Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista kalliorei'istä (PR ja PP) sekä oohjavesioutkista (PVP) vuonna 2002

Transkriptio

1 Työraportti Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista kalliorei'istä (PR ja PP) sekä oohjavesioutkista (PVP) vuonna 2002 Birgitta Backman Hanna Kahelin Nina Paaso Jussi Ahonen Syyskuu 2002 POSIVA OY FIN OLKILUOTO, FINLAND Tel Fax

2 Työraportti Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista kalliorei'istä (PR ja PP) sekä oohjavesioutkista (PVP) vuonna 2002 Birgitta Backman, Hanna Kahelin Geologian tutkimuskeskus Nina Paaso Teollisuuden Voima Oy Jussi Ahonen Geokeskus Oy Syyskuu 2002 Karttaoikeudet: Maanmittauslaitos lupa nro 41/MYY/02 Pesivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

3 VESINÄYTTEIDEN OTTO JA ANALYSOINTI OLKILUODON MATALISTA KALLIOREI'ISTÄ (PR JA PP) SEKÄ POHJAVESIPUTKISTA (PVP) VUONNA 2002 TIIVISTELMÄ Vesinäytteenotto Olkiluodon matalista kalliorei'istä (PR ja PP) sekä pohjavesiputkista (PVP) kesäkuussa 2002 kuuluu Olkiluodossa suoritettavaan perustilan kartoitukseen. Työhön kuului kallioreikien ja pohjavesiputkien esi- ja näytteenottopumppaus sekä näytteenotto, näytteenoton tarkkailu, näytteiden analysointi kentällä ja laboratoriossa sekä raportointi. Pumppaukset, näytteenoton ja ph:n sekä sähkönjohtavuuden mittauksen suoritti Geokeskus Oy ja näytteenoton tarkkailun Geologian tutkimuskeskus (GTK) Näytteiden kenttäanalysoinuin suoritti Teollisuuden Voima Oy:n laboratorio (TVO) ja laboratorioanalyysit suoritettiin pääasiassa TVO:n ja GTK:n laboratorioissa. Raportti koottiin GTK:ssa elokuussa Näytteet saatiin kaikista muista paitsi kolmesta pohjavesiputkesta, JOissa ei ollut riittävästi vettä. Näytteet otetiin matalista kalliorei'istä PR1, PR2, PR4, PP5, PP7, PP8 ja PP9 sekä pohjavesiputkista PVP1, PVP3A, PVP3B, PVP4A, PVP4B, PVP5A, PVP8A, PVP9A, PVP9B ja PVP10A. Näytteistä analysoitiin yhteensä 42 eri fysikaalis-kemiallista laatuparametriä. Kallioreikien vesinäytteistä tehtiin lisäksi isotooppimäärityksiä. Vesi oli useissa havaintokohteissa sameaa ja se suodatettiin ennen analysointia. Vedet olivat yhtä lukuunottamatta makeita, pääasiassa Ca- HC tyyppisiä vesiä, joissa oli runsaasti rautaa ja mangaania. Avainsanat: Olkiluoto, pohjavesi, näytteenotto, analysointi

4 Työraportti Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista kalliorei'istä (PR ja PP) sekä oohjavesioutkista (PVP) vuonna 2002 Birgitta Backman Hanna Kahelin Nina Paaso..Jussi Ahonen Syyskuu 2002

5 ~ TEKIJÄ ORGANISAATIOT TILAAJA Geologian tutkimuskeskus Geokeskus Oy Teollisuuden Voima Oy POSIVAOY Töölönkatu HELSINKI TILAAJAN YHDYSHENKILÖ Mia Mäntynen, Posiva Oy TILAUSNUMERO RAPORTTI 9621/02/MVM ' TYo- ~raportti Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista kalliorei' istä (Pr ja PP) sekä pohjavesiputkista (PVP) vuonna 2002 TEKIJÄT ~~~-.<4'~ Birg~Backman, Geologian tutkimuskeskus Hanna Kahelin, Geologian tutkimuskeskus Nina Paaso, Teollisuuden Voima Oy /1 ~~~ C:Z:~honen, Geokeskus T ARKAST ANUT JA HYVÄKSYNYT ti};q._ vlki~ Mia Mäntynen, Posiva Oy

6 GROUNDWATER SAMPLING FROM DRILLED HOLES (PR AND PP) AND GROUNDWATER TUBES (PVP) AT OLKILUOTO IN 2002 ABSTRACT Groundwater sampling from drilled holes (PR, PP) and groundwater tubes (PVP) in summer 2002 at Olkiluoto is part of the baseline study of Olkiluoto. The sampling sites were ehosen by Posiva from the group of drilled holes and groundwater tubes. The study composed of the preliminary pumping and pumping for the sampling, groundwater sampling, chemical analyses and reporting. The pumping, sampling and the measurements of ph and electrical conductivity on the field were done by Geokeskus Oy during The control of the sampling was done by Geological Survey of Finland (GTK) at The analyses on the field were done by the laboratory of Teollisuuden Voima (TVO). The samples were analysed mainly by the laboratories oftvo and GTK. The report was compiled by GTK. The samples were collected from all the boreholes and tubes except three tubes, where there was not water enough. The samples were taken from boreholes PR1, PR2, PR4, PP5, PP7, PP8 and PP9 and from tubes PVP1, PVP3A, PVP3B, PVP4A, PVP4B, PVP5A, PVP8A, PVP9A, PVP9B and PVP10A. The analytical program included the most relevant physico chemical parameters. Also isotopes were analysed from the samples of drilled boreholes. The water was turbid in many of the sampling sites. The samples were filtered before analyses. The analysed samples were all fresh water with one exception. The waters were mostly Ca- HC type and the concentrations offe and Mn were high. Keywords: Olkiluoto, groundwater, sampling, analyses

7 1 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä Abstract 1. JOHDANTO VESINÄYTTEIDEN OTTO Näytteenottopisteiden valinta Näytteenottomenetelmät ja otetut näytteet Näytteenoton ja kenttätyön arviointi NÄYTTEIDEN ANALYSOINTI Kenttälaboratorion analyysit Laboratorioanalyysit TVO:n laboratorion analyysit GTK:n analyysit Isotooppianalyysit ANAL YYSITULOKSET Yleistä Matalat kallioreiät Pohjavesi putket Isotoopit ANALYYSITULOSTEN EDUSTAVUUSTARKASTELUT Yleistä TVO:n analyysitulosten edustavuustarkastelu Matalat kallioreiät Pohjavesiputket GTK:n analyysitulosten edustavuustarkastelu YHTEENVETO KIRJALLISUUSVIITTEET Liite 1. Pistekortit Liite 2. Parametritaulukko Liite 3. TVO:n ja sen alihankkijalaboratorioiden tulokset ja virherajat Liite 4. GTK:n laboratoriontulokset... 49

8 2!.JOHDANTO Vesinäytteenotto Olkiluodon matalista kalliorei'istä ja pohjavesiputkista kuuluu Olkiluodon perustilan kartoitukseen. Näytteenottopaikat on valittu Posiva Oy:n toimesta vuonna Näytepaikkoja on tällä hetkellä yhteensä 20 ja niistä on edelleen tarkoitus valita kohteet, joista tullaan suorittamaan maakerroksessa ja kallion yläosassa olevien pohjavesien fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien pitkäaikaista seurantaa. Tässä raportissa esitetään vuoden 2002 kesäkuussa tehdyt tutkimukset ja niiden tulokset niiltä osin, kun analyysitulokset ovat valmistuneet. Työ on tehty tilaustyönä usean eri yrityksen ja laitosten toimesta. Työn tilausnumero on 9621/02/MVM. Tämän raportin luvut ovat kirjoittaneet seuraavat henkilöt: Birgitta Backman tiivistelmä sekä luvut 1., 2.3., 4., 5.1., 6., 7. Mia Mäntynen 1 uku 2.1. Jussi Ahonen, Nina Paaso ja Birgitta Backman luku 2.2. Nina Paaso luvut 3.1., 3.2., 5.2. Hanna Kahelin luvut , 5.3.

9 3 2. VESINÄYTTEIDEN OTTO 2.1. Näytteenottopisteiden valinta Syksyllä 2001 suoritettiin vesinäytteenotto yhteensä yhdeksästä matalasta kallioreiästä ja 11 pohjavesiputkesta. Vesinäytteenottokohteet valittiin suoritettujen esipumppauskokeiden perusteella. Näytteenottopisteiden yksityiskohtaiset tiedot ja sijainti on esitetty Posivan työraportissa (Hatanpää 2002). Suoritetuissa vesinäytteenotoissa havaittiin huomattavia näytteiden edustavuusongelmia, minkä takia näytteenottoohjelmaa muutettiin hieman kesällä 2002 suoritettavia näytteenottoja varten. Syksyllä 2001 suoritettiin vesinäytteenotto seuraavista kalliorei'istä: PR1, PR2, PR4, PP2, PP5, PP7, PP8, PP9 ja PP31. Kesän 2002 näytteenotto-ohjelmasta jätettiin pois kallioreiät PP2 ja PP31. Reikä PP31 jätettiin pois, koska vedessä havaittiin syksyn vesinäytteenoton aikana vahva liuottimen haju, jolloin vesinäytteenotto keskeytettiin. PP2 päätettiin jättää pois näytteenotto-ohjelmasta huonon sijaintinsa vuoksi. Reikä sijaitsee erittäin lähellä Olkiluodon tietä, jota suolataan talvisin. Pohjavesiputkien PVP1, PVP3A, PVP3B, PVP4A, PVP4B, PVP5A, PVP8A, PVP9A, PVP9B, PVP10A ja PVP10B vesinäytteenotto suoritettiin syksyllä Keväällä päätettiin ottaa mukaan vielä kaksi uutta pohjavesiputkea PVP6A ja PVP9C, vaikka ennakkotietojen perusteella näiden molempien tuotto oli epävarma. Syksyn koepumppauksissa oli kuitenkin ollut epätarkkuutta, joten pohjavesiputkien toimintakyky haluttiin tarkastaa vielä uudelleen kesän vesinäytteenottojen yhteydessä Näytteenottomenetelmät ja otetut näytteet Vesinäytteenotto toteutettiin Geokeskus Oy:n toimesta Toimeksianto sisälsi kallioreikien ja pohjavesiputkien esi- ja näytteenottopumppauksen sekä näytteenoton. Vesinäytteiden jakamisesta analyysikohtaisiin näytepulloihin sekä Posivan kenttälaboratoriossa tehdyistä analyyseistä huolehti TVO:n laboratorion henkilökunta. Näytteiden laboratorioanalysoiunista sekä reagenssien ja näytepullojen hankinnasta vastasi tilaaja. Geokeskus Oy:n puolesta näytteenottajana toimi Tuomo Hapuli. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskuksesta oli tarkkailemassa kenttätyöskentelyä ja näytteenottoa Koepumppaus ja näytteenotto suoritettiin seuraavista pisteistä: Kallioreiät (7 kpl): PRl, PR2, PR4, PPS, PP7, PP8 ja PP9. Pohjavesiputket (13 kpl): PVPl, PVP3A, PVP3B, PVP4A, PVP4B, PVPSA, PVP6A, PVP8A, PVP9A, PVP9B, PVP9C, PVPlOA ja PVPlOB. Koepumppausaika vaihteli välillä tuntia. Keskimääräinen pumppausaika oli noin 4-5 tuntia. Näytteenotto kesti keskimäärin noin 30 minuuttia ( vaihteluväli

10 4 minuuttia). Näytteenoton aikana tehdyn suodatuksen yhteydessä pumppausteho pieneni, varsinkin huonosti suodattuvia näytteitä otettaessa. Pienen antoisuuden vuoksi näytettä ei saatu pohjavesiputkista PVP6A, PVP9C, PVPlOB. Havaintokohteissa PRl, PVP3A, PVP4A ja PVP8A näyte oli näytteenottohetkellä kirkas, väritön ja hajuton. Havaintokohteissa PR2, PR4, PP5, PP7, PP8, PVP3B, PVP9 A, PVP 1 OA vesi oli näytettä otettaessa kirkasta, mutta värillistä. Kohteen PP9 vesi oli vaalean ruskeaa ja sameaa näytteenottohetkellä. Pistekohtaiset koepumppaus- ja näytteenottotiedot ovat liitteinä olevissa pistekorteissa (Liite 1 ). Pohjavesiputkista otettiin uraniininäyte, joka toimitettiin TVO:n laboratorioon analysoitavaksi ennen vesinäytteiden keräystä. Kaikkien pohjavesiputkien uraniinipitoisuus jäi alle suurimman sallitun ( < 10 J.lg/1), joten vesinäytteet voitiin kerätä heti uraniinianal yysien suorittamisen jälkeen. Pohjavesiputkista ja kalliorei'istä kerättiin tritium-, 2 H -ja , 34 S/ (tietyt kallioreiät), DIC/DOC- ja suuidinäytteet suoraan näytepulloihin näytteenotto-pisteessä. Sulfidinäytepulloihin oli lisätty kestävöintikemikaalit ennen vesinäytteen keräämistä. DIC/DOC-näyte suodatettiin poikkeuksellisesti vasta laboratoriossa ennen analysointia. Kaikkien pohjavesiputkien ja kallioreikien alkaliteetti/asiditeettinäyte sekä happopestyyn Duranpulloon kerättävä vesi eri metallimäärityksiä varten pyrittiin suodattamaan jo näytteenottopisteessä seuraavalla tavalla: näyteletkuun liitettiin silikoniletku, jossa oli Swagelockin suodatin sekä 0,45 J.lm kalvosuodatin. Suodattimen alaosaan kiinnitettiin toinen silikoniletku, joka asetettiin näytepullon pohjalle. Tiettyjen kallioreikien uraaninäytteet kerättiin myös yllä esitetyllä tavalla. Jos suodatin tukkeutui tai vedentulo oli hidasta tai muun ylivoimaisen esteen vuoksi näytettä ei voitu suodattaa näytteenottopisteessä, suodatettiin kallioreikien vesinäytteet pääsääntöisesti kenttälaboratoriossa ja pohjavesiputkien näytteet TVO:n laboratoriossa. Vesi, muita kuin yllä mainittuja näytteitä varten, kerättiin 10 litran muovikanisteriin näytteenottopisteessä. Kenttälaboratoriossa käsiteltiin pääosin kallioreikien vesinäytteet ja TVO:n laboratoriossa pohjavesinäytteet Osa vesinäytteistä kestävöitiin näytteenoton yhteydessä Posivan vesinäytteenoton kenttätyöohjeen (Ruotsalainen et al. 1998) mukaisesti taulukoissa la ja 1 b esitetyllä tavalla. Näyteastiaina käytettiin polyeteeni- ja Nalgenepulloja, hioskorkillisia Pyrex-lasipulloja sekä lääkepulloja. Taulukossa la-b on esitetty kerätyt vesinäytteet, analysoidut suureet, näytemäärät ja muut näytteenottoon liittyvät toimenpiteet. Näytteet analysoitiin pääasiassa TVO:n ja GTK:n laboratorioissa. Analyyseja tehtiin myös Vesi-Hydron, Säteilyturvakeskuksen, Helsingin yliopiston, Waterloon ja Uppsalan yliopiston laboratorioissa (Liite 2).

11 5 Taulukko la-h. Pohjavesiputkien ja kallioreikien analysoidut parametrit, näytemäärät ja näytteenottoon liittyvät muut toimenpiteet. la) Vesinäytteiden analyysit kenttälaboratoriossa Analyysi Näytemäärä (1) ja keräysastia Suod. 0,45 1-1m Muut toimenpiteet F 1 X 0,25 PE X - alkal iteetti, 1 x 0,5 Pyrex-lasipullo X asiditeetti* Fe 2 +, Fekok 6 x 0,05 lasinen mittapullo, X 4 ml ferroziinipuskuriliuosta happopesty * Pohjavesiputkien fluoridianalyysit sekä alkaliteetti- Ja asiditeettititraukset tehtiin pääsääntöisesti laboratoriossa. 1 b) Laboratorioanalyysien parametrit, näytemäärät Ja näytteenottoon liittyvät muut toimenpiteet. Analyysi Näytemäärä (1) ja keräysastia Suod. 0,45 1-1m Muut toimenpiteet ph, 1 X 0,5 PE - sähkönjohtokyky, tiheys sl-kok 3 x 0,1 Winkler-lasipullo - 0,5 ml Zn(Ac) 2 + 0,5 ml 0,1 M NaOH NH4 1 X 0,25 PE - uraniinia 1 x 0,25 PE alumiinifolioon - kääritty KMn04-luku 1 X 1 PE X Suodatus laboratoriossa. DIC +DOC 1 x 0,25 tumma lasipullo, X Suodatus laboratoriossa. happopesty Anionit (Cl, Br, F, 1 X 1 PE X Suodatus laboratoriossa. S04, N03, P04,) Metallit (Na, K, 1 x 0,1 PE, happopesty X Suodatus laboratoriossa. Kestävöinti: Mg, Ca, Fe, Al, 0,5 ml väk. HN03 /100 ml. Mn, Li, Rb, Si0 2, S(kok)) N(kok) 1 X 0,25 PE X Suodatus laboratoriossa. Rn-222tl 1x 0,01 Ultimagold - Näytteenottoaika muistiin zh,,~~ 0 1 x 0,1 Nalgene tai PE - JH 2 x 1 tumma lasipullo - 13C/'4CI:S 2 x 0,25 tumma lasipullo, X Suodatus laboratoriossa. happopesty

12 6 H7Sr/ Hosrfj 1 x 0,5 PE, happopesty Kestävöinti: 5 ml väk. HN0 3 U(kok)fj 1 x 1 PE, happopesty X Suodatus laboratoriossa. Suodatin talteen. Kestävöinti 50 ml väk. HCl. 234UF 3!jUfj 1 x 1 PE, happopesty X Suodatus laboratoriossa. Suodatin talteen. Kestävöinti 50 ml väk. HCl. 34 S (S04)/'Ho 1 x 1 HDPE-muovipullo, - Näyte kerättiin kenttätyöohjeen (S04) 8 happopesty HCl:lla mukaan. Kestävöinti: 10 mg ZnAc 2 varanäyte, anionit 3 X 0,1 PE X Suodatus laboratoriossa. Pakastus varanäyte, anionit 1 X 0,25 PE X Suodatus laboratoriossa. Pakastus varanäyte 2 X 0,5 PE X Suodatus laboratoriossa. Pakastus varanäyte 2 X 0,5 PE - Pakastus varanäyte, metallit 3 x 0, l PE, happop. X Suodatus laboratoriossa. Kestävöinti: 1 ml väk. HN0 3 Jääkaappi l kk, jonkajälkeen pakastus varanäyte, metallit 1 x 0,25 PE, happopesty X Suodatus laboratoriossa. Kestävöinti: 2,5 ml väk. HN0 3 Jääkaappi 1 kk, jonka jälkeen pakastus varanäyte 1 x 0,5 PE, happop. X Suodatus laboratoriossa. Kestävöinti: 5 ml väk. HCl. Pakastus varanäyte, 2 H ja X 0,1 PE - Pakastus ATehtiin vain pohjavesiputkista, 8 Tehtiin vain 4:stä kallioreiästä Näytteenoton ja kenttätyön arviointi Näytteenottoa ja kenttätyötä oli tarkkailemassa Geologian tutkimuskeskuksen hydrogeokemiaan erikoistunut geologi yhden päivän aikana Kenttätyöskentely ja sen puhtaustaso sekä välineistö oli pohjavesinäytteenoton laatuvaatimukset täyttävää ja moitteetonta. Vesinäytteen suodattamista voisi kuitenkin pyrkiä kehittämään edelleen. Kertakäyttöiset ruiskut ja niihin aseunettavat yksittäispakatut kertakäyttösuodattimet voisivat helpottaa suodattamista ja vähentää kontaminaatiovaaraa. Nyt pumpun poistoletkuun oli asennettu ohuempi letku, joka oli johdettu suodatinlaitteeseen. Suodatettaessa paine kasvoi letkussa, koska veden suuri hienoaines- ja humuspitoisuus tukki suodatinta. Vesi lämpeni pumpun letkussa, mikä näkyy pistekortteihin kirjatuissa lämpötilahavainnoissa (liite 1 ). Painemuutos saattaa vaikuttaa myös veden kaasukoostumukseen. Lähes kaikki näytteet suodatettiin, myös esimerkiksi anioni- ja KMn04-luvun määritystä varten otetut näytteet. Suodattaminen saattaa tässä tapauksessa vaikuttaa tuloksiin. Pohjavesikemian tulosten mallintaminen perustuu kuitenkin liuenneen tilan suureisiin, joten suodattamisella pyritään varmistamaan myös näiden parametrien osalta partikkelien ja mahdollisten kolloidien poisto.

13 7 Pohjaveden näytteenottopaikkana kairanreikä, jossa on rautaputki, on huono. Putkimateriaali on raskasmetallien lähde ja etenkin näissä matalissa kairanrei'issä, joissa vesi on hyvin hapan ta, on metallin liukeneminen mahdollista. Syksyn 2001 vesinäytteenottojen yhteydessä putkimateriaalin huonoon soveltuvuuteen kiinnitettiin myös huomiota (Hatanpää 2002). Hapen mittaus kentällä antaisi lähellä maanpintaa olevien pohjavesien yleisestä tilasta lisätietoa.

14 , ~ näytteestä. Posivan kenttätyöohjeesta (Ruotsalainen et al. 1998) poiketen suuidinäytteet otettiin suoraan pulloon ylijuoksutuksella ilman typetystä. Näytteenottoletku asetettiin pullon pohjalle ja veden annettiin valua yli pullosta noin kolme kertaa pullon tilavuuden verran. Näytteet kestävöitiin sinkkiasetaatilla ja natriumhydroksidilla. Taulukossa 1a ja 1 b on esitetty analysoidut suureet, näytemäärät sekä näytteenottoon liittyvät muut toimenpiteet. Taulukko 1 a: Kenttälaboratoriossa analysoidut parametrit, näytemäärät ja näytteenottoon liittyvät muut toimenpiteet (x = suodatettu, - =ei typetetty/ei suodatettu). Analyysit kenttä- Näytemäärä (1) ja astia Suodatukset 0,45 p,m Muut toimenlaboratoriossa piteet lämpötila Mitattu näytepisteessä ph, atkaliteetti ja 1 x 0,5 Pyrex-lasipullo X, kallioreikänäytteet kallioreikänäytteet asiditeetti suodatettu on-line + titrattu N 2- typetys atmosfåärissä sähkönjohtokyky, 1 X 0,1 PE - tiheys s2-(*) 3 x 0,1 Winkler-lasipullo ei suodatettu, näyte 0,5 ml 1 M Zn(Ac )2+ suoraan pulloon 0,5 ml1 M NaOH ylijuoksutuksella (3 kertaa tilavuus) Fe 2 +(*), 3 X 0,05 lasinen mittapullo, x, suodatus on-line + 4 ml ferroziinihappopesty typetys puskuriliuosta Fe kok 3 X 0,05 lasinen mittapullo, X, kallioreikänäytteet happopesty suodatettu on-line + typetys NH4+ 1 X 0,25 PE - 0,05 ml 0,1 M HCI

15 9 Taulukko lb: Muissa laboratorioissa analysoidut parametrit, näytemäärät ja näytteenottoon liittyvät muut toim.enpiteet (x = suodatettu, - = ei typetetty/ei suodatettu). Analyysit Näytemäärä (l) ja astia Suodatukset 0,45 JLm Muut toimenlaboratoriossa piteet ph, Si02 1 X 0,25 PE X sähkönjohtokyky 1 X 0,25 PE - anionit (Cl, F, 1 X 0,1 PE X S04, N03, Ntot) DIC/DOC 1 X 0,25 lasihioksellinen - Suodatus tumma pullo laboratoriossa uraniini 1 x 0,25 PE, happopesty - Näyte suojataan alumiinifoliolla me tallit (Na, K, 1 x 0,1 PE, happopesty X, kallioreikänäytteet 1 ml väk. HN03, Ca, Mg, Mn, Al, suodatettu on-line + näyte samaan aikaan Fe, Li, Rb, S, Br) typetys kuin kenttä F e Fe Myyrmäki 1 x 0,1 PE, happopesty x, kallioreikänäytteet 0,5 ml väk. HN03, suodatettu on-line + näyte samaan aikaan typetys kuin kenttä F e P04, KMn04 1 X 0,25 PE X 5 ml 4 M H2S04/500ml 2H, tso 2 x 0,01 lasinen seerumiputki - Suoraan näytepisteestä 3H 1 x 1 tumma lasipullo - Suoraan näytepisteestä Utot{*) 1 x 1 PE, happopesty X 50 ml väk. HCl, suodatinkalvot talteen 234up3su (*) 1 x 1 PE, happopesty X 50 ml väk. HCl, suodatinkalvot talteen 222Rn (*) 1 x 0,01 Ultimagold - Kellonaika muistiin s7sr/s6sr (*) 2 x 0,5 PE happopesty - 5 ml väk. HN03 13 C/ 14 C (DIC) (*) 2 X 0,5, 1 X 0,1 ja 1 X 0,25 X, suodatus on-line + PuHotus 34 S(S04)+ 18 0(S04) Pyrex -lasipullo, happopesty typetys kenttälaboratoriossa mg kiinteä (*) HDPE, happopesty 10% HCI Zn(Ac)2 (*) Nämä analyysit vain kaillioreikänäytteistä

16 11 3 NÄYTTEIDEN ANALYSOINTI 3.1 Kenttäanalyysit Näytteiden analysoiminen kenttälaboratoriossa suoritettiin Posivan kenttätyöohjeen mukaisesti (Ruotsalainen et al. 1998). Kenttätyöohjeesta poiketen ammoniumnäytteet kestävöitiin ja analysoitiin kerran viikossa useamman näytteen sarjassa. Typetystä suodatusten yhteydessä käytettiin ainoastaan kallioreikänäytteille. Kallioreikänäytteistä typetystä käytettiin ph-, alkaliteetti-, asiditeetti-, rauta-, metalli- sekä 13 C/ 4 C (DIC) näytteille. Kenttätyöohjeessa ei ole tiheyden määritysohjetta kenttälaboratoriossa. Tiheys määritettiin Posivan Anton Paar DMA 35N tiheysmittarilla. Laitteen mittausepävarmuus on +/- 0,0010 g/cm 3 ja toistettavuus 0,0005 g/cm 3. Mittarin lämpötilamittauksen virhe on 0,1 C. 3.2 Laboratorioanalyysit Näytteitä analysoineet laboratoriot, menetelmät, laitteet, määritysrajat sekä mittaustarkkuudet tai toistettavuudet on esitetty liitteessä 3. Joitakin parametreja analysoitiin rinnakkain useammassa eri laboratoriossa. Kahdessa laboratoriossa analysoituja parametreja olivat: sähkönjohtavuus, ph, N0 3 -, F-, B{, cr, sol-, DIC, DOC, kokonaisrauta (Fetot). Fetot analysoitiin joistakin näytteistä kolmessa eri laboratoriossa (kenttä, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Hollola ja Vantaa).

17 ANALYYSITULOKSET 4.1 Matalat kallioreiät Davisin ja De Wiestin (1967) luokituksen mukaiset vesityypit Olkiluodosta 2001 kerätyille matalien kallioreikien näytteille on esitetty taulukossa 2. Näytteiden TDS (Total Dissolved Solids), liuenneiden suolojen kokonaismäärä, vaihtelee välillä mg/1. TDS-luokituksen (Davis 1964) mukaan näytteet ovat makeaa vettä (TDS<1000 mg/1) vesinäytettä PP7 lukuunottamatta, joka on murtovettä (1 OOO<TDS< mg/1). Vallitseva kationi useimmissa näytteissä on kalsium; PP5:ssa magnesium ja PP7 sekä PR2 näytteissä natrium. Vallitseva anioni on bikarbonaatti lukuunottamatta suolaisinta näytettä PP7, jossa vallitseva anioni on Cl, sekä makeinta näytettä PR1, jossa vallitseva anioni on sulfaatti. Kaikki analyysitulokset virhetarkasteluineen (rsd) on esitetty liitteessä 4. Referenssivesien analyysitulokset on esitetty liitteessä 5. Taulukko 2: Olkiluodon matalien kallioreikävesinäytteiden TDS [mg/l} ja vesityypit Davis & De Wiestin (1 967) luokituksen mukaan. Näyte Syvyys, m Vesityyppi TDS, m2/l PP2 23,8 Ca-Na-HC PP5 12,4 Mg-HC03-S PP7 16,2 Na-Cl 1598 PP8 15,2 Ca-HC PP9 14,7 Ca-Mg-Na-HC PR1 Ca-Mg-S04-HC03 80 PR2 Na-HC PR4 Ca-Mg-HC Pohjavesiputket Davisin ja De Wiestin (1967) luokituksen mukaiset vesityypit Olkiluodosta 2001 kerätyille pohjavesiputkien näytteille on esitetty taulukossa 3. Näytteiden TDS vaihtelee välillä mg/1. TDS-luokituksen (Davis 1964) mukaan näytteet ovat makeaa vettä (TDS<1 000 mg/1). Vallitseva kationi näytteissä on kalsium PVP10Aja PVP10B näytteitä lukuunottamatta, joissa vallitsevana on natrium. Vallitseva anioni kaikissa näytteissä on bikarbonaatti. Makeimmassa näytteessä myös sulfaatti vaikuttaa vesityyppiluokitukseen. Kaikki analyysitulokset on esitetty liitteessä 4. Referenssivesien analyysitulokset on esitetty liitteessä 5.

18 14 Taulukko 3: Olkiluodon pohjavesiputkien vesinäytteiden TDS [mg/l} ja vesityypit Davis & De Wiestin (1967) luokituksen mukaan. Näyte Syvyys, m Vesityyppi TDS, mg/1 PVP1 Ca-Mg-Al-HC03-S04 74 PVP3A 8,72 Ca-Na-HC PVP3B 4,70 Ca-Na-HC PVP4A 10,25 Ca-HC PVP4B 8,86 Ca-HC PVP5A 7,86 Ca-Mg-HC PVP8A 10,35 Ca-HC PVP9A 9,60 Ca-HC PVP9B 5,60 Ca-HC PVP10A 6,20 Na-Ca-HC PVP10B 4,00 Na-Ca-Mg-HC Isotoopit Raportointivaiheessa valmistuneet isotooppitulokset on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Olkiluodon matalien kallioreikien isotooppitulokset. Uraanitulosten ilmoitettu virhearvio on 1 a: Parametri PP7 PP8 PR1 PR SMOW (H20) -10,7-11,1-10,3-10,7 8D SMOW (H20) -81,0-81,8-77,3-79,7 238 U(mBq/l) (H 20) 46,0±1,1 8,46±0,34 6,50±0,29 224±5 238 U(~g/l) (H20) 3,73±0,09 0,686±0,027 0,527±0,023 18,2±0,4 234u;z3su (H20) 4,69±0,14 1,30±0,07 1,24±0,07 1,26±0, U(mBq/l) (suodatin) 1,22±0,10 0,225±0,044 0, 175±0,036 18, 1±0,6 238 U(J..tg/l) (suodatin) 0,0987±0,0078 0,0180±0,0036 0,0144±0,0029 1,47±0, UP 38 U (suodatin) 1,93±0,19 1,16±0,34 1,53±0,39 1,35±0,05

19 15 5 ANALYYSITULOSTEN EDUSTAVUUSTARKASTELUT 5.1 Yleistä Varaustasapainot Ionien varaustasapaino laskettiin prosentteina seuraavan kaavan mukaan: E {%) = ( kationit - anionit) x 100 (kationit + anionit) (1) Laskuja varten analyysitulosten konsentraatioiden yksiköt, mg/1, muutettiin yksiköiksi mekv/1 seuraavan kaavan mukaisesti: mekv II = c x arvo x ( ~ J (2) jossa c = ionin konsentraatio, mg/1, arvo = mekv/mmol ja M = ionin molekyylipaino, mg/mmol. Kationien ja anionien kokonaispitoisuuksien (mekv/1) avulla lasketut ionitasapainot ylittivät suurimmalla osalla Hounslow'n (1995) kriteerin (±5%). Vain PP9, PVP4A, PVP4B, PVP10A ja PVP10B täyttivät kriteerin ±5%. Näistä PVP4A, PVP4B ja PVP10A olivat näytepisteitä, joiden vesi oli kirkastunut esipumppausvaiheessa. Pisteen PP9 vesi oli näytteenottovaiheessa sameaa ja tuotto oli pieni (0,4 1/min). Pisteiden PVP4A ja PVP4B vesi oli kirkasta myös näytteenottovaiheessa. Pisteiden PVP10A ja PVP 1 OB vesi ei kirkastunut näytteenottopumppauksen aikana. Pelkästään veden sameus ei siis aiheuttanut suuria virheitä ionitasapainoarvoihin. Jonitasapainot TDS:n funktiona on esitetty kuvassa 2. Kuvasta nähdään, että ionitasapainot täsmäävät heikoimmin kaikkein makeimmille vesinäytteille. Näillä näytteillä saavutetaan hyväksymiskriteeri ± 1 0% kun näytteiden TDS-arvo on suurempi kuin 300 mg/1. Useimmille näytteille ionitasapainon arvo on positiivinen, eli näytteestä on analyysissä löytynyt enemmän kationeja kuin anioneja. Poikkeuksena suolaisimmat vesinäytteet, joiden ionitasapaino on negatiivinen (-1,3%- -7,4%). Varaustasapainon pasitiivisuuteen saattaa olla osasyynä se, että varaustasapainoja laskettaessa ei ole huomioitu silikaatteja eikä orgaanisia happoj a. Kuvasta 3 nähdään, että varaustasapainon arvo kasvaa kaliumpermanganaattikulutuksen funktiona, mikä kuvaisi orgaanisen aineksen vaikutusta varaustasapainoihin.

20 16 Jonitasapaino TDS:n funktiona , 40 't. Q 30!-----~ " ~ ; = ~ a._... _,._...: ~ A M... ~ = 10 --~-~~-~ ~ ~~ ~-- -10~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ TDS, mg/ Kuva 2: Olkiluodon vesinäytteiden ionitasapaino TDS:n funktiona. Jonitasapaino KMn0 4 :n funktiona ~ ~ ~ Q 30 ; = ~ A------A ~.... ' ~ ~ * 0 A :c---~ ~------~----~----~ ~----~ Kuva 3. Olkiluodon vesinäytteiden ionitasapaino kaliumpermanganaattikulutuksen funktiona. Näytteenottoon liittyvät pumppaukset Näytteenotat aloitettiin esipumppauksilla. Jokaista näytepistettä oli tarkoitus pumpata ennen näytteenottoa niin kauan, että vesi kirkastuisi. Joissakin pisteissä vesi alkoi

21 ~ kuitenkin samentua pumppauksen aikana eikä esipumppaustajatkettu vaan näyte otettiin välittömästi. Eri näytteenottopisteiden näytteenoton yhteydessä käytetyt esipumppausajat vaihtelivat muutamasta minuutista yli neljään tuntiin. Muuta Ennen näytteenottoa mitattiin uraniinipitoisuudet pohjavesiputkista. Pitoisuudet jäivät kaikilla näytteillä alle kahden prosentin. Alkaliteettititrauksissa ongelmia aiheutti rikkoontunut lämpötila-anturi. Kaikki ilmoitetut tulokset on kuitenkin määritetty joko ennen rikkoontumista tai uudella lämpötila-anturilla. Anturi rikkoontui todennäköisesti puhdistusvaiheessa, joten se ei vaikuttanut tuloksiin vähitellen vaan vika ilmeni yhtäkkiä. 5.2 Matalat kallioreiät Liitteessä 2 on esitetty näytteenottopumppauksen aikaiset havainnot. Tavoitteena oli jatkaa esipumppausta niin kauan, että näytepisteen vesi kirkastuisi. Syys- lokakuussa 2001 suoritetuissa esipumppauskokeissa vesi kirkastui pumppauksen aikana seuraavissa näytepisteissä: PR1, PP2, PP8 ja PP31. Matalien kallioreikien vesi oli kuitenkin sameaa näytteenoton aikana pistettä PR1 lukuunottamatta, missä vesi oli kirkasta, mutta hieman kellertävää. Osa näytteistä oli hankala suodattaa ja suodatinta täytyi vaihtaa useita kertoja. Kalliorei'istä hankalia suodatettavia olivat PR2 ja PR4. Suodatusvaihe tapahtui näytteenottopisteessä, mikä lisäsi näytteiden kontaminoitumisriskiä, koska suodatin täytyi vaihtaa useita kertoja kesken näytteenoton. Kokonaisrautoja analysoitiin osasta näytteitä kolmessa eri laboratoriossa. Matalien kallioreikien kokonaisrautatulokset on esitetty taulukossa 5. Kolme näytettä (PP2, PP7 ja PP9) analysoitiin vielä Vantaalla uudestaan samasta pullosta kuin Hollolassa tehdyt määritykset. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että erot eri laboratorioissa johtuvat tässä tapauksessa näytteestä ( esim. kontaminaatio, veden muuttuminen pumppauksen aikana) eikä analyysivirheestä. Matalien kallioreikänäytteiden rauta esiintyy suurimmaksi osaksi ferromuodossa (Fe 2 +). Poikkeuksena suolaisin vesinäyte PP7 sekä näyte PP9, joissa selvästi alle puolet raudasta on ferromuodossa. Näytteiden PP7 ja PP9 rauta-analyyseissä oli kuitenkin ongelmia (katso taulukko 5). Sähkönjohtavuudet kenttälaboratoriossa ja Hollolan laboratoriossa vastasivat yleensä hyvin toisiaan. Suurin ero oli suolaisimman näytteen eli PP7:n sähkönjohtavuuksissa, missä laboratoriotulos erosi kenttätuloksesta 17 % (254 ms/m kenttälaboratoriossa, 298 ms/m Hollolan laboratoriossa). Muiden näytteiden kohdalla ero oli korkeintaan 10%.

22 Taulukko 5. Matalien kallioreikien kokonaisrautatulokset eri laboratorioissa. K = kenttälaboratorio, H = Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, Hollola ja V = Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, Vantaa. *=Näyte analysoitu Hollolan laboratorion pullosta, muut analyysit tehty kukin omasta pullostaan. Näyte Fetot, mg/1, K F etot, mg/1, H F etot, mg/1, V F etot, mg/1, V* (A) (A) (B) (B) PP2 4,8 3,8 5,0 4,1 PP5 4,0 4,5 PP7 1,7 0,28 0,26 PP8 8,6 6,9 PP9 4,9 1,9 4,8 1,9 PR1 1,9 2,1 PR2 2,6 2,6 PR4 3,0 2,0 (A) =analysoitu spektrofotometrisesti, SFS 3028 (B) = analysoitu atomiabsorptiospektrometrillä, liekkitekniikalla Kenttälaboratoriossa mitattu ph ja Hollolan laboratoriossa mitattu ph vastasivat yleensä hyvin toisiaan. Suurin ero oli 0,4 ph-yksikköä näytteellä PR4 (kenttälaboratoriossa 6,1 ja Hollolan laboratoriossa 6,5). Matalien kallioreikien alkaliteettituloksista laskettua epäorgaanisen hiilen pitoisuutta verrattiin eri laboratorioiden DIC-tuloksiin (Dissolved Inorganic Carbon). Vertailu on esitetty kuvassa 4. TVO:n DIC tulokset vastaavat paremmin alkaliteetista laskettua hiilipitoisuutta. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n Vantaan laboratorion DIC-tulokset ovat pienillä hiilipitoisuuksilla suuremmat kuin alkaliteetista lasketut hiilipitoisuudet Suuremmilla hiilipitoisuuksilla (>50 mg/1) taas Vantaan DIC-tulokset ovat pienemmät kuin alkaliteetista lasketut hiilipitoisuudet Kuvassa 4 on esitetty myös pohjavesiputkien tulokset. DOC-analyysit (Dissolved Organic Carbon) tehtiin myöskin kahdessa laboratoriossa, TVO ja Vantaa. Suurin ero oli näytteellä PR2, missä Vantaan tulos oli 25 mg C/1 ja TVO:n tulos 31 mg C/1.

23 19 80,0 70,0 -~----~--- <> ---~--~ ---~.... <> 60,0.. #.. /~- ~ 50,0 r e ~-- <> u 40,0 <> C(mgll)TVO ~~ ~ u ~-- -30,0 ~ ~- ~" X.. - X 20,0,~~?- X C(mg)/IMy --Lin. (C(mg)/1 My) 10, Lin. (C(mg/1) TVO) (j <> 0,0 0,00 10,00 20,00 30,00 40,00 50,00 60,00 70,00 80,00 Alkaliteetista laskettu C, mg/1 Kuva 4. Matalien kairanreikien sekä pohjavesiputkien DIC-tulokset (C mg/l) alkaliteetista lasketun hiilen funktiona. Suorat ovat eri laboratorioiden tulosten lineaarisuussovitukset (My = tässä Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, Vantaa, TVO = Teollisuuden Voima Oy). 5.3 Pohjavesiputket Liitteessä 2 on esitetty näytteenottopumppauksen aikaiset havainnot. Tavoitteena oli jatkaa esipumppausta niin kauan, että näytepisteen vesi kirkastuisi. Syys- lokakuussa 2001 suoritetuissa esipumppauskokeissa vesi kirkastui pumppauksen aikana seuraavissa näytepisteissä: PVP4A, PVP4B ja PVP10A. Näytteenoton aikana vesi oli kirkasta pisteissä PVP4A ja PVP4B. Pisteissä PVP1, PVP3A ja PVP5A vesi oli näytteenoton aikana kirkasta, mutta värillistä (ruskea, keltaruskea, keltainen). Osa näytteistä oli hankala suodattaa ja suodatinta täytyi vaihtaa useita kertoja. Pohjavesiputkista hankalia suodatettavia olivat PVP1 ja PVP9B. Pohjavesiputkista ei analysoitu ferrorautaa (Fe 2 +). Kokonaisrautanäytteistä kolme analysoitiin kahdessa eri laboratoriossa (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, Vantaa ja Hollola) ja tulokset vastasivat hyvin toisiaan. Sähkönjohtavuudet kenttälaboratoriossa ja Hollolan laboratoriossa vastasivat hyvin toisiaan. Sähkönjohtavuus kloridin funktiona kasvaa yleensä melko lineaarisesti. Poikkeuksena tästä on näyte PVP5A, jonka sähkönjohtavuus on poikkeuksellisen korkea kloridipitoisuuteen verrattuna. Näytteen kloridi on kuitenkin analysoitu kahdessa eri laboratoriossa ja tulokset vastaavat toisiaan (TVO 3,6 mg/1 ja Hollola 4,3 mg/1). Myös sähkönjohtavuus on mitattu kahdesta eri näytteestä ja tulokset ovat samat

24 20 (kenttälaboratorio 59 ms/m ja Hollola 59 ms/m). Kenttälaboratoriossa mitattu ph ja Hollolan laboratoriossa mitattu ph vastasivat hyvin toisiaan kahta näytettä lukuunottamatta. Suurin ero (1,2 ph-yksikköä) oli näytteellä PVPl. Näytteen PVPl ph kenttälaboratorion alkaliteettititrauksen ph-mittarilla oli 6,0 ja Hollolan laboratoriossa 4,8. Kenttälaboratoriossa oli myös toinen ph-mittari tarkistuksia varten ja sillä mitattu ph kenttälaboratoriossa oli 4,6. Näytteellä PVPl OB ero oli 0,4 ph-yksikköä. Muilla näytteillä ero oli korkeintaan 0,2 ph-yksikköä. Pohjavesiputkista ei analysoitu sulfidipitoisuutta. Lähes kaikkien pisteiden näytteenottovaiheessa on havaittu "ummehtunut" rikkivedyn haju. Hajuhavaintoa ei ole kirjattu pisteiden PVPl, PVP4A ja PVP4B kohdalla. Myöskään pisteiden PVP9A ja PVP9B ensimmäisen pumppauksen aikana ei havaittu hajua, mutta uusintapumppauksen aikana havainto on kirjattu.

25 ~~ YHTEENVETO Olkiluodon tutkimusalueelia kerättiin marraskuussa 2001 vesinäytteet kahdeksasta matalasta kallioreiästä (PP2, PP5, PP7, PP8, PP9, PR1, PR2 ja PR4; PP31 näytteenotto keskeytettiin) sekä 11 pohjaveden pohjavesiputkesta (PVP1, PVP3A, PVP3B, PVP4A, PVP4B, PVP5A, PVP8A, PVP9A, PVP9B, PVP10A ja PVP10B). Näytteenoton tavoitteena oli kerätä lähtötietoja geokemiallista mallinnusta varten myös maaperän suotautumisvyöhykkeestä ja kallioperän pintaosista. Näytteenoton edustavuuden parantamiseksi näytteenottopisteet esipumpattiin syyslokakuussa Esipumppaukset suoritti Posiva. Esipumppausten tarkoituksena oli pumpata näytepisteen vettä niin kauan, että pumpattava vesi olisi kirkasta. Esipumppausvaiheessa saatiin vesi kirkastumaan yhteensä 7 pisteessä 19:sta. Näytteenoton yhteydessä suoritettiin vielä esipumppaukset, jotta vesi olisi saatu kirkastumaan. Esipumppausten pituus eri pisteissä vaihteli tällöin muutamasta minuutista yli neljään tuntiin. Näytteenoton aikana marraskuussa 2001 vesi oli kirkasta ainoastaan kahdessa pisteessä (PVP4A ja PVP4B). Neljässä näytepisteessä vesi oli kirkasta, mutta värillistä (PR1, PVP1, PVP3Aja PVP5A). Matalien kallioreikien ja pohjavesiputkien vesinäytteiden varaustasapainoista vain PP9, PVP4A, PVP4B, PVP10A ja PVP10B täyttivät Hounslow'n (1995) kriteerin ±5 %. Suurimmalla osalla näytteistä kationien määrä oli suurempi kuin anionien. Vain kolmen suolaisimpiin kuuluneen vesinäytteen varaustasapaino oli negatiivinen. Varaustasapainon pasitiivisuuteen saattaa olla osasyynä se, että varaustasapainoja laskettaessa ei ole huomioitu silikaatteja eikä orgaanisia happoja. Matalien kallioreikien TDS (Total Dissolved Solids) vaihteli välillä mg/1. TDS-luokituksen (Davis 1964) mukaan näytteet ovat makeaa vettä vesinäytettä PP7 lukuunottamatta, joka on murtovettä (looo<tds<loooo mg/1). Näytteen PP7 vesityyppi on Na-Cl. Muilla näytteillä vallitseva kationi on yleensä kalsium (PP5:lla Mgja PR2:lla Na). Suolaisimman näytteen vallitseva anioni on kloridi, makeimman näytteen (PR1) sulfaatti ja kaikilla muilla näytteillä vallitseva anioni on bikarbonaatti. Vesityypit ja TDS-arvot on esitetty taulukossa 2. Pohjavesiputkien TDS vaihteli välillä mg/1. TDS-luokituksen (Davis 1964) mukaan näytteet ovat makeaa vettä. Vallitseva kationi on yleensä kalsium; PVP10A ja PVP 1 OB näytteillä vallitseva kationi on natrium. Vallitseva anioni kaikilla näytteillä on bikarbonaatti. Vesityypit ja TDS-arvot pohjavesiputkien näytteille on esitetty taulukossa 3. Analyysitulosten perusteella suunnitellaan jatkotutkimusohjelma pohjavesiputkien ja matalien kallioreikien jatkuvaa monitorointia varten. Saavutettujen tulosten perusteella on selvää, että tulevaisuudessa on syytä keskittyä erityisen huolellisesti reikien pumppauksen suorittamiseen siten, että saadaan edustavia vesinäytteitä. Edelleen voidaan todeta, että matalien kallioreikien vesinäytteenottoja on syytä harkita uudelleen,

26 22 sillä reikiä ei ole suunniteltu varsinaisesti vesinäytteenottoja varten. Vesinäytteenotat tullaan suorittamaan uudelleen kevään 2002 aikana, jonka jälkeen tehdään lopulliset päätökset laadittavasta monitorointiohjelmasta.

27 23 7VIITTEET Davis, S.N The chemistry of saline waters. In: Krieger, R.A. -Discussion Groudwater, vol2(1), 51. Davis, S.N. & De Wiest, R.J.M Hydrology, 2. p., Wiley, New York. Hounslow, A.W Water quality data: analysis and interpretation, CRC Lewis Publishers. Lehto, K. (2001) Pohjavesiputkien asentaminen Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2001, Työraportti Ruotsalainen, P. (toim.), Salonen, 0. (toim.), Hatanpää, E., Helenius, J., Karttunen, V., Keinonen, M., Laakso, T., Rantanen, M. & Sellge, R Pasivan vesinäytteenoton kenttätyöohje, rev.2, Posiva Työraportti Teollisuuden Voima Oy, (1992) Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään, alustavat sijoituspaikkatutkimukset, Raportti YJT

28 Posiva/Oikiluoto Esipumppauslomake, PP2 LIITE1: 1 (27) pvm klo vedenpinta (m) 1 virtaama (1/min) ph :20 2, :50 6,20 1 1,68 7, :30 6,00 1 1,82 7,40 Sähkönjoht.(uS/cm) 1 Sähkönjoht.(mS/m) , ,6 Lämpöt. 1 Lisätietoja Vesi tummaa 10,2!Vesi sameaa 8!Vesi kirkas, pum N Vl

29 Posiva/Oikiluoto Esipumppauslomake, PP5 LIITE1: 2(27) pvm klo vedenpinta (m) virtaama (1/min) ph :30 1, :30 6,20 1,6 6, :45 6,22 3,2 6,12 Sähkönjoht.(uS/cm) Sähkönjoht.(mS/m) , ,8 Lämpöt. Lisätietoja Vesi harmaata 7,7 Vesi harmaata 7,7 Vesi harmaata, 2pum_ppua N 0',

30 Posiva/Oikiluoto Esipumppauslomake, PP7 LIITE 1 : 3(27) pvm klo vedenpinta (m) rirtaama (1/min ph :30 9,00 0,4 7, :25 12,00 0,45 7,9 Sähkönjoht.(mS/cm) Sähkönjoht.(mS/m) Lämpöt. 3, ,6 3, ,2 Lisätietoja 2 pumppua sarjassa Vesi hieman sameaa Pumppaus lopetettu N -...J

31 Posiva/Oikiluoto Esipumppauslomake, PP8 LIITE1: 4(27) pvm klo vedenpinta (m) virtaama (1/min) ph :00 3, :30 3,40 2,4 6, :30 3,4 _ ~4 6,~ ' Sähkönjoht.(uS/cm) Sähkönjoht.(mS/m) , ,_~ Lämpöt. 9,6 7,7 Lisätietoja Vesi tummaa Vesi sameaa Ve i kirkas, pumppaus lopetettu N 00

32 Posiva/Oikiluoto Esipumppauslomake, PP9 LIITE 1 : 5(27) pvm klo vedenpinta (m) virtaama (1/min) :15 1, :50 3,50 0, :00 10,05 0,4 ph Sähkönjoht.(uS/cm) Sähkönjoht.(mS/m) 6, ,2 7, ,2 Lämpöt. 10,4 10,3 Lisätietoja Vesi harmaata ja savista Vesi harmaata ja savista Vesi harmaata ja savista, pumppaus lopetettu N \0

33 Posiva/Oikiluoto Esipumppauslomake, PP31 LIITE1: 6(27) pvm klo vedenpinta (m) virtaama (1/min) :30 5,10 3, _1 ' :50 9,77_ 2,7 - ph Sähkönjoht.(uS/cm) 6, , Sähkönjoht.(mS/m) Lämpöt. 157,5 9,8 154,7 8,7 VJ 0

34 Posiva/Oikiluoto Esipumppauslomake, PR1 LIITE1: 7(27) pvm klo vedenpinta (m) virtaama (1/min) ph :00 1, :10 1,95 5, :15 2, :25 2,31 10, :35 2,35 10,6 5, :35 2, :20 3,02 19,2 5, :20 3,02 19, :40 3, , :00 3, , :55 3, , :00 3,14 18 Sähkönjoht.(uS/cm) Sähkönjoht. (ms/m) , , ,5 82 8, , ,5 Lämpöt. 10,9 10,6 11,2 11,8 11,3 11,4 Lisätietoja Pumppaus aloitettu Vesi aavistuksen ruskehtavaa Vesi kirkasta Vesi kirkasta Vesi kirkasta Vesi kirkasta Vesi kirkasta Pumppaus lopetettu w 1--'

35 Posiva/Oikiluoto Esipumppauslomake, PR2 LIITE 1 : 8(27) pvm klo vedenpinta (m) virtaama (1/min) :25 4, :25 4, :55 8, :25 7, :40 7,72 7, :45 7, :45 ph Sähkönjoht.(uS/cm) Sähk.joht. (ms/m) 5, , ,5 6, ,3 Lämpöt. 10,6 9,4 8,1 Lisätietoja Pumppaus aloitettu Vesi sameahkoa ja vihertävää Pumppaus lopetettu vesi ruskeaa (.;.) N

36 Posiva/Oikiluoto Esipumppauslomake, PR4 LIITE1: 9(27) pvm klo vedenpinta (m) virtaama (1/min) ph :30 0,80 4,2 6, :25 4, :15 5, : :35 3, :55 4,10 0, : :45 4,16 0,50 5, :35 4,15 0,50 5, : :30 1, :50 4,18 0, :40 4,22 0,30 5, :10-4, ,87 Sähkönjoht.(uS/cm) Sähkönjoht. (ms/m) , , , ,2 Lämpöt. 9,9 11,4 11 '1 12,8 10,9 Lisätietoja Pumppaus aloitettu Vesi sameahkoa ja vihertävää Pumppaus keskeytetty, vesi vähissä Pumppausta jatkettu Pumppaus lopetettu Pump_gaus aloitettu Pumppaus lopetettu, vesi sameaa w

37 Posiva/Oikiluoto Esipumppauslomake, PVP1 LIITE1: 1 0(27) pvm klo vedenpinta (m) virtaama (1/min) ph :55 1, :00 6, :45 2,17 0,7 6, :30 2,20 0,7 6, :45 2,20 0,7 6, :20 2,20 0,7 6, :45 2,20 0,7 6, :50 2,20 0,7 Sähkönjoht.(uS/cm) Sähkönjoht.(mS/m) , , , , ,8 Lämpöt. 8,4 8,7 8,6 9,1 8,6 8,7 Lisätietoja Pumppaus aloitettu Vesi harmaata ja sameaa Vesi harmaata ja sameaa Vesi ruskehtavaa ja hieman sameaa Vesi ruskehtavaa ja melko kirkasta Vesi ruskehtavaa ja melko kirkasta Vesi ruskehtavaa ja melko kirkasta Pumppaus lopetettu w ~

38 Posiva/Oikiluoto Esipumppauslomake, PVP2 LIITE1: 11 (27) pvm klo vedenpinta (m) virtaama (1/min) ph : :55 1,1 6, :10 Sähkönjoht.(uS/cm) Sähkönjoht.(mS/cm) Lämpöt ,5 8,5 Lisätietoja Pumppaus aloitettu Vesi melko kirkasta, hieman ruskehtavaa Pumppaus lo~etettu pienen tuoton takia w Vl

39 Posiva/Oikiluoto Esipumppauslomake, PVP3A LIITE1: 12(27) pvm klo vedenpinta (m) virtaama (1/min) ph :30 0,68 1, :25 4, :25 3,68 1, :20 1, :55 3,71 1, : : :15 0,69 1, :20 0,69 1,40 6, :00 3,75 1, :20 3,6 1,30 6, :45 3,6 1,30 6, :50 3,59 1,30 7, :05 3,60 1,30 7, :35 2, :05 2, :05 0,49 Sähkönjoht.(uS/cm) Sähkönjoht.(mS/m) Lämpöt , ,9 9, ,2 8, , ,2 9,1 Lisätietoja Pumppaus aloitettu Vesi sameahkoa ja vihertavaa Pum_QQ_aus lopetettu Pumppaus aloitettu Puppaus lopetettu Pinnan palautumisen seuranta Pinnan palautumisen seuranta Pinnan palautumisen seuranta w 0\

40 l Posiva/Oikiluoto Esipumppauslomake, PVP3B Liite 13(27) pvm klo vedenpinta (m) virtaama (1/min) ph :15 1,09 4,40 6, :25 4, :45 3,82 4, :20 1, :40 3,68 4, :05 0,40 5, : :40 3,80 4,50 6, :30 3,78 4,00 6, :00 3,87 3,70 6,8 Sähkönjoht.(uS/cm) Sähkönjoht.(uS/m) , , , ,2 Lämpöt. Lisätietoja 9 Pumppaus aloitettu Vesi sameahkoa ja vihertävää Pumppaus lopetettu Pumppaus aloitettu 8,9 9,4 8,6 Puppaus lopetettu, vesi sameaa w...

41 1 1 Posiva/Oikiluoto Esipumppauslomake, PVP4A LIITE 1 : 14(27) pvm klo vedenpinta (m) virtaama (1/min) ph :20 0, :25 4, :30 3,92 3,60 7, : :10 4,10 3, :45 4,20 3,00 7, : :15 4,18 3,10 7, :20 4,19 3, :15 0,89 Sähkönjoht.(uS/cm) Sähkönjoht.(mS/m) , , ,1 Lämpöt. 13,4 13,2 10,2 Lisätietoja Pumppaus aloitettu Vesi sameahkoa ja vihertävää Pumppaus lo_q_etettu, vesi kirkas 1 1 w 00

42 Posiva/Oikiluoto Esipumppauslomake, PVP48 LIITE 1 : 15(27) pvm klo vedenpinta (m) virtaama (1/min) ph :20 1, :25 4, :30 3, , : :05 3,84 0, :25 3,86 0,80 7, : :45 3,86 0,80 7, :15 3,87 0,80 7,32 Sähkönjoht.(uS/cm) Sähkönjoht.(mS/m) , ,5 - Lämpöt ,6 12,8 j_217_ Lisätietoja Pumppaus aloitettu Vesi sameahkoa ja vihertävää Purl'lppaus lopetettu, vesi kirkas w \0

43 Posiva/Oikiluoto Esipumppauslomake, PVP5A LIITE 1 : 16(27) pvm klo vedenpinta (m) virtaama (1/min) ~H :50 1,45 0,80 7, :25 4, :20 4,07 0, : :00 4,03 0,70 7, :40 4,05 0,70 7, : :30 1,44 0,80 7, :20 4,05 0,65 7, :30 4,06 0,65 Sähkönjoht.(uS/cm) Sähkönjoht.(mS/m) , , , ,1 Lämpöt. 9,4 10,6 9,8 10,5 Lisätietola Pumppaus aloitettu Vesi sameahkoa ja vihertavää Pumppaus lopetettu Pum_QQ_aus aloitettu Pumppaus lopetettu, vesi sameaa,.j::-- 0

44 Posiva/Oikiluoto Esipumppauslomake, PVP5B LIITE1: 17(27) pvm klo vedenpinta (m) virtaama (1/min) ph Sähkönjoht.(uS/cm Sähkönjoht.(mS/m Lämpöt. Lisätietoja :35 1,15 0,3 7, ,8 10,2 Pumppaus aloitettu :25 4,45 Vesi sameahkoa ja vihertävää :30 3,15 3,15 Pumppauksessa vedessä paljon so[aa, pumppu ei toimi : :30 2,58 Pumppausta jatkettu :35 2,55 7, ,5 10,1 Pumppaus keskeytetty :45.,1:::....

45 Posiva/Oikiluoto Esipumppauslomake, PVP6A LIITE 1 : 18(27) pvm klo vedenpinta (m) virtaama (1/min) ph :30 1, :40 4,06 8, :50 4, :20 3, :30 5,98 7, :35 5,98 Sähkönjoht.(uS/cm Säh könjoht.(ms/m Lämpöt , ,2 10,2 Lisätietoja Pumppaus aloitettu, vesi vihertävää ja sameahkoa Vesi sameahkoa ja vihertävää Pumppaus lopetettu pienen tuoton takia Pumppaus käynnistetty uudelleen Vesi hyvin sameaa 1 harmaata Pumppaus lopetettu.j::.. N

46 Posiva/Oikiluoto Esipumppauslomake, PVP68 LIITE 1 : 19(27) pvm klo vedenpinta (m) virtaama (1/min) ph Sähkönjoht.(uS/cm Sähkönjoht.(mS/m Lämpöt. Lisätietoja :20 1,47 Pumppaus aloitettu, vesi harmaata ja sameaa :30 3,02 7, , :37 3,3 Pumppaus lopetettu pienen tuoton takia --.j::::.. VJ

47 Posiva/Oikiluoto Esipumppauslomake, PVP7 A LIITE 1 : 20(27) pvm klo vedenpinta (m) virtaama (1/min) ph Sähkönjoht.(uS/cm Sähkönjoht.(mS/m) Lämpöt. Lisätietoja :15 1,16 Pumppaus aloitettu, vesi harmaata ja sameaa :20 7, ,3 11, :05 4,28 Pumppaus lopetettu pienen tuoton takia..~:;>...~:;>.

48 Posiva/Oikiluoto Esipumppauslomake, PVP8A LIITE1: 21 (27) pvm klo denpinta ( virtaama (1/min) ph Sähkönjoht.(uS/cm) Sähkönjoht.(mS/m) :30 3, :35 4,95 0,4 7, , :00 5,60 0,4 7, :30 3, :50 5,30 0,4 7, , :10 5,40 0,4 7, , :30 5,60 0,4 7, , : :10 3, :30 5, :30 5,27 Lämpöt. 9,4 10,2 12, ,5 Lisätietoja Pumppaus aloitettu Vesi sameaa ja harmaata Vesi sameaa ja harmaata Pumppaus keskeytynyt 13:45-14:30 välillä Pumppaus käynnistetty uudelleen Vesi hieman kirkkaampaa, yhä sameaa Vesi sameahkoa Vesi sameahkoa Pumppaus lopetettu Pumppaus aloitettu Vesi sameaa Pumppaus lopetettu pienen tuoton takia +:- \Jl

49 1! Posiva/Oikiluoto Esipumppauslomake, PVP8B LIITE1: 22(27) pvm klo vedenpinta (m) virtaama (1/min) :35 3, :45 4,5 ph Sähkönjoht.(uS/cm) Lämpöt. Lisätietoja Pumppaus aloitettu Pumppaus lopetettu pienen tuoton takia ~ 0'1

50 Posiva/Oikiluoto Esipumppauslomake, PVP9A LIITE1: 23(27) pvm klo vedenpinta (m) virtaama (1/min) ph :50 1,94 12:25 4, :20 1,94 7,18 15: :30 2,85 9,00 6, : : :00 1, :15 2,83 7,20 6, :30 2,94 6,00 6, :20 3,24 6,00 6, :35 3,25 5,00 6, :35 3,41 5,00 6, :50 3,42 5,00 6, :00 2,23 Sähkönjoht(uS/cm) Sähkönjoht.(mS/m) Lämpöt , , ,2 10, ,2 10, , ,8 9, ,7 10, ,3 10,2 Lisätietoja Vesi sameahkoa ja vihertävää Pumppaus aloitettu. Vesi hieman vihreää ja sameaa Väri muuttunut vihreäksi ja samaaksi Pumppaus lopetettu Pumppaus aloitettu Vesi hieman vihertävää ja sameaa Väri muuttunut ruskeaksi, sameahkoa Vesi kellertävää Pumppaus lopetettu Luonnonvesipinta ~ -...J

51 Posiva/Oikiluoto Esipumppauslomake, PVP9B LIITE 1: 24(27) pvm klo vedenpinta (m) virtaama (1/min) ph :50 1,81 12:25 4, :00 1, : :50 2,99 7,00 6, :10 3,00 5,00 6, : :20 3, :00 1, :15 2,31 7,00 6, :30 2,51 6,00 6, :35 2,88 5,50 6, :50 2,89 5,50 6, :35 3,08 5,00 6, :50 3,09 5,00 6,57 Sähkönjoht.(uS/cm) Sähkönjoht.(mS/m' Lämpöt ,3 10, ,1 10, , ,9 9, , ,7 9, ,7 9, ,5 9,4 Lisätietoja Vesi sameahkoa ja vihertäväa Luonnonvesipinta Pumppaus aloitettu, vesi vihertäväaja sameaa PumJ>Q_aus lopetettu Luonnonvesipinta, pumppaus aloitettu Vesi ruskehtavaa Vesi kellertävaa ja melko kirkasta Pumppaus lopetettu ~ 00