Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanreristä Ol-KR2, 0 l-kr4,
|
|
- Armas Jääskeläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työraportti 2334 Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanreristä OlKR2, lkr4, OlKRll ja OlKR2 vuonna 22 Nina Paaso Eliisa Hatanpää Mia Mäntynen Lokakuu 23 POSIVA OY FIN276 OLKILUOTO, FINLAND Tel Fax
2 Työraportti 2334 Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanreristä OlKR2, lkr4, OlKRll ja OlKR2 vuonna 22 Nina Paaso TVONS Oy Eliisa Hatanpää Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Mia Mäntynen Posiva Oy Lokakuu 23 Karttaoikeudet: Maanmittaushallitus lupa nro 4 /MYY/3 Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia.
3 TEKIJÄ ORGANISAATIOT TILAAJA TEOLLISUUDEN VOIMA OY POSIVAOY 276 Olkiluoto TILAAJAN YHDYSHENKILÖ Mia Mäntynen, Posiva Oy TILAUSNUMERO 9573/2 9724/2 RAPORTTI Työraportti 23 3V POHJA VESINÄYTTEIDEN OTTO EURAJOEN OLKILUODON KAIRANREI'ISTÄ OLKR2, OL KR4, OLKRll JA OLKR2 VUONNA 22 TEKIJÄT TARKASTANUT JA HYVÄKSYNYT.//t::d( Anneli Reinvall, TV
4 POHJA VESINÄYTTEIDEN OTTO EURAJOEN OLKI LUODON KAIRANREI'ISTÄ OLKR2, OLKR4, OLKRll JA OLKR2 VUONNA 22 TIIVISTELMÄ Olkiluodon tutkimusalueelia kerättiin vuonna 22 kaksi vesinäytettä kahdelta eri syvyydeltä kairanreiästä OLKR2, yksi vesinäyte kairanrei'istä OLKR2, OLKR4 sekä OLKRll. Vesinäytteiden ensisijainen tarkoitus on kartoittaa syviin pohjavesiin liuenneita kaasupitoisuuksia. Näytteillä kartoitetaan myös Olkiluodon suolaisuuden jakaumaa. Lisäksi vesinäytteet palvelevat vesikemian perustilan selvitystä. OLKRll :n vesinäytteenoton tarkoituksena on myös uusintanäytteen avulla selvittää pohjavesityyppi sekä edellisessä näytteenotossa esiintyneet muut epävarmuudet. Pohjavesinäytteet kaasuanalyysejä varten otettiin avoimista kairanrei'istä käyttäen paineeilisten vesinäytteiden (P A VE) näytteenotto laitteistoa. Tässä raportissa esitetään vesinäytteiden otto ja analyysitulokset kairanrei'istä OLKR2 ( m ja 736,574 m), OLKR2 (596,569,5 m), OLKR4 ( m) ja OL KRll (62629 m). Avainsanat perustila, Olkiluoto, pohjavesi, kaasupitoisuudet, näytteenotto, analysointi
5 GROUNDWATER SAMPLING FROM DEEP BOREHOLES OLKR2, OLKR4, OLKRll AND OLKR2 AT OLKILUOTO, EURAJOKI IN 22 ABSTRACT In 22 altogether five groundwater samples were collected at Olkiluoto from deep boreholes OLKR2, OLKR4, OLKRll and OLKR2. The main aim of samplings was to get new information of the dissolved gases in the deep saline groundwaters. The samples were also used for the investigations of the distribution of salinity in groundwaters at Olkiluoto. Samplings also give new information for the baseline description. Some uncertainties that occurred in the results from the sampling done 2 from KRll was also tried to solve by doing resampling. Groundwater samples for gas analysis were taken with the pressurised water sampling equipment (P A VE). This study presents the sampling methods and the results of laboratory analyses of the groundwater samples from the deep boreholes OLKR2 ( m and 736,574 m), OLKR2 (596,569,5 m), OLKR4 ( m) and OLKRll (62629 m). Keywords: Baseline research, Olkiluoto, groundwater, concentration of the dissolved gases, sampling, analysis
6 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO VESINÄYTTEIDEN OTTO Tutkimussyvyydet ja pumppausajat Näytteenottomenetelmä ja kenttämittausten tulokset Analysoidut parametrit ja käsittely ennen analysointia Kenttämittaukset ja natriumfluoresiinipitoisuus... 4 ANALYYSITULOKSET Fysikaaliskemialliset ominaisuudet Tulokset Isotoopit Kaasutulokset Kaasut Kaasujen isotooppitulokset ANALYYSITULOSTEN EDUSTAVUUS TVO:n analyysitulokset edustavuus Kenttäanalyysit Anionit Kationit Varaustasapaino Kaasutulosten edustavuus (Insinööritoimisto P. Ristola Oy) PÄÄTELMÄTANALYYSITULOKSISTA YHTEENVETO VIITTEET LIITE. KENTTÄMITTAUKSET... 37
7 2 LIITE 2. TVO:N ANALYYSITULOKSET LIITE 3. INSINÖÖRITOIMISTO RISTOLA OY:N KAASUTULOKSET LIITE 4. TUTKITUT PARAMETRIT, ANALYYSIMENETELMÄT JA LABORATORIOT LIITE 5. OLSO REFERENSSIVESIEN TULOKSET... 3
8 3!JOHDANTO Olkiluodon alueelle tapahtuvaa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta varten Posiva Oy tekee ns. perustilan (Baseline) selvitystä. Jo olemassa olevan aineiston ja uusien kairanreikätutkimusten avulla täydennetään Olkiluodon hydrogeokemiallisen perustilan kuvausta. Perustilan kartoitus tehdään ennen maan alaisen tutkimusvaiheen käynnistämistä, jolloin tarkoituksena on selvittää suunnitellun loppusijoitustilan lähialueen kallioperän ominaisuuksia ja varmentaa maanpäältä tehtyjen tutkimusten tuloksia. Samalla seurataan erikseen laadittavan monitorointiohjelman mukaisesti maan alaisen rakentamisen aiheuttamia muutoksia hydrologisiin ja geokemiallisiin olosuhteisiin. (Posiva Oy 2) Tässä raportissa esitettyjen pohjavesinäytteen ottojen ensisijainen tarkoitus on kartoittaa syviin pohjavesiin liuenneiden kaasujen pitoisuuksia, mistä johtuen näytteenottokohteiksi pyrittiin valitsemaan ainoastaan yli 6 m:n syvyydellä sijaitsevia vettä johtavia rakoja. Lisäksi vesinäytteillä hankittiin lisätietoja Olkiluodon suolaisen pohjaveden jakaumasta kallioperässä. Pohjavesinäytteet palvelevat myös pohjavesikemian perustilan kartoitusta. Tässä raportissa esitetään vuoden 22 vesinäytteiden otto ja analyysitulokset kairanrei'istä KR2 ( m ja 736,574 m), KR2 (596,569,5 m), KR4 ( m) ja KR (62629 m). Kairanreikä KR lisättiin näytteenottoohjelmaan, koska kyseiseltä syvyydeltä aiemmin suoritetun vesinäytteenoton tulokset olivat osoittautuneet ristiriitaisiksi. Uusintanäytteenotolla haluttiin saada varmistusta erityisesti pohjaveden vesityypistä sekä liuenneiden kaasujen pitoisuuksista. Pohjavesinäytteet otettiin avoimista kairanrei'istä käyttäen PA VEnäytteenottolaitteistoa. Tähän raporttiin Mia Mäntynen (Posiva Oy) on kirjoittanut luvut 2., 2.2 ja 3 ja Nina Paaso (TVONS Oy) luvut, 2.3, 4.4.3, 5., 6. ja 7 sekä Eliisa Hatanpää (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy) luvut 4.4, 5.2 ja 6.2.
9 4
10 5 2 VESINÄYTTEIDEN OTTO 2. Tutkimussyvyydet ja pumppausajat Kairanreikien KR2, KR4, KR ja KR2 vesinäytteenotat suoritettiin vuoden 22 ja alkuvuoden 23 aikana. Vesinäytteenottojen keskeisin tavoite oli edustavien kaasunäytteiden saaminen yli 6 m:n syvyydeltä. Yli 6 m:n syvyydessä vettä johtavia rakoja on Olkiluodon kallioperässä vähän ja niiden tuotto on yleensä huomattavan pieni, minkä takia osa näistä vesinäytteenotoista on tehty kohteista, joista on jo aiemmin kertaalleen otettu vesinäytteitä. Kairanreiästä KR2 tutkimussyvyydeksi valittiin syvyydellä 596,569,5 m SIJaitseva vettä johtava rikkonaisuusjakso, joka on tulkittu kuuluvaksi rakenteeseen R2. KR2 on 5 m syvä. Kairanreiästä on otettu aikaisemmin vesinäytteitä useilta eri syvyyksiltä sekä monitulppa että PA VBlaitteistoa käyttämällä (Snellman et al. 995, Helenius et al. 998). Valitulta näytteenottosyvyydeltä ei kuitenkaan ole aikaisemmin näytteitä otettu. Kairanreiästä KR4 otettiin vesinäyte syvyydeltä m josta on jo aikaisemminkin otettu kaksi vesinäytettä vuosina 997 ja 998 (Helenius et al. 998, Karttunen et al. 999). Myös kairanreiän yläosasta syvyysväliltä 35 m on aikaisemmin otettu useita vesinäytteitä (Snellman et al. 995). Kairanreiän KR syvyys m otettiin mukaan näytteenottoohjelmaan, koska evoluutiotarkastelujen yhteydessä havaittiin vuonna 2 suoritetun vesinäytteen oton epäonnistuneen. Silloin otetun vesinäytteen analyysitulokset viittasivat kaasujen osalta suolaiseen pohjaveteen, mutta muun analytiikan osalta vähäsuolaisempaan sulfaattipitoiseen veteen. Uusintanäytteenotolla haluttiin varmistaa kairanreiän KR aikaisempien vesinäytteenottojen tuloksia. Lisäksi syvyysväli soveltuu hyvin myös kaasunäytteenottokohteeksi. Kairanreiästä KR suoritettiin vuonna 2 yhteensä kolme vesinäytteenottoa edellä mainitun syvyyden lisäksi syvyyksiltä m ja m (Karttunen et al. 2). Kairanreiästä KR2 löytyi kaksi potentiaalista kaasunäytteenottokohdetta syvyyksiltä m (R2) ja 736,574 m (R7). Kairanreiästä on otettu vesinäytteitä kolmelta eri syvyydeltä vuonna 2 (Karttunen & Mäntynen 2 ), mutta nyt valituilta syvyyksiltä aikaisempia tuloksia ei ole. Kairanreikien vesinäytteenottokohdat, pumppausajankohdat, pumpatun veden määrät, vaihtuvuudet ja näytteenottoajat on esitetty taulukossa. Taulukossa esitetty pumppausaika on kokonaispumppausaika, johon sisältyy myös vesinäytteenotto. Kairanreiän KR2 näytteille on kirjattu kaksi pumppausajankohtaa, koska ensimmäisen pumppauksen kaasunäytteenoton aikana PAVEn tulppalinjan paineletku rikkoutui ja pumppaus keskeytyi. Laitteisto nostettiin ylös ja rikkoutunut letku korjattiin, jonka jälkeen laitteisto asennettiin uudelleen näytteenottosyvyyteen ja esipumppaus kaasunäytteenottoa varten aloitettiin. Muut vesinäytteet on kerätty ensimmäisen pumppausjakson aikana ennen letkun rikkoutumista. Paineellisten vesinäytteiden otto liuenneiden kaasujen mää
11 6 rittämistä varten suoritettiin muiden parametrien vesinäytteenoton päätyttyä P A VElaitteistolla (Ruotsalainen et al. 996). Kairanreiän veden vaihtuvuuskertojen laskennassa on esipumpatun vesimäärän jakajana käytetty ko. tulppavälin ja vesinäytteenottoletkun yhteistilavuutta. Kairanreiän KRII esipumppauksen aikana vettä saatiin pumpattua maan pinnalle ainoastaan noin 2, 6. Vesinäytteenottoa ei näin ollen suoritettu, vaan tulppaväliltä otettiin ainoastaan P A VBnäytteet. Vaikka maanpinnalle asti ei tulppavälin vettä saatu pumpattua, vesi painesäiliöissä on näytteenottovälistä, koska vesi menee aina PA VEventtiilin avaamisen jälkeen ensin painesäiliöiden läpi ennen vesinäyteletkuun pumppaamista. PA VEsäiliöistä kaksi lähetettiin kaasuanalyysejä varten Insinööritoimisto Paavo Ristolaanja yksi kemiallisia analyysejä varten TVO:lle. \J \J g: m m m m Kairanreikien sijainnit (KR KR4) Reikien KR5KR8 suunniteltu sijaintialue KKJ (Projektio: GaussKruger) 9..2 s.. nlo & Rlokkola Oy/HM SELITYKSET: KR Kalranrei< ja sen!s::" maanpintaprojektia A Relkien KR5KR8 suumiteuut sijaimit Kuva. Olkiluodon kairanreikien sijainnit.
12 7 Taulukko. Kairanreikien KR2, KR4, KRJJ ja KR2 vesinäytteenottokohdat, pumppausajat ja esipumpattu vesimäärä ennen näytteenottoa. Tutkimussyvyys tarkoittaa reikäpituutta tasona maanpinta. Tutkimuspaikka Pumppausaika Vesinäytteen Esipum Vaihtuvuus Koko pumpattu kairanreikä ja otto pattu vesi (krt) vesimäärä () tutkimussyvyys määrä () (m) KR2/569,569, KR4/ KR ,7 2,7 KR2/ KR2736, Näytteenottomenetelmä ja kenttämittausten tulokset Kaikki pohjavesinäytteenotat suoritettiin PAVElaitteistolla (Ruotsalainen et al. 996), joka koostuu kalvopumpusta, PA VEyksiköstä ja kahdesta paineelia pullistettavasta kumitulpasta. PA VEyksikköön kuuluu kolme painesäiliötä sekä laitteiston käyttämiseen tarvittavat venttiiliyhdistelmät. Nykyisin käytetään kahden kokoisia painesäiliöitä, joiden tilavuudet ovat noin ml ja noin 25 ml. Maanpinnalla laitteistoon kuuluvat kenttämittauslaitteisto elektrodeineen sekä pumppauksen ohjausyksikkö. Paineastioiden tarkastukset ja paineistukset suoritettiin Raumalla Lapela Oy:ssä. Paineastioiden paineistus on tapahtunut N 2 ja Arkaasuilla. Kaasunäytteistä kaksi otettiin typellä käsiteltyihin säiliöihin ja yksi argonilla käsiteltyyn säiliöön. PA VEnäytteenottojen yhteydessä otettiin kaasunäytteitä myös maapäältä. Maanpäälliset näytteet kerättiin painesäiliöön, joka ennen näytteenottoa oli huuhdeltu typellä. Typpihuuhtelun jälkeen säiliöön oli imetty tyhjö. Näytteenottojen tarkoituksena oli maanpäällisen kaasunäytteenottomenetelmän testaaminen ja kehittäminen. Näytteenottomenetelmän kehitystyö jatkuu edelleen. Pasivan kenttähenkilö suoritti laitteistojen asennukset kairanrei'illä Lapelan asiantuntijan avustuksella ja hoiti pumppauksen päivittäisen seurannan sekä suoritti maanpäällisen kaasunäytteenoton. Pohjaveden kemiallista laatua seurattiin koko pumppauksen ajan jatkuvatoimisilla liuenneen hapen (Sigma), ph:n (Hamiltonin Polilyte standardyhdistelmäelektrodi 2384 ), redoxpotentiaalin (Hamiltonin Profitrode , platina ja kultayhdistelmäelektrodit), sähkönjohtavuuden (Yokogawa SC42TP8/laitteisto 998 tai Kemotron 922/laitteisto 999, laitteisto 22) ja lämpötilan (Yokogawan Pt) mittauksilla. Sähkönjohtavuus ja happielektrodeissa on sisäänrakennetut lämpötilaanturit (Ptl ). Sähkönjohtavuusmittaukset on suoritettu käyttämällä mittareiden automaattisia lämpötilakorjauksia. Elektrodien läpivirtauskennostot on asennettuna tiiviiseen kaappiin, joka on suojattu N 2 kaasulla ilmakontaminaation ehkäisemiseksi. Elektrodit kalibroitiin (TYÖ7 /98REV3) aina uuden pumppauksen käynnistyessä ja tarvittaessa pumppauksen aikana. Kalibroinnin yhteydessä elektrodien ja läpivirtauskennoston kunto tarkistettiin ja elektrodit vaihdettiin tarvittaessa uusiin. Jatkuvatoimisten mittausten lisäksi
13 8 ph ja sähkönjohtavuusarvoja seurattiin manuaalisesti lähes päivittäin Posivan kenttämittarilla (WTW, MultilineP3pH/LFSET). Mittaustuloksien tasaannuttua ja natriumfluoresiinipitoisuuden (kairanreiän ja terien kairauksen aikaisessa huuhteluvedessä käytetty merkkiaine) tarkastuksen jälkeen käynnistettiin vesinäytteenotto. Vesinäytteet kerättiin suoraan vesinäyteletkusta ennen läpivirtauskennostoa on line näytteenottolaitteistoja käyttämällä. Vesinäytteenoton jälkeen kenttähenkilökunta aukaisi paineelia säädettävän ohjausventtiilin (aikaisemmin PAVEventtiili), jolloin pohjavesi pääsee virtaamaan paineastioiden kautta. Aiemmin paineastioita huuhdeltiin näytteenottovälin pohjavedellä vähintään kolme kertaa ennen tutkimussyvyyden paineen omaavien vesinäytteiden keräämistä. Nykyisin paineastioiden huuhteluaikaa on pidennetty edellisiin vesinäytteenottoihin verrattuna, koska P A VEventtiili on korvattu varmatoimisemmalla ohjausventtiilillä (kolmen palloventtiilin yhdistelmä). Huuhtelukertojen määrä riippuu näytteenottovälin tuotosta. Huuhteluajan pidentämisen tarkoituksena on ollut kaasunäytteiden edustavuuden parantaminen. Taulukossa 2 on esitetty Olkiluodon vesinäytteenottoihin liittyvät elektrodien kalibroinnit sekä huomiotja toimenpiteet pumppauksien aikana. Elektrodien mittaustulokset tallentuvat automaattisesti Fluketiedonkeräimeen, joka on 2kanavainen. Tiedot siirretään tietokoneen kovalevylle automaattisesti RSkaapelin välityksellä. Lisäksi tulokset merkitään päivittäin muistiin manuaalisesti. Manuaalisesti ja automaattisesti tallennetut mittaustulokset on esitetty graafisina kuvaajina liitteessä. Mittaustuloksien lisäksi liitteessä on kairanreiän pumppausjakson tuoton kuvaajat. Taulukko 2. Elektrodien kalibroinnit ja muut pumppauksien aikaiset huomiot. Tutkimusalue Kalibroinnit Toimenpiteet ja huomiot pumppauksen aikana kairan reikä/ tutkimussyvyys (m) KR2/569,569, , Typpi loppunut 7.. Yläosan pumppaus pysähtynyt 3.2 (sähkökatkos). phelektrodi KR4/ Lisätty painetta pumpun työpaineletkuun 3.4. KR/62629 Ei kenttämittauksia tulppalinja vuoto. KR2/ , Yläosan pumppaus pysähtynyt 2.5. PAVEventtiilin laukaisu epäonnistui paineletkun rikkoutumisen vuoksi 2.5. Uusintapumppaus kaasunäytteenottoa varten aloitettu Pumppaus pysähtynyt typen loppumisen vuoksi KR2/736, Yläosan pumppaus pysähtynyt 23.2 (sähkökatko). PAVEventtiilin laukaisu epäonnistui paineletkun rikkoutumisen vuoksi Uusintapumppaus kaasunäytteenottoa varten aloitettu 28.3.
14 9 2.3 Analysoidut parametrit ja käsittely ennen analysointia Kairanreikien KR4 ja KR2 vesinäytteistä analysoitiin kentällä sähkönjohtokyky, ph, tiheys, atkaliteetti (m ja pluku), asiditeetti ( p luku), ferro (Fe 2 +) ja kokonaisrauta (Fekok), kloridi, fluoridi ja sulfidi. KR2:n vesinäytteen kenttäanalyysit tehtiin TVO:n laboratoriossa. KRll vesinäytteestä analysoitiin vain muutamia parametrejä TVO:n laboratoriossa, koska näytettä oli saatavilla ainoastaan noin 3 ml. Kenttäanalyysit on kuvattu Posivan vesinäytteenoton kenttätyöohjeessa (Paaso et al. 23). Laboratorioanalyysit on esitetty liitteessä 4. Osa vesinäytteistä kestävöitiin näytteenoton yhteydessä Posivan vesinäytteenoton kenttätyöohjeen mukaisesti taulukossa 3 esitetyllä tavalla. Näyteastiona käytettiin polyeteenipulloja, seerumi putkia, hioskorkillisia ja Pyrexlasipulloja sekä lääkepullo ja. Taulukko 3. Kairanrei 'istä KR2, KR4, KRJJ ja KR2 otettujen pohjavesinäytteiden analysoidut parametrit, näytemäärät ja näytteenottoon liittyvät muut toimenpiteet (x = typetetty/suodatettu, = ei typetty/ ei suodatettu). a) Analyysit kenttälaboratoriossa Analyysi Näytemäärä () ja Typetty, N2 Suod. Muut toimenpiteet keräysastia,45 Jlm sähkönjohtokyky, X,5 PE ph, tiheys Alkaliteetti, x,5 Pyrexlasi X X oma keräyslaite ja titraukset asiditeetti pullo Nzatmosfåärissä Cl, F X,5 PE X szkok 3 x, mittapullo X kestävöinti:,5 ml M Zn(Ac) 2 +,5 ml M NaOH N zatmosfåärissä (reagenssinlisäyslaite) Fe 2 +, Fekok 3 X,5 lasinen X X 4 ml ferroziinipuskuriliuosta mittapullo, happo Nratmosfåärissä (reagenssinpesty lisäyslaite)
15 b) Analyysit laboratoriossa Analyysi Näytemäärä () Typetty, N2 Suod. Muut toimenpiteet ja keräysastia,45 J.lm ph, tiheys, säh x,5 PE könjohtavuus N atriumfluoresiini X,25 alumiinfolio näytepullon ym (uraniini) pärillä SiOz X,5 PE X NH4 X,25 PE S 2 kok (tehdään jos 3 X, mitta X kts. analyysit kenttälaboratorisulfidia on havaittu pullo ossa kentällä) S4, Br, X,25 PE X P(tot), P4 X,5 PE X kestävöinti: 5 ml 4 M H 2 S4 DIC/DOC x,25 tumma X X typpipussi lasipullo Na, K, Mg, Ca, Fe, X,25 PE, X kestävöinti:,25 ml väk. Al,Mn happopesty HN3 S(kok) X,25 PE X Sr X, PE X kestävöinti: ml väk. HN3 2H, IHO 2 x, lasinen seerumiputki tai X, PE JH 2 X tumma lasipullo uc;j4c 2 x,25 tumma X X lasipullo, happopesty.s'sr/.sosr 2 x,5 PE, hap kestävöinti: 5 ml väk. HN3 popesty Cl37 X, PE X U234/ U238 x PE, happo X Suodattimet myös talteen. pesty Ukok x PE, happo X Suodattimet myös talteen. pesty Rn222 mikeliuospullo Erillinen näytteenottoohje S34 (S4)/8 HDPEpullo, näytetilavuus vaihtelee sul (S4) happopesty faattipitoisuuden mukaan. Kestävöinti: mg Zn(Ac ) 2
16 3 POHJA VESINÄYTTEIDEN EDUSTAVUUS 3. Kenttämittaukset ja natriumfluoresiinipitoisuus Kunkin kairanreiän, lukuun ottamatta kairanreikää KR, vesinäytteenotoille päätettiin sopiva ajankohta kenttämittausten tasaantumisen ja natriumfluoresiinipitoisuuksien perusteella. Kairanreiän KR vesinäytteenotto päätettiin toteuttaa ainoastaan P A VEnäytteenottona näytteenottovälin pienen tuoton vuoksi. Kaikki kenttämittausparametrit eivät välttämättä ole ehtineet tasoittua edes pitkien esipumppausjaksojen aikana. Tällöin vesinäytteenotto kuitenkin aloitetaan, mikäli natriumfluoresiinipitoisuus on alle suurimman sallitun pitoisuuden ( < J..tg/). Myöskään natriumfluoresiinipitoisuus ei aina saavuta suurinta sallittua pitoisuutta, vaan jää sen yläpuolelle. Tällöin vesinäytteet kerätään suppeammalla ohjelmalla, koska näytteen edustavuus kärsii huuhteluvesijäämästä. Lisäksi ennen vesinäytteenoton aloitusta varmistetaan, että vesi on vaihtunut näytteenottovälillä ja letkuissa riittävän monta kertaa, jotta voidaan olettaa veden olevan peräisin kulloinkin tutkimuskohteena olevasta kallion raosta tai rakenteesta. Manuaalisesti mitatut ph ja sähkönjohtavuusarvot eroavat usein kenttämittauslaitteistolla mitatuista arvoista. Syynä eroihinjohtokykyja phmittauksissa voidaan pitää läpivirtauskennossa vesifaasista evakuoituneita kaasukuplia. Lisäksi phmittauksiin voi vaikuttaa hiilidioksiditasapainon muutokset ilmakehän hiilidioksidin liuetessa näytteeseen tai poistuessa näytteestä, vaikkakin manuaaliset mittaukset suoritetaan välittömästi näytteenoton yhteydessä. Kairanreikien KR2 ja KR kenttämittaukset suoritettiin vuonna 998 valmistuneelia kenttämittauslaitteistolla, kairanreiän KR4 mittaukset vuonna 22 ja kairanreiän KR2 molempien syvyyksien kenttämittaukset vuonna 999 valmistuneelia kenttämittauslaitteistolla. Kenttämittauslaitteistot eroavat toisistaan ainoastaan sähkönjohtavuusmittausten osalta. Eri laitteistoilla suoritetut sähkönjohtavuusmittaukset ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia, koska mittaustekniikka on samanlainen. Mitatut emvarvot muutettiin Eharvoiksi käyttämällä korjauksessa redoxelektrodien omapotentiaalien Eo arvoja. Kevään 999 aikana emv/ehmuunnoksessa ryhdyttiin käyttämään kalibrointilämpötilaa vastaavaa E arvoa. Taulukkoon 4 on kerätty redoxelektrodien E arvot eri lämpötiloissa. Redoxpotentiaalin emvarvot muutetaan Eharvoiksi kaavalla: Eh=emv+ Eo ()
17 2 Taulukko 4. Redoxelektrodien omapotentiaalien arvot, kun vertailuelektrodina on 3 M KCItäytteinen Ag/AgClvertailuelektrodi. Lämpötila 3M KCI Ag/AgCI ( C) Eo (mv)** ** International Standard CEIIEC7465: 992, Oxidationreduction potential ofredox potential, st edition Kenttämittaustulokset taulukossa 5 ovat noin 35 vuorokautta ennen näytteenottoa mitattujen tasoittuneiden tulosten keskiarvoja. Jos tasoittunutta mittausjaksoa ei ole tuloksista voitu havaita, taulukkoon on valittu juuri ennen näytteenottoa mitattu hetkellinen arvo. Kenttämittaustuloksille on suoritettu tapauskohtainen virhearviointi. Virhe on määritetty laskemalla tasoittuneen pumppausjakson mittaustulosten keskihajonnat. Mikäli tasoittunutta mittausjaksoa ei ole saavutettu on keskihajonta laskettu 5 vrk:n mittaustuloksista ennen näytteenottoa. Näytteen KR m kenttämittaustulokset on otettu poikkeuksellisesti manuaalisista tallenteista. Ukkonen rikkoi kenttämittauslaitteiston tietokoneen ja automaattisen tallennuksen data menetettiin. Kairanreiästä KR ei suoritettu kenttämittauksia. Taulukossa on myös laboratoriossa fluorometrillä vesinäytteenottoa edeltävällä viikolla määritetyt natriumfluoresiinipitoisuudet.
18 3 Taulukko 5. Kenttämittaustulokset ja natriumjluoresiinipitoisuudet ennen kairanreikien KR3 ja KR4 vesinäytteenottoja. Suluissa pumppauksen aikana kannettavalla mittarilla mitattujen arvojen keskiarvo. Kannettavalla mittarilla mitatut arvot ovat ilmaatmosfäärissä mitattu} a. Tutkimusalue kai ph Oz Eh Sähkön Tuoton Natrium Huuhteluranreikä/ tutkimus (mg/) (mv) johtavuus keskiarvo fluoresiini vesijää mä syvyys (m) (ms/m) (/h) g/) (o/o) KR2/569,569,5 9,5 ±,,9 ±,4 Au: 5± 397 ± 3 2,6 < (9,3 ±,2) Pt: 7 ± (43 ± 3) KR4/ ,6 ±,, ±,2 Au: 4 ± 933 ± 22 3,5 < (7,5 ±,2) Pt: 6 ± 2 (983 ± 28) KR2/ ,2 ±, 2,3 ±,4 Au: 7± 577 ± 4, <. pumppaus (8, ±,2) Pt: 7 ± (59 ±5) KR2/ , ±,,2 ±,3 Au: 5± 582 ± 4,8 2. pumppaus (7,7 ±,3) Pt: 5± (583 ± 9) KR2/736,574 8,2 ±,,2 ±,4 Au: 8 ± 68± 6 2 4,2 3. pumppaus (8,2 ±,2) Pt: 8 ± (694 ± 2) KR2/736,574 8,2 ±,,3 ±,4 Au: ± 688 ± 9 3,6 2.pumppaus (8, ±,) Pt: 9 ± (683 ± 9) ) Tulokset manuaalisista tallenteista. 2) Mittausjaksossa huomattavia häiriöitä. <2 <2 <2,6 Kairanreiän KR2 syvyyden 596,569,5 m pumppaus käynnistettiin Esipumppauksen aikana vettä pumpattiin yli 76. Esipumppauksen alussa näytteenottoväliltä pumpatun veden pharvo oli,2. Mitattu arvo on huomattavasti korkeampi kuin Olkiluodon pohjavesien pharvo yleensä tällä syvyydellä. pharvo laski hitaasti koko esipumppauksen ajan ja päätyi lopulta lukemaan 9,5. Mittausjaksossa on havaittavissa pieni katkos, jonka aikana otettiin käyttöön uusi phelektrodi. Kairanreikä on sementoitu syvyysväleiltä 4,35,2 m ja 879,5895,7 m, minkä oletetaan aiheuttavan kairanreiästä mitatut korkeat pharvot. Korkeasta pharvosta johtuen, vesinäytteenotto suoritettiin normaalia suppeammalla ohjelmalla. Kairanreiän Eharvot tasoittuvat negatiivisiin arvoihin, Auelektrodi 5 mv ja Ptelektrodi 7 mv. Liuenneen hapen pitoisuus tasoittui lähelle nollaa ja sähkönjohtavuus mittauksilla päädyttiin arvoon 397 ms/m. Sähkönjohtavuusarvot laskivat hieman koko pumppauksen ajan, mutta ennen näytteenoton suorittamista ne näyttävät tasoittuvan. Mittaustuloksista piirretyssä kuvaajassa on huomattavia häiriöpiikkejä, mitkä johtuvat ilmeisesti kennostoon kertyneistä kaasuista tai liasta. Myös hieman epätarkka elektrodin asettelu läpivirtauskennostoon aiheuttaa kuvaajassa näkyviä mittaushäiriöitä. Kairanreiästä KR4 otettiin vesinäyte syvyydeltä m. Keskimääräinen pumppauksen tuotto oli 3,5 /h. Vesi vaihtui esipumppauksen aikana näytteenottoväleillä jaletkussa 62 kertaa. Pumppauksen aikana ukkonen rikkoi kenttämittauslaitteiston tallennustietokoneen ja automaattisen tallennuksen data menetettiin. Kenttämittauskuvat on piirretty manuaalisesti tallennettujen tulosten perusteella, jolloin kuvista on vaikea havaita selkeitä trendejä, koska havaintoarvoja on niin vähän. Pohjaveden pharvot vaihtelivat pumppauksen alkua lukuun ottamatta välillä 7,57, 7. Ennen näytteenottoa mitattujen pharvojen keskiarvoksi saatiin 7,6. Myös Eharvot tasoittuivat ennen näytteenoton suorittamista arvoihin 4 m V (Au) ja 6 m V (Pt). Liuennen hapen pitoisuus tasoittui lähelle nollaa. Sähkönjohtavuusarvo tasoittui lukemaan 933 ms/m.
19 4 Kairanreiän KR vesinäytteen edustavuudesta ei voida kenttämittauksiin perustuen todeta mitään, sillä näytteenottovälin tuotto oli niin pieni, että näytteenottovälin vettä ei saatu maan pinnalle pumpattua lainkaan. Kemian parametrien määrittäminen ja kaasumääritykset tehtiin P A VEnäytteen vedestä. Painesäiliöiden vesi on peräisin suoraan näytteenottoväliltä. Kairanreiän KR2 ensimmäisen näytteenottosyvyyden 736,574 m esipumppaus käynnistyi Vesinäytteet otettiin , jota ennen vesi ehti vaihtua näytteenottovälillä ja letkuissa 36 kertaa. Pohjavettä pumpattiin noin 433. Kaikki kenttämittausparametrit tasoittuivat ennen vesinäytteenoton aloitusta. Tasoittunut pharvo oli 8,2. Sähkönjohtavuuden kenttämittauksissa esiintyneistä häiriöistä huolimatta sähkönjohtavuus tasoittui arvoon 68 ms/m. Mittaustuloksen laskennallinen virhe on suuri± 6 ms/m johtuen mittaushäiriöistä, jotka luultavasti johtuvat lähinnä kaasujen kerääntymisestä kennostoon. Molemmilla redoxelektrodeilla päädyttiin lukemaan 8 m V ja liuennut happi tasoittui lähes nollaan. Vesinäytteenoton päätyttyä PA VEventtiilin avaamisen yhteydessä paineletku rikkoutui tulppaväliltä ja pumppaus keskeytyi. Letkun rikkoutuminen johtui ilmeisesti tulppavälille tulleesta hetkellisestä huomattavan suuresta paineiskusta. Laitteisto jouduttiin nostamaan ylös ja korjaamaan, jonka jälkeen aloitettiin uusi esipumppaus kaasunäytteenottoa varten. Veden laatua seurattiin edelleen kenttämittauksilla, jotta voitiin varmistua siitä, että kaasunäyte tulee otettua niin, että se edustaa samaa pohjavettä kuin aiemmin otetut muut vesinäytteet Jälkimmäinen pumppaus kesti 3 vuorokautta. Kun verrataan ensimmäisen ja jälkimmäisen pumppauskerran välisiä kenttämittaustuloksia, voidaan todeta, että kaikki kenttämittausparametrit ovat lähes samoja. Ehmittauksilla päädyttiin hieman pienempiin arvoihin kuin ensimmäisellä kerralla, mutta näytteen edustavuuden kannalta ero on merkityksetön. Ainoastaan eri kerroilla mitattujen sähkönjohtavuusarvojen erotus 7 ms/m on merkittävä, mutta kun otetaan huomioon mittauksissa esiintyneet epävarmuudet erotus on kuitenkin kohtuullinen. Kenttämittausten perusteella voidaan siis todeta eri aikoina otettujen vesinäytteiden edustavan saman näytevälin vettä. Myös KR2:sta toisen syvyyden m vesinäytteen esipumppaus jouduttiin suorittamaan kahdesti letkurikon vuoksi. Tämän toisen vastaavanlaisen letkurikon jälkeen tulppavälin letkut vaihdettiin vahvaseinäisemmiksi. Ensimmäinen esipumppaus suoritettiin , jonka jälkeen otettiin näytteet kemiallisten parametrien määrittämistä varten. ph:n mittauksissa esiintyi häiriöitä ja pharvot vaihtelivat välillä 7,9 8,4. phmittaustulosten keskiarvo viiden vuorokauden jaksolta ennen vesinäytteenottoa oli 8,2, mutta tasoittuneeksi arvoa ei voida tulkita. Molemmilla elektrodeilla mitatut Eharvot tasoittuvat ennen vesinäytteenottoa lukemaan 8 m V, mikä viittaa hapettaviin olosuhteisiin näytteenottovälillä. Liuennut happi tasoittui kuitenkin nollaan. Sähkönjohtavuus mittauksissa esiintyi myöskin häiriöitä, mutta tasoittunut lukema saavutettiin, 577 ms/m. Uusintapumppaus kaasunäytteenottoa varten käynnistettiin ja se kesti 9 vuorokautta. Kenttämittausarvot tasoittuvat likimain samoihin arvoihin kuin ensimmäisellä pumppauskerralla, joten kaasunäytteen voidaan todeta edustavan hyvin valitun näytteenottokohteen vettä.
20 5 4 ANALYYSITULOKSET 4. Fysikaaliskemialliset ominaisuudet Läpivirtauskennostossa maan pinnalla mitatut pohjavesinäytteiden KR4 syvyys m ja KR2 syvyydet m ja 736,574 m lämpötilat vaihtelivat välillä 93 C. Liuennutta happea havaittiin vähän KR2 vesinäytteenotoissa. Läpivirtauskennoston sähkönjohtavuus, Ehja pharvoja on käsitelty aiemmin luvussa 3. Pohjavesinäytteiden ph vaihteli hieman happamasta emäksiseen (ph 6,9,). Davisin ja De Wiestin (967) luokituksen mukaan Olkiluodon KR2:n, KR4:n ja KR2:n vesinäytteet edustavat vesityyppiä CaNaCl (taulukko 6). Kairanreiän KR vesityyppiä ei pystytä määrittämään tehtyjen analyysien perusteella (suppea analyysiohjelma). Näytteiden kokonaissuolaisuus (TDS, Total Dissolved Solids) vaihtelee välillä mg/ (Taulukko 6.). TDS luokituksen (Davis 964) mukaisesti kaikki vesinäytteet ovat suolaisia (TDS mg/). Kuvassa 2 on esitetty TDS kloridin funktiona. Taulukko 6. Olkiluodon kairanreikien KR2, KR4, KRJJ ja KR2 pohjavesinäytteiden kokonaissuolaisuus (TDS; mg/l) ja vesityypit Kairanreikä.ia syvyys Vesityyppi OLKR2/596,569,5 m CaNaCl OLKR4/86866 m CaNaCl OLKR/62629 m OLKR2/ m CaNaCl OLKR2/736,574 m CaNaCl..... TDS on laskettu sahkonjohtavuusta. TDS, mg/ E' 5 C).. 4 en 3 2 )( Kloridi (mg/) i +LKR2/ 596,569,5 m OLKR2/ m _. OLKR2/ 736,574 m e OLKR4/ m ::K OLKR/62629 m Kuva 2. Olkiluodon kairanreikien KR2, KR4 KRJJ ja KR2 pohjavesinäytteiden TDSarvot kloridin funktiona.
21 6 4.2 Tulokset Olkiluodon kairanreikien KR2, KR4, KRll ja KR2 vesinäytteiden sekä kenttälaboratorion että laboratorion analyysitulokset on esitetty taulukossa 7 sekä liitteessä 2. Liitteessä 2 on esitetty myös kenttäanalyysien tulokset sekä vesinäytteenoton aikaiset kennoston parametrit ja muita havaintoja. Analyysimenetelmät ovat standardien mukaisia tai yleisesti hyväksyttyjä ja käytettyjä menetelmiä (liite 4). Liitteessä 5 on esitetty OLSO referenssiveden analyysitulokset Taulukko 7. Kairanreikien KR2, KR4, KRJJ ja KR2 analyysitulokset. Analyysi Yksikkö OLKR2/ OLKR4/ OLKRll/ OLKR2/ OLKR2/ 596,569,5 m m m m 736,574 m Sähkön ms/m johtavuus C ph 9,5 7,6 8, 8,2 7, 7,6 7,9 9, 6,A Natrium Jlg/ < < < < 3 fluoresiini Tiheys g/ml,5,27,33 pluku mmol/, <,5 <,5 <,5 mluku mmol/,27,3,,8 p luku mmol/ <,5,9,7 <,5 HC3 mg/ 6 8,2 6,3,3 DIC mg/ <,5,6 <,5 <,5 DOC mg/ 3,8 3,2 7,8,6 NH4 mg/,7 <,2,26 Br mg/ F mg/,4,5,4,3 P4 mg/ <,3 <,5 <,2 Pkok mg/ <,8 <,3 <,3 Skok mg/ <,25 <,25 <,25 3, Cl mg/ so4 mg/ <,25 8,4 5,4 5,5 s2 mg/ <, <,,5,2,5 SI2 mg/,67 5,6 5,8 6,6 Al Jlg/ <2,5 <2,5 <2,5 K mg/ Ca mg/ Mn Jlg/l Mg mg/ Na mg/ Fe 2 + mg/ <, 3,4,5,62 Fekok mg/ <, 3,3,48,68 <,2 2,9,46,65 Sr mg/ A = ph tehtnn pakastetusta varanaytteesta. K kenttalaboratono, L TVO.n laboratono, VTT Prosessit VTT.n Analyysipaikka Kennosto K L Kennosto K L L K K K K K L L L L K L L L K,L L K L L L L L L K K L VTT
22 7 4.3 Isotoopit Vesinäytteiden isotooppitulokset on esitetty taulukossa 8. Isotooppien analyysimenetelmät ja laboratoriot on esitetty liitteessä 4. Tulokset on esitetty myös liitteessä 2. Taulukko 8. Kairanreikien KR4 ja KR2 vesinäytteiden isotooppitulokset. Analyysi yksikkö OLKR4/ OLKR2/ OLKR2/ Analyysipaikka m m 736,574 m %osmow,7,7,75 GTK 9,4,5,2 IFE zh %osmow 5,8 67,2 64, GTK jh 62,4 77,8 75,2 IFE TU,59,64,9 Hollanti,8 <,8 <,8 Waterloo 34 S(S4) %ocdt Waterloo 8 (S4) %osmow Waterloo uc %opdb Uppsala I4c BP Uppsala 4c %pm Uppsala Rn222 Bq/ STUK U238 mbq/,38,23 6,9 HYRL U238 J.Lg/,,2,56 HYRL U234/U238 2,54,53 3,3 HYRL U238 kalvo mbq/,23 <, <, HYRL U238 J.Lg/, kalvo <, <, HYRL U234/U238,89 kalvo HYRL Cl37 %o SMOC,372,324,268 Waterloo 87 Srl 6 Sr,7232,7987,7257 USGS,72275,79784,72532 GTK = Analysoiva laboratorio ei saanut tulosta. GTK =Geologian tutkimuskeskus, IFE =Institute for Energy Technology, Norja; Hollanti= Centre for isotope research, Hollanti; Waterloo =University of Waterloo, Kanada; Uppsala = University of Uppsala; STUK = Säteilyturvakeskus; HYRL = Helsingin yliopiston radiokemian laitos; USGS = U.S Geological Survey, USA.
23 8 4.4 Kaasutulokset 4.4. Kaasut Vesinäytteiden kaasupitoisuudet on analysoitu 23 eri painesäiliöstä, jotka sijaitsevat PA VElaitteistossa peräkkäin. Painesäiliöiden paikkojen kuvaamiseen käytetään termejä ylä, ala ja keskisäiliö. Näiden lisäksi on otettu kaasunäytteitä myös maanpinnalta ( maanpintanäyte ). Kairanreikien KR2, KR4, KR ja KR2 painesäiliöiden kaasutulokset sekä arvio edustavimmista kaasunäytteestä on esitetty liitteessä 3. V eteen liuenneen kaasun määrät vaihtelivat välillä 35 ml/ H2 (ilman osuus kaasusta vähennetty). Selvästi eniten kaasua oli KR4:n vesinäytteessä. Kuvissa 3a ja 3b on esitetty vesinäytteissä esiintyneiden kaasujen keskimääräiset pitoisuudet. Keskiarvoon on laskettu saman näytteenottosyvyyden kaikista eri painesäiliöistä saadut tulokset lukuun ottamatta maanpinnalta otettuja näytteitä. KR2:n keskiarvosta on poistettu korkea alasäiliön argonpitoisuus. Syvissä suolaisissa pohjavesissä vallitseva kaasu on metaani. Seuraavaksi eniten löytyy liuennutta typpeä. Kaikista näytteistä on löytynyt myös heliumia, etaania ja propaania. Happi ja argonpitoisuuksia käsitellään luvussa 5.2 Kaasutulosten edustavuustarkastelut. Hiilimonoksidia, asetyleeniä tai propeenia ei voitu todeta yhdestäkään näytteestä. Hiilidioksidia ei näissä näytteissä esiinny lukuun ottamatta KR4:n maanpinnalta otettua näytettä ja KR :sta vesinäytettä. Kairanreiän KR kaasut on analysoitu vain yhdestä painesäiliöstä, koska kahden muun säiliöin vesi käytettiin näytteen pääkomponenttien analysoitiin. Kairanreikien KR2, KR4 ja KR painesäiliöistä analysoitiin myös selvät vetypitoisuudet Kairanreikää KR2 lukuun ottamatta näytteistä löytyi pieni pitoisuus etyleeniä.
24 D 9 s KR2, 596m ka KR4, 86m ka. tl) :::::: 5 KR,62m :::::: tl) s 4 KR2, 736m ka... t::. 3 8KR 2, 664m ka. 2 Kuva 3a. Kaasujen pitoisuudet keskimäärin eri kairanreikien vesinäytteissä (yakselin asteikko ml/!) s 2 : KR2, 596m ka. 8 +KR4, 86m ka. s tl) 5 KR,62m tl) s KR2, 736m ka..t::. KR2, 664m ka.l 5 Kuva 3b. Kaasujen pitoisuudet keskimäärin eri kairanreikien vesinäytteissä. (yakselin asteikko 3 ml/!).
25 Kaasujen isotooppitulokset Kaasujen isotooppitulokset on esitetty taulukossa 9. Taulukko 9. Kaasujen isotooppitulokset. Näyte CH 4 :n H2 CH 4 :n C3 C2H 6 :n C3 C3Hs:n C3 o/oo VSMOW o/oo PDB o/oo PDB o/oo PDB KR2/596,569,5m ,3 4, 33,5 KR4/86866m * 47,4 39,8 37, KR!62629m * KR2/736,574m * 4, 35,8 KR 2/ m * 44,8 38,4 38,2 *ei analysoitu lainkaan väärinkäsityksen vuoksi
26 2 5 ANALYYSITULOSTEN EDUSTAVUUS 5. TVO:n analyysitulokset edustavuus Ilmoitetut suhteelliset keskihajonnat (RSD) on laskettu vähintään kolmesta rinnakkaisesta näytteestä sekä vesinäytteiden että referenssivesien analyyseissa. 5.. Kenttäanalyysit Kolmen vesinäytteen (KR4/86866m, KR2/ ja KR2/736,574 m) pharvot mitattiin vain kentällä. Kaikki läpivirtauskennoston pharvot olivat jonkin verran korkeammat (,2,6) kuin laboratoriossa mitatut. OLSO:n phmittaukset onnistuivat hy VIn. Pohjavesinäytteiden alkaliteetit määritettiin kenttälaboratoriossa Granin titrauksella. Alkaliteettitititraukset onnistuivat erinomaisesti (RSD<5 % ). OLSO:n vetykarbonaattitulokset ovat hyvät lukuun ottamatta samaan aikaan suoritettuja vesinäytteenottoja kairanrei'iltä KR4/86866m ja KR2/ m. Tähän OLSO:n poikkeavaan vetykarbonaattipitoisuuteen on syynä referenssiveden ikääntyminen. OLSO:a säilytetään litran pullossa jääkaapissa ja sitä saatetaan avata monta kertaakin, jolloin ilman hiilidioksidia liukenee veteen. Asiditeettipitoisuudet olivat alle määritysrajan ( <,5 mg/) tai olivat pieniä (,7,9 mg/). Tuloksissa on hajontaa jonkin verran (RSD < 8 %). Alhaisissa asiditeettipitoisuuksissa pienetkin poikkeamat rinnakkaistulosten kesken vaikuttavat hajontaan merkittävästi. Kloridi analysoitiin titraamalla ja analyysit onnistuivat erittäin hyvin (RSD < %). Sulfidia havaittiin KR2/736,574 m vesinäytteessä,5 mg/ sekä kentällä että laboratoriossa analysoidussa näytteessä. Analyysitulosten hajonta oli suuri (RSD < 2 % ). Vesinäytteiden sulfidipitoisuus analysoitiin Winklerpulloissa eikä mittapulloissa kuten nykyisin, mikä on aiheuttanut hajontaa analyysituloksiin, koska Winklerpulloissa vesinäytteen tilavuus voi vaihdella. KR2/596,569,5 m vesinäytteessä oli sulfidia,2 mg/ ja analyysi onnistui laboratoriossa hyvin (RSD < 6 % ). Ferro ja kokonaisrautapitoisuudet analysoitiin fotometrisesti ferroziinimenetelmällä. Ferrorautapitoisuudet vaihtelivat välillä,53,4 mg/ ja kokonaisrautapitoisuudet välillä,483,3 mg/. Kahden vesinäytteen ferrorautapitoisuudet olivat hieman suurempia kuin kokonaisrautapitoisuudet, mutta rautatulosten välinen ero oli hyvin pieni eli ne selittyvät normaalilla mittausepätarkkuudella. Sekä ferrorauta että kokonaisarautaanalyysit onnistuivat hyvin (RSD < 7 %). KR2:n/596,569,5 m ferroja kokonaisrautapitoisuudet olivat alle määritysrajan (<, mg/). Kaikista vesinäytteistä analysoitiin fluoridipitoisuus ioniselektiivisellä elektrodilla. Sekä vesinäytteiden että OLSOreferenssiveden fluoridianalyysit onnistuivat hyvin (RSD < 5 %).
27 Anionit Laboratoriossa analysoitiin bromidi ja sulfaattipitoisuudet ionikromatografilla (IC). Eromidianalyysit onnistuivat paremmin (RSD < 4 %) kuin sulfaattianalyysit (RSD < 9 o/o). Molemmat analyysit onnistuivat kuitenkin hyvin kuten myös OLSO:n bromidi ja sulfaattianalyysit. OLSO:n bromidipitoisuudet ovat yleensä alle 95 mg/ (teoreettinen pitoisuus 5 mg/). Eromiditulokset ovat hyväksyttävissä olevien rajojen sisällä (9,2 7,6 mg/l).vesinäytteiden fosfaattipitoisuudet olivat alle määritysrajan (<,3 mg/). DICtuloksista laskettu HC3pitoisuuta ei ole esitetty alkaliteettititrauksesta saadun HC3pitoisuuden funktiona, koska vain yhden vesinäytteen (KR4/86866 m) Diepitoisuus oli yli määritysrajan (,5 mg/). Tämän vesinäytteen alkaliteettititrauksesta laskettu vetykarbonaattipitoisuus oli 8,2 mg/ ja DICtuloksesta saatu 8, mg/. Tulokset ovat yhdenmukaiset Kationit Pohjavesinäytteiden kokonaisrautapitoisuudet analysoitiin grafiittiuuni atomiabsortiospektrofotometrisesti (GFAAS). Rautamääritykset onnistuivat hyvin (RSD:::;; 6 %). Laboratoriossa saatiin vesinäytteelle pienempiä rautapitoisuuksia kuin kentällä. KR 2 vesinäytteiden rautatulosten ero oli merkityksetön (23 g/). Näytteen KR4/86866 m laboratorion rautatulos oli,4 mg/ pienempi kuin kentällä saatu tulos. GFAAS:lla saadaan yleensä pienempiä tuloksia kuin kentällä, mikä johtunee kenttälaboratoriossa vallitsevista likaisemmista olosuhteista. Olosuhteet kenttälaboratoriossa altistavat näytteet helpommin kontaminaatiolle. Pohjavesinäytteiden alumiini ja mangaanipitoisuudet analysoitiin GF AAS:lla. Kaikki alumiinitulokset olivat alle määritysrajan ( < 3 g/). Mangaanipitoisuudet vaihtelivat,32,3 mg/ välillä ja analyysit onnistuivat hyvin (RSD :::;; 7%). Pohjavesinäytteiden natrium, kalium, kalsium ja magnesium analysoitiin F AAS :lla. Vesinäytteiden metallianalyysit onnistuivat erittäin hyvin (RSD:::;; 5 %). OLSO referenssivesien metallimääritykset onnistuivat myös hyvin lukuun ottamatta vesinäytteenottojen KR2/ m ja KR4/86866 m magnesiumanalyysiä. OLSO:n magnesiumpitoisuus oli 62 mg/ (teoreettinen pitoisuus 55 mg/). OLSO:n magnesiumin laadunvarmistuskortin (QC) toimenpide ja hälytysrajat lasketettiin vasta myöhemmin. Ajossa mukana ollut oman laadunvarmistusnäytteen magnesiumpitoisuus on sallittujen rajojen sisäpuolella. Täten analyysitulosta pidetään luotettavana. Pohjavesinäytteiden strontiumpitoisuudet analysoitiin VTT:n Prosesseissa.
28 ! Varaustasapaino Ionien varaustasapaino laskettiin prosentteina seuraavan kaavan mukaan: E (o/o) = (kationitanionit)/(kationit + anionit) x () Laskuja varten analyysitulosten konsentraatioiden yksiköt, mg/, muutettiin yksiköiksi mekv/ seuraavan kaavan mukaisesti: mekv / = c x arvo x ( /M) (2) jossa c = ionin konsentraatio, mg/, arvo = mekv/mmol ja M = ionin molekyylipaino, mg/ mmol. Jonitasapainot kairanreikien KR2, KR4 ja KR2 pohjavesinäytteelle on esitetty taulukossa. Kairanreiän KR vesinäytteelle ionitasapainoa ei pystytty laskemaan suppean analyysiohjelman vuoksi. Kationien ja anionien kokonaispitoisuuksien (mekv/) avulla lasketut ionitasapainot olivat hyväksyttävät Hounslow'n (995) kriteerin(± 5 %) mukaan kolmelle pohjavesinäytteelle. KR2:n syvyyden 736,574 m pohjavesinäytteen ionitasapaino oli hieman yli sallitun (5,73 %). Kuvassa 4 on esitetty ionitasapainot kloridin funktiona. Taulukko. Jonitasapainot pohjavesinäytteille. Kairanreikä ja syvyys Jonitasapaino ( /o) OLKR2/596,569,5 m,34 OLKR4/86866 m +,92 OLKR2/ m 5,73 OLKR2/736,574 m 2, c ;. C'G U) C'G :!:::: c i i i Kloridi (mg/) + OLKR2/ 596,569,5 m OLKR2/ m ÄLKR2/736,574 m e OLKR4/ m Kuva 4. Jonitasapainot kloridin funktiona.
29 Kaasutulosten edustavuus (Insinööritoimisto P. Ristola Oy) Kaasutulokset on esitetty liitteessä 3. Liitteessä 3 on myös esitetty arvio edustavimmasta kaasunäytteestä. Näytteen KR2/596,569,5 m painesäiliöiden ( 4 kpl) vesi oli kirkasta ja väritöntä. Maanpinnalta otetun vesinäytteen painesäiliön yläventtiili oli painemittariin päin auki IPROY :aan tullessa. Mikäli liitos painemittariin on ollut tiivis, ei näytteen edustavuus ole kärsinyt avoimesta venttiilistä. Näytteen KR4/86866 m painesäiliöiden ( 4 kpl) vesi oli kirkasta ja väritöntä. Haju oli öljymäinen. Keskimmäisen säiliön purkuventtiilissä oli ruostetta. KR2/736,574 m painesäiliöiden (4 kpl) vesi oli kirkasta ja haju hieman öljymäinen. Näytteen KR2/ m painesäiliöiden (3 kpl) vesi oli kirkasta ja haju oli voimakas öljyn/bensan haju. KR2 maanpinnan P A VBsäiliötä purettaessa purkupaine oli alussa erehdyksessä 6 bar. Virhe huomattiin välittömästi ja paine laskettiin bariin. Mäntä kuitenkin liikahti heti ylös, joten mahdollinen typen pääsy männän ohi ehti tapahtua. Maanpinnan näytteen kaasumäärä suhteessa vesimäärään on selvästi suurempi kuin muiden säiliöiden. Muihin säiliöihin verrattuna typpeä on selvästi enemmän suhteessa vesimäärään, mutta myös muiden kaasujen; kuten argonin, heliumin, metaanin, etaanin ja propaanin pitoisuudet vesimäärään suhteutettuna ovat suurempia maanpäällisessä painesäiliössä kuin muissa säiliöissä. Painesäiliöt olivat yleensä täyttyneet vedellä hyvin. Isojen säiliöiden vesimäärä vaihteli välillä g, lukuun ottamatta kahta säiliötä, joiden vesimäärä oli pienempi. KR2 ja KR4 maanpinnalta otetut säiliöt sisälsivät vettä 4 g ja 74 g. KR2:n maanpinnan näyte otettiin siten, että säiliöön jäi alipaine, joten pieni vesimäärä johtuu näytteenottotekniikasta. Pienten säiliöiden vesimäärä vaihteli välillä 78 g. Kaikkien kairanreikien kaasunäytteiden happipitoisuus oli pieni. Suurin happipitoisuus oli KR vesinäytteessä, noin %. Tämän näytteenottopisteen tuotto oli huono ja kaasut analysoitiin vain yhdestä painesäiliöstä. Toiseksi eniten happea oli KR2 syvyyden m keskimmäisessä painesäiliössä, missä happea oli,8 ml/ (noin,5 % kaasunäytteestä). Kaikissa muissa näytteissä happea oli alle ml/. Kuudestatoista näytteestä kahdeksassa ei voitu lainkaan todeta happea, eli pitoisuus jäi alle analyysimenetelmän määritysrajan. Kahden näytteen (KR2 ja KR4) kaasumäärä suhteutettuna vesimäärään oli suurempi pienissä painesäiliöissä kuin isoissa. Näissä näytteenottopisteissä pieni säiliö oli P A VElaitteistossa alimmaisena. KR2 syvyydellä m pieni säiliö oli ylimmäisenä ja siinä kaasun määrä oli hieman pienempi verrattuna isompiin säiliöihin. Erot kaasumäärissä ovat pieniä eri säiliökokojen välillä. Kuvasta 5 näkyy, että argonpitoisuus on suurempi niiden painesäiliöiden vesinäytteissä, joiden esikäsittely ja purkuvaiheessa on käytetty argonia. Argon pääsee ilmeisesti männän ohi säiliöiden tyhjennyksen aikana, kun käytetään tutkimussyvyyksiä vastaavia
30 25 tyhjennyspaineita. Typellä vastaavaa eroa ei saada näkyviin, koska sen pitoisuudet ovat niin suuria, että mahdollinen N 2 kontaminaatio ei erotu. KR2:n pienen alasäiliön argonpitoisuus on huomattavan korkea (8 ml/). Selvää selitystä tälle korkealle Arpitoisuudelle ei ole löytynyt. Mahdollinen selitys on painesäiliön männän viallinen orengas, jolloin argon on päässyt tyhjennyksen aikana männän ohi. 5, 4,5 <> 4, 3,5 s 3, s 2,5 < 2, <> <> N2täyttö <> Artäyttö,5, c,5 [, 5 t 6 7 Syvyys, m t t 8 9 Kuva 5. Vesinäytteiden ilmakorjatut argonpitoisuudet syvyyden funktiona. Maanpinnan näytteet on poistettu kuvasta, samoin KR2/59669m:n alasäiliö, missä oli selvä argonvuoto (pitoisuus 8 ml/!). Saman näytteen eri painesäiliöiden kaasumäärissä ei ole systemaattista eroa (kuva 6). Kuvan perusteella ei voi esimerkiksi päätellä, että yläsäiliöön kertyisi kaasua enemmän kuin alasäiliöön. Myöskään typpi ei näytä kulkeutuvan helpommin yläsäiliöön, kuten aikaisemmin on epäilty (Karttunen et al. 2) (kuva 7). Veden tuoton ja vesinäytteen liuenneen kaasun määrän välillä ei voitu todeta korrelaatiota.
31 <> 26 N :::r:: ;::;;:; s ro ;::s tll ro ro 2 c <> <> l j yläsäiliö <> keskisäiliö alasäiliö :.:: maanp Syvyys, m Kuva 6. Ilmakorjattu kaasun määrä eri painesäiliöissä syvyyden funktiona <> s 4 2 s N z <>. J: yläsäiliö keskisäiliö j alasäiliö i:.:: maanp. l i j Syvyys, m Kuva 7. Ilmakorjattu typen määrä eri painesäiliöissä syvyyden funktiona.
32 27 Taulukossa on esitetty paineeilisten pohjavesinäytteiden kaasutulosten epävarmuudet. Epävarmuudet on arvioitu siten, että kullekin kaasunäytteelle on eri painesäiliöiden tuloksille laskettu suhteellinen keskihajonta (RSD). Näistä RSDluvuista on laskettu keskiarvo, joka on ilmoitettu tuloksen epävarmuudeksi. Tällä tavoin laskettu epävarmuus on vain suuntaa antava, koska yksittäisten hajontaarvojen lukumäärä on pieni (max 4 kpl). Vertailulukuna taulukossa on työraportissa 25 (Karttunen et al. 2) ilmoitetut kaasutulosten epävarmuudet. Kaasujen erotlelun ja analysoinnin epävarmuutta ei tässä raportissa arvioitu erikseen. Työraportissa 25 erottelun ja analysoinnin epävarmuudeksi on arvioitu 67 %. Taulukko. KR2, KR4 ja KR2 paineeilisten pohjavesinäytteiden kaasutulosten epävarmuudet ( *rsd, %) 3 näytteen hajontatarkastelujen perusteella laskettuna. Kaasun määrän, typen ja argonin epävarmuudet on laskettu ilmakorjatuille tuloksille. Suluissa on havaintojen määrä elin kpl RSDlukuja. Kaasu Tuloksen epävarmuus Epävarmuus työraportista (keskiarvo, *rsd, /o) 25 Kaasun määrä (ml(l H2) 9 (4) 3 (22) N2 8 (4) 7 (22) 2 86 () co2 * 2 (22) H2 25 (2) 3 (4) Ar 4 (4) He 4 (4) 3 (22) CH4 7 (4) 2 (22) C2H2 * C2H4 24 (2) 6 (3) C2H6 9 (4) 4 (9) C3H6 * 34 (3) C3Hs (4) 3 (9) * Tulokset yleensä alle määritysrajan, joten epävarmuutta ei voitu laskea.
33 28
34 29 6 PÄÄTELMÄT ANALYYSITULOKSISTA Työn toisena päätarkoituksena kaasujen määrittämisen ohella oli selvittää suolaisuuden alueellista jakaantumista. Kaikki kerätyt vesinäytteet edustavat suolaista pohjavettä ja ovat vesityypiltään CaNaCl. Natrium, kalsium, bromidi ja sulfaattipitoisuudet on esitetty kloridin funktiona kuvissa 8,9, ja. Kuvissa on esitetty myös meriveden (Itämeri) ja Litorinameren natrium ja kloridipitoisuudet. 5 4 :::::: 3 E E ns 2 z + X 5 5 Cl (nmol/) OLKR2/ 596,569,5 m OLKR4/ m OLKR2/ m x OLKR2/ 736,574 m o OLKR/62629 m Itämeri + Litorinam eri Kuva 8. Natriumpitoisuudet kloridin funktiona. ::::: E.. cu X OLKR2/ 596,569,5 m OLKR4/ m OLKR2/ m x OLKR2/ 736,574 m o OLKR/62629 m Itämeri + Utorinameri 5 5 Cl (mmol/) Kuva 9. Kalsiumpitoisuudet kloridipitoisuuden funktiona.
35 s3 E 2...Å... 2 m + X 5 5 Cl (mmol/) + OLKR2/ 596,569,5 m OLKR4/ m OLKR2/ m x OLKR2/736,574 m o OLKR/62629 m e ltämeri + Utorinameri Kuva. Eromidipitoisuudet kloridin funktiona x 5 5 Cl (mmol/) + OLKR2/ 596,569,5 m OLKR4/ m OLKR2/ m x OLKR2/736,574 m o OLKR/62629 m e ltämeri + Utori nameri Kuva. Sulfaattipitoisuudet kloridipitoisuuden funktiona (Itämeri ja Litorinameripisteet ovat kuvan ulkopuolella). Yllä olevista kuvista havaitaan, että Itämeren ja Litorinameren sekä vesinäytteiden kalsium janatriumpitoisuudet kasvavat kloridipitoisuuden kasvaessa. Bromidi ja sulfaattipitoisuudet kasvavat kloridipitoisuuksien kasvaessa lineaarisesti lukuun ottamatta KR :n vesinäytettä, jonka bromidipitoisuus on huomattavasti pienempi ja sulfaattipitoisuus on suurempi kuin muiden vesinäytteiden. Kokonaisalkaliteetti pienenee yleensä syvyyden kasvaessa (Pitkänen et al. 999). Tässä työssä pohjavesinäytteet on kerätty syvyyksiltä 685 m, mutta kuitenkin tässäkin työssä voidaan havaita kokonaisalkaliteetin pienenevän syvyyden kasvaessa. Tämän vuoksi myös vetykarbonaattipitoisuus pienenee kloridipitoisuuden kasvaessa. DICpitoisuudet olivat alle määritysrajan (,5 mg/) lukuun ottamatta KR4 syvyyden m vesinäytettä. DOCpitoisuuksissa ei ollut havaittavissa mitään selvää trendiä kloridin funktiona.
36 3 Kalsium, rauta, janatriumpitoisuudet kasvavat kloridipitoisuuden kasvaessa. Kaliumpitoisuudet pienevät vain vähän kloridipitoisuuden kasvaessa. Magnesiumpitoisuuksissa ei ollut havaittavissa mitään selvää trendiä kloridipitoisuuden kasvaessa. Eromidipitoisuus kasvaa kloridipitoisuuden kasvaessa. Sulfaattipitoisuus pienenee Olkiluodon tutkimusalueelia kloridin kasvaessa etenkin syvyyksillä 3 m (Pitkänen et al. 999). Yleisesti voidaan todeta, että sulfaattipitoisuus pienenee kloridin funktiona syvyyden kasvaessa. Hyvin mielenkiintoinen havainto oli, että KR syvyyden m sulfaattipitoisuus oli mg/ kun esimerkiksi vastaavalta syvyydeltä kairanreiästä KR2 otetun vesinäytteen sulfaattipitoisuus oli vain 5,5 g/. Toinen mielenkiintoinen havainto oli, että OLKR2 syvyyden 596,569,5 m sulfaattipitoisuus oli alle,3 mg/ (pienin standardi). Happi8 pitoisuudet kasvavat kloridipitoisuuden kasvaessa. Kairanreikien KR4 ja KR2 pohjavesinäytteiden deuterium ja happi8pitoisuudet ovat samaa suurusluokkaa Itämeren (Paaso 23) isotooppitulosten kanssa. Itämeren isotooppitulokset on lasketettu neljän merivesinäytteenoton tulosten pohjalta (Paaso 23). Tritiumpitoisuudet ovat huomattavasti pienemmät kuin Itämeren pitoisuudet. Tritiumpitoisuuksien perusteella voidaan sanoa suolaisen pohjaveden olevan vanhaa alkuperää. Mitä pienempi tritiumpitoisuus, sitä vanhempaa pohjavesi on (Clark and Fritz 997).
Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanmristä KR 13 ja KR 14 vuosina 2001-2003
Työraportti 2333 Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanmristä KR 3 ja KR 4 vuosina 223 Timo Kröger Teollisuuden Voima Oy Eliisa Hatanpää Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Mia Mäntynen Posiva
LisätiedotPohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä Ol-KR3,0l-KR4,0l-KR7,0l-KR9 ja Ol-KR 10 vuosina 1998-1 999
Työraportti 9 9-7 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä Ol-KR,l-KR4,l-KR7,l-KR9 ja Ol-KR vuosina 998-999 Virpi Karttunen Mia Mäntynen Outi Salonen.Joulukuu 999 POSIVA OY Mikonkatu
LisätiedotPohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä DL -KR 11 ja Loviisan Hästholmenin kairanreiästä HH-KR9 vuonna 2000
Työraportti 2-4 7 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä DL -KR ja Loviisan Hästholmenin kairanreiästä HH-KR9 vuonna 2 Virpi Kart:t:unen Mia Mäntynen Minna Rantanen Joulukuu 2 POSIVA
LisätiedotHästholmenin HH-KR 1 :n kairauksenaikainen vesinäytteiden otto ja analysointi vuonna 1 997
Työraportti 98-22 Hästholmenin HH-KR 1 :n kairauksenaikainen vesinäytteiden otto ja analysointi vuonna 1 997 Marja Keinonen Jouko Helenius Raija Mäkinen Huhtikuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-1 HELSINKI.
LisätiedotPohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR1, HH-KR4, HH-KR5 ja HH-KR6 vuonna 1998
Työ raportti 9 9-4 Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR, HH-KR4, HH-KR5 ja HH-KR6 vuonna 998 Eliisa Hatanpää Outi Salonen Virpi Kart:t:unen Minna Rantanen Toukokuu 999 POSIVA
LisätiedotPohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä KR6 pitkäaikaisten virtaus- ja sähkönjohtavuusmittausten yhteydessä
Työ r a p o r t t i 2 2-5 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä KR6 pitkäaikaisten virtaus- ja sähkönjohtavuusmittausten yhteydessä Nina Paaso Mia Mäntynen Huhtikuu 22 POSIVA OY Töölönkatu
LisätiedotVesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista kalliorei'istä (PR ja PP) sekä oohjavesioutkista (PVP) vuonna 2002
Työraportti 2002-41 Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista kalliorei'istä (PR ja PP) sekä oohjavesioutkista (PVP) vuonna 2002 Birgitta Backman Hanna Kahelin Nina Paaso Jussi Ahonen Syyskuu
LisätiedotTyö raportti 9 9-3 5. Virpi Karttunen. Outi Salonen. Minna Rantanen. Huhtikuu 1999
Työ raportti 9 9-3 5 Pohjavesinäytteiden otto Kuhmon Romuvaaran kairanrei'istä RO-KR9 ja RO-KR sekä Aänekosken Kivetyn kairanrei'istä KI-KR, KI-KR 2 ja KI-KR 3 vuonna 998 Virpi Karttunen Outi Salonen Minna
LisätiedotPohjavesinäytteiden otto loviisan Hästholmenin kairanreiästä KA 1 vuonna 2002
Työraportti 23-6 Pohjavesinäytteiden otto loviisan Hästholmenin kairanreiästä KA 1 vuonna 22 Minna Rantanen Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Mia Mäntynen Posiva Oy Helmikuu 23 Pasivan työraporteissa
LisätiedotVoimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä
Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten
LisätiedotPUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa
LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys
LisätiedotPohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä OL -KR2. OL-KR3,0L-KR4,0L-KR5,0L-KR8, OL -KR9 ja OL -KR 10 vuonna 1997
Työraportti 98-2 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä OL -KR2. OL-KR,L-KR4,L-KR5,L-KR8, OL -KR9 ja OL -KR vuonna 997 Jouko Helenius Virpi Karttunen Eliisa Hatanpää Raija Mäkinen
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
LisätiedotPohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiistä KR 12 ja KR6 vuonna 2001
Työraportti 2-26 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiistä KR 2 ja KR6 vuonna 2 Virpi Karttunen Mia Mäntynen Elokuu 2 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN- HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax
LisätiedotPaimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015
1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotTUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:
Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotPohjois- ja Etelä-Savon pohjavesiseuranta 2010
Pohjois- ja Etelä-Savon pohjavesiseuranta 2010 2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen erillisjulkaisu Pohjois- ja Etelä-Savon pohjavesiseuranta 2010 Golder Associates Oy / Pasi
LisätiedotPosivan pohjavesinäytteiden analyysitulosten virhetarkastelut
Työraportti 2000-34 Posivan pohjavesinäytteiden analyysitulosten virhetarkastelut Virpi Karttunen Elokuu 2000 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719
LisätiedotTUTKIMUSTODISTUS 2012E
TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotPohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä KR9 ja KR 11 sekä Korvensuon altaasta vuonna 2001
Työraportti 22-9 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä KR9 ja KR sekä Korvensuon altaasta vuonna 2 Minna Rantanen Nina Paaso Mia Mäntynen Huhtikuu 22 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-
LisätiedotPohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR7 ja HH-KRB vuonna 1 ggg
Työ r a p o r t t i 2-2 Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR7 ja HH-KRB vuonna ggg Virpi Karttunen Mia Mäntynen Toukokuu 2 POSIVA OY Mikonkatu 5 A. FIN- HELSINKI. FINLAND
LisätiedotKenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa
1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti
LisätiedotDirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012
Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:
LisätiedotKalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002
Työraportti 2002-51 Kalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002 Mari Lahti Lokakuu 2002 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax
LisätiedotKevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018
Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-002382-01 12.10.2018 Tutkimusnro EUAA56-00002241 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
LisätiedotKaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Sedimentin geokemiallisten olojen muuttuminen kaivoskuormituksessa (KaiHali-projektin työpaketin 2 osatehtävä 3), Jari Mäkinen, Tommi Kauppila ja Tatu Lahtinen
LisätiedotEi ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja
Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 2 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
Lisätiedot5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät
LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät Esimerkki 1. a) 100 ml:ssa suolaista merivettä on keskimäärin 2,7 g NaCl:a. Mikä on meriveden NaCl-pitoisuus ilmoitettuna molaarisuutena? b) Suolaisen meriveden MgCl 2 -pitoisuus
LisätiedotTulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma
Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten
LisätiedotOlkiluodon VLJ-Iuolan pohjavesinäytteiden tulokset vuosina 1997-1 998 oteluista näytteistä
Työ r a p o r t t i 9 9-3 7 Olkiluodon VLJ-Iuolan pohjavesinäytteiden tulokset vuosina 997-998 oteluista näytteistä Jouko Helenius Toukokuu 999 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FI- HLSIKI, FILAD Tel. +358-9-228
LisätiedotLatauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003
Työraportti 2003-25 Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Mari Lahti Tero Laurila Kesäkuu 2003 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti
LisätiedotÍ%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018
Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-008423-02 Tutkimusnro EUAA56-00006080 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja Timo Putkonen
LisätiedotKUIVAKOLUN KAATOPAIKKA
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TOIVAKAN KUNTA KUIVAKOLUN KAATOPAIKKA Tutkimusraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.8.2017 P25062P004 Tutkimusraportti 1 (3) Pitkänen Alisa 17.8.2017 Sisällysluettelo
LisätiedotANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)
TULOSRAPORTTI TILAAJA Jukka Piirala ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) AIKA JA PAIKKA MTT Jokioinen 25.9.2013.-30.5.2014 Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979
LisätiedotKaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO)
Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Ilmo Kukkonen & Lasse Ahonen Geologian tutkimuskeskus, Espoo KYT2010 Seminaari 26.9.2008 Helsinki 1 Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä
LisätiedotTestausseloste 2009-2611-1 1(1) Vesinäyte 31.07.2009
Testausseloste 2009-2611-1 1(1) Vesinäyte 31.07.2009 Ulvilan Näytetiedot Näyte Näyte otettu 28.07.2009 Näytteen ottaja Haanpää Saapunut 28.07.2009 Näytteenoton syy Jatkuva valvonta Tutkimus alkoi 28.07.2009
LisätiedotOrimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016
Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet
LisätiedotTITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU
Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan
LisätiedotKahden laboratorion mittaustulosten vertailu
TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotKaasunäytteiden otto kairanreiästä maanpinnalle pumpatusta vedestä
Työraportti 2006-44 Kaasunäytteiden otto kairanreiästä maanpinnalle pumpatusta vedestä Jere Lahdenperä Elokuu 2006 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti
LisätiedotHEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka
HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia
LisätiedotYmpäristölupahakemuksen täydennys
Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen
LisätiedotASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA
ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA Jaakko Lohenoja 2009 Johdanto Asetyylisalisyylihapon määrä voidaan mitata spektrofotometrisesti hydrolysoimalla asetyylisalisyylihappo salisyylihapoksi ja muodostamalla
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.
VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, 90570 Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 19.10.2010 73415 13424 Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU Tilatunnus saapui 05.10.2010
LisätiedotOlkiluodon pohjavesikemia - suolainen ja murtovesi - suolaisen referenssiveden resepti
Työ r a p o r t t i- 9 7-2 5 Olkiluodon pohjavesikemia - suolainen ja murtovesi - suolaisen referenssiveden resepti Ulla Vuorinen, Kaija Ollila VTT Kemiantekniikka Margit Snellman Posiva Oy Elokuu 1997
LisätiedotInsinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala
Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016
LisätiedotTutkimustodistus Projekti: /10
1/4 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2018, heinäkuu Asiakkaan viite: PO45696 Näytteenottopvm: 16.7.2018 Näyte saapui: 18.7.2018 Näytteenottaja:
LisätiedotArseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet
Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden
LisätiedotPellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY
Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta
LisätiedotHAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS
LisätiedotKuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.
Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Vesilaitosvesi
LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Laboratorio TESTAUSSELOSTE Vesilaitosvesi 3.8.2017 17-2767 #1 1 (6) Vihdin kunta / Vihdin Vesi Saarikko Santeri vesilaitoksen johtaja PL 13 03101 NUMMELA Tilausnro
LisätiedotNäytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis
Tutkimustodistus '1.RA03' Kierros: elo 26.09.2018 Ranuan Infra Oy Keskustie 11 97700 Ranua Tulokset hyväksynyt Hanna Kemppe Laboratoriokemisti 040 704 0528 22569 (26.09.2018), 22570 (21.09.2018), 22571
LisätiedotLOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi
LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön
LisätiedotVinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1
Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016
TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET
LisätiedotVanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara
Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120
LisätiedotFysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille
Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille 28.1.2016 Kemian tehtävät Kirjoita nimesi, luokkasi ja lukiosi tähän tehtäväpaperiin. Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla tehtäväpaperiin vastauksille
LisätiedotJÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ
Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotKertapullot. Testikaasut. Kaatopaikkakaasujen analyysikaasut. Puhtaat
Kertapullot Kaasuseokset ja puhtaat kaasut kertakäyttöisissä pulloissa. Kaasuvuotohälyttimien testaukseen, instrumenttien kalibrointiin, laboratoriokäyttöön tai erilaisiin prosesseihin. Testikaasut 314456
LisätiedotPUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011
PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden
LisätiedotPaineeilisella vesinäytteiden ottolaitteistolla (PAVE) otettujen kaasunäytteiden edustavuustarkastelu
Työraportti 2000-50 Paineeilisella vesinäytteiden ottolaitteistolla (PAVE) otettujen kaasunäytteiden edustavuustarkastelu Virpi Karttunen Rolf Sellge Mia Mäntynen Sarianna Alhonmäki-Aalonen Joulukuu 2000
LisätiedotKuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa
Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Jari Aromaa, Lotta Rintala Teknillinen korkeakoulu Materiaalitekniikan laitos 1. Taustaa, miksi kupari syöpyy ja kuinka
LisätiedotPietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014
Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Joni Virtanen Pietarsaari 2015 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 4 3.2 Pintavesien
LisätiedotVesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013
Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään
LisätiedotKEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE
PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1
LisätiedotJaksollinen järjestelmä ja sidokset
Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta
LisätiedotTaajuusmittauskilpailu Hertsien herruus 2008. Mittausraportti
Taajuusmittauskilpailu Hertsien herruus 2008 1. MITTAUSJÄRJESTELMÄ Mittausraportti Petri Kotilainen OH3MCK Mittausjärjestelmän lohkokaavio on kuvattu alla. Vastaanottoon käytettiin magneettisilmukkaantennia
LisätiedotSeoksen pitoisuuslaskuja
Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotTehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta
Tehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta painuu törmäyssaumassa kevyemmän mantereisen laatan alle.
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio
Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: 30412 Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL 29 84101 YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto
VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 1.08.2013 96975 30412 Oja Hannu Valtakatu 4, PL 29 84101 YLIVIESKA Tulospalvelu Käyttäjätunnus: 30412 Salasana: Oja Hannu
LisätiedotC-14 vapautuminen loppusijoituksessa (HIILI-14) C-14 vapautuminen aktivoituneesta metallijätteestä loppusijoituksessa Kaija Ollila, VTT
C-14 vapautuminen loppusijoituksessa (HIILI-14) C-14 vapautuminen aktivoituneesta metallijätteestä loppusijoituksessa Kaija Ollila, VTT C-14 pidättyminen kalsiittiin Jukka Lehto, HY Radiokemian laboratorio
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 2.11.2015
1 (3) Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöterveydenhuolto Pankkitie 1 23600 KALANTI Tilausnro 185289 (WTAIVA/Lähtevä), saapunut 13.10.2015, näytteet otettu 13.10.2015 Näytteenottaja: Kati Lorjo NÄYTTEET Lab.nro
LisätiedotLkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21
LisätiedotPohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR 1, HH-KR2 ja HH-KR3 vuonna 1997
-- ----------------- -- ---- Työraportti 98-46 Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR, HH-KR2 ja HH-KR vuonna 997 Jouko Helenius Virpi Karttunen Eliisa Hatanpää Raija Mäkinen
LisätiedotASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen
ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto
VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-33029 Pvm Työ nro As.nro 9.10.2015 3743 22631 Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32 Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI
LisätiedotVedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti
1 L U O D E C O N S U L T I N G O Y 1 3 9 2 2-4 HÄMEENLINNAN KAUPUNK I Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 211 Mittausraportti Mikko Kiirikki Luode Consulting Oy
LisätiedotHalax WC-istuimen ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus WC-tilan sisäilman laatuun
TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-08510-13 15.07.2014 Halax WC-istuimen ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus WC-tilan sisäilman laatuun Tilaaja: Halax Oy TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S-08510-13 1 (7) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotGEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3
GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL
LisätiedotKAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]
KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja
LisätiedotKäyttöpistekohtainen vedenkäsittely Juomavesi ja tekninen käyttövesi
Käyttöpistekohtainen vedenkäsittely Juomavesi ja tekninen käyttövesi Merlin on GE:n rekisteröimä tavaramerkki Merlin tarkoittaa suomeksi taikuria. Merlin -käänteisosmoosijärjestelmä Pienten RO-yksiköiden
LisätiedotVXLIRAPORTTI LOVIISAN H~~STHOLMENIN POHJAVEDEN GEOKEMIALLISESTA TUTKIMUKSESTA
ARKISTOKAPPALE I / Juho Hyyppa Geologinen tutkimuslaitos Maaperaosasto VXLIRAPORTTI LOVIISAN H~~STHOLMENIN POHJAVEDEN GEOKEMIALLISESTA TUTKIMUKSESTA 31.8.19 82 Imatran Voima Oy ja Geologinen tutkimuslaitos
Lisätiedot