Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR 1, HH-KR2 ja HH-KR3 vuonna 1997

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR 1, HH-KR2 ja HH-KR3 vuonna 1997"

Transkriptio

1 Työraportti Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR, HH-KR2 ja HH-KR vuonna 997 Jouko Helenius Virpi Karttunen Eliisa Hatanpää Raija Mäkinen Elokuu 998 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN- HELSINKI Puhelin (9) 228 Fax (9)

2 Työraportti Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR, HH-KR2 ja HH-KR vuonna 997 Jouko Helenius Virpi Karttunen Eliisa Hatanpää Raija Mäkinen Elokuu 998

3 Työ raportti Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR, HH-KR2 ja HH-KR vuonna 997.Jouko Helenius Virpi Karttunen Eliisa Hatanpää Raija Mäkinen IVO Teknologiakeskus Elokuu 998 Pesivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

4 IMATRAN VOIMA OY IVO Teknologiakeskus Org. yksikkö/laatija Y mpäristötekniikka/j.helenius, V.Karttunen Jakelu: Posiva Oy Asiakirjan nimi ja numero TYÖRAPORTTI Sivu () Arkistotunnus TECH-4-56 Pvm i., P Avainsanat pohjavesi, näytteenotto, analyysit Hyväksyjä Korvaa Pvm SailytysmRa, v. 7 Os... 4 s POHJAVESINÄYTTEIDEN OTTO LOVIISAN HÄSTHOLMENIN KAIRANREI'ISTÄ HH-KRl, HH-KR2 JA HH-KR VUONNA 997 Imatran Voima Oy 998 d:\user\ ord\posiva\hhvesirap97 etu.doc [IVO] YHTIÖT

5 POHJA VESINÄYTTEIDEN OTTO LOVIISAN HÄSTHOLMENIN KAIRANREI'ISTÄ HH-KRl, HH-KR2 JA HH-KR VUONNA 997 TIIVISTELMÄ Hästholmenin tutkimusalueelia kerättiin vuoden 997 ja vuoden 998 alun aikana 9 pohjavesinäytettä syvistä kairanrei'istä. Näytteiden avulla on tarkoitus tutkia mm. pohjaveden laatua syvällä kallioperässä alueellisen hydrogeokemiallisen karakterisoinnin, geokemiallisen mallinnuksen sekä turvallisuusanalyysin tarpeisiin. Kuusi näytettä otettiin avoimista kairanrei'istä PA VE- näytteenottolaitteistolla. HH KR :n näytteet otettiin Loviisan VLJ-luolan tunnelin lastauspaikasta n. m syvyydellä. Osasta PA VE-näytteitä tutkittiin myös vedessä esiintyviä mikrobeja. Tässä raportissa esitetään pohjavesinäytteiden otto ja analyysitulokset Hästholmenin rei'istä HH-KR, HH-KR2 ja HH-KR vuonna 997 ja vuoden 998 alussa. Avainsanat paikkatutkimukset, pohjavesi, näytteenotto, analysointi

6 GROUNDWATER SAMPLING FROM DEEP BOREHOLES AT HÄSTHOLMEN HH-KRl, HH-KR2, HH-KR IN 997 ABSTRACT In 997 and at beginning of 998 groundater as sampled at Hästholmen from deep boreholes HH-KR, HH-KR2, HH-KR. The aim ofthe sampling is to produce input data for local hydrogeochemical characterisation, geochemical modelling and performance assessment. Six of the samples ere taken from open boreholes ith the PAVE sampler. The HH-KR samples ere collected ith the PAVE sampler from the driving tunnel at the loading place at depth m, ofthe repository for lo- and intermediate level operating aste (VLJ-repository). This study presents sampling methods and results of laboratory analyses of the groundater samples taken at Hästholmen in Keyords: site investigation, groundater, sampling, analysis

7 4 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä Abstract YLEISTÄ VESINÄYTTEIDEN OTTO Näytteenottokohta ja esipumppaus Näytteenottomenetelmä ja kenttämittausten tulokset Analysoitavat parametrit ja käsittely ennen analysointia NÄYTTEIDEN EDUSTAVUUS UranHoipitoisuus ja kenttämittaukset Laboratorio- ja kenttälaboratorioanalyysien vertailua ANALYYSITULOKSET Fysikaalis-kemialliset ominaisuudet Isotoopit ja kaasut YHTEENVETO VIITTEET LIITTEET LIITE. KENTTÄMITTAUSKUVAT LIITE 2. TUTKITUT SUUREET, ANALYYSIMENETELMÄT JA LABORATORIOT LIITE. ANALYYSITULOKSET LIITE 4. KOKONAISRIKKI- JA SULFAATTITULOKSET LIITE 5. REFERENSSIVEDEN ANALYYSITULOKSET LIITE 6. LABMASTER-TULOSTEET

8 5 YLEISTÄ Käytetyn ydinpolttoaineen yksityiskohtaisten paikkatutkimusten rungoksi vuosille on laadittu Posiva Oy:n tutkimusohjelma, jota toteuttaa P-2-PARVIprojekti. Ohjelmassa on kuvattu mm. tutkimusten sisällölliset painopistealueet sekä tutkimusten pääpiirteet. Em. ohjelman lisäksi jokaiselle tutkimusalueelle on laadittu paikkakohtainen tutkimusohjelma, johon sisältyy mm. kunkin alueen pohjavesikemian tutkimuksia. Hästholmenin pohjavesikemian kairanreikien HH-KR... HH-KR vuoden 997 tutkimusohjelma on kuvattu muistiossa FT PARVIpohj avesikemia. P-2-ohjelman PARVI-projektin Hästholmenin pohjavesikemian tutkimusohjelmalla on useita tavoitteita, mm: - syvien pohjavesien karakterisoiminen - suolaisuuden alueellisen esiintymisen kartoittaminen - redox-kemian selvittäminen mukaanlukien liuenneet kaasut ja mikrobit Tässä raportissa esitetään Hästholmenin kairanreikien HH-KR, HH-KR2, HH-KR:n vesinäytteiden otto ja analyysitulokset vuonna (Posivan tilaus 9576/98/MVS) VESINÄYTTEIDEN OTTO Näytteenottokohta ja esipumppaus Taulukkoon on koottu kairanreikien näytteenottosyvyydet, esipumppauksen ajankohta sekä näytteenottoaika.taulukkoon 2 on koottu kalibrointeihin liittyvät asiat sekä pumpatut vesimäärät Liitteessä on esitetty kenttämittausten sekä manuaalisten että automaattisten tallenteiden graafiset kuvaajat. Taulukko. Näytteenottokohta, syvyydet, esipumppaus- ja näytteenottoaika Reikä syvyys, m esipumppaus näytteenottoaika HH-KR HH-KR HH-KR

9 6 Taulukko 2. Pumpatut vesimäärät ja kalibroinnit kalibroitu happimittari. Reikä Syvyys, m Pumpattu Kalibroinnit Muut havainnot vesimäärä, pumppauksen aikana HH-KR Mittarit kalibroitu Kiertovesipumppu Herkempi ollut poissa käytöstä happimittari vrk, mutta ei käytössä vaikutusta korkeaan emv- arvoon Mittarit kalibroitu 4.2. havaittu.. Käytössä johtokykymittarin herkempi suojalasin happimittari. rikkoutuminen, 9.2. Redox- mittari elektrodi vaihdettu uudestaan 9.2. ja johtokykymittari Kalibrointi Näytlenoton jälkeen ja samassa ph-elektrodi yhteydessä vaihdettu ja vaihdettu kalibroitu. Samalla happielektrodin kalibroitu myös kalvo. Herkempi johtokykyelektrodi. happimittari. Jälkeenpäin havaittu johtokykyelektrodi rikkinäiseksi. HH-KR Mittarit kalibroitu.. Herkempi Kalibrointi.. Happimittauksessa 5.. sähkön- ongelmia 7.., johtavuuselektrodi ilmeisesti kupla vaihdettu ja happi kennossa. kalibroitu. Herkempi happimittari käytössä Kalibrointi Pumppauksen Herkempi aikana kennoon happimittari. kertyi kuplia, jotka haittasivat mittareiden toimintaa. HH-KR Kalibrointi 2.. ph- ja Herkempi redoxmittauksissa

10 happimittari ongelmia, jotka aiheutuivat maadoituksesta. Häiriö poistettu Kalibrointi.. Maadoitusongelmia Herkempi etenkin phhappimittari mittarissa Kalibrointi 24.. ph- ja Herkempi redoxmittauksessa happimittari. maadoitusongelmia. Näytteenottomenetelmä ja kenttämittausten tulokset Vesiäytteet pumpattiin avoimista rei'istä HH-KR2:sta ja HH-KR :sta PA VEnäytteenottomenetelmällä. HH-KR :n näytteet otettiin pohjaveden hydrostaattisen paineen avulla n. m syvyydessä VLJ-luolan ajotunnelissa olevan lastauspaikan kohdalla suojaputkeen asennetun V -kappaleen kautta. Paineellisten vesinäytteiden ottoon käytettiin myös HH-KR :ssä PA VE-näytteenotinta (Ruotsalainen et al. 996). Pumppauksen edistymistä ja veden kemiallisten ominaisuuksien kehitystä seurattiin reiän yläpuolelle asennetulla läpivirtauskennostolla. Kennoston avulla voidaan mitata veden lämpötilaa, liuennutta happea, ph:ta, sähkönjohtavuutta ja redox-potentiaalia. Elektrodien kunnon ja mittausten luotettavuuden seuraamiseksi mittarit kalibroitiin Posivan kenttätyöohjeen mukaisesti (P. Ruotsalainen et al. 994) vähintään aina uuden mittauksen käynnistyessä, mutta ajoittain kalibrointi tehtiin myös pitkien pumppausjaksojen aikana. Mittauskennosto oli asennettu N 2 -kaasulla suojatluun koteloon. Tällä tavoin voitiin vähentää ilman hapen ja hiilidioksidin vaikutusta mitattavaan vesinäytteeseen. Mittaustiedon keräämiseen käytettiin sekä manuaalista taliennusta että Metrosonics-tiedonkeräimiä. Tiedon keräämisen ongelmana ollut tallentimien paristojen nopea tyhjentyminen aiheutti välillä mittaustulosten häviämisen. Lisäksi osa tiedostoista katosi ilkivallan seurauksena. Kenttämittaustulokset on esitetty liitteessä. 2. Analysoitavat parametrit ja käsittely ennen analysointia Vesinäytteistä analysoitiin kentällä ph, johtokyky, alkaliteetti, asiditeetti, sulfidi, rauta(ii), rauta(kok), ammonium, sulfaatti, fosfaatti, kloridi, fluoridi, bromidi ja uraniini. Parametrien määritysmenetelmät on kuvattu liitteessä 2 sekä Pasivan kenttätyöohjeessa (P. Ruotsalainen et al. 994 ). Osa pohjavesinäytteistä kestävöitiin näytteenoton yhteydessä taulukossa esitetyllä tavalla. Näyteastiaina käytettiin polyeteenipulloja, seerumi putkia, hioskorkillisia ja Pyrex-lasipulloja sekä lasiampulleja. HH-KR :n vesinäytteet voitiin suodattaa on-linemenetelmällä,45 J.lm kalvosuodattimen läpi. HH-KR2:nja HH-KR:n näytteet kerättiin keräysastiaan ja suodatettiin ohjeen mukaan typpikaapissa,45 J.lm:n

11 8 kalvosuodattimen läpi. Taulukko. Kairanreikien vesinäytteiden analysoidut parametrit, näytemäärät ja kestävöinti. Analyysit Näytemäärä () ja astia Kestävöinti yleiset ominaisuudet, 2x,5 PE (=polyeteeni) suodatus Si2 tiheys lx,5 PE ei alkaliteetti + asiditeetti lxl,o + lx,5 Pyrex (=lasi) et DIC (C2ko+DOC x,5 lasiampulli CN2- suodatus huuhdeltu) sz- x, Winkler (=lasi),5 mllm Zn(Ac) +,5 mllm NaOH kaasut 2x, 5 lasiampulli (Ar- ei huuhdeltu) uranuni x,25 PE, happopesty ei/alumiinifolio Fe2+,Fekok 5x, Winkler/happopesty suodatus + 2 ml conc. HCl AAS** x,5 PE, happopesty suodatus + 2,5 ml conc. HN IC*(anionit),5 PE suodatus NH4+ 2x, PE suodatus +,5 ml M HCl Li, Rb, Sr, Cs x,5 PE, happopesty suodatus + ml conc. HN Pkok.,5 PE suodatus + 5 ml 4M H2S4 Bkok x,25 PE, happopesty suodatus Nkok lx,25 PE suodatus Skok lxo,l, PE suodatus I- lxo, lasipullo suodatus H-2, -8 2x, seerumiputki (=lasi) et H- lxl, tumma lasipullo ei Rn-222 x, ml ei (kellonaika) tuikeliuoslasipullo Cl-7 min. 5 mg Cl, PE Uk k, U-24/U-28 lxl, PE suodatus + 5 ml conc. HCI Sr-87 /Sr-86 2x,5 happopesty 5 ml conc. HN C-/C-4 lx,25 Pyrex-lasipullo, suodatus happopesty S-4(S4)+-,5-5 PE,happopesty ZnAc 8(S4) * = L-.- - IC Iontkromatografia S4, P4, Cl, Br - ** AAS= Atomiabsorptiospektroskopia Al, Mn, Fe(kok), Ca, Mg, Na, K

12 9. NÄYTTEIDEN EDUSTAVUUS UraniiDipitoisuus ja kenttämittaukset Kairauksen aikana käytetyn huuhteluveden määrän edustavissa pohjavesinäytteissä tulisi olla korkeintaan 2 %, mikä tarkistetaan merkkiaineena käytetyn uraniinin pitoisuuden avulla. Uraniinipitoisuus määritettiin pohjavesinäytteistä spektrofotometrisesti kenttälaboratoriossa (F), viimeisimmäksi otettuja näytteitä lukuunottamatta (HH-KR: m, mja HH-KR 2-26 m), sekä fluorimetrisellä menetelmällä laboratoriossa (L ). Kenttälaboratorion analyysitulokset olivat liian suuria, virhelähteitä on kentällä enemmän, mm. näytteen korkea rautapitoisuus häiritsee uraniinin fotometristä määritystä. Huuhteluveden osuus HH-KR2(74-82 m) näytteessä oli 9,2% ja HH-KR2( m) näytteessä huuhteluvettä oli 5,2 %. Muissa näytteissä huuhteluveden osuus oli alle %. Näytteiden edustavuutta voidaan arvioida kenttämittaustulosten, kuten sähkönjohtavuuden, ph:n, happipitoisuuden ja redox-potentiaalin avulla. Läpivirtauskennoston mittareiden lukemat on merkitty tuloksissa lihavoituina, mikäli seurannassa on havaittu ongelmia ennen ja jälkeen näytteenoton (Liite ). Kenttälaboratoriossa mitatut sähkönjohtavuusarvot (2-4 ms/m) ovat lähellä laboratoriossa mitattuja arvoja ( 2-4 ms/m ), mutta läpivirtauskennoston sähkönjohtavuusarvot poikkeavat muista huomattavasti seuraavien näytteiden osalta: HH-KR( m), HH KR2(97-92 m), HH-KR(6-56 m) ja HH-KR(2-26 m). Johtokykyelektrodi oli rikki HH-KR( m) näytteenoton aikana. Esimerkiksi vesifaasista evakuoituneet kaasukuplat häiritsevät läpivirtauskennoston mittauksia. ph-mittauksissa erot läpivirtauskennoston-, kenttälaboratorion-ja laboratorion tuloksissa johtuvat pääosin näytteen hiilidioksiditasapainon muutoksista. Ilmakehän aiheuttamassa kontaminaatiossa näytteeseen voi liueta hiilidioksidia. Läpivirtauskennoston ph-mittarin kanssa oli ongelmia ennen ja jälkeen näytteenoton näytteellä HH KR(6-56 m). HH-KR( m) näytteen edustavimmaksi ph-arvoksi on arvioitu paineastian vesinäytteestä mitattu ph: 7,9, varsinaisesta näytteestä laboratoriossa mitattu ph-arvo 7, on liian pieni (mahdollinen kontaminaatio) sekä läpivirtauskennoston (8,2) että kenttälaboratorion (7,7) arvoihin verrattuna. Happipitoisuudet olivat pienet kaikilla näytteillä (-,2 mg/), paitsi näytteellä HH KR(2-26 m) happipitoisuus oli selvästi suurempi,6 mg/. Pumppausjakson aikana oli kuitenkin ongelmia läpivirtauskennoston mittareiden kanssa. Läpivirtauskennoston redox-potentiaalimittauksissa oli ongelmia useilla näytteillä (lihavoidut tulokset liitteessä ). Esimerkiksi näytteillä HH-KR ( m), HH KR( m) ja HH-KR(2-26 m) on positiiviset Eh-arvot.

13 .2 Laboratorio- ja kenttälaboratorioanalyysien vertailua Pohjavesinäytteiden sulfaatti- ja suuidipitoisuudet määritettiin kenttälaboratoriossa. Jos näytteen suuidipitoisuus kentällä oli yli määritysrajan (, mg/), analysoitiin sulfidipitoisuus myös laboratoriossa. Kokonaisrikkipitoisuudet määritettiiin laboratoriossa (vetyperoksidi-hapetus + määritys IC:llä) ja tuloksia verrattiin sulfaatti- ja sulfidipitoisuudesta lasketluun teoreettiseen kokonaisrikkipitoisuuteen. Epävarmat tulokset on lihavoitu liitteessä 4. Analysoitu Stot ja teoreettinen Stot poikkesivat merkittävästi toisistaan kahdella näytteellä: HH-KR ( m) ja HH-KR(6-56 m). Näille näytteille tehtiin uusinta-analyysit pakastetuista varanäytteistä Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella sekä jälkimmäiselle näytteelle myös IVOTECH:ssä. Jyväskylän yliopistossa kokonaisrikkipitoisuudet määritettiin ICP:llä (inductively coupled plasma emission spectrophotometer). JY:n tuloksista HH-KR :n Stot ( 45 mg/) on lähempänä teoreettista arvoa (46 mg/l) kuin IVOn tulos (56 mg/). HH-KR:n tuloksista IVOn uusintatulos (27 mg/) on lähimpänä teoreettista arvoa ( mg/, vanha-uusi S 4 -tulos perusteena), mutta JY:n tulos (4 mg/) on kaukana siitä. Myös laboratoriossa uudelleen määritettyä sulfaattipitoisuutta voidaan pitää luotettavampana kuin kentällä tehtyä analyysiä näytteellä HH-KR(6-56 m). OLSO-referenssiveden sulfaattipitoisuus määritettiin kenttälaboratoriossa sekä laboratorioanalyysien (uusinnat) yhteydessä myös laboratoriossa. OLSO 2/97 -vedelle (Liite 5) saatiin kenttälaboratoriossa määritetyksi S 4 -pitoisuudeksi 5,7 mg/ (teoreettinen arvo: 4,2 mg/l) kuuden määrityksen keskiarvona, jolloin tuloksen suhteellinen keskihajonta (rsd) oli 4,8 %. Laboratoriossa samalle vedelle saatiin sulfaattipitoisuus 4,8 mg/ viiden määrityksen keskiarvona, jolloin suhteellinen keskihajonta oli 7, 7 %. Muista anioneista fosfaattipitoisuus oli kaikilla näytteillä pienempi tai yhtäsuuri kuin määritysraja (,2 mg/) ja nitriittiä ei havaittu lainkaan. N -pitoisuuden määrittämisessä kentällä oli luultavasti kontaminaatio-ongelmia näytteellä HH-KR( m). Kloridipitoisuuden määrittäminen titraattorilla ei tuottanut ongelmia. Suolaisilla vesillä (matriisihäiriö) fluoridipitoisuuden määrittäminen potentiometrisesti tuotti ajoittain ongelmia kentällä, mikä havaittiin lisäysmenetelmän huonoina saantoprosentteina. Laimentaminen vähentää suolaisuudesta johtuvaa matriisihäiriötä, mutta se ei aina auta, jos fluoridipitoisuus on pieni eikä näytettä voida laimentaa riittävästi. Tarvittaessa käytettiin tuloksen laskemiseen saantokokeen avulla määritettyä korjauskerrointa. Fluoridipitoisuuden potentiometrisen määrityksen ongelmat ovat havaittavissa myös OLSO-referenssiveden F--tuloksissa, joissa suhteellinen keskihajonta on suuri (9- %), tosin rinnakkaisten mittausten määrä () on tilastollisesti suppea (Liite 5). Alkaliteettititrauksissa päätepistetitrauksella saatuja vetykarbonaattituloksia (H C, mg/) voidaan verrata DIC-määrityksistä ( dissolved inorganic carbon) laskemalla saatuihin vetykarbonaattituloksiin. Tulokset ovat taulukossa 4 ja niistä on piirretty kuvaaja, jossa DIC:stä laskettu HC -pitoisuus on esitetty alkaliteettititrauksella saadun HC -pitoisuuden funktiona. Kuvaan piirretty suora (y = x = HC alk.) kuvaa alkaliteettititrauksella saatuja tuloksia. Taulukosta ja kuvasta havaitaan, että alkaliteettititrauksella saadut vetykarbonaattipitoisuudet ovat lähes poikkeuksetta suurempia kuin DIC-määritysten perusteella lasketut HC -pitoisuudet. Tämä voisi olla mahdollista,

14 jos vedessä on vetykarbonaatinja karbonaatin lisäksi merkittäviä määriä muita akaliteettiin vaikuttavia ioneja. Alkaliteettiin vaikuttavat esimerkiksi silikaatit, boraatit ja orgaaniset hapot. Taulukko 4: Alkaliteettititrauksilla saadut HC -pitoisuudet ja DIC-määrityksistä lasketut HC -pitoisuudet. Näyte (syvyys, m) HC alk.titraus (mg/) DIC (C mg/) HC DIC:stä (mg/) HH-KR ( m) 2,,7 8,8 HH-KR ( m),5,9 9,8 HH-KR ( m) 4, 7,5 8, HH-KR2 (74-82 m) 46,2 7,7 9, HH-KR2 ( m),5 4,6 2,4 HH-KR2 (97-92 m) 27,2 4,5 22,9 HH-KR (2-26 m) 5,5 9,5 99, HH-KR (6-56 m) 98,5 9,4 98,6 HH-KR ( m),2 5, 26, u 6. u =.. HC(DIC) alkaliteetin funtiona HC alk (mg/) Kuva : Pohjavesien DIC-tuloksesta laskettu HC -pitoisuus (pisteet) alkaliteettititraustuloksista saadun HC -pitoisuuden funktiona. Suora y = x = HC alk.

15 2 (lukuarvot edellisestä taulukosta). OLSO-referenssiveden alkaliteettititrausten suhteellinen keskihajonta kenttälaboratoriossa oli alle %, kun rinnakkaisten lukumäärä oli vähintään kolme. HC -pitoisuudet (OLSO 2/97: 5,5 mg/ ja OLSO /97: 5, mg/) olivat korkealla tasolla teoreettiseen pitoisuuteen (HC: mg/l) verrattuna (Liite 5). Kentällä alkaliteettititrauksissa käytetty referenssivesi oli enintään n. kk vanhaa. Heikon puskurikapasiteetin omaavien vesien alkaliteettititraus on tunnetusti hankalaa. Kenttälaboratoriossa pohjavesinäytteistä spektrofotometrisesti määritetyt kokonaisrautapitoisuudet vastaavat hyvin laboratoriossa AAS:llä määritettyjä rautapitoisuuksia yhtä näytettä HH-KR(2-26 m) lukuunottamatta. Tällä näytteellä saatiin kenttälaboratoriossa pienempi kokonaisrautapitoisuus (,74 mg/, laimennettu näyte) kuin labo ratoriossa (,2 mg/). Myös pakastetusta varanäytteestä tehdyssä uusinta-analyysissä laboratoriossa saatiin suurempi tulos (, mg/, laimentamaton näyte). Syynä pieneen pitoisuuteen kentällä voi olla esim. epätarkkuus pipetoinnissa. Ferroraudan määrittäminen kenttälaboratoriossa onnistui hyvin. Kontaminaatioita ei havaittu, sillä Fe(II) pitoisuus oli aina pienempi tai yhtäsuuri kuin Fe kentällä. Suolaisuudesta johtuvia häiriöitä AAS-analyyseissä korjattiin käyttämällä taustankorjausta. Myös muissa laboratorioissa suolaisen veden aiheuttamia häiriöitä vähennettiin laimentamalla näytteitä esim. 222 Rn-analyysissä (STUK) ja hivenaineanalyyseissä (VTT). Usein lähetettyjen näytteiden kloridipitoisuudet on ilmoitettu vastaanottaville laboratorioille. Kationien ja anionien kokonaispitoisuuksien, mekv/, avulla lasketut ionitasapainot, CB%, olivat kaikille näytteille hyväksyttävät -, ,97% Hounslo'n (995) kriteerin ( ±5 %) mukaan. Jonitasapainot kloridin funktiona on esitetty kuvassa. Ionien varaustasapaino laskettiin prosentteina seuraavan kaavan mukaan: E(%) = (kationit - anionit)/(kationit + anionit)* Laskuja varten analyysitulosten konsentraatioiden yksiköt, mg/, muutettiin yksiköiksi mekv/ seuraavan kaavan mukaisesti: mekv/ = c*arvo*(l/m), jossa c = ionin konsentraatio, mg/, arvo = mekv/mmol ja M = ionin molekyylipaino, mg/mmol.

16 8. Jonitasapaino Cl: n funktiona + KR, 529 m - KR, 779 m ll. KR, 98 m = 4. ei..... a ,.. _XA. 5 5 Cl, mg/ KR2, 74m e KR2, 85 m X KR2, 97 m KR, 2m KR, 644 m _. KR, 6m 2 Kuva : Hästholmenin pohjavesinäytteet : Jonitasapaino kloridin funktiona. Edustavuusarvioiden perusteella on varaustasapainokaavassa (CB %, Liite ) kenttälaboratoriotulosten sijaan valittu seuraavat laboratoriotulokset sulfidi: HH-KR( m), HH-KR( m), HH-KR(2-26 m)* ja HH KR(6-56 m). Perusteena ovat suuremmat tulokset laboratoriossa kuin kenttälaboratoriossa, lisäksi *näyte myös suodatettiin vahingossa. sulfaatti: HH-KR(6-56 m). Perusteena ovat vertailut kokonaisrikki- ja S 4 -tulosten välillä (Liite 4). Kenttälaboratorion ja laboratorion sulfaattitulokset eivät poikkea huomattavasti toisistaan, mutta stot uusintatulos poikkeaa alkuperäisestä. nitraatti: HH-KR( m). Perusteena on todennäköinen kontaminaatio kentällä. fluoridi: HH-KR( m), HH-KR( m), HH-KR2(74-82 m) ja HH KR2(97-92 m). Perusteena ovat suolaisuuden aiheuttamat matriisihäiriötja huonot saantoprosentit mittauksissa, jonka vuoksi tuloksia on tarkistettu laboratoriossa. bromidi: HH-KRI ( m) ja HH-KR2( m). Perusteena ovat ongelmat IC:n kanssa kentällä, kenttälaboratorion tulokset ovat liian pienet. Myös Br/Cl-suhdetta on käytetty edustavuusarvioinnissa. Näytteen HH-KR(2-26 m) bromidipitoisuus analysoitiin nestekromatografilla laboratoriossa, sillä IC:n UV -kolonnit eivät olleet kentällä mukana. Näytteen HH-KR( m) bromidipitoisuus analysoitiin laboratoriossa ionikromatografilla, sillä UV -kolonnien liitokset vuotivat kentällä.

17 Jonitasapainokaavaan valitut parametrit noudattavat sovittua linjaa (Hatanpää E., Snellman M., Criteria used in the evaluation of hydrogeochemical data for the geochemical modelling on Hästholmen, Memo 2/98). Poikkeuksellisesti VTT:n Sr-tulos ( 42 mg/) näytteelle HH-KR2(97-92 m) on valittu edustavammaksi kuin USGS:n tulos (2,6 mg/), joka poikkeaa selvästi Hästholmenin yleisestä trendistä: Sr-pitoisuus kasvaa suolaisuuden kasvaessa. 4 ANALYYSITULOKSET Hästholmenin kairanrei'istä vuonna -97 otettujen pohjavesinäytteiden (viimeiset näytteet otettiin vuoden 998 alkupuolella) analyysitulokset ovat liitteessä. Analyysipaikkoja kuvaavat lyhenteet liitteessä ovat C läpivirtauskennosto, F kenttälaboratorio ja L laboratorio. Analyysimenetelmät ovat joko SFS- tai muiden standardien mukaisia tai yleisesti hyväksyttyjä ja käytettyjä menetelmiä (Liite 2). Myös analysoivat laboratoriot on esitetty samassa liitteessä. 4. Fysikaalis-kemialliset ominaisuudet Analysoitujen näytteiden lämpötilat vaihtelivat välillä 6,6-9,6 oc (läpivirtauskennosto) ja happipitoisuudet olivat pienet (-,2 mg/) yhtä näytettä lukuunottamatta (ks. luku. Näytteiden edustavuus). Kaikki vesinäytteet olivat lievästi emäksisiä (ph: 7,-8,). Läpivirtauskennoston-, kenttälaboratorion-ja laboratorion tuloksia sähkönjohtavuuden, ph:n ja uraniinipitoisuuksien osalta on käsitelty jo aiemmin luvussa. Pohjavesinäytteiden tulokset viittaavat yleensä pelkistäviin olosuhteisiin (pienet Ehja 2 sekä havaitut S 2 --ja Fe 2 +-pitoisuudet). Davis & De Wiestin (967) luokituksen mukaan Hästholmenin pohjavesinäytteet ovat tyyppiä Na-Ca-Cl. Näytteiden kokonaissuolaisuus eli TDS (Kuva 2) vaihteli välillä mg/ (Taulukko 5). TDS-luokituksen (Davis 964) mukaan kaikki näytteet olivatjoko murtovettä tai suolaista pohjavettä. Kloridipitoisuudet (7-247 mg/) määritettiin kenttälaboratoriossa titraattorin avulla. Kairanrei'än HH-KR näytteet olivat kaikkein rikkipitoisimpia (Stot' -27 mg/). Sulfaatti-, sulfidi- ja kokonaisrikkitulokset on koottuna liitteessä 4 ja tuloksia on käsitelty luvussa Näytteiden edustavuus. HH-KR( m) näytteen sulfidipitoisuutta ei analysoitu kenttälaboratoriossa Winkler-pullojen vähyyden vuoksi. Kationeista suurin osa analysoitiin IVO TECHin laboratoriossa ja osa ulkopuolisissa laboratorioissa (Rb, Sr, Li, Cs). Pääkationeiden Na-, Ca- ja Mg-pitoisuudet kasvoivat lähes lineaarisesti kloridipitoisuuden kasvaessa. HH-KR(6-56 m) näytteen Mg-tulos (28 mg/) on uusinta varanäytteestä, sillä alkuperäinen tulos (4 mg/) poikkesi selvästi trendistä.

18 5 Taulukko 5: Hästholmenin pohjavesinäytteet : TDS-luokitus Davisin (964) mukaan sekä vesityypit Davis & De Wiestin (967) luokituksen mukaan. Kairanreikä HH-KR HH-KR2 HH-KR2 HH-KR HH-KR HH-KR HH-KR2 HH-KR HH-KR Syvyys, m Vesityyppi TDS-luokitus Na-Ca-Cl suolainen Na-Ca-Cl suolainen Na-Ca-Cl suolainen Na-Ca-Cl suolainen Na-Ca-Cl suolainen Na-Ca-Cl murtovesi Na-Ca-Cl murtovesi 6-56 Na-Ca-Cl murtovesi 2-26 Na-Ca-Cl murtovesi TDS, mg/ TDS kloridin funktiona + KR, 529 m 5 Q f KRl, 779 m ll. KRl, 98 m KR2, 74m e KR2, 85 m )K KR2, 97 m - KR, 2m A. KR, 6m KR, 644m 2 Cl, mg/ Kuva 2: Hästholmenin pohjavesinäytteet : TDS kloridin funktiona. Näytteiden alkaliteetit ja asiditeetit analysoitiin kenttälaboratoriossa typpikaapissa, titraattorin avulla, ja liuennut epäorgaaninen ja orgaaninen hiili (DIC, DOC) laboratoriossa. Hästholmenin pohjavesinäytteiden kokonaisalkaliteettituloksia ja DIC-tuloksia on käsitelty luvussa Näytteiden edustavuus. DOC-pitoisuudet vaihtelivat välillä,- 5,8 mg C/. Suurin liuenneen orgaanisen hiilen pitoisuus oli näytteellä HH-KR( m). Menetelmässä kuplituksen aikana mahdollisesti poistuneet hiilivedyt, esimer-

19 6 kiksi CH 4, ei ole DOC-tuloksessa mukana. 4.2 Isotoopit ja kaasut Pohjavesinäytteiden tritiumpitoisuudet eh) analysoitiin Waterloossaja ne vaihtelivat välillä,8-,8 TU. Uraani-isotooppien 24 U ja 28 U aktiivisuudet on määritettiin vedestä ja suodatinkalvoista (P, Partic.). HH-KR(6-56 m) pohjavesinäyte sisälsi eniten uraania, 9 mbq/ e 8 U). Happi-isotoopin 8 pitoisuudet vaihtelivat välillä -2, ,7 %o SMOW ja deuteriumin 2 H pitoisuudet välillä -, , %o SMOW. Suurimmat arvot (positiivisimmat) olivat HH-KR(2-26 m) ja HH-KR(6-56 m) näytteissä. Hiili-isotoopeista 4 C tulokset vaihtelivat välillä,5-6,2 pm ja C tulokset välillä -9, ,7 %o PDB. Pienimmät 4 C-pitoisuudet mitattiin HH-KR :n syvältä (>78 m) otetuista näytteistä. Veteen liuenneiden kaasujen pitoisuudet määritettiin lasiampulleista näytteille: HH KR2( m), HH-KR(6-56 m) ja HH-KR( m) sekä paineastioista kaikille näytteille. Lasiampulleista saadut pitoisuudet ovat semikvantitatiivisia, sillä osa kaasuista evakuoituujo näyteletkussa vesifaasista pois. HH-KR( m) ja HH-KR2(97-92 m) paineellisten vesinäytteiden happipitoisuudet (2,5 ja 5,8 ml/) olivat yli kymmenkertaiset muihin paineellisiin näytteisiin verrattuna. Näillä näytteillä ei havaittu paineastioissa mitään selviä vuotoja. Näytteenoton yhteydessä tyhjöpumppauksessa käytetty kalvopumppu oli heikkotehoinen. Analyysissä kaasun ja veden erotusvaiheessa lasiseen erlenmayeriin (n. 2 ml) voi jäädä typpeä huuhtelun jälkeen enimmillään n. 2 J.ll, mikä vaikuttaa näytteen N 2 -tulokseen. Vuonna 997 ei käytetty typpihuuhtelua vakumoinnin yhteydessä, jolloin pulloon on voinutjäädä ilmaa (2 J.ll). Näin ollen 2 -tuloksiin on voinut aiheutua hieman happilisäystä (n.,4 ml) kaasun ja veden erotusvaiheessa laboratoriossa. Näytesylinterin mahdollisia pieniä vuotoja ei voida konkreettisesti osoittaa ( vuotomittaus puuttuu) vaan ainoastaan epäillä, kun tulokset ovat selvillä. Suurien Ar-pitoisuuksien ( argonin osuus prosentuaalisesti esim. % kaikista kaasuista) syynä voi ollapa VEn männän tiivisteiden vuotaminen. Kaasutulokset on koottu taulukoihin 6 ja 7 (poikkeavat kaasutulokset on lihavoitu). Kolmesta syvimmältä otetuista näytteistä (>85 m) löytyi eniten kaasua (suurimmat kokonaistilavuudet > 4 ml/ H 2 ) ja hiilivetyjä. Hästholmenin pohjaveteen liuenneista kaasuista typpeä oli selvästi eniten. Myös heliumia ja argonia oli merkittäviä määriä kaikissa näytteissä. Metaanipitoisuus oli suurin (,2 ml/) HH-KR2(97-92 m) näytteessä. Vetyä löytyi kaikista muista näytteistä, paitsi HH-KR( m) näytteestä. Myös kaasuista (CH 4 ja C 2 ) määritettiin C-isotoopit. Muita isotooppeja kaasuista ei saatu IFE:ssä määritettyä pienten kaasumäärien vuoksi.

20 7 Taulukko 6: Hästholmen : veteen liuenneet kaasut PAVEn paineastioista sekä lasiampulleista (semikvantitatiiviset määrät) kairanreikien HH-KRl ja HH-KR2 näytteistä. Näytteet HH-KR HH-KR HH-KR HH-KR2 HH-KR2 HH-KR2 HH-KR2 (98-948m) ( m) ( m) (74-82 m) ( m) ( m) (97-92 m) asiampulli Vettä, g Liuenneet kaasut, m/hp N2, m/ 7,4 9, 5, 55,5,4 54,5 6 2, m/ 2,5,,87,28,4,9 5,75 C2, m/,67,,6,25,2,8,2 CO, ml/ <,8 <,6 <, <,4 <,7 <, <,2 H2, m/,9,5,56,5,55,9,2 Ar,m/ 9, 6, 6,2,4 2, ei tehty 2, He,m/,6,2,,8 22,6 2, 22,4 CH 4, m/,,46,25,,,57,2 C2H2,,6 <,5 <, <, <,7 <,, C2H 4, j.tl/,22,2,8,,2,2,2 c2. ll,4,75,,8,4,, c,,26 <, <,6,2,2, <,2 CH 8,,28 <, <,6,2,2,,46 Taulukko 7: Hästholmen : veteen liuenneet kaasut P A VEn paineastioista sekä lasiampulleista (semikvantitatiiviset määrät) kairanrei'än HH-KR näytteistä. Näytteet HH-KR HH-KR HH-KR (6-56m) HH-KR HH-KR ( m) (2-26 m) (6-56m)* lasiampulli ( m) lasiampulli Vettä, g Liuenneet kaasut, m/ H2 N2, m/ 69,5 4,,2 82, 74,4 2, m/,5,9,2,26,7 C2, m/,8,4,89,2,8 CO,m/ <,4 <, <,2 <,5 <,4 H2, m/,5,,8 <,,5 Ar, ml/,9 2,,59,2,88

21 8 He, ml/,2,27,2 6,5,96 CH 4, ml/,4,25,,4,2 C2H2, -Ll/l <,4 <, <,2 <,5 <,4 C2H 4, /,8,,7,5 <,4 C2, -Ll/I,5,5,2,4,24 CH6, lll/ <,8,6, <, <,8 CH 8, -Ll/l <,8,,5 <, <,8.. *huom. kahdesta PA VE-pameastmsta kumptkaan et ollut täyttynyt kunnolla Ja pametstettaessa pätden lntoksista tihkui vettä. Epävarmat kaasutulokset ovat lihavoituna liitteessä. Kaasujen määritysrajat tapauksessa, jolloin veteen liuenneiden kaasujen tilavuus on 25 ml/ H 2, ovat taulukossa 8. Määritysalarajaan vaikuttaa liuenneiden kaasujen kokonaistilavuus ja kyseisen kaasun arviotu kvantititointiraja P A VE-GC-menetelmällä (= P A VE-laitteistolla otettujen, veteen liuenneiden kaasujen kaasukromatografinen analyysi). Laskuesimerkki: Kaasun määrä HH-KR(2-26 m) näytteessä oli 77 ml (Taulukko 7). Hiilimonoksidia ei havaittu kromatografisesti ja sen määritysalaraja on 5 J.!l/l(ppm), kun kantokaasuna käytetään heliumia (Taulukko 8). Määritysalaraja lasketaan kaavalla: Kaasumäärä (ml)/ ml* alaraja (J.tl/) = 77/ *5=,85 J.!l/ tulos<,4 ml/. Taulukko 8: PA VE-GC-kaasuanalyysien määritysalarajat, kun veteen liuenneiden kaasujen tilavuus on 25 ml/ H 2. MääritetHivä kaasu Kantokaasu (määritettävän kaasun alaraja % tai Määritysalaraja, J.llll ppm) typpi, N2 argon (,4 %) 8 happi, 2 argon (, %) 6 hiilimonoksidi, CO argon (,5 %) helium (5 ppm) hiilidioksidi, co2 argon (,5 %) helium ( ppm),6 vety, H2 argon ( ppm),6 argon, Ar helium (,4 %) 8 helium, He argon (4 ppm),8

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä Ol-KR3,0l-KR4,0l-KR7,0l-KR9 ja Ol-KR 10 vuosina 1998-1 999

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä Ol-KR3,0l-KR4,0l-KR7,0l-KR9 ja Ol-KR 10 vuosina 1998-1 999 Työraportti 9 9-7 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä Ol-KR,l-KR4,l-KR7,l-KR9 ja Ol-KR vuosina 998-999 Virpi Karttunen Mia Mäntynen Outi Salonen.Joulukuu 999 POSIVA OY Mikonkatu

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanreristä Ol-KR2, 0 l-kr4,

Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanreristä Ol-KR2, 0 l-kr4, Työraportti 2334 Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanreristä OlKR2, lkr4, OlKRll ja OlKR2 vuonna 22 Nina Paaso Eliisa Hatanpää Mia Mäntynen Lokakuu 23 POSIVA OY FIN276 OLKILUOTO, FINLAND

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanmristä KR 13 ja KR 14 vuosina 2001-2003

Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanmristä KR 13 ja KR 14 vuosina 2001-2003 Työraportti 2333 Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanmristä KR 3 ja KR 4 vuosina 223 Timo Kröger Teollisuuden Voima Oy Eliisa Hatanpää Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Mia Mäntynen Posiva

Lisätiedot

Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista kalliorei'istä (PR ja PP) sekä oohjavesioutkista (PVP) vuonna 2002

Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista kalliorei'istä (PR ja PP) sekä oohjavesioutkista (PVP) vuonna 2002 Työraportti 2002-41 Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista kalliorei'istä (PR ja PP) sekä oohjavesioutkista (PVP) vuonna 2002 Birgitta Backman Hanna Kahelin Nina Paaso Jussi Ahonen Syyskuu

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

Kertapullot. Testikaasut. Kaatopaikkakaasujen analyysikaasut. Puhtaat

Kertapullot. Testikaasut. Kaatopaikkakaasujen analyysikaasut. Puhtaat Kertapullot Kaasuseokset ja puhtaat kaasut kertakäyttöisissä pulloissa. Kaasuvuotohälyttimien testaukseen, instrumenttien kalibrointiin, laboratoriokäyttöön tai erilaisiin prosesseihin. Testikaasut 314456

Lisätiedot

Olkiluodon VLJ-Iuolan pohjavesinäytteiden tulokset vuosina 1997-1 998 oteluista näytteistä

Olkiluodon VLJ-Iuolan pohjavesinäytteiden tulokset vuosina 1997-1 998 oteluista näytteistä Työ r a p o r t t i 9 9-3 7 Olkiluodon VLJ-Iuolan pohjavesinäytteiden tulokset vuosina 997-998 oteluista näytteistä Jouko Helenius Toukokuu 999 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FI- HLSIKI, FILAD Tel. +358-9-228

Lisätiedot

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiistä KR 12 ja KR6 vuonna 2001

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiistä KR 12 ja KR6 vuonna 2001 Työraportti 2-26 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiistä KR 2 ja KR6 vuonna 2 Virpi Karttunen Mia Mäntynen Elokuu 2 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN- HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

C-14 vapautuminen loppusijoituksessa (HIILI-14) C-14 vapautuminen aktivoituneesta metallijätteestä loppusijoituksessa Kaija Ollila, VTT

C-14 vapautuminen loppusijoituksessa (HIILI-14) C-14 vapautuminen aktivoituneesta metallijätteestä loppusijoituksessa Kaija Ollila, VTT C-14 vapautuminen loppusijoituksessa (HIILI-14) C-14 vapautuminen aktivoituneesta metallijätteestä loppusijoituksessa Kaija Ollila, VTT C-14 pidättyminen kalsiittiin Jukka Lehto, HY Radiokemian laboratorio

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Lappeenrannan Ilmailuyhdistys

Lappeenrannan Ilmailuyhdistys Lappeenrannan Ilmailuyhdistys Tapahtuman tuloksia, moottoripyörät Kierroksia: 396 Osallistujia: 328 Autot Moottoripyörät Kaikki Ajoneuvo Lähtöaika Aika 400 (s) Nopeus (km/h) Valmistaja Malli Tyyppi Selitys

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi

TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi 20.11.201 1-4031 1 (4) Kirkkonummen kunta / Vesihuoltolaitos Lehtinen Maria PL 20 02401 KIRKKONUMMI Tilausnro 91197 (103/Meiko), saapunut 3.11.201, näytteet otettu 3.11.201 (11:30) Näytteenottaja: Luvyn

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus TASO-hankkeen loppuseminaari 11.11.2013 Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus Jarkko Akkanen Biologian laitos Joensuun kampus OSAHANKE Turvetuotannon

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA

METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA John Derome ja Antti-Jussi Lindroos Latvusto Karike Metsikkösadanta Hiilidioksidi Humuskerros Maavesi MAAVEDEN HIILI KOKONAIS-HIILI (TC)

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET

Lisätiedot

Ellinghamin diagrammit

Ellinghamin diagrammit Ellinghamin diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 1 - Luento 2 Tavoite Oppia tulkitsemaan (ja laatimaan) vapaaenergiapiirroksia eli Ellinghamdiagrammeja 1 Tasapainopiirrokset

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016

Lisätiedot

Hangon kaupunki Hagapuiston koulu

Hangon kaupunki Hagapuiston koulu 26.02.2015 Hangon kaupunki Hagapuiston koulu Sisäilman VOC-mittaukset 23.1.2015 Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/5 1. Yleistiedot Kohde Hangon kaupunki Hagapuiston koulu

Lisätiedot

* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa.

* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Pvm: 16.9.2015 Projekti: 1510019970/1 Näytteenottopvm: 8.9.2015 Näytteenottopiste: Alvettula, kaivo Näyte saapui: 8.9.2015 Näytteenottaja: Antti Rehula Analysointi aloitettu: 8.9.2015 Määritys 15TP02480

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342 1 YHTEYSTIEDOT: AVOINNA: ma - pe klo 8.00-15.30 KÄYNTIOSOITE: POSTIOSOITE: INTERNETOSOITE: SÄHKÖPOSTIOSOITE: Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros Tiedepuisto 4, 28600 PORI www.pori.fi/porilab

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi Sotkamon Talvivaaran ympäristön vesien harvinaiset maametallien sekä talliumin, lyijyn ja uraanin pitoisuudet GTK:n tekemän selvityksen tulosten esittely Esityksen sisältö Mitä ovat harvinaiset maametallit

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä KR9 ja KR 11 sekä Korvensuon altaasta vuonna 2001

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä KR9 ja KR 11 sekä Korvensuon altaasta vuonna 2001 Työraportti 22-9 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä KR9 ja KR sekä Korvensuon altaasta vuonna 2 Minna Rantanen Nina Paaso Mia Mäntynen Huhtikuu 22 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-

Lisätiedot

Kaivovesien analyysitulosten yhteenvetoa alueittain

Kaivovesien analyysitulosten yhteenvetoa alueittain Kaivovesien analyysitulosten yhteenvetoa ittain Porvoon terveydensuojelu on analysoinut tiedossaan olevien kaivovesinäytteiden analyysituloksia yksityiskaivoista, ja koonnut niistä yhteenvetoa ittain.

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt RAPORTTI 16X142729.10.Q850-002 6.9.2013 METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt Joutseno 21.8.2013 PÖYRY FINLAND OY Viite 16X142729.10.Q850-002

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

VOC-näytteen ottaminen FLEC-laitteella

VOC-näytteen ottaminen FLEC-laitteella AO06 1/3 VOC-näytteen ottaminen FLEC-laitteella Valmistelut Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat välineet näytteenottoa varten: FLEC-kupu 1 puhaltava pumppu (violetti väri) 2 imevää pumppua (sininen

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013

BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Borealis Polymers Oy Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 28.8.2013 Viite 82137404-03A BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Päivämäärä 28.8.2013 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

VUOTOTUTKIMUSRAPORTTI. Vuove-vuotovesitutkimus

VUOTOTUTKIMUSRAPORTTI. Vuove-vuotovesitutkimus VUOVE-INSINÖÖRIT OY Korvenojantie 44 05200 Rajamäki 050-5459972 E-mail timo.tammenlarva@kolumbus.fi VUOTOTUTKIMUSRAPORTTI Vuove-vuotovesitutkimus ESIMERKKIRAPORTTI 2015 Vuove-Insinöörit Oy 050 5459972

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion viidennelle kurssille KE5. KESTO: 90 min MOTIVAATIO: Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAVOITE: Opiskelija pääsee titraamaan.

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Happo-emästitraukset Määritelmä, titraus: Titraus on menetelmä, jossa tutkittavan liuoksen sisältämä ainemäärä määritetään lisäämällä siihen tarkkaan mitattu tilavuus titrausliuosta,

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla

Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus 16.3.2016 Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla Länsi-Uudenmaan

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan

LIITTEET. asiakirjaan ROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.11.201 COM(201) 906 final ANNEXES 1 to LIITTEET asiakirjaan LUONNOS KOMISSION JA NVOSTON YHTEISEKSI TYÖLLISYYSRAPORTIKSI - oheisasiakirja komission tiedonantoon vuotuisesta kasvuselvityksestä

Lisätiedot

Pohjois- ja Etelä-Savon pohjavesiseuranta 2010

Pohjois- ja Etelä-Savon pohjavesiseuranta 2010 Pohjois- ja Etelä-Savon pohjavesiseuranta 2010 2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen erillisjulkaisu Pohjois- ja Etelä-Savon pohjavesiseuranta 2010 Golder Associates Oy / Pasi

Lisätiedot

Ideaalikaasut. 1. Miksi normaalitila (NTP) on tärkeä puhuttaessa kaasujen tilavuuksista?

Ideaalikaasut. 1. Miksi normaalitila (NTP) on tärkeä puhuttaessa kaasujen tilavuuksista? Ideaalikaasut 1. Miksi normaalitila (NTP) on tärkeä puhuttaessa kaasujen tilavuuksista? 2. Auton renkaan paineeksi mitattiin huoltoasemalla 2,2 bar, kun lämpötila oli + 10 ⁰C. Pitkän ajon jälkeen rekkaan

Lisätiedot

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet 25.11.2016 Liikuntahalli Lippitie 2 91900 Liminka Tilaaja: Limingan kunta Iivarinpolku 6 91900 Liminka 1 (5) Sisällysluettelo Tilaaja... 2 Tilaus...

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Lasiseinä liukuovella, Fasad 30

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Lasiseinä liukuovella, Fasad 30 TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S-01533-14 28.3.2014 Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Lasiseinä liukuovella, Fasad 30 Tilaaja: Scan-Mikael Oy TESTAUSSELOSTUS NRO VTT-S-01533-14 1 (2) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus FM Hanna Prokkola Oulun yliopisto, Kemian laitos EkoPelletti-seminaari 11.4 2013 Biohajoavuus Biohajoavuudella yleensä tarkoitetaan

Lisätiedot

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto

Lisätiedot

Ilmasta kerättävien näytteiden otto Kirkonkylän koulu

Ilmasta kerättävien näytteiden otto Kirkonkylän koulu Ilmasta kerättävien näytteiden otto Kirkonkylän koulu Kohde: Pinta-ala: - Rakennusvuosi: Koulurakennus Rakennusala: - Käyttötarkoitus: Koulu... Tilavuus: - 66400 Laihia Kerrosluku: 3 Näytteenoton tilaaja:

Lisätiedot

PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset

PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset Tutkimuksen ajankohta: vko 2-3 / 2010 Raportin päiväys: 25.01.2010 Tilaajan yhteyshenkilö: Vantaan Kaupunki Mikko Krohn, 09 839 22377 Kuntotutkimuksen suorittajat:

Lisätiedot

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000 Kaupunginvaltuusto 25.1.2016 Liite 2 3 P25 KK4 491-2-10-111 P26 P24 KK2 KK3 KK1 Rakennenäytteet kellarikerroksesta: MHT1 (Tiiliseinä) MHT2 (Betonilattia) P23 HP 2 1100 mg/kg öljy KK5 Massanvaihto 2004

Lisätiedot

Ioniselektiivinen elektrodi

Ioniselektiivinen elektrodi ELEC-A8510 Biologisten ilmiöiden mittaaminen Ioniselektiivinen elektrodi Luento 2 h: menetelmän teoria ja laboratoriotyön esittely Itsenäinen työskentely 2 h: materiaaliin tutustuminen Laboratoriotyöskentely

Lisätiedot

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Jari Aromaa, Lotta Rintala Teknillinen korkeakoulu Materiaalitekniikan laitos 1. Taustaa, miksi kupari syöpyy ja kuinka

Lisätiedot

4 MITTAUSTEN SUORITUS. 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu

4 MITTAUSTEN SUORITUS. 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu 4 MITTAUSTEN SUORITUS 17 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu PFL DIFF -virtauseromittausmenetelmällä tehdyt virtausmittaukset suoritettiin elo- ja syyskuussa kairanrei issä SN-41, SUH-204, SUH-262, SUH-348,

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w Epainn muis (1.1., 6.12.) # œ œ œ œ œ # œ w i nun Kris lis sä py hää muis tus Tofia (6.1.) jo Jo pai a, y lis n [Ba li nu a, os,] kun ni, l nä ru k, i dän Ju ma lis, y lis ka i dän h tm h nk sl nu a, o

Lisätiedot

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Johdanto Kylmäojan itäisessä haarassa tehdyt automaattimittaukset ja näytteenotto kevättulvan

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä.

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä. Tekninen esite Lämmönsiirtimen omavoimaiset säätimet (PN16) PM2+P Suhteellinen virtaussäädin, jossa sisäänrakennettu p -säädin (NS) PTC2+P Virtauksen mukaan toimiva lämpötilansäädin, jossa sisäänrakennettu

Lisätiedot

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä Accu-Chek Aviva -järjestelmän luotettavuus ja tarkkuus Johdanto Järjestelmän tarkkuus on vahvistettu ISO 15197:2003 -standardin mukaisesti. Ulkopuolinen diabetesklinikka toimitti diabeetikoilta otetut

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-04123-13 10.6.2013 Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen Sejotek EPS-askeläänieriste 20 mm / Knauf Lattiamassa FE 80 Tilaaja: Sejotek Oy TESTAUSSELOSTE NRO

Lisätiedot

VTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset. Sanna Tuomi, Matti Reinikainen 13.06.2013, PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland

VTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset. Sanna Tuomi, Matti Reinikainen 13.06.2013, PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland VTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset Sanna Tuomi, Matti Reinikainen 13.06.2013, PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland 2 Kaasutuskaasun epäpuhtaudet Kaasutuskaasu sisältää polttoaineesta

Lisätiedot

Posivan pohjavesinäytteiden analyysitulosten virhetarkastelut

Posivan pohjavesinäytteiden analyysitulosten virhetarkastelut Työraportti 2000-34 Posivan pohjavesinäytteiden analyysitulosten virhetarkastelut Virpi Karttunen Elokuu 2000 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

Mittamerkinnät. Yleistä. BEP-koodit

Mittamerkinnät. Yleistä. BEP-koodit BEP (Bodywork Exchange Parameter) ovat koodeja ajoneuvon eri mittojen tunnistamiseksi, jotta tietojen siirtäminen ajoneuvovalmistajan ja päällirakentajan välillä sujuisi helpommin. t noudattavat kansainvälistä

Lisätiedot

OULUJÄRVEN MELONTAKESKUS VAALA / UITON RANTA

OULUJÄRVEN MELONTAKESKUS VAALA / UITON RANTA OULUJÄRVEN MELONTAKESKUS VAALA / UITON RANTA ljljc Olj - j l j j l Olj l l j j jd jj g j l S ll l- j ld j 1800-ll lld ll j l Olj Olj Ml Ml j Vl S U Vl Ol j Kj j l- j ld Vl ll ll llll lj Mlllj l Vl Sl j

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI. Kaakkola, Järvenpää Järvenpään Vesi Harri Rautio

TUTKIMUSRAPORTTI. Kaakkola, Järvenpää Järvenpään Vesi Harri Rautio TUTKIMUSRAPORTTI Kaakkola, Järvenpää Järvenpään Vesi 6.6.2016 Harri Rautio 1 1. TAUSTAA Järvenpään Vesi / vesihuolto tilasi Kaakkolan alueelle vesijohtoverkostojen kuntotutkimuksen Aquapriori Oy:ltä. Tutkimukset

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAHINKOJEN MONITOROINTI. ÄLYKÖ loppuseminaari Vuokko Malk

YMPÄRISTÖVAHINKOJEN MONITOROINTI. ÄLYKÖ loppuseminaari Vuokko Malk YMPÄRISTÖVAHINKOJEN MONITOROINTI ÄLYKÖ loppuseminaari 25.1.2017 Vuokko Malk Öljyvahingon monitorointi Öljyvahinkotilanteessa tarvitaan tietoa haitta-aineiden pitoisuuksista ympäristössä vahingon laajuuden

Lisätiedot

TYÖPAJA NÄYTETULOSTEN TIEDONSIIRROSTA LABORATORIOISTA VIRANOMAISJÄRJESTELMIIN Vesianalyysitulosten tiedonsiirto

TYÖPAJA NÄYTETULOSTEN TIEDONSIIRROSTA LABORATORIOISTA VIRANOMAISJÄRJESTELMIIN Vesianalyysitulosten tiedonsiirto TYÖPAJA NÄYTETULOSTEN TIEDONSIIRROSTA LABORATORIOISTA VIRANOMAISJÄRJESTELMIIN 1.3.2017 Vesianalyysitulosten tiedonsiirto Ari Markkanen ari.markkanen@valvira.fi Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Tampereen yliopisto Tietokonegrafiikka 2013 Tietojenkäsittelytiede Harjoitus

Tampereen yliopisto Tietokonegrafiikka 2013 Tietojenkäsittelytiede Harjoitus Tampereen yliopisto Tietokonegrafiikka 201 Tietojenkäsittelytiede Harjoitus 6 1..201 1. Tarkastellaan Gouraudin sävytysmallia. Olkoon annettuna kolmio ABC, missä A = (0,0,0), B = (2,0,0) ja C = (1,2,0)

Lisätiedot

Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät

Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät Jarmo Koskiniemi Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 0504151624 jarmo.koskiniemi@helsinki.fi 03.12.2015 Kolkunjoen taimenten geneettinen analyysi Näytteet Mika Oraluoma (Vesi-Visio osk) toimitti

Lisätiedot

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa

Lisätiedot

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S-03566-14 31.7.2014 Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen Tilaaja: Uponor Suomi Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-03566-14 1 (2) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

9500 FOTOMETRIN mittausohjeet

9500 FOTOMETRIN mittausohjeet 9500 FOTOMETRIN mittausohjeet Fotometrin ohjelmointinumero: Phot 7. KLOORI (DPD) Vapaan, sitoutuneen ja kokonaiskloorin analysointi vedestä. Fotometrinen menetelmä Automaattinen aallonmittaus Mittavälillä

Lisätiedot

Biokemian menetelmät I kurssi, työselostukset, kevät 2016.

Biokemian menetelmät I kurssi, työselostukset, kevät 2016. Biokemian menetelmät I kurssi, työselostukset, kevät 2016. DEADLINET: työselostus tulostettuna paperille Työ 3: To 24.3.2016 klo 15:00 KE1132:n palautuspiste tai BMTK:n Työ 2: Pe 1.4.2016 klo 16:00 KE1132:n

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WRAISIO/R2), saapunut , näytteet otettu (13:30) Näytteenottaja: SaKo

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WRAISIO/R2), saapunut , näytteet otettu (13:30) Näytteenottaja: SaKo TESTAUSSELOSTE 1 (4) Raision kaupunki Ympäristövirasto Nallinkatu 2 21200 RAISIO Tilausnro 157803 (WRAISIO/R2), saapunut 15.7.2013, näytteet otettu 15.7.2013 (13:30) Näytteenottaja: SaKo NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

Käyttöpistekohtainen vedenkäsittely Juomavesi ja tekninen käyttövesi

Käyttöpistekohtainen vedenkäsittely Juomavesi ja tekninen käyttövesi Käyttöpistekohtainen vedenkäsittely Juomavesi ja tekninen käyttövesi Merlin on GE:n rekisteröimä tavaramerkki Merlin tarkoittaa suomeksi taikuria. Merlin -käänteisosmoosijärjestelmä Pienten RO-yksiköiden

Lisätiedot

MAALAHTI KOPPARBACKEN. Rautakautisen kalmistoalueen koekaivaus. Tapio Seger 1985 Tiivistelmän tehnyt Mirja Miettinen

MAALAHTI KOPPARBACKEN. Rautakautisen kalmistoalueen koekaivaus. Tapio Seger 1985 Tiivistelmän tehnyt Mirja Miettinen MAALAHTI KOPPARBACKEN Rautakautisen kalmistoalueen koekaivaus Tapio Seger 1985 Tiivistelmän tehnyt Mirja Miettinen _(._l \ '- ; ( MAALAHTIKOPPARBACKEN Rautakautisen kalmistoalueen koekaivaus 1985 Tapio

Lisätiedot