Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä OL -KR2. OL-KR3,0L-KR4,0L-KR5,0L-KR8, OL -KR9 ja OL -KR 10 vuonna 1997

Transkriptio

1 Työraportti 98-2 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä OL -KR2. OL-KR,L-KR4,L-KR5,L-KR8, OL -KR9 ja OL -KR vuonna 997 Jouko Helenius Virpi Karttunen Eliisa Hatanpää Raija Mäkinen Marraskuu 998 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FI- HELSIKI, FILAD Tel Fax

2 IMATRA VOIMA OY IVO Teknologiakeskus Org. yksikkö/laatija Y mpäristötekniikka/j.helenius, V.Karttunen Jakelu: Posiva Oy Avainsanat pohjavesi, näytteenotto, analyysit Asiakirjan nimi ja numero TYÖRAPORTTI Hyväksyjä Korvaa Sivu () Arkistotunnus TECH-4-4 Pvm /J.II.. q r /.il ;g Pvm Sailytysmka, v. ::;7 Os POHJAVESIÄYTTEIDE OTTO EURAJOE OLKILUODO KAIRAREI'ISTÄ OL-KR2, OL-KR, OL-KR4, OL-KR5, OL-KR8, OL-KR9 JA OL-KRlO VUOA 997 Imatran Voima Oy 998 IIVOI YHTIÖT d: \user\ ord\posiva \olves irap97 etu. doc

3 Työraportti 98-2 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä DL -KR2. OL-KR,L-KR4.L-KR5.L-KR8, DL -KR9 ja DL -KR vuonna 997.Jouko Helenius Virpi Karttunen Eliisa Hatanpää Raija Mäkinen IVO Teknologiakeskus Marraskuu 998 Pesivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

4 POHJA VESIÄYTTEIDE OTTO EURAJOE OLKILUODO KAIRAREI'ISTÄ OL-KR2, OL-KR, OL-KR4, OL-KR5, OL-KR8, OL-KR9 JA OL-KRlO VUOA 997 TIIVISTELMÄ Olkiluodon tutkimusalueelia kerättiin vuoden 997 aikana 7 vesinäytettä syvistä kairanrei'istä. äytteiden avulla on tarkoitus tutkia mm. pohjaveden laatua syvällä kallioperässä. Kuusi näytettä otettiin avoimista kairanrei'istä P A VE- näytteenottolaitteistolla. L-KR5 :n näyte otettiin monitulppalaitteiston kiinteällä pumpulla. Osasta P A VB-näytteitä tutkittiin myös vedessä esiintyviä mikrobeja. Tässä raportissa esitetään vesinäytteiden otto ja analyysitulokset Olkiluodon rei'istä OL-KR2, OL-KR, OL-KR4, OL-KR5, OL-KR8, OL-KR9 ja OL-KR vuonna 997. Avainsanat paikkatutkimukset, pohjavesi, näytteenotto

5 GROUDWATER SAMPLIG FROM DEEP BOREHOLES OL KR2, OL-KR, OL-KR4, OL-KR5, OL-KR8, OL-KR9 AD OL KRlO AT OLKILUOTO, EURAJOKI I 997 ABSTRACT In 997 groundater as sampled at Olkiluoto from deep boreholes OL-KR2, OL KR, OL-KR5, OL-KR8, OL-KR9 and OL-KR. The aim ofthe sampling is to produce input data for geochemical modelling and performance assessment. Six of the samples ere taken from open boreholes ith the PAVE sampler. The OL-KR5 sample as collected ith the membrane pump of the multipacker instrument. This study presents sampling methods and results of laboratory analyses of the groundater samples taken at Olkiluoto in 997. Keyords: site investigation, groundater, sampling

6 4 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä Abstract YLEISTÄ 2 VESIÄYTTEIDE OTTO äytteenottokohta ja esipumppaus äytteenottomenetelmä ja kenttämittausten tulokset Analysoitavat parametrit ja käsittely ennen analysointia ÄYTTEIDE EDUSTAVUUS U raniinipitoisuus ja kenttämittaukset Laboratorio- ja kenttälaboratorioanalyysien vertailua AALYYSITULOKSET Fysikaalis-kemialliset ominaisuudet Isotoopit ja kaasut YHTEEVETO VIITTEET LIITTEET LIITE. KETTÄMITTAUSKUVAT 2 2 LIITE 2. TUTKITUT SUUREET, AALYYSIMEETELMÄT JA LABORATORIOT 79 LIITE. AALYYSITULOKSET 84 LIITE 4. KOKOAISRIKKI- JA SULFAATTITULOKSET 94 LIITE 5. REFERESSIVEDE AALYYSITULOKSET 95 LIITE 6. LABMASTER-TULOSTEET 99

7 5 YLEISTÄ Käytetyn ydinpolttoaineen yksityiskohtaisten paikkatutkimusten rungoksi vuosille on laadittu Posiva Oy:n tutkimusohjelma, jota toteuttaa P-2-PARVIprojekti. Ohjelmassa on kuvattu mm. tutkimusten sisällölliset painopistealueet sekä tutkimusten pääpiirteet. Em. ohjelman lisäksi jokaiselle tutkimusalueelle on laadittu paikkakohtainen tutkimusohjelma, johon sisältyy mm. kunkin alueen pohjavesikemian tutkimuksia. Olkiluodon tutkimusalueen pohjavesikemian tutkimusohjelma on kuvattu muistiossa FT PARVI-POHJAVESIKEMIA. P-2-ohjelman PARVI-projektin Olkiluodon pohjavesikemian tutkimusohjelmalla on useita tavoitteita, mm: -pohjaveden suolaisuuden alueellinen ja syvyyssuuntainen esiintyminen - makean ja suolaisen pohjaveden välillä olevan, murtovesivyöhykkeen redox-kemia, erityisesti rikkispesiesten osalta -pohjaveteen liuenneiden kaasujen tutkiminen paineeilisten vesinäytteiden avulla - luotettavien Eh- ja 2 - tuloksien saaminen - luotettavien lähtötietojen saaminen geokemian mallinnuksen ja turvallisuusanalyysien tarpeisiin. Tässä raportissa esitetään Olkiluodon kairanreikien OL-KR2, OL-KR, OL-KR5, OL KR8, OL-KR9 ja OL-KR O:n vesinäytteiden otto ja analyysitulokset vuonna 997 (Posivan tilaus 9659/97 /MVS) VESIÄYTTEIDE OTTO äytteenottokohta ja esipumppaus Taulukkoon on koottu kairanreikien näytteenottosyvyydet, esipumppauksen ajankohta sekä näytteenottoaika.taulukkoon 2 on koottu kalibrointeihin liittyvät asiat sekä pumpatut vesimäärät. Liitteessä on esitetty kenttämittausten sekä manuaalisten että automaattisten tallenteiden graafiset kuvaajat. Taulukko. äytteenottokohta, syvyydet, esipumppaus- ja näytteenottoaika vuonna 997. Reikä syvyys, m esipumppaus näytteenottoaika OL-KR OL-KR OL-KR OL KR5/T OL-KR

8 6 OL-KR OL-KR Taulukko 2. Pumpatut vesimäärät ja kalibroinnit Reikä Syvyys, m Pumpattu Kalibroinnit Muut havainnot vesimäärä, pumppauksen aikana OL-KR Mittarit 2.8. kalibroinnin kalibroitu 7.8., yhteydessä vaihdettu , 2.8., 4.9. ph-elektr Herkempi ja uusi paineenhappimittari alennusventtiili lisätty tulppapainetta näytteenotto laitteisto tipahti cm alemmas ukonilma sotkenut happimittauksen tulpilta paineet pois tulpat pullistettiin uudelleen..9. Tulpat löysätty ja laskettu laitteisto m alemmas. Tulppia ei pullistettu. OL-KR2-8 4 Pumppaus lopetettu 7.9. ja paineastiat aukaistu 9.9. Paineastiat suljettu 2.9. ja nostettu laitteisto ylös. OL-KR Kalibrointi Laitteisto pysähtynyt ja 4.9. useita kertoja Herkempi ukkosen ja akkujen happimittari. loppumisen vuoksi. OL-KR Kalibrointi 9.5. Herkempi happimittari. OL Kalibrointi 7.4. työpaine KR5/T ,5.5. nostettu vaihdettu ph-elektr.

9 7 575 vaihdettu ph-elektr. OL-KR Kalibrointi 8.7. Herkempi happimittari. OL-KR kalibrointi 6.6., 6.6. vaihdettiin Herkempi ph-elektrodi. happimittari OL-KR Ei vettä vaihdettiin happielektrodin liuos ja kalvo. Pumppaus sammui useita kertoja akkujen tyh j ennyttyä. Paineastiat eivät täyttyneet Kalibrointi 8.. Kennoa jouduttiin Herkempi ilmamaan kuplien happimittari vuoksi. 2.2 äytteenottomenetelmä ja kenttämittausten tulokset äytteet pumpattiin avoimesta reiästä P A VB-näytteenottomenetelmällä muista kohteista, paitsi OL-KR5, jonka pumppauksessa käytettiin reikään tulppauksen yhteydessä asennettua kiinteää pumppauskalustoa. Pumppauksen edistymistä ja veden kemiallisten ominaisuuksien kehitystä seurattiin reiän yläpuolelle asennetulla läpivrtauskennostolla. Kennoston avulla voidaan mitata lämpötilaa, veteen liuennutta happea, ph:ta, sähkönjohtavuutta ja redox-potentiaalia. Elektrodien kunnon ja mittausten luotettavuuden senraamiseksi mittarit kalibroitiin Pasivan kenttätyöohjeen mukaisesti (P. Ruotsalainen et al. 994) vähintään uuden mittauksen käynnistyessä, mutta ajoittain kalibrointi tehtiin myös pitkien pummpausjaksojen aikana. Mittauskennosto oli asennettu 2 -kaasulla suojatluun koteloon. Tällä tavoin voitiin vähentää ilman hapen vaikutusta mitattavaan vesinäytteeseen. Mittaustiedon keräämiseen käytettiin sekä manuaalista tallennusta että Metrosonic-tiedonkeräimiä. Tiedon keräämisen ongelmana ollut tallentimien paristojen nopea tyhjentyminen aiheutti välillä mittaustulosten häviämisen. Lisäksi osa tiedostoista katosi ilkivallan seurauksena. Kenttämittaustulokset on esitetty liitteessä. 2. Analysoitavat parametrit ja käsittely ennen analysointia Vesinäytteistä analysoitiin kentällä ph, johtokyky, alkaliteetti, asiditeetti, sulfidi, rauta(ii), rauta(kok), ammonium, sulfaatti, fosfaatti, kloridi, fluoridi, bromidi ja uraniini. Parametrien määritysmenetelmät on kuvattu liitteessä 2 sekä Pasivan kenttätyöohjeessa (P. Ruotsalainen et al. 994). Osa pohjavesinäytteistä kestävöitiin näytteenoton yh-

10 8 tiin keräysastiaan ja suodatettiin ohjeen mukaan typpikaapissa,45 m:n kalvosuodattimen läpi. Taulukko. Kairanreikien vesinäytteiden analysoidut parametrit, näytemäärät ja kestävöinti. Analyysit äytemäärä () ja astia Kestävöinti yleiset ominaisuudet, 2x,5 PE (=polyeteeni) suodatus Si2 tiheys lx,5 PE ei atkaliteetti + asiditeetti lxl,o + lx,5 Pyrex (=lasi) ei DIC (C2ko+DOC x,5 lasiampulli (2- suodatus huuhdeltu) sz- x, Winkler (=lasi),5 mllm Zn(Ac) +,5 mllm aoh kaasut 2x, 5 lasiampulli (Ar- ei huuhdeltu) uraniini x,25 PE, happopesty ei/alumiinifolio Fe2+,Fekok 5x, Winklerlhappopesty suodatus + 2 ml conc. HCl AAS** lx,5 PE, happopesty suodatus + 2,5 ml conc. H IC*(anionit),5 PE suodatus H4+ 2x, PE suodatus +,5 ml M HCl Li, Rb, Sr, Cs lx,5 PE, happopesty suodatus + ml conc. H Pkok.,5 PE suodatus + 5 ml 4M H2S4 Bkok lx,25 PE, happopesty suodatus kok lx,25 PE suodatus Skok lxo,l, PE suodatus I- lxo, lasipullo suodatus H-2, -8 2x, seerumiputki (=lasi) ei H- lxl, tumma lasipullo et Rn-222 x, ml ei (kellonaika) tuikeliuoslasipullo Cl-7 min. 5 mg Cl, PE Uk k, U-24/U-28 lxl, PE suodatus + 5 ml conc. HCl Sr-87 /Sr-86 2x,5 happopesty 5 ml conc. H C-/C-4 lx,25 Pyrex-lasipullo, suodatus happopesty S-4(S4)+-,5-5 PE,happopesty ZnAc 8(S4) * IC = Ionikromatografia S4 t2-, P4 t2-, Cl -, Br - ** AAS= Atomiabsorptiospektroskopia Al, Mn, Fe(kok), Ca, Mg, a, K

11 9 ÄYTTEIDE EDUSTAVUUS. UraniiDipitoisuus ja kenttämittaukset Kairauksen aikana käytetyn huuhteluveden määrän pohjavesinäytteissä tulisi olla alle 2 %, mikä tarkistetaan merkkiaineen (uraniini) avulla. Uraniinipitoisuus määritettiin näytteistä spektrofotometrisesti kenttälaboratoriossa (F) ja fluorimetrisellä menetelmällä laboratoriossa (L). Kenttälaboratorion analyysitulos OL-KR4 näytteelle oli 4 J.lg/, mutta laboratoriossa tulos oli < J.lg/ ( virhelähteitä enemmän kenttäolosuhteissa). Esimerkiksi näytteen korkea rautapitoisuus häiritsee uraniinin fotometristä määritystä. Huuhteluveden osuus näytteissä oli pieni, yleensä alle,2 %ja OL-KRl näytteessä,6 %. äytteiden edustavuutta voidaan arvioida kenttämittaustulosten, kuten sähkönjohtavuuden, ph:n, happipitoisuuden ja redox-potentiaalin avulla. Läpivirtauskennoston mittareiden lukemat on merkattu tuloksissa lihavoituina, mikäli seurannassa on havaittu ongelmia ennen ja jälkeen näytteenoton (Liite ). Kenttälaboratoriossa näytteille: OL-KR, OL-KR8 ja OL-KR mitatut sähkönjohtavuusarvot (84-5 ms/m) ovat lähellä laboratoriossa mitattuja arvoja (8-5 ms/m). OL-KR9 näytteelle kenttälaboratoriossa mitattu sähkönjohtavuusarvo (4 ms/m) poikkeaa laboratoriossa mitatusta arvosta (4 ms/m), mutta kentällä sähkönjohtavuus on mitattu laimennetusta näytteestä (poikkeuksellisesti). OL-KR4 näytteelle ei mitattu sähkönjohtavuutta kentällä sopivan johtokykymittarin puutteen vuoksi (6 ms/m, L). Läpivirtauskennoston sähkönjohtavuusarvot olivat kaikilla näytteillä pienempiä kuin kenttälaboratorion ja laboratorion arvot. Esimerkiksi vesifaasista evakuoituneet kaasukuplat häiritsevät läpivirtauskennoston mittauksia. ph-mittauksissa erot läpivirtauskennoston-, kenttälaboratorion-ja laboratorion tuloksissa johtuvat pääosin ilmakehän aiheuttamasta kontaminaatiosta ja läpivirtauskennoston teknisistä ongelmista (esim. maadoitus). Ilmakehän aiheuttamassa kontaminaatiossa näytteeseen voi liueta hiilidioksidia. Läpivirtauskennoston ph-arvot poikkeavat kenttälaboratorion ja laboratorion arvoista erityisen paljon näytteillä L-KR5, L KR8 ja OL-KR. Happipitoisuudet olivat pienet kaikilla näytteillä (-, mg/). Läpivirtauskennoston redox-potentiaalimittauksissa oli ongelmia useilla näytteillä (lihavoidut tulokset liitteessä ). Esimerkiksi näytteillä OL-KR8, OL-KR9 ja OL-KR on positiiviset Eh-arvot. Kahden ensiksi mainitun näytteen tapauksessa redox-arvot eivät vielä olleet ehtineet tasaantua, kun näytteenotto aloitettiin..2 Laboratorio- ja kenttälaboratorioanalyysien vertailua Pohjavesinäytteiden sulfaatti- ja sulfidipitoisuudet määritettiin kenttälaboratoriossa. äytteiden sulfidipitoisuudet analysoitiin myös laboratoriossa, OL-KR8 näytettä lukuunottamatta. Kokonaisrikkipitoisuudet määritettiiin laboratoriossa (vetyperoksidihapetus + määritys IC:llä) ja tuloksia verrattiin sulfaatti- ja suuidipitoisuudesta lasket-

12 tuun teoreettiseen kokonaisrikkipitoisuuteen. Tuloksista epävarmat on lihavoitu liitteessä 4. Analysoitu stotja teoreettinen stotpoikkesivat merkittävästi toisistaan kolmella näytteellä: OL-KR4, OL-KR5 ja OL-KR9. Kaikille näytteille, lukuunottamatta OL KR näytettä, tehtiin S 4 :n ja Stot:in uusinta-analyysit pakastetuista varanäytteistä Maa ja Vesi Oy:n laboratoriossa. Lisäksi tehtiin kokonaisrikin uusinta-analyysit OL KR ja OL-KR4 näytteille Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella sekäjälkimmäiselle näytteelle myös Geologian tutkimuskeskuksen Rovaniemen laboratoriossa. M&V:llä sulfaattipitoisuudet määritettiin nefelometrisesti SFS 578 standardin mukaan ja Stot kuten IVO TECHissä (H 2 2 -hapetus + IC). GTK:ssa ja Jyväskylän yliopistossa kokonaisrikkipitoisuudet määritettiin ICP:llä (inductively coupled plasma emission spectrophotometer). Teoreettisia Stot -tuloksia ja määritettyjä Stot -tuloksia vertaamalla valittiin edustavimmat kokonaisrikkitulokset: OL-KR4, OL-KR5, OL-KR8 ja OL-KR9 (M&V:n tulokset) sekä OL-KR ja OL-KR (IVO TECHin tulokset). OLSO-referenssiveden sulfaattipitoisuus määritettiin kenttälaboratoriossa sekä laboratorioanalyysien (uusinnat) yhteydessä myös laboratoriossa (Liite 5). OLSO /97 -vedelle saatiin pitkän ajan ( 4 kk) kuluessa viiden määrityksen keskiarvona S 4 -pitoisuudeksi 5,4 mg/ (teoreettinen arvo: 4,2 mg/l), jolloin suhteellinen keskihajonta (rsd) oli 7, %. OLSO 2/97 -vedelle saatiin kenttälaboratoriossa määritetyksi S 4 -pitoisuudeksi 5,7 mg/ kuuden määrityksen keskiarvona, jolloin tuloksen suhteellinen keskihajonta oli 4,8 %. Laboratoriossa samalle vedelle saatiin sulfaattipitoisuus 4,8 mg/ viiden määrityksen keski arvona, jolloin suhteellinen keskihajonta oli 7, 7 %. Muista anioneista fosfaattipitoisuus oli kaikilla näytteillä pienempi kuin määritysraja (,2 mg/), OL-KR4 näytteen määritysraja oli hieman korkeampi laimentamisesta johtuen. Kloridipitoisuuden määrittäminen titraattorilla ei tuottanut ongelmia. Suolaisilla vesillä (matriisihäiriö) fluoridipitoisuuden potentiometrisen määrityksen ongelmat ovat havaittavissa OLSO-referenssiveden F--tuloksissa, joissa suhteellinen keskihajonta on suuri (9- %), tosin rinnakkaisten mittausten määrä on tilastollisesti suppea (Liite 5). Alkaliteettititrauksissa päätepistetitrauksella saatuja vetykarbonaattituloksia (HC, mg/) voidaan verrata DIC-määrityksistä ( dissolved inorganic carbon) laskemalla saatuihin vetykarbonaattituloksiin. Tulokset ovat taulukossa 4 ja niistä on piirretty kuvaaja, jossa DIC:stä laskettu HC -pitoisuus on esitetty alkaliteettititrauksella saadun HC -pitoisuuden funktiona. Kuvaan piirretty suora (y = x = HC alk.) kuvaa alkaliteettititrauksella saatuja tuloksia. Taulukosta ja kuvasta havaitaan, että alkaliteettititrauksella saadut vetykarbonaattipitoisuudet ovat suurempia kuin DIC-määritysten perusteella lasketut HC -pitoisuudet. Tämä voisi olla mahdollista, jos vedessä on merkittäviä määriä vetykarbonaatin ja karbonaatin lisäksi muita alkaliteettiin vaikuttavia ioneja. Alkaliteettiin vaikuttavat esimerkiksi silikaatit, boraatit ja orgaaniset hapot.

13 Taulukko 4: Alkaliteettititrauksilla saadut HC -pitoisuudet ja DIC-määrityksistä lasketut HC -pitoisuudet. äyte (syvyys, m) HC ak.titraus (mg/) DIC (C mg/) OL-KR (24-25 m) 22,9, OL-KR4 ( m) 2,2, OL-KR5 ( m),4, OL-KR8 (2- m) 44,5 7,6 OL-KR9 (56-57 m),4,8 OL-KR (24-2 m) 22,, HC DIC:stä (mg/) 6,8 5, 6,6 8,6 4, 5,2 HC(DIC) alkaliteetin funktiona 5., ,!, ""' u t u =. -f ,-----, , ,.----l HC alk (mg/) Kuva : Pohjavesien DIC-tuloksesta laskettu HC -pitoisuus (pisteet) alkaliteettititraustuloksista saadun HC -pitoisuuden funktiona. Suora y = x = HC alk. (lukuarvot edellisestä taulukosta). OLSO-referenssiveden alkaliteettititrausten suhteellinen keskihajonta oli alle %, kun rinnakkaisten lukumäärä oli vähintään kolme. HC -pitoisuudet olivat korkealla tasolla (5,5-5,7 mg/) teoreettiseen pitoisuuteen (HC: JO mg/) verrattuna (Liite 5). OLSO 2/97-vedelle saatiin viiden analyysin keskiarvona kenttälaboratoriossa tulos 5,5 mg/, jolloin suhteellinen keskihajonta oli 7, %. Kentällä alkaliteettititrauksissa käytetty OLSO 2/97-vesi oli enintään n. kk vanhaa (OLSO 97, max. 5 kk). Heikon puskurikapasiteetin omaavien vesien alkaliteettititraus on tunnetusti hankalaa. Kenttälaboratoriossa pohjavesinäytteistä spektrofotometrisesti määritetyt kokonaisrau-

14 tapitoisuudet olivat yleensä hieman suurempia kuin laboratoriossa AAS:llä määritetyt rautapitoisuudet, mikä voi viitata esim. mahdolliseen epätarkkuuteen pipetoinnissa kentällä. Ferroraudan analyysissä kentällä kontaminaatioita ei havaittu, sillä Fe(II) -pitoisuus oli aina pienempi tai yhtäsuuri kuin Fetot kentällä. Suolaisuudesta johtuvia häiriöitä AAS-analyyseissä korjattiin käyttämällä taustankorjausta. Myös muissa laboratorioissa suolaisen veden aiheuttamia häiriöitä vähennettiin laimentamalla näytteitä esim. 222 Rn-analyysissä (STUK) ja hivenaineanalyyseissä (VTT). Usein lähetettyjen näytteiden kloridipitoisuudet on ilmoitettu vastaanottaville laboratorioille. Kationien ja anionien kokonaispitoisuuksien, mekv/, avulla lasketut ionitasapainot, CB%, olivat kaikille näytteille hyväksyttävät -, ,54 % Hounslo'n (995) kriteerin (±5 %) mukaan. Jonitasapainot kloridin funktiona on esitetty kuvassa 2. Ionien varaustasapaino laskettiin prosentteina seuraavan kaavan mukaan: E(%) = (kationit- anionit)/(kationit + anionit)* Laskuja varten analyysitulosten konsentraatioiden yksiköt, mg/, muutettiin yksiköiksi mekv/ seuraavan kaavan mukaisesti: mekv/ = c*arvo*(l/m), jossa c = näytteen konsentraatio, mg/, arvo = mekv/mmol ja M = ionin molekyylipaino, mg/mmol Q ei...: 2.. = Jonitasapaino Cl:n funktiona n Cl, mg/ OL-KR D OL-KR4 + OL-KR5 - OL-KR8.6. OL-KR9 OL-KRIO Kuva 2: Olkiluodon pohjavesinäytteet 997: Jonitasapaino kloridin funktiona.

15 Edustavuusarvioiden perusteella on varaustasapainokaavassa (CB %, Liite ) kenttälaboratoriotulosten sijaan valittu seuraavat laboratoriotulokset sulfidi: OL-KR. Perusteena on suurempi sulfiditulos laboratoriossa kuin kentällä. sulfaatti: OL-KR4, OL-KR5, OL-KR8 ja OL-KR9, M&V:n tulokset valittu. Perusteena ovat vertailut kokonaisrikki- ja S 4 -tulosten välillä (Liite 4). Jonitasapainokaavaan valitut parametrit noudattavat sovittua linjaa (Ruotsalainen, P., Criteria used in the evaluation ofhydrogeochemical data for the geochemical modelling on Olkiluoto, Memo /98). 4 AALYYSITULOKSET Olkiluodon kairanrei'istä vuonna -97 otettujen pohjavesinäytteiden analyysitulokset ovat liitteessä. Analyysipaikkoja kuvaavat lyhenteet liitteessä ovat C läpivirtauskennosto, F kenttälaboratorio ja L laboratorio. Analyysimenetelmät ovat joko SFS- tai muiden standardien mukaisia tai yleisesti hyväksyttyjä ja käytettyjä menetelmiä (Liite 2). Myös analysoivat laboratoriot on esitetty samassa liitteessä. 4. Fysikaalis-kemialliset ominaisuudet Analysoitujen näytteiden lämpötilat vaihtelivat välillä 8,9-7 oc (läpivirtauskennosto) ja happipitoisuudet olivat pienet alle, mg/. Kaikki vesinäytteet olivat lievästi emäksisiä (ph: 7,5-8,), muista poiketen OL-KR2 näytteen ph > (Liite ). Läpivirtauskennoston-, kenttälaboratorion-ja laboratorion tuloksia sähkönjohtavuuden, ph:nja uraniinipitoisuuden osalta on käsitelty jo aiemmin luvussa. Pohjavesinäytteiden tulokset viittaavat yleensä pelkistäviin olosuhteisiin (pienet Eh ja 2 sekä havaitut S 2 --ja Fe 2 + -pitoisuudet). Davis & De Wiestin (967) luokituksen mukaan vesinäytteet OL-KRS, KR8-l ovat tyyppiä a-ca-cl, näytteet OL-KR2 ja OL-KR4 tyyppiä Ca-a-Cl ja näyte OL-KR tyyppiä a-cl. äytteiden TDS vaihteli välillä mg/ (Taulukko 5). TDS-luokituksen (Davis 964) mukaan kaikki näytteet olivat murtovettä tai suolaista vettä. OL-KR4 näyte oli poikkeuksellisen suolainen (Kuva ; TDS Cl:n funktiona). Kloridipitoisuudet (28-4 mg/) määritettiin kenttälaboratoriossa titraattorin avulla. OL-KR8:n näyte oli, muista poiketen, rikkipitoista vettä (Stot' 6 mg/). Sulfaatti-, sulfidi- ja kokonaisrikkitulokset on koottuna liitteessä 4 ja tuloksia on käsitelty luvussa äytteiden edustavuus. Kationeista suurin osa analysoitiin IVO TECHin laboratoriossa ja osa ulkopuolisissa laboratorioissa (Rb, Sr, Li, Cs). Pääkationeiden (a ja Ca) pitoisuudet kasvoivat lähes lineaarisesti kloridipitoisuuden kasvaessa. Mg-pitoisuus Olkiluodon pohjavesissä vaihteli suolaisuudesta riippumatta erityisesti murtovesissä, mistä on myös aikaisempia havaintoja (Snellman et al995). OL-KR näytteen K -pitoisuus on uusintatulos.

16 4 Taulukko 5: Olkiluodon pohjavesinäytteet 997: TDS-luokitus Davisin (964) mukaan sekä vesityypit Davis & De Wiestin (967) luokituksen mukaan (OL-KR2* on suppea PAVE-näyte). Kairanreikä Syvyys, m Vesityyppi TDS-Iuokitus TDS, mg/ OL-KR a-ci murtovesi 457 OL-KR8 2- a-ca-cl murtovesi 85 OL-KR 24-2 a-ca-cl murtovesi 87 OL-KR a-ca-cl suolainen 5252 OL-KR a-ca-cl suolainen 927 OL-KR Ca-a-Cl suolainen 6926 OL-KR2* -8 Ca-a-Cl* suolainen 9* TDS kloridin funktiona 8 7 OL-KR 6 OL-KR4 5 OL-KR5 = 4oooo.. OL-KR9 Q. OL-KR8 E-o 2... OL-KR Cl, mg/ Kuva : Olkiluodon pohjavesinäytteet 997: TDS kloridin funktiona. Kenttälaboratoriossa oli ongelmia IC:llä tehtävissä analyyseissä suolaisilla vesillä. Esimerkiksi OL-KR4 ja OL-KR5 näytteiden S 4 -tulokset ovat liian suuret, mikä voi johtua laiteongelmista tai kontaminaatiosta. Yleisesti kenttälaboratorion S 4 -ja Branalyysien rinnakkaisten hajonnat olivat pienet. Suolaisuudesta riippuen tarvittaessa näytteitä laimennettiin ja käytettiin kloridinpoistopatruunoita IC-työohjeen mukaisesti. Fluoridin potentiometrisissa määrityksissä suolaisilla vesillä tulokset voivat olla liian pieniä, sillä saantokokeita matriisihäiriön selvittämiseksi ei vielä kesällä 997 tehty. äytteiden alkaliteetit ja asiditeetit analysoitiin kenttälaboratoriossa typpikaapissa, titraattorin avulla, ja liuennut epäorgaaninenja orgaaninen hiili (DIC, DOC) laboratoriossa. Olkiluodon pohjavesinäytteiden kokonaisalkaliteettituloksia ja DIC-tuloksia on

17 5 käsitelty luvussa äytteiden edustavuus. DOC-pitoisuudet vaihtelivat välillä,4-2,2 mg C/ muilla näytteillä, paitsi OL-KR4 näyteellä, jonka DOC-pitoisuus oli,4 mg C/. Menetelmässä kuplituksen aikana mahdollisesti poistuneet hiilivedyt, esimerkiksi CH 4, ei ole DOC-tuloksessa mukana..2 Isotoopit ja kaasut Pohjavesinäytteiden tritiumpitoisuus lähes kaikissa analysoiduissa näytteissä oli< 2 TU (Waterloo), näytettä OL-KR8 ( TU, IFE) lukuunottamatta. IFE:ssä oli analyysiongelmia ja lähes kaikista näytteistä lähetettiin varanäytteet Waterloo' hun, mutta OL KR8 näytteestä ei enää ollut varanäytettä jäljellä. Huuhteluveden kontaminaatio ei liene kysymyksessä (vrt. uraniinipitoisuus, alle J.lg/), vaan ilmeisesti analyysivirhe IFE:ssä tai näytteen kontaminaatio. Uraani-isotooppien 24 U ja 28 U aktiivisuudet määritettiin vedestä ja suodatinkalvoista (P, Partic., HYRL). Happi-isotoopin 8 pitoisuudet vaihtelivat välillä -2, ,6 %o SMOW ja deuteriumin 2 H pitoisuudet välillä- 98, ,6 %o SMOW. Suurimmat arvot (positiivisimmat) olivat OL-KR4 näytteessä. Hiili-isotoopeista 4 C tulokset vaihtelivat välillä -24 pm ja C tulokset välillä- 2, ,4 %o PDB (OL-KR4 C ei tulosta). Pienimmät 4 C-pitoisuudet mitattiin OL KR ja OL-KR4 näytteistä. Veteen liuenneiden kaasujen pitoisuudet määritettiin P A VE-näytteenottimen paineastiasta, paitsi OL-KR9 näytteen kaasut määritettiin semikvantitatiivisesti lasiampullista (osa kaasuista evakuoituujo näyteletkussa vesifaasista pois). OL-KR4( m) näyte poikkeaa muista P A VE-näytteistä, sillä siinä kaasun määrä oli suuri, 6 ml, kun taas vesimäärä oli vain ml ("kupla-näyte" eli 2 kaasua/ vettä). Analyysissä kaasun ja veden erotusvaiheessa lasiseen erlenmayeriin (n. 2 ml) voi jäädä typpeä huuhtelunjälkeen enimmillään n. 2 J.ll, joka vaikuttaa näytteen 2 -tulokseen. Vuonna 997 ei käytetty typpihuuhtelua vakumoinnin yhteydessä, jolloin pulloon on voinut jäädä ilmaa (2 J.ll). äin ollen 2 -tuloksiin on voinut aiheutua hieman happilisäystä (n.,4 ml) kaasun ja veden erotusvaiheessa laboratoriossa. äytesylinterin mahdollisia pieniä vuotoja ei voida konkreettisesti osoittaa ( vuotomittaus puuttuu) vaan ainoastaan epäillä, kun tulokset ovat selvillä. Suurien Ar-pitoisuuksien syynä voi ollapa VEn männän tiivisteiden vuotaminen. OL-KR näytteen kaasuissa Ar-pitoisuus oli suurin (4,% kaasuista argonia). OL-KR8 näytteessä hapen osuus (6 %) kaasuista oli poikkeuksellisen suuri, esim. OL-KR4 näytteessä hapen osuus kaasuista oli,6 %. Kaasutulokset on koottu taulukoon 6 (poikkeavat kaasutulokset on lihavoitu). Syvimmältä (>86 m) otetuista näytteistä OL-KR2 ja OL-KR4 löytyi eniten kaasua (kaasujen kokonaistilavuus >6 ml/ H 2 ). Metaania oli kaasuista eniten näytteissä: OL-KR2, OL-KR4, OL-KR9 ja OL-KR. Typpeä oli kaasuista eniten näytteissä OL KR ja OL-KR8. Kaikista näytteistä löytyi merkittäviä määriä heliumia. Vetyä löytyi kaikista näytteistä, OL-KR8 näytettä lukuunottamatta. Myös kaasuista, esim. CH 4 ja C 2, määritettiin C-, 8 - ja 2 H-isotooppeja.

18 6 Taulukko 6: Olkiluoto -97: veteen liuenneet kaasut paineastiasta näytteille: OL-KR2, OL-KR, OL-KR4, OL-KR8, OL-KR9 ja OL-KR sekä kaasut lasiampuilista näytteelle OL-KR9 (semikvantitatiivinen). äytteet OL-KR2 OL-KR OL-KR4 OL-KR8 OL-KR9 OL-KR (ampulli) Vettä,g (478) 7 Liuenneet (5) 45 kaasut ml/ H 2 2, m/ 7 45,7 48 4,7 56, (,9) 54,9 2, ml/,5,4,2 2,85,5 (,),7 CO, ml/ <,2 <,4 <, <,2 <,7 (<,) <,7 co2' m/,4,6 <,6,5,4 (,),4 H 2, ml/,8,7 268, <,2,7 (,),6 Ar,m/ 2,5,5 4,7, (,2),2 He,m/,2,2 54,9,9 (,6) 4, CH 4, m/ ,6 99,6 258 (9,2) 8, C 2 H 2, J..tl/ <, <,4 <,4 <,7 (<,) <,7 C 2 H 4, J..tl/,6 <,4 <,9,7 (<,) <,7 C 2 H6, J..t/ (44) 8 C,J..l/ <,6 <,8 <2 <,5, (<,5) <,5 C H 8, J..tl/ 2 <,8 8 <,5 2 (4) 7 Kaasujen määritysrajat tapauksessa, jolloin veteen liuenneiden kaasujen kokonaistilavuus on 25 ml/ H 2, ovat taulukossa 5. Määritysalarajaan vaikuttaa liuenneiden kaasujen kokonaistilavuus ja kyseisen kaasun arviotu kvantititointiraja P A VE-GC-menetelmällä (= PA VE-laitteistolla otettujen, veteen liuenneiden kaasujen kaasukromatografinen analyysi). Laskuesimerkki: Kaasun määrä OL-KR2 näytteessä oli 66 ml (Taulukko 6). Hiilimonoksidia ei havaittu kromatografisesti ja sen määritysalaraja on 5 J.!l/ (ppm), kun kantokaasuna käytetään heliumia (Taulukko 7). Määritysalaraja lasketaan kaavalla: Kaasumäärä (ml)/ ml* alaraja (f.!l/) = 66/ *5 =.8 fll/ tulos < 2 J.!l/.

19 7 Taulukko 7: PA VE-GC-menetelmän määritysalarajat, kun veteen liuenneiden kaasujen tilavuus on 25 ml/ H 2. Määritettävä Kantokaasu (määritettävän kaasun alaraja Määritysalaraj a, kaasu %tai ppm) Jllll typpi, 2 argon (,4%) 8 happi, 2 argon (,%) 6 hiilimonoksidi, argon (,5%) CO helium (5 ppm) hiilidioksidi, co2 argon (,5%) helium ( ppm),6 vety, H 2 argon ( ppm),6 argon, Ar helium (,4%) 8 helium, He argon (4 ppm),8 metaani, CH 4 argon ( ppm),2 asetyleeni, C 2 H 2 argon (,5 ppm), eteeni, C 2 H 4 argon (,5 ppm), etaani, C 2 H 6 argon (,5 ppm), propeeni, C H 6 argon ( ppm),2 propaani, C H 8 argon ( ppm),2 5 YHTEEVETO Olkiluodosta otettiin syvistä kairanrei'istä vuoden 997 aikana yhteensä seitsemästä kohteesta pohjavesinäytteet. äytteenotto tapahtui avoimista kairanrei'istä P A VEnäytteenottimella seuraavista kohteista: OL-KR2-8 m, OL-KR m, OL-KR m, OL-KR8 2- m, OL-KR mja OL-KR 24-2 m. OL-KR5/T :n pohjavesinäyte otettiin tulppauksen yhteydessä reikään asennetulla kiinteällä pumpulla. Kairauksen aikana käytetyn huuhteluveden jäljellä oleva osuus pohjavesinäytteissä tulisi olla alle 2 %. Kaikki Olkiluodon 997 pohjavesinäytteet täyttivät tämän kriteerin. äytteiden edustavuutta voidaan arvioida lisäksi kenttämittaustulosten, kuten sähkönjohtavuuden, ph:n, happipitoisuuden ja redox -potentiaalin avulla. Kenttälaboratorios-

20 8 sa mitatut sähkönjohtavuusarvot (84-5 ms/m) OL-K.R, OL-K.R8 ja OL-KR näytteille olivat lähellä laboratoriossa mitattuja arvoja (8-5 ms/m), mutta läpivirtauskennoston sähkönjohtavuusarvot poikkesivat näistä. Esimerkiksi kaasukuplat voivat häiritä läpivirtauskennoston mittauksia. OL-K.R4 näytteen poikkeuksellisen suuri sähkönjohtavuusarvo 6 ms/m mitattiin laboratoriossa. Kaikki Olkiluodon 997 pohjavesinäytteet olivat lievästi emäksisiä ph 7,5-8,. phmittauksissa erot läpivirtauskennoston-, kenttälaboratorion-ja laboratorion tuloksissa johtuvat pääosin näytteen hiilidioksiditasapainon muutoksista. Läpivirtauskennoston ph-mittauksissa oli ongelmia erityisesti näytteellä OL-KR5, OL-K.R8 ja OL-K.R. Happipitoisuudet olivat pienet kaikilla näytteillä (-, mg/). Läpivirtauskennoston redox-potentiaalimittauksissa oli ongelmia useilla näytteillä (lihavoidut tulokset liitteessä ). Kuitenkin Olkiluodon pohjavesinäytteiden kenttämittaukset ja analyysitulokset (S 2 -, Fe 2 +) viittaavat yleensä pelkistäviin olosuhteisiin. Pohjavesinäytteiden sulfaatti- ja suuidipitoisuudet määritettiin kenttälaboratoriossa. Stot-pitoisuudet määritettiiin laboratoriossa ja tuloksia verrattiin sulfaatti- ja sulfidipitoisuudesta lasketluun teoreettiseen kokonaisrikkipitoisuuteen (Liite 4 ). Poikkeavat Stot-analyysit uusittiin varanäytteistä IC:llä (M&V, IVO TECH) ja/tai ICP:llä (JY, GTK). Edustavimmiksi Stot-tuloksiksi valittiin M&V:n tulokset näytteille OL-K.R4, OL-KR5, OL-K.R8 ja OL-K.R9 sekä IVO TECHin tulokset näytteille OL-KR ja OL KR. OLSO 2/97-referenssiveden sulfaattimäärityksissä suhteellinen keskihajonta oli 4,8% kenttälaboratoriossa ja 7,7% laboratoriossa. Alkaliteetin määrityksessä kenttälaboratoriossa päätepistetitrauksella saadut vetykarbonaattipitoisuudet olivat suurempia kuin DIC-määritysten perusteella lasketut vetykarbonaattipitoisuudet. Myös OLSO-referenssivesille saadut HC -pitoisuudet (5,5-5,7 mg/) olivat korkealla tasolla teoreettiseen pitoisuuteen mg/ verrattuna. Heikon puskurikapasiteetin omaavien vesien alkaliteettititraus on aina ollut hankala. Alkaliteettititrausten suhteellinen keskihajonta OLSO-vesille kenttälaboratoriossa oli alle %. Kokonaisrautapitoisuudet kenttälaboratoriossa olivat yleensä hieman suurempia kuin laboratoriossa AAS :llä määritetyt kokonaisrautapitoisuudet. F e(ii)-analyysit kentällä onnistuivat hyvin, sillä pitoisuudet olivat aina pienempiä tai yhtäsuuria kuin kokonaisraudalle saadut ja selviä kontaminaatioita ei havaittu. Atomiabsorptiolla saadut Fetot -tulokset on arvioitu luotettavimmiksi kuin spektrofotometrisella menetelmällä saadut tulokset. Suolaisen veden aiheuttamia matriisihäiriöitä vähennettiin laimentamalla näyte esimerkiksi metallien ja radonin analyyseissä. AAS-analyyseissä metalleille käytettiin tarvittaessa taustankorjausta. Davis & De Wiestin (967) luokituksen mukaan Olkiluodon 997 pohjavesinäytteet OL-K.R5, OL-KR8, OL-KR9 ja OL-KR ovat tyyppiä a-ca-cl, näytteet OL-KR2 ja OL-KR4 tyyppiä Ca-a-Cl ja näyte OL-K.R tyyppiä a-cl. äytteiden TDS vaihteli välillä mg/. TDS-luokituksen (Davis 964) mukaan näytteet OL-KR, OL-K.R8 ja OL-K.R olivat murtovettä ja näytteet OL-KR2, OL-K.R4, OL-KR5 ja OL-KR9 olivat suolaista vettä. Päämetallien (a, Ca) pitoisuudet pohjavesinäytteissä

21 9 kasvoivat lähes lineaarisesti kloridipitoisuuden kasvaessa. Kairanrei'än OL-KR8 vesinäyte oli kaikkein rikkkipitoisin (Stot' 6 mg/). Liuenneen orgaanisen hiilen määrä oli poikkeuksellisen suuri OL-KR4 näytteessä (DOC:,4 mg C/). Olkiluodon analysoitujen pohjavesinäytteiden varaustasapainot vaihtelivat välillä -,8... +,54 %, jonka mukaan laboratorioanalyysien tulokset ovat luotettavia (kriteeri ± 5 % ). Happi-isotoopin 8 pitoisuudet Olkiluodon pohjavesinäytteissä vaihtelivat välillä- 2, ,6 %o SMOW ja deuteriumin 2 H pitoisuudet välillä -98, ,6 %o SMOW. Hiili-isotoopeista 4 C-tulokset vaihtelivat välillä,5-6,2 pm ja C-tulokset välillä- 9, ,7 %o PDB. Pienimmät 4 C-pitoisuudet mitattiin OL-KR ja OL-KR4 pohjavesinäytteistä. Tritiumpitoisuudet olivat pienet (alle 2 TU, Waterloo) kaikissa näytteissä, paitsi OL-KR8 näytteessä TU (mahdollinen analyysivirhe IFEssä tai näytteen kontaminaatio ). Veteen liuenneiden kaasujen pitoisuuksia määritettiin P A VEn paineastioihin kerätyistä näytteistä, mutta jonkin verran myös lasiampulleihin kerätyistä näytteistä. Lasiampulleihin kerätyistä näytteistä saadaan vain semikvantitatiivinen käsitys veteen liuenneiden kaasujen pitoisuuksista, sillä osa kaasuista evakuoituu pois vesifaasista näytteen noustessa ylös maanpinnalle. OL-KR4 näytteen kaasumäärä oli poikkeuksellisen suuri (2 kaasua/ vettä). Epävarmat kaasutulokset on esitetty lihavoituna. Suurien argonpitoisuuksien syynä lienevät mahdolliset vuodot P A VEn männäntiivisteissä. V e teen liuenneista kaasuista metaani oli dominoiva kaikilla muilla, paitsi OL-KR ja OL-KR8 näytteillä (niissä typpeä oli kaasuista eniten). Heliumia ja argonia esiintyi merkittäviä määriä kaikissa näytteissä. Myös vetyä löytyi lähes kaikista näytteistä. 6 VIITTEET Davis, S.. (964), The chemistry ofsaline aters, 2. p., Krieger, R.A. Davis, S.. & De Wiest, R.J.M. (967), Hydrology, 2. p., Wiley, e York. Hounslo, A.W. (995), Water quality data: analysis and interpretation, CRC Leis Publishers. Ruotsalainen, P. (toim.), Snellman, M., Helenius, J., Keinonen, M., Vaahtera, V., Kuusela, H. & Oksa, M. (994), TVO:n vesinäytteenoton kenttätyöohje, Työraportti PATU Ruotsalainen, P.(toim.), Alhonmäki-Aalonen, S., Aalto, E., Helenius, J. & Sellge, R. (996), Paineellisten vesinäytteiden ottolaitteiston kehitys, Työraportti PATU Snellman, M., Helenius, J., Mäkinen, R. & Rajala, R. (995), Eurajoen Olkiluodon vesinäytteenotto monitulpatuista kairanrei'istä vuosina , Työraportti PATU

22 KETTÄMITTAUSKUVAT LIITE

23 c cc ::::: CJl (J) -...j (X) <D _,. Mittareiden kalibrointi ja uuden paineenalennusventtiilin asentaminen J 7 Tulppapaineen lisäys, tuotto 4 ml/min :(j/,'(}/ sennettaessa se työnsikin näyteletkun edellään reikään n. 6 metrin syvyyteen äyteletkun "onginta" ja pumppauksen uudelleen käynnistäminen Ukonilma sotkenut happimittauksen Tulpilta paineet pois ) j () (l' ll4 /OCJlJ! Mittareiden kalibrointi ja tarkastus. Reiästä nousee kekoajan kaasua aau.-n-t:..l.li tettiin uudelleen, tuotto 257 ml/min Tuotto. ml/m Tulpille lisätty painetta (tulppapaine 5 bar) lil/ll:j/)7 Tulpat löysättiin ja laitetta laskettiin Om alemmaksi. Tulppia ei pullistettu ja pumppausta jatkettiin.9.97 II mppauksen!opetus /IYJ/llpkineastioiden aukaisu Paineastioiden sulkeminen ia laitteiston vlösnosto l -- 2S: s:: ö ::: " :::; Q) "C "C Q) ::s s:: Q) Q) ::s CD ::s II

24 f/()h/j7 l /()!-)/II/ () ()") /O(J /J 7 ]!- /(')) /!/' ) 7 (X)...Jo....Jo. c. C'D (Q...Jo..j:::o....Jo. -..,J Pumppaus alkoi, vesinäytteenoton käynnistys l Mittareiden kalibrointi ja uuden paine ulppapaineen lisäys, tuotto 4 Tuotto ml/min Laitteisto pääsi tipahtamaan n. cm alemmas. Letkuja jatkettiin, mutta typpisuojausletkua asennettaessa se työnsikin näyteletkun edellään reikään n. 6 metrin syvyyteen äyteletkun "onginta" ja pumppauksen uudelleen käynnistäminen kenilma sotkenut happimittauksen Tulpilta paineet pois Mittareiden kalibrointi ja tarkastus. Reiästä nousee-kq.kni Tulpat pullistettiin uudelleen, tuotto 257 ml/min Tuotto. ml/min Tulpille lisätty painetta (tulppapair:inu;;ao-o&;;l r =r=r-cumu77 Tulpat löysättiin ja laitetta laskettiin Om alemmaksi. Tulppia ei pullistettu ja pumppausta jatkettiin.9.97 Pumppauksen!opetus aineastioiden aukaisu Paineastioiden sulkeminen ja laitteiston ylösnosto Zc \.) 7 t: r+ ::;c " "' "' "' CO S»: "C o: =:::t S» S» ::::J t: S» S» ::::J CD ::::J

25 (Ji=)/(l(-)/J7 J7 7 j()h/j7 2jm;j<J7 ol:;;ol/ J7 2/(liJ/IJ7 CJ -Jo. (X) -Jo. c. C'D (Q -Jo. -.lo. '-.! Pumppaus alkoi, vesinäytteenoton käynnistys 8.8.,..,.-- Mittareiden kalibrointi ja uuden painee inen ulppapaineen lisäys, Tuotto ml/min typpisuojausletkua ;;! rei "ja pumppau n Ukonilma sotkenut happimittauksen Mittareiden kalibrointi ja tarkastus. Reiästä nousee kekoajan kaasua Tulpat pullistettiin uudelleen, tuotto 257 ml/min lösnosto <c:"z. s:::::... " ::: \) \) \) Q): "'C o: iii" s: CD....., en :::: (")

26 ();:; i \h /)...lo....lo. <, i' i ilj>; i 'J! Pumppaus alkoi, vesinäytteenc)>ton käynnistys Mittareiden kalibrointi ja uuden (paineenalennusventtiilin asentaminen ulppapaineen lisäys, tuotto 4ml/min Tuotto ml/min ! / Laitteisto pääsi tipahtamaan n cm alemmas. Letkuja jatkettiin, mutta typpisuojausletkua asennetressa se työnsikin näyteletkun edellään reikään n. 6 Tetrin syvyyteen Ukonilma sotkenut happimittatksen )7 Tulpilta paineet pois : ittareiden kalibrointi ja tarkastul. Reiästä nousee kekoajan kaasua Tulpat pullistettiin uudelleen, tuo to 257 ml/min Tuotto. ml/min , II,)() /.l / Tulpille lisätty painetta (tulppa Tulpat löysättiin ja laitetta Ias i ) 7 ) /(llj/l7 ) / ', /./li'i i, Pumppauksen lopetus Paineastioiden aukaisu Paineastioiden sulkeminen ja laitteiston ylösnosto vl Q. c... " :::..;a,..;a, CO m :T :s: CD... tn ::::J.

27 ...Jo. CJ...Jo. CJ < CJ CJ II/()H/l7 Pumppaus alkoi, vesinäytteenoton käynnistys Mittareiden kalibrointi ja uuden baineenalennusventtiilin asentaminen ulppapaineen lisäys, tuotto 4 tnllmin ; - / ) ;-: ) "/ Tuotto ml/min jl! J:-; / ) j Laitteisto pääsi tipahtamaan nj cm alemmas. Letkuja jatkettiin, mutta typpisuojausletkua asennett essa se työnsikin näyteletkun edellään reikään n. 6 etrin syvyyteen äyteletkun "onginta" ja pumppruksen uudelleen käynnistäminen Ukonilma sotkenut happimittaulksen Tulpilta paineet pois ()/!4. Mittareiden kalibrointi ja tarkass. Reiästä nousekoajan kaasua Tulpat pullistettiin uudelleen, tu tto 257 ml/min Tuotto. ml/min Tulpille lisätty painetta (t J7 II /Wl/l7 Tul ttiin Om alemmaksi. Tulppia ei noollic-+.o++oo ;., '"''',..,..,'"'. kettiin.9.97 I:Jj()ll/l7 II J/()'J/J7 Pumppauksen!opetus Paineastioiden aukaisu Paineastioiden sulkeminen ja laitteiston ylösnosto Z Q. c:... " ::: \)...lo. \)...lo. \) m :::T Q) ::::s c: Q) Q) ::::s CD ::::s

28 II )7,-)!7 J/il!J/J7 :,l()i)li)/ CJ (J) -...j ()) CO umppaus alkoi, vesinäytteeno venttiilin asentaminen c:::= Laitteisto pääsi tipahtamaan n. cm alemma typpisuojausletkua asennettaessa se työnsikin näyteletkun edellääa ---J reikään n. 6 metrin syvyyteen äyteletkun "onginta" ja pumppauksen uudelleen käynnistäminen Mittareiden kalibrointi ja tarkastus. Reiästä nousee kekoajan kaasua ulpat pullistettiin uudelleen, tuotto 257 ml/min Tuotto. ml/min Tulpille lisätty painetta (tulppapaine 5 bar) Tulpat löysättiin ja laitetta laskettiin Om alem pullistettu ja pumppausta jatkettiin.9.97 umppauksen lopetus Pbineastioiden aukaisu aineastioiden sulkeminen ja laitteiston ylösnosto gz t:... " :::c..olo...olo. "C ::z:: :s:... ([).., en :::J

29 / () > -..J CO c.o Pumppaus alkoi, vesinäytteenoton kä. Mittareiden kalibrointi ja uuden painpenalennusventtiilin asentaminen / ) Tulppapaineen lisäys, tuotto 4 ml/tnin Tuotto ml/min l) /( )i-:/ )7 i/ J Laitteisto pääsi tipahtamaan n. cm alemmas. Letkuja jatkettiin, mutta typpisuojausletkua asennettaessa se työnsikin näyteletkun edellään reikään n. 6 metrin syvyyteen äyteletkun "onginta" ja pumppauksen uudelleen käynnistäminen Ukonilma sotkenut happimittauksen Tulpilta paineet pois ) 7 UI l ()l /())/IJ/ \).) /(::}!)7 l)i] \ ) t ) ) ) )7! Mittareiden kalibrointi ja tarkastus. Reiastä fl8:l6'ie kakoajan kaasua Tulpat pullistettiin uudelleen, tuotto 257 ml/min Tuotto. ml/min Tulpille lisätty painetta (tulppapaine 5 bar) ()'! /()!) /!7 Tulpat löysättiin ja laitetta laskettiin Om alemmaksi. Tulppia ei pullistettu ja pumppausta jatkettiin.9.97 ' lr 7 /()'Jjrl7 rumppauksen lopetus Paineastioiden aukaisu LZ Q. s::: ö ::,!') "..a...a. "C ::I: A) :::: s::: A) A) :::: CD ::::

30 ] r)/()f)j:j7 ]t /t) )7 )/ ) )) (YJ;: J 7 ()4/CJ )/ J7! ]'! II ; )' /\ CJ) - i.,!:::>.. (] (] > (] (] (] (] Pumppaus alkoi, vesinäytteenoton käynnistys Mittareiden kalibrointi ja uuden paineenalennusventtiilin asentaminen Tulppapaineen lisäys, tuotto 4 ml/min Tuotto ml/min Laitteisto pääsi tipahtamaan n. cm alemmas. Letkuja jatkiin, mutta typpisuojausletkua asennettaessa se työnsikin näyteletkun edellään reikään n. 6 metrin syvyyteen äyteletkun "onginta" ja pumppauks{n uudelleen käynnistäminen Ukonilma sotkenut happimittauksen Tulpilta paineet pois Mittareiden kalibrointi ja rkastus. Reiästä nousee kekoajan kaasua Tulpat pullistettiin uudel en, tuotto 257 ml/min Tuotto. ml/min ulpille lisätty painetta (tuirpapaine 5 bar) pullistettu skettiin Om alemmaksi. Tulppia ei mppausta jatkettiin.9.97 Pumppauksen lopetus Paineastioiden aukaisu Paineastioiden sulkeminen ja laitteiston ylösnosto <a'z 2S: c r+ ::: " \.)..Jo. \.)..Jo. \.) CO en A): :::r " o: ::l - :::r S" < c en S» ::l c S» S» ::l () ::l t,

31 /DI:jtl7 i:;;cmjtll 2/8/ll 2 /8/ll 2/()-/ll 2jcmj'l7 njoi:;jcll ()/ /(ltjjtj7 U/U(J/CJ7 /OCJ /7 /(J'J /'l7 2/Cl(J/'ll. en - > Pumppaus alkoi, vesinäytteenoton käynnistys Mittareiden kalibrointi ja uuden paineenalennusventtiilin asentaminen ulppapaineen lisäys, tuotto 4 ml/min Tuotto ml/min ( Laitteisto pääsi tipahtamaan n. cm alemmas. Letkuja j(tkettiin, mutta typpisuojausletkua asennettaessa se työnsikin näyteletkuo edellään reikään n. 6 metrin syvyyteen äyteletkun "onginta" ja pumppauksen uudelleen käynnistämi Ukonilma sotkenut happimittauksen Tulpilta paineet pois 27.&:'97 ittareiden kalibrointi ja tarkastus. Reiästä nousee kekoajan kaasua Tulpat pullistettiin uudellen, tuotto 257 ml/min Tuotto. ml/min Tulpille lisätty painetta (tlppapaine 5 bar) Tulpat löysättiin ja laitette laskettiin Om alemmaksi. Tulppia ei pullistettu ja pumppausta jatkettiin. Pumppauksen lopetuå Paineastioiden aukaisu Paineastioiden sulkeminen ja laitteiston ylösnosto G s:::: r+ :: "..Ii...Ii. CO tn D): ::T " o: ::l - ::T S" < s:::: s:::: tn s: (t).., r+ tn ::l (")

32 -..J -..J tv -..J -..J > -..J OJ OJ OJ tv J7 Kennoston ja mittareiden asennus, kalibrointi Ukonilma saattoi sotkea mittariarvot Tuotto 6 ml/min ) Tuotto 5 ml/min ) 7 ]/()') 7 Akkujen vaihto.9.97 ()]! Vesinäytteenotto alkoi ) /lltj/j7 I)A 7 äytteenotto päättyi ( i()l)i{l7 ()7 Laite pysähtynyt, akkujen vaihto Paineastioiden sulkeminen ja noston aloittaminen OJ OJ (j) OJ OJ c.o s:::: r+ " ;o... c.n "C :s: CD., r+ tn :l

33 -...) -...) i\.) -...) -...) > -...) i::x> CO CO i\.) 6 CO CO CO > <D ennoston ja mittareiden asennus, kalibrointi kenilma saattoi sotkea mittariarvot Tuotto 6 ml/min o;( JO/CJ7 U.U,, Laite pysähtynyt, akkujen vaihto Mittareiden maadoitus ja tulppapaineiden tarkastus2 2f; /() ;en Laite pysähtynyt, akkujen vaihto / Laite pysähtynyt, akkujen vaihto.8.97,j /CJE\jcJ7 Tuotto 5 ml/min.8.97 /(J<) jcl7 Akkujen vaihto.9.97 Cl/Cl(J/(J7 Cl2/()!J jcj7 lvesinäytteenotto alkoi Cl2/()I)/CJ7 Cl.7)/U(J/CJ7 D./(YJll7 ()4 /UIJ jcl7 Iäytteenotto päättyi (J4/D<Jll7 Laite pysähtynyt, akkujen vaihto Cl7 /Wl/IJ7 ( / Cl( l /9 7 Paineastioiden täyttö aloitettu -> Ui:;;u(J/(J7 OH/(J!Jjcl7 Wl/(JZJ/()7 /UCJ/lJ7 vc: Q. s::: r+ ::: " c.n "C ::I: Q) :l s::: Q) Q) :l CD :l

34 2h/Of:/Y7 (Jl CJ) - (Jl (Jl (Jl (Jl m m m m ()) Kennoston ja mittareiden asennus, kalibfointi Ukonilma saattoi sotkea mittariarvot m Tuotto 6 ml/min Laite pysähtynyt, akkujen vaihto 28.7 Mittareiden maadoitus ja tulppapain den tarkastus Laite pysähtynyt, akkujen vaihto 29.8./)7 U/Ui \/l7. /Cli-l/l7 Laite pysähtynyt, akkujen vaihto.8t7 Tuotto 5 ml/min.8.97 (JI/Cl<J/J7 Akkujen vaihto.9.97 (J/ClCJ/J7 l (J2/ClCJ/ll7 Vesinäytteenotto alkoi \ (J4/CJCJ/J7 äytteenotto päättyi Cl4/<J/J7 WJ/U<J/l7 Laite pysähtynyt, akkujen vaihto ( (lfi/()(j /J7 (J7 /OCJ/J7 UI/U<J/l7 ()(:;j()tj/<j7 (J( \/U<J/<J7 ()<) /(JC) /l7 a noston aloittaminen.9.97 l m -...) ()) c r+ :: " ( tn Q): ::::T " o: :::s - ::::T r+ Q) < c tn Q) :::s c Q) Q) :::s CD :::s

35 (J/(l l/j7 ()] (J/()IJ/l7 7 i)l) m ()) en m m m Kennoston ja mittareiden asennus, kalibrointi Ukonilma saattoi sotkea mittariarvot Tuotto 6 ml/min Laite pysähtynyt, akkujen vaihto =-ido rnaadqitus ia tulgqagaioido ta[lsa. 97 Tuotto 5 ml/min.8.97 """-- Akkujen vaihto.9.97 Vesinäytteenotto alkoi äytteenotto päättyi ) Laite pysähtynyt, akkujen vaihto '-... 4r... r &...,... # e iildlt Paineastioiden sulkeminen ja noston aloittaminen.9.97 ( m ()) -._J 2S: c: r+ ::: " \) \) CJ tn su: :::r' " o: ::::s - :::r' r+ su < c: c: tn... : (t) r+.., tn ::::s /JI /

36 .t:o. (j) (X) s::: (Q ::::.t:o. ennoston ja mittareiden asennus, kalibrointi kenilma saattoi sotkea mittariarvot OltuS Ja Laite pysähtynyt, akkujen vaihto , 7 jurvcl7 +Tuotto.)O ml/min.8.97 () /()l) /J7 (,.,;...,,... "'"'ih+,... - Q 7 (l/(yl/j7 +) U2/Cl()/l 7 -esinäytteenotto alkoi ()4 /DCJ /7 läytteenotto päättyi IH /IJll /'7 t / WJ/OlJ/7 aineastioiden täyttö aloitettu-> 2bar aineastioiden sulkeminen ja noston aloittaminen.9.97 v (j) (X) Q. r:::... " ::: :::r Q) "C "E Q) ::l r::: Q) Q) ::l CD ::l

37 .7 ( l/ )') /i) / (J ) 7 (): r::: (Q :::: CJl -lo. (.V -lo., CJl (.V CJl ittareiden asennus, kalibrointi a rll isetkea mittariarvot Tuotto ij il ;26 8 9' P!it! aatus ja tulppapaineiden tarkastus '!! : : llkähtynyt, akkujen vaihto l Lajte ftl)'sohrnr* akkjen vaihto t TuQffh 5 mlfiiiln.8.97 Paineastioiden täyttö aloitettu Paineastioiden sulkeminen ja noston aloittaminen CJl CJl s:::::... ;::;o " t\) t\) c.n ::::r Q) "C "C s: ()....., tn ::::s (")

38 J c. () (Q (j) -._) Kennoston ja mittareiden asenn. kalibrointi Ukonilma saattoi sotkea mittaria Tuotto 6 ml/min Laite pysähtynyt, a Mittareiden maadoitus ja tulppap. >i i 'i ;i 7 Laite pysähtynyt, Tuotto 5 ml/min.8.97,.-- i.ll ()) Akkujen vaihto.9.97 Vesinäytteenotto alkoi äytteenotto päättyi "---- )) Hl/ClCJ/CJl ineastioiden sulkeminen ja noston aloittaminen 9 -. ()) CD. ::... ::: " <.n su: "C o:!::t. su s: CD..,... ta :J

39 ...olo....olo....olo....olo....olo....olo....olo....olo. \.),.J::.. (j) c. C'D (Q...olo. -...) ennoston ja mittareiden asennus, kalibrointi Ukonilma saattoi sotkea mittariarvot Tuotto 6 ml/min Laite pysähtynyt, akkujen vaihto 28.8' Mittareiden maadoitus ja tulppapaineiden tarkastus Laite pysähtynyt, akkujen vaihto T Laite pysähtynyt, akkujen vaihto Tuotto 5 ml/min.8.97 ll ) f Akkujen vaihto.9.97 l) / ()i) ()! Vesinäytteenotto alkoi 2.9.9; ()2 ) 7 ll-/ucj/j7 ()) /Cll) / )7 äytteenotto päättyi l ). Laite pysähtynyt, akkujen vaihto aineastioiden täyttö aloitettu-> 2bar Paineastioiden sulkeminen ja noston aloittaminen.9.97 L...olo....olo. \.) (X) CO Q. s::: r+ " :::c ' A): "C o: S» S» ::: s::: S» S» ::: CD ::: / / 7

40 mv CJ'.t:o. \.)...lo. rqa mittareiden asennus, kalibrointi attoi sotkea mittariarvot Tuotto 6 ml/min 'l/clfljlj7 Laite pysähtynyt, akkujen vaihto. Tuotto 5 ml/min.8.97 (J/()IJ/l7 Akkujen vaihto.9.97 Vesinäytteenotto alkoi /()IJ/)7 () 7)/CltJ/tJ7 ()4 /CJIJ /l7 äytteenotto päättyi (J4/Cl J/J7 Laite pysähtynyt, akkujen vaihto (J/(Yl/J7 (lfi/wj/j7 ()7 j()ij/j! (Jf)/()JjlJ7 Paineastioiden täyttö aloitettu-> 2bar ()t)/()ij/j7 l IJIJ/(JIJ/J7 () () (jl) () 7 ](J/()IJ/7 Paineastioiden sulkeminen ja noston aloitt inen.9.97 g...lo. Q. c... ;o " ' m ::r S» :::J c S»!. :::J CD :::J

41 c..n (.V < ->. [!f, 7 Kennoston ja mi en asennus, / 'r Ukonilma saa J7! ) 7 Tuotto 5 mllrrllll.8.9i'...,,] ) J 7 7 > Akkujen vaihto.9.97 / Vesinäytteenotto alkoi c::=::: ()!] /'7 -, äytteenotto päättyi l; ) / / () )/ \ \ \ ():-J/CJIJ/)7 Paineastioiden täyttö aloitettu Ii ) Paineastioiden sulkeminen ja noston aloittaminen 6f: J " t:... " ::: en m.. ::::r :s: CD....., tn :::l (') /

42 (.V (J) c. CD cc (') c.o () J/(l JlJ/ Kalibrointi Pumppaus lopetettu vähäisen saannon johdosta ]i! / ltl uotto 8 ml/min.5.97 ('! )7 > ) /./ ( Typpi loppunut \ Tuotto 25 ml/min " äytteenotto alkoi.5.97 Paineastian aukaisu :7 r, / )i i /) i Paineastian sulku :7 ja pumppauksen lopetus ov -lo. -lo. CJ " r:::: r+ " :::c.. ::.. ) ) ) Q): "C o: Q) Q) ::s r:::: Q) Q) ::s - CD ::s

43 () /Cl:J / J 7 IO/WJjtJ7 (J/WJjtJ7! /' 7 II ;() ) / ) 7 II/WJjtJ7 CJ c. CD cc...jo. CJ Pumppaus alkoi, vesinäytteenoto käynnistys Kalibrointi Pumppaus lopetettu vähäisen s$nnon johdosta Tuotto 8 ml/min.5.97 Typpi loppunut Tuotto 25 ml/min äytteenotto alkoi.5.97 aineastian aukaisu :7 aineastian sulku :7 ja rfumppauksen lopetus v CJ (..r.) 25: f: ö " ::tl ) ) ) D): "C o: =:::r. iii" : CD r+.., tn :::l j /)