Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR1, HH-KR4, HH-KR5 ja HH-KR6 vuonna 1998

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR1, HH-KR4, HH-KR5 ja HH-KR6 vuonna 1998"

Transkriptio

1 Työ raportti Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR, HH-KR4, HH-KR5 ja HH-KR6 vuonna 998 Eliisa Hatanpää Outi Salonen Virpi Kart:t:unen Minna Rantanen Toukokuu 999 POSIVA OY Mikonkatu 5 A. FIN- HELSINKI. FINLAND Tel Fax

2 Työ raportti Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR, HH-KR4, HH-KR5 ja HH-KR6 vuonna 998 Eliisa Hatanpää Outi Salonen Virpi Karttunen Minna Rantanen Toukokuu 999

3 (2 Fortum Raportti () Ympäristö ja kemia Eliisa Hatanpää TECH-36 Jakelu: Posiva Oy Tarkastaja, pvm 9 \.---.:. Korvaa Avainsanat paikkatutkimukset, pohjavesi, sadevesi, näytteenotto, analysointi POHJAVESINÄYTTEIDEN OTTO LOVIISAN HÄSTHOLMENIN KAIRANREI'ISTÄ HH KR, HH-KR4, HH-KR5 JA HH-KR6 VUONNA 998 Eliisa Hatanpää, Outi Salonen (Fintact Oy), Virpi Karttunen, Minna Rantanen Fortum Power and Heat Oy, Teknologiakeskus Rajatorpantie 8, Vantaa, PL 2, 48 Fortum Puhelin 45 Faksi (9) , Kotipaikka Helsinki krnro Ly 96-2

4 Työraportti 99-4 Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR, HH-KR4, HH-KR5 ja HH-KR6 vuonna 998 Eliisa Hatanpää Fortum Povver and Heat Oy Teknologiakeskus Outi Salonen Fintact Oy Virpi Karttunen, Minna Rantanen Fortum Povver and Heat Oy Teknologiakeskus Toukokuu 999 Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

5 POHJA VESINÄYTTEIDEN OTTO LOVIISAN HÄSTHOLMENIN KAIRANREI'ISTÄ HH-KRl, HH-KR4, HH-KRS JA HH-KR6 VUONNA998 TIIVISTELMÄ Hästholmenin tutkimusalueelia kerättiin vuoden 998 aikana yksitoista vesinäytettä syvistä kairanrei'istä sekä yksi sadevesinäyte. Näytteiden avulla on tarkoitus tuottaa aineistoa alueellisen hydrogeokemian karakterisoinnin, geokemian mallinnuksen ja turvallisuusanalyysin tarpeisiin. Kaikki näytteet (sadevettä lukuunottamatta) otettiin avoimista kairanrei'istä HH-KR, HH-KR4, HH-KR5 ja HH-KR6 PA VEnäytteenotto laitteisto lla. Tässä raportissa esitetään vesinäytteiden otto ja analyysitulokset kairanrei'istä HH-KR ( m), HH-KR4 (22-22 m, m, m ja m), HH-KR5 (5-56 m, m, mja m)ja HH-KR6 (62-67 mja m). Avainsanat paikkatutkimukset, pohjavesi, sadevesi, näytteenotto, analysointi

6 GROUNDW ATER SAMPLING FROM DEEP BOREHOLES HH-KRl, HH-KR4, HH-KRS AND HH-KR6 AT HÄSTHOLMEN, LOVIISA IN 998 ABSTRACT In 998 groundwater was sampled at Hästholmen from deep boreholes HH-KR, HH-KR4, HH-KR5 and HH-KR6. One rainwater sample was also collected. The aim of groundwater sampling is to produce input data for hydrogeochemical characterisation, geochemical modelling and performance assessment. Eleven groundwater samples were taken from open boreholes with the P A VE sampler. This study presents the groundwater sampling methods and the results of laboratory analyses of the groundwater samples from deep boreholes HH-KR ( m), HH-KR4 (22-22 m, m, m and m), HH-KR5 (5-56 m, m, m and m) and HH-KR6 (62-67 m and m) taken at Hästholmen in 998. Keywords: site investigations, groundwater, rainwater, sampling, analysis

7 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä Abstract YLEISTÄ 2 VESINÄYTTEIDEN OTTO 2. Tutkimussyvyydet ja pumppausajat 2.2 Näytteenottomenetelmä ja kenttämittausten tulokset 2.3 Analysoitavat parametrit ja käsittely ennen analysointia 2.4 Sadevesinäyte 3 NÄYTTEIDEN EDUSTAVUUS 3. Kenttämittaukset ja uraniinipitoisuus 3.. HH-KR:n näytteenoton edustavuus 3..2 HH-KR4:n näytteenottojen edustavuus 3..3 HH-KR5:n näytteenottojen edustavuus 3..4 HH-KR6:n näytteenottojen edustavuus 3.2 Laboratorio- ja kenttälaboratorioanalyysit 4 ANALYYSITULOKSET 4. Fysikaalis-kemialliset ominaisuudet 4.2 Isotoopit ja kaasut 4.3 Sadevesinäyte 6 VIITTEET LIITE. KENTTÄMITTAUSKUVAT 33 LIITE 2. TUTKITUT SUUREET, ANALYYSIMENETELMÄT JA LABORATORIOT LIITE 3. ANALYYSITULOKSET 7 LIITE 4. REFERENSSIVEDEN ANALYYSITULOKSET 7 LIITE 5. LABMASTER-TULOSTEET 2 LIITE 6. ALKALITEETTIMÄÄRITYS GRAN'IN MENETELMÄLLÄ, MUISTIO 89

8 2

9 3 YLEISTÄ Käytetyn ydinpolttoaineen yksityiskohtaisten paikkatutkimusten rungoksi vuosille on laadittu Posiva Oy:n tutkimusohjelma, jota toteuttaa P-2-PARVI-projekti. Ohjelmassa on kuvattu mm. tutkimusten sisällölliset painopistealueet sekä tutkimusten pääpiirteet. Em. ohjelman lisäksi jokaiselle tutkimusalueelle on laadittu paikkakohtainen tutkimusohjelma, johon sisältyy mm. kunkin alueen pohjavesikemian tutkimuksia. P-2-ohjelman PARVI-projektin pohjavesikemian tutkimusohjelmalla on useita tavoitteita, mm: pohjaveteen liuenneiden kaasujen ja mikrobien tutkiminen paineeilisten vesinäytteiden avulla muuttujien alueellisten ääriarvojen ("end members") ja syvien pohjavesien kemiallisten ominaisuuksien tutkiminen redox-kemian selvittäminen ja hydrogeokemian alueellinen karakterisointi. tuotettavien lähtötietojen saaminen geokemian mallinnuksen, turvallisuusanalyysien ja liukoisuustutkimusten tarpeisiin. Hästholmenin tutkimusten tavoitteena on erityisesti syvän, yli 2 metrin syvyydessä, esiintyvän pohjaveden karakterisoiminen. Tässä raportissa esitetään vuoden 998 vesinäytteiden otto ja analyysitulokset Hästholmenin kairamei'istä HH-KR, HH-KR4, HH-KR5 ja HH-KR6 (Posivan tilaus 9699/98/MVS). Tähän raporttiin Outi Salonen (Fintact Oy) on kirjoittanut luvut 2., 2.2 ja 3. sekä liitteen, Eliisa Hatanpää luvut 3.2 ja 4 ja Minna Rantanen luvun 2.3. Virpi Karttunen on laatinut liitteet 2, 4 ja 6.

10 5 2 VESINÄYTTEIDEN OTTO 2. Tutkimussyvyydet ja pumppausajat Vuonna 998 Hästholmenissa suoritettiin pohjaveil)äytteenottoja kairanrei'istä HH KR, HH-KR4, HH-KR5 ja HH-KR6 (kuva ). Kairanreiät HH-KR(reikäpituus 2,3 m) ja HH-KR4 (reikäpituus,99 m) on kairattu vuonna 997 ja HH-KR5 (reikäpituus,54 m)ja HH-KR6 (reikäpituus 7,9 m) vuonna 998. Hästholmenin vesinäytteenottojen tutkimuskohdat, -syvyydet, pumppausajankohdat, pumpatun veden määrät, vaihtuvuudet ja näytteenottoajat on esitetty taulukossa. Taulukossa esitetty pumppausaika on kokonaispumppausaika, johon sisältyy myös vesinäytteenotto. Viimeisenä pumppauspatvana on kerätty P A VB-laitteiston (Ruotsalainen et al. 996) paineastianäytteet liuenneita kaasuja ja mikrobeja varten ja laitteisto on nostettu ylös kairanreiästä. Kairanreiän veden vaihtuvuuskertojen laskennassa on esipumpatun vesimäärän jakajana käytetty ko. tulppavälin ja vesinäytteenottoletkun yhteistilavuutta... -':. :..l.. fl. Hudöfjärden.,. '.-, ) ' V tah n, en Kuva. Hästholmenin kairanreikien sijainti.

11 6 Taulukko. Hästholmenin vuoden 998 vesinäytteenottokohdat, pumppausajat ja esipumpattu vesimäärä ennen näytteenottoa. Tutkimussyvyys tarkoittaa kairauspituutta - tasona maanpinta. Tutkimusalue- Tutkimus- Pumppausaika Vesi näytteen- Esipum- Vaihtuvuus Koko pumpattu kairanreikä syvyys (m) otto pattu (krt) vesimäärä () vesi määrä () HH-KR HH-KR HH-KR HH-KR HH-KR HH-KR HH-KR HH-KR HH-KR HH-KR HH-KR HH-KR HH-KR5:n ( m) pumppaus keskeytettiin huonon tuoton takia ja laitteisto nostettiin varakohteeseen (HH-KR5, m). 2.2 Näytteenottomenetelmä ja kenttämittausten tulokset Kaikki Hästholmenin vuoden 998 pohjavesinäytteenotat suoritettiin PA VE-laitteistolla (Ruotsalainen et al. 996). P A VB-laitteisto sisältää kairanreiässä kalvopumpun, paineastiat ja paineelia pullistettavat kumitulpat. Maanpinnalla laitteistoon kuuluvat läpivirtauskennosto elektrodeineen sekä pumppauksen ohjausyksikkö. Paineastioiden tarkastukset, paineistukset ja steriloinnit suoritettiin Raumalla Lapela Oy:ssä. Pasivan kenttähenkilöt hoitivat laitteistojen asennukset kairanrei'illä Lapelan asiantuntijan avustuksella ja tarkastivat päivittäisen pumppauksen toimivuuden. Koko pumppauksen ajan pohjaveden kemiallista laatua seurattiin kairanreiälle asennetun läpivirtauskennoston elektrodien avulla. Elektrodien mittaustuloksien tasaannuttuaja uraniinipitoisuuden tarkastuksen jälkeen käynnistettiin vesinäytteenotto kenttälaboratoriossa suoritettavia ja muihin laboratorioihin lähetettäviä analyysejä varten. Näyte otettiin aina suoraan vesinäyteletkusta ennen läpivirtauskennostoa. Vesinäytteenoton jälkeen kenttähenkilökunta aukaisi PA VE-venttiilin, jolloin pohjavesi virtasi paineastioiden kautta ja paineeilinen vesinäyte kerättiin. Elektrodien läpivirtauskennosto on asennettuna tiiviiseen kaappiin, jota huuhdellaan koko pumppauksen ajan N 2 -kaasulla happikontaminaation ehkäisemiseksi. Läpivirtauskennoston elektrodit mittasivat liuenneen hapen pitoisuutta, ph:ta, redox-potentiaalia ja sähkönjohtokykyä. Elektrodit kalibroitiin (Ruotsalainen et al. 998) aina uuden pumppauksen käynnistyessä ja tarvittaessa pumppauksen aikana. Kalibroinnin yhteydessä elektrodien ja läpivirtauskennoston kunto tarkistettiin ja elektrodit vaihdettiin tarvittaessa uusiin. Sähkönjohtavuuden kalibroinnissa siirryttiin lokakuussa 998 käyttämään

12 7 kaupallisia valmiita standardeja itse valmistettujen sijaan. Redox-elektrodin kalibroinnissa käytetyn Mettler Toledo-merkkisen liuoksen (254m V, 25 C) tilalle valittiin Reagecon-merkkinen standardi (24m V, 25 C) syyskuussa 998. Syksyllä 998 valmistui Posivan uusi kenttämittauslaitteisto, jota koekäytettiin rinnakkain vanhan kennoston kanssa kairanreikien HH-KR5 ( m) ja HH-KR6 (62-67 m ja m) pumppauksissa. Pohjavesi jaettiin kairanreiän vesipinnan alapuolelle asennetun T-haaran avulla kahteen vesiletkuun ja edelleen kahteen kennostoon. Uuden kenttämittauslaitteiston elektrodien valinnoissa kiinnitettiiin huomiota niiden soveltuvuuteen suolaisten pohjavesien mittaukseen (Mäntynen, 999) ja läpivirtauskennoston rakenteeseen (Mäntynen & Tompuri, 999). Uuden kennoston etu on mm. se, ettei läpivirtauskennostokaapin ovea tarvitse avata näytteenoton aikana. Kokonaan uuden kenttämittauslaitteiston käyttöön siirryttiin kairanreiän HH-KR5 (5-56 m, m, m ja m) pumppauksissa. Uuden ja vanhan kennoston mittaustuloksissa oli selvä tasoero ph-, Eh- ja sähkönjohtavuustuloksissa. Taulukossa 2 on esitetty Hästholmenin vesinäytteenottoihin liittyvät elektrodien kalibroinnit sekä huomiot ja toimenpiteet pumppauksien aikana. Pumppauksien aikaiset tarkemmat huomiot on esitetty tallenteiden graafisten kuvaajien yhteydessä liitteessä. Elektrodien mittaustulokset tallentuvat automaattisesti Metrosonics-tiedonkeräimiin, joista toinen on 2-kanavainen ja toinen 4-kanavainen ja lisäksi tulokset merkitään päivittäin muistiin manuaalisesti. Elektrodien manuaaliset ja tiedonkeräimiin tallentuneet mittaustulokset on esitetty graafisina kuvaajina liitteessä. Mittaustuloksien lisäksi liitteessä on kairanreiän pumppausjakson tuoton kuvaajat. Metrosonics-tiedonkeräinten ongelmana on kuitenkin ollut liian pieni muistikapasiteetti ja pattereiden nopea kuluminen. Pattereiden vaihdon yhteydessä tiedonkeräimet ovat saattaneet kadottaa edelliset taliennetiedot ja samalla niiden ohjelmointi on voinut palata alkuasetuksiin. Uudessa kenttämittauslaitteistossa on käytössä 2-kanavainen Flukemerkkinen tiedonkeräin. 2.3 Analysoitavat parametrit ja käsittely ennen analysointia Vesinäytteistä analysoitiin kentällä ph, sähkönjohtokyky, atkaliteetti (m- ja p-luku), asiditeetti ( -p -luku), sulfidi, ferrorauta (Fe2+), kokonaisrauta (Fekok), ammonium, sulfaatti, kloridi, fluoridi ja bromidi. Parametrien määritysmenetelmät on kuvattu liitteessä 2 sekä Posivan kenttätyöohjeessa (Ruotsalainen et al. 998). Osa pohjavesinäytteistä kestävöitiin näytteenoton yhteydessä Posivan kenttätyöohjeen mukaisesti taulukossa 3 esitetyllä tavalla. Näyteastiaina käytettiin polyeteenipulloja, seerumiputkia, hioskorkillisia ja Pyrex-lasipulloja sekä lasiampulleja. Osa näytteistä suodatettiin typpikaapissa ohjeen mukaan,45 J.!m kalvosuodattimen läpi. HH-KR :n näyte suodatettiin suoraan kairanreiällä on-line-suodatuksena.

13 Taulukko 2. Läpivirtauskennoston elektrodien kalibroinnit ja muut pumppauksien aikaiset huomiot. Tutkimusaluekairanreikä Kalibroinnit Toimenpiteet ja huomiot pumppauksen aikana. ( tutkimussyvyys [m)) HH-KR ( ) & Ukkonen rikkoi sähkönjohtokyky-ja ph-vahvistimet sekä tyhjensi 2 :nja lämpötilan Metrosonicsin Säh- (redox:in kökaappi ja läpivirtauskennosto siirrettiin 5 vuorokautta tarkistus ja ennen P AV En laukaisua korjattavaksi. hapen nollapisteen korjaus) HH-KR4 (22-22) Pumppauksen alussa vaihdettiin uusi laturi ja hapen nollapistettä korjattiin. Metrosonicsit karlottivat taliennetiedot pumppauksen lopussa suoritetun patterin vaihdon yhteydessä. HH-KR4 (42-47) Laturivian takia pumppaus oli pysähtynyt monta kertaa. Metrosonicsit tyhjennettiin vahingossa ennen tuloksien siirtoa tietokoneelle. HH-KR4 ( ) Pumppauksen alussa läpivirtauskennoston kiertovesipumppu vaihdettiin. Happimittari lainattiin vesinäytteenoton jälkeen uuden kennoston kehitystöihin. HH-KR4 (882-89) (ei Laitteiston laskun yhteydessä lisättiin ylimääräinen takaishapen kuventtiili vesinäyteletkuun kairanreiän vesipinnan alanollapiste- puolelle. Typen kulutus oli suuri johtuen kalvopumpun kalibrointia) suuresta työ_p_aineesta. HH-KR5 (5-56) Kenttämittaukset suoritettiin uudella kennostolla. HH-KR5 ( ) , Kenttämittaukset suoritettiin uudella kennostolla redox-elektrodi huollettu HH-KR5 ( ) Veden vähyyden takia pumppaus keskeytettiin ja laitteisto nostettiin syvyyteen m. HH-KR5 (59-595) Pumppauksen alussa oli ongelmia vanhan kennoston paineenalennusventtiilin kanssa ja loppupumppaus suoritettiin uuden kennoston pumppausyksiköllä. Laitteistoa Iaskettiin pumppauksen alussa kaksi metriä veden vähyyden takia; epäilynä oli vaijerivenymästä johtuva mittavirhe. Uuden kennoston phja redox-elektrodeissa ongelmia koko pumppauksen ajan. Vanhan kennoston typetyksessä oli ongelmia. HH-KR5 (75-755) Kenttämittaukset suoritettiin uudella kennostolla. phelektrodin täyttöliuos väheni nopeasti koko pumppauksen ajan. HH-KR6 (62-67) Kenttämittaukset suoritettiin rinnakkain vanhalla ja uudet- Ia kennostolla. Mittauksissa tasoero. Tulppien tiiveydessä oli ongelmia. HH-KR6 (34-346) Kenttämittaukset suoritettiin rinnakkain vanhalla ja uudet- Ia kennostolla. Mittauksissa tasoero. ph-mittauksissa ongelmia.

14 9 Taulukko 3. Kairanreikien vesinäytteiden analysoidut parametrit, näytemäärät ja näytteenottoon liittyvät muut toimenpiteet (x = suodatettu,- =ei suodatettu). Analyysit Näytemäärä () ja astia.. Suod.,45 m Muut toimenkenttälaboratoriossa piteet ph, atkaliteetti ja asiditeetti x,5 Pyrex-lasipullo X On-line suodatus (Ruotsalainen et al. 998) sähkönjohtokyky X, PE - sz- 3 x, Winkler-lasipullo -,5 ml M Zn(Ac) 2 +,5 ml MNaOH Fe 2 +, Fe kok 6 X, lasinen mittapullo, X Fe 2 + kestävöity happopesty Nz-kaapissa 8 ml ferroziinipuskuriliuosta/ ml näytettä anionit*{ic, titraattori ja poten- X,25 PE X tiometri) NH4+ 2 X, PE - Analyysit laboratoriossa Näytemäärä () ja astia ph, Si 2 X,5 PE X sähkönjohtokyky, tiheys 2 X,5 PE - sl 3 x, Winkler-lasipullo -,5 ml M Zn(Ac) 2 +,5 ml MNaOH DIC+DOC 2 X,5 lasiampulli (Nz- X huuhdeltu) uraniini x,25 PE, happopesty - Näyte suojataan alumiinifoliolla kairanreiällä metallit, AAS** x,2 PE, happopesty X ml väk. HN 3 Li, Rb, Sr, Cs x,5 PE, happopesty X ml väk. HN 3 P4, Pkok. X,5 PE X 5 ml4 M HzS4 Bkok x,25 PE, happopesty X Nkok X,25 PE X Skok X, PE X x, Pyrex-lasipullo X H-2, -8 2 x, lasinen seerumiputki - H-3 2 x tumma lasipullo - Rn-222 x, ml tuikeliuoslasipullo - Cl-37 min. 5 mg Cl X PE, happopesty Ukok, U-234/U x PE, happopesty X 5 ml väk. HCI, suod.kalvot talteen Sr-87 /Sr-86 2 x,5 PE, happopesty - 5 ml väk. HN 3 C-3/C-4 (DIC) 2 x,5 ja 2 X, Pyrex- X lasipullo, happopesty

15 S-34(S 4 )+-8(S 4 ) mg HDPE, happopesty kiinteä Zn(Ac ) 2 Ohje muutettu elokuun lopussa, aiemmin lis. 4 tl Zn( Ac )z/ HzO. (Ruotsalainen et al. 994) * Anionit: IC = Ionikromatografi: sulfaatti ja bromidi; Titraattori: kloridi; Potentiometri: fluoridi. ** AAS = Atomiabsorptiospektrometri: Al, Mn, Fe(kok), Ca, Mg, Na, K. 2.4 Sadevesinäyte Hästholmenilta kerättiin vuonna 998 yksi sadevesinäyte. Sadevesinäyte otettiin Posivan työohjeen (TYÖ--8/98) mukaisesti. Näyte otettiin tiistaina 8.8. Keruu tapahtui muovikalvolle klo Keruupaikka sijaitsee tavaran vastaanottohallien takana Hästholmenin saaren itänurkassa olevalla aukealla (samasta paikasta on aikaisemminkin kerätty sadevettä). Sadekuuro oli melko runsas. Keruupaikalta vesi siirrettiin muovikaivoita puhtaaseen ämpäriin ja kuljetettiin laboratorioon, jossa näyte puuotettiin ohjeen edellyttämällä tavalla. Vesinäytteen keruun suorittivat Erkki Lindström ja Johanna Hansen ja pakkaamisen suoritti Johanna Hansen. Keräyspäivänä vuorokauden keskimääräinen lämpötila oli 5,3 C. Tuulen suunta oli luoteesta kaakkoon. Vuorokauden keskimääräinen kosteusprosentti oli 34,5 %ja sadanta 4,6 ml/vrk. Sadevedestä analysoitiin isotoopit 3 H, 2 H ja 8.

16 3 NÄYTTEIDEN EDUSTAVUUS 3. Kenttämittaukset ja uraniinipitoisuus Vesinäytteenotolle sopiva ajankohta päätettiin kenttittausten ja uraniinipitoisuuksien perusteella. Joidenkin vesinäytteenottojen kenttämittmisparametrit eivät ehtineet tasoittua ennen näytteiden keräystä ja parametrien muuttumista saattoi tapahtua vielä vesinäytteenoton jälkeen ennen PAVE-venttiilin laukaisua. Liitteessä 3 on esitetty läpivirtauskennoston (C), kenttälaboratorion (F) ja laboratorion tulokset (L). Kaikkien läpivirtauskennoston parametrien tuloksissa on eroja kenttälaboratorion ja laboratorion tuloksiin verrattuna. Syynä eroihinjohtokyky-ja ph-mittauksissa voidaan pitää läpivirtauskennossa vesifaasista evakuoituneita kaasukuplia. Kenttälaboratorion ja Fortumin laboratorion ph-mittauksiin vaikuttavat myös hiilidioksiditasapainon muutokset ilmakehän hiilidioksidin liuetessa näytteeseen tai poistuessa näytteestä sekä muutokset näytteenoton, kuljetuksen tai laboratorioanalyysin aikana. Läpivirtauskennoston Eh-mittaukset kärsivät elektrodin hitaasta reagoimisesta ja siten kenttämittauksista Eh:n tulokset tasoittuivat aina hitaammin kuin muut parametrit. Erityisesti HH-KR4:n Eh-tulokset ennen pohjavesinäytteenottoa ovat olleet positiivisia ja tasoittuminen on ollut hidasta. Tutkimusreiän kairauksen aikana reiän ja kairausterien huuhteluun käytettävään veteen lisätään merkkiaineeksi uraniinia (Na-fluoresiini). Pumpatun pohjavesinäytteen uraniinipitoisuus tarkistetaan ennen vesinäytteenottoa, jottei analysoitava pohjavesi olisi huuhteluvettä. Uraniinipitoisuuden pohjavesinäytteessä tulisi olla korkeintaan 2 %. Taulukossa 4 on koottuna läpivirtauskennoston mittaustulokset hetkeä ennen vesinäytteenottoa. Läpivirtauskennoston tulokset ovat yksittäisiä mittaustuloksia, jotka eivät kuvaa koko mittausjakson tuloksia. Taulukon mittaustuloksista osa on otettu uudesta, vuonna 998 rakennetusta läpivirtauskennostosta. Taulukossa on myös laboratoriossa fluorimetrisesti määritetyt uraniinipitoisuudet. Uraniininäyte on otettu yleensä vesinäytteenottoa edeltävällä viikolla. 3.. HH-KRl:n näytteenoton edustavuus Hästholmenin KR :n m näytteen otossa ei käytetty kalvopumppua vaan pohjavesi nousi hydrostaattisella paineelia ylös kennostoon. Kenttämittausten seuranta ja vesinäytteenotto tapahtuivat Hästholmenin VLJ-luolan ajotunnelista noin 33 metrin syvyydellä olevassa lastauspaikassa, jossa kairattu reikä lävisti tunnelin. Pohjaveden victausta pienennettiin näyteletkua puristamalla, jotteivät elektrodit häiriintyisi liian suuresta virtauksesta. Kenttämittausarvoista ph, Eh ja liuennut happi olivat tasoittuneet ennen näytteenottoa, mutta Eh oli huomattavan positiivinen ( m V). Positiivinen Ehtulos viittaa redox-elektrodin häiriöihin. Ukkonen rikkoi kolme päivää ennen näytteenottoa ph- ja sähkönjohtokykyvahvistimet sekä liuenneen hapen ja lämpötilan Metrosonicsin. Metrosonicsin tallentama sähkönjohtavuustulos muuttui päivää ennen ukkosvauriota likimain tasaantuneesta arvosta 45 ms/m 43 ms/m:iin. Muutos johtui todennäköisesti patterin vaihdosta Metrosonicsiin.

17 2 Taulukko 4. Läpivirtauskennoston mittaustulokset ja uraniinipitoisuudet ennen Hästholmenin vesinäytteenottoja. HH-KR :n ph ja sähkönjohtavuustulokset puuttuvat vahvistimien rikkoutumisen vuoksi. Suluissa olevat lukemat ovat vanhasta kennostosta, muut uudesta (Mäntynen & Tompuri 999). Tutkimusalue- ph Oz Eh Sähkönjoh- Lämpö- Uraniini Huuhtelukairanreikä (mg/) (mv) tavuus tila (Jtg/) vesijää mä ( tutkimussyvyys (ms/m) ec) (o/o) rmn HH-KR ( ) - (-,3) (95) - (7) < <,2 HH-KR4 (22-22) (7,9) (-,6) (4) (26) (8),2 HH-KR4 (42-47) (8,) (-,3) (3) (82) (8) 7 3,4 HH-KR4 ( ) (7,8) (-,) (2) (26) (2),2 HH-KR4 (882-89) (7,4) (,4) (9) (394) (8) < <,2 HH-KR5 (5-56) 7,9, < <,2 HH-KR5 ( ) 7,8 -, < <,2 HH-KR5 (59-595) (7,4) -,5(,4*) (5) 46 (96) (4*) 28 5,6 HH-KR5 (75-755) 7,4 -, ,4 HH-KR6 (62-67) 7,9 (7,8) -,2 (-,8) -88(-6) 867 (786) 6 (5),2 HH-KR6 (34-346) 7,6 (7,) -,2 (-, 2) -34 (427) 28 (6) 2 (5) 34 6,8 * manuaalisista tallenteista HH-KR4:n näytteenottojen edustavuus HH-KR4:n (22-22 m) esipumppauksen aikana ph, liuennut happi ja sähkönjohtavuus tasoittuivat. Vuorokauden ajankohdan mukaan vaihtelevan lämpötilan vaikutus on havaittavissa ainakin läpivirtauskennoston ph-tuloksessa. Aamulla otetut phmittaustulokset ovat hiukan korkeampia kuin iltapäivällä otetut, vaihtelu oli välillä 7,88-7,82. Happimittarin nollapistettä tarkistettiin uudelleen pumppauksen alussa. Eh-mittaus oli ennen vesinäytteenottoa edelleen laskeva ja lukema oli positiivinen. Eh-elektrodin hitautta tässä pumppauksessa kuvaa kuuden vuorokauden aikana tapahtunut lukeman lasku, 33 m V. HH-KR4:n (42-47 m) näytteenoton esipumppausaika oli lyhyt, 6 päivää, ja pohjaveden vaihtuvuus oli 7-kertainen. Pumppauksen aikana oli sähköongelmia laturin ja redox-elektrodin kanssa, joten läpivirtauskennoston mittaustuloksissa näkyy lukemien epävakaus. Eh:n mittaus oli selkeästi positiivinen ja lukema oli vielä laskemassa ennen vesinäytteenottoa. Happipitoisuus oli saavuttanut ppb-tason ja sähkönjohtavuus oli tasoittunut ennen näytteenottoa. ph-lukema vaihteli ennen vesinäytteenottoa välillä 7,85-8,2. HH-KR4:n tutkimussyvyyttä ( m) esipumpattiin 2 vuorokautta ennen pohjavesinäytteenottoa ja kenttämittaustulokset ehtivät tasaantua hyvin. Liuennut happi saavutti ppb-tason neljä vuorokautta ennen vesinäytteenottoa ja johtokyky tasaantui lukemaan 25 ms/m. ph-lukema vaihteli välillä 7,75-7,95. Eh-tulos oli myös vakaa, jääden kuitenkin alle 3 mv:iin. Pumppauksen HH-KR4 ( m) tuoton keskiarvo oli 2,3 /h. Tutkimuskohteen syvyyden vuoksi kalvopumpulle ohjattiin suuri typpipaine. Typen loppuminen aiheutti

18 3 poikkeamia kenttämittausarvoihin ja etenkin redox-elektrodin lukema laski hitaasti pysähdyksien jälkeen. Esipumppaus kesti 2 vuorokautta, jonka aikana kenttämittausarvot ehtivät tasoittua. Eh jäi kuitenkin positiiviseksi HH-KRS:n näytteenottojen edustavuus... HH-KR5:n (5-56 m) näytteen esipumppaus kesti seitsemän vuorokautta Ja läpivirtauskennoston mittaustulokset tasaantuivat hyvin ennen vesinäytteenottoa. HH-KR5:n ( m) läpivirtauskennoston nittaustulokset tasaantuivat ennen vesinäytteenottoa Eh:ta lukuunottamatta. Eh oli negatiivinen ennen näytteenottoa, jonka yhteydessä elektrodi huollettiin. Eh laski edelleen näytteenoton aikana ja sen jälkeen ennen P A VE-venttiilin aukaisua aina tulokseen -46 m V asti. Happielektrodi saavutti nopeasti nollapisteensä. HH-KR5:n ( m) pumppauksen tuotto oli keskimäärin 7, /h. Pohjavesi johdettiin kairanreiän T-haaran avulla vanhaan ja uuteen kennostoon. Uudessa kennostossa oli ongelmia ph- ja redox-elektrodien kanssa (Mäntynen & Tompuri 999). Vanhan kennoston tuloksista ph, liuennut happi ja Eh tasaantuivat ennen näytteenottoa. Sähkönjohtavuus oli noususuuntainen ennen ja jälkeen näytteenoton. Uuden ja vanhan kennoston tuloksista erosivat merkittävästi Eh- ja sähkönjohtavuusmittaukset. Vanhan kennoston Eh-tulos ei laskenut negatiiviselle puolelle vanhalla elektrodilla (Yokogawa SM29-PT9) koko pumppauksen aikana, mutta uudella elektrodilla (Orion Pt-9778) tulos uudessa kennostossa oli alle - m V neljä päivää ennen näytteenottoa. Läpivirtauskennoston mittaustulokset tasaantuivat hyvin ennen HH-KR5 ( m) vesinäytteenottoa. Liuenneen hapen nollapiste oli asetettu liian alas, minkä johdosta mittaustulokset olivat negatiivisia. ph-elektrodi kulutti paljon täyttöliuosta ja sitä lisättiin neljän päivän välein. Jos täyttöliuos väheni huomattavasti, se näkyi mittauksen tason nousuna. Redox-elektrodin lukema laski pumppauksen alussa kahdessa päivässä Eh-tuloksesta 5 m V tulokseen - m V :a, jonka jälkeen lasku oli hitaampaa; tulos ennen näytteenottoa oli -22 mv:a HH-KR6:n näytteenottojen edustavuus Näytettä HH-KR6 (62-67 m) esipumpattiin vuorokautta. Liuennut happi saavutti ppb tason nopeasti pumppauksen alussa. Eh, ph ja sähkönjohtavuus olivat koko esipumppauksen ajan laskusuuntaisia eivätkä stabiloituneet ennen vesinäytteenottoa. Vanhan ja uuden kenttämittauslaitteiston tuloksien välillä oli selvä tasoero. Näytteenotto suoritettiin vanhan kennoston näytteenottolinjan kautta. HH-KR6:n ( m) näytteen pumppauksessa olivat uusi ja vanha kenttämittauslaitteisto rinnakkain. Uuden kennoston ph-elektrodin maadoituksessa oli ongelmia, mutta sen tasaantunut mittaustulos oli kuitenkin lähempänä Loviisan voimalaitoksen laboratoriossa mitattua ph:ta kuin vanhan kennoston ph. Molempien kennostojen mittaukset ehtivät tasaantua ennen vesinäytteenottoa. Sähkönjohtavuudessa oli kennostojen mittauksien välillä eroa 5 ms/m (vanhan kennoston tulos noin

19 4 ms/mja uuden kennoston tulos noin 25 ms/m). Vanhalla kennostolla mitattu Eh-arvo ei ollut negatiivinen ennen vesinäytteenottoa, mutta uudella kennostolla mitattu Eh-arvo oli alle -3 mv. Pohjavesinäytteenotto suoritettiin uuden kennoston näytteenottolinjan kautta. 3.2 Laboratorio- ja kenttälaboratorioanalyysit Hästholmenin pohjavesien analyysitulosten edustavuustarkastelussa on keskitytty lähinnä S4-, Cl-, HC 3 - ja Fe-tulosten luotettavuuden arviointiin. Kationeista analysoitiin kentällä raudan lisäksi ainoastaan NH4, muut kationit analysoitiin laboratoriossa ja niiden edustavuustarkastelu on esitetty luvussa 4.. Anionit Pohjavesinäytteiden sulfaatti- ja suuidipitoisuudet määritettiin kenttälaboratoriossa. Jos näytteen suuidipitoisuus kentällä oli yli määritysrajan (, mg/), suuidipitoisuus analysoitiin myös laboratoriossa. Kokonaisrikkipitoisuudet määritettiiin laboratoriossa (vetyperoksidi-hapetus + S4:n määritys IC:llä) ja tuloksia verrattiin sulfaatti- ja sulfidipitoisuudesta laskettuun teoreettiseen kokonaisrikkipitoisuuteen. Suolaisten vesinäytteiden matriisiongelmien sekä IC:n ongelmien vuoksi useita sulfaattianalyysejä uusittiin (6 kpl). Kokonaisrikkimääritys uusittiin kolmelle näytteelle. Uusinta-analyysit sekä niiden syyt on esitetty taulukossa 5. HH-KR5:n ( m) näytteelle ei ole lainkaan sulfaatin kenttätulosta, koska IC:n johtokykydetektori oli näytteenottohetkellä rikki. Tälle näytteelle edustavammaksi tulokseksi on valittu uraniininäytteestä saatu tulos, vaikka näytettä ei olekaan suodatettu typpikaapissa. Tämä näyte on kuitenkin analysoitu nopeasti laboratoriossa ja tulos ei ole ristiriidassa kokonaisrikkituloksen kanssa. HH-KR5:n ( m) näytteen sulfaattianalyysissä kentällä oli todennäköisesti tapahtunut laimennusvirhe. HH-KR6:n (62-67 m) näytteen kenttäanalyysissä IC:n pohjaviiva ei pysynyt tasaisena johtokykydetektoinnissa. Lopullisten tulosten mitattu kokonaisrikkipitoisuuden ero teoreettiseen pitoisuuteen kaikilla näytteillä oli alle 5 %. Suliidianalyysit onnistuivat kentällä yleensä hyvin, poikkeuksena HH-KR:n näyte (<, mg/), jolle saatiin laboratoriossa selvästi suurempi tulos (,4 mg/). Myös HH-KR5:n ( m) näytteen kenttä- ja laboratorioanalyysin tulokset eroavat toisistaan, mutta tätä näytettä ei ole laboratoriossa suodatettu ennen mittausta (,4 mg/ (F) ja,9 mg/ (L)). OLSO-referenssiveden sulfaattipitoisuus määritettiin kenttälaboratoriossa sekä laboratorioanalyysien (uusinnat) yhteydessä myös laboratoriossa. OLSO 2/97 -vedelle (Liite 4) saatiin laboratoriossa S4-pitoisuudeksi 5,2 mg/ (teoreettinen arvo: 4,2 mg/[) kolmen määrityksen keskiarvona. OLSO 2/98 -vedelle saatiin laboratoriossa S4-pitoisuudeksi 5, mg/ neljän määrityksen keskiarvona ja OLSO 3/98 -vedelle saatiin vastaavasti S4- pitoisuudeksi 5, mg/ kahdeksan määrityksen keskiarvona. Tulosten suhteelliset keskihajonnat (rsd) olivat vastaavasti 2, 9,4 ja 9,5 %. Kenttälaboratoriossa OLSO /98 referenssivedelle saatiin S4-pitoisuus 5,5 mg/ kahden määrityksen keskiarvona, OLSO 2/98 ja OLSO 3/98 referenssivesille vastaavasti 5,2 mg/ viiden määrityksen keskiarvona ja 5,6 mg/ viiden määrityksen keskiarvona. Tulosten suhteelliset keskihajonnat (rsd) olivat vastaavasti 3, 5 ja 3 %. Referenssivesien sulfaattitulokset ovat keskimäärin noin 2 % liian suuria. Referenssivedelle kenttälaboratorion sulfaattitulokset ovat hie-

20 5 man suurempia kuin laboratoriossa saadut tulokset. Myös kenttämääritysten hajonnat ovat isompia kuin laboratoriomääritysten. Taulukko 5. Sulfaatti- ja kokonaisrikkipitoisuusmääritykset (S 4 ja Stot). Kenttä-, laboratorio- ja uusinta-analyysien tulokset. Ero-% = (Stot,mitauu-Stot,teor)IStot,teor. * %. Epävarmat tulokset tai ne tulokset joita ei ole valittu jatkokäsittelyyn on merkitty lihavoinnilla. Näyte S4- S4- S4- Stob Stot Uusinnan Erokenttä, laboratorio, uusinta, mg/ uusinta, syy % mg/ mg/l mg/ mg/ HH-KR( m) 4 34 * * Ero-% 25-4 HH-KR4( m) * 6 48* Ero-% 2-5 HH-KR5( m) - 3 # 365 * 9 - Uraniini- 5 näyte HH-KR5(59-595m) * * Ero-% -4 -, HH-KR5(75-755m) * 58 Kenttä -7 S4:n RSD% 4,5 HH-KR6(62-67m) * Kentällä 4 ICongelmia * = pakastetusta varanäytteestä. #=tehty uraniininäytteestä, eli ei ole suodatettu typpikaapissa. Hästholmenin pohjavesinäytteiden kloridi- ja fluoridipitoisuuksien määritykset onnistuivat yleensä hyvin eikä niistä tehty lainkaan uusintoja vuonna 998. Referenssivesille saatiin kenttälaboratoriossa seuraavat kloriditulokset (teoreettinen arvo: 46 mg/l) : OLSO mg/ (2 määritystä), OLSO 2/98 49 mg/ (5 määritystä) ja OLSO 3/ mg/ (7 määritystä). Suhteelliset keskihajonnat näille analyysituloksille olivat,3,,8 ja,4 %. OLSO 98-referenssivedelle saadut kenttälaboratorion fluoriditulosten keskiarvo on, mg/ (teoreettinen arvo:,2 mg/l) (2 määritystä), OLSO 2/98 ja OLSO 3/98 vastaavasti, mg/ (5 määritystä) ja, mg/ (8 määritystä). Suhteelliset keskihajonnat kenttälaboratoriossa olivat: 27, 7 ja 4 %. Referenssivesien tulosten suhteellista hajontaa kasvattaa se, että OLSOlle ei aina kentällä tehdä saantokoetta tai laimennusta, jos tulos on ennalta annettujen rajojen sisällä. Jos OLSOa ei laimenneta, tulos on pienempi kuin laimennetuille näytteille. Kaikille Hästholmenin vuoden 998 näytteille on kuitenkin tehty saantokoe ja tarvittaessa laimennus. Näytteiden saantoprosentit ovat vaihdelleet välillä 85-2 % (keskiarvo 94 % ). Kahden näytteen bromidimääritykset tehtiin myös laboratoriossa. Molempien näytteiden HH-KR4 ( m) sekä HH-KR5 ( m) bromiditulos pieneni selvästi uusinta-analyysissä. Uusinnan jälkeen HH-KR4:n näytteen bromidi/kloridi-suhde poikkeaa selvästi muista vuoden 998 näytteistä. Bromidimääritys on kuitenkin tehty Fortumin laboratoriossa kahdella menetelmällä (IC ja LC) sekä yhdessä ulkopuolisessa laboratoriossa (Lahden Tutkimuslaboratorio, ICP-MS), joten pienempää bromiditulosta voidaan pitää edustavana.

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä Ol-KR3,0l-KR4,0l-KR7,0l-KR9 ja Ol-KR 10 vuosina 1998-1 999

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä Ol-KR3,0l-KR4,0l-KR7,0l-KR9 ja Ol-KR 10 vuosina 1998-1 999 Työraportti 9 9-7 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä Ol-KR,l-KR4,l-KR7,l-KR9 ja Ol-KR vuosina 998-999 Virpi Karttunen Mia Mäntynen Outi Salonen.Joulukuu 999 POSIVA OY Mikonkatu

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanmristä KR 13 ja KR 14 vuosina 2001-2003

Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanmristä KR 13 ja KR 14 vuosina 2001-2003 Työraportti 2333 Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanmristä KR 3 ja KR 4 vuosina 223 Timo Kröger Teollisuuden Voima Oy Eliisa Hatanpää Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Mia Mäntynen Posiva

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanreristä Ol-KR2, 0 l-kr4,

Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanreristä Ol-KR2, 0 l-kr4, Työraportti 2334 Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanreristä OlKR2, lkr4, OlKRll ja OlKR2 vuonna 22 Nina Paaso Eliisa Hatanpää Mia Mäntynen Lokakuu 23 POSIVA OY FIN276 OLKILUOTO, FINLAND

Lisätiedot

Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista kalliorei'istä (PR ja PP) sekä oohjavesioutkista (PVP) vuonna 2002

Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista kalliorei'istä (PR ja PP) sekä oohjavesioutkista (PVP) vuonna 2002 Työraportti 2002-41 Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista kalliorei'istä (PR ja PP) sekä oohjavesioutkista (PVP) vuonna 2002 Birgitta Backman Hanna Kahelin Nina Paaso Jussi Ahonen Syyskuu

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiistä KR 12 ja KR6 vuonna 2001

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiistä KR 12 ja KR6 vuonna 2001 Työraportti 2-26 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiistä KR 2 ja KR6 vuonna 2 Virpi Karttunen Mia Mäntynen Elokuu 2 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN- HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Olkiluodon VLJ-Iuolan pohjavesinäytteiden tulokset vuosina 1997-1 998 oteluista näytteistä

Olkiluodon VLJ-Iuolan pohjavesinäytteiden tulokset vuosina 1997-1 998 oteluista näytteistä Työ r a p o r t t i 9 9-3 7 Olkiluodon VLJ-Iuolan pohjavesinäytteiden tulokset vuosina 997-998 oteluista näytteistä Jouko Helenius Toukokuu 999 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FI- HLSIKI, FILAD Tel. +358-9-228

Lisätiedot

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä KR9 ja KR 11 sekä Korvensuon altaasta vuonna 2001

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä KR9 ja KR 11 sekä Korvensuon altaasta vuonna 2001 Työraportti 22-9 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä KR9 ja KR sekä Korvensuon altaasta vuonna 2 Minna Rantanen Nina Paaso Mia Mäntynen Huhtikuu 22 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

C-14 vapautuminen loppusijoituksessa (HIILI-14) C-14 vapautuminen aktivoituneesta metallijätteestä loppusijoituksessa Kaija Ollila, VTT

C-14 vapautuminen loppusijoituksessa (HIILI-14) C-14 vapautuminen aktivoituneesta metallijätteestä loppusijoituksessa Kaija Ollila, VTT C-14 vapautuminen loppusijoituksessa (HIILI-14) C-14 vapautuminen aktivoituneesta metallijätteestä loppusijoituksessa Kaija Ollila, VTT C-14 pidättyminen kalsiittiin Jukka Lehto, HY Radiokemian laboratorio

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen 17.1.212 7.11.212 28.11.212 19.12.212 9.1.213 3.1.213 2.2.213 13.3.213 3.4.213 24.4.213 15.5.213 5.6.213 Laboratorion esimies Henna Mutanen 16.7.213 Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion viidennelle kurssille KE5. KESTO: 90 min MOTIVAATIO: Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAVOITE: Opiskelija pääsee titraamaan.

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi

TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi 20.11.201 1-4031 1 (4) Kirkkonummen kunta / Vesihuoltolaitos Lehtinen Maria PL 20 02401 KIRKKONUMMI Tilausnro 91197 (103/Meiko), saapunut 3.11.201, näytteet otettu 3.11.201 (11:30) Näytteenottaja: Luvyn

Lisätiedot

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Posivan pohjavesinäytteiden analyysitulosten virhetarkastelut

Posivan pohjavesinäytteiden analyysitulosten virhetarkastelut Työraportti 2000-34 Posivan pohjavesinäytteiden analyysitulosten virhetarkastelut Virpi Karttunen Elokuu 2000 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719

Lisätiedot

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Johdanto Kylmäojan itäisessä haarassa tehdyt automaattimittaukset ja näytteenotto kevättulvan

Lisätiedot

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa

Lisätiedot

SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila

SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila 1 SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI 20.5.2014 Heini Postila 2 SISÄLLYSLUETTELO Taustaa ja tavoite Tehtyjä tutkimuksia Äijönneva Saarineva Pohdinta Johtopäätöksiä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Happo-emästitraukset Määritelmä, titraus: Titraus on menetelmä, jossa tutkittavan liuoksen sisältämä ainemäärä määritetään lisäämällä siihen tarkkaan mitattu tilavuus titrausliuosta,

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus TASO-hankkeen loppuseminaari 11.11.2013 Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus Jarkko Akkanen Biologian laitos Joensuun kampus OSAHANKE Turvetuotannon

Lisätiedot

METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA

METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA John Derome ja Antti-Jussi Lindroos Latvusto Karike Metsikkösadanta Hiilidioksidi Humuskerros Maavesi MAAVEDEN HIILI KOKONAIS-HIILI (TC)

Lisätiedot

Ellinghamin diagrammit

Ellinghamin diagrammit Ellinghamin diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 1 - Luento 2 Tavoite Oppia tulkitsemaan (ja laatimaan) vapaaenergiapiirroksia eli Ellinghamdiagrammeja 1 Tasapainopiirrokset

Lisätiedot

Ilmasta kerättävien näytteiden otto Kirkonkylän koulu

Ilmasta kerättävien näytteiden otto Kirkonkylän koulu Ilmasta kerättävien näytteiden otto Kirkonkylän koulu Kohde: Pinta-ala: - Rakennusvuosi: Koulurakennus Rakennusala: - Käyttötarkoitus: Koulu... Tilavuus: - 66400 Laihia Kerrosluku: 3 Näytteenoton tilaaja:

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 13.5.2016 16-2916 #2 1 (3) Kotakylän Vesiosuuskunta Tirkkonen Erkki Piilianlahdentie 15 73600 KAAVI Tilausnro 204620 (4546/Jatkuva),

Lisätiedot

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä Accu-Chek Aviva -järjestelmän luotettavuus ja tarkkuus Johdanto Järjestelmän tarkkuus on vahvistettu ISO 15197:2003 -standardin mukaisesti. Ulkopuolinen diabetesklinikka toimitti diabeetikoilta otetut

Lisätiedot

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WRAISIO/R2), saapunut , näytteet otettu (13:30) Näytteenottaja: SaKo

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WRAISIO/R2), saapunut , näytteet otettu (13:30) Näytteenottaja: SaKo TESTAUSSELOSTE 1 (4) Raision kaupunki Ympäristövirasto Nallinkatu 2 21200 RAISIO Tilausnro 157803 (WRAISIO/R2), saapunut 15.7.2013, näytteet otettu 15.7.2013 (13:30) Näytteenottaja: SaKo NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

Taajuusmittauskilpailu Hertsien herruus 2008. Mittausraportti

Taajuusmittauskilpailu Hertsien herruus 2008. Mittausraportti Taajuusmittauskilpailu Hertsien herruus 2008 1. MITTAUSJÄRJESTELMÄ Mittausraportti Petri Kotilainen OH3MCK Mittausjärjestelmän lohkokaavio on kuvattu alla. Vastaanottoon käytettiin magneettisilmukkaantennia

Lisätiedot

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342 1 YHTEYSTIEDOT: AVOINNA: ma - pe klo 8.00-15.30 KÄYNTIOSOITE: POSTIOSOITE: INTERNETOSOITE: SÄHKÖPOSTIOSOITE: Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros Tiedepuisto 4, 28600 PORI www.pori.fi/porilab

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 29.5.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 29.5.2015 1 (3) Heinäveden kunta Tekninen lautakunta Kermanrannantie 7 79700 HEINÄVESI Tilausnro 188708 (4232/TALVE), saapunut 11.5.2015, näytteet otettu 11.5.2015 Näytteenottaja: Kuuva Kauko NÄYTTEET Lab.nro Näytteen

Lisätiedot

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Pasi ivlk Valkama, Emmi imäkinen, Anne Ojala, Ojl Heli HliVht Vahtera, Kirsti tilhti Lahti, Kari irantakokko, tkkk Harri Vasander, Eero Nikinmaa & Outi Wahlroos

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet 25.11.2016 Liikuntahalli Lippitie 2 91900 Liminka Tilaaja: Limingan kunta Iivarinpolku 6 91900 Liminka 1 (5) Sisällysluettelo Tilaaja... 2 Tilaus...

Lisätiedot

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio Röntgenfluoresenssi Röntgensäteilyllä irroitetaan näytteen atomien sisäkuorilta (yleensä K ja L kuorilta) elektroneja. Syntyneen vakanssin paikkaa

Lisätiedot

PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012. Mittausaika: 13.6. - 9.10.2011. Hattuvaara, Ilomantsi

PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012. Mittausaika: 13.6. - 9.10.2011. Hattuvaara, Ilomantsi Mittausraportti_1196 /2012/OP 1(10) Tilaaja: Endomines Oy Henna Mutanen Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010 666 7818 olli.parjala@symo.fi PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012 Mittausaika:

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Joni Virtanen Pietarsaari 2015 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 4 3.2 Pintavesien

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät.

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät. Pv: 19.3.2014 1/6 Talvivaara Sotkao Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkiuksen nii: Talvivaara, vedet, aaliskuu 2014, kierros I, Vuoksen suunta Näytteenottopv: 10.3.2014 Näyte saapui: 11.3.2014 Näytteenottaja:

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l Liite 1 (1/2) Mittausmenetelmät ja määritysrajat (1/2) Määritys Mittausmenetelmä Määritysraja Yksikkö ph, titraattori SFS 3021:1979 Kokonaistyppi vesistövedestä SFS-EN ISO 11905-1:1998 50 µg/l Kokonaisfosfori

Lisätiedot

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto

Lisätiedot

9500 FOTOMETRIN mittausohjeet

9500 FOTOMETRIN mittausohjeet 9500 FOTOMETRIN mittausohjeet Fotometrin ohjelmointinumero: Phot 7. KLOORI (DPD) Vapaan, sitoutuneen ja kokonaiskloorin analysointi vedestä. Fotometrinen menetelmä Automaattinen aallonmittaus Mittavälillä

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy

Lisätiedot

Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen

Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Markku Korhonen, Vesa Fisk Senfit Oy Perttu Laakkonen UPM-Kymmene Oyj Timo Melkas Metsäteho Oy Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen

Lisätiedot

Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT. Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari Lohja

Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT. Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari Lohja Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari 15.11.2010 Lohja Hankkeen historiaa Suunnittelu käynnistettiin jo 2008, maanrakennustöihin päästiin

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Jari Aromaa, Lotta Rintala Teknillinen korkeakoulu Materiaalitekniikan laitos 1. Taustaa, miksi kupari syöpyy ja kuinka

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

4 MITTAUSTEN SUORITUS. 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu

4 MITTAUSTEN SUORITUS. 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu 4 MITTAUSTEN SUORITUS 17 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu PFL DIFF -virtauseromittausmenetelmällä tehdyt virtausmittaukset suoritettiin elo- ja syyskuussa kairanrei issä SN-41, SUH-204, SUH-262, SUH-348,

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus TESTAUSSELOSTE 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 186282 (WVEHMAA/P1), saapunut 9.11.2015, näytteet otettu 9.11.2015 (08:15) Näytteenottaja: terv. tark. Konsta Kulmala

Lisätiedot

Työ 55, Säteilysuojelu

Työ 55, Säteilysuojelu Työ 55, Säteilysuojelu Ryhmä: 18 Pari: 1 Joas Alam Atti Tehiälä Selostukse laati: Joas Alam Mittaukset tehty: 7.4.000 Selostus jätetty: 1.5.000 1. Johdato Tutkimme työssämme kolmea eri säteilylajia:, ja

Lisätiedot

VUOTOTUTKIMUSRAPORTTI. Vuove-vuotovesitutkimus

VUOTOTUTKIMUSRAPORTTI. Vuove-vuotovesitutkimus VUOVE-INSINÖÖRIT OY Korvenojantie 44 05200 Rajamäki 050-5459972 E-mail timo.tammenlarva@kolumbus.fi VUOTOTUTKIMUSRAPORTTI Vuove-vuotovesitutkimus ESIMERKKIRAPORTTI 2015 Vuove-Insinöörit Oy 050 5459972

Lisätiedot

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet 23.6.2016 Liikuntahalli Lippitie 2 91900 Liminka Tilaaja: Limingan kunta Iivarinpolku 6 91900 Liminka 1 (5) Sisällysluettelo Tilaaja... 2 Tilaus...

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

Metallien biosaatavuus merkitys riskin arvioinnissa

Metallien biosaatavuus merkitys riskin arvioinnissa Metallien biosaatavuus merkitys riskin arvioinnissa Matti Leppänen, SYKE, Mutku-seminaari, 21.11.2013 Miten arvioida metallipitoisuuksien haitallisuutta? EU direktiivit (+ maakohtaisia ohjeita; USA, Can)

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

Biokemian menetelmät I kurssi, työselostukset, kevät 2016.

Biokemian menetelmät I kurssi, työselostukset, kevät 2016. Biokemian menetelmät I kurssi, työselostukset, kevät 2016. DEADLINET: työselostus tulostettuna paperille Työ 3: To 24.3.2016 klo 15:00 KE1132:n palautuspiste tai BMTK:n Työ 2: Pe 1.4.2016 klo 16:00 KE1132:n

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

SULFIDIEN AIHEUTTAMA KUPARIN JÄNNITYSKORROOSIO

SULFIDIEN AIHEUTTAMA KUPARIN JÄNNITYSKORROOSIO SULFIDIEN AIHEUTTAMA KUPARIN JÄNNITYSKORROOSIO Timo Saario VTT Temaattinen KYT-seminaari 29.04.2010 1 TAUSTAA - 1 Japanilainen tutkimusryhmä raportoi vuonna 2007 että CuOFP on altis sulfidien aiheuttamalle

Lisätiedot

Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät

Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät 25.1.2017 Jouni Punkki, Betoniviidakko Oy Esityksen sisältöä Esitellään kaksi Liikenneviraston Betoniviidakko Oy:llä teettämää

Lisätiedot

Käyttöoppaasi. HUSQVARNA QC325H http://fi.yourpdfguides.com/dref/834840

Käyttöoppaasi. HUSQVARNA QC325H http://fi.yourpdfguides.com/dref/834840 Voit lukea suosituksia käyttäjän oppaista, teknisistä ohjeista tai asennusohjeista tuotteelle. Löydät kysymyksiisi vastaukset käyttöoppaasta ( tiedot, ohjearvot, turvallisuusohjeet, koko, lisävarusteet

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turvemaille Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila Mitä humusaineet ovat? Liuenneen eloperäisen (orgaanisen) aineksen eli humuksen värillinen

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot