi on laskettu Enview/Envidas-ohjelmalla. Automaattisten rikkidioksidi-, typenoksidi- ja otsonianalysaattorien nolla ja aluetaso on tarkistettu automaattisesti kerran vuorokaudessa. Analysaattoreille on tehty monipistekalibrointi ja toimintakunnon tarkempi tarkistus neljästi vuodessa. Kalibrointitulosten pohjalta on mittaustulokset tarvittaessa korjattu tai hylätty. Jatkuvatoimisten hiukkasmittalaitteiden virtaamat ja ns. vaakavakiot sekä apusuureiden (lämpötila ja paine) mittaus on tarkistettu kahdesti vuodessa. Osiris-mittalaitteen virtaamat on tarkistettu kuukauden välein ja laitteen esisuodatin on vaihdettu kuukauden välein. Mittalaitteet on huollettu (laite-edustajan perushuolto) laatujärjestelmän huoltoohjelman mukaisesti. Mittausten epävarmuus (%), mittausten ajallinen kattavuus ja mittausaineiston vähimmäismäärä täyttivät ilmanlaatuasetuksen 79/217 liitteen 8 mukaiset jatkuvien mittausten vaatimukset. Jatkuvatoimisten mittausten validiteetti oli seuraava MITTAUSTEN VALIDITEETTI (%) VUONNA 218 Haminalahti TRS 89 Kasarmipuisto NO2 98 Kasarmipuisto PM1 93 Kasarmipuisto PM Kasarmipuisto O3 93 Kuuslahti SO2 96 Kuuslahti PM1 94 Maaherrankatu NO2 99 Maaherrankatu PM1 99 Sorakuja NO2 96 Sorakuja PM1 95 Sorakuja PM2,5 95 Sorsasalo SO2 98 Sorsasalo PM1 1 Sorsasalo TRS 1 Tasavallankatu NO2 1 Tasavallankatu PM1 1

82 76 LIITE 5 Tärkeimpien epäpuhtauksien päästöt Kuopiossa v

83 77 RIKKIDIOKSIDIN (SO 2 ) JA HAISEVIEN RIKKIYHDISTEIDEN (TRS) PÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUOSINA (yksikkö tonnia) ATRIA OYJ JUANKOSKEN BIOLÄMPÖ OY KUOPION ENERGIA OY YHT Haapaniemi Iloharju 3 3 <1 <1 < < <1 <1 <1 <1 <1 Jynkkä 4 < <1 Kelloniemi <1 < <1 < Litmanen <1 < Neulamäki Niirala <1 < < <1 <1 <1 1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 < <1 1 <1 Pitkälahti 1 <1 1 <1 <1 - <1 - - <1 <1 <1 <1 - <1 <1 <1 <1 <1 <1 1 <1 <1 <1 4 <1 <1 Päiväranta < <1 <1 <1 <1 Rautaniemi <1 <1 <1 <1 <1 <1 Saarijärvi < <1 KUOPION SAHA OY LEMMINKÄINEN OY Sorsasalon asfalttiasema MONDI POWERFLUTE OY SO TRS (rikkinä) NORDKALK OYJ, NILSIÄN KVARTSI < <1 <1 OSUUSKUNTA PROMILK PREMIUM BOARD FINLAND OY SASMO LEVY OY Särkilahden voimalaitos Särkilahden lastulevytehdas SASMOX OY SAVON VOIMA OYJ YHT Puusepäntie, Nilsiä <1 <1 <1 <1 Ukko-Paavontie, Nilsiä Laitisenmäentie, Nilsiä 3 7 <1 <1 <1 Simolantie, Nilsiä <1 <1 1 Sääskiniementie 487, Nilsiä <1 - <1 <1 1 1 Sääskiniementie 59, Nilsiä <1 Opintie, Juankoski < Paasikoskentie, Juankoski Terveystie, Juankoski <1 1 Lämpökuja, Karttula 4 Teollisuustie, Karttula SCANTARP OY AB SIBELCO NORDIC OY AB <1 <1 1 <1 <1 <1 <1 1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 SKANSKA INDUSTRIAL SOLTIONS OY <1 < UPM-KYMMENE WOOD OY TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT

84 78 TYPEN OKSIDIEN (NO X ) JA AMMONIAKIN (NH 3 ) PÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUOSINA (yksikkö tonnia) ATRIA OYJ JUANKOSKEN BIOLÄMPÖ OY KARELIA UPOFLOOR OY KUOPION ENERGIA OY YHT Haapaniemi Iloharju <1 <1 <1 1 <1 <1 < <1 <1 <1 <1 Jynkkä <1 Kelloniemi <1 < <1 < <1 Litmanen 8 - <1 < Neulamäki < Niirala <1 < < <1 < <1 1 1 <1 1 1 < <1 Pitkälahti 1 <1 1 <1 <1 - <1 - - <1 < <1 <1 <1 <1 <1 <1 1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 Päiväranta <1 <1 < <1 <1 <1 <1 Rautaniemi 2 2 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 Saarijärvi < <1 2 4 < <1 KUOPION SAHA OY LEMMINKÄINEN OY Sorsasalon asfalttiasema MONDI POWERFLUTE OY NOx NH NORDKALK OYJ, NILSIÄN KVARTSI OSUUSKUNTA PROMILK <1 PREMIUM BOARD FINLAND OY SASMO LEVY OY Särkilahden voimalaitos Särkilahden lastulevytehdas SASMOX OY SAVON VOIMA OYJ YHT < Puusepäntie, Nilsiä < <1 <1 <1 <1 Ukko-Paavontie, Nilsiä Laitisenmäentie, Nilsiä Simolantie, Nilsiä <1 <1 <1 Sääskiniementie 487, Nilsiä < Sääskiniementie 59, Nilsiä <1 Opintie, Juankoski <1 < Paasikoskentie, Juankoski <1 Terveystie, Juankoski 2 <1 <1 <1 1 Lämpökuja, Karttula 4 Teollisuustie, Karttula SCANTARP OY AB SIBELCO NORDIC OY AB SKANSKA INDUSTRIAL SOLTIONS OY 1 1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 < < <1 <1 UPM-KYMMENE WOOD OY TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT

85 79 HIILIMONOKSIDIN PÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUOSINA (yksikkö tonnia) TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT

86 8 HIUKKASPÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUOSINA (yksikkö tonnia) ATRIA OYJ YHT JUANKOSKEN BIOLÄMPÖ OY KARELIA UPOFLOOR OY KUOPION ENERGIA OY YHT Haapaniemi Iloharju <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 - <1 <1 1 <1 <1 1 <1 <1 <1 - <1 <1 <1 < <1 <1 <1 <1 <1 Jynkkä <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 Kelloniemi <1 < Litmanen < < Neulamäki Niirala <1 < < <1 <1 <1 <1 - <1 - - <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 Pitkälahti <1 <1 <1 <1 <1 - <1 - - <1 <1 <1 < <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 Päiväranta <1 <1 <1 <1 <1 1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 Rautaniemi <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 Saarijärvi < <1 <1 <1 <1 1 <1 1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 < <1 <1 <1 <1 <1 <1 KUOPION SAHA OY LEMMINKÄINEN OY Sorsasalon asfalttiasema <1 <1 5 < <1 1 <1 < MONDI POWERFLUTE OY NORDKALK OYJ, NILSIÄN KVARTSI < OSUUSKUNTA PROMILK PELASTUSOPISTON HARJOITUSALUE PREMIUM BOARD FINLAND OY <1 SASMO LEVY OY YHT SASMOX OY SAVON VOIMA OYJ YHT <1 1 <1 <1 <1 <1 < < Puusepäntie, Nilsiä <1 1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 Ukko-Paavontie, Nilsiä Laitisenmäentie, Nilsiä Simolantie, Nilsiä 1 6 <1 <1 <1 <1 Sääskiniementie 487, Nilsiä 1 1 <1 - < Sääskiniementie 59, Nilsiä 1 <1 - <1 Opintie, Juankoski 1 1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 < Paasikoskentie, Juankoski <1 5 <1 1 <1 2 <1 Terveystie, Juankoski <1 <1 <1 <1 <1 Lämpökuja, Karttula 1 Teollisuustie, Karttula SCANTARP OY AB < <1 1 SIBELCO NORDIC OY AB <1 <1 <1 1 1 <1 <1 1 1 <1 1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 SKANSKA INDUSTRIAL SOLTIONS OY <1 <1 9 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 1 <1 <1 1 1 <1 <1 < UPM-KYMMENE WOOD OY < TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT

87 81 HIILIVETYPÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUOSINA (yksikkö tonnia) BELLA VENEET OY Siikaranta <1 2 4 Väliköntie FENESTRA OY JELD-WEN SUOMI OY KUOPION ENERGIA OY Kumpusaaren öljyvarasto OY SCANTARP AB liuottimet pehmittimet < <1 1 ST 1 Kelloniemen öljyvarasto SUOMEN PETROOLI OY Kelloniemen öljyvarasto < UPM-KYMMENE WOOD OY TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT

88 82 LIITE 6 Tärkeimpien epäpuhtauksien päästöt Siilinjärvellä v

89 83 RIKKIYHDISTEIDEN (SO 2, SO 3 JA SO 4 ) PÄÄSTÖT SIILINJÄRVELLÄ VUOSINA (yksikkö tonnia) ADVEN OY, Rissala LUJABETONI OY SAVON VOIMA LÄMPÖ OY YHT Ahmontie Harjamäki <1 <1 <1 <1 1 Leppäkaarteentie <1 - <1 - <1 <1 < <1 <1 - <1 <1 Risulantie <1 <1 <1 Simpantie <1 <1 <1 <1 <1 Sulkavantie <1 <1 <1 <1 1 <1 <1 <1 Takojantie Tiprusniemi <1 <1 <1 <1 <1 <1 YARA SUOMI OY YIT INFRA OY, Räimän asfalttiasema TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT

90 84 TYPEN OKSIDIEN (NO X JA N 2 O) SEKÄ AMMONIUM- JA NITRAATTITYPEN PÄÄSTÖT SIILINJÄRVELLÄ VUOSINA (yksikkö tonnia) ADVEN OY, Rissala LUJABETONI OY SAVON VOIMA LÄMPÖ OY YHT Ahmontie 4 1 < Harjamäki <1 Leppäkaarteentie <1 <1 <1 < <1 <1 - <1 <1 <1 Risulantie <1 1 <1 <1 <1 Simpantie <1 <1 <1 <1 <1 <1 Sulkavantie <1 <1 <1 1 <1 <1 <1 <1 Takojantie Tiprusniemi < YARA SUOMI OY YIT INFRA OY, Räimän asfalttiasema TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT

91 85 HIILIMONIKSIDIN PÄÄSTÖT SIILINJÄRVELLÄ VUOSINA (yksikkö tonnia) TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT

92 86 HIUKKASPÄÄSTÖT SIILINJÄRVELLÄ VUOSINA (yksikkö tonnia) ADVEN OY, Rissala <1 LUJABETONI OY SAVON VOIMA LÄMPÖ OY YHT < Ahmontie 1 <1 < Harjamäki <1 <1 <1 <1 1 < <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 Leppäkaarteentie <1 <1 1 1 <1 <1 <1 < <1 <1 - <1 <1 Risulantie < <1 <1 <1 1 1 <1 <1 <1 <1 <1 - <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 Simpantie <1 < <1 <1 <1 <1 <1 <1 Sulkavantie <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 Takojantie 12-9 <1 1 1 < Tiprusniemi < <1 <1 1 1 <1 1 YARA SUOMI OY YIT INFRA OY, Räimän asfalttiasema TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT

93 87 HIILIVETYPÄÄSTÖT SIILINJÄRVELLÄ VUOSINA (yksikkö tonnia) TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT

94 88 Liite 7 TUNNUSLUVUT VUOSIEN MITTAUKSISTA RIKKIDIOKSIDIN TUNTIARVOT (ug/m 3 ) (99. prosentin persentiili) SORSASALOSSA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Ohjearvo RIKKIDIOKSIDIN TUNTIARVOT (ug/m 3 ) (99. prosentin persentiili) KUUSLAHDESSA Tammikuu 1 Helmikuu 2 Maaliskuu 2 Huhtikuu 2 Toukokuu 3 Kesäkuu 4 Heinäkuu 1 Elokuu 5 Syyskuu 2 Lokakuu 2 Marraskuu 6 Joulukuu 4 Ohjearvo 25

95 89 RIKKIDIOKSIDIN VUOROKAUSIARVOT (ug/m 3 ) (toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) SORSASALOSSA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Ohjearvo RIKKIDIOKSIDIN VUOROKAUSIARVOT (ug/m 3 ) (toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) KUUSLAHDESSA Tammikuu 1 Helmikuu 1 Maaliskuu 2 Huhtikuu 1 Toukokuu 1 Kesäkuu 1 Heinäkuu 1 Elokuu 2 Syyskuu 1 Lokakuu 1 Marraskuu 1 Joulukuu 4 Ohjearvo 8 RIKKIDIOKSIDIN 25. KORKEIN TUNTIKESKIARVO (ug/m3) SORSASALOSSA korkein tuntikeskiarvo Raja-arvo RIKKIDIOKSIDIN 25. KORKEIN TUNTIKESKIARVO (ug/m3) KUUSLAHDESSA korkein tuntikeskiarvo 6 Raja-arvo 35 RIKKIDIOKSIDIN 4. KORKEIN VUOROKAUSIKESKIARVO (ug/m3) SORSASALOSSA korkein vuorokausikeskiarvo Raja-arvo

96 RIKKIDIOKSIDIN 4. KORKEIN VUOROKAUSIKESKIARVO (ug/m3) KUUSLAHDESSA korkein vuorokausikeskiarvo 2 Raja-arvo RIKKIDIOKSIDIN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) SORSASALOSSA Vuosikeskiarvo 3 2 3,1 2,4 2,7 1,9 1,9 1,7 2,3 Raja-arvo RIKKIDIOKSIDIN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) KUUSLAHDESSA Vuosikeskiarvo,5 Raja-arvo 2 RIKKIDIOKSIDIN TALVIKAUDEN KESKIARVO (ug/m3) SORSASALOSSA Talvikauden keskiarvo 3 2,4 2,8 2,2 2,3 2,4 1,6 1,2 1,2 Raja-arvo TYPPIDIOKSIDIN TUNTIARVOT (ug/m 3 ) (99. prosentin persentiili) KUOPION KASARMIPUISTOSSA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu (*) Ohjearvo (*) = tulos ei ole tilastollisesti edustava

97 91 TYPPIDIOKSIDIN TUNTIARVOT (ug/m 3 ) (99. prosentin persentiili) KUOPION MAAHERRANKADULLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu (*) Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Ohjearvo (*) = tulos ei tilastollisesti edustava TYPPIDIOKSIDIN TUNTIARVOT (ug/m 3 ) (99. prosentin persentiili) KUOPION TASAVALLANKADULLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Ohjearvo TYPPIDIOKSIDIN TUNTIARVOT (ug/m 3 ) (99. prosentin persentiili) SORAKUJALLA Tammikuu 57 Helmikuu 72 Maaliskuu 76 Huhtikuu 71 Toukokuu 5 Kesäkuu 3 Heinäkuu 42 Elokuu 3 Syyskuu 43 Lokakuu 5 Marraskuu 53 Joulukuu 31 (*) Ohjearvo 15 (*) = tulos ei ole tilastollisesti edustava

98 92 TYPPIDIOKSIDIN VUOROKAUSIARVOT (ug/m 3 ) (toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) KUOPION KASARMIPUISTOSSA Tammikuu Helmikuu 48 (*) Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu (*) Ohjearvo (*) = tulos ei tilastollisesti edustava TYPPIDIOKSIDIN VUOROKAUSIARVOT (ug/m 3 ) (toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) KUOPION MAAHERRANKADULLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 48 (*) Ohjearvo (*) = tulos ei tilastollisesti edustava TYPPIDIOKSIDIN VUOROKAUSIARVOT (ug/m 3 ) (toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) KUOPION TASAVALLANKADULLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Ohjearvo

99 93 TYPPIDIOKSIDIN VUOROKAUSIARVOT (ug/m 3 ) (toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) SORAKUJALLA Tammikuu 23 Helmikuu 41 Maaliskuu 34 Huhtikuu 28 Toukokuu 19 Kesäkuu 11 Heinäkuu 16 Elokuu 13 Syyskuu 13 Lokakuu 18 Marraskuu 2 Joulukuu 14 (*) Ohjearvo 7 (*) = tulos ei ole tilastollisesti edustava TYPPIDIOKSIDIN 19. KORKEIN TUNTIKESKIARVO (ug/m3) KUOPION KASARMIPUISTOSSA Korkein tuntikeskiarvo Raja-arvo TYPPIDIOKSIDIN 19. KORKEIN TUNTIKESKIARVO (ug/m3) KUOPION MAAHERRANKADULLA Korkein tuntikeskiarvo Raja-arvo TYPPIDIOKSIDIN 19. KORKEIN TUNTIKESKIARVO (ug/m3) KUOPION TASAVALLANKADULLA Korkein tuntikeskiarvo Raja-arvo TYPPIDIOKSIDIN 19. KORKEIN TUNTIKESKIARVO (ug/m3) SORAKUJALLA Korkein tuntikeskiarvo 78 Raja-arvo 2

100 94 TYPPIDIOKSIDIN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) KUOPION KASARMIPUISTOSSA Vuosikeskiarvo Raja-arvo TYPPIDIOKSIDIN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) KUOPION MAAHERRANKADULLA Vuosikeskiarvo Raja-arvo TYPPIDIOKSIDIN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) KUOPION TASAVALLANKADULLA Vuosikeskiarvo Raja-arvo TYPPIDIOKSIDIN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) SORAKUJALLA Vuosikeskiarvo 11 Raja-arvo 4 TYPEN OKSIDIEN (NO + NO 2 ) VUOSIKESKIARVO (ug/m3) KUOPION KASARMIPUISTOSSA Vuosikeskiarvo ,2 15,2 17,8 19,2 18,1 16,7 Raja-arvo TYPEN OKSIDIEN (NO + NO 2 ) VUOSIKESKIARVO (ug/m3) KUOPION MAAHERRANKADULLA Vuosikeskiarvo ,6 27,3 25, 23,6 22,4 22,2 Raja-arvo TYPEN OKSIDIEN (NO + NO 2 ) VUOSIKESKIARVO (ug/m3) KUOPION TASAVALLANKADULLA Vuosikeskiarvo ,2 45,3 44,4 47, 45,1 35,8 Raja-arvo TYPEN OKSIDIEN (NO + NO 2 ) VUOSIKESKIARVO (ug/m3) SORAKUJALLA Vuosikeskiarvo 18,3 Raja-arvo 3

101 95 OTSONIN KORKEIMMAT TUNTIKESKIARVOT (ug/m3) KASARMIPUISTOSSA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu (*) Joulukuu (*) (*) Tiedottamiskynnys (*) = tulos ei ole tilastollisesti edustava OTSONIN KORKEIMMAT 8 TUNNIN KESKIARVOT (ug/m3) KASARMIPUISTOSSA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu (*) Joulukuu (*) (*) Tavoitearvo (*) = tulos ei ole tilastollisesti edustava OTSONIN AOT4-ARVOT (ug/m3h) KASARMIPUISTOSSA AOT4-arvo Tavoitearvo HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT (ug/m 3 ) (toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) KUOPION KASARMIPUISTOSSA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu (*) Ohjearvo (*) = tulos ei ole tilastollisesti edustava

102 96 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT (ug/m 3 ) (toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) KUOPION MAAHERRANKADULLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu (*) Elokuu Syyskuu (*) Lokakuu Marraskuu Joulukuu Ohjearvo (*) = tulos ei ole tilastollisesti edustava HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT (ug/m 3 ) (toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) KUOPION TASAVALLANKADULLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu (*) 14, Ohjearvo (^) = tulos ei ole tilastollisesti edustava HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT (ug/m 3 ) (toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) SORAKUJALLA Tammikuu 7 Helmikuu 17 Maaliskuu 26 Huhtikuu 117 Toukokuu 34 Kesäkuu 15 Heinäkuu 19 Elokuu 13 Syyskuu 12 Lokakuu 15 Marraskuu 12 Joulukuu 7 (*) Ohjearvo 7 (*) = tulos ei ole tilastollisesti edustava

103 97 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT (ug/m 3 ) (toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) YARA SUOMI OY:N KAIVOSALUEEN YMPÄRISTÖSSÄ Pahkamäki Murtomäki Kuuslahti Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu (*) Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 14* 8 24 Ohjearvo (*) = tulos ei ole tilastollisesti edustava HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN 36. KORKEIN VUOROKAUSIKESKIARVO (ug/m3) KUOPION KASARMIPUISTOSSA Korkein vuorokausikeskiarvo Raja-arvo HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN 36. KORKEIN VUOROKAUSIKESKIARVO (ug/m3) KUOPION MAAHERRANKADULLA Korkein vuorokausikeskiarvo Raja-arvo HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN 36. KORKEIN VUOROKAUSIKESKIARVO (ug/m3) KUOPION TASAVALLANKADULLA Korkein vuorokausikeskiarvo Raja-arvo HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN 36. KORKEIN VUOROKAUSIKESKIARVO (ug/m3) SORAKUJALLA Korkein vuorokausikeskiarvo 19 Raja-arvo 5 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN 36. KORKEIN VUOROKAUSIKESKIARVO (ug/m3) YARA SUOMI OY:N KAIVOSALUEEN YMPÄRISTÖSSÄ Pahkamäki 2Murtomäki Kuuslahti Korkein vuorokausikeskiarvo Raja-arvo 5 5 5

104 98 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIRAJA-ARVON YLITYKSET (kpl/a) KUOPION KASARMIPUISTOSSA Ylitysten määrä Sallitut ylitykset HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIRAJA-ARVON YLITYKSET (kpl/a) KUOPION MAAHERRANKADULLA Ylitysten määrä Sallitut ylitykset HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIRAJA-ARVON YLITYKSET (kpl/a) KUOPION TASAVALLANKADULLA Ylitysten määrä Sallitut ylitykset HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIRAJA-ARVON YLITYKSET (kpl/a) SORAKUJALLA Ylitysten määrä 1 Sallitut ylitykset 35 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIRAJA-ARVON YLITYKSET (kpl/a) YARA SUOMI OY:N KAIVOSALUEEN YMPÄRISTÖSSÄ Pahkamäki Murtomäki Kuuslahti Ylitysten määrä 4 3 Sallitut ylitykset HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) KUOPION KASARMIPUISTOSSA Vuosikeskiarvo Raja-arvo HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) KUOPION MAAHERRANKADULLA Vuosikeskiarvo Raja-arvo HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) KUOPION TASAVALLANKADULLA Vuosikeskiarvo Raja-arvo HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) SORAKUJALLA Vuosikeskiarvo 1 Raja-arvo 4

105 99 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) YARA SUOMI OY:N KAIVOSALUEEN YMPÄRISTÖSSÄ PahkamäkMurtomäki Kuuslahti Vuosikeskiarvo Raja-arvo PIENHIUKKASTEN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) KUOPIOSSA Kasarmipuisto 6,6 6,8 6,6 5,3 5,9 4,5 5,3 3,1 3,5 Niirala 5,5 Altistumisen pitoisuuskatto 8,5 8,5 8,5 8,5 8,5 8,5 8,5 8,5 8,5 PIENHIUKKASTEN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) SORAKUJALLA Sorakuja 5,9 Altistumisen pitoisuuskatto 8,5 PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN VUOROKAUSIARVOT (ug/m 3 ) (toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) SORSASALOSSA Tammikuu,6 1,1 1, 1,,7,9,9 1,8,9 Helmikuu 1, 1,4 1,7 1,2 1,3,8 1, 1,2 1,2 Maaliskuu,9 1,6 2,2,7,7 1,2,9,8,7 Huhtikuu 1,8 2, 2,4,8,8,6 3,2,5,8 Toukokuu 1,4 1,8 2,7 1,6 1,4,7 1,6 1,3,8 Kesäkuu,3,9 1,9 1,2,5 1.2 (*),7 1,5 1,1 Heinäkuu 1, 1,9 2,2 1,,5 1,4,8,8 1, Elokuu,4,7,6,7,6,9 1,1,9 1,1 Syyskuu,6,6,5 1,8,8,7 1,6 1, 1,2 Lokakuu,5,8,5 1,1,4,2,3 1,,9 Marraskuu,3 1,2.6 (*),6,4 1,1 1,,7 1,3 Joulukuu 1, 1,6 4,4,7,6,6,6 1,4,6 Ohjearvo (*) = tulos ei ole tilastollisesti edustava PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN VUOROKAUSIARVOT (ug/m 3 ) (toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) HAMINALAHDESSA Tammikuu 7,1 18, 4,1 7,4 1,9 1,1 Helmikuu 5,1 1,1 1,1 2,9 1,2 2,3 Maaliskuu 12,8 3,1 7,2 3,9 1,3 1,8 Huhtikuu 6,4 4,3 2,1 3,8,9 2,9 Toukokuu 1,9 3,1 3,6 4,9,9 3,6 Kesäkuu 2,5 1,9 2,3 3,4,6 4, Heinäkuu 1,2 3,5 4, 2,5 3, Elokuu 1,5 5,3 2,3 3,8,6 1,6 Syyskuu 2,5 5, 1,7 1.5 (*),8,6 Lokakuu 2,8 3,,7 1,5 1,2,6 Marraskuu 1,6,9 1,1,6 1,2,5 Joulukuu 1,3 3,6 1,1 1,4,8,8,8 Ohjearvo (*) = tulos ei ole tilastollisesti edustava

106 1 Liite 8 Saastetuuliruusut Saastetuuliruusuista ilmenevät asema- ja komponenttikohtaisesti mitatut pitoisuudet tuulensuuntien ja tuulennopeuksien suhteen

107 11

108 12

109 13

110 14

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta helmikuulta 2018

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta helmikuulta 2018 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 17 - helmikuulta 18 YHTEENVETO TULOKSISTA Kuopion, Varkauden ja Siilinjärven ilmanlaatu heikkeni selvästi lauhan loppusyksyn

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Kevään alku maaliskuussa oli sääolosuhteiltaan melko tavanomainen, mutta huhtikuussa

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Heinäkuu oli yleisilmeeltään kolea. Sademäärä Pohjois-Savossa oli ajankohtaan nähden varsin

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Touko- ja kesäkuu olivat molemmat ajankohtaan nähden selvästi koleampia. Touko-

Lisätiedot

Kuopion seudun ilmanlaatu vuonna 2017

Kuopion seudun ilmanlaatu vuonna 2017 Kuopion seudun ilmanlaatu vuonna 2017 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut JPP-Kalibrointi Ky Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 ng/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä nanogrammaa

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Alkutalven lauha säätyyppi jatkui tammi- ja helmikuussakin. Tammikuun keskilämpötila

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli

Lisätiedot

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatu vuonna 2016

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatu vuonna 2016 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatu vuonna 2016 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut JPP-Kalibrointi Ky Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 ng/m 3 AOT40 BaP BC C5H6 CO NMVOC NH3

Lisätiedot

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2014

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2014 Kuopion ilmanlaatu vuonna 2014 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut JPP-Kalibrointi Ky TIIVISTELMÄ Vuonna 2014 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 700 t, typen oksidien päästöt

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu

Lisätiedot

Jyväskylän ilmanlaatu vuosina

Jyväskylän ilmanlaatu vuosina Jyväskylän ilmanlaatu vuosina 2015-2017 JPP-Kalibrointi Ky 2018 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut altistus pitoisuustasolle, joka ylittää 40 ppb

Lisätiedot

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2014

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2014 Kuopion ilmanlaatu vuonna 4 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut JPPKalibrointi Ky TIIVISTELMÄ Vuonna 4 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 7 t, typen oksidien päästöt noin t,

Lisätiedot

KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020

KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020 KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 216-22 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Kuopio 215 TIIVISTELMÄ Tähän katsaukseen on koottu yhteenveto

Lisätiedot

KATSAUS KUOPION ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE

KATSAUS KUOPION ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE KATSAUS KUOPION ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 216-22 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Kuopio 215 TIIVISTELMÄ Tähän katsaukseen on koottu yhteenveto ilmaan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ILMANLAATU

JYVÄSKYLÄN ILMANLAATU JYVÄSKYLÄN ILMANLAATU YHTEENVETORAPORTTI 0-04 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI JULKAISU /05 RAKENTAMINEN JA YMPÄRISTÖ TIIVISTELMÄ Tässä yhteenvedossa on esitetty Jyväskylän ilmanlaadun mittausten yhteenveto vuosilta

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2017

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2017 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2017 JPP-Kalibrointi Ky 2018 ISSN-L 1798-2820 ISSN 1798-2820 (painettu) ISSN 1798-2839 (verkkojulkaisu) kansikuva: https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/fb3e146d-eabb-

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2018

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2018 VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2018 PÄÄTE Kuopion kaupunki Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut JPP Kalibrointi Ky 2019 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 AOT40 BaP C5H6 CO NMVOC NH3 NO NO2 NOx

Lisätiedot

JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2016

JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2016 JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2016 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2017 Määritelmiä, yksiköitä ja 1 symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut altistus pitoisuustasolle, joka ylittää 40 ppb (80

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAATU VUONNA 2018

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAATU VUONNA 2018 ÄÄNEKOSKEN ILMANLAATU VUONNA 2018 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2019 Määritelmiä, yksiköitä ja 2 symboleita µg/m 3 AOT40 BaP C5H6 CO NMVOC NH3 NO NO2 NOx O3 PAH PM mikrogrammaa kuutiometrissä kumuloitunut altistus

Lisätiedot

JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2014 PÄÄTE

JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2014 PÄÄTE JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2014 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2015 TIIVISTELMÄ Vuonna 2014 typen oksidien päästöt Jämsässä olivat hieman vajaa 1 100 t ja hiukkaspäästöt noin 335 t. Merkittävimmät typenoksidien

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2016

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2016 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2016 JPP-Kalibrointi Ky 2017 ISSN-L 1798-2820 ISSN 1798-2820 (painettu) ISSN 1798-2839 (verkkojulkaisu) kansikuva: http://www.toisinsanoen.fi/artikkelit/ihmisteneurooppa/2014/05/onko-kaupungin-politiikkaa-silleen-jaettaeminen

Lisätiedot

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2012

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2012 Kuopion ilmanlaatu vuonna 2012 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut JPP-Kalibrointi Ky TIIVISTELMÄ Vuonna 2012 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 1 100 t, typen oksidien päästöt

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2016 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut

Lisätiedot

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2011

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2011 Kuopion ilmanlaatu vuonna 2011 KUOPION KAUPUNKI Ympäristönsuojelupalvelut JPP-Kalibrointi Ky TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 1 300 t, typen oksidien päästöt noin 2 500

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAATU VUONNA 2016

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAATU VUONNA 2016 ÄÄNEKOSKEN ILMANLAATU VUONNA 2016 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2017 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut altistus pitoisuustasolle, joka ylittää 40 ppb

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAATU VUONNA 2017

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAATU VUONNA 2017 ÄÄNEKOSKEN ILMANLAATU VUONNA 2017 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2018 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita 2 µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut altistus pitoisuustasolle, joka ylittää 40 ppb

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2011-2015 JPP-Kalibrointi Ky 2016 ISSN-L 1798-2820 ISSN 1798-2820 (painettu) ISSN 1798-2839 (verkkojulkaisu) kansikuva: www.momjunction.com Määritelmiä, yksiköitä

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035

Lisätiedot

JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2015

JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2015 JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2016 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut altistus pitoisuustasolle, joka ylittää 40 ppb (80

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 PÄÄTE RVEYS JPP Kalibrointi Ky 2012 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1000 t, hiukkaspäästöt

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004 KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin

Lisätiedot

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2010

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2010 Kuopion ilmanlaatu vuonna 2010 KUOPION KAUPUNKI Ympäristöpalvelut JPP-Kalibrointi Ky TIIVISTELMÄ Vuonna 2010 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 1 900 t, typen oksidien päästöt noin 2 800 t, hiilimonoksidipäästöt

Lisätiedot

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 199- ja 2-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 21-215 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus 29 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1 Ilman epäpuhtauksien terveys-

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMIEN LAADINTA POHJOIS-SAVON ALUEELLE

ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMIEN LAADINTA POHJOIS-SAVON ALUEELLE ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMIEN LAADINTA POHJOIS-SAVON ALUEELLE Ilmanlaadun 21. mittaajatapaaminen 15.4.2015, Rauma, Kuopion kaupunki/alueelliset ympäristönsuojelupalvelut ILMANLAADUN SEURANTA POHJOIS-SAVOSSA

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ huhtikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin

Lisätiedot

Form 0 att ea79657.xls; 1/67

Form 0 att ea79657.xls; 1/67 Form 0 att04062410534118469ea79657.xls; 1/67 Lomake. ilmanlaadun arvioinnista ja hallinnasta annetun neuvoston direktiivin 96/62/EY, ilmassa olevien rikkidioksidin, typpidioksidin ja typen oksidien, hiukkasten

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat

Lisätiedot

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa tyydyttävä tai välttävä ja muilla asemilla tyydyttävä lukuun ottamatta

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli ssa, ssa, Turun Orikedolla ja Paraisilla hyvä. ssa tavallisin laatuluokitus

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä kaikilla muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ toukokuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa hyvä Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa. Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä

Lisätiedot

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus syyskuussa oli kaikilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan erittäin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvää vähintään 91 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella yleisin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus lokakuussa oli Turun Kauppatorilla tyydyttävä ja kaikilla muilla mittausasemilla hyvä. Orikedon

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli kaikilla asemilla hyvä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan ksi ssa ja välttäväksi

Lisätiedot

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli ssa ja Paraisilla hyvä, ssa hyvä tai tyydyttävä ja muilla mittausasemilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa hyvä kaikilla muilla asemilla paitsi Paraisilla välttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ huhtikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Kaarinassa

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvä vähintään 74 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella ilmanlaatu

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 JPP Kalibrointi Ky 2011 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa Turun Kauppatorilla, Raisiossa sekä Paraisilla tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2013

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2013 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2013 JPP-Kalibrointi Ky 2014 ISSN-L 1798-2820 ISSN 1798-2820 (painettu) ISSN 1798-2839 (verkkojulkaisu) TIIVISTELMÄ Vuonna 2013 typen oksidien päästöt Pohjois-Kymenlaakson

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla,

Lisätiedot

heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus heinäkuussa oli ssa hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 3165/11.01.01/2013 77 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. (09) 816 24849 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli heinäkuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2013 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristöpalvelut Katja Sippola 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2013 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ toukokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 1 / 1 2682/2016 11.01.01 72 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2013

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2013 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2013 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2014 TIIVISTELMÄ Vuonna 2013 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 900 t, hiukkaspäästöt

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Jyväskylän ilmantarkkailun vuosiraportti 2016 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 1 2 JYVÄSKYLÄN ILMANLAADUN

Lisätiedot

ILMANLAATU JA ENERGIA 2019 RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA

ILMANLAATU JA ENERGIA 2019 RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA ILMANLAATU JA ENERGIA RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Rauman Sinisaaressa tammi kesäkuussa RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatu vuonna 2004

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatu vuonna 2004 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatu vuonna 2004 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskuksen julkaisu 1/2005 JPP-Kalibrointi Ky 1 TIIVISTELMÄ Vuonna 2004 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat 3 790 t, typen oksidien

Lisätiedot

YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI

YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI Valkeakosken kaupunki Ympäristönsuojelu PL 2 (Sääksmäentie 2) 3761 VALKEAKOSKI YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI HEINÄ-SYYSKUU 215 2 Yhteenveto ilmanlaadusta neljännesvuosijaksolla heinä-syyskuu: Valkeakosken kaupungin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 84. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 84. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 21.08.2014 Sivu 1 / 1 3088/11.01.01/2014 84 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot