Työ raportti Virpi Karttunen. Outi Salonen. Minna Rantanen. Huhtikuu 1999

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ raportti 9 9-3 5. Virpi Karttunen. Outi Salonen. Minna Rantanen. Huhtikuu 1999"

Transkriptio

1 Työ raportti Pohjavesinäytteiden otto Kuhmon Romuvaaran kairanrei'istä RO-KR9 ja RO-KR sekä Aänekosken Kivetyn kairanrei'istä KI-KR, KI-KR 2 ja KI-KR 3 vuonna 998 Virpi Karttunen Outi Salonen Minna Rantanen Huhtikuu 999 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN- HELSINKI, FINLAND Tel Fax

2 (2 Fortum Ympäristö ja kemia Virpi Karttunen 'l.: {..l\.\ vv Jakelu: Posiva Oy Raportti () TECH Tarkastaja, pvm u... 2/.4.'7!; J/Jf 8S Avainsanat pohjavesi, näytteenotto, analyysit ROMUVAARAN JA KIVETYN KAIRANREIKIEN VESINÄYTTEENOTOT JA ANALYYSITULOKSET VUONNA 998 Virpi Karttunen, Outi Salonen (Fintact Oy), Minna Rantanen Fortum Power and Heat Oy, Teknologiakeskus Rajatorpantie 8, Vantaa, PL 2, 48 Fortum Puhelin (9) 856 Faksi (9) , Kotipaikka Helsinki krnro Ly 96-2

3 Työ raportti Pohjavesinäytteiden otto Kuhmon Romuvaaran kairanrei'istä RO-KR9 ja II RO-KR sekä Aänekosken Kivetyn kairanrei'istä KI-KR, KI-KR 2 ja KI-KR 3 vuonna 998 Virpi Karttunen Outi Salonen Minna Rantanen Huhtikuu 999

4 Työ r a p o r t t i Pohjavesinäytteiden otto Kuhmon Romuvaaran kairanrei'istä RO-KR9 ja RO-KR sekä Aänekosken Kivetyn kairanrei'istä KI-KR, KI-KR 2 ja KI-KR 3 vuonna 998 Virpi Karttunen, Minna Rantanen Fortum Povver and Heat Oy Teknologiakeskus Outi Salonen Fintact Oy Huhtikuu 999 Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

5 POHJA VESINÄYTTEIDEN OTTO KUHMON ROMUV AARAN KAIRANREI'ISTÄ RO-KR9 JA RO-KRll SEKÄ ÄÄNEKOSKEN KIVETYN KAIRANREI'ISTÄ KI-KRll, KI-KR2 JA KI-KR3 VUONNA998 TIIVISTEL MÄ Romuvaaran ja Kivetyn tutkimusalueilla kerättiin vuoden 998 aikana kuusi vesinäytettä syvistä kairanrei'istä. Näytteiden avulla on tarkoitus tuottaa aineistoa alueellisen hydrogeokemian karakterisoinnin, geokemian mallinnuksen ja turvallisuusanalyysin tarpeisiin. Kaikki näytteet otettiin avoimista kairanrei'istä RO-KR9, RO-KR, KI-KR, KI KR2 ja KI-KR3 PA VE-näytteenottolaitteistolla. Tässä raportissa esitetään vesinäytteiden otto ja analyysitulokset Romuvaaran kairanrei'istä RO-KR9 ( m) ja RO-KR ( m) sekä Kivetyn kairanrei'istä KI-KR ( m), KI-KR2 (299-3 m), KI-KR3 ( m) ja KI-KR3 ( m). Avainsanat paikkatutkimukset, pohjavesi, näytteenotto, analysointi

6 GROUNDWATER SAMPLING FROM DEEP BOREHOLES RO-KR9 AND RO-KRll AT ROMUVAARA, KUHMO AND DEEP BOREHOLES KI-KRll, KI-KR2 AND KI-KR3 AT KIVETTY, ÄÄNEKOSKI, IN 998 ABSTRACT In 998 groundwater was sampled at Romuvaara from deep boreholes RO-KR9 and RO-KR and at Kivetty from deep boreholes KI-KR, KI-KR2 and KI-KR3. The aim of groundwater sampling is to produce input data for hydrogeochemical characterisation, geochemical modelling and performance assessment. Six groundwater samples were taken from open boreholes with the P A VE-sampler. This study presents the groundwater sampling methods and the results of laboratory analyses of the groundwater samples from deep boreholes RO-KR9 ( m) and RO-KR ( m) taken at Romuvaara and KI-KR ( m), KI-KR2 (299-3 m), KI-KR3 ( m) and KI-KR3 ( m) taken at Kivetty in 998. Keywords: site investigation, groundwater, sampling, analysis

7 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä Abstract YLEISTÄ 2 VESINÄYTTEIDEN OTTO 2. Vesinäytteiden ottokohdat ja pumppausajat 2.2 Näytteenottomenetelmä ja kenttämittausten tulokset 2.3 Analysoitavat parametrit ja käsittely ennen analysointia 3 NÄYTTEIDEN EDUSTAVUUS 3. Kenttämittaukset ja uraniinipitoisuus 3.. Romuvaara 3..2 Kivetty 3.2 Laboratorio- ja kenttälaboratorioanalyysien vertailua 3.2. Romuvaara Kivetty 4 ANALYYSITULOKSET 4. Fysikaalis-kemialliset ominaisuudet 4.. Romuvaara 4..2 Kivetty 4.2 Isotoopit ja kaasut 4.2. Romuvaara Kivetty 5 YHTEENVETO 6 VIITTEET 7 LIITTEET LIITE. KENTTÄMITTAUSKUVAT LIITE 2. TUTKITUT SUUREET, ANALYYSIMENETELMÄT JA LABORATORIOT LIITE 3. ANALYYSITULOKSET LIITE 4. REFERENSSIVEDEN ANALYYSITULOKSET LIITE 5. LABMASTER-TULOSTEET

8 3 YLEISTÄ Käytetyn ydinpolttoaineen yksityiskohtaisten paikkatutkimusten rungoksi vuosille on laadittu Posiva Oy:n tutkimusohjelma, jota toteuttaa P-2-PARVI-projekti. Ohjelmassa on kuvattu mm. tutkimusten sisällölliset painopistealueet sekä tutkimusten pääpiirteet. Em. ohjelman lisäksi jokaiselle tutkimusalueelle on laadittu paikkakohtainen tutkimusohjelma, johon sisältyy mm. kunkin alueen pohjavesikemian tutkimuksia. P-2-ohjelman PARVI-projektin pohjavesikemian tutkimusohjelmalla on useita tavoitteita, mm: -pohjaveteen liuenneiden kaasujen tutkiminen paineellisten vesinäytteiden avulla, - luotettavien Eh- ja 2 - tuloksien saaminen, - luotettavien lähtötietojen saaminen geokemian mallinnuksen, turvallisuusanalyysien ja liukoisuustutkimusten tarpeisiin. Tässä raportissa esitetään Romuvaaran ja Kivetyn kairanreikien vesinäytteiden otto ja analyysitulokset vuonna 998 (Posivan tilaus 97/98/MVS).

9 5 2 VESINÄYTTEIDEN OTTO 2. Vesinäytteiden ottokohdat ja pumppausajat Vuonna 998 suoritettiin Romuvaarassa kaksi pohjavesipumppausta kairanrei'issä RO KR9 ja RO-KR (reikäpituudet 3,7 m ja 63,9 m) sekä Kivetyssä viisi pohjavesipumppausta kairanrei'issä KI-KR, KI-KR2 ja KI-KR3 (reikäpituudet 6,3 m, 8,62 mja 6,34 m). Romuvaaranja Kivetyn vesinäytteenottojen tutkimuskohdat, -syvyydet, pumppausajankohta, pumpatun veden määrät, vaihtuvuudet ja näytteenottoajat on esitetty taulukossa. Taulukossa esitetty pumppausaika on kokonaispumppausaika, johon sisältyy myös vesinäytteenotto. Viimeisenä pumppauspäivänä laitteisto on nostettu ylös kairanreiästä. Kairanreiän veden vaihtuvuuskertojen laskennassa on esipumpatun vesimäärän jakajana käytetty ko. tulppavälin ja vesinäytteenottoletkun yhteistilavuutta. Taulukko : Romuvaaran ja Kivetyn vuoden 998 vesinäytteenottokohdat, pumppausajat ja esipumpattu vesimäärä ennen näytteenottoa. Tutkimussyvyys tarkoittaa kairauspituutta -tasona maanpinta. Tutkimusalue- Tutkimus- Pumppausaika Vesinäytteen- Esipumpattu Vaihtuvuus Koko kairanreikä syvyys (m) otto vesimäärä () (krt) pumpattu vesimäärä () RO-KR RO-KR KI-KR KI-KR KI-KR KI-KR KI-KR3, uusinta KI-KR3:n ( m) pumppaus uusittiin ilman vesinäytteen keräystä ja kenttälaboratorioanalyysejä paineellisen vesinäytteen saamiseksi. Ensimmäisellä pumppauskerralla P A VE-venttiili ei ollut sulkeutunut kunnolla ja vesinäytteen riittävästä edustavuudesta mikrobiologista tutkimusta varten ei voitu olla varmoja. 2.2 Näytteenottomenetelmä ja kenttämittausten tulokset Kaikki Romuvaaran ja Kivetyn vuoden 998 pohjavesinäytteenotot suoritettiin PAVElaitteistoilla (Ruotsalainen et al. 996). P A VE-laitteisto käsittää kairanreiässä kalvopumpun, paineastiat ja paineelia pullistettavat kumitulpat. Maanpinnalla laitteistoon kuuluvat läpivirtauskennosto elektrodeineen sekä pumppauksen ohjausyksikkö. Paineastioiden tarkastukset, paineistukset ja steriloinnit suoritettiin Raumalla Lapela Oy:ssä, josta ne lähetettiin tutkimuspaikkakunnille. Tutkimuspaikkakuntien kenttähenkilöt hoitivat laitteistojen asennukset kairanrei'illä ja päivittäisen pumppauksen toimivuuden tarkastuksen. Koko pumppauksen ajan pohjaveden kemiallista laatua seurattiin kairanreiälle asennetun läpivirtauskennoston elektrodien avulla. Elektrodien mittaustuloksien tasaannuttuaja uraniinipitoisuuden tarkastuksen jälkeen vesinäytteenotto kenttälaboratoriossa suoritettavia ja muihin laboratorioihin lähetettäviä analyysejä varten käynnistettiin. Näyte otettiin aina suoraan vesinäyteletkusta ennen läpivirtauskennostoa.

10 6 Vesinäytteenoton jälkeen kenttähenkilökunta laukaisi P A VE-venttiilin, jolloin pohjavesi virtasi paineastioiden kautta ja paineeilinen vesinäyte kerättiin. Läpivirtauskennoston elektrodeilla mitattiin liuenneen hapen pitoisuutta, ph:ta, redoxpotentiaalia ja sähkönjohtokykyä. Elektrodit kalibroitiin Posivan kenttätyöohjeen mukaisesti (Ruotsalainen et al. 998) aina uuden pumppauksen käynnistyessä ja tarvittaessa pumppauksen aikana. Kalibroinnin yhteydessä elektrodien ja läpivirtauskennoston kunto tarkistettiin ja elektrodit vaihdettiin tarvittaessa uusiin. Taulukossa 2 on esitetty Romuvaaran ja Kivetyn vesinäytteenottoihin liittyvät elektrodien kalibroinnit sekä muut huomiot ja toimenpiteet pumppauksien aikana. Pumppauksien aikaiset tarkemmat huomiot on esitetty tallenteiden graafisten kuvaajien yhteydessä liitteessä. Taulukko 2: Läpivirtauskennoston elektrodien kalibroinnit ja muut pumppauksien aikaiset huomiot. Tutkimusalue - Tutkimus- Kalibroinnit Muut huomiot pumppauksen aikana kairanreikä syvyys (m) RO-KR Typpikaapin kansi asennettiin , 4 pv pumppauksen aloituksen jälkeen. PAVB-venttiili ei ollut sulkeutunut kunnolla. RO-KR PA VB-laitteiston takaiskuventtiilit eivät pitäneet, Happielektrodi nollapisteen joten läpivirtauskennoston eteen asennettiin takakalibrointiliuoksessa yön iskuventtiili, jota puhdistettiin pumppauksen aikana yli. muutaman kerran. KI-KR , Pumppauksen aikana kennostoon kertyi paljon kaa sua, se poistettiin typpikaappia kallistamalla. Pump- Vaihdettu ph- ja redox- paus pysähtyi kaksi kertaa sulakevian takia ja happielektrodi, ei happielektrodin mittariita loppui virta kolme kertaa (sähkö generaatnollapisteen kalibrointia. torilta). Uusi johtokykystandardi alensi edellistä kalibrointi,5 ms/m yksiköllä (otettu huomioon taliennekuvia piirrettäessä). KI-KR Pumppauksen aikana kennostoon kertyi paljon kaa- Happimittarin toiminta tar- sua, se poistettiin typpikaappia kallistamalla. kistettu epävakauden takia huolto-ohjeen mukaan ja mittarin todettu olevan kunnossa. Redox-elektrodi vaihdettu, koska hydrokinoni-kinhydroni-tarkistus ei vastannut odotusarvoja. phkalibroinnissa siirrytty kahden pisteen kalibrointiin. KI-KR PA VB-laitteiston takaiskuventtiilit eivät pitäneet, Uusi happielektrodi. joten läpivirtauskennoston eteen asennettiin takaiskuventtiili KI-KR Vesinäyteletkun typpisuojaus oli pois , Happimittarin lukema hie- aiheuttaen pienen hyppäyksen kenttämittaustuloksisman epävakaa (virta akku- sa. Pumppauksen aikana kennostoon kertyi paljon jen kautta), joten mittarin kaasua, se poistettiin typpikaappia kallistamalla. lukeman tasoittumisaikaa P A VB-venttiili ei sulkeutunut täysin, paineastioissa pidennetty 4 s -> s. oli vettä liian vähän analyyseihin.

11 7 KI-KR3, Pumppauksen aikana kennostoon kertyi paljon kaauusinta mikrobiolo- sua, se poistettiin typpikaappia kallistamalla. gista tutkimusta varten. Elektrodien läpivirtauskennosto on asennettuna tiiviiseen kaappiin, jota huuhdellaan koko pumppauksen ajan typellä happikontaminaation ehkäisemiseksi. Elektrodien mittaustulokset tallentuvat automaattisesti Metrosonics-tiedonkeräimiin ja lisäksi tulokset luetaan päivittäin manuaalisesti. Elektrodien manuaaliset ja tiedonkeräimiin tallentuneet mittaustulokset sekä pumppausjaksojen tuottojen kuvaajat on esitetty graafisesti liitteessä. Metrosonics-tiedonkeräinten ongelmia ovat liian pieni muistikapasiteetti ja pattereiden nopea heikkeneminen. Pattereiden vaihdon yhteydessä ne ovat saattaneet kadottaa edelliset tallennetiedot, jolloin tiedonkeräimen ohjelmointi on voinut palata alkuasetuksiin. Erityisesti Romuvaaran pumppauksien taliennetiedot on kerätty väärillä ohjelmointiasetuksilla, mutta virheelliset asetukset on huomioitu taliennekuvia piirrettäessä (Liite ). 2.3 Analysoitavat parametrit ja käsittely ennen analysointia Vesinäytteistä analysoitiin kentällä ph, johtokyky, alkaliteetti (m- ja p-luku), asiditeetti ( -p -luku), sulfidi, rauta(ii), rauta(kok), ammonium, sulfaatti, kloridi, fluoridi ja bromidi. Parametrien määritysmenetelmät on kuvattu liitteessä 2 sekä Pasivan kenttätyöohjeessa (Ruotsalainen et al. 998). Osa pohjavesinäytteistä kestävöitiin näytteenoton yhteydessä Pasivan kenttätyöohjeen mukaisesti taulukossa 3 esitetyllä tavalla. Näyteastiaina käytettiin polyeteenipulloja, seerumiputkia, hioskorkillisia- ja Pyrex-lasipulloja sekä lasiampulleja. Osa näytteistä suodatettiin typpikaapissa ohjeen mukaan,45 J.lm kalvosuodattimen läpi. Taulukko 3: Kairanreikien vesinäytteiden analysoidut parametrit, näytemäärät ja näytteenottoon liittyvät muut toimenpiteet (x = suodatettu,- =ei suodatettu). Analyysit Näytemäärä () ja astia Suod.,45 Jlm Muut toimenkenttälaboratoriossa piteet ph, alkaliteetti ja asiditeetti x,5 Pyrex-lasipullo X on-line-suodatus (Ruotsalainen et al. 998) johtokyky X, PE - sz- 3 x, Winkler-lasipullo -,5 ml M Zn(Ac) 2 +,5 ml MNaOH Fe 2 \ Fe kok 6 x, lasinen mittapullo, X FeL+ kestävöity happopesty Nz-kaapissa 8 ml ferroziinipuskuriliuosta/ ml näytettä anionit*(ic ja potentiometri) X,25 PE X NH4+ 2 X, PE - Analyysit laboratoriossa Näytemäärä () ja astia ph, Si 2 X,5 PE X

12 8 johtokyky, tiheys 2 X,5 PE - DIC+DOC 2 x,5 lasiampulli (Nr X huuhdeltu) kaasut 4 x,5 lasiampulli (N2- - huuhdeltu) uraniini x,25 PE, happopesty - näyte suojataan alumiinifoliolla kairanreiällä AAS** x,2 PE, happopesty X ml väk. HN 3 Li, Rb, Sr, Cs x,5 PE, happopesty X ml väk. HN 3 P4, Pkok. X,5 PE X 5ml4M. H 2 S4 Bkok x,25 PE, happopesty X Nkok X,25 PE X Skok X, PE X r x, Pyrex-lasipullo X H-2, -8 2 x, lasinen seerumiputki - H-3 2 x tumma lasipullo - Rn-222 x, ml tuikeliuoslasipullo - Cl-37 min. 5 mg Cl X PE, happopesty Ukok, U-234/U x PE, happopesty X 5ml väk. HCl Sr-87 /Sr-86 2 x,5 PE, happopesty - 5ml väk. HN 3 C-3/C-4 (DIC) 2 x,25 ja 2 x, Pyrex- X lasipullo, happopesty S-34(S4)+-8(S4) mg HDPE,happopesty kiinteä Zn(Ac) 2 Ohje muutettu elokuun -98 lopussa, aiemmin lis. /4 tl Zn(Ac) 2 /l HzO. (Ruotsalainen et al. 994) * Anionit: IC = Ionikromatografi: sulfaatti, kloridi, bromidi; Potentiometri: fluoridi. ** AAS = Atomiabsorptiospektrometri: Al, Mn, Fe(kok), Ca, Mg, Na, K.

13 9 3 NÄYTTEIDEN EDUSTAVUUS 3. Kenttämittaukset ja uraniidipitoisuus V esinäytteenotolle sopivaa ajankohta päätettiin kenttämittausten ja uraniinipitoisuuksien perusteella. Joidenkin vesinäytteenottojen kenttämittausparametrit eivät ehtineet tasoittua ennen näytteiden keräystä ja parametrien muuttumista saattoi tapahtua vielä vesinäytteenoton jälkeen ennen PAVE-venttiilin laukaisua. Liitteessä 3 on esitetty läpivirtauskennoston (C), kenttälaboratorion (F) ja laboratorion tulokset (L). Läpivirtauskennoston ph- ja johtokykymittausten tuloksissa on eroja kenttälaboratorion ja laboratorion tuloksiin verrattuna. Syynä eroihin voidaan pitää läpivirtauskennossa vesifaasista evakuoituneita kaasukuplia. Erityisesti Kivetyssä kaasua poistettiin päivittäin kennostosta. Laboratorion ph -mittauksiin vaikuttavat myös hiilidioksiditasapainon muutokset ilmakehän hiilidioksidin liuetessa näytteeseen. Läpivirtauskennoston Eh-mittaukset kärsivät elektrodin liian hitaasta reagoimisesta ja siten kenttämittauksista Eh:n tulokset tasoittuivat aina hitaammin kuin muut parametrit ja vesinäytteenotto aloitettiin usein ennen Eharvon tasoittumista. Kairanreiän kairauksen aikana reiän ja kairausterien huuhteluun käytettävään veteen lisätään merkkiaineeksi uraniinia. Pumpatun pohjavesinäytteen uraniinipitoisuus tarkistetaan ennen vesinäytteenottoa, jottei analysoitava pohjavesi olisi huuhteluvettä. Uraniinipitoisuuden pohjavesinäytteessä tulisi olla korkeintaan 2,5 %. 3.. Romuvaara Romuvaarassa vuonna 998 suoritettujen pohjavesipumppauksien läpivirtauskennoston mittaustulokset ennen vesinäytteenottoa ovat koottuna taulukossa 4. Taulukkoon kerätyt läpivirtauskennoston tulokset ovat yksittäisiä mittaustuloksia, jotka on luettu juuri ennen näytteenottoa ja eivät siten kuvaa koko mittausjakson tuloksia. Taulukossa on myös laboratoriossa fluorimetrisesti määritetyt uraniinipitoisuudet. Uraniininäyte on yleensä otettu vesinäytteenottoa edeltävällä viikolla. Taulukko 4: Läpivirtauskennoston mittaustulokset ja uraniinipitoisuudet ennen Romuvaaran vesinäytteenottoj a. Tutkimus- Tutkimus- ph Oz Eh Sähkön- Lämpö- Uraniini Huuhtelualue- kairan- syvyys () (mv) johtavuus tila (J.Lg/) vesijäämä reikä (m) (ms/m) COC) (%) RO-KR ,9 -, -5 6,9 3,2 RO-KR ,8, ,4 RO-KR9 ( m) pumppauksen tuotto oli keskimäärin,3 /h. Läpivirtauskennoston mittaustulokset tasaantuivat Eh:ta lukuunottamatta ennen vesinäytteenottoa. Eh-tulos oli vain vähän negatiivinen. Tulos olisi saattanut olla vähän matalampi, jos pumppausta olisi jatkettu, sillä Eh-mittauksen taso oli vielä hitaasti laskemassa. Toisaalta kuitenkin esipumpatun veden määrä oli keskimääräistä suurempi. Mittaustuloksien tasaantumista pumppauksen alussa hidasti läpivirtauskennoston kaapin typetyksen puutteelli-

14 suus (kaapin kansi asennettiin 4 pv:n kuluttua). RO-KR :n ( m) pohjavesinäytteen pumppausaika oli lyhyt (9 pv). Läpivirtauskennoston mittaustulokset ehtivät kuitenkin tasaantua sähkönjohtavuutta lukuunottamatta Kivetty Taulukossa 5 ovat läpivirtauskennoston mittaustulokset juuri ennen vesinäytteenottoa. KI-KR3 ( m) uusintapumppauksen läpivirtauskennoston tulokset on kirjattu juuri ennen P A VE-venttiilin laukaisua. Taulukko 5: Läpivirtauskennoston mittaustulokset ja uraniinipitoisuudet ennen Kivetyn vesinäytteenottoj a. Tutki- Tutkimus- ph 2 Eh Sähkön- Lämpö- Uraniini Huuhtelumusalue- syvyys () (mv) ohtavuus tila (Jlg/l) vesijäämä kairanrei- (m) (ms/m) COC) (%) kä KI-KR ,7 -,6-55 5,8 6,2 KI-KR ,2 -,2-57 3,2 9 4,8 KI-KR ,4, 2 6,5 8,2 KI-KR ,5 -,8-68 7,7 9 6,2 KI-KR3, ,8 -,6-24 8, uusinta Pumppauksen KI-KR ( m) tuotto oli tasainen, keskimäärin,3 /h, koko pumppauksen ajan. Kuukauden ajan kestäneen esipumppauksen aikana kenttämittausarvot ehtivät tasoittua ennen vesinäytteenottoa. ph- ja redox-elektrodit vaihdettiin pumppauksen keskivaiheilla, kun Eh-arvo ei osoittanut tasaantumisen merkkejä ja arvon pieneneminen oli hidasta. Uudemman redox -elektrodin Eh-arvo kuitenkin tasaantui ennen näytteenottoa samalle tasolle kuin edellisen elektrodin. KI-KR2 (299-3 m) pumppauksen esipumppausaika oli lyhyt, 5 päivää, mutta pumpatun välin tuotto oli hyvä - 4 /h -ja laskennallinen vaihtuvuus 39-kertainen. Eh:n mittaus ei todennäköisesti ollut vielä tasoittunut ennen vesinäytteenottoa. Happipitoisuus oli saavuttanut ppb-tason ja ph- sekä sähkönjohtavuusarvot tasoittuivat ennen näytteenottoa. KI-KR3 ( m) pumppauksen tuoton keskiarvo oli 2,2/h. Pumppauksen alussa takaiskuventtiili vaihdettiin, jolloin Eh-arvo oli - 34 m V :a. Takaiskuventtiilin vaihdon jälkeen Eh lähti nousemaan ja ennen näytteenottoa se oli 2 mv eikä enää vesinäytteenoton jälkeen laskenut alemmaksi. Muissa parametreissä ei vastaavaa muutosta tapahtunut; happi, ph ja sähkönjohtavuus tasoittuvat ennen ja jälkeen näytteenoton, vain kaasun kertyminen kennostoon aiheutti muutoksia. Redox-elektrodin toiminta tarkistettiin poistamalla se N 2 -suojatusta kennostosta, jolloin mittauslukemassa huomattiin selvä muutos suurempaan Eh-arvoon.

15 Ensimmäisen ja toisen K.I-KR3 ( m) pumppauksen tuotot olivat tasaisia, keskiarvot olivat 7, 7 /h ja 6 /h. Ensimmäisen pumppauksen aikana Eh ehti laskea ennen vesinäytteenottoa arvoon -68 mv, mutta laski vielä vesinäytteenoton jälkeisen pumppauksen (5 pv) aikana arvoon -5 mv. Uusintapumppauksessa ennen PAVE-venttiilin laukaisua Eh-arvo oli -24 mv. Muiden mittausparametrien tulokset olivat molempien pumppauksien lopussa samantasoiset Kennostoon kertynyt kaasu haittasi selvästi phja sähkönjohtavuusmittauksia. 3.2 Laboratorio- ja kenttälaboratorioanalyysien vertailua Romuvaaran ja Kivetyn pohjavesien analyysitulosten edustavuustarkastelussa on keskitytty lähinnä HC3-, S4-, Fe- ja Cl-tulosten luotettavuuden arviointiin. Kationeista analysoidaan kentällä raudan lisäksi ainoastaan N, joten laboratoriossa analysoitujen metallien edustavuustarkastelu on esitetty luvussa Romuvaara Anionit Pohjavesinäytteiden sulfaatti- ja suuidipitoisuudet määritettiin kenttälaboratoriossa. Jos näytteen suliidipitoisuus kentällä oli yli määritysrajan (, ), analysoitiin suliidipitoisuus myös laboratoriossa. Kokonaisrikkipitoisuudet määritettiiin laboratoriossa (vetyperoksidi-hapetus + määritys IC:llä) ja tuloksia verrattiin sulfaatti- ja suliidipitoisuudesta lasketluun teoreettiseen kokonaisrikkipitoisuuteen. Laskettujen teoreettisten Stot-pitoisuuksien ja määritettyjen St cpitoisuuksien välillä ei ollut merkittäviä ristiriitoja, jos oletetaan RO-KRll näytteen tapauksessa suliidin ehtineen hapettua lähes täydellisesti sulfaatiksi ennen analyysiä. RO-KR9 näytteen suliidipitoisuus analysoitiin poikkeuksellisesti vain laboratoriossa, sillä reagenssit olivat jääneet kenttäpakkauksista pois. RO-KR näytteen sulfaattipitoisuus kentällä oli liian korkea (2,7 ) Stot:ista saatuun teoreettiseen pitoisuuteen verrattuna (S 4 : 2,, oletus: suliidin osuutta ei ole vähennetty Stot-tuloksesta). Laboratoriossa saatiin tulokseksi 2, pakastetusta varanäytteestä. Allard-referenssiveden sulfaattipitoisuus määritettiin kenttälaboratoriossa sekä laboratorioanalyysien (uusinnat) yhteydessä myös laboratoriossa. Allard 2/98 -vedelle (Liite 4) saatiin laboratoriossa määritetyksi S4-pitoisuudeksi 9,5 (teoreettinen arvo: 9, 7 mgll) kolmen määrityksen keskiarvona, jolloin tuloksen suhteellinen keskihajonta (rsd) oli 3,6 %. Kenttälaboratoriossa samalle referenssivedelle saatiin S4-pitoisuus, viiden määrityksen keskiarvona, jolloin rsd oli 8,5 %. Romuvaaran pohjavesinäytteiden fluoridi-, kloridi- ja bromidipitoisuuksien määritykset kenttälaboratoriossa onnistuivat yleensä hyvin. RO-KR näytteelle kenttälaboratoriossa saatu Cl-tulos (6, ) oli huomattavasti suurempi kuin laboratoriossa pakastetusta varanäytteestä tehdyn uusinta-analyysin tulos (3,6 ). Lisäksi RO-KR9 näytteen Br-pitoisuutta (,75 ) voidaan epäillä liian korkeaksi edustavuustarkastelujen pohjalta (piikki Br/Cl-kuvaajassa). Allard 2/98-referenssivedelle saadut suhteelliset keskihajonnat kenttälaboratoriossa olivat F-: 9,% (3 määritystä) ja cr: 4,7% (5 määritystä). Alkaliteettimäärityksissä Gran'in titrauksella saatuja vetykarbonaattituloksia (HC3,

16 2 ) voidaan verrata DIC-määrityksistä (dissolved inorganic carbon) laskemalla saatuihin vetykarbonaattituloksiin. Tulokset ovat taulukossa 6 ja niistä on piirretty kuvaaja, jossa DIC:stä laskettu HC3-pitoisuus on esitetty alkaliteettititrauksella saadun HC3- pitoisuuden funktiona. Kuvaan piirretty suora (y = x = HC3 alk.) kuvaa alkaliteettititrauksella saatuja tuloksia. Taulukosta ja kuvasta havaitaan, että Romuvaaran pohjavesinäytteille on saatu titraamalla pienemmät HC3-pitoisuudet kuin DIC-tuloksista laskemalla saadut. Molemmissa tapauksissa oli kentällä ongelmia p-luvun titrauksessa. RO KR9 näytteen p-luku määritettiin laboratoriossa. Näyte otettiin typetettyyn lasipulloon suoraan kairanrei'ältä (on-line -näytteenkeräys ja suodatus) iltapäivällä, juuri ennen Romuvaarasta lähtöä ja titrattiin seuraavana päivänä laboratoriossa. Näin pyrittiin minimoimaan aikaviive näytteenoton ja analysoinuin välillä. RO-KR näytteen titrauksen yhteydessä kentällä referenssiveden p-luvun titrauksessa rsd oli korkea, 28 %. Alkaliteettiin vaikuttavat HC3- ja C3-ionien lisäksi esimerkiksi silikaatit, boraatit ja orgaaniset hapot. Allard 2/98-referenssivedelle saatiin HC3-pitoisuudeksi 4 neljän määrityksen keskiarvona, jolloin rsd oli 7, 7 %. Teoreettinen arvo (HC3: 23 mg/l) on selvästi suurempi kuin titraamalla saadut pitoisuudet. Epävarmuudet p-luvun titrauksessa vaikuttavat huomattavasti alkaliteettipitoisuuteen, ja RO-KR9 näytteen tapauksessa referenssivedelle mitattiin myös korkea ph, 8, 7. Syitä voivat olla esim. ilmakupla titraattorin letkuissa, ph-puskurin kontaminoituminen tai ph-elektrodin mittaushäiriö. Saman valmistuserän vesi oli käytössä kauan, yli 5 kk. Taulukko 6: Alkaliteettititrauksilla saadut HC3-pitoisuudetja DIC-määrityksistä lasketut HC3-pitoisuudet. Näyte (syvyys, m) HC 3 ak.titraus () DIC (C ) HC 3 DIC:stä () RO-KR9 ( m) 54,9 3,3 67,6 RO-KR ( m) 66,5 5,4 78,2 KI-KRll ( m) 96,4 9,8,6 KI-KR2 (299-3 m) 78,7 5,3 77,7 KI-KR3 ( m) 92, 7,9 9,9 KI-KR3 ( m) 58, 7,4 88,4

17 3 HC3(DIC) alkaliteetin funktiona s G - B "' i 8 u = ! J HCOJ alk. () RO + KI Kuva : Pohjavesien DIC-tuloksesta laskettu HC3-pitoisuus (pisteet) alkaliteettititraustuloksista saadun HC3-pitoisuuden funktiona. Suora y = x = HC3 alk. (lukuarvot edellisestä taulukosta). Kationit RO-KR9 näytteestä spektrofotometrisesti määritetty kokonaisrautapitoisuus oli alle määritysrajan (, ). RO-KR näytteelle saatiin kenttälaboratoriossa tulos,27, mutta laboratoriossa AAS:llä määritetty rautapitoisuus,7 on luotettavampi (suurempi kontaminaatioriski kenttälaboratoriossa). Fe(II)-pitoisuudet kentällä olivat alle määritysrajan. Laboratoriossa tehtyjä metallianalyysejä tarkastellaan enemmän luvussa 4 Analyysitulokset Varaustasapainot Kationien ja anionien kokonaispitoisuuksien (mekv/) avulla lasketut ionitasapainot (-2,2... -,3 %) olivat hyväksyttävät Hounslow'n (995) kriteerin (±5 %) mukaan molemmille Romuvaaran 998 pohjavesinäytteille. Jonitasapainot kloridin funktiona on esitetty kuvassa 2. Ionien varaustasapaino laskettiin prosentteina seuraavan kaavan mukaan: E(%) = (kationit- anionit)/(kationit + anionit)* Laskuja varten analyysitulosten konsentraatioiden yksiköt,, muutettiin yksiköiksi mekv/ seuraavan kaavan mukaisesti: mekv/ = c*arvo*(/m), jossa c = tontn konsentraatio,, arvo = mekvimmol ja M mg/mmol. tontn molekyylipaino,

18 4 Jonitasapaino kloridin funktiona c. 5. Q....:. \.... D +RO-KR9 RO-KR AKI-KR - A,.., = D KI-KR2-5. ::tcki-kr3( m) Cl, KI-KR3( m) Kuva 2: Romuvaaranja Kivetyn pohjavesinäytteet 998: Jonitasapaino kloridin funktiona. Aiemmin mainittujen analyysiongelmien johdosta TD8- ja varaustasapainokaavan (Liite 3 sekä PARVI-tiedostot) anioneihin valittiin kenttätulosten sijaan seuraavat laboratoriotulokset: RO-KR9: HC3 (p-luku) RO-KR: 8 2 -, 84 ja Cl Kivetty Anionit Laskettujen teoreettisten 8t t-pitoisuuksien ja määritettyjen 8t t-pitoisuuksien välillä ei ollut merkittäviä ristiriitoja näytteillä KI-KR2 ja KI-KR3( m). 8ulfidianalyysit onnistuivat yleensä kentällä melko hyvin. KI-KR2 näytteelle saatiin kuitenkin laboratoriossa lähes puolta suurempi tulos (,9 ) kuin kenttälaboratoriossa (,5 ). Sulfaatin kenttäanalyyseissä oli useita ongelmia: Iiitosten vuotokohtia, häiriöitä ICgrammeissa, vaikeuksia saada onnistuneet rinnakkaisanalyysit näytteelle. Yhtä poikkeusta (KI-KR2) lukuunottamatta kaikkien Kivetyn pohjavesinäytteiden 84-pitoisuudet tarkistettiin laboratoriossa. Uusinnat tehtiin pakastetuista varanäytteistä. KI-KR näytteen sulfaattipitoisuus ei muuttunut uusinta-analyysin yhteydessä. Joten tämän näytteen määritetty 84-pitoisuus (, 7 ) on pienempi kuin 8tot:sta ( ) laskettu teoreettinen pitoisuus (, mg/l). KI-KR3( m) näytteelle laboratoriossa määritetty 84-pitoisuus (3,9 ) on lähempänä laskettua teoreettista pitoisuutta (3,3 mg/l) kuin kentällä saatu tulos (4,2 ). Myös KI-KR3( m) näytteelle laboratoriossa määritetty 84-pitoisuus (3, 7 ) on lähempänä laskettua teoreettista pitoisuutta ( 4, 2 mg/l) kuin kentällä saatu tulos (3,4 ). Allard 2/98-referenssiveden sulfaattianalyyseissä rsd laboratoriossa oli selvästi pienempi kuin rsd kentällä (ks. edellinen luku). Kloridipitoisuudet kenttälaboratoriossa määritettiin ionikromatografisesti. KI-KR näytteen kentällä määritetty kloridipitoisuus (5,5 ) tarkistettiin laboratoriossa, jolloin Cl-pitoisuudeksi saatiin,2. Kenttätulosta epäiltiin liian suureksi alunperin

19 5 8tot-analyysin grammien perusteella. Allard-referenssivedelle saatu suhteellinen keskihajonta kloridin kenttäanalyyseissä oli pieni (ks. edellinen luku). Fluoridianalyyseissä suurin pitoisuus (8,9 ) referenssivedelle saatiin KI-KR3( m) näytteen analysoinnin yhteydessä. Alkaliteettimäärityksissä Gran'in titrauksella saatuja vetykarbonaattituloksia (HC 3, ) voidaan verrata DIC-määrityksistä laskemalla saatuihin vetykarbonaattituloksiin. Tulokset on esitetty edellisen luvun taulukossa 6 ja kuvassa. Erityisen suuri ero titrauksella saadun HC 3 -pitoisuuden (58 ) ja DIC:stä lasketun pitoisuuden (88 ) välillä on K.I-KR3( m) näytteellä. Tärkein selittävä tekijä on p-luvun titrauksessa saatu liian suuri pitoisuus (p-luku:,27 mmol/). Näytteen titrauksessa rsd oli pieni, mutta referenssiveden p-luvun titraus ei onnistunut, sillä tulokset olivat liian suuria. Referenssivedelle saatiin ph:ksi 9,, minkä vuoksi referenssiveden p-luku titrattiin myöhemmin laboratoriossa N 2 -atmosfåärissä uudelleen, jolla varmistettiin ph-elektrodin toimivuus ja referenssiveden laatu (ph(l):8,6). Jos KI-KR3( m) näytteelle approksimoidaan Gran-titrauksesta (3 rinnakkaista määritystä) saatujen tulosten perusteella titrantin kulutus ph:ssa 8,3, saataisiin pienempi p-luku (,7 mmol/) ja tällöin HC 3 -pitoisuudeksi saataisiin 7. Todennäköisin syy poikkeaviin tuloksiin kentällä oli ph( )-puskuriliuoksen lievä kontaminaatio, jota ei havaittu elektrodin kalibroinnin yhteydessä, koska slope-arvo oli kunnossa. Tämä seikka tulisi huomioida tarkastellessa ko. näytteelle titraattorilla tehtyjen analyysien tuloksia. Kationit Kenttälaboratoriossa Kivetyn pohjavesinäytteistä spektrofotometrisesti määritetyt kokonaisrautapitoisuudet vastaavat yleensä hyvin laboratoriossa AA8:llä määritettyjä rautapitoisuuksia, kun otetaan huomioon spektrofotometrisen menetelmän korkea määritysraja (Fetot,Fz DL:, ja Fetot,AAS DL:,, yleensä). Poikkeuksena KI KR3( m) näyte (,38 ), jolle laboratoriossa saatiin puolta pienempi tulos (,8 ). Ferroraudan määrittäminen kenttälaboratoriossa onnistui hyvin. Kontaminaatioita ei havaittu, sillä Fe(II)-pitoisuus oli aina pienempi tai yhtäsuuri kuin Fetot kentällä. Laboratoriossa tehtyjä metallianalyysejä tarkastellaan enemmän luvussa 4 Analyysitulokset Varaustasapainot Kivetyn 998 pohjavesinäytteille lasketut ionitasapainot (-3, ,2 %) olivat hyväksyttävät Hounslow'n (995) kriteerin (±5 %) mukaan kaikille Kivetyn 998 pohjavesinäytteille. Jonitasapainot kloridin funktiona on esitetty kuvassa 2. Aiemmin mainittujen analyysiongelmien johdosta TD8- ja varaustasapainokaavan (Liite 3 sekä PARVI-tiedostot) anioneihin valittiin laboratoriotulokset kenttätulosten sijaan seuraaville näytteille: KI-KR-KR8: 8 2 -,84 ja Cl KI-KR2: KI-KR3( m): 8 2 -, 84 KI-KR3( m): 8 2 -, 84

20 6

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä Ol-KR3,0l-KR4,0l-KR7,0l-KR9 ja Ol-KR 10 vuosina 1998-1 999

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä Ol-KR3,0l-KR4,0l-KR7,0l-KR9 ja Ol-KR 10 vuosina 1998-1 999 Työraportti 9 9-7 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä Ol-KR,l-KR4,l-KR7,l-KR9 ja Ol-KR vuosina 998-999 Virpi Karttunen Mia Mäntynen Outi Salonen.Joulukuu 999 POSIVA OY Mikonkatu

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanreristä Ol-KR2, 0 l-kr4,

Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanreristä Ol-KR2, 0 l-kr4, Työraportti 2334 Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanreristä OlKR2, lkr4, OlKRll ja OlKR2 vuonna 22 Nina Paaso Eliisa Hatanpää Mia Mäntynen Lokakuu 23 POSIVA OY FIN276 OLKILUOTO, FINLAND

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanmristä KR 13 ja KR 14 vuosina 2001-2003

Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanmristä KR 13 ja KR 14 vuosina 2001-2003 Työraportti 2333 Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanmristä KR 3 ja KR 4 vuosina 223 Timo Kröger Teollisuuden Voima Oy Eliisa Hatanpää Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Mia Mäntynen Posiva

Lisätiedot

Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista kalliorei'istä (PR ja PP) sekä oohjavesioutkista (PVP) vuonna 2002

Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista kalliorei'istä (PR ja PP) sekä oohjavesioutkista (PVP) vuonna 2002 Työraportti 2002-41 Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista kalliorei'istä (PR ja PP) sekä oohjavesioutkista (PVP) vuonna 2002 Birgitta Backman Hanna Kahelin Nina Paaso Jussi Ahonen Syyskuu

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiistä KR 12 ja KR6 vuonna 2001

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiistä KR 12 ja KR6 vuonna 2001 Työraportti 2-26 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiistä KR 2 ja KR6 vuonna 2 Virpi Karttunen Mia Mäntynen Elokuu 2 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN- HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax

Lisätiedot

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Olkiluodon VLJ-Iuolan pohjavesinäytteiden tulokset vuosina 1997-1 998 oteluista näytteistä

Olkiluodon VLJ-Iuolan pohjavesinäytteiden tulokset vuosina 1997-1 998 oteluista näytteistä Työ r a p o r t t i 9 9-3 7 Olkiluodon VLJ-Iuolan pohjavesinäytteiden tulokset vuosina 997-998 oteluista näytteistä Jouko Helenius Toukokuu 999 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FI- HLSIKI, FILAD Tel. +358-9-228

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016

Lisätiedot

C-14 vapautuminen loppusijoituksessa (HIILI-14) C-14 vapautuminen aktivoituneesta metallijätteestä loppusijoituksessa Kaija Ollila, VTT

C-14 vapautuminen loppusijoituksessa (HIILI-14) C-14 vapautuminen aktivoituneesta metallijätteestä loppusijoituksessa Kaija Ollila, VTT C-14 vapautuminen loppusijoituksessa (HIILI-14) C-14 vapautuminen aktivoituneesta metallijätteestä loppusijoituksessa Kaija Ollila, VTT C-14 pidättyminen kalsiittiin Jukka Lehto, HY Radiokemian laboratorio

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

Pohjois- ja Etelä-Savon pohjavesiseuranta 2010

Pohjois- ja Etelä-Savon pohjavesiseuranta 2010 Pohjois- ja Etelä-Savon pohjavesiseuranta 2010 2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen erillisjulkaisu Pohjois- ja Etelä-Savon pohjavesiseuranta 2010 Golder Associates Oy / Pasi

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä KR9 ja KR 11 sekä Korvensuon altaasta vuonna 2001

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä KR9 ja KR 11 sekä Korvensuon altaasta vuonna 2001 Työraportti 22-9 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä KR9 ja KR sekä Korvensuon altaasta vuonna 2 Minna Rantanen Nina Paaso Mia Mäntynen Huhtikuu 22 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-

Lisätiedot

Posivan pohjavesinäytteiden analyysitulosten virhetarkastelut

Posivan pohjavesinäytteiden analyysitulosten virhetarkastelut Työraportti 2000-34 Posivan pohjavesinäytteiden analyysitulosten virhetarkastelut Virpi Karttunen Elokuu 2000 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi

TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi 20.11.201 1-4031 1 (4) Kirkkonummen kunta / Vesihuoltolaitos Lehtinen Maria PL 20 02401 KIRKKONUMMI Tilausnro 91197 (103/Meiko), saapunut 3.11.201, näytteet otettu 3.11.201 (11:30) Näytteenottaja: Luvyn

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus TASO-hankkeen loppuseminaari 11.11.2013 Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus Jarkko Akkanen Biologian laitos Joensuun kampus OSAHANKE Turvetuotannon

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA

METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA John Derome ja Antti-Jussi Lindroos Latvusto Karike Metsikkösadanta Hiilidioksidi Humuskerros Maavesi MAAVEDEN HIILI KOKONAIS-HIILI (TC)

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Ellinghamin diagrammit

Ellinghamin diagrammit Ellinghamin diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 1 - Luento 2 Tavoite Oppia tulkitsemaan (ja laatimaan) vapaaenergiapiirroksia eli Ellinghamdiagrammeja 1 Tasapainopiirrokset

Lisätiedot

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa

Lisätiedot

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio Röntgenfluoresenssi Röntgensäteilyllä irroitetaan näytteen atomien sisäkuorilta (yleensä K ja L kuorilta) elektroneja. Syntyneen vakanssin paikkaa

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WRAISIO/R2), saapunut , näytteet otettu (13:30) Näytteenottaja: SaKo

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WRAISIO/R2), saapunut , näytteet otettu (13:30) Näytteenottaja: SaKo TESTAUSSELOSTE 1 (4) Raision kaupunki Ympäristövirasto Nallinkatu 2 21200 RAISIO Tilausnro 157803 (WRAISIO/R2), saapunut 15.7.2013, näytteet otettu 15.7.2013 (13:30) Näytteenottaja: SaKo NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Happo-emästitraukset Määritelmä, titraus: Titraus on menetelmä, jossa tutkittavan liuoksen sisältämä ainemäärä määritetään lisäämällä siihen tarkkaan mitattu tilavuus titrausliuosta,

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 13.5.2016 16-2916 #2 1 (3) Kotakylän Vesiosuuskunta Tirkkonen Erkki Piilianlahdentie 15 73600 KAAVI Tilausnro 204620 (4546/Jatkuva),

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion viidennelle kurssille KE5. KESTO: 90 min MOTIVAATIO: Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAVOITE: Opiskelija pääsee titraamaan.

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus FM Hanna Prokkola Oulun yliopisto, Kemian laitos EkoPelletti-seminaari 11.4 2013 Biohajoavuus Biohajoavuudella yleensä tarkoitetaan

Lisätiedot

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 11.2.2016 1 Sisältö Syöttöveden kaasunpoisto Kaasunpoistolaitteistot Lauhteenpuhdistuksen edut Mekaaninen lauhteenpuhdistus Kemiallinen

Lisätiedot

CHEM-A1200 kurssin laboratoriotöiden tulosten yhteenveto syksy 2016

CHEM-A1200 kurssin laboratoriotöiden tulosten yhteenveto syksy 2016 CHEM-A1200 kurssin laboratoriotöiden tulosten yhteenveto syksy 2016 Näyte Sundown Naturals Vaikuttava aine on kuivattu ferrosulfaatti FeSO 4. Valmistajan mukaan yksi tabletti sisältää 202 mg kuivaa ferrosulfaattia

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa

Lisätiedot

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustulokset ovat aina likiarvoja, joilla on tietty tarkkuus Kokeellisissa luonnontieteissä käsitellään usein mittaustuloksia. Mittaustulokset ovat aina

Lisätiedot

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt RAPORTTI 16X142729.10.Q850-002 6.9.2013 METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt Joutseno 21.8.2013 PÖYRY FINLAND OY Viite 16X142729.10.Q850-002

Lisätiedot

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto

Lisätiedot

TYÖPAJA NÄYTETULOSTEN TIEDONSIIRROSTA LABORATORIOISTA VIRANOMAISJÄRJESTELMIIN Vesianalyysitulosten tiedonsiirto

TYÖPAJA NÄYTETULOSTEN TIEDONSIIRROSTA LABORATORIOISTA VIRANOMAISJÄRJESTELMIIN Vesianalyysitulosten tiedonsiirto TYÖPAJA NÄYTETULOSTEN TIEDONSIIRROSTA LABORATORIOISTA VIRANOMAISJÄRJESTELMIIN 1.3.2017 Vesianalyysitulosten tiedonsiirto Ari Markkanen ari.markkanen@valvira.fi Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo

Lisätiedot

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Jari Aromaa, Lotta Rintala Teknillinen korkeakoulu Materiaalitekniikan laitos 1. Taustaa, miksi kupari syöpyy ja kuinka

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa.

* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Pvm: 16.9.2015 Projekti: 1510019970/1 Näytteenottopvm: 8.9.2015 Näytteenottopiste: Alvettula, kaivo Näyte saapui: 8.9.2015 Näytteenottaja: Antti Rehula Analysointi aloitettu: 8.9.2015 Määritys 15TP02480

Lisätiedot

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen Lääketiede Valintakoeanalyysi 5 Fysiikka FM Pirjo Haikonen Fysiikan tehtävät Väittämä osa C (p) 6 kpl monivalintoja, joissa yksi (tai useampi oikea kohta.) Täysin oikein vastattu p, yksikin virhe/tyhjä

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 29.5.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 29.5.2015 1 (3) Heinäveden kunta Tekninen lautakunta Kermanrannantie 7 79700 HEINÄVESI Tilausnro 188708 (4232/TALVE), saapunut 11.5.2015, näytteet otettu 11.5.2015 Näytteenottaja: Kuuva Kauko NÄYTTEET Lab.nro Näytteen

Lisätiedot

Limsan sokeripitoisuus

Limsan sokeripitoisuus KOHDERYHMÄ: Työn kohderyhmänä ovat lukiolaiset ja työ sopii tehtäväksi esimerkiksi työkurssilla tai kurssilla KE1. KESTO: N. 45 60 min. Työn kesto riippuu ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Sinun tehtäväsi on

Lisätiedot

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Joni Virtanen Pietarsaari 2015 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 4 3.2 Pintavesien

Lisätiedot

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät.

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät. Pv: 19.3.2014 1/6 Talvivaara Sotkao Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkiuksen nii: Talvivaara, vedet, aaliskuu 2014, kierros I, Vuoksen suunta Näytteenottopv: 10.3.2014 Näyte saapui: 11.3.2014 Näytteenottaja:

Lisätiedot

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen 17.1.212 7.11.212 28.11.212 19.12.212 9.1.213 3.1.213 2.2.213 13.3.213 3.4.213 24.4.213 15.5.213 5.6.213 Laboratorion esimies Henna Mutanen 16.7.213 Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Lisätiedot

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342 1 YHTEYSTIEDOT: AVOINNA: ma - pe klo 8.00-15.30 KÄYNTIOSOITE: POSTIOSOITE: INTERNETOSOITE: SÄHKÖPOSTIOSOITE: Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros Tiedepuisto 4, 28600 PORI www.pori.fi/porilab

Lisätiedot

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Pasi ivlk Valkama, Emmi imäkinen, Anne Ojala, Ojl Heli HliVht Vahtera, Kirsti tilhti Lahti, Kari irantakokko, tkkk Harri Vasander, Eero Nikinmaa & Outi Wahlroos

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T032/M24/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY WATER AND ENVIRONMENT RESEARCH OF SAIMAA Tunnus Code

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 1 (6) Kankaanpään kaupunki Tekninen virasto Vaajasaari Marja PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Tilausnro 261466 (0KANKA/Kankaanp), saapunut 17.6.2016, näytteet otettu 16.6.2016 Näytteenottaja: Terv.tark. Susanna

Lisätiedot

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000 Kaupunginvaltuusto 25.1.2016 Liite 2 3 P25 KK4 491-2-10-111 P26 P24 KK2 KK3 KK1 Rakennenäytteet kellarikerroksesta: MHT1 (Tiiliseinä) MHT2 (Betonilattia) P23 HP 2 1100 mg/kg öljy KK5 Massanvaihto 2004

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila

SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila 1 SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI 20.5.2014 Heini Postila 2 SISÄLLYSLUETTELO Taustaa ja tavoite Tehtyjä tutkimuksia Äijönneva Saarineva Pohdinta Johtopäätöksiä

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 2

Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 2 Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 1. Neutraoitumisen reaktioyhtäö: H (aq) NaOH(aq) Na (aq) H O(). Lasketaan NaOH-iuoksen konsentraatio, kun V(NaOH) 150 m 0,150, m(naoh),40 ja M(NaOH) 39,998. n m Kaavoista

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

SUVILAHTI: Kaasulaitoksen alueen kunnostus alkaa! Kari Koponen, FT

SUVILAHTI: Kaasulaitoksen alueen kunnostus alkaa! Kari Koponen, FT SUVILAHTI: Kaasulaitoksen alueen kunnostus alkaa! Kari Koponen, FT Suvilahden teollinen historia Alueen teollinen historia alkoi 1909 1910-1973 Hiilikaasun tuotanto kaasu-ja koksihiilestä 1974-1987 kaupunkikaasua

Lisätiedot

!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&

!## $! % & $ $  #$  '( $& !"## $ "$! % & $ " #$ " ' $& !"##"$! %&$$"#$" '$& * && ) * *!"" #$$$% & #$$$% ''') ! ",-*..-" / 0.!/12.*" $ %, )-. -. 1 3 4 - $ % 5 / - 0 0. /.-.* $ 5 4 $ 3 4 $ * 4 $4 5 4 $4 65 4 $4 0-4 $4 0 $ $44 0 $

Lisätiedot

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä Accu-Chek Aviva -järjestelmän luotettavuus ja tarkkuus Johdanto Järjestelmän tarkkuus on vahvistettu ISO 15197:2003 -standardin mukaisesti. Ulkopuolinen diabetesklinikka toimitti diabeetikoilta otetut

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus TESTAUSSELOSTE 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 186282 (WVEHMAA/P1), saapunut 9.11.2015, näytteet otettu 9.11.2015 (08:15) Näytteenottaja: terv. tark. Konsta Kulmala

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 1 (6) Kankaanpään kaupunki Tekninen virasto Vaajasaari Marja PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Tilausnro 274317 (0KANKA/Kankaanp), saapunut 27.10.2016, näytteet otettu 27.10.2016 (9-12) Näytteenottaja: Ville Kiviharju

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä

Lisätiedot

Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun. Markku Koskinen

Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun. Markku Koskinen Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun Markku Koskinen 11. helmikuuta 2008 1 Tulokset Tulokset on jaettu mitattuihin pitoisuuksiin ja laskettuihin huuhtoumiin. Pitoisuudet on edelleen jaettu

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) EURUUN AUPUNI, JAAONSUON JVP Tutkimus: 9/2016, 22.9.2016 (5keukk). euruun Jaakonsuon jvp:n prosessi toimi tarkkailuajankohtana kaikilta osin huomattavasti paremmin kuin edeltävillä tarkkailukerroilla.

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 3.8.2016 16-4925 #2 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi Nervanderinkatu 9 23500 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 192720 (WUKI/N10), saapunut 12.7.2016, näytteet otettu

Lisätiedot

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Vuosiraportti Päivämäärä 2.5.2016 Viite 1510016678 ja 1510021110 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET TERRAFAME OY TERRAFAMEN

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE

TESTAUSSELOSTE 1 (6) Kankaanpään kaupunki Tekninen virasto Vaajasaari Marja PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Tilausnro 261466 (0KANKA/Kankaanp), saapunut 17.6.2016, näytteet otettu 16.6.2016 Näytteenottaja: Terv.tark. Susanna

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Humusvedet Tummien vesien ekologiaa Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Sisältö Mitä humus on? Humusaineiden mittaamisesta Humusaineiden hajoaminen Mistä vesistöjen humusaineet ovat

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot