Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR1, HH-KR4, HH-KR5 ja HH-KR6 vuonna 1998

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR1, HH-KR4, HH-KR5 ja HH-KR6 vuonna 1998"

Transkriptio

1 Työ raportti Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR, HH-KR4, HH-KR5 ja HH-KR6 vuonna 998 Eliisa Hatanpää Outi Salonen Virpi Kart:t:unen Minna Rantanen Toukokuu 999 POSIVA OY Mikonkatu 5 A. FIN- HELSINKI. FINLAND Tel Fax

2 Työ raportti Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR, HH-KR4, HH-KR5 ja HH-KR6 vuonna 998 Eliisa Hatanpää Outi Salonen Virpi Karttunen Minna Rantanen Toukokuu 999

3 (2 Fortum Raportti () Ympäristö ja kemia Eliisa Hatanpää TECH-36 Jakelu: Posiva Oy Tarkastaja, pvm 9 \.---.:. Korvaa Avainsanat paikkatutkimukset, pohjavesi, sadevesi, näytteenotto, analysointi POHJAVESINÄYTTEIDEN OTTO LOVIISAN HÄSTHOLMENIN KAIRANREI'ISTÄ HH KR, HH-KR4, HH-KR5 JA HH-KR6 VUONNA 998 Eliisa Hatanpää, Outi Salonen (Fintact Oy), Virpi Karttunen, Minna Rantanen Fortum Power and Heat Oy, Teknologiakeskus Rajatorpantie 8, Vantaa, PL 2, 48 Fortum Puhelin 45 Faksi (9) , Kotipaikka Helsinki krnro Ly 96-2

4 Työraportti 99-4 Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR, HH-KR4, HH-KR5 ja HH-KR6 vuonna 998 Eliisa Hatanpää Fortum Povver and Heat Oy Teknologiakeskus Outi Salonen Fintact Oy Virpi Karttunen, Minna Rantanen Fortum Povver and Heat Oy Teknologiakeskus Toukokuu 999 Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

5 POHJA VESINÄYTTEIDEN OTTO LOVIISAN HÄSTHOLMENIN KAIRANREI'ISTÄ HH-KRl, HH-KR4, HH-KRS JA HH-KR6 VUONNA998 TIIVISTELMÄ Hästholmenin tutkimusalueelia kerättiin vuoden 998 aikana yksitoista vesinäytettä syvistä kairanrei'istä sekä yksi sadevesinäyte. Näytteiden avulla on tarkoitus tuottaa aineistoa alueellisen hydrogeokemian karakterisoinnin, geokemian mallinnuksen ja turvallisuusanalyysin tarpeisiin. Kaikki näytteet (sadevettä lukuunottamatta) otettiin avoimista kairanrei'istä HH-KR, HH-KR4, HH-KR5 ja HH-KR6 PA VEnäytteenotto laitteisto lla. Tässä raportissa esitetään vesinäytteiden otto ja analyysitulokset kairanrei'istä HH-KR ( m), HH-KR4 (22-22 m, m, m ja m), HH-KR5 (5-56 m, m, mja m)ja HH-KR6 (62-67 mja m). Avainsanat paikkatutkimukset, pohjavesi, sadevesi, näytteenotto, analysointi

6 GROUNDW ATER SAMPLING FROM DEEP BOREHOLES HH-KRl, HH-KR4, HH-KRS AND HH-KR6 AT HÄSTHOLMEN, LOVIISA IN 998 ABSTRACT In 998 groundwater was sampled at Hästholmen from deep boreholes HH-KR, HH-KR4, HH-KR5 and HH-KR6. One rainwater sample was also collected. The aim of groundwater sampling is to produce input data for hydrogeochemical characterisation, geochemical modelling and performance assessment. Eleven groundwater samples were taken from open boreholes with the P A VE sampler. This study presents the groundwater sampling methods and the results of laboratory analyses of the groundwater samples from deep boreholes HH-KR ( m), HH-KR4 (22-22 m, m, m and m), HH-KR5 (5-56 m, m, m and m) and HH-KR6 (62-67 m and m) taken at Hästholmen in 998. Keywords: site investigations, groundwater, rainwater, sampling, analysis

7 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä Abstract YLEISTÄ 2 VESINÄYTTEIDEN OTTO 2. Tutkimussyvyydet ja pumppausajat 2.2 Näytteenottomenetelmä ja kenttämittausten tulokset 2.3 Analysoitavat parametrit ja käsittely ennen analysointia 2.4 Sadevesinäyte 3 NÄYTTEIDEN EDUSTAVUUS 3. Kenttämittaukset ja uraniinipitoisuus 3.. HH-KR:n näytteenoton edustavuus 3..2 HH-KR4:n näytteenottojen edustavuus 3..3 HH-KR5:n näytteenottojen edustavuus 3..4 HH-KR6:n näytteenottojen edustavuus 3.2 Laboratorio- ja kenttälaboratorioanalyysit 4 ANALYYSITULOKSET 4. Fysikaalis-kemialliset ominaisuudet 4.2 Isotoopit ja kaasut 4.3 Sadevesinäyte 6 VIITTEET LIITE. KENTTÄMITTAUSKUVAT 33 LIITE 2. TUTKITUT SUUREET, ANALYYSIMENETELMÄT JA LABORATORIOT LIITE 3. ANALYYSITULOKSET 7 LIITE 4. REFERENSSIVEDEN ANALYYSITULOKSET 7 LIITE 5. LABMASTER-TULOSTEET 2 LIITE 6. ALKALITEETTIMÄÄRITYS GRAN'IN MENETELMÄLLÄ, MUISTIO 89

8 2

9 3 YLEISTÄ Käytetyn ydinpolttoaineen yksityiskohtaisten paikkatutkimusten rungoksi vuosille on laadittu Posiva Oy:n tutkimusohjelma, jota toteuttaa P-2-PARVI-projekti. Ohjelmassa on kuvattu mm. tutkimusten sisällölliset painopistealueet sekä tutkimusten pääpiirteet. Em. ohjelman lisäksi jokaiselle tutkimusalueelle on laadittu paikkakohtainen tutkimusohjelma, johon sisältyy mm. kunkin alueen pohjavesikemian tutkimuksia. P-2-ohjelman PARVI-projektin pohjavesikemian tutkimusohjelmalla on useita tavoitteita, mm: pohjaveteen liuenneiden kaasujen ja mikrobien tutkiminen paineeilisten vesinäytteiden avulla muuttujien alueellisten ääriarvojen ("end members") ja syvien pohjavesien kemiallisten ominaisuuksien tutkiminen redox-kemian selvittäminen ja hydrogeokemian alueellinen karakterisointi. tuotettavien lähtötietojen saaminen geokemian mallinnuksen, turvallisuusanalyysien ja liukoisuustutkimusten tarpeisiin. Hästholmenin tutkimusten tavoitteena on erityisesti syvän, yli 2 metrin syvyydessä, esiintyvän pohjaveden karakterisoiminen. Tässä raportissa esitetään vuoden 998 vesinäytteiden otto ja analyysitulokset Hästholmenin kairamei'istä HH-KR, HH-KR4, HH-KR5 ja HH-KR6 (Posivan tilaus 9699/98/MVS). Tähän raporttiin Outi Salonen (Fintact Oy) on kirjoittanut luvut 2., 2.2 ja 3. sekä liitteen, Eliisa Hatanpää luvut 3.2 ja 4 ja Minna Rantanen luvun 2.3. Virpi Karttunen on laatinut liitteet 2, 4 ja 6.

10 5 2 VESINÄYTTEIDEN OTTO 2. Tutkimussyvyydet ja pumppausajat Vuonna 998 Hästholmenissa suoritettiin pohjaveil)äytteenottoja kairanrei'istä HH KR, HH-KR4, HH-KR5 ja HH-KR6 (kuva ). Kairanreiät HH-KR(reikäpituus 2,3 m) ja HH-KR4 (reikäpituus,99 m) on kairattu vuonna 997 ja HH-KR5 (reikäpituus,54 m)ja HH-KR6 (reikäpituus 7,9 m) vuonna 998. Hästholmenin vesinäytteenottojen tutkimuskohdat, -syvyydet, pumppausajankohdat, pumpatun veden määrät, vaihtuvuudet ja näytteenottoajat on esitetty taulukossa. Taulukossa esitetty pumppausaika on kokonaispumppausaika, johon sisältyy myös vesinäytteenotto. Viimeisenä pumppauspatvana on kerätty P A VB-laitteiston (Ruotsalainen et al. 996) paineastianäytteet liuenneita kaasuja ja mikrobeja varten ja laitteisto on nostettu ylös kairanreiästä. Kairanreiän veden vaihtuvuuskertojen laskennassa on esipumpatun vesimäärän jakajana käytetty ko. tulppavälin ja vesinäytteenottoletkun yhteistilavuutta... -':. :..l.. fl. Hudöfjärden.,. '.-, ) ' V tah n, en Kuva. Hästholmenin kairanreikien sijainti.

11 6 Taulukko. Hästholmenin vuoden 998 vesinäytteenottokohdat, pumppausajat ja esipumpattu vesimäärä ennen näytteenottoa. Tutkimussyvyys tarkoittaa kairauspituutta - tasona maanpinta. Tutkimusalue- Tutkimus- Pumppausaika Vesi näytteen- Esipum- Vaihtuvuus Koko pumpattu kairanreikä syvyys (m) otto pattu (krt) vesimäärä () vesi määrä () HH-KR HH-KR HH-KR HH-KR HH-KR HH-KR HH-KR HH-KR HH-KR HH-KR HH-KR HH-KR HH-KR5:n ( m) pumppaus keskeytettiin huonon tuoton takia ja laitteisto nostettiin varakohteeseen (HH-KR5, m). 2.2 Näytteenottomenetelmä ja kenttämittausten tulokset Kaikki Hästholmenin vuoden 998 pohjavesinäytteenotat suoritettiin PA VE-laitteistolla (Ruotsalainen et al. 996). P A VB-laitteisto sisältää kairanreiässä kalvopumpun, paineastiat ja paineelia pullistettavat kumitulpat. Maanpinnalla laitteistoon kuuluvat läpivirtauskennosto elektrodeineen sekä pumppauksen ohjausyksikkö. Paineastioiden tarkastukset, paineistukset ja steriloinnit suoritettiin Raumalla Lapela Oy:ssä. Pasivan kenttähenkilöt hoitivat laitteistojen asennukset kairanrei'illä Lapelan asiantuntijan avustuksella ja tarkastivat päivittäisen pumppauksen toimivuuden. Koko pumppauksen ajan pohjaveden kemiallista laatua seurattiin kairanreiälle asennetun läpivirtauskennoston elektrodien avulla. Elektrodien mittaustuloksien tasaannuttuaja uraniinipitoisuuden tarkastuksen jälkeen käynnistettiin vesinäytteenotto kenttälaboratoriossa suoritettavia ja muihin laboratorioihin lähetettäviä analyysejä varten. Näyte otettiin aina suoraan vesinäyteletkusta ennen läpivirtauskennostoa. Vesinäytteenoton jälkeen kenttähenkilökunta aukaisi PA VE-venttiilin, jolloin pohjavesi virtasi paineastioiden kautta ja paineeilinen vesinäyte kerättiin. Elektrodien läpivirtauskennosto on asennettuna tiiviiseen kaappiin, jota huuhdellaan koko pumppauksen ajan N 2 -kaasulla happikontaminaation ehkäisemiseksi. Läpivirtauskennoston elektrodit mittasivat liuenneen hapen pitoisuutta, ph:ta, redox-potentiaalia ja sähkönjohtokykyä. Elektrodit kalibroitiin (Ruotsalainen et al. 998) aina uuden pumppauksen käynnistyessä ja tarvittaessa pumppauksen aikana. Kalibroinnin yhteydessä elektrodien ja läpivirtauskennoston kunto tarkistettiin ja elektrodit vaihdettiin tarvittaessa uusiin. Sähkönjohtavuuden kalibroinnissa siirryttiin lokakuussa 998 käyttämään

12 7 kaupallisia valmiita standardeja itse valmistettujen sijaan. Redox-elektrodin kalibroinnissa käytetyn Mettler Toledo-merkkisen liuoksen (254m V, 25 C) tilalle valittiin Reagecon-merkkinen standardi (24m V, 25 C) syyskuussa 998. Syksyllä 998 valmistui Posivan uusi kenttämittauslaitteisto, jota koekäytettiin rinnakkain vanhan kennoston kanssa kairanreikien HH-KR5 ( m) ja HH-KR6 (62-67 m ja m) pumppauksissa. Pohjavesi jaettiin kairanreiän vesipinnan alapuolelle asennetun T-haaran avulla kahteen vesiletkuun ja edelleen kahteen kennostoon. Uuden kenttämittauslaitteiston elektrodien valinnoissa kiinnitettiiin huomiota niiden soveltuvuuteen suolaisten pohjavesien mittaukseen (Mäntynen, 999) ja läpivirtauskennoston rakenteeseen (Mäntynen & Tompuri, 999). Uuden kennoston etu on mm. se, ettei läpivirtauskennostokaapin ovea tarvitse avata näytteenoton aikana. Kokonaan uuden kenttämittauslaitteiston käyttöön siirryttiin kairanreiän HH-KR5 (5-56 m, m, m ja m) pumppauksissa. Uuden ja vanhan kennoston mittaustuloksissa oli selvä tasoero ph-, Eh- ja sähkönjohtavuustuloksissa. Taulukossa 2 on esitetty Hästholmenin vesinäytteenottoihin liittyvät elektrodien kalibroinnit sekä huomiot ja toimenpiteet pumppauksien aikana. Pumppauksien aikaiset tarkemmat huomiot on esitetty tallenteiden graafisten kuvaajien yhteydessä liitteessä. Elektrodien mittaustulokset tallentuvat automaattisesti Metrosonics-tiedonkeräimiin, joista toinen on 2-kanavainen ja toinen 4-kanavainen ja lisäksi tulokset merkitään päivittäin muistiin manuaalisesti. Elektrodien manuaaliset ja tiedonkeräimiin tallentuneet mittaustulokset on esitetty graafisina kuvaajina liitteessä. Mittaustuloksien lisäksi liitteessä on kairanreiän pumppausjakson tuoton kuvaajat. Metrosonics-tiedonkeräinten ongelmana on kuitenkin ollut liian pieni muistikapasiteetti ja pattereiden nopea kuluminen. Pattereiden vaihdon yhteydessä tiedonkeräimet ovat saattaneet kadottaa edelliset taliennetiedot ja samalla niiden ohjelmointi on voinut palata alkuasetuksiin. Uudessa kenttämittauslaitteistossa on käytössä 2-kanavainen Flukemerkkinen tiedonkeräin. 2.3 Analysoitavat parametrit ja käsittely ennen analysointia Vesinäytteistä analysoitiin kentällä ph, sähkönjohtokyky, atkaliteetti (m- ja p-luku), asiditeetti ( -p -luku), sulfidi, ferrorauta (Fe2+), kokonaisrauta (Fekok), ammonium, sulfaatti, kloridi, fluoridi ja bromidi. Parametrien määritysmenetelmät on kuvattu liitteessä 2 sekä Posivan kenttätyöohjeessa (Ruotsalainen et al. 998). Osa pohjavesinäytteistä kestävöitiin näytteenoton yhteydessä Posivan kenttätyöohjeen mukaisesti taulukossa 3 esitetyllä tavalla. Näyteastiaina käytettiin polyeteenipulloja, seerumiputkia, hioskorkillisia ja Pyrex-lasipulloja sekä lasiampulleja. Osa näytteistä suodatettiin typpikaapissa ohjeen mukaan,45 J.!m kalvosuodattimen läpi. HH-KR :n näyte suodatettiin suoraan kairanreiällä on-line-suodatuksena.

13 Taulukko 2. Läpivirtauskennoston elektrodien kalibroinnit ja muut pumppauksien aikaiset huomiot. Tutkimusaluekairanreikä Kalibroinnit Toimenpiteet ja huomiot pumppauksen aikana. ( tutkimussyvyys [m)) HH-KR ( ) & Ukkonen rikkoi sähkönjohtokyky-ja ph-vahvistimet sekä tyhjensi 2 :nja lämpötilan Metrosonicsin Säh- (redox:in kökaappi ja läpivirtauskennosto siirrettiin 5 vuorokautta tarkistus ja ennen P AV En laukaisua korjattavaksi. hapen nollapisteen korjaus) HH-KR4 (22-22) Pumppauksen alussa vaihdettiin uusi laturi ja hapen nollapistettä korjattiin. Metrosonicsit karlottivat taliennetiedot pumppauksen lopussa suoritetun patterin vaihdon yhteydessä. HH-KR4 (42-47) Laturivian takia pumppaus oli pysähtynyt monta kertaa. Metrosonicsit tyhjennettiin vahingossa ennen tuloksien siirtoa tietokoneelle. HH-KR4 ( ) Pumppauksen alussa läpivirtauskennoston kiertovesipumppu vaihdettiin. Happimittari lainattiin vesinäytteenoton jälkeen uuden kennoston kehitystöihin. HH-KR4 (882-89) (ei Laitteiston laskun yhteydessä lisättiin ylimääräinen takaishapen kuventtiili vesinäyteletkuun kairanreiän vesipinnan alanollapiste- puolelle. Typen kulutus oli suuri johtuen kalvopumpun kalibrointia) suuresta työ_p_aineesta. HH-KR5 (5-56) Kenttämittaukset suoritettiin uudella kennostolla. HH-KR5 ( ) , Kenttämittaukset suoritettiin uudella kennostolla redox-elektrodi huollettu HH-KR5 ( ) Veden vähyyden takia pumppaus keskeytettiin ja laitteisto nostettiin syvyyteen m. HH-KR5 (59-595) Pumppauksen alussa oli ongelmia vanhan kennoston paineenalennusventtiilin kanssa ja loppupumppaus suoritettiin uuden kennoston pumppausyksiköllä. Laitteistoa Iaskettiin pumppauksen alussa kaksi metriä veden vähyyden takia; epäilynä oli vaijerivenymästä johtuva mittavirhe. Uuden kennoston phja redox-elektrodeissa ongelmia koko pumppauksen ajan. Vanhan kennoston typetyksessä oli ongelmia. HH-KR5 (75-755) Kenttämittaukset suoritettiin uudella kennostolla. phelektrodin täyttöliuos väheni nopeasti koko pumppauksen ajan. HH-KR6 (62-67) Kenttämittaukset suoritettiin rinnakkain vanhalla ja uudet- Ia kennostolla. Mittauksissa tasoero. Tulppien tiiveydessä oli ongelmia. HH-KR6 (34-346) Kenttämittaukset suoritettiin rinnakkain vanhalla ja uudet- Ia kennostolla. Mittauksissa tasoero. ph-mittauksissa ongelmia.

14 9 Taulukko 3. Kairanreikien vesinäytteiden analysoidut parametrit, näytemäärät ja näytteenottoon liittyvät muut toimenpiteet (x = suodatettu,- =ei suodatettu). Analyysit Näytemäärä () ja astia.. Suod.,45 m Muut toimenkenttälaboratoriossa piteet ph, atkaliteetti ja asiditeetti x,5 Pyrex-lasipullo X On-line suodatus (Ruotsalainen et al. 998) sähkönjohtokyky X, PE - sz- 3 x, Winkler-lasipullo -,5 ml M Zn(Ac) 2 +,5 ml MNaOH Fe 2 +, Fe kok 6 X, lasinen mittapullo, X Fe 2 + kestävöity happopesty Nz-kaapissa 8 ml ferroziinipuskuriliuosta/ ml näytettä anionit*{ic, titraattori ja poten- X,25 PE X tiometri) NH4+ 2 X, PE - Analyysit laboratoriossa Näytemäärä () ja astia ph, Si 2 X,5 PE X sähkönjohtokyky, tiheys 2 X,5 PE - sl 3 x, Winkler-lasipullo -,5 ml M Zn(Ac) 2 +,5 ml MNaOH DIC+DOC 2 X,5 lasiampulli (Nz- X huuhdeltu) uraniini x,25 PE, happopesty - Näyte suojataan alumiinifoliolla kairanreiällä metallit, AAS** x,2 PE, happopesty X ml väk. HN 3 Li, Rb, Sr, Cs x,5 PE, happopesty X ml väk. HN 3 P4, Pkok. X,5 PE X 5 ml4 M HzS4 Bkok x,25 PE, happopesty X Nkok X,25 PE X Skok X, PE X x, Pyrex-lasipullo X H-2, -8 2 x, lasinen seerumiputki - H-3 2 x tumma lasipullo - Rn-222 x, ml tuikeliuoslasipullo - Cl-37 min. 5 mg Cl X PE, happopesty Ukok, U-234/U x PE, happopesty X 5 ml väk. HCI, suod.kalvot talteen Sr-87 /Sr-86 2 x,5 PE, happopesty - 5 ml väk. HN 3 C-3/C-4 (DIC) 2 x,5 ja 2 X, Pyrex- X lasipullo, happopesty

15 S-34(S 4 )+-8(S 4 ) mg HDPE, happopesty kiinteä Zn(Ac ) 2 Ohje muutettu elokuun lopussa, aiemmin lis. 4 tl Zn( Ac )z/ HzO. (Ruotsalainen et al. 994) * Anionit: IC = Ionikromatografi: sulfaatti ja bromidi; Titraattori: kloridi; Potentiometri: fluoridi. ** AAS = Atomiabsorptiospektrometri: Al, Mn, Fe(kok), Ca, Mg, Na, K. 2.4 Sadevesinäyte Hästholmenilta kerättiin vuonna 998 yksi sadevesinäyte. Sadevesinäyte otettiin Posivan työohjeen (TYÖ--8/98) mukaisesti. Näyte otettiin tiistaina 8.8. Keruu tapahtui muovikalvolle klo Keruupaikka sijaitsee tavaran vastaanottohallien takana Hästholmenin saaren itänurkassa olevalla aukealla (samasta paikasta on aikaisemminkin kerätty sadevettä). Sadekuuro oli melko runsas. Keruupaikalta vesi siirrettiin muovikaivoita puhtaaseen ämpäriin ja kuljetettiin laboratorioon, jossa näyte puuotettiin ohjeen edellyttämällä tavalla. Vesinäytteen keruun suorittivat Erkki Lindström ja Johanna Hansen ja pakkaamisen suoritti Johanna Hansen. Keräyspäivänä vuorokauden keskimääräinen lämpötila oli 5,3 C. Tuulen suunta oli luoteesta kaakkoon. Vuorokauden keskimääräinen kosteusprosentti oli 34,5 %ja sadanta 4,6 ml/vrk. Sadevedestä analysoitiin isotoopit 3 H, 2 H ja 8.

16 3 NÄYTTEIDEN EDUSTAVUUS 3. Kenttämittaukset ja uraniinipitoisuus Vesinäytteenotolle sopiva ajankohta päätettiin kenttittausten ja uraniinipitoisuuksien perusteella. Joidenkin vesinäytteenottojen kenttämittmisparametrit eivät ehtineet tasoittua ennen näytteiden keräystä ja parametrien muuttumista saattoi tapahtua vielä vesinäytteenoton jälkeen ennen PAVE-venttiilin laukaisua. Liitteessä 3 on esitetty läpivirtauskennoston (C), kenttälaboratorion (F) ja laboratorion tulokset (L). Kaikkien läpivirtauskennoston parametrien tuloksissa on eroja kenttälaboratorion ja laboratorion tuloksiin verrattuna. Syynä eroihinjohtokyky-ja ph-mittauksissa voidaan pitää läpivirtauskennossa vesifaasista evakuoituneita kaasukuplia. Kenttälaboratorion ja Fortumin laboratorion ph-mittauksiin vaikuttavat myös hiilidioksiditasapainon muutokset ilmakehän hiilidioksidin liuetessa näytteeseen tai poistuessa näytteestä sekä muutokset näytteenoton, kuljetuksen tai laboratorioanalyysin aikana. Läpivirtauskennoston Eh-mittaukset kärsivät elektrodin hitaasta reagoimisesta ja siten kenttämittauksista Eh:n tulokset tasoittuivat aina hitaammin kuin muut parametrit. Erityisesti HH-KR4:n Eh-tulokset ennen pohjavesinäytteenottoa ovat olleet positiivisia ja tasoittuminen on ollut hidasta. Tutkimusreiän kairauksen aikana reiän ja kairausterien huuhteluun käytettävään veteen lisätään merkkiaineeksi uraniinia (Na-fluoresiini). Pumpatun pohjavesinäytteen uraniinipitoisuus tarkistetaan ennen vesinäytteenottoa, jottei analysoitava pohjavesi olisi huuhteluvettä. Uraniinipitoisuuden pohjavesinäytteessä tulisi olla korkeintaan 2 %. Taulukossa 4 on koottuna läpivirtauskennoston mittaustulokset hetkeä ennen vesinäytteenottoa. Läpivirtauskennoston tulokset ovat yksittäisiä mittaustuloksia, jotka eivät kuvaa koko mittausjakson tuloksia. Taulukon mittaustuloksista osa on otettu uudesta, vuonna 998 rakennetusta läpivirtauskennostosta. Taulukossa on myös laboratoriossa fluorimetrisesti määritetyt uraniinipitoisuudet. Uraniininäyte on otettu yleensä vesinäytteenottoa edeltävällä viikolla. 3.. HH-KRl:n näytteenoton edustavuus Hästholmenin KR :n m näytteen otossa ei käytetty kalvopumppua vaan pohjavesi nousi hydrostaattisella paineelia ylös kennostoon. Kenttämittausten seuranta ja vesinäytteenotto tapahtuivat Hästholmenin VLJ-luolan ajotunnelista noin 33 metrin syvyydellä olevassa lastauspaikassa, jossa kairattu reikä lävisti tunnelin. Pohjaveden victausta pienennettiin näyteletkua puristamalla, jotteivät elektrodit häiriintyisi liian suuresta virtauksesta. Kenttämittausarvoista ph, Eh ja liuennut happi olivat tasoittuneet ennen näytteenottoa, mutta Eh oli huomattavan positiivinen ( m V). Positiivinen Ehtulos viittaa redox-elektrodin häiriöihin. Ukkonen rikkoi kolme päivää ennen näytteenottoa ph- ja sähkönjohtokykyvahvistimet sekä liuenneen hapen ja lämpötilan Metrosonicsin. Metrosonicsin tallentama sähkönjohtavuustulos muuttui päivää ennen ukkosvauriota likimain tasaantuneesta arvosta 45 ms/m 43 ms/m:iin. Muutos johtui todennäköisesti patterin vaihdosta Metrosonicsiin.

17 2 Taulukko 4. Läpivirtauskennoston mittaustulokset ja uraniinipitoisuudet ennen Hästholmenin vesinäytteenottoja. HH-KR :n ph ja sähkönjohtavuustulokset puuttuvat vahvistimien rikkoutumisen vuoksi. Suluissa olevat lukemat ovat vanhasta kennostosta, muut uudesta (Mäntynen & Tompuri 999). Tutkimusalue- ph Oz Eh Sähkönjoh- Lämpö- Uraniini Huuhtelukairanreikä (mg/) (mv) tavuus tila (Jtg/) vesijää mä ( tutkimussyvyys (ms/m) ec) (o/o) rmn HH-KR ( ) - (-,3) (95) - (7) < <,2 HH-KR4 (22-22) (7,9) (-,6) (4) (26) (8),2 HH-KR4 (42-47) (8,) (-,3) (3) (82) (8) 7 3,4 HH-KR4 ( ) (7,8) (-,) (2) (26) (2),2 HH-KR4 (882-89) (7,4) (,4) (9) (394) (8) < <,2 HH-KR5 (5-56) 7,9, < <,2 HH-KR5 ( ) 7,8 -, < <,2 HH-KR5 (59-595) (7,4) -,5(,4*) (5) 46 (96) (4*) 28 5,6 HH-KR5 (75-755) 7,4 -, ,4 HH-KR6 (62-67) 7,9 (7,8) -,2 (-,8) -88(-6) 867 (786) 6 (5),2 HH-KR6 (34-346) 7,6 (7,) -,2 (-, 2) -34 (427) 28 (6) 2 (5) 34 6,8 * manuaalisista tallenteista HH-KR4:n näytteenottojen edustavuus HH-KR4:n (22-22 m) esipumppauksen aikana ph, liuennut happi ja sähkönjohtavuus tasoittuivat. Vuorokauden ajankohdan mukaan vaihtelevan lämpötilan vaikutus on havaittavissa ainakin läpivirtauskennoston ph-tuloksessa. Aamulla otetut phmittaustulokset ovat hiukan korkeampia kuin iltapäivällä otetut, vaihtelu oli välillä 7,88-7,82. Happimittarin nollapistettä tarkistettiin uudelleen pumppauksen alussa. Eh-mittaus oli ennen vesinäytteenottoa edelleen laskeva ja lukema oli positiivinen. Eh-elektrodin hitautta tässä pumppauksessa kuvaa kuuden vuorokauden aikana tapahtunut lukeman lasku, 33 m V. HH-KR4:n (42-47 m) näytteenoton esipumppausaika oli lyhyt, 6 päivää, ja pohjaveden vaihtuvuus oli 7-kertainen. Pumppauksen aikana oli sähköongelmia laturin ja redox-elektrodin kanssa, joten läpivirtauskennoston mittaustuloksissa näkyy lukemien epävakaus. Eh:n mittaus oli selkeästi positiivinen ja lukema oli vielä laskemassa ennen vesinäytteenottoa. Happipitoisuus oli saavuttanut ppb-tason ja sähkönjohtavuus oli tasoittunut ennen näytteenottoa. ph-lukema vaihteli ennen vesinäytteenottoa välillä 7,85-8,2. HH-KR4:n tutkimussyvyyttä ( m) esipumpattiin 2 vuorokautta ennen pohjavesinäytteenottoa ja kenttämittaustulokset ehtivät tasaantua hyvin. Liuennut happi saavutti ppb-tason neljä vuorokautta ennen vesinäytteenottoa ja johtokyky tasaantui lukemaan 25 ms/m. ph-lukema vaihteli välillä 7,75-7,95. Eh-tulos oli myös vakaa, jääden kuitenkin alle 3 mv:iin. Pumppauksen HH-KR4 ( m) tuoton keskiarvo oli 2,3 /h. Tutkimuskohteen syvyyden vuoksi kalvopumpulle ohjattiin suuri typpipaine. Typen loppuminen aiheutti

18 3 poikkeamia kenttämittausarvoihin ja etenkin redox-elektrodin lukema laski hitaasti pysähdyksien jälkeen. Esipumppaus kesti 2 vuorokautta, jonka aikana kenttämittausarvot ehtivät tasoittua. Eh jäi kuitenkin positiiviseksi HH-KRS:n näytteenottojen edustavuus... HH-KR5:n (5-56 m) näytteen esipumppaus kesti seitsemän vuorokautta Ja läpivirtauskennoston mittaustulokset tasaantuivat hyvin ennen vesinäytteenottoa. HH-KR5:n ( m) läpivirtauskennoston nittaustulokset tasaantuivat ennen vesinäytteenottoa Eh:ta lukuunottamatta. Eh oli negatiivinen ennen näytteenottoa, jonka yhteydessä elektrodi huollettiin. Eh laski edelleen näytteenoton aikana ja sen jälkeen ennen P A VE-venttiilin aukaisua aina tulokseen -46 m V asti. Happielektrodi saavutti nopeasti nollapisteensä. HH-KR5:n ( m) pumppauksen tuotto oli keskimäärin 7, /h. Pohjavesi johdettiin kairanreiän T-haaran avulla vanhaan ja uuteen kennostoon. Uudessa kennostossa oli ongelmia ph- ja redox-elektrodien kanssa (Mäntynen & Tompuri 999). Vanhan kennoston tuloksista ph, liuennut happi ja Eh tasaantuivat ennen näytteenottoa. Sähkönjohtavuus oli noususuuntainen ennen ja jälkeen näytteenoton. Uuden ja vanhan kennoston tuloksista erosivat merkittävästi Eh- ja sähkönjohtavuusmittaukset. Vanhan kennoston Eh-tulos ei laskenut negatiiviselle puolelle vanhalla elektrodilla (Yokogawa SM29-PT9) koko pumppauksen aikana, mutta uudella elektrodilla (Orion Pt-9778) tulos uudessa kennostossa oli alle - m V neljä päivää ennen näytteenottoa. Läpivirtauskennoston mittaustulokset tasaantuivat hyvin ennen HH-KR5 ( m) vesinäytteenottoa. Liuenneen hapen nollapiste oli asetettu liian alas, minkä johdosta mittaustulokset olivat negatiivisia. ph-elektrodi kulutti paljon täyttöliuosta ja sitä lisättiin neljän päivän välein. Jos täyttöliuos väheni huomattavasti, se näkyi mittauksen tason nousuna. Redox-elektrodin lukema laski pumppauksen alussa kahdessa päivässä Eh-tuloksesta 5 m V tulokseen - m V :a, jonka jälkeen lasku oli hitaampaa; tulos ennen näytteenottoa oli -22 mv:a HH-KR6:n näytteenottojen edustavuus Näytettä HH-KR6 (62-67 m) esipumpattiin vuorokautta. Liuennut happi saavutti ppb tason nopeasti pumppauksen alussa. Eh, ph ja sähkönjohtavuus olivat koko esipumppauksen ajan laskusuuntaisia eivätkä stabiloituneet ennen vesinäytteenottoa. Vanhan ja uuden kenttämittauslaitteiston tuloksien välillä oli selvä tasoero. Näytteenotto suoritettiin vanhan kennoston näytteenottolinjan kautta. HH-KR6:n ( m) näytteen pumppauksessa olivat uusi ja vanha kenttämittauslaitteisto rinnakkain. Uuden kennoston ph-elektrodin maadoituksessa oli ongelmia, mutta sen tasaantunut mittaustulos oli kuitenkin lähempänä Loviisan voimalaitoksen laboratoriossa mitattua ph:ta kuin vanhan kennoston ph. Molempien kennostojen mittaukset ehtivät tasaantua ennen vesinäytteenottoa. Sähkönjohtavuudessa oli kennostojen mittauksien välillä eroa 5 ms/m (vanhan kennoston tulos noin

19 4 ms/mja uuden kennoston tulos noin 25 ms/m). Vanhalla kennostolla mitattu Eh-arvo ei ollut negatiivinen ennen vesinäytteenottoa, mutta uudella kennostolla mitattu Eh-arvo oli alle -3 mv. Pohjavesinäytteenotto suoritettiin uuden kennoston näytteenottolinjan kautta. 3.2 Laboratorio- ja kenttälaboratorioanalyysit Hästholmenin pohjavesien analyysitulosten edustavuustarkastelussa on keskitytty lähinnä S4-, Cl-, HC 3 - ja Fe-tulosten luotettavuuden arviointiin. Kationeista analysoitiin kentällä raudan lisäksi ainoastaan NH4, muut kationit analysoitiin laboratoriossa ja niiden edustavuustarkastelu on esitetty luvussa 4.. Anionit Pohjavesinäytteiden sulfaatti- ja suuidipitoisuudet määritettiin kenttälaboratoriossa. Jos näytteen suuidipitoisuus kentällä oli yli määritysrajan (, mg/), suuidipitoisuus analysoitiin myös laboratoriossa. Kokonaisrikkipitoisuudet määritettiiin laboratoriossa (vetyperoksidi-hapetus + S4:n määritys IC:llä) ja tuloksia verrattiin sulfaatti- ja sulfidipitoisuudesta laskettuun teoreettiseen kokonaisrikkipitoisuuteen. Suolaisten vesinäytteiden matriisiongelmien sekä IC:n ongelmien vuoksi useita sulfaattianalyysejä uusittiin (6 kpl). Kokonaisrikkimääritys uusittiin kolmelle näytteelle. Uusinta-analyysit sekä niiden syyt on esitetty taulukossa 5. HH-KR5:n ( m) näytteelle ei ole lainkaan sulfaatin kenttätulosta, koska IC:n johtokykydetektori oli näytteenottohetkellä rikki. Tälle näytteelle edustavammaksi tulokseksi on valittu uraniininäytteestä saatu tulos, vaikka näytettä ei olekaan suodatettu typpikaapissa. Tämä näyte on kuitenkin analysoitu nopeasti laboratoriossa ja tulos ei ole ristiriidassa kokonaisrikkituloksen kanssa. HH-KR5:n ( m) näytteen sulfaattianalyysissä kentällä oli todennäköisesti tapahtunut laimennusvirhe. HH-KR6:n (62-67 m) näytteen kenttäanalyysissä IC:n pohjaviiva ei pysynyt tasaisena johtokykydetektoinnissa. Lopullisten tulosten mitattu kokonaisrikkipitoisuuden ero teoreettiseen pitoisuuteen kaikilla näytteillä oli alle 5 %. Suliidianalyysit onnistuivat kentällä yleensä hyvin, poikkeuksena HH-KR:n näyte (<, mg/), jolle saatiin laboratoriossa selvästi suurempi tulos (,4 mg/). Myös HH-KR5:n ( m) näytteen kenttä- ja laboratorioanalyysin tulokset eroavat toisistaan, mutta tätä näytettä ei ole laboratoriossa suodatettu ennen mittausta (,4 mg/ (F) ja,9 mg/ (L)). OLSO-referenssiveden sulfaattipitoisuus määritettiin kenttälaboratoriossa sekä laboratorioanalyysien (uusinnat) yhteydessä myös laboratoriossa. OLSO 2/97 -vedelle (Liite 4) saatiin laboratoriossa S4-pitoisuudeksi 5,2 mg/ (teoreettinen arvo: 4,2 mg/[) kolmen määrityksen keskiarvona. OLSO 2/98 -vedelle saatiin laboratoriossa S4-pitoisuudeksi 5, mg/ neljän määrityksen keskiarvona ja OLSO 3/98 -vedelle saatiin vastaavasti S4- pitoisuudeksi 5, mg/ kahdeksan määrityksen keskiarvona. Tulosten suhteelliset keskihajonnat (rsd) olivat vastaavasti 2, 9,4 ja 9,5 %. Kenttälaboratoriossa OLSO /98 referenssivedelle saatiin S4-pitoisuus 5,5 mg/ kahden määrityksen keskiarvona, OLSO 2/98 ja OLSO 3/98 referenssivesille vastaavasti 5,2 mg/ viiden määrityksen keskiarvona ja 5,6 mg/ viiden määrityksen keskiarvona. Tulosten suhteelliset keskihajonnat (rsd) olivat vastaavasti 3, 5 ja 3 %. Referenssivesien sulfaattitulokset ovat keskimäärin noin 2 % liian suuria. Referenssivedelle kenttälaboratorion sulfaattitulokset ovat hie-

20 5 man suurempia kuin laboratoriossa saadut tulokset. Myös kenttämääritysten hajonnat ovat isompia kuin laboratoriomääritysten. Taulukko 5. Sulfaatti- ja kokonaisrikkipitoisuusmääritykset (S 4 ja Stot). Kenttä-, laboratorio- ja uusinta-analyysien tulokset. Ero-% = (Stot,mitauu-Stot,teor)IStot,teor. * %. Epävarmat tulokset tai ne tulokset joita ei ole valittu jatkokäsittelyyn on merkitty lihavoinnilla. Näyte S4- S4- S4- Stob Stot Uusinnan Erokenttä, laboratorio, uusinta, mg/ uusinta, syy % mg/ mg/l mg/ mg/ HH-KR( m) 4 34 * * Ero-% 25-4 HH-KR4( m) * 6 48* Ero-% 2-5 HH-KR5( m) - 3 # 365 * 9 - Uraniini- 5 näyte HH-KR5(59-595m) * * Ero-% -4 -, HH-KR5(75-755m) * 58 Kenttä -7 S4:n RSD% 4,5 HH-KR6(62-67m) * Kentällä 4 ICongelmia * = pakastetusta varanäytteestä. #=tehty uraniininäytteestä, eli ei ole suodatettu typpikaapissa. Hästholmenin pohjavesinäytteiden kloridi- ja fluoridipitoisuuksien määritykset onnistuivat yleensä hyvin eikä niistä tehty lainkaan uusintoja vuonna 998. Referenssivesille saatiin kenttälaboratoriossa seuraavat kloriditulokset (teoreettinen arvo: 46 mg/l) : OLSO mg/ (2 määritystä), OLSO 2/98 49 mg/ (5 määritystä) ja OLSO 3/ mg/ (7 määritystä). Suhteelliset keskihajonnat näille analyysituloksille olivat,3,,8 ja,4 %. OLSO 98-referenssivedelle saadut kenttälaboratorion fluoriditulosten keskiarvo on, mg/ (teoreettinen arvo:,2 mg/l) (2 määritystä), OLSO 2/98 ja OLSO 3/98 vastaavasti, mg/ (5 määritystä) ja, mg/ (8 määritystä). Suhteelliset keskihajonnat kenttälaboratoriossa olivat: 27, 7 ja 4 %. Referenssivesien tulosten suhteellista hajontaa kasvattaa se, että OLSOlle ei aina kentällä tehdä saantokoetta tai laimennusta, jos tulos on ennalta annettujen rajojen sisällä. Jos OLSOa ei laimenneta, tulos on pienempi kuin laimennetuille näytteille. Kaikille Hästholmenin vuoden 998 näytteille on kuitenkin tehty saantokoe ja tarvittaessa laimennus. Näytteiden saantoprosentit ovat vaihdelleet välillä 85-2 % (keskiarvo 94 % ). Kahden näytteen bromidimääritykset tehtiin myös laboratoriossa. Molempien näytteiden HH-KR4 ( m) sekä HH-KR5 ( m) bromiditulos pieneni selvästi uusinta-analyysissä. Uusinnan jälkeen HH-KR4:n näytteen bromidi/kloridi-suhde poikkeaa selvästi muista vuoden 998 näytteistä. Bromidimääritys on kuitenkin tehty Fortumin laboratoriossa kahdella menetelmällä (IC ja LC) sekä yhdessä ulkopuolisessa laboratoriossa (Lahden Tutkimuslaboratorio, ICP-MS), joten pienempää bromiditulosta voidaan pitää edustavana.

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä Ol-KR3,0l-KR4,0l-KR7,0l-KR9 ja Ol-KR 10 vuosina 1998-1 999

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä Ol-KR3,0l-KR4,0l-KR7,0l-KR9 ja Ol-KR 10 vuosina 1998-1 999 Työraportti 9 9-7 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä Ol-KR,l-KR4,l-KR7,l-KR9 ja Ol-KR vuosina 998-999 Virpi Karttunen Mia Mäntynen Outi Salonen.Joulukuu 999 POSIVA OY Mikonkatu

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä DL -KR 11 ja Loviisan Hästholmenin kairanreiästä HH-KR9 vuonna 2000

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä DL -KR 11 ja Loviisan Hästholmenin kairanreiästä HH-KR9 vuonna 2000 Työraportti 2-4 7 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä DL -KR ja Loviisan Hästholmenin kairanreiästä HH-KR9 vuonna 2 Virpi Kart:t:unen Mia Mäntynen Minna Rantanen Joulukuu 2 POSIVA

Lisätiedot

Työ raportti 9 9-3 5. Virpi Karttunen. Outi Salonen. Minna Rantanen. Huhtikuu 1999

Työ raportti 9 9-3 5. Virpi Karttunen. Outi Salonen. Minna Rantanen. Huhtikuu 1999 Työ raportti 9 9-3 5 Pohjavesinäytteiden otto Kuhmon Romuvaaran kairanrei'istä RO-KR9 ja RO-KR sekä Aänekosken Kivetyn kairanrei'istä KI-KR, KI-KR 2 ja KI-KR 3 vuonna 998 Virpi Karttunen Outi Salonen Minna

Lisätiedot

Hästholmenin HH-KR 1 :n kairauksenaikainen vesinäytteiden otto ja analysointi vuonna 1 997

Hästholmenin HH-KR 1 :n kairauksenaikainen vesinäytteiden otto ja analysointi vuonna 1 997 Työraportti 98-22 Hästholmenin HH-KR 1 :n kairauksenaikainen vesinäytteiden otto ja analysointi vuonna 1 997 Marja Keinonen Jouko Helenius Raija Mäkinen Huhtikuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-1 HELSINKI.

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto loviisan Hästholmenin kairanreiästä KA 1 vuonna 2002

Pohjavesinäytteiden otto loviisan Hästholmenin kairanreiästä KA 1 vuonna 2002 Työraportti 23-6 Pohjavesinäytteiden otto loviisan Hästholmenin kairanreiästä KA 1 vuonna 22 Minna Rantanen Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Mia Mäntynen Posiva Oy Helmikuu 23 Pasivan työraporteissa

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanmristä KR 13 ja KR 14 vuosina 2001-2003

Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanmristä KR 13 ja KR 14 vuosina 2001-2003 Työraportti 2333 Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanmristä KR 3 ja KR 4 vuosina 223 Timo Kröger Teollisuuden Voima Oy Eliisa Hatanpää Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Mia Mäntynen Posiva

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanreristä Ol-KR2, 0 l-kr4,

Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanreristä Ol-KR2, 0 l-kr4, Työraportti 2334 Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanreristä OlKR2, lkr4, OlKRll ja OlKR2 vuonna 22 Nina Paaso Eliisa Hatanpää Mia Mäntynen Lokakuu 23 POSIVA OY FIN276 OLKILUOTO, FINLAND

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä KR6 pitkäaikaisten virtaus- ja sähkönjohtavuusmittausten yhteydessä

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä KR6 pitkäaikaisten virtaus- ja sähkönjohtavuusmittausten yhteydessä Työ r a p o r t t i 2 2-5 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä KR6 pitkäaikaisten virtaus- ja sähkönjohtavuusmittausten yhteydessä Nina Paaso Mia Mäntynen Huhtikuu 22 POSIVA OY Töölönkatu

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä OL -KR2. OL-KR3,0L-KR4,0L-KR5,0L-KR8, OL -KR9 ja OL -KR 10 vuonna 1997

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä OL -KR2. OL-KR3,0L-KR4,0L-KR5,0L-KR8, OL -KR9 ja OL -KR 10 vuonna 1997 Työraportti 98-2 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä OL -KR2. OL-KR,L-KR4,L-KR5,L-KR8, OL -KR9 ja OL -KR vuonna 997 Jouko Helenius Virpi Karttunen Eliisa Hatanpää Raija Mäkinen

Lisätiedot

Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista kalliorei'istä (PR ja PP) sekä oohjavesioutkista (PVP) vuonna 2002

Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista kalliorei'istä (PR ja PP) sekä oohjavesioutkista (PVP) vuonna 2002 Työraportti 2002-41 Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista kalliorei'istä (PR ja PP) sekä oohjavesioutkista (PVP) vuonna 2002 Birgitta Backman Hanna Kahelin Nina Paaso Jussi Ahonen Syyskuu

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR 1, HH-KR2 ja HH-KR3 vuonna 1997

Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR 1, HH-KR2 ja HH-KR3 vuonna 1997 -- ----------------- -- ---- Työraportti 98-46 Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR, HH-KR2 ja HH-KR vuonna 997 Jouko Helenius Virpi Karttunen Eliisa Hatanpää Raija Mäkinen

Lisätiedot

Posivan vesinäytteenoton kenttätyöohje

Posivan vesinäytteenoton kenttätyöohje Työraportti 2003-02 Posivan vesinäytteenoton kenttätyöohje Vuoden 2003 päivitys, rev. 3 Nina Paaso (toim.) Mia Mäntynen Annina Vepsäläinen Tarja Laakso Tammikuu 2003 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND

Lisätiedot

Posivan vesinäytteenoton kenttätyöohje

Posivan vesinäytteenoton kenttätyöohje Työraportti 98-54 Posivan vesinäytteenoton kenttätyöohje Vuoden 1998 päivitys, rev. 2 Paula Ruotsalainen (toim.) Outi Salonen (toim.) Eliisa Hatanpää ~ouko Helenius Virpi Karttunen Marja Keinonen Tarja

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

Paineeilisella vesinäytteiden ottolaitteistolla (PAVE) otettujen kaasunäytteiden edustavuustarkastelu

Paineeilisella vesinäytteiden ottolaitteistolla (PAVE) otettujen kaasunäytteiden edustavuustarkastelu Työraportti 2000-50 Paineeilisella vesinäytteiden ottolaitteistolla (PAVE) otettujen kaasunäytteiden edustavuustarkastelu Virpi Karttunen Rolf Sellge Mia Mäntynen Sarianna Alhonmäki-Aalonen Joulukuu 2000

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla

Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla Työraportti 98-36 Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla Tauno Rautio Toukokuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 Työraportti

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja: Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi

Lisätiedot

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) TULOSRAPORTTI TILAAJA Jukka Piirala ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) AIKA JA PAIKKA MTT Jokioinen 25.9.2013.-30.5.2014 Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN

Lisätiedot

Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1. Näytteenotto 1 Näytteenottolinja

Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1. Näytteenotto 1 Näytteenottolinja Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1 Näytteenotto 1 Näytteenottolinja Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 2 Näytteenotto 2 Näytteenkäsittelytekniikat y Suositus: näytekaasu suoraan kuumana

Lisätiedot

Vesinäytteiden otto ja analysointi Kivetyn matalista porakonerei'istä PR 1 ja PR2 sekä pohjavesiputkista PVP 1 ja PVP2 vuonna 1997

Vesinäytteiden otto ja analysointi Kivetyn matalista porakonerei'istä PR 1 ja PR2 sekä pohjavesiputkista PVP 1 ja PVP2 vuonna 1997 Työraportti 98-1 5 Vesinäytteiden otto ja analysointi Kivetyn matalista porakonerei'istä PR 1 ja PR2 sekä pohjavesiputkista PVP 1 ja PVP2 vuonna 1997 Marja Tuominen Helmikuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15

Lisätiedot

Olkiluodon VLJ-Iuolan pohjavesinäytteiden tulokset vuosina 1997-1 998 oteluista näytteistä

Olkiluodon VLJ-Iuolan pohjavesinäytteiden tulokset vuosina 1997-1 998 oteluista näytteistä Työ r a p o r t t i 9 9-3 7 Olkiluodon VLJ-Iuolan pohjavesinäytteiden tulokset vuosina 997-998 oteluista näytteistä Jouko Helenius Toukokuu 999 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FI- HLSIKI, FILAD Tel. +358-9-228

Lisätiedot

Olkiluodon pohjavesikemia - suolainen ja murtovesi - suolaisen referenssiveden resepti

Olkiluodon pohjavesikemia - suolainen ja murtovesi - suolaisen referenssiveden resepti Työ r a p o r t t i- 9 7-2 5 Olkiluodon pohjavesikemia - suolainen ja murtovesi - suolaisen referenssiveden resepti Ulla Vuorinen, Kaija Ollila VTT Kemiantekniikka Margit Snellman Posiva Oy Elokuu 1997

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Kaasunäytteiden otto kairanreiästä maanpinnalle pumpatusta vedestä

Kaasunäytteiden otto kairanreiästä maanpinnalle pumpatusta vedestä Työraportti 2006-44 Kaasunäytteiden otto kairanreiästä maanpinnalle pumpatusta vedestä Jere Lahdenperä Elokuu 2006 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 Tiia Sillanpää ja Eeva Kaarina Aaltonen / 26.11.2012 KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 1. TAUSTA Kokkolan jätevedenpuhdistamolla

Lisätiedot

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO)

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Ilmo Kukkonen & Lasse Ahonen Geologian tutkimuskeskus, Espoo KYT2010 Seminaari 26.9.2008 Helsinki 1 Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä

Lisätiedot

Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista porakonerei'istä PR3 ja PR4 sekä pohjavesiputkista PVP1 ja PVP2 vuonna 1997

Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista porakonerei'istä PR3 ja PR4 sekä pohjavesiputkista PVP1 ja PVP2 vuonna 1997 Työraportti 98-07 Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista porakonerei'istä PR3 ja PR4 sekä pohjavesiputkista PVP1 ja PVP2 vuonna 1997 Marja Tuominen Tammikuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 2.11.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 2.11.2015 1 (3) Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöterveydenhuolto Pankkitie 1 23600 KALANTI Tilausnro 185289 (WTAIVA/Lähtevä), saapunut 13.10.2015, näytteet otettu 13.10.2015 Näytteenottaja: Kati Lorjo NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013

Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013 Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013 2 1 Tutkimuksen tarkoitus 2 Tutkimuskohde Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Genano 310 ilmanpuhdistuslaitteiden vaikutus pahasti mikrobivaurioituneen omakotitalon

Lisätiedot

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...

Lisätiedot

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella. 1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-

Lisätiedot

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan

Lisätiedot

Kannettavat Monitoimimittarit

Kannettavat Monitoimimittarit Kannettavat Monitoimimittarit Malli ph/cond 340i ph/oxi 340i Multi 340i Multi 350i ProfiLine 197i ph/mv-, ORP- ja johtokykymittauksiin ph/mv-, ORP- ja liuenneen hapen (DO) mittari ph/mv-, liuenneen hapen-(do)

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Lämpötilakorjauskertoimen määrittäminen sähkönjohtavuuden mittauksiin ja havaintoja TDS:n ja sähkönjohtavuuden välisestä yhteydestä

Lämpötilakorjauskertoimen määrittäminen sähkönjohtavuuden mittauksiin ja havaintoja TDS:n ja sähkönjohtavuuden välisestä yhteydestä Työraportti 2-16 Lämpötilakorjauskertoimen määrittäminen sähkönjohtavuuden mittauksiin ja havaintoja TDS:n ja sähkönjohtavuuden välisestä yhteydestä Mia Mäntynen Maaliskuu 2 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-1

Lisätiedot

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät Esimerkki 1. a) 100 ml:ssa suolaista merivettä on keskimäärin 2,7 g NaCl:a. Mikä on meriveden NaCl-pitoisuus ilmoitettuna molaarisuutena? b) Suolaisen meriveden MgCl 2 -pitoisuus

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

dekantterilaseja eri kokoja, esim. 100 ml, 300 ml tiivis, kannellinen lasipurkki

dekantterilaseja eri kokoja, esim. 100 ml, 300 ml tiivis, kannellinen lasipurkki Vastuuhenkilö Tiina Ritvanen Sivu/sivut 1 / 5 1 Soveltamisala Tämä menetelmä on tarkoitettu lihan ph:n mittaamiseen lihantarkastuksen yhteydessä. Menetelmää ei ole validoitu käyttöön Evirassa. 2 Periaate

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Posivan pohjavesinäytteiden analyysitulosten virhetarkastelut

Posivan pohjavesinäytteiden analyysitulosten virhetarkastelut Työraportti 2000-34 Posivan pohjavesinäytteiden analyysitulosten virhetarkastelut Virpi Karttunen Elokuu 2000 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Standardien merkitys jätelainsäädännössä

Standardien merkitys jätelainsäädännössä Standardien merkitys jätelainsäädännössä Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan seminaari SFS:ssä 13.5.2014 11:45-16:15 Malminkatu 34, Helsinki Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013),

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 178531 (WVEHMAA/P1), saapunut 4.5.2015, näytteet otettu 4.5.2015 (11:00) Näytteenottaja: Terv.tark. Konsta Kulmala NÄYTTEET

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS

FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS Vastaanottaja Näytteenottaja Asiakirjatyyppi Näytteenotto-ohjelma Päivämäärä 2.7.2013 Projektinumero 1510006887 FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Pienvesitapaaminen 2.6.2014 Päivi Haatainen Helsingin yliopisto Geotieteiden

Lisätiedot

Mark Summary Form. Tulospalvelu. Competitor No Competitor Name Member

Mark Summary Form. Tulospalvelu. Competitor No Competitor Name Member Summary Form Skill Number 604 Skill Laborantti Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A B C Elintarvikevalvonta Elintarvikevalvonta ja tutkimus Lääketurvallisuus 35.00 40.00

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016

Lisätiedot

ICP-OES JA ICP-MS TEKNIIKAT PIENTEN METALLIPITOISUUKSIEN MÄÄRITYKSESSÄ. Matti Niemelä, Oulun yliopisto, kemian laitos

ICP-OES JA ICP-MS TEKNIIKAT PIENTEN METALLIPITOISUUKSIEN MÄÄRITYKSESSÄ. Matti Niemelä, Oulun yliopisto, kemian laitos ICP-OES JA ICP-MS TEKNIIKAT PIENTEN METALLIPITOISUUKSIEN MÄÄRITYKSESSÄ Matti Niemelä, Oulun yliopisto, kemian laitos Oulun yliopisto - Kemian laitos Laitoksen tiedealat Epäorgaaninen kemia Fysikaalinen

Lisätiedot

Marja-Liisa Ollonen BP07S Tuomas Heini BP07S Daniel Usurel BP07S Juha Vattuaho BP07S Valtteri Walta BP07S

Marja-Liisa Ollonen BP07S Tuomas Heini BP07S Daniel Usurel BP07S Juha Vattuaho BP07S Valtteri Walta BP07S 1 Metropolia Ammattikorkeakoulu marja-liisa.ollonen@metropolia.fi tuomas.heini@metropolia.fi daniel.usurel@metropolia.fi juha.vattuaho@metropolia.fi valtteri.walta@metropolia.fi Ryhmä 3 Marja-Liisa Ollonen

Lisätiedot

OAMK TEKNIIKAN YKSIKKÖ MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO

OAMK TEKNIIKAN YKSIKKÖ MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO OAMK TEKNIIKAN YKSIKKÖ MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO Työ 5 ph-lähettimen konfigurointi ja kalibrointi 2012 Tero Hietanen ja Heikki Kurki 1 JOHDANTO Työssä tutustutaan nykyaikaiseen teollisuuden yleisesti

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI T203/M13/2014 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI NATURAL RESOURCES INSTITUTE FINLAND VANTAA, ROVANIEMI

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

/. / 0* 12 / / ' // 2" / /# * / #. # # # #. # # 3'"* * # # ) * # # 4 # # 5 # )+ 5 # 4 * #/. ) ##! #5 *! # *), #. # 4 #

/. / 0* 12 / / ' // 2 / /# * / #. # # # #. # # 3'* * # # ) * # # 4 # # 5 # )+ 5 # 4 * #/. ) ##! #5 *! # *), #. # 4 # ! " ..*. /. / 0* 12 / / ' // 2" / /# * / #. # # # #. # # 3'"* * # # ) * # # 4 # # # )+ # 4 * #/. ) ##! # *! # *), #. # 4 # #/. ) ## * # 6, #. # 4 # #/. ) / ## * / #/ 7 / #/. / #/ 4 # #/ # #//. ) # #/#

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

VeRan laboratoriotietojen siirtoformaatti

VeRan laboratoriotietojen siirtoformaatti FCG Finnish Consulting Group Oy VERA TOIMINTAOHJEET Rev./pvm 1.03 Hyväksytty 30.4.2010 Sisältö Käyttö Vastuuhenkilö VeRan tiedonsiirtoformaatti Laboratoriot, jotka toimittavat tulokset suoraan VeRaan.

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012 1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen

Lisätiedot

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Ympäristönäytteenoton erityispiirteitä

Ympäristönäytteenoton erityispiirteitä Ympäristönäytteenoton erityispiirteitä Finntesting kevätseminaari 24.4.2012 Katarina Björklöf, Suomen ympäristökeskus SYKE, Vertailulaboratorio Mikrobiologi ja maaperätutkija Ympäristönäytteenottajan henkilösertifioinnin

Lisätiedot

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Ympäristöanalytiikan projekti. Biokemiallinen hapenkulutus Bodominjärvessä. Projektisuunnitelma

Ympäristöanalytiikan projekti. Biokemiallinen hapenkulutus Bodominjärvessä. Projektisuunnitelma ja Ympäristöanalytiikan projekti Biokemiallinen hapenkulutus Bodominjärvessä Projektisuunnitelma 1 1 Projektitehtävän määrittely 1.1 Tausta Bodominjärvi on Espoon suurin järvi. Espoon järvistä Bodominjärvi

Lisätiedot

Halax WC-istuimen ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus WC-tilan sisäilman laatuun

Halax WC-istuimen ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus WC-tilan sisäilman laatuun TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-08510-13 15.07.2014 Halax WC-istuimen ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus WC-tilan sisäilman laatuun Tilaaja: Halax Oy TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S-08510-13 1 (7) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Mittalaitevertailu vedenlaadun tarkkailussa käytettäville kenttälaitteille: YSI 556, WTW 330 SET ja 340i SET

Mittalaitevertailu vedenlaadun tarkkailussa käytettäville kenttälaitteille: YSI 556, WTW 330 SET ja 340i SET Itä-Suomen Yksikkö S43/0000/2007/50 10.1.2008 Kuopio Mittalaitevertailu vedenlaadun tarkkailussa käytettäville kenttälaitteille: YSI 556, WTW 330 SET ja 340i SET Auri Koivuhuhta, Anna Tornivaara ja Marja

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 30.6.2015

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 30.6.2015 1 (6) Kankaanpään kaupunki Tekninen virasto Vaajasaari Marja PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Tilausnro 231959 (0KANKA/Kankaanp), saapunut 17.6.2015, näytteet otettu 17.6.2015 (9:40) Näytteenottaja: Terv. tark.

Lisätiedot

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti 1 L U O D E C O N S U L T I N G O Y 1 3 9 2 2-4 HÄMEENLINNAN KAUPUNK I Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 211 Mittausraportti Mikko Kiirikki Luode Consulting Oy

Lisätiedot

Laitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti 15.10.2013

Laitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti 15.10.2013 Laitteistojen asennus ja huolto Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti 15.10.2013 Vartin verran mm. seuraavista Pienten valuma-alueiden taustaa Mitä mitataan Anturin valinta Paikan valinta Asennus Huolto

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA

MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA Vastaanottaja Rauman kaupunki Tekninen virasto Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2014 MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA MAAPERÄTUTKIMUKSET Päivämäärä 08/07/2014 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Joni Virtanen Pietarsaari 2015 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 4 3.2 Pintavesien

Lisätiedot

VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA

VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA Syke:n vertailulaboratoriopäivät Helsinki 29.-30.9.2014 Alueellisten vesiensuojeluyhdistysten yhteistyöelin Järjestänyt ympäristönäytteenoton

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla PANK-menetelmäpäivä 23.1.2014 LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Mikä ASROCKS-hanke?

Lisätiedot

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti Aineopintojen laboratoriotyöt 1 Veden ominaislämpökapasiteetti Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Marko Peura työ tehty 19.9.008 palautettu 6.10.008 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Johdanto...3

Lisätiedot