Työ raportti Virpi Karttunen. Outi Salonen. Minna Rantanen. Huhtikuu 1999

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ raportti 9 9-3 5. Virpi Karttunen. Outi Salonen. Minna Rantanen. Huhtikuu 1999"

Transkriptio

1 Työ raportti Pohjavesinäytteiden otto Kuhmon Romuvaaran kairanrei'istä RO-KR9 ja RO-KR sekä Aänekosken Kivetyn kairanrei'istä KI-KR, KI-KR 2 ja KI-KR 3 vuonna 998 Virpi Karttunen Outi Salonen Minna Rantanen Huhtikuu 999 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN- HELSINKI, FINLAND Tel Fax

2 (2 Fortum Ympäristö ja kemia Virpi Karttunen 'l.: {..l\.\ vv Jakelu: Posiva Oy Raportti () TECH Tarkastaja, pvm u... 2/.4.'7!; J/Jf 8S Avainsanat pohjavesi, näytteenotto, analyysit ROMUVAARAN JA KIVETYN KAIRANREIKIEN VESINÄYTTEENOTOT JA ANALYYSITULOKSET VUONNA 998 Virpi Karttunen, Outi Salonen (Fintact Oy), Minna Rantanen Fortum Power and Heat Oy, Teknologiakeskus Rajatorpantie 8, Vantaa, PL 2, 48 Fortum Puhelin (9) 856 Faksi (9) , Kotipaikka Helsinki krnro Ly 96-2

3 Työ raportti Pohjavesinäytteiden otto Kuhmon Romuvaaran kairanrei'istä RO-KR9 ja II RO-KR sekä Aänekosken Kivetyn kairanrei'istä KI-KR, KI-KR 2 ja KI-KR 3 vuonna 998 Virpi Karttunen Outi Salonen Minna Rantanen Huhtikuu 999

4 Työ r a p o r t t i Pohjavesinäytteiden otto Kuhmon Romuvaaran kairanrei'istä RO-KR9 ja RO-KR sekä Aänekosken Kivetyn kairanrei'istä KI-KR, KI-KR 2 ja KI-KR 3 vuonna 998 Virpi Karttunen, Minna Rantanen Fortum Povver and Heat Oy Teknologiakeskus Outi Salonen Fintact Oy Huhtikuu 999 Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

5 POHJA VESINÄYTTEIDEN OTTO KUHMON ROMUV AARAN KAIRANREI'ISTÄ RO-KR9 JA RO-KRll SEKÄ ÄÄNEKOSKEN KIVETYN KAIRANREI'ISTÄ KI-KRll, KI-KR2 JA KI-KR3 VUONNA998 TIIVISTEL MÄ Romuvaaran ja Kivetyn tutkimusalueilla kerättiin vuoden 998 aikana kuusi vesinäytettä syvistä kairanrei'istä. Näytteiden avulla on tarkoitus tuottaa aineistoa alueellisen hydrogeokemian karakterisoinnin, geokemian mallinnuksen ja turvallisuusanalyysin tarpeisiin. Kaikki näytteet otettiin avoimista kairanrei'istä RO-KR9, RO-KR, KI-KR, KI KR2 ja KI-KR3 PA VE-näytteenottolaitteistolla. Tässä raportissa esitetään vesinäytteiden otto ja analyysitulokset Romuvaaran kairanrei'istä RO-KR9 ( m) ja RO-KR ( m) sekä Kivetyn kairanrei'istä KI-KR ( m), KI-KR2 (299-3 m), KI-KR3 ( m) ja KI-KR3 ( m). Avainsanat paikkatutkimukset, pohjavesi, näytteenotto, analysointi

6 GROUNDWATER SAMPLING FROM DEEP BOREHOLES RO-KR9 AND RO-KRll AT ROMUVAARA, KUHMO AND DEEP BOREHOLES KI-KRll, KI-KR2 AND KI-KR3 AT KIVETTY, ÄÄNEKOSKI, IN 998 ABSTRACT In 998 groundwater was sampled at Romuvaara from deep boreholes RO-KR9 and RO-KR and at Kivetty from deep boreholes KI-KR, KI-KR2 and KI-KR3. The aim of groundwater sampling is to produce input data for hydrogeochemical characterisation, geochemical modelling and performance assessment. Six groundwater samples were taken from open boreholes with the P A VE-sampler. This study presents the groundwater sampling methods and the results of laboratory analyses of the groundwater samples from deep boreholes RO-KR9 ( m) and RO-KR ( m) taken at Romuvaara and KI-KR ( m), KI-KR2 (299-3 m), KI-KR3 ( m) and KI-KR3 ( m) taken at Kivetty in 998. Keywords: site investigation, groundwater, sampling, analysis

7 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä Abstract YLEISTÄ 2 VESINÄYTTEIDEN OTTO 2. Vesinäytteiden ottokohdat ja pumppausajat 2.2 Näytteenottomenetelmä ja kenttämittausten tulokset 2.3 Analysoitavat parametrit ja käsittely ennen analysointia 3 NÄYTTEIDEN EDUSTAVUUS 3. Kenttämittaukset ja uraniinipitoisuus 3.. Romuvaara 3..2 Kivetty 3.2 Laboratorio- ja kenttälaboratorioanalyysien vertailua 3.2. Romuvaara Kivetty 4 ANALYYSITULOKSET 4. Fysikaalis-kemialliset ominaisuudet 4.. Romuvaara 4..2 Kivetty 4.2 Isotoopit ja kaasut 4.2. Romuvaara Kivetty 5 YHTEENVETO 6 VIITTEET 7 LIITTEET LIITE. KENTTÄMITTAUSKUVAT LIITE 2. TUTKITUT SUUREET, ANALYYSIMENETELMÄT JA LABORATORIOT LIITE 3. ANALYYSITULOKSET LIITE 4. REFERENSSIVEDEN ANALYYSITULOKSET LIITE 5. LABMASTER-TULOSTEET

8 3 YLEISTÄ Käytetyn ydinpolttoaineen yksityiskohtaisten paikkatutkimusten rungoksi vuosille on laadittu Posiva Oy:n tutkimusohjelma, jota toteuttaa P-2-PARVI-projekti. Ohjelmassa on kuvattu mm. tutkimusten sisällölliset painopistealueet sekä tutkimusten pääpiirteet. Em. ohjelman lisäksi jokaiselle tutkimusalueelle on laadittu paikkakohtainen tutkimusohjelma, johon sisältyy mm. kunkin alueen pohjavesikemian tutkimuksia. P-2-ohjelman PARVI-projektin pohjavesikemian tutkimusohjelmalla on useita tavoitteita, mm: -pohjaveteen liuenneiden kaasujen tutkiminen paineellisten vesinäytteiden avulla, - luotettavien Eh- ja 2 - tuloksien saaminen, - luotettavien lähtötietojen saaminen geokemian mallinnuksen, turvallisuusanalyysien ja liukoisuustutkimusten tarpeisiin. Tässä raportissa esitetään Romuvaaran ja Kivetyn kairanreikien vesinäytteiden otto ja analyysitulokset vuonna 998 (Posivan tilaus 97/98/MVS).

9 5 2 VESINÄYTTEIDEN OTTO 2. Vesinäytteiden ottokohdat ja pumppausajat Vuonna 998 suoritettiin Romuvaarassa kaksi pohjavesipumppausta kairanrei'issä RO KR9 ja RO-KR (reikäpituudet 3,7 m ja 63,9 m) sekä Kivetyssä viisi pohjavesipumppausta kairanrei'issä KI-KR, KI-KR2 ja KI-KR3 (reikäpituudet 6,3 m, 8,62 mja 6,34 m). Romuvaaranja Kivetyn vesinäytteenottojen tutkimuskohdat, -syvyydet, pumppausajankohta, pumpatun veden määrät, vaihtuvuudet ja näytteenottoajat on esitetty taulukossa. Taulukossa esitetty pumppausaika on kokonaispumppausaika, johon sisältyy myös vesinäytteenotto. Viimeisenä pumppauspäivänä laitteisto on nostettu ylös kairanreiästä. Kairanreiän veden vaihtuvuuskertojen laskennassa on esipumpatun vesimäärän jakajana käytetty ko. tulppavälin ja vesinäytteenottoletkun yhteistilavuutta. Taulukko : Romuvaaran ja Kivetyn vuoden 998 vesinäytteenottokohdat, pumppausajat ja esipumpattu vesimäärä ennen näytteenottoa. Tutkimussyvyys tarkoittaa kairauspituutta -tasona maanpinta. Tutkimusalue- Tutkimus- Pumppausaika Vesinäytteen- Esipumpattu Vaihtuvuus Koko kairanreikä syvyys (m) otto vesimäärä () (krt) pumpattu vesimäärä () RO-KR RO-KR KI-KR KI-KR KI-KR KI-KR KI-KR3, uusinta KI-KR3:n ( m) pumppaus uusittiin ilman vesinäytteen keräystä ja kenttälaboratorioanalyysejä paineellisen vesinäytteen saamiseksi. Ensimmäisellä pumppauskerralla P A VE-venttiili ei ollut sulkeutunut kunnolla ja vesinäytteen riittävästä edustavuudesta mikrobiologista tutkimusta varten ei voitu olla varmoja. 2.2 Näytteenottomenetelmä ja kenttämittausten tulokset Kaikki Romuvaaran ja Kivetyn vuoden 998 pohjavesinäytteenotot suoritettiin PAVElaitteistoilla (Ruotsalainen et al. 996). P A VE-laitteisto käsittää kairanreiässä kalvopumpun, paineastiat ja paineelia pullistettavat kumitulpat. Maanpinnalla laitteistoon kuuluvat läpivirtauskennosto elektrodeineen sekä pumppauksen ohjausyksikkö. Paineastioiden tarkastukset, paineistukset ja steriloinnit suoritettiin Raumalla Lapela Oy:ssä, josta ne lähetettiin tutkimuspaikkakunnille. Tutkimuspaikkakuntien kenttähenkilöt hoitivat laitteistojen asennukset kairanrei'illä ja päivittäisen pumppauksen toimivuuden tarkastuksen. Koko pumppauksen ajan pohjaveden kemiallista laatua seurattiin kairanreiälle asennetun läpivirtauskennoston elektrodien avulla. Elektrodien mittaustuloksien tasaannuttuaja uraniinipitoisuuden tarkastuksen jälkeen vesinäytteenotto kenttälaboratoriossa suoritettavia ja muihin laboratorioihin lähetettäviä analyysejä varten käynnistettiin. Näyte otettiin aina suoraan vesinäyteletkusta ennen läpivirtauskennostoa.

10 6 Vesinäytteenoton jälkeen kenttähenkilökunta laukaisi P A VE-venttiilin, jolloin pohjavesi virtasi paineastioiden kautta ja paineeilinen vesinäyte kerättiin. Läpivirtauskennoston elektrodeilla mitattiin liuenneen hapen pitoisuutta, ph:ta, redoxpotentiaalia ja sähkönjohtokykyä. Elektrodit kalibroitiin Posivan kenttätyöohjeen mukaisesti (Ruotsalainen et al. 998) aina uuden pumppauksen käynnistyessä ja tarvittaessa pumppauksen aikana. Kalibroinnin yhteydessä elektrodien ja läpivirtauskennoston kunto tarkistettiin ja elektrodit vaihdettiin tarvittaessa uusiin. Taulukossa 2 on esitetty Romuvaaran ja Kivetyn vesinäytteenottoihin liittyvät elektrodien kalibroinnit sekä muut huomiot ja toimenpiteet pumppauksien aikana. Pumppauksien aikaiset tarkemmat huomiot on esitetty tallenteiden graafisten kuvaajien yhteydessä liitteessä. Taulukko 2: Läpivirtauskennoston elektrodien kalibroinnit ja muut pumppauksien aikaiset huomiot. Tutkimusalue - Tutkimus- Kalibroinnit Muut huomiot pumppauksen aikana kairanreikä syvyys (m) RO-KR Typpikaapin kansi asennettiin , 4 pv pumppauksen aloituksen jälkeen. PAVB-venttiili ei ollut sulkeutunut kunnolla. RO-KR PA VB-laitteiston takaiskuventtiilit eivät pitäneet, Happielektrodi nollapisteen joten läpivirtauskennoston eteen asennettiin takakalibrointiliuoksessa yön iskuventtiili, jota puhdistettiin pumppauksen aikana yli. muutaman kerran. KI-KR , Pumppauksen aikana kennostoon kertyi paljon kaa sua, se poistettiin typpikaappia kallistamalla. Pump- Vaihdettu ph- ja redox- paus pysähtyi kaksi kertaa sulakevian takia ja happielektrodi, ei happielektrodin mittariita loppui virta kolme kertaa (sähkö generaatnollapisteen kalibrointia. torilta). Uusi johtokykystandardi alensi edellistä kalibrointi,5 ms/m yksiköllä (otettu huomioon taliennekuvia piirrettäessä). KI-KR Pumppauksen aikana kennostoon kertyi paljon kaa- Happimittarin toiminta tar- sua, se poistettiin typpikaappia kallistamalla. kistettu epävakauden takia huolto-ohjeen mukaan ja mittarin todettu olevan kunnossa. Redox-elektrodi vaihdettu, koska hydrokinoni-kinhydroni-tarkistus ei vastannut odotusarvoja. phkalibroinnissa siirrytty kahden pisteen kalibrointiin. KI-KR PA VB-laitteiston takaiskuventtiilit eivät pitäneet, Uusi happielektrodi. joten läpivirtauskennoston eteen asennettiin takaiskuventtiili KI-KR Vesinäyteletkun typpisuojaus oli pois , Happimittarin lukema hie- aiheuttaen pienen hyppäyksen kenttämittaustuloksisman epävakaa (virta akku- sa. Pumppauksen aikana kennostoon kertyi paljon jen kautta), joten mittarin kaasua, se poistettiin typpikaappia kallistamalla. lukeman tasoittumisaikaa P A VB-venttiili ei sulkeutunut täysin, paineastioissa pidennetty 4 s -> s. oli vettä liian vähän analyyseihin.

11 7 KI-KR3, Pumppauksen aikana kennostoon kertyi paljon kaauusinta mikrobiolo- sua, se poistettiin typpikaappia kallistamalla. gista tutkimusta varten. Elektrodien läpivirtauskennosto on asennettuna tiiviiseen kaappiin, jota huuhdellaan koko pumppauksen ajan typellä happikontaminaation ehkäisemiseksi. Elektrodien mittaustulokset tallentuvat automaattisesti Metrosonics-tiedonkeräimiin ja lisäksi tulokset luetaan päivittäin manuaalisesti. Elektrodien manuaaliset ja tiedonkeräimiin tallentuneet mittaustulokset sekä pumppausjaksojen tuottojen kuvaajat on esitetty graafisesti liitteessä. Metrosonics-tiedonkeräinten ongelmia ovat liian pieni muistikapasiteetti ja pattereiden nopea heikkeneminen. Pattereiden vaihdon yhteydessä ne ovat saattaneet kadottaa edelliset tallennetiedot, jolloin tiedonkeräimen ohjelmointi on voinut palata alkuasetuksiin. Erityisesti Romuvaaran pumppauksien taliennetiedot on kerätty väärillä ohjelmointiasetuksilla, mutta virheelliset asetukset on huomioitu taliennekuvia piirrettäessä (Liite ). 2.3 Analysoitavat parametrit ja käsittely ennen analysointia Vesinäytteistä analysoitiin kentällä ph, johtokyky, alkaliteetti (m- ja p-luku), asiditeetti ( -p -luku), sulfidi, rauta(ii), rauta(kok), ammonium, sulfaatti, kloridi, fluoridi ja bromidi. Parametrien määritysmenetelmät on kuvattu liitteessä 2 sekä Pasivan kenttätyöohjeessa (Ruotsalainen et al. 998). Osa pohjavesinäytteistä kestävöitiin näytteenoton yhteydessä Pasivan kenttätyöohjeen mukaisesti taulukossa 3 esitetyllä tavalla. Näyteastiaina käytettiin polyeteenipulloja, seerumiputkia, hioskorkillisia- ja Pyrex-lasipulloja sekä lasiampulleja. Osa näytteistä suodatettiin typpikaapissa ohjeen mukaan,45 J.lm kalvosuodattimen läpi. Taulukko 3: Kairanreikien vesinäytteiden analysoidut parametrit, näytemäärät ja näytteenottoon liittyvät muut toimenpiteet (x = suodatettu,- =ei suodatettu). Analyysit Näytemäärä () ja astia Suod.,45 Jlm Muut toimenkenttälaboratoriossa piteet ph, alkaliteetti ja asiditeetti x,5 Pyrex-lasipullo X on-line-suodatus (Ruotsalainen et al. 998) johtokyky X, PE - sz- 3 x, Winkler-lasipullo -,5 ml M Zn(Ac) 2 +,5 ml MNaOH Fe 2 \ Fe kok 6 x, lasinen mittapullo, X FeL+ kestävöity happopesty Nz-kaapissa 8 ml ferroziinipuskuriliuosta/ ml näytettä anionit*(ic ja potentiometri) X,25 PE X NH4+ 2 X, PE - Analyysit laboratoriossa Näytemäärä () ja astia ph, Si 2 X,5 PE X

12 8 johtokyky, tiheys 2 X,5 PE - DIC+DOC 2 x,5 lasiampulli (Nr X huuhdeltu) kaasut 4 x,5 lasiampulli (N2- - huuhdeltu) uraniini x,25 PE, happopesty - näyte suojataan alumiinifoliolla kairanreiällä AAS** x,2 PE, happopesty X ml väk. HN 3 Li, Rb, Sr, Cs x,5 PE, happopesty X ml väk. HN 3 P4, Pkok. X,5 PE X 5ml4M. H 2 S4 Bkok x,25 PE, happopesty X Nkok X,25 PE X Skok X, PE X r x, Pyrex-lasipullo X H-2, -8 2 x, lasinen seerumiputki - H-3 2 x tumma lasipullo - Rn-222 x, ml tuikeliuoslasipullo - Cl-37 min. 5 mg Cl X PE, happopesty Ukok, U-234/U x PE, happopesty X 5ml väk. HCl Sr-87 /Sr-86 2 x,5 PE, happopesty - 5ml väk. HN 3 C-3/C-4 (DIC) 2 x,25 ja 2 x, Pyrex- X lasipullo, happopesty S-34(S4)+-8(S4) mg HDPE,happopesty kiinteä Zn(Ac) 2 Ohje muutettu elokuun -98 lopussa, aiemmin lis. /4 tl Zn(Ac) 2 /l HzO. (Ruotsalainen et al. 994) * Anionit: IC = Ionikromatografi: sulfaatti, kloridi, bromidi; Potentiometri: fluoridi. ** AAS = Atomiabsorptiospektrometri: Al, Mn, Fe(kok), Ca, Mg, Na, K.

13 9 3 NÄYTTEIDEN EDUSTAVUUS 3. Kenttämittaukset ja uraniidipitoisuus V esinäytteenotolle sopivaa ajankohta päätettiin kenttämittausten ja uraniinipitoisuuksien perusteella. Joidenkin vesinäytteenottojen kenttämittausparametrit eivät ehtineet tasoittua ennen näytteiden keräystä ja parametrien muuttumista saattoi tapahtua vielä vesinäytteenoton jälkeen ennen PAVE-venttiilin laukaisua. Liitteessä 3 on esitetty läpivirtauskennoston (C), kenttälaboratorion (F) ja laboratorion tulokset (L). Läpivirtauskennoston ph- ja johtokykymittausten tuloksissa on eroja kenttälaboratorion ja laboratorion tuloksiin verrattuna. Syynä eroihin voidaan pitää läpivirtauskennossa vesifaasista evakuoituneita kaasukuplia. Erityisesti Kivetyssä kaasua poistettiin päivittäin kennostosta. Laboratorion ph -mittauksiin vaikuttavat myös hiilidioksiditasapainon muutokset ilmakehän hiilidioksidin liuetessa näytteeseen. Läpivirtauskennoston Eh-mittaukset kärsivät elektrodin liian hitaasta reagoimisesta ja siten kenttämittauksista Eh:n tulokset tasoittuivat aina hitaammin kuin muut parametrit ja vesinäytteenotto aloitettiin usein ennen Eharvon tasoittumista. Kairanreiän kairauksen aikana reiän ja kairausterien huuhteluun käytettävään veteen lisätään merkkiaineeksi uraniinia. Pumpatun pohjavesinäytteen uraniinipitoisuus tarkistetaan ennen vesinäytteenottoa, jottei analysoitava pohjavesi olisi huuhteluvettä. Uraniinipitoisuuden pohjavesinäytteessä tulisi olla korkeintaan 2,5 %. 3.. Romuvaara Romuvaarassa vuonna 998 suoritettujen pohjavesipumppauksien läpivirtauskennoston mittaustulokset ennen vesinäytteenottoa ovat koottuna taulukossa 4. Taulukkoon kerätyt läpivirtauskennoston tulokset ovat yksittäisiä mittaustuloksia, jotka on luettu juuri ennen näytteenottoa ja eivät siten kuvaa koko mittausjakson tuloksia. Taulukossa on myös laboratoriossa fluorimetrisesti määritetyt uraniinipitoisuudet. Uraniininäyte on yleensä otettu vesinäytteenottoa edeltävällä viikolla. Taulukko 4: Läpivirtauskennoston mittaustulokset ja uraniinipitoisuudet ennen Romuvaaran vesinäytteenottoj a. Tutkimus- Tutkimus- ph Oz Eh Sähkön- Lämpö- Uraniini Huuhtelualue- kairan- syvyys () (mv) johtavuus tila (J.Lg/) vesijäämä reikä (m) (ms/m) COC) (%) RO-KR ,9 -, -5 6,9 3,2 RO-KR ,8, ,4 RO-KR9 ( m) pumppauksen tuotto oli keskimäärin,3 /h. Läpivirtauskennoston mittaustulokset tasaantuivat Eh:ta lukuunottamatta ennen vesinäytteenottoa. Eh-tulos oli vain vähän negatiivinen. Tulos olisi saattanut olla vähän matalampi, jos pumppausta olisi jatkettu, sillä Eh-mittauksen taso oli vielä hitaasti laskemassa. Toisaalta kuitenkin esipumpatun veden määrä oli keskimääräistä suurempi. Mittaustuloksien tasaantumista pumppauksen alussa hidasti läpivirtauskennoston kaapin typetyksen puutteelli-

14 suus (kaapin kansi asennettiin 4 pv:n kuluttua). RO-KR :n ( m) pohjavesinäytteen pumppausaika oli lyhyt (9 pv). Läpivirtauskennoston mittaustulokset ehtivät kuitenkin tasaantua sähkönjohtavuutta lukuunottamatta Kivetty Taulukossa 5 ovat läpivirtauskennoston mittaustulokset juuri ennen vesinäytteenottoa. KI-KR3 ( m) uusintapumppauksen läpivirtauskennoston tulokset on kirjattu juuri ennen P A VE-venttiilin laukaisua. Taulukko 5: Läpivirtauskennoston mittaustulokset ja uraniinipitoisuudet ennen Kivetyn vesinäytteenottoj a. Tutki- Tutkimus- ph 2 Eh Sähkön- Lämpö- Uraniini Huuhtelumusalue- syvyys () (mv) ohtavuus tila (Jlg/l) vesijäämä kairanrei- (m) (ms/m) COC) (%) kä KI-KR ,7 -,6-55 5,8 6,2 KI-KR ,2 -,2-57 3,2 9 4,8 KI-KR ,4, 2 6,5 8,2 KI-KR ,5 -,8-68 7,7 9 6,2 KI-KR3, ,8 -,6-24 8, uusinta Pumppauksen KI-KR ( m) tuotto oli tasainen, keskimäärin,3 /h, koko pumppauksen ajan. Kuukauden ajan kestäneen esipumppauksen aikana kenttämittausarvot ehtivät tasoittua ennen vesinäytteenottoa. ph- ja redox-elektrodit vaihdettiin pumppauksen keskivaiheilla, kun Eh-arvo ei osoittanut tasaantumisen merkkejä ja arvon pieneneminen oli hidasta. Uudemman redox -elektrodin Eh-arvo kuitenkin tasaantui ennen näytteenottoa samalle tasolle kuin edellisen elektrodin. KI-KR2 (299-3 m) pumppauksen esipumppausaika oli lyhyt, 5 päivää, mutta pumpatun välin tuotto oli hyvä - 4 /h -ja laskennallinen vaihtuvuus 39-kertainen. Eh:n mittaus ei todennäköisesti ollut vielä tasoittunut ennen vesinäytteenottoa. Happipitoisuus oli saavuttanut ppb-tason ja ph- sekä sähkönjohtavuusarvot tasoittuivat ennen näytteenottoa. KI-KR3 ( m) pumppauksen tuoton keskiarvo oli 2,2/h. Pumppauksen alussa takaiskuventtiili vaihdettiin, jolloin Eh-arvo oli - 34 m V :a. Takaiskuventtiilin vaihdon jälkeen Eh lähti nousemaan ja ennen näytteenottoa se oli 2 mv eikä enää vesinäytteenoton jälkeen laskenut alemmaksi. Muissa parametreissä ei vastaavaa muutosta tapahtunut; happi, ph ja sähkönjohtavuus tasoittuvat ennen ja jälkeen näytteenoton, vain kaasun kertyminen kennostoon aiheutti muutoksia. Redox-elektrodin toiminta tarkistettiin poistamalla se N 2 -suojatusta kennostosta, jolloin mittauslukemassa huomattiin selvä muutos suurempaan Eh-arvoon.

15 Ensimmäisen ja toisen K.I-KR3 ( m) pumppauksen tuotot olivat tasaisia, keskiarvot olivat 7, 7 /h ja 6 /h. Ensimmäisen pumppauksen aikana Eh ehti laskea ennen vesinäytteenottoa arvoon -68 mv, mutta laski vielä vesinäytteenoton jälkeisen pumppauksen (5 pv) aikana arvoon -5 mv. Uusintapumppauksessa ennen PAVE-venttiilin laukaisua Eh-arvo oli -24 mv. Muiden mittausparametrien tulokset olivat molempien pumppauksien lopussa samantasoiset Kennostoon kertynyt kaasu haittasi selvästi phja sähkönjohtavuusmittauksia. 3.2 Laboratorio- ja kenttälaboratorioanalyysien vertailua Romuvaaran ja Kivetyn pohjavesien analyysitulosten edustavuustarkastelussa on keskitytty lähinnä HC3-, S4-, Fe- ja Cl-tulosten luotettavuuden arviointiin. Kationeista analysoidaan kentällä raudan lisäksi ainoastaan N, joten laboratoriossa analysoitujen metallien edustavuustarkastelu on esitetty luvussa Romuvaara Anionit Pohjavesinäytteiden sulfaatti- ja suuidipitoisuudet määritettiin kenttälaboratoriossa. Jos näytteen suliidipitoisuus kentällä oli yli määritysrajan (, ), analysoitiin suliidipitoisuus myös laboratoriossa. Kokonaisrikkipitoisuudet määritettiiin laboratoriossa (vetyperoksidi-hapetus + määritys IC:llä) ja tuloksia verrattiin sulfaatti- ja suliidipitoisuudesta lasketluun teoreettiseen kokonaisrikkipitoisuuteen. Laskettujen teoreettisten Stot-pitoisuuksien ja määritettyjen St cpitoisuuksien välillä ei ollut merkittäviä ristiriitoja, jos oletetaan RO-KRll näytteen tapauksessa suliidin ehtineen hapettua lähes täydellisesti sulfaatiksi ennen analyysiä. RO-KR9 näytteen suliidipitoisuus analysoitiin poikkeuksellisesti vain laboratoriossa, sillä reagenssit olivat jääneet kenttäpakkauksista pois. RO-KR näytteen sulfaattipitoisuus kentällä oli liian korkea (2,7 ) Stot:ista saatuun teoreettiseen pitoisuuteen verrattuna (S 4 : 2,, oletus: suliidin osuutta ei ole vähennetty Stot-tuloksesta). Laboratoriossa saatiin tulokseksi 2, pakastetusta varanäytteestä. Allard-referenssiveden sulfaattipitoisuus määritettiin kenttälaboratoriossa sekä laboratorioanalyysien (uusinnat) yhteydessä myös laboratoriossa. Allard 2/98 -vedelle (Liite 4) saatiin laboratoriossa määritetyksi S4-pitoisuudeksi 9,5 (teoreettinen arvo: 9, 7 mgll) kolmen määrityksen keskiarvona, jolloin tuloksen suhteellinen keskihajonta (rsd) oli 3,6 %. Kenttälaboratoriossa samalle referenssivedelle saatiin S4-pitoisuus, viiden määrityksen keskiarvona, jolloin rsd oli 8,5 %. Romuvaaran pohjavesinäytteiden fluoridi-, kloridi- ja bromidipitoisuuksien määritykset kenttälaboratoriossa onnistuivat yleensä hyvin. RO-KR näytteelle kenttälaboratoriossa saatu Cl-tulos (6, ) oli huomattavasti suurempi kuin laboratoriossa pakastetusta varanäytteestä tehdyn uusinta-analyysin tulos (3,6 ). Lisäksi RO-KR9 näytteen Br-pitoisuutta (,75 ) voidaan epäillä liian korkeaksi edustavuustarkastelujen pohjalta (piikki Br/Cl-kuvaajassa). Allard 2/98-referenssivedelle saadut suhteelliset keskihajonnat kenttälaboratoriossa olivat F-: 9,% (3 määritystä) ja cr: 4,7% (5 määritystä). Alkaliteettimäärityksissä Gran'in titrauksella saatuja vetykarbonaattituloksia (HC3,

16 2 ) voidaan verrata DIC-määrityksistä (dissolved inorganic carbon) laskemalla saatuihin vetykarbonaattituloksiin. Tulokset ovat taulukossa 6 ja niistä on piirretty kuvaaja, jossa DIC:stä laskettu HC3-pitoisuus on esitetty alkaliteettititrauksella saadun HC3- pitoisuuden funktiona. Kuvaan piirretty suora (y = x = HC3 alk.) kuvaa alkaliteettititrauksella saatuja tuloksia. Taulukosta ja kuvasta havaitaan, että Romuvaaran pohjavesinäytteille on saatu titraamalla pienemmät HC3-pitoisuudet kuin DIC-tuloksista laskemalla saadut. Molemmissa tapauksissa oli kentällä ongelmia p-luvun titrauksessa. RO KR9 näytteen p-luku määritettiin laboratoriossa. Näyte otettiin typetettyyn lasipulloon suoraan kairanrei'ältä (on-line -näytteenkeräys ja suodatus) iltapäivällä, juuri ennen Romuvaarasta lähtöä ja titrattiin seuraavana päivänä laboratoriossa. Näin pyrittiin minimoimaan aikaviive näytteenoton ja analysoinuin välillä. RO-KR näytteen titrauksen yhteydessä kentällä referenssiveden p-luvun titrauksessa rsd oli korkea, 28 %. Alkaliteettiin vaikuttavat HC3- ja C3-ionien lisäksi esimerkiksi silikaatit, boraatit ja orgaaniset hapot. Allard 2/98-referenssivedelle saatiin HC3-pitoisuudeksi 4 neljän määrityksen keskiarvona, jolloin rsd oli 7, 7 %. Teoreettinen arvo (HC3: 23 mg/l) on selvästi suurempi kuin titraamalla saadut pitoisuudet. Epävarmuudet p-luvun titrauksessa vaikuttavat huomattavasti alkaliteettipitoisuuteen, ja RO-KR9 näytteen tapauksessa referenssivedelle mitattiin myös korkea ph, 8, 7. Syitä voivat olla esim. ilmakupla titraattorin letkuissa, ph-puskurin kontaminoituminen tai ph-elektrodin mittaushäiriö. Saman valmistuserän vesi oli käytössä kauan, yli 5 kk. Taulukko 6: Alkaliteettititrauksilla saadut HC3-pitoisuudetja DIC-määrityksistä lasketut HC3-pitoisuudet. Näyte (syvyys, m) HC 3 ak.titraus () DIC (C ) HC 3 DIC:stä () RO-KR9 ( m) 54,9 3,3 67,6 RO-KR ( m) 66,5 5,4 78,2 KI-KRll ( m) 96,4 9,8,6 KI-KR2 (299-3 m) 78,7 5,3 77,7 KI-KR3 ( m) 92, 7,9 9,9 KI-KR3 ( m) 58, 7,4 88,4

17 3 HC3(DIC) alkaliteetin funktiona s G - B "' i 8 u = ! J HCOJ alk. () RO + KI Kuva : Pohjavesien DIC-tuloksesta laskettu HC3-pitoisuus (pisteet) alkaliteettititraustuloksista saadun HC3-pitoisuuden funktiona. Suora y = x = HC3 alk. (lukuarvot edellisestä taulukosta). Kationit RO-KR9 näytteestä spektrofotometrisesti määritetty kokonaisrautapitoisuus oli alle määritysrajan (, ). RO-KR näytteelle saatiin kenttälaboratoriossa tulos,27, mutta laboratoriossa AAS:llä määritetty rautapitoisuus,7 on luotettavampi (suurempi kontaminaatioriski kenttälaboratoriossa). Fe(II)-pitoisuudet kentällä olivat alle määritysrajan. Laboratoriossa tehtyjä metallianalyysejä tarkastellaan enemmän luvussa 4 Analyysitulokset Varaustasapainot Kationien ja anionien kokonaispitoisuuksien (mekv/) avulla lasketut ionitasapainot (-2,2... -,3 %) olivat hyväksyttävät Hounslow'n (995) kriteerin (±5 %) mukaan molemmille Romuvaaran 998 pohjavesinäytteille. Jonitasapainot kloridin funktiona on esitetty kuvassa 2. Ionien varaustasapaino laskettiin prosentteina seuraavan kaavan mukaan: E(%) = (kationit- anionit)/(kationit + anionit)* Laskuja varten analyysitulosten konsentraatioiden yksiköt,, muutettiin yksiköiksi mekv/ seuraavan kaavan mukaisesti: mekv/ = c*arvo*(/m), jossa c = tontn konsentraatio,, arvo = mekvimmol ja M mg/mmol. tontn molekyylipaino,

18 4 Jonitasapaino kloridin funktiona c. 5. Q....:. \.... D +RO-KR9 RO-KR AKI-KR - A,.., = D KI-KR2-5. ::tcki-kr3( m) Cl, KI-KR3( m) Kuva 2: Romuvaaranja Kivetyn pohjavesinäytteet 998: Jonitasapaino kloridin funktiona. Aiemmin mainittujen analyysiongelmien johdosta TD8- ja varaustasapainokaavan (Liite 3 sekä PARVI-tiedostot) anioneihin valittiin kenttätulosten sijaan seuraavat laboratoriotulokset: RO-KR9: HC3 (p-luku) RO-KR: 8 2 -, 84 ja Cl Kivetty Anionit Laskettujen teoreettisten 8t t-pitoisuuksien ja määritettyjen 8t t-pitoisuuksien välillä ei ollut merkittäviä ristiriitoja näytteillä KI-KR2 ja KI-KR3( m). 8ulfidianalyysit onnistuivat yleensä kentällä melko hyvin. KI-KR2 näytteelle saatiin kuitenkin laboratoriossa lähes puolta suurempi tulos (,9 ) kuin kenttälaboratoriossa (,5 ). Sulfaatin kenttäanalyyseissä oli useita ongelmia: Iiitosten vuotokohtia, häiriöitä ICgrammeissa, vaikeuksia saada onnistuneet rinnakkaisanalyysit näytteelle. Yhtä poikkeusta (KI-KR2) lukuunottamatta kaikkien Kivetyn pohjavesinäytteiden 84-pitoisuudet tarkistettiin laboratoriossa. Uusinnat tehtiin pakastetuista varanäytteistä. KI-KR näytteen sulfaattipitoisuus ei muuttunut uusinta-analyysin yhteydessä. Joten tämän näytteen määritetty 84-pitoisuus (, 7 ) on pienempi kuin 8tot:sta ( ) laskettu teoreettinen pitoisuus (, mg/l). KI-KR3( m) näytteelle laboratoriossa määritetty 84-pitoisuus (3,9 ) on lähempänä laskettua teoreettista pitoisuutta (3,3 mg/l) kuin kentällä saatu tulos (4,2 ). Myös KI-KR3( m) näytteelle laboratoriossa määritetty 84-pitoisuus (3, 7 ) on lähempänä laskettua teoreettista pitoisuutta ( 4, 2 mg/l) kuin kentällä saatu tulos (3,4 ). Allard 2/98-referenssiveden sulfaattianalyyseissä rsd laboratoriossa oli selvästi pienempi kuin rsd kentällä (ks. edellinen luku). Kloridipitoisuudet kenttälaboratoriossa määritettiin ionikromatografisesti. KI-KR näytteen kentällä määritetty kloridipitoisuus (5,5 ) tarkistettiin laboratoriossa, jolloin Cl-pitoisuudeksi saatiin,2. Kenttätulosta epäiltiin liian suureksi alunperin

19 5 8tot-analyysin grammien perusteella. Allard-referenssivedelle saatu suhteellinen keskihajonta kloridin kenttäanalyyseissä oli pieni (ks. edellinen luku). Fluoridianalyyseissä suurin pitoisuus (8,9 ) referenssivedelle saatiin KI-KR3( m) näytteen analysoinnin yhteydessä. Alkaliteettimäärityksissä Gran'in titrauksella saatuja vetykarbonaattituloksia (HC 3, ) voidaan verrata DIC-määrityksistä laskemalla saatuihin vetykarbonaattituloksiin. Tulokset on esitetty edellisen luvun taulukossa 6 ja kuvassa. Erityisen suuri ero titrauksella saadun HC 3 -pitoisuuden (58 ) ja DIC:stä lasketun pitoisuuden (88 ) välillä on K.I-KR3( m) näytteellä. Tärkein selittävä tekijä on p-luvun titrauksessa saatu liian suuri pitoisuus (p-luku:,27 mmol/). Näytteen titrauksessa rsd oli pieni, mutta referenssiveden p-luvun titraus ei onnistunut, sillä tulokset olivat liian suuria. Referenssivedelle saatiin ph:ksi 9,, minkä vuoksi referenssiveden p-luku titrattiin myöhemmin laboratoriossa N 2 -atmosfåärissä uudelleen, jolla varmistettiin ph-elektrodin toimivuus ja referenssiveden laatu (ph(l):8,6). Jos KI-KR3( m) näytteelle approksimoidaan Gran-titrauksesta (3 rinnakkaista määritystä) saatujen tulosten perusteella titrantin kulutus ph:ssa 8,3, saataisiin pienempi p-luku (,7 mmol/) ja tällöin HC 3 -pitoisuudeksi saataisiin 7. Todennäköisin syy poikkeaviin tuloksiin kentällä oli ph( )-puskuriliuoksen lievä kontaminaatio, jota ei havaittu elektrodin kalibroinnin yhteydessä, koska slope-arvo oli kunnossa. Tämä seikka tulisi huomioida tarkastellessa ko. näytteelle titraattorilla tehtyjen analyysien tuloksia. Kationit Kenttälaboratoriossa Kivetyn pohjavesinäytteistä spektrofotometrisesti määritetyt kokonaisrautapitoisuudet vastaavat yleensä hyvin laboratoriossa AA8:llä määritettyjä rautapitoisuuksia, kun otetaan huomioon spektrofotometrisen menetelmän korkea määritysraja (Fetot,Fz DL:, ja Fetot,AAS DL:,, yleensä). Poikkeuksena KI KR3( m) näyte (,38 ), jolle laboratoriossa saatiin puolta pienempi tulos (,8 ). Ferroraudan määrittäminen kenttälaboratoriossa onnistui hyvin. Kontaminaatioita ei havaittu, sillä Fe(II)-pitoisuus oli aina pienempi tai yhtäsuuri kuin Fetot kentällä. Laboratoriossa tehtyjä metallianalyysejä tarkastellaan enemmän luvussa 4 Analyysitulokset Varaustasapainot Kivetyn 998 pohjavesinäytteille lasketut ionitasapainot (-3, ,2 %) olivat hyväksyttävät Hounslow'n (995) kriteerin (±5 %) mukaan kaikille Kivetyn 998 pohjavesinäytteille. Jonitasapainot kloridin funktiona on esitetty kuvassa 2. Aiemmin mainittujen analyysiongelmien johdosta TD8- ja varaustasapainokaavan (Liite 3 sekä PARVI-tiedostot) anioneihin valittiin laboratoriotulokset kenttätulosten sijaan seuraaville näytteille: KI-KR-KR8: 8 2 -,84 ja Cl KI-KR2: KI-KR3( m): 8 2 -, 84 KI-KR3( m): 8 2 -, 84

20 6

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä Ol-KR3,0l-KR4,0l-KR7,0l-KR9 ja Ol-KR 10 vuosina 1998-1 999

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä Ol-KR3,0l-KR4,0l-KR7,0l-KR9 ja Ol-KR 10 vuosina 1998-1 999 Työraportti 9 9-7 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä Ol-KR,l-KR4,l-KR7,l-KR9 ja Ol-KR vuosina 998-999 Virpi Karttunen Mia Mäntynen Outi Salonen.Joulukuu 999 POSIVA OY Mikonkatu

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR1, HH-KR4, HH-KR5 ja HH-KR6 vuonna 1998

Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR1, HH-KR4, HH-KR5 ja HH-KR6 vuonna 1998 Työ raportti 9 9-4 Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR, HH-KR4, HH-KR5 ja HH-KR6 vuonna 998 Eliisa Hatanpää Outi Salonen Virpi Kart:t:unen Minna Rantanen Toukokuu 999 POSIVA

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä DL -KR 11 ja Loviisan Hästholmenin kairanreiästä HH-KR9 vuonna 2000

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä DL -KR 11 ja Loviisan Hästholmenin kairanreiästä HH-KR9 vuonna 2000 Työraportti 2-4 7 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä DL -KR ja Loviisan Hästholmenin kairanreiästä HH-KR9 vuonna 2 Virpi Kart:t:unen Mia Mäntynen Minna Rantanen Joulukuu 2 POSIVA

Lisätiedot

Hästholmenin HH-KR 1 :n kairauksenaikainen vesinäytteiden otto ja analysointi vuonna 1 997

Hästholmenin HH-KR 1 :n kairauksenaikainen vesinäytteiden otto ja analysointi vuonna 1 997 Työraportti 98-22 Hästholmenin HH-KR 1 :n kairauksenaikainen vesinäytteiden otto ja analysointi vuonna 1 997 Marja Keinonen Jouko Helenius Raija Mäkinen Huhtikuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-1 HELSINKI.

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanreristä Ol-KR2, 0 l-kr4,

Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanreristä Ol-KR2, 0 l-kr4, Työraportti 2334 Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanreristä OlKR2, lkr4, OlKRll ja OlKR2 vuonna 22 Nina Paaso Eliisa Hatanpää Mia Mäntynen Lokakuu 23 POSIVA OY FIN276 OLKILUOTO, FINLAND

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanmristä KR 13 ja KR 14 vuosina 2001-2003

Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanmristä KR 13 ja KR 14 vuosina 2001-2003 Työraportti 2333 Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanmristä KR 3 ja KR 4 vuosina 223 Timo Kröger Teollisuuden Voima Oy Eliisa Hatanpää Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Mia Mäntynen Posiva

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä OL -KR2. OL-KR3,0L-KR4,0L-KR5,0L-KR8, OL -KR9 ja OL -KR 10 vuonna 1997

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä OL -KR2. OL-KR3,0L-KR4,0L-KR5,0L-KR8, OL -KR9 ja OL -KR 10 vuonna 1997 Työraportti 98-2 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä OL -KR2. OL-KR,L-KR4,L-KR5,L-KR8, OL -KR9 ja OL -KR vuonna 997 Jouko Helenius Virpi Karttunen Eliisa Hatanpää Raija Mäkinen

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto loviisan Hästholmenin kairanreiästä KA 1 vuonna 2002

Pohjavesinäytteiden otto loviisan Hästholmenin kairanreiästä KA 1 vuonna 2002 Työraportti 23-6 Pohjavesinäytteiden otto loviisan Hästholmenin kairanreiästä KA 1 vuonna 22 Minna Rantanen Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Mia Mäntynen Posiva Oy Helmikuu 23 Pasivan työraporteissa

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä KR6 pitkäaikaisten virtaus- ja sähkönjohtavuusmittausten yhteydessä

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä KR6 pitkäaikaisten virtaus- ja sähkönjohtavuusmittausten yhteydessä Työ r a p o r t t i 2 2-5 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä KR6 pitkäaikaisten virtaus- ja sähkönjohtavuusmittausten yhteydessä Nina Paaso Mia Mäntynen Huhtikuu 22 POSIVA OY Töölönkatu

Lisätiedot

Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista kalliorei'istä (PR ja PP) sekä oohjavesioutkista (PVP) vuonna 2002

Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista kalliorei'istä (PR ja PP) sekä oohjavesioutkista (PVP) vuonna 2002 Työraportti 2002-41 Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista kalliorei'istä (PR ja PP) sekä oohjavesioutkista (PVP) vuonna 2002 Birgitta Backman Hanna Kahelin Nina Paaso Jussi Ahonen Syyskuu

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR 1, HH-KR2 ja HH-KR3 vuonna 1997

Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR 1, HH-KR2 ja HH-KR3 vuonna 1997 -- ----------------- -- ---- Työraportti 98-46 Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR, HH-KR2 ja HH-KR vuonna 997 Jouko Helenius Virpi Karttunen Eliisa Hatanpää Raija Mäkinen

Lisätiedot

Paineeilisella vesinäytteiden ottolaitteistolla (PAVE) otettujen kaasunäytteiden edustavuustarkastelu

Paineeilisella vesinäytteiden ottolaitteistolla (PAVE) otettujen kaasunäytteiden edustavuustarkastelu Työraportti 2000-50 Paineeilisella vesinäytteiden ottolaitteistolla (PAVE) otettujen kaasunäytteiden edustavuustarkastelu Virpi Karttunen Rolf Sellge Mia Mäntynen Sarianna Alhonmäki-Aalonen Joulukuu 2000

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja: Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi

Lisätiedot

Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla

Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla Työraportti 98-36 Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla Tauno Rautio Toukokuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 Työraportti

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

Posivan vesinäytteenoton kenttätyöohje

Posivan vesinäytteenoton kenttätyöohje Työraportti 98-54 Posivan vesinäytteenoton kenttätyöohje Vuoden 1998 päivitys, rev. 2 Paula Ruotsalainen (toim.) Outi Salonen (toim.) Eliisa Hatanpää ~ouko Helenius Virpi Karttunen Marja Keinonen Tarja

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

Olkiluodon VLJ-Iuolan pohjavesinäytteiden tulokset vuosina 1997-1 998 oteluista näytteistä

Olkiluodon VLJ-Iuolan pohjavesinäytteiden tulokset vuosina 1997-1 998 oteluista näytteistä Työ r a p o r t t i 9 9-3 7 Olkiluodon VLJ-Iuolan pohjavesinäytteiden tulokset vuosina 997-998 oteluista näytteistä Jouko Helenius Toukokuu 999 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FI- HLSIKI, FILAD Tel. +358-9-228

Lisätiedot

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) TULOSRAPORTTI TILAAJA Jukka Piirala ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) AIKA JA PAIKKA MTT Jokioinen 25.9.2013.-30.5.2014 Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Vesinäytteiden otto ja analysointi Kivetyn matalista porakonerei'istä PR 1 ja PR2 sekä pohjavesiputkista PVP 1 ja PVP2 vuonna 1997

Vesinäytteiden otto ja analysointi Kivetyn matalista porakonerei'istä PR 1 ja PR2 sekä pohjavesiputkista PVP 1 ja PVP2 vuonna 1997 Työraportti 98-1 5 Vesinäytteiden otto ja analysointi Kivetyn matalista porakonerei'istä PR 1 ja PR2 sekä pohjavesiputkista PVP 1 ja PVP2 vuonna 1997 Marja Tuominen Helmikuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15

Lisätiedot

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN

Lisätiedot

Posivan vesinäytteenoton kenttätyöohje

Posivan vesinäytteenoton kenttätyöohje Työraportti 2003-02 Posivan vesinäytteenoton kenttätyöohje Vuoden 2003 päivitys, rev. 3 Nina Paaso (toim.) Mia Mäntynen Annina Vepsäläinen Tarja Laakso Tammikuu 2003 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI T203/M13/2014 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI NATURAL RESOURCES INSTITUTE FINLAND VANTAA, ROVANIEMI

Lisätiedot

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 2.11.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 2.11.2015 1 (3) Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöterveydenhuolto Pankkitie 1 23600 KALANTI Tilausnro 185289 (WTAIVA/Lähtevä), saapunut 13.10.2015, näytteet otettu 13.10.2015 Näytteenottaja: Kati Lorjo NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

Olkiluodon pohjavesikemia - suolainen ja murtovesi - suolaisen referenssiveden resepti

Olkiluodon pohjavesikemia - suolainen ja murtovesi - suolaisen referenssiveden resepti Työ r a p o r t t i- 9 7-2 5 Olkiluodon pohjavesikemia - suolainen ja murtovesi - suolaisen referenssiveden resepti Ulla Vuorinen, Kaija Ollila VTT Kemiantekniikka Margit Snellman Posiva Oy Elokuu 1997

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista porakonerei'istä PR3 ja PR4 sekä pohjavesiputkista PVP1 ja PVP2 vuonna 1997

Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista porakonerei'istä PR3 ja PR4 sekä pohjavesiputkista PVP1 ja PVP2 vuonna 1997 Työraportti 98-07 Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista porakonerei'istä PR3 ja PR4 sekä pohjavesiputkista PVP1 ja PVP2 vuonna 1997 Marja Tuominen Tammikuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15

Lisätiedot

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 Tiia Sillanpää ja Eeva Kaarina Aaltonen / 26.11.2012 KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 1. TAUSTA Kokkolan jätevedenpuhdistamolla

Lisätiedot

Posivan pohjavesinäytteiden analyysitulosten virhetarkastelut

Posivan pohjavesinäytteiden analyysitulosten virhetarkastelut Työraportti 2000-34 Posivan pohjavesinäytteiden analyysitulosten virhetarkastelut Virpi Karttunen Elokuu 2000 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719

Lisätiedot

Kaasunäytteiden otto kairanreiästä maanpinnalle pumpatusta vedestä

Kaasunäytteiden otto kairanreiästä maanpinnalle pumpatusta vedestä Työraportti 2006-44 Kaasunäytteiden otto kairanreiästä maanpinnalle pumpatusta vedestä Jere Lahdenperä Elokuu 2006 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:

Lisätiedot

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012 Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Kannettavat Monitoimimittarit

Kannettavat Monitoimimittarit Kannettavat Monitoimimittarit Malli ph/cond 340i ph/oxi 340i Multi 340i Multi 350i ProfiLine 197i ph/mv-, ORP- ja johtokykymittauksiin ph/mv-, ORP- ja liuenneen hapen (DO) mittari ph/mv-, liuenneen hapen-(do)

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO)

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Ilmo Kukkonen & Lasse Ahonen Geologian tutkimuskeskus, Espoo KYT2010 Seminaari 26.9.2008 Helsinki 1 Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä

Lisätiedot

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella. 1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti Aineopintojen laboratoriotyöt 1 Veden ominaislämpökapasiteetti Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Marko Peura työ tehty 19.9.008 palautettu 6.10.008 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Johdanto...3

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 4.11.2015

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 4.11.2015 1 (5) Kankaanpään kaupunki Tekninen virasto Vaajasaari Marja PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Tilausnro 242828 (0KANKA/Kankaanp), saapunut 21.10.2015, näytteet otettu 21.10.2015 (09:20) Näytteenottaja: Terv.tark.

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Pohjois- ja Etelä-Savon pohjavesiseuranta 2010

Pohjois- ja Etelä-Savon pohjavesiseuranta 2010 Pohjois- ja Etelä-Savon pohjavesiseuranta 2010 2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen erillisjulkaisu Pohjois- ja Etelä-Savon pohjavesiseuranta 2010 Golder Associates Oy / Pasi

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät Esimerkki 1. a) 100 ml:ssa suolaista merivettä on keskimäärin 2,7 g NaCl:a. Mikä on meriveden NaCl-pitoisuus ilmoitettuna molaarisuutena? b) Suolaisen meriveden MgCl 2 -pitoisuus

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 30.6.2015

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 30.6.2015 1 (6) Kankaanpään kaupunki Tekninen virasto Vaajasaari Marja PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Tilausnro 231959 (0KANKA/Kankaanp), saapunut 17.6.2015, näytteet otettu 17.6.2015 (9:40) Näytteenottaja: Terv. tark.

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 178531 (WVEHMAA/P1), saapunut 4.5.2015, näytteet otettu 4.5.2015 (11:00) Näytteenottaja: Terv.tark. Konsta Kulmala NÄYTTEET

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA

MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA Vastaanottaja Rauman kaupunki Tekninen virasto Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2014 MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA MAAPERÄTUTKIMUKSET Päivämäärä 08/07/2014 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Ympäristöanalytiikan projekti. Biokemiallinen hapenkulutus Bodominjärvessä. Projektisuunnitelma

Ympäristöanalytiikan projekti. Biokemiallinen hapenkulutus Bodominjärvessä. Projektisuunnitelma ja Ympäristöanalytiikan projekti Biokemiallinen hapenkulutus Bodominjärvessä Projektisuunnitelma 1 1 Projektitehtävän määrittely 1.1 Tausta Bodominjärvi on Espoon suurin järvi. Espoon järvistä Bodominjärvi

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1. Näytteenotto 1 Näytteenottolinja

Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1. Näytteenotto 1 Näytteenottolinja Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1 Näytteenotto 1 Näytteenottolinja Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 2 Näytteenotto 2 Näytteenkäsittelytekniikat y Suositus: näytekaasu suoraan kuumana

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 2.10.2015

KERTARAPORTTI 2.10.2015 s. 1 (1) KEURUUN KAUPUNKI, JAAKONSUON JVP Tutkimus: 9/2015, 16.9.2015 (5keukk). Tulokset syyskuun puhdistamotarkkailusta. Lähtevän veden laatu oli hyvä. Laitos nitrifioi täysin ja tulostaso oli kaikkiaan

Lisätiedot

Standardien merkitys jätelainsäädännössä

Standardien merkitys jätelainsäädännössä Standardien merkitys jätelainsäädännössä Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan seminaari SFS:ssä 13.5.2014 11:45-16:15 Malminkatu 34, Helsinki Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013),

Lisätiedot

/. / 0* 12 / / ' // 2" / /# * / #. # # # #. # # 3'"* * # # ) * # # 4 # # 5 # )+ 5 # 4 * #/. ) ##! #5 *! # *), #. # 4 #

/. / 0* 12 / / ' // 2 / /# * / #. # # # #. # # 3'* * # # ) * # # 4 # # 5 # )+ 5 # 4 * #/. ) ##! #5 *! # *), #. # 4 # ! " ..*. /. / 0* 12 / / ' // 2" / /# * / #. # # # #. # # 3'"* * # # ) * # # 4 # # # )+ # 4 * #/. ) ##! # *! # *), #. # 4 # #/. ) ## * # 6, #. # 4 # #/. ) / ## * / #/ 7 / #/. / #/ 4 # #/ # #//. ) # #/#

Lisätiedot

Ympäristönäytteenoton erityispiirteitä

Ympäristönäytteenoton erityispiirteitä Ympäristönäytteenoton erityispiirteitä Finntesting kevätseminaari 24.4.2012 Katarina Björklöf, Suomen ympäristökeskus SYKE, Vertailulaboratorio Mikrobiologi ja maaperätutkija Ympäristönäytteenottajan henkilösertifioinnin

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Halax WC-istuimen ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus WC-tilan sisäilman laatuun

Halax WC-istuimen ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus WC-tilan sisäilman laatuun TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-08510-13 15.07.2014 Halax WC-istuimen ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus WC-tilan sisäilman laatuun Tilaaja: Halax Oy TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S-08510-13 1 (7) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Lämpötilakorjauskertoimen määrittäminen sähkönjohtavuuden mittauksiin ja havaintoja TDS:n ja sähkönjohtavuuden välisestä yhteydestä

Lämpötilakorjauskertoimen määrittäminen sähkönjohtavuuden mittauksiin ja havaintoja TDS:n ja sähkönjohtavuuden välisestä yhteydestä Työraportti 2-16 Lämpötilakorjauskertoimen määrittäminen sähkönjohtavuuden mittauksiin ja havaintoja TDS:n ja sähkönjohtavuuden välisestä yhteydestä Mia Mäntynen Maaliskuu 2 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-1

Lisätiedot

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Virtaamaan vaikuttavat rakenteet Tarkoituksena vaikuttaa ylivirtaama aikaiseen

Lisätiedot

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla PANK-menetelmäpäivä 23.1.2014 LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Mikä ASROCKS-hanke?

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

Mark Summary Form. Tulospalvelu. Competitor No Competitor Name Member

Mark Summary Form. Tulospalvelu. Competitor No Competitor Name Member Summary Form Skill Number 604 Skill Laborantti Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A B C Elintarvikevalvonta Elintarvikevalvonta ja tutkimus Lääketurvallisuus 35.00 40.00

Lisätiedot

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

Ellinghamin diagrammit

Ellinghamin diagrammit Ellinghamin diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 1 - Luento 2 Tavoite Oppia tulkitsemaan (ja laatimaan) vapaaenergiapiirroksia eli Ellinghamdiagrammeja 1 Tasapainopiirrokset

Lisätiedot

Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013

Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013 Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013 2 1 Tutkimuksen tarkoitus 2 Tutkimuskohde Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Genano 310 ilmanpuhdistuslaitteiden vaikutus pahasti mikrobivaurioituneen omakotitalon

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Joni Virtanen Pietarsaari 2015 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 4 3.2 Pintavesien

Lisätiedot

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti 1 L U O D E C O N S U L T I N G O Y 1 3 9 2 2-4 HÄMEENLINNAN KAUPUNK I Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 211 Mittausraportti Mikko Kiirikki Luode Consulting Oy

Lisätiedot

dekantterilaseja eri kokoja, esim. 100 ml, 300 ml tiivis, kannellinen lasipurkki

dekantterilaseja eri kokoja, esim. 100 ml, 300 ml tiivis, kannellinen lasipurkki Vastuuhenkilö Tiina Ritvanen Sivu/sivut 1 / 5 1 Soveltamisala Tämä menetelmä on tarkoitettu lihan ph:n mittaamiseen lihantarkastuksen yhteydessä. Menetelmää ei ole validoitu käyttöön Evirassa. 2 Periaate

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012 1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Laitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti 15.10.2013

Laitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti 15.10.2013 Laitteistojen asennus ja huolto Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti 15.10.2013 Vartin verran mm. seuraavista Pienten valuma-alueiden taustaa Mitä mitataan Anturin valinta Paikan valinta Asennus Huolto

Lisätiedot

ProVent Rakennusmateriaaliluokituksen mukaiset emissiomittaukset

ProVent Rakennusmateriaaliluokituksen mukaiset emissiomittaukset TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-06584-09 15.9.2009 Rakennusmateriaaliluokituksen mukaiset emissiomittaukset Tilaaja: Suomen Pakkausmateriaalit TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-06584-09 1 (3) Tilaaja Suomen Pakkausmateriaalit

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS

FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS Vastaanottaja Näytteenottaja Asiakirjatyyppi Näytteenotto-ohjelma Päivämäärä 2.7.2013 Projektinumero 1510006887 FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia 1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen

Lisätiedot

TOLKKISTEN SATAMA KALLIOAINEKSEN LOU- HINTA JA MURSKAUS VESITARKKAILURA- PORTTI 2014

TOLKKISTEN SATAMA KALLIOAINEKSEN LOU- HINTA JA MURSKAUS VESITARKKAILURA- PORTTI 2014 Vastaanottaja Porvoon kaupunki, tekninen keskus Asiakirjatyyppi Vuosiraportti Päivämäärä Maaliskuu 2015 TOLKKISTEN SATAMA KALLIOAINEKSEN LOU- HINTA JA MURSKAUS VESITARKKAILURA- PORTTI 2014 1 Päivämäärä

Lisätiedot

Raportti Sivu 1 (7) K1301600 2BQWOKQ8N98 Vahanen Oy Projekti TT 1099 Kyösti Nieminen Tilausnumero Sisäänkirjattu 2013-11-13 Linnoitustie 5 Raportoitu 2013-11-21 02600 ESPOO Materiaalin analysointi Asiakkaan

Lisätiedot

* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa.

* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Pvm: 16.9.2015 Projekti: 1510019970/1 Näytteenottopvm: 8.9.2015 Näytteenottopiste: Alvettula, kaivo Näyte saapui: 8.9.2015 Näytteenottaja: Antti Rehula Analysointi aloitettu: 8.9.2015 Määritys 15TP02480

Lisätiedot

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013 Raija Suomela MTT Ruukki MTT:n koekenttä SIIKAJOKI Ojitusalueet (1-3) noin 2 ha Koko pelto 6 ha Alueiden

Lisätiedot