Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR 1, HH-KR2 ja HH-KR3 vuonna 1997

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR 1, HH-KR2 ja HH-KR3 vuonna 1997"

Transkriptio

1 Työraportti Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR, HH-KR2 ja HH-KR vuonna 997 Jouko Helenius Virpi Karttunen Eliisa Hatanpää Raija Mäkinen Elokuu 998 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN- HELSINKI Puhelin (9) 228 Fax (9)

2 Työraportti Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR, HH-KR2 ja HH-KR vuonna 997 Jouko Helenius Virpi Karttunen Eliisa Hatanpää Raija Mäkinen Elokuu 998

3 Työ raportti Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR, HH-KR2 ja HH-KR vuonna 997.Jouko Helenius Virpi Karttunen Eliisa Hatanpää Raija Mäkinen IVO Teknologiakeskus Elokuu 998 Pesivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

4 IMATRAN VOIMA OY IVO Teknologiakeskus Org. yksikkö/laatija Y mpäristötekniikka/j.helenius, V.Karttunen Jakelu: Posiva Oy Asiakirjan nimi ja numero TYÖRAPORTTI Sivu () Arkistotunnus TECH-4-56 Pvm i., P Avainsanat pohjavesi, näytteenotto, analyysit Hyväksyjä Korvaa Pvm SailytysmRa, v. 7 Os... 4 s POHJAVESINÄYTTEIDEN OTTO LOVIISAN HÄSTHOLMENIN KAIRANREI'ISTÄ HH-KRl, HH-KR2 JA HH-KR VUONNA 997 Imatran Voima Oy 998 d:\user\ ord\posiva\hhvesirap97 etu.doc [IVO] YHTIÖT

5 POHJA VESINÄYTTEIDEN OTTO LOVIISAN HÄSTHOLMENIN KAIRANREI'ISTÄ HH-KRl, HH-KR2 JA HH-KR VUONNA 997 TIIVISTELMÄ Hästholmenin tutkimusalueelia kerättiin vuoden 997 ja vuoden 998 alun aikana 9 pohjavesinäytettä syvistä kairanrei'istä. Näytteiden avulla on tarkoitus tutkia mm. pohjaveden laatua syvällä kallioperässä alueellisen hydrogeokemiallisen karakterisoinnin, geokemiallisen mallinnuksen sekä turvallisuusanalyysin tarpeisiin. Kuusi näytettä otettiin avoimista kairanrei'istä PA VE- näytteenottolaitteistolla. HH KR :n näytteet otettiin Loviisan VLJ-luolan tunnelin lastauspaikasta n. m syvyydellä. Osasta PA VE-näytteitä tutkittiin myös vedessä esiintyviä mikrobeja. Tässä raportissa esitetään pohjavesinäytteiden otto ja analyysitulokset Hästholmenin rei'istä HH-KR, HH-KR2 ja HH-KR vuonna 997 ja vuoden 998 alussa. Avainsanat paikkatutkimukset, pohjavesi, näytteenotto, analysointi

6 GROUNDWATER SAMPLING FROM DEEP BOREHOLES AT HÄSTHOLMEN HH-KRl, HH-KR2, HH-KR IN 997 ABSTRACT In 997 and at beginning of 998 groundater as sampled at Hästholmen from deep boreholes HH-KR, HH-KR2, HH-KR. The aim ofthe sampling is to produce input data for local hydrogeochemical characterisation, geochemical modelling and performance assessment. Six of the samples ere taken from open boreholes ith the PAVE sampler. The HH-KR samples ere collected ith the PAVE sampler from the driving tunnel at the loading place at depth m, ofthe repository for lo- and intermediate level operating aste (VLJ-repository). This study presents sampling methods and results of laboratory analyses of the groundater samples taken at Hästholmen in Keyords: site investigation, groundater, sampling, analysis

7 4 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä Abstract YLEISTÄ VESINÄYTTEIDEN OTTO Näytteenottokohta ja esipumppaus Näytteenottomenetelmä ja kenttämittausten tulokset Analysoitavat parametrit ja käsittely ennen analysointia NÄYTTEIDEN EDUSTAVUUS UranHoipitoisuus ja kenttämittaukset Laboratorio- ja kenttälaboratorioanalyysien vertailua ANALYYSITULOKSET Fysikaalis-kemialliset ominaisuudet Isotoopit ja kaasut YHTEENVETO VIITTEET LIITTEET LIITE. KENTTÄMITTAUSKUVAT LIITE 2. TUTKITUT SUUREET, ANALYYSIMENETELMÄT JA LABORATORIOT LIITE. ANALYYSITULOKSET LIITE 4. KOKONAISRIKKI- JA SULFAATTITULOKSET LIITE 5. REFERENSSIVEDEN ANALYYSITULOKSET LIITE 6. LABMASTER-TULOSTEET

8 5 YLEISTÄ Käytetyn ydinpolttoaineen yksityiskohtaisten paikkatutkimusten rungoksi vuosille on laadittu Posiva Oy:n tutkimusohjelma, jota toteuttaa P-2-PARVIprojekti. Ohjelmassa on kuvattu mm. tutkimusten sisällölliset painopistealueet sekä tutkimusten pääpiirteet. Em. ohjelman lisäksi jokaiselle tutkimusalueelle on laadittu paikkakohtainen tutkimusohjelma, johon sisältyy mm. kunkin alueen pohjavesikemian tutkimuksia. Hästholmenin pohjavesikemian kairanreikien HH-KR... HH-KR vuoden 997 tutkimusohjelma on kuvattu muistiossa FT PARVIpohj avesikemia. P-2-ohjelman PARVI-projektin Hästholmenin pohjavesikemian tutkimusohjelmalla on useita tavoitteita, mm: - syvien pohjavesien karakterisoiminen - suolaisuuden alueellisen esiintymisen kartoittaminen - redox-kemian selvittäminen mukaanlukien liuenneet kaasut ja mikrobit Tässä raportissa esitetään Hästholmenin kairanreikien HH-KR, HH-KR2, HH-KR:n vesinäytteiden otto ja analyysitulokset vuonna (Posivan tilaus 9576/98/MVS) VESINÄYTTEIDEN OTTO Näytteenottokohta ja esipumppaus Taulukkoon on koottu kairanreikien näytteenottosyvyydet, esipumppauksen ajankohta sekä näytteenottoaika.taulukkoon 2 on koottu kalibrointeihin liittyvät asiat sekä pumpatut vesimäärät Liitteessä on esitetty kenttämittausten sekä manuaalisten että automaattisten tallenteiden graafiset kuvaajat. Taulukko. Näytteenottokohta, syvyydet, esipumppaus- ja näytteenottoaika Reikä syvyys, m esipumppaus näytteenottoaika HH-KR HH-KR HH-KR

9 6 Taulukko 2. Pumpatut vesimäärät ja kalibroinnit kalibroitu happimittari. Reikä Syvyys, m Pumpattu Kalibroinnit Muut havainnot vesimäärä, pumppauksen aikana HH-KR Mittarit kalibroitu Kiertovesipumppu Herkempi ollut poissa käytöstä happimittari vrk, mutta ei käytössä vaikutusta korkeaan emv- arvoon Mittarit kalibroitu 4.2. havaittu.. Käytössä johtokykymittarin herkempi suojalasin happimittari. rikkoutuminen, 9.2. Redox- mittari elektrodi vaihdettu uudestaan 9.2. ja johtokykymittari Kalibrointi Näytlenoton jälkeen ja samassa ph-elektrodi yhteydessä vaihdettu ja vaihdettu kalibroitu. Samalla happielektrodin kalibroitu myös kalvo. Herkempi johtokykyelektrodi. happimittari. Jälkeenpäin havaittu johtokykyelektrodi rikkinäiseksi. HH-KR Mittarit kalibroitu.. Herkempi Kalibrointi.. Happimittauksessa 5.. sähkön- ongelmia 7.., johtavuuselektrodi ilmeisesti kupla vaihdettu ja happi kennossa. kalibroitu. Herkempi happimittari käytössä Kalibrointi Pumppauksen Herkempi aikana kennoon happimittari. kertyi kuplia, jotka haittasivat mittareiden toimintaa. HH-KR Kalibrointi 2.. ph- ja Herkempi redoxmittauksissa

10 happimittari ongelmia, jotka aiheutuivat maadoituksesta. Häiriö poistettu Kalibrointi.. Maadoitusongelmia Herkempi etenkin phhappimittari mittarissa Kalibrointi 24.. ph- ja Herkempi redoxmittauksessa happimittari. maadoitusongelmia. Näytteenottomenetelmä ja kenttämittausten tulokset Vesiäytteet pumpattiin avoimista rei'istä HH-KR2:sta ja HH-KR :sta PA VEnäytteenottomenetelmällä. HH-KR :n näytteet otettiin pohjaveden hydrostaattisen paineen avulla n. m syvyydessä VLJ-luolan ajotunnelissa olevan lastauspaikan kohdalla suojaputkeen asennetun V -kappaleen kautta. Paineellisten vesinäytteiden ottoon käytettiin myös HH-KR :ssä PA VE-näytteenotinta (Ruotsalainen et al. 996). Pumppauksen edistymistä ja veden kemiallisten ominaisuuksien kehitystä seurattiin reiän yläpuolelle asennetulla läpivirtauskennostolla. Kennoston avulla voidaan mitata veden lämpötilaa, liuennutta happea, ph:ta, sähkönjohtavuutta ja redox-potentiaalia. Elektrodien kunnon ja mittausten luotettavuuden seuraamiseksi mittarit kalibroitiin Posivan kenttätyöohjeen mukaisesti (P. Ruotsalainen et al. 994) vähintään aina uuden mittauksen käynnistyessä, mutta ajoittain kalibrointi tehtiin myös pitkien pumppausjaksojen aikana. Mittauskennosto oli asennettu N 2 -kaasulla suojatluun koteloon. Tällä tavoin voitiin vähentää ilman hapen ja hiilidioksidin vaikutusta mitattavaan vesinäytteeseen. Mittaustiedon keräämiseen käytettiin sekä manuaalista taliennusta että Metrosonics-tiedonkeräimiä. Tiedon keräämisen ongelmana ollut tallentimien paristojen nopea tyhjentyminen aiheutti välillä mittaustulosten häviämisen. Lisäksi osa tiedostoista katosi ilkivallan seurauksena. Kenttämittaustulokset on esitetty liitteessä. 2. Analysoitavat parametrit ja käsittely ennen analysointia Vesinäytteistä analysoitiin kentällä ph, johtokyky, alkaliteetti, asiditeetti, sulfidi, rauta(ii), rauta(kok), ammonium, sulfaatti, fosfaatti, kloridi, fluoridi, bromidi ja uraniini. Parametrien määritysmenetelmät on kuvattu liitteessä 2 sekä Pasivan kenttätyöohjeessa (P. Ruotsalainen et al. 994 ). Osa pohjavesinäytteistä kestävöitiin näytteenoton yhteydessä taulukossa esitetyllä tavalla. Näyteastiaina käytettiin polyeteenipulloja, seerumi putkia, hioskorkillisia ja Pyrex-lasipulloja sekä lasiampulleja. HH-KR :n vesinäytteet voitiin suodattaa on-linemenetelmällä,45 J.lm kalvosuodattimen läpi. HH-KR2:nja HH-KR:n näytteet kerättiin keräysastiaan ja suodatettiin ohjeen mukaan typpikaapissa,45 J.lm:n

11 8 kalvosuodattimen läpi. Taulukko. Kairanreikien vesinäytteiden analysoidut parametrit, näytemäärät ja kestävöinti. Analyysit Näytemäärä () ja astia Kestävöinti yleiset ominaisuudet, 2x,5 PE (=polyeteeni) suodatus Si2 tiheys lx,5 PE ei alkaliteetti + asiditeetti lxl,o + lx,5 Pyrex (=lasi) et DIC (C2ko+DOC x,5 lasiampulli CN2- suodatus huuhdeltu) sz- x, Winkler (=lasi),5 mllm Zn(Ac) +,5 mllm NaOH kaasut 2x, 5 lasiampulli (Ar- ei huuhdeltu) uranuni x,25 PE, happopesty ei/alumiinifolio Fe2+,Fekok 5x, Winkler/happopesty suodatus + 2 ml conc. HCl AAS** x,5 PE, happopesty suodatus + 2,5 ml conc. HN IC*(anionit),5 PE suodatus NH4+ 2x, PE suodatus +,5 ml M HCl Li, Rb, Sr, Cs x,5 PE, happopesty suodatus + ml conc. HN Pkok.,5 PE suodatus + 5 ml 4M H2S4 Bkok x,25 PE, happopesty suodatus Nkok lx,25 PE suodatus Skok lxo,l, PE suodatus I- lxo, lasipullo suodatus H-2, -8 2x, seerumiputki (=lasi) et H- lxl, tumma lasipullo ei Rn-222 x, ml ei (kellonaika) tuikeliuoslasipullo Cl-7 min. 5 mg Cl, PE Uk k, U-24/U-28 lxl, PE suodatus + 5 ml conc. HCI Sr-87 /Sr-86 2x,5 happopesty 5 ml conc. HN C-/C-4 lx,25 Pyrex-lasipullo, suodatus happopesty S-4(S4)+-,5-5 PE,happopesty ZnAc 8(S4) * = L-.- - IC Iontkromatografia S4, P4, Cl, Br - ** AAS= Atomiabsorptiospektroskopia Al, Mn, Fe(kok), Ca, Mg, Na, K

12 9. NÄYTTEIDEN EDUSTAVUUS UraniiDipitoisuus ja kenttämittaukset Kairauksen aikana käytetyn huuhteluveden määrän edustavissa pohjavesinäytteissä tulisi olla korkeintaan 2 %, mikä tarkistetaan merkkiaineena käytetyn uraniinin pitoisuuden avulla. Uraniinipitoisuus määritettiin pohjavesinäytteistä spektrofotometrisesti kenttälaboratoriossa (F), viimeisimmäksi otettuja näytteitä lukuunottamatta (HH-KR: m, mja HH-KR 2-26 m), sekä fluorimetrisellä menetelmällä laboratoriossa (L ). Kenttälaboratorion analyysitulokset olivat liian suuria, virhelähteitä on kentällä enemmän, mm. näytteen korkea rautapitoisuus häiritsee uraniinin fotometristä määritystä. Huuhteluveden osuus HH-KR2(74-82 m) näytteessä oli 9,2% ja HH-KR2( m) näytteessä huuhteluvettä oli 5,2 %. Muissa näytteissä huuhteluveden osuus oli alle %. Näytteiden edustavuutta voidaan arvioida kenttämittaustulosten, kuten sähkönjohtavuuden, ph:n, happipitoisuuden ja redox-potentiaalin avulla. Läpivirtauskennoston mittareiden lukemat on merkitty tuloksissa lihavoituina, mikäli seurannassa on havaittu ongelmia ennen ja jälkeen näytteenoton (Liite ). Kenttälaboratoriossa mitatut sähkönjohtavuusarvot (2-4 ms/m) ovat lähellä laboratoriossa mitattuja arvoja ( 2-4 ms/m ), mutta läpivirtauskennoston sähkönjohtavuusarvot poikkeavat muista huomattavasti seuraavien näytteiden osalta: HH-KR( m), HH KR2(97-92 m), HH-KR(6-56 m) ja HH-KR(2-26 m). Johtokykyelektrodi oli rikki HH-KR( m) näytteenoton aikana. Esimerkiksi vesifaasista evakuoituneet kaasukuplat häiritsevät läpivirtauskennoston mittauksia. ph-mittauksissa erot läpivirtauskennoston-, kenttälaboratorion-ja laboratorion tuloksissa johtuvat pääosin näytteen hiilidioksiditasapainon muutoksista. Ilmakehän aiheuttamassa kontaminaatiossa näytteeseen voi liueta hiilidioksidia. Läpivirtauskennoston ph-mittarin kanssa oli ongelmia ennen ja jälkeen näytteenoton näytteellä HH KR(6-56 m). HH-KR( m) näytteen edustavimmaksi ph-arvoksi on arvioitu paineastian vesinäytteestä mitattu ph: 7,9, varsinaisesta näytteestä laboratoriossa mitattu ph-arvo 7, on liian pieni (mahdollinen kontaminaatio) sekä läpivirtauskennoston (8,2) että kenttälaboratorion (7,7) arvoihin verrattuna. Happipitoisuudet olivat pienet kaikilla näytteillä (-,2 mg/), paitsi näytteellä HH KR(2-26 m) happipitoisuus oli selvästi suurempi,6 mg/. Pumppausjakson aikana oli kuitenkin ongelmia läpivirtauskennoston mittareiden kanssa. Läpivirtauskennoston redox-potentiaalimittauksissa oli ongelmia useilla näytteillä (lihavoidut tulokset liitteessä ). Esimerkiksi näytteillä HH-KR ( m), HH KR( m) ja HH-KR(2-26 m) on positiiviset Eh-arvot.

13 .2 Laboratorio- ja kenttälaboratorioanalyysien vertailua Pohjavesinäytteiden sulfaatti- ja suuidipitoisuudet määritettiin kenttälaboratoriossa. Jos näytteen suuidipitoisuus kentällä oli yli määritysrajan (, mg/), analysoitiin sulfidipitoisuus myös laboratoriossa. Kokonaisrikkipitoisuudet määritettiiin laboratoriossa (vetyperoksidi-hapetus + määritys IC:llä) ja tuloksia verrattiin sulfaatti- ja sulfidipitoisuudesta lasketluun teoreettiseen kokonaisrikkipitoisuuteen. Epävarmat tulokset on lihavoitu liitteessä 4. Analysoitu Stot ja teoreettinen Stot poikkesivat merkittävästi toisistaan kahdella näytteellä: HH-KR ( m) ja HH-KR(6-56 m). Näille näytteille tehtiin uusinta-analyysit pakastetuista varanäytteistä Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella sekä jälkimmäiselle näytteelle myös IVOTECH:ssä. Jyväskylän yliopistossa kokonaisrikkipitoisuudet määritettiin ICP:llä (inductively coupled plasma emission spectrophotometer). JY:n tuloksista HH-KR :n Stot ( 45 mg/) on lähempänä teoreettista arvoa (46 mg/l) kuin IVOn tulos (56 mg/). HH-KR:n tuloksista IVOn uusintatulos (27 mg/) on lähimpänä teoreettista arvoa ( mg/, vanha-uusi S 4 -tulos perusteena), mutta JY:n tulos (4 mg/) on kaukana siitä. Myös laboratoriossa uudelleen määritettyä sulfaattipitoisuutta voidaan pitää luotettavampana kuin kentällä tehtyä analyysiä näytteellä HH-KR(6-56 m). OLSO-referenssiveden sulfaattipitoisuus määritettiin kenttälaboratoriossa sekä laboratorioanalyysien (uusinnat) yhteydessä myös laboratoriossa. OLSO 2/97 -vedelle (Liite 5) saatiin kenttälaboratoriossa määritetyksi S 4 -pitoisuudeksi 5,7 mg/ (teoreettinen arvo: 4,2 mg/l) kuuden määrityksen keskiarvona, jolloin tuloksen suhteellinen keskihajonta (rsd) oli 4,8 %. Laboratoriossa samalle vedelle saatiin sulfaattipitoisuus 4,8 mg/ viiden määrityksen keskiarvona, jolloin suhteellinen keskihajonta oli 7, 7 %. Muista anioneista fosfaattipitoisuus oli kaikilla näytteillä pienempi tai yhtäsuuri kuin määritysraja (,2 mg/) ja nitriittiä ei havaittu lainkaan. N -pitoisuuden määrittämisessä kentällä oli luultavasti kontaminaatio-ongelmia näytteellä HH-KR( m). Kloridipitoisuuden määrittäminen titraattorilla ei tuottanut ongelmia. Suolaisilla vesillä (matriisihäiriö) fluoridipitoisuuden määrittäminen potentiometrisesti tuotti ajoittain ongelmia kentällä, mikä havaittiin lisäysmenetelmän huonoina saantoprosentteina. Laimentaminen vähentää suolaisuudesta johtuvaa matriisihäiriötä, mutta se ei aina auta, jos fluoridipitoisuus on pieni eikä näytettä voida laimentaa riittävästi. Tarvittaessa käytettiin tuloksen laskemiseen saantokokeen avulla määritettyä korjauskerrointa. Fluoridipitoisuuden potentiometrisen määrityksen ongelmat ovat havaittavissa myös OLSO-referenssiveden F--tuloksissa, joissa suhteellinen keskihajonta on suuri (9- %), tosin rinnakkaisten mittausten määrä () on tilastollisesti suppea (Liite 5). Alkaliteettititrauksissa päätepistetitrauksella saatuja vetykarbonaattituloksia (H C, mg/) voidaan verrata DIC-määrityksistä ( dissolved inorganic carbon) laskemalla saatuihin vetykarbonaattituloksiin. Tulokset ovat taulukossa 4 ja niistä on piirretty kuvaaja, jossa DIC:stä laskettu HC -pitoisuus on esitetty alkaliteettititrauksella saadun HC -pitoisuuden funktiona. Kuvaan piirretty suora (y = x = HC alk.) kuvaa alkaliteettititrauksella saatuja tuloksia. Taulukosta ja kuvasta havaitaan, että alkaliteettititrauksella saadut vetykarbonaattipitoisuudet ovat lähes poikkeuksetta suurempia kuin DIC-määritysten perusteella lasketut HC -pitoisuudet. Tämä voisi olla mahdollista,

14 jos vedessä on vetykarbonaatinja karbonaatin lisäksi merkittäviä määriä muita akaliteettiin vaikuttavia ioneja. Alkaliteettiin vaikuttavat esimerkiksi silikaatit, boraatit ja orgaaniset hapot. Taulukko 4: Alkaliteettititrauksilla saadut HC -pitoisuudet ja DIC-määrityksistä lasketut HC -pitoisuudet. Näyte (syvyys, m) HC alk.titraus (mg/) DIC (C mg/) HC DIC:stä (mg/) HH-KR ( m) 2,,7 8,8 HH-KR ( m),5,9 9,8 HH-KR ( m) 4, 7,5 8, HH-KR2 (74-82 m) 46,2 7,7 9, HH-KR2 ( m),5 4,6 2,4 HH-KR2 (97-92 m) 27,2 4,5 22,9 HH-KR (2-26 m) 5,5 9,5 99, HH-KR (6-56 m) 98,5 9,4 98,6 HH-KR ( m),2 5, 26, u 6. u =.. HC(DIC) alkaliteetin funtiona HC alk (mg/) Kuva : Pohjavesien DIC-tuloksesta laskettu HC -pitoisuus (pisteet) alkaliteettititraustuloksista saadun HC -pitoisuuden funktiona. Suora y = x = HC alk.

15 2 (lukuarvot edellisestä taulukosta). OLSO-referenssiveden alkaliteettititrausten suhteellinen keskihajonta kenttälaboratoriossa oli alle %, kun rinnakkaisten lukumäärä oli vähintään kolme. HC -pitoisuudet (OLSO 2/97: 5,5 mg/ ja OLSO /97: 5, mg/) olivat korkealla tasolla teoreettiseen pitoisuuteen (HC: mg/l) verrattuna (Liite 5). Kentällä alkaliteettititrauksissa käytetty referenssivesi oli enintään n. kk vanhaa. Heikon puskurikapasiteetin omaavien vesien alkaliteettititraus on tunnetusti hankalaa. Kenttälaboratoriossa pohjavesinäytteistä spektrofotometrisesti määritetyt kokonaisrautapitoisuudet vastaavat hyvin laboratoriossa AAS:llä määritettyjä rautapitoisuuksia yhtä näytettä HH-KR(2-26 m) lukuunottamatta. Tällä näytteellä saatiin kenttälaboratoriossa pienempi kokonaisrautapitoisuus (,74 mg/, laimennettu näyte) kuin labo ratoriossa (,2 mg/). Myös pakastetusta varanäytteestä tehdyssä uusinta-analyysissä laboratoriossa saatiin suurempi tulos (, mg/, laimentamaton näyte). Syynä pieneen pitoisuuteen kentällä voi olla esim. epätarkkuus pipetoinnissa. Ferroraudan määrittäminen kenttälaboratoriossa onnistui hyvin. Kontaminaatioita ei havaittu, sillä Fe(II) pitoisuus oli aina pienempi tai yhtäsuuri kuin Fe kentällä. Suolaisuudesta johtuvia häiriöitä AAS-analyyseissä korjattiin käyttämällä taustankorjausta. Myös muissa laboratorioissa suolaisen veden aiheuttamia häiriöitä vähennettiin laimentamalla näytteitä esim. 222 Rn-analyysissä (STUK) ja hivenaineanalyyseissä (VTT). Usein lähetettyjen näytteiden kloridipitoisuudet on ilmoitettu vastaanottaville laboratorioille. Kationien ja anionien kokonaispitoisuuksien, mekv/, avulla lasketut ionitasapainot, CB%, olivat kaikille näytteille hyväksyttävät -, ,97% Hounslo'n (995) kriteerin ( ±5 %) mukaan. Jonitasapainot kloridin funktiona on esitetty kuvassa. Ionien varaustasapaino laskettiin prosentteina seuraavan kaavan mukaan: E(%) = (kationit - anionit)/(kationit + anionit)* Laskuja varten analyysitulosten konsentraatioiden yksiköt, mg/, muutettiin yksiköiksi mekv/ seuraavan kaavan mukaisesti: mekv/ = c*arvo*(l/m), jossa c = ionin konsentraatio, mg/, arvo = mekv/mmol ja M = ionin molekyylipaino, mg/mmol.

16 8. Jonitasapaino Cl: n funktiona + KR, 529 m - KR, 779 m ll. KR, 98 m = 4. ei..... a ,.. _XA. 5 5 Cl, mg/ KR2, 74m e KR2, 85 m X KR2, 97 m KR, 2m KR, 644 m _. KR, 6m 2 Kuva : Hästholmenin pohjavesinäytteet : Jonitasapaino kloridin funktiona. Edustavuusarvioiden perusteella on varaustasapainokaavassa (CB %, Liite ) kenttälaboratoriotulosten sijaan valittu seuraavat laboratoriotulokset sulfidi: HH-KR( m), HH-KR( m), HH-KR(2-26 m)* ja HH KR(6-56 m). Perusteena ovat suuremmat tulokset laboratoriossa kuin kenttälaboratoriossa, lisäksi *näyte myös suodatettiin vahingossa. sulfaatti: HH-KR(6-56 m). Perusteena ovat vertailut kokonaisrikki- ja S 4 -tulosten välillä (Liite 4). Kenttälaboratorion ja laboratorion sulfaattitulokset eivät poikkea huomattavasti toisistaan, mutta stot uusintatulos poikkeaa alkuperäisestä. nitraatti: HH-KR( m). Perusteena on todennäköinen kontaminaatio kentällä. fluoridi: HH-KR( m), HH-KR( m), HH-KR2(74-82 m) ja HH KR2(97-92 m). Perusteena ovat suolaisuuden aiheuttamat matriisihäiriötja huonot saantoprosentit mittauksissa, jonka vuoksi tuloksia on tarkistettu laboratoriossa. bromidi: HH-KRI ( m) ja HH-KR2( m). Perusteena ovat ongelmat IC:n kanssa kentällä, kenttälaboratorion tulokset ovat liian pienet. Myös Br/Cl-suhdetta on käytetty edustavuusarvioinnissa. Näytteen HH-KR(2-26 m) bromidipitoisuus analysoitiin nestekromatografilla laboratoriossa, sillä IC:n UV -kolonnit eivät olleet kentällä mukana. Näytteen HH-KR( m) bromidipitoisuus analysoitiin laboratoriossa ionikromatografilla, sillä UV -kolonnien liitokset vuotivat kentällä.

17 Jonitasapainokaavaan valitut parametrit noudattavat sovittua linjaa (Hatanpää E., Snellman M., Criteria used in the evaluation of hydrogeochemical data for the geochemical modelling on Hästholmen, Memo 2/98). Poikkeuksellisesti VTT:n Sr-tulos ( 42 mg/) näytteelle HH-KR2(97-92 m) on valittu edustavammaksi kuin USGS:n tulos (2,6 mg/), joka poikkeaa selvästi Hästholmenin yleisestä trendistä: Sr-pitoisuus kasvaa suolaisuuden kasvaessa. 4 ANALYYSITULOKSET Hästholmenin kairanrei'istä vuonna -97 otettujen pohjavesinäytteiden (viimeiset näytteet otettiin vuoden 998 alkupuolella) analyysitulokset ovat liitteessä. Analyysipaikkoja kuvaavat lyhenteet liitteessä ovat C läpivirtauskennosto, F kenttälaboratorio ja L laboratorio. Analyysimenetelmät ovat joko SFS- tai muiden standardien mukaisia tai yleisesti hyväksyttyjä ja käytettyjä menetelmiä (Liite 2). Myös analysoivat laboratoriot on esitetty samassa liitteessä. 4. Fysikaalis-kemialliset ominaisuudet Analysoitujen näytteiden lämpötilat vaihtelivat välillä 6,6-9,6 oc (läpivirtauskennosto) ja happipitoisuudet olivat pienet (-,2 mg/) yhtä näytettä lukuunottamatta (ks. luku. Näytteiden edustavuus). Kaikki vesinäytteet olivat lievästi emäksisiä (ph: 7,-8,). Läpivirtauskennoston-, kenttälaboratorion-ja laboratorion tuloksia sähkönjohtavuuden, ph:n ja uraniinipitoisuuksien osalta on käsitelty jo aiemmin luvussa. Pohjavesinäytteiden tulokset viittaavat yleensä pelkistäviin olosuhteisiin (pienet Ehja 2 sekä havaitut S 2 --ja Fe 2 +-pitoisuudet). Davis & De Wiestin (967) luokituksen mukaan Hästholmenin pohjavesinäytteet ovat tyyppiä Na-Ca-Cl. Näytteiden kokonaissuolaisuus eli TDS (Kuva 2) vaihteli välillä mg/ (Taulukko 5). TDS-luokituksen (Davis 964) mukaan kaikki näytteet olivatjoko murtovettä tai suolaista pohjavettä. Kloridipitoisuudet (7-247 mg/) määritettiin kenttälaboratoriossa titraattorin avulla. Kairanrei'än HH-KR näytteet olivat kaikkein rikkipitoisimpia (Stot' -27 mg/). Sulfaatti-, sulfidi- ja kokonaisrikkitulokset on koottuna liitteessä 4 ja tuloksia on käsitelty luvussa Näytteiden edustavuus. HH-KR( m) näytteen sulfidipitoisuutta ei analysoitu kenttälaboratoriossa Winkler-pullojen vähyyden vuoksi. Kationeista suurin osa analysoitiin IVO TECHin laboratoriossa ja osa ulkopuolisissa laboratorioissa (Rb, Sr, Li, Cs). Pääkationeiden Na-, Ca- ja Mg-pitoisuudet kasvoivat lähes lineaarisesti kloridipitoisuuden kasvaessa. HH-KR(6-56 m) näytteen Mg-tulos (28 mg/) on uusinta varanäytteestä, sillä alkuperäinen tulos (4 mg/) poikkesi selvästi trendistä.

18 5 Taulukko 5: Hästholmenin pohjavesinäytteet : TDS-luokitus Davisin (964) mukaan sekä vesityypit Davis & De Wiestin (967) luokituksen mukaan. Kairanreikä HH-KR HH-KR2 HH-KR2 HH-KR HH-KR HH-KR HH-KR2 HH-KR HH-KR Syvyys, m Vesityyppi TDS-luokitus Na-Ca-Cl suolainen Na-Ca-Cl suolainen Na-Ca-Cl suolainen Na-Ca-Cl suolainen Na-Ca-Cl suolainen Na-Ca-Cl murtovesi Na-Ca-Cl murtovesi 6-56 Na-Ca-Cl murtovesi 2-26 Na-Ca-Cl murtovesi TDS, mg/ TDS kloridin funktiona + KR, 529 m 5 Q f KRl, 779 m ll. KRl, 98 m KR2, 74m e KR2, 85 m )K KR2, 97 m - KR, 2m A. KR, 6m KR, 644m 2 Cl, mg/ Kuva 2: Hästholmenin pohjavesinäytteet : TDS kloridin funktiona. Näytteiden alkaliteetit ja asiditeetit analysoitiin kenttälaboratoriossa typpikaapissa, titraattorin avulla, ja liuennut epäorgaaninen ja orgaaninen hiili (DIC, DOC) laboratoriossa. Hästholmenin pohjavesinäytteiden kokonaisalkaliteettituloksia ja DIC-tuloksia on käsitelty luvussa Näytteiden edustavuus. DOC-pitoisuudet vaihtelivat välillä,- 5,8 mg C/. Suurin liuenneen orgaanisen hiilen pitoisuus oli näytteellä HH-KR( m). Menetelmässä kuplituksen aikana mahdollisesti poistuneet hiilivedyt, esimer-

19 6 kiksi CH 4, ei ole DOC-tuloksessa mukana. 4.2 Isotoopit ja kaasut Pohjavesinäytteiden tritiumpitoisuudet eh) analysoitiin Waterloossaja ne vaihtelivat välillä,8-,8 TU. Uraani-isotooppien 24 U ja 28 U aktiivisuudet on määritettiin vedestä ja suodatinkalvoista (P, Partic.). HH-KR(6-56 m) pohjavesinäyte sisälsi eniten uraania, 9 mbq/ e 8 U). Happi-isotoopin 8 pitoisuudet vaihtelivat välillä -2, ,7 %o SMOW ja deuteriumin 2 H pitoisuudet välillä -, , %o SMOW. Suurimmat arvot (positiivisimmat) olivat HH-KR(2-26 m) ja HH-KR(6-56 m) näytteissä. Hiili-isotoopeista 4 C tulokset vaihtelivat välillä,5-6,2 pm ja C tulokset välillä -9, ,7 %o PDB. Pienimmät 4 C-pitoisuudet mitattiin HH-KR :n syvältä (>78 m) otetuista näytteistä. Veteen liuenneiden kaasujen pitoisuudet määritettiin lasiampulleista näytteille: HH KR2( m), HH-KR(6-56 m) ja HH-KR( m) sekä paineastioista kaikille näytteille. Lasiampulleista saadut pitoisuudet ovat semikvantitatiivisia, sillä osa kaasuista evakuoituujo näyteletkussa vesifaasista pois. HH-KR( m) ja HH-KR2(97-92 m) paineellisten vesinäytteiden happipitoisuudet (2,5 ja 5,8 ml/) olivat yli kymmenkertaiset muihin paineellisiin näytteisiin verrattuna. Näillä näytteillä ei havaittu paineastioissa mitään selviä vuotoja. Näytteenoton yhteydessä tyhjöpumppauksessa käytetty kalvopumppu oli heikkotehoinen. Analyysissä kaasun ja veden erotusvaiheessa lasiseen erlenmayeriin (n. 2 ml) voi jäädä typpeä huuhtelun jälkeen enimmillään n. 2 J.ll, mikä vaikuttaa näytteen N 2 -tulokseen. Vuonna 997 ei käytetty typpihuuhtelua vakumoinnin yhteydessä, jolloin pulloon on voinutjäädä ilmaa (2 J.ll). Näin ollen 2 -tuloksiin on voinut aiheutua hieman happilisäystä (n.,4 ml) kaasun ja veden erotusvaiheessa laboratoriossa. Näytesylinterin mahdollisia pieniä vuotoja ei voida konkreettisesti osoittaa ( vuotomittaus puuttuu) vaan ainoastaan epäillä, kun tulokset ovat selvillä. Suurien Ar-pitoisuuksien ( argonin osuus prosentuaalisesti esim. % kaikista kaasuista) syynä voi ollapa VEn männän tiivisteiden vuotaminen. Kaasutulokset on koottu taulukoihin 6 ja 7 (poikkeavat kaasutulokset on lihavoitu). Kolmesta syvimmältä otetuista näytteistä (>85 m) löytyi eniten kaasua (suurimmat kokonaistilavuudet > 4 ml/ H 2 ) ja hiilivetyjä. Hästholmenin pohjaveteen liuenneista kaasuista typpeä oli selvästi eniten. Myös heliumia ja argonia oli merkittäviä määriä kaikissa näytteissä. Metaanipitoisuus oli suurin (,2 ml/) HH-KR2(97-92 m) näytteessä. Vetyä löytyi kaikista muista näytteistä, paitsi HH-KR( m) näytteestä. Myös kaasuista (CH 4 ja C 2 ) määritettiin C-isotoopit. Muita isotooppeja kaasuista ei saatu IFE:ssä määritettyä pienten kaasumäärien vuoksi.

20 7 Taulukko 6: Hästholmen : veteen liuenneet kaasut PAVEn paineastioista sekä lasiampulleista (semikvantitatiiviset määrät) kairanreikien HH-KRl ja HH-KR2 näytteistä. Näytteet HH-KR HH-KR HH-KR HH-KR2 HH-KR2 HH-KR2 HH-KR2 (98-948m) ( m) ( m) (74-82 m) ( m) ( m) (97-92 m) asiampulli Vettä, g Liuenneet kaasut, m/hp N2, m/ 7,4 9, 5, 55,5,4 54,5 6 2, m/ 2,5,,87,28,4,9 5,75 C2, m/,67,,6,25,2,8,2 CO, ml/ <,8 <,6 <, <,4 <,7 <, <,2 H2, m/,9,5,56,5,55,9,2 Ar,m/ 9, 6, 6,2,4 2, ei tehty 2, He,m/,6,2,,8 22,6 2, 22,4 CH 4, m/,,46,25,,,57,2 C2H2,,6 <,5 <, <, <,7 <,, C2H 4, j.tl/,22,2,8,,2,2,2 c2. ll,4,75,,8,4,, c,,26 <, <,6,2,2, <,2 CH 8,,28 <, <,6,2,2,,46 Taulukko 7: Hästholmen : veteen liuenneet kaasut P A VEn paineastioista sekä lasiampulleista (semikvantitatiiviset määrät) kairanrei'än HH-KR näytteistä. Näytteet HH-KR HH-KR HH-KR (6-56m) HH-KR HH-KR ( m) (2-26 m) (6-56m)* lasiampulli ( m) lasiampulli Vettä, g Liuenneet kaasut, m/ H2 N2, m/ 69,5 4,,2 82, 74,4 2, m/,5,9,2,26,7 C2, m/,8,4,89,2,8 CO,m/ <,4 <, <,2 <,5 <,4 H2, m/,5,,8 <,,5 Ar, ml/,9 2,,59,2,88

21 8 He, ml/,2,27,2 6,5,96 CH 4, ml/,4,25,,4,2 C2H2, -Ll/l <,4 <, <,2 <,5 <,4 C2H 4, /,8,,7,5 <,4 C2, -Ll/I,5,5,2,4,24 CH6, lll/ <,8,6, <, <,8 CH 8, -Ll/l <,8,,5 <, <,8.. *huom. kahdesta PA VE-pameastmsta kumptkaan et ollut täyttynyt kunnolla Ja pametstettaessa pätden lntoksista tihkui vettä. Epävarmat kaasutulokset ovat lihavoituna liitteessä. Kaasujen määritysrajat tapauksessa, jolloin veteen liuenneiden kaasujen tilavuus on 25 ml/ H 2, ovat taulukossa 8. Määritysalarajaan vaikuttaa liuenneiden kaasujen kokonaistilavuus ja kyseisen kaasun arviotu kvantititointiraja P A VE-GC-menetelmällä (= P A VE-laitteistolla otettujen, veteen liuenneiden kaasujen kaasukromatografinen analyysi). Laskuesimerkki: Kaasun määrä HH-KR(2-26 m) näytteessä oli 77 ml (Taulukko 7). Hiilimonoksidia ei havaittu kromatografisesti ja sen määritysalaraja on 5 J.!l/l(ppm), kun kantokaasuna käytetään heliumia (Taulukko 8). Määritysalaraja lasketaan kaavalla: Kaasumäärä (ml)/ ml* alaraja (J.tl/) = 77/ *5=,85 J.!l/ tulos<,4 ml/. Taulukko 8: PA VE-GC-kaasuanalyysien määritysalarajat, kun veteen liuenneiden kaasujen tilavuus on 25 ml/ H 2. MääritetHivä kaasu Kantokaasu (määritettävän kaasun alaraja % tai Määritysalaraja, J.llll ppm) typpi, N2 argon (,4 %) 8 happi, 2 argon (, %) 6 hiilimonoksidi, CO argon (,5 %) helium (5 ppm) hiilidioksidi, co2 argon (,5 %) helium ( ppm),6 vety, H2 argon ( ppm),6 argon, Ar helium (,4 %) 8 helium, He argon (4 ppm),8

Hästholmenin HH-KR 1 :n kairauksenaikainen vesinäytteiden otto ja analysointi vuonna 1 997

Hästholmenin HH-KR 1 :n kairauksenaikainen vesinäytteiden otto ja analysointi vuonna 1 997 Työraportti 98-22 Hästholmenin HH-KR 1 :n kairauksenaikainen vesinäytteiden otto ja analysointi vuonna 1 997 Marja Keinonen Jouko Helenius Raija Mäkinen Huhtikuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-1 HELSINKI.

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä OL -KR2. OL-KR3,0L-KR4,0L-KR5,0L-KR8, OL -KR9 ja OL -KR 10 vuonna 1997

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä OL -KR2. OL-KR3,0L-KR4,0L-KR5,0L-KR8, OL -KR9 ja OL -KR 10 vuonna 1997 Työraportti 98-2 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä OL -KR2. OL-KR,L-KR4,L-KR5,L-KR8, OL -KR9 ja OL -KR vuonna 997 Jouko Helenius Virpi Karttunen Eliisa Hatanpää Raija Mäkinen

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä Ol-KR3,0l-KR4,0l-KR7,0l-KR9 ja Ol-KR 10 vuosina 1998-1 999

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä Ol-KR3,0l-KR4,0l-KR7,0l-KR9 ja Ol-KR 10 vuosina 1998-1 999 Työraportti 9 9-7 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä Ol-KR,l-KR4,l-KR7,l-KR9 ja Ol-KR vuosina 998-999 Virpi Karttunen Mia Mäntynen Outi Salonen.Joulukuu 999 POSIVA OY Mikonkatu

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR1, HH-KR4, HH-KR5 ja HH-KR6 vuonna 1998

Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR1, HH-KR4, HH-KR5 ja HH-KR6 vuonna 1998 Työ raportti 9 9-4 Pohjavesinäytteiden otto Loviisan Hästholmenin kairanrei'istä HH-KR, HH-KR4, HH-KR5 ja HH-KR6 vuonna 998 Eliisa Hatanpää Outi Salonen Virpi Kart:t:unen Minna Rantanen Toukokuu 999 POSIVA

Lisätiedot

Työ raportti 9 9-3 5. Virpi Karttunen. Outi Salonen. Minna Rantanen. Huhtikuu 1999

Työ raportti 9 9-3 5. Virpi Karttunen. Outi Salonen. Minna Rantanen. Huhtikuu 1999 Työ raportti 9 9-3 5 Pohjavesinäytteiden otto Kuhmon Romuvaaran kairanrei'istä RO-KR9 ja RO-KR sekä Aänekosken Kivetyn kairanrei'istä KI-KR, KI-KR 2 ja KI-KR 3 vuonna 998 Virpi Karttunen Outi Salonen Minna

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä DL -KR 11 ja Loviisan Hästholmenin kairanreiästä HH-KR9 vuonna 2000

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä DL -KR 11 ja Loviisan Hästholmenin kairanreiästä HH-KR9 vuonna 2000 Työraportti 2-4 7 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä DL -KR ja Loviisan Hästholmenin kairanreiästä HH-KR9 vuonna 2 Virpi Kart:t:unen Mia Mäntynen Minna Rantanen Joulukuu 2 POSIVA

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto loviisan Hästholmenin kairanreiästä KA 1 vuonna 2002

Pohjavesinäytteiden otto loviisan Hästholmenin kairanreiästä KA 1 vuonna 2002 Työraportti 23-6 Pohjavesinäytteiden otto loviisan Hästholmenin kairanreiästä KA 1 vuonna 22 Minna Rantanen Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Mia Mäntynen Posiva Oy Helmikuu 23 Pasivan työraporteissa

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä KR6 pitkäaikaisten virtaus- ja sähkönjohtavuusmittausten yhteydessä

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä KR6 pitkäaikaisten virtaus- ja sähkönjohtavuusmittausten yhteydessä Työ r a p o r t t i 2 2-5 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä KR6 pitkäaikaisten virtaus- ja sähkönjohtavuusmittausten yhteydessä Nina Paaso Mia Mäntynen Huhtikuu 22 POSIVA OY Töölönkatu

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanreristä Ol-KR2, 0 l-kr4,

Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanreristä Ol-KR2, 0 l-kr4, Työraportti 2334 Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanreristä OlKR2, lkr4, OlKRll ja OlKR2 vuonna 22 Nina Paaso Eliisa Hatanpää Mia Mäntynen Lokakuu 23 POSIVA OY FIN276 OLKILUOTO, FINLAND

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanmristä KR 13 ja KR 14 vuosina 2001-2003

Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanmristä KR 13 ja KR 14 vuosina 2001-2003 Työraportti 2333 Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanmristä KR 3 ja KR 4 vuosina 223 Timo Kröger Teollisuuden Voima Oy Eliisa Hatanpää Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Mia Mäntynen Posiva

Lisätiedot

Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista kalliorei'istä (PR ja PP) sekä oohjavesioutkista (PVP) vuonna 2002

Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista kalliorei'istä (PR ja PP) sekä oohjavesioutkista (PVP) vuonna 2002 Työraportti 2002-41 Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista kalliorei'istä (PR ja PP) sekä oohjavesioutkista (PVP) vuonna 2002 Birgitta Backman Hanna Kahelin Nina Paaso Jussi Ahonen Syyskuu

Lisätiedot

Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla

Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla Työraportti 98-36 Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla Tauno Rautio Toukokuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 Työraportti

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

Olkiluodon VLJ-Iuolan pohjavesinäytteiden tulokset vuosina 1997-1 998 oteluista näytteistä

Olkiluodon VLJ-Iuolan pohjavesinäytteiden tulokset vuosina 1997-1 998 oteluista näytteistä Työ r a p o r t t i 9 9-3 7 Olkiluodon VLJ-Iuolan pohjavesinäytteiden tulokset vuosina 997-998 oteluista näytteistä Jouko Helenius Toukokuu 999 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FI- HLSIKI, FILAD Tel. +358-9-228

Lisätiedot

Kertapullot. Testikaasut. Kaatopaikkakaasujen analyysikaasut. Puhtaat

Kertapullot. Testikaasut. Kaatopaikkakaasujen analyysikaasut. Puhtaat Kertapullot Kaasuseokset ja puhtaat kaasut kertakäyttöisissä pulloissa. Kaasuvuotohälyttimien testaukseen, instrumenttien kalibrointiin, laboratoriokäyttöön tai erilaisiin prosesseihin. Testikaasut 314456

Lisätiedot

Olkiluodon pohjavesikemia - suolainen ja murtovesi - suolaisen referenssiveden resepti

Olkiluodon pohjavesikemia - suolainen ja murtovesi - suolaisen referenssiveden resepti Työ r a p o r t t i- 9 7-2 5 Olkiluodon pohjavesikemia - suolainen ja murtovesi - suolaisen referenssiveden resepti Ulla Vuorinen, Kaija Ollila VTT Kemiantekniikka Margit Snellman Posiva Oy Elokuu 1997

Lisätiedot

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN

Lisätiedot

Paineeilisella vesinäytteiden ottolaitteistolla (PAVE) otettujen kaasunäytteiden edustavuustarkastelu

Paineeilisella vesinäytteiden ottolaitteistolla (PAVE) otettujen kaasunäytteiden edustavuustarkastelu Työraportti 2000-50 Paineeilisella vesinäytteiden ottolaitteistolla (PAVE) otettujen kaasunäytteiden edustavuustarkastelu Virpi Karttunen Rolf Sellge Mia Mäntynen Sarianna Alhonmäki-Aalonen Joulukuu 2000

Lisätiedot

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO)

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Ilmo Kukkonen & Lasse Ahonen Geologian tutkimuskeskus, Espoo KYT2010 Seminaari 26.9.2008 Helsinki 1 Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

Posivan vesinäytteenoton kenttätyöohje

Posivan vesinäytteenoton kenttätyöohje Työraportti 98-54 Posivan vesinäytteenoton kenttätyöohje Vuoden 1998 päivitys, rev. 2 Paula Ruotsalainen (toim.) Outi Salonen (toim.) Eliisa Hatanpää ~ouko Helenius Virpi Karttunen Marja Keinonen Tarja

Lisätiedot

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) TULOSRAPORTTI TILAAJA Jukka Piirala ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) AIKA JA PAIKKA MTT Jokioinen 25.9.2013.-30.5.2014 Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

PUUT T E H TÄV. käyttää hyödyksi.

PUUT T E H TÄV. käyttää hyödyksi. PUU / j j l Y / E H ÄÄ l l l l r r Ä E H Ä l l j l j H rl r j K PUU j r r j r IE OA P P r j r l J rj r P r l j r l l j l r r j r j r P P l r j r l j P j Ml r j rg j r r l M A R JA r l l O E H ÄÄ l / l

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

Kaasunäytteiden otto kairanreiästä maanpinnalle pumpatusta vedestä

Kaasunäytteiden otto kairanreiästä maanpinnalle pumpatusta vedestä Työraportti 2006-44 Kaasunäytteiden otto kairanreiästä maanpinnalle pumpatusta vedestä Jere Lahdenperä Elokuu 2006 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

Vesinäytteiden otto ja analysointi Kivetyn matalista porakonerei'istä PR 1 ja PR2 sekä pohjavesiputkista PVP 1 ja PVP2 vuonna 1997

Vesinäytteiden otto ja analysointi Kivetyn matalista porakonerei'istä PR 1 ja PR2 sekä pohjavesiputkista PVP 1 ja PVP2 vuonna 1997 Työraportti 98-1 5 Vesinäytteiden otto ja analysointi Kivetyn matalista porakonerei'istä PR 1 ja PR2 sekä pohjavesiputkista PVP 1 ja PVP2 vuonna 1997 Marja Tuominen Helmikuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15

Lisätiedot

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan

Lisätiedot

Posivan vesinäytteenoton kenttätyöohje

Posivan vesinäytteenoton kenttätyöohje Työraportti 2003-02 Posivan vesinäytteenoton kenttätyöohje Vuoden 2003 päivitys, rev. 3 Nina Paaso (toim.) Mia Mäntynen Annina Vepsäläinen Tarja Laakso Tammikuu 2003 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND

Lisätiedot

Ympäristönäytteenoton erityispiirteitä

Ympäristönäytteenoton erityispiirteitä Ympäristönäytteenoton erityispiirteitä Finntesting kevätseminaari 24.4.2012 Katarina Björklöf, Suomen ympäristökeskus SYKE, Vertailulaboratorio Mikrobiologi ja maaperätutkija Ympäristönäytteenottajan henkilösertifioinnin

Lisätiedot

Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista porakonerei'istä PR3 ja PR4 sekä pohjavesiputkista PVP1 ja PVP2 vuonna 1997

Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista porakonerei'istä PR3 ja PR4 sekä pohjavesiputkista PVP1 ja PVP2 vuonna 1997 Työraportti 98-07 Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista porakonerei'istä PR3 ja PR4 sekä pohjavesiputkista PVP1 ja PVP2 vuonna 1997 Marja Tuominen Tammikuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja: Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi

Lisätiedot

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 Tiia Sillanpää ja Eeva Kaarina Aaltonen / 26.11.2012 KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 1. TAUSTA Kokkolan jätevedenpuhdistamolla

Lisätiedot

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Kannettavat Monitoimimittarit

Kannettavat Monitoimimittarit Kannettavat Monitoimimittarit Malli ph/cond 340i ph/oxi 340i Multi 340i Multi 350i ProfiLine 197i ph/mv-, ORP- ja johtokykymittauksiin ph/mv-, ORP- ja liuenneen hapen (DO) mittari ph/mv-, liuenneen hapen-(do)

Lisätiedot

Standardien merkitys jätelainsäädännössä

Standardien merkitys jätelainsäädännössä Standardien merkitys jätelainsäädännössä Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan seminaari SFS:ssä 13.5.2014 11:45-16:15 Malminkatu 34, Helsinki Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013),

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012 1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 2.11.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 2.11.2015 1 (3) Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöterveydenhuolto Pankkitie 1 23600 KALANTI Tilausnro 185289 (WTAIVA/Lähtevä), saapunut 13.10.2015, näytteet otettu 13.10.2015 Näytteenottaja: Kati Lorjo NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

Mark Summary Form. Tulospalvelu. Competitor No Competitor Name Member

Mark Summary Form. Tulospalvelu. Competitor No Competitor Name Member Summary Form Skill Number 604 Skill Laborantti Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A B C Elintarvikevalvonta Elintarvikevalvonta ja tutkimus Lääketurvallisuus 35.00 40.00

Lisätiedot

Lämpötilakorjauskertoimen määrittäminen sähkönjohtavuuden mittauksiin ja havaintoja TDS:n ja sähkönjohtavuuden välisestä yhteydestä

Lämpötilakorjauskertoimen määrittäminen sähkönjohtavuuden mittauksiin ja havaintoja TDS:n ja sähkönjohtavuuden välisestä yhteydestä Työraportti 2-16 Lämpötilakorjauskertoimen määrittäminen sähkönjohtavuuden mittauksiin ja havaintoja TDS:n ja sähkönjohtavuuden välisestä yhteydestä Mia Mäntynen Maaliskuu 2 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-1

Lisätiedot

Seminar 24.1.2014. Wet chemistry alliance Synthetic chemistry

Seminar 24.1.2014. Wet chemistry alliance Synthetic chemistry *not as active students 24.1.2014 Kaivosvesiasioiden verkostoitumistilaisuus UEF Farmasia Wet Chemistry Alliance Seminar 24.1.2014 Wet chemistry alliance Synthetic chemistry Prof. J. Vepsäläinen (UEF)

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Pakkauksen sisältö: Sire e ni S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el

Lisätiedot

/. / 0* 12 / / ' // 2" / /# * / #. # # # #. # # 3'"* * # # ) * # # 4 # # 5 # )+ 5 # 4 * #/. ) ##! #5 *! # *), #. # 4 #

/. / 0* 12 / / ' // 2 / /# * / #. # # # #. # # 3'* * # # ) * # # 4 # # 5 # )+ 5 # 4 * #/. ) ##! #5 *! # *), #. # 4 # ! " ..*. /. / 0* 12 / / ' // 2" / /# * / #. # # # #. # # 3'"* * # # ) * # # 4 # # # )+ # 4 * #/. ) ##! # *! # *), #. # 4 # #/. ) ## * # 6, #. # 4 # #/. ) / ## * / #/ 7 / #/. / #/ 4 # #/ # #//. ) # #/#

Lisätiedot

MITÄ PIILEE TALOUSVEDESSÄ?

MITÄ PIILEE TALOUSVEDESSÄ? MITÄ PIILEE TALOUSVEDESSÄ? Lahtiset olivatkin yllättäen mökillään, kun Virtaset palasivat ensimmäiseltä muuton jälkeiseltä ulkomaanmatkaltaan. He olivat tulleet mökille, koska kaupungissa oli vesijohtolaitoksen

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI T203/M13/2014 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI NATURAL RESOURCES INSTITUTE FINLAND VANTAA, ROVANIEMI

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Optiset vedenlaadun kenttämittaukset

Optiset vedenlaadun kenttämittaukset Optiset vedenlaadun kenttämittaukset Toimivuus, ongelmat, edut Mittalaitelaboratorio Tutkimusalueet Mekaanisen puun mittaukset Sellun ja paperin mittaukset Fotoniikka Langaton instrumentointi Liikuntateknologian

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot

* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa.

* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Pvm: 16.9.2015 Projekti: 1510019970/1 Näytteenottopvm: 8.9.2015 Näytteenottopiste: Alvettula, kaivo Näyte saapui: 8.9.2015 Näytteenottaja: Antti Rehula Analysointi aloitettu: 8.9.2015 Määritys 15TP02480

Lisätiedot

dekantterilaseja eri kokoja, esim. 100 ml, 300 ml tiivis, kannellinen lasipurkki

dekantterilaseja eri kokoja, esim. 100 ml, 300 ml tiivis, kannellinen lasipurkki Vastuuhenkilö Tiina Ritvanen Sivu/sivut 1 / 5 1 Soveltamisala Tämä menetelmä on tarkoitettu lihan ph:n mittaamiseen lihantarkastuksen yhteydessä. Menetelmää ei ole validoitu käyttöön Evirassa. 2 Periaate

Lisätiedot

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla PANK-menetelmäpäivä 23.1.2014 LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Mikä ASROCKS-hanke?

Lisätiedot

Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013

Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013 Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013 2 1 Tutkimuksen tarkoitus 2 Tutkimuskohde Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Genano 310 ilmanpuhdistuslaitteiden vaikutus pahasti mikrobivaurioituneen omakotitalon

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

ProVent Rakennusmateriaaliluokituksen mukaiset emissiomittaukset

ProVent Rakennusmateriaaliluokituksen mukaiset emissiomittaukset TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-06584-09 15.9.2009 Rakennusmateriaaliluokituksen mukaiset emissiomittaukset Tilaaja: Suomen Pakkausmateriaalit TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-06584-09 1 (3) Tilaaja Suomen Pakkausmateriaalit

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

Ellinghamin diagrammit

Ellinghamin diagrammit Ellinghamin diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 1 - Luento 2 Tavoite Oppia tulkitsemaan (ja laatimaan) vapaaenergiapiirroksia eli Ellinghamdiagrammeja 1 Tasapainopiirrokset

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1. Näytteenotto 1 Näytteenottolinja

Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1. Näytteenotto 1 Näytteenottolinja Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1 Näytteenotto 1 Näytteenottolinja Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 2 Näytteenotto 2 Näytteenkäsittelytekniikat y Suositus: näytekaasu suoraan kuumana

Lisätiedot

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342 1 YHTEYSTIEDOT: AVOINNA: ma - pe klo 8.00-15.30 KÄYNTIOSOITE: POSTIOSOITE: INTERNETOSOITE: SÄHKÖPOSTIOSOITE: Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros Tiedepuisto 4, 28600 PORI www.pori.fi/porilab

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET

Lisätiedot

MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA

MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA Vastaanottaja Rauman kaupunki Tekninen virasto Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2014 MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA MAAPERÄTUTKIMUKSET Päivämäärä 08/07/2014 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät Esimerkki 1. a) 100 ml:ssa suolaista merivettä on keskimäärin 2,7 g NaCl:a. Mikä on meriveden NaCl-pitoisuus ilmoitettuna molaarisuutena? b) Suolaisen meriveden MgCl 2 -pitoisuus

Lisätiedot

VOC-näytteen ottaminen FLEC-laitteella

VOC-näytteen ottaminen FLEC-laitteella AO06 1/3 VOC-näytteen ottaminen FLEC-laitteella Valmistelut Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat välineet näytteenottoa varten: FLEC-kupu 1 puhaltava pumppu (violetti väri) 2 imevää pumppua (sininen

Lisätiedot

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012 Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212

Lisätiedot

MASKEERAUS: KOSMETOLOGIOPISKELIJAT LAURA YLITALO, KAROLIINA SIRPELÄ, MERVI SARJANOJA VALKEAKOSKEN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO KUVAT: JYRKI LUUKKONEN

MASKEERAUS: KOSMETOLOGIOPISKELIJAT LAURA YLITALO, KAROLIINA SIRPELÄ, MERVI SARJANOJA VALKEAKOSKEN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO KUVAT: JYRKI LUUKKONEN g k W H C MASKEERAUS: KOSMETOLOGIOPISKELIJAT LAURA YLITALO, KAROLIINA SIRPELÄ, MERVI SARJANOJA VALKEAKOSKEN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO KUVAT: JYRKI LUUKKONEN EDUNVALVONTAA ASENTEELLA www.u.f / www..f TUOTANTOVASTAAVA

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 30.6.2015

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 30.6.2015 1 (6) Kankaanpään kaupunki Tekninen virasto Vaajasaari Marja PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Tilausnro 231959 (0KANKA/Kankaanp), saapunut 17.6.2015, näytteet otettu 17.6.2015 (9:40) Näytteenottaja: Terv. tark.

Lisätiedot

MUTKU-PÄIVÄT Hämeenlinna 22-23.3.2010

MUTKU-PÄIVÄT Hämeenlinna 22-23.3.2010 MUTKU-PÄIVÄT Hämeenlinna 22-23.3.2010 Orgaanisten yhdisteiden elektrokineettinen hapetus -EKO teknologia - Lupaavia käyttökokemuksia Suomessa ja Ruotsissa Eko Harden Technologies Oy Erkki Lindberg puh

Lisätiedot

Institut für Umweltschutz und Energietechnik. Raportti nro 421-433938/02. Clouth-OIL-EX-öljynimeytysmaton tutkimuksista

Institut für Umweltschutz und Energietechnik. Raportti nro 421-433938/02. Clouth-OIL-EX-öljynimeytysmaton tutkimuksista Saksalaisen TÜV:n Clouth-Oil-EX-tuotteesta antaman lausunnon nro 421-433938/02 suomennos ruotsin kielestä. 2 (7) TÜV Rheinland Sicherheit und Umweltschutz Institut für Umweltschutz und Energietechnik Institut

Lisätiedot

Pohjois- ja Etelä-Savon pohjavesiseuranta 2010

Pohjois- ja Etelä-Savon pohjavesiseuranta 2010 Pohjois- ja Etelä-Savon pohjavesiseuranta 2010 2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen erillisjulkaisu Pohjois- ja Etelä-Savon pohjavesiseuranta 2010 Golder Associates Oy / Pasi

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja

Lisätiedot

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava kk mk mv se jl ma ge pv nat luo un kp me va sv rr rr A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st vt/kt st yt tv /k /v ab/12

Lisätiedot

4 MITTAUSTEN SUORITUS. 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu

4 MITTAUSTEN SUORITUS. 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu 4 MITTAUSTEN SUORITUS 17 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu PFL DIFF -virtauseromittausmenetelmällä tehdyt virtausmittaukset suoritettiin elo- ja syyskuussa kairanrei issä SN-41, SUH-204, SUH-262, SUH-348,

Lisätiedot

Halax WC-istuimen ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus WC-tilan sisäilman laatuun

Halax WC-istuimen ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus WC-tilan sisäilman laatuun TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-08510-13 15.07.2014 Halax WC-istuimen ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus WC-tilan sisäilman laatuun Tilaaja: Halax Oy TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S-08510-13 1 (7) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

OULUJÄRVEN MELONTAKESKUS VAALA / UITON RANTA

OULUJÄRVEN MELONTAKESKUS VAALA / UITON RANTA OULUJÄRVEN MELONTAKESKUS VAALA / UITON RANTA ljljc Olj - j l j j l Olj l l j j jd jj g j l S ll l- j ld j 1800-ll lld ll j l Olj Olj Ml Ml j Vl S U Vl Ol j Kj j l- j ld Vl ll ll llll lj Mlllj l Vl Sl j

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 178531 (WVEHMAA/P1), saapunut 4.5.2015, näytteet otettu 4.5.2015 (11:00) Näytteenottaja: Terv.tark. Konsta Kulmala NÄYTTEET

Lisätiedot

Ioniselektiivinen elektrodi

Ioniselektiivinen elektrodi ELEC-A8510 Biologisten ilmiöiden mittaaminen Ioniselektiivinen elektrodi Luento 2 h: menetelmän teoria ja laboratoriotyön esittely Itsenäinen työskentely 2 h: materiaaliin tutustuminen Laboratoriotyöskentely

Lisätiedot

Posivan pohjavesinäytteiden analyysitulosten virhetarkastelut

Posivan pohjavesinäytteiden analyysitulosten virhetarkastelut Työraportti 2000-34 Posivan pohjavesinäytteiden analyysitulosten virhetarkastelut Virpi Karttunen Elokuu 2000 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719

Lisätiedot

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Jari Aromaa, Lotta Rintala Teknillinen korkeakoulu Materiaalitekniikan laitos 1. Taustaa, miksi kupari syöpyy ja kuinka

Lisätiedot

BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013

BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Borealis Polymers Oy Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 28.8.2013 Viite 82137404-03A BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Päivämäärä 28.8.2013 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot