Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä KR6 pitkäaikaisten virtaus- ja sähkönjohtavuusmittausten yhteydessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä KR6 pitkäaikaisten virtaus- ja sähkönjohtavuusmittausten yhteydessä"

Transkriptio

1 Työ r a p o r t t i Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä KR6 pitkäaikaisten virtaus- ja sähkönjohtavuusmittausten yhteydessä Nina Paaso Mia Mäntynen Huhtikuu 22 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN- HELSINKI, FINLAND Tel Fax

2 Työ r a p o r t t i Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä KR6 pitkäaikaisten virtaus- ja sähkönjohtavuusmittausten yhteydessä Nina Paaso Mia Mäntynen Huhtikuu 22

3 TEKIJÄ ORGANISAATIOT TILAAJA Teollisuuden Voima Oy POSIVAOY 276 Olkiluoto TILAAJAN YHDYSHENKILÖ Mia Mäntynen, Posiva Oy TILAUSNUMERO RAPORTTI 9582/ Työraportti 22-5 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä KR6 pitkäaikaisten virtaus- ja sähkönjohtavuusmittausten yhteydessä TEKIJÄT Nina Paaso, TVO Oy Mia Mäntynen, Posiva Oy &f/7;. t/()c;iu_~ 7? 3 ()Z T ARKAST ANUT JA HYVÄKSYNYT

4 Työ r a p o r t t i Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä KR6 pitkäaikaisten virtaus- ja sähkönjohtavuusmittausten yhteydessä Nina Paaso Teollisuuden Voima Oy Mia Mäntynen Posiva Oy Huhtikuu 22 Pesivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia.

5 POHJAVESINÄYTTEIDEN OTTO EURAJOEN OLKILUODON KAIRAN REIÄSTÄ KR6 PITKÄAIKAISTEN VIRTAUS- JA SÄHKÖNJOHTAVUUS MITTAUSTEN YHTEYDESSÄ TIIVISTELMÄ Olkiluodon tutkimusalueelia kerättiin vuoden 2 kevään ja kesän aikana yhteensä viisi pohjavesinäytettä kairanreiästä KR6 kolmelta eri syvyydeltä. Näytteiden avulla on tarkoitus selvittää kairanreiän pohjaveden mahdollisia yhteyksiä mereen sekä syvään suolaiseen pohjaveteen pitkäaikaispumppauksen seurauksena. Pohjavesinäytteet otettiin kalvopumpulla kahden (vedellä) pullistetun tulpan eristämästä välistä. Tässä raportissa esitetään vesinäytteiden otto ja analyysitulokset kairanreiästä KR6. Näytteet otettiin syvyyksiltä 58-6 m ( kpl), 98,5-,5 m (2 kpl) ja m (2 kpl). Avainsanat: paikkatutkimus, Olkiluoto, pohjavesi, näytteenotto, analysointi

6 GROUNDWATER SAMPLING FROM BOREHOLE KR6 DURING LONG TERM FLOW AND ELECTRICAL CONDUCTIVITY MEASUREMENTS AT OLKILUOTO, EURAJOKI IN 2 ABSTRACT In spring and summer 2 five groundwater samples were collected at Olkiluoto site from borehole KR6 at three different sampling depths. The aim of the groundwater sampling is to get information on the potential connections to the sea and deep saline groundwater during long term pumping of the boreholes. Groundwater samples were taken by a membrane pump from packed-off section. This study presents the sampling methods and the results of laboratory analyses of the groundwater samples from the deep borehole KR6. The sampling depths were 58-6 m ( sample), m (2 samples) and m (2 samples). Keywords: site investigations, Olkiluoto, groundwater, sampling, analysis

7 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistel mä Abstract YLEISTÄ VESINÄYTTEIDEN OTTO Tutkimussyvyydet ja pumppausajat Näytteenottomenetelmä ja kenttämittausten tulokset Analysoidut parametrit ja käsittely ennen analysointia POHJAVESINÄYTTEIDEN EDUSTAVUUS ANALYYSITULOKSET Fysikaaliskemialliset ominaisuudet Tulokset Isotoopit ANALYYSITULOSTEN EDUSTAVUUS Kenttäanalyysit Laboratorioanalyysit Anionit Kationit Varaustasapaino PÄÄTELMÄT ANALYYSITULOKSISTA YHTEENVETO VIITTEET LIITE Kenttämittaukset LIITE 2 TVO:n analyysitulokset LIITE 3 Tutkitut suureet, analyysimenetelmät ja laboratoriot... 6 LIITE 4 ALLARD- ja OLSO-referenssivesien tulokset... 65

8 3 YLEISTÄ Suunnitellun käytetyn ydinpolttoaineen Olkiluodon alueelle tapahtuvaa loppusijoitusta varten Posiva Oy tekee ns. perustilan (Baseline) selvitystä. Jo olemassa olevan aineiston ja uusien kairanreikätutkimusten avulla täydennetään Olkiluodon hydrogeokemiallisen perustilan kuvausta. Perustilan kartoitus tehdään ennen maanalaisen tutkimusvaiheen käynnistämistä, jolloin tarkoituksena on selvittää suunnitellun loppusijoitustilan lähialueen kallioperän ominaisuuksia ja varmentaa maanpäältä tehtyjen tutkimusten tuloksia. Samalla seurataan maanalaisen rakentamisen aiheuttamia muutoksia hydrologisiin ja geokemiallisiin olosuhteisiin (Posiva Oy 2). Virtaus- ja sähkönjohtavuusmittausten rinnalla tehtyjen pohjavesinäytteenottojen tavoitteena oli selvittää pohjaveden mahdollisia yhteyksiä mereen sekä suolaiseen veteen pitkäaikaispumppauksen seurauksena. Yksi näyte otettiin ennen ja toinen noin kolmen viikon kairanreiän yläosan pumppauksen jälkeen kahdelta eri syvyydeltä (KR6 syvyydet 98,5-,5 ja m). Voimakas yläosan pumppaus vaikuttaa kairanreiän luonnollisiin virtausolosuhteisiin ja aiheuttaa virtauksen reikään. Vesinäytteenotoilla pyrittiin selvittämään lähtötilannetta suolaisemman veden alkuperää. Tässä raportissa esitetään vuoden 2 vesinäytteiden otto ja analyysitulokset Olkiluodon kairanreiästä KR6 (Posivan tilaus 9582//MVM). Tähän raporttiin Mia Mäntynen on kirjoittanut luvut 2., 2.2 ja 3 ja Nina Paaso luvut 2.3, 4, 5 ja 6.

9 5 2 VESINÄYTTEIDEN OTTO 2. Tutkimussyvyydet ja pumppausajat Olkiluodon kairanreikä KR6 on kairattu vuonna 99 syvyyteen 3,62 m. Kairanreikää jatkettiin keväällä 2 syvyyteen 6,77 m. Tavoitteena oli etelään kaatuvien merkittävien rakenteiden R3 ja R2 karakterisointi sekä suolaisen pohjaveden käyttäytymisen selvittäminen saaren ranta-alueella (Rautio 2). Keväällä 2 kairanreiässä KR6 tehtiin pohjaveden virtausten, sähkönjohtavuuden (EC) ja veden laadun pitkäaikaisseurantamittauksia. Tehtyjen mittausten tavoitteena oli selvittää rakovirtausten ja veden sähkönjohtavuuden sekä veden laadun (pääkomponentit) ajallisia muutoksia. Pitkäaikaisen pumppauksen vaikutuksesta merivesi saattaa tunkeutua reikään tai syvemmällä oleva suolainen pohjavesi saattaa nousta reiässä. Vuoden 2 pitkäaikaismittausten yhteydessä suoritettiin yhteensä 5 vesinäytteenottoa kolmelta eri syvyydeltä erillisen näytteenotto-ohjelman mukaisesti. Kahdelta syvyydeltä suoritettiin myös kenttämittaukset KR6:n vesinäytteenottojen tutkimuskohdat, -syvyydet, pumppausajankohdat, pumpatun veden määrät, vaihtuvuudet ja näytteenottoajat on esitetty taulukossa. Taulukossa esitetty pumppausaika on kokonaispumppausaika, johon sisältyy myös vesinäytteenotto. Kairanreiän veden vaihtuvuuskertojen laskennassa on esipumpatun vesimäärän jakajana käytetty ko. tulppavälin ja vesinäytteenottoletkun yhteistilavuutta. Taulukko. KR6:n vesinäytteenottokohdat, pumppausajat ja esipumpattu vesimäärä ennen näytteenottoa. Tutkimussyvyys tarkoittaa kairauspituutta -tasona maanpinta. Tutkimussyvyys Pumppausaika Vesi näytteen- Esipum- Vaihtuvuus Koko pumpattu (m)/näytteenotto- otto pattu vesi (krt) vesimäärä () kerta määrä () 98,5-, / / / ,5-,5/ Näytteenottomenetelmä ja kenttämittausten tulokset Kairanreikään tulevan veden määrän on virtauseromittauksissa havaittu vaihtelevan eri mittauskertojen välillä. Virtauksen muuttuessa mahdollisesti myös veden suolaisuus vaihtelee ajan funktiona. Tutkimus aloitettiin määrittämällä kairanreiän KR6 rakohakumittausten perusteella valittujen vettäjohtavien rakojen EC-arvot ilman yläosan pumppausta kairanreiän luonnollisissa virtausolosuhteissa (Pöllänen ja Rouhiainen 2). Tämän jälkeen suoritettiin vesinäytteenotto kahdelta EC-perusteella valitulta mielenkiintoiselta syvyydeltä 58-6 m ja 98,5-,5 m. Ensimmäisten vesinäytteenottojen jälkeen käynnistettiin kairanreiän jatkuva yläosan pumppaus nopeudella noin 2 /min. Yläosan pumppauksen käynnistämisen jälkeen rakohaku ja EC-mittauksia jatkettiin erillisen suunnitelman

10 6 mukaisesti. Näiden mittausten perusteella vesinäytteenottoihin otettiin mukaan vielä syvyys m, koska näytteenottovälin EC-mittauksissa oli havaittu selkeä nouseva trendi. EC- ja rakohakumittauksia suoritettiin pitkin vuotta 2 ja tuloksissa havaittiin edelleen jatkuvaa suolaisuuden kasvua. Tästä syystä myös veden laadun seurantaa jatkettiin. Kairanreiän KR6 pohjavesinäytteenotat suoritettiin käyttämällä kahta pullistettavaa kumitulppaa sekä kalvopumppua. Pumppaukset syvyyksiltä 98,5-,5 m/ ja 58-6 m/ suoritettiin ilman kairanreiän yläosan pumppausta, jotta kemiallinen perustila reiän yläosassa saatiin kartoitettua. Pumppaukset syvyyksiltä m/, m/2 ja 98,5-,5 m/2 suoritettiin kairanreiän yläosan pumppauksella. Pumppausteho oli noin 2/minja se aiheutti noin 6 m pohjaveden pinnan aleneman kairanreiässä. Kaikkien syvyyksien ensimmäiset vesinäytteenotat suoritettiin ns. pikanäytteenottoina, jolloin esipumppausaika oli ainoastaan noin vuorokauden mittainen. Tutkimussyvyyksien m/2 ja 98,5-,5 m/2 uusintanäytteenottojen yhteydessä suoritettiin myös kenttämittaukset, jolloin pohjaveden kemiallista laatua seurattiin kairanreiälle asennetun läpivirtauskennoston ph-, sähkönjohtavuus-, liuenneen hapen- ja Eh-mittausten avulla. Mittaustuloksien tasaannuttua käynnistettiin vesinäytteenotto kenttälaboratoriossa suoritettavia ja muihin laboratorioihin lähetettäviä analyysejä varten. Näyte otettiin aina suoraan vesinäyteletkusta ennen läpivirtauskennostoa. Elektrodien läpivirtauskennosto on asennettuna tiiviiseen kaappiin, jota huuhdellaan koko pumppauksen ajan N 2 -kaasulla happikontaminaation ehkäisemiseksi. Elektrodit kalibroitiin (TYÖ--7/98-REV) aina uuden pumppauksen käynnistyessä ja tarvittaessa pumppauksen aikana. Kalibroinnin yhteydessä elektrodien ja läpivirtauskennoston kunto tarkistettiin ja elektrodit vaihdettiin tarvittaessa uusiin. Taulukossa 2 on esitetty KR6:n vesinäytteenottoihin liittyvät elektrodien kalibroinnit sekä huomiot ja toimenpiteet pumppauksien aikana. Pumppauksien aikaiset tarkemmat huomiot on esitetty tallenteiden graafisten kuvaajien yhteydessä liitteessä. Elektrodien mittaustulokset tallentuvat automaattisesti Fluke-tiedonkeräimeen, joka on 2-kanavainen. Tiedot siirretään tietokoneen kovalevylle automaattisesti RS-kaapelin välityksellä. Lisäksi tulokset merkittiin päivittäin muistiin manuaalisesti. Elektrodien manuaaliset ja tiedonkeräimeen tallentuneet mittaustulokset on esitetty graafisina kuvaajina liitteessä. Mittaustuloksien lisäksi liitteessä on kairanreiän pumppausjakson tuoton kuvaajat. Taulukko 2. Läpivirtauskennoston elektrodien kalibroinnit ja muut pumppauksien aikaiset huomiot. Tutkimussyvyys Kalibroinnit Toimenpiteet ja huomiot pumppauksen aikana (m) 98,5-,5/ l - Ei kenttämittauksia. 58-6/ - Ei kenttämittauksia Ei kenttämittauksia / Redox-elektrodien reagointi hidasta kalibroinnin aikana. Lyhyitä sähkökatkoja. 98,5-,5/ Syklimittari juuttui kiinni.

11 7 2.3 Analysoidut parametrit ja käsittely ennen analysointia Vesinäytteistä analysoitiin kentällä sähkönjohtokyky, ph, alkaliteetti (m- ja p-luku), ferrorauta (Fe 2 +), kokonaisrauta (Fekok), ammonium, kloridi ja sulfidi. Kenttäanalyysit on kuvattu Posivan vesinäytteenoton kenttätyöohjeessa (Ruotsalainen et al. 998). Laboratorioanalyysit on esitetty liitteessä 2. Osa vesinäytteistä kestävöitiin näytteenoton yhteydessä Posivan vesinäytteenoton kenttätyöohjeen mukaisesti taulukossa 3 esitetyllä tavalla. Näyteastiaina käytettiin polyeteenipulloja, seerumi putkia, hioskorkillisia ja Pyrex-lasipulloja sekä lääkepullo ja. Taulukko 3. Kairanreiän KR6 kolmelta eri syvyydeltä otettujen pohjavesinäytteiden analysoidut parametrit, näytemäärät ja näytteenottoon liittyvät muut toimenpiteet (x = typetetty!suodatettu, - = ei typetty/ei suodatettu). a) Analyysit kenttälaboratoriossa: Analyysi Näytemäärä () ja Typetty, N2 Suod. Muut toimenpiteet keräysastia,45j.m sähkönjohtokyky x, PE ph, atkaliteetti x,5 Pyrex- X X oma keräyslaite ja titraukset lasipullo Nratmosfåärissä kloridi X,25 PE X X S"\ok 3 x, Winkler- X - kestävöinti:,5 ml M lasipullo Zn(Ac) 2 +,5 ml M NaOH N ratmosfåärissä (reagenssinlisäyslaite) Fe 2 +, Fekok 3 x,5 lasinen X X 4 ml ferroziinipuskuriliuosta mittapullo, Nratmosfåärissä happopesty ( reagenssinlisäyslaite) NH4 X,25 PE - -

12 8 b) Analyysit laboratoriossa: Analyysi Näytemäärä () Typetty, N2 Suod. Muut toimenpiteet ja keräysastia,45j.lm ph, Si2 X,5 PE X X sähkönjohtokyky X,5 PE - - sl kok (tehdään jos 3 x, Winkler- X - ks. analyysit sulfidia on havaittu lasipullo kenttälaboratoriossa kentällä) S4, Cl, Br, F X,5 PE X X N2, N3 x, PE - X P(tot), P4 x,5 PE X X kestävöinti: 5 ml 4 M H2S4 DIC+DOC x,25 tumma X X typpipussi lasipullo Na, K, Mg, Ca, Fe X,25 PE, X X kestävöinti:,25 ml väk. happopesty HN3 Sr X, PE X X kestävöinti: ml väk. HN3 B(tot) X,25 PE, X X happopesty 2H, HSO 2 x, lasinen - - seerumiputki jh 2 x tumma - - l3c;t4c lasipullo 2 x, Pyrex- X X lasi pullo, happopesty 'Sr/ Sr 2 X,5 PE, 2.5 kestävöinti: 5 ml väk. HN3 happopesty

13 9 3 POHJAVESINÄYTTEIDEN EDUSTAVUUS Kaikkien syvyyksien ensimmäiset vesinäytteenotat suoritettiin ns. pikanäytteenottoina, jolloin esipumppausaika oli ainoastaan noin vuorokauden mittainen. Kairanreiän näytteenottovälin veden uraniinipitoisuutta ei analysoitu. Vesinäyte oletettiin edustavaksi, kunhan vesi tulppavälillä ja näytteenottoletkuissa oli ehtinyt vaihtua vähintään kolme kertaa. Tutkimussyvyyksien m/2 ja 98,5-,5 m/2 uusintanäytteenottojen yhteydessä suoritettiin kenttämittaukset Näytteen oletettiin olevan edustava, kun kenttämittausarvot olivat tasoittuneita ja kun vesi oli vaihtunut tulppaväleillä ja näytteenottoletkuissa vähintään kolme kertaa. Myöskään tässä yhteydessä ei uraniinipitoisuutta määritetty. Kenttämittaukset suoritettiin vuonna 999 valmistuneelia kenttämittauslaitteistolla. Läpivirtauskennoston tulokset taulukossa 4 ovat noin 3-5 vuorokautta ennen näytteenottoa mitattujen tasoittuneiden mittaustulosten keskiarvoja. Jos tasoittunutta mittausjaksoa ei ole tuloksista voitu havaita, taulukkoon on valittu läpivirtauskennostossa juuri ennen näytteenottoa mitattu hetkellinen arvo. Kenttämittaustuloksille on suoritettu tapauskohtainen virhearviointi. Virhe on määritetty laskemalla tasoittuneen pumppausjakson mittaustulosten keskihajonnat. Mikäli tasoittunutta mittausjaksoa ei ole saavutettu on keskihajonta laskettu 5 vrk:n mittaustuloksista ennen näytteenottoa. Taulukko 4. Läpivirtauskennoston mittaustulokset ennen KR6:n vesinäytteenottoja. Suluissa kannettavalla mittarilla mitattu arvo. Tutkimussyvyys (m)/ ph Oz Eh Sähkönjohtavuus Tuoton keskinäytteenottokerta (mg/) (mv) (ms/m) arvo (/h) 35-37/2 7,5 ±, -, ±, Pt: -25 ± 9 ± 7,9 (7,8±,) Au: -24 ± (3 ± 2) 98,5-,5/2 7,5 ±, -, ±, Pt: -24 ± 67 ± 6 5,9 (7,4 ±,2) Au: -25 ± (72 ± ) Syvyyden m/2 pumppaus käynnistettiin Esipumppaus kesti 2 vrk, jonka aikana vesi ehti vaihtua näytteenottovälillä ja -letkuissa 47 kertaa. Kaikki kenttämittausparametrit ehtivät tasoittua esipumppauksen aikana. Eh-arvoa mitattiin kahdella eri elektrodilla: platina- ja kultaelektrodeilla. Pumppauksen päätyttyä ne tasoittuvat virherajojen puitteissa lähes samaan arvoon. ph:n ja sähkönjohtavuuden mittaukset suoritettiin koko pumppauksen ajan myös kannettavalla mittarilla. Kannettavalla mittarilla mitattiin esipumppauksen aikana ph -arvo 7, 7, kun kennostossa mitattu ph oli 7,5. Sähkönjohtavuus tulokset eroavat toisistaan hieman. Näytteenotto syvyyden 98,5-,5 m/2 pumppauksen tuotto oli keskimäärin 5,9 /h. Näytteenottoväliä esipumpattiin 4 vrk, jonka aikana vesi vaihtui 6 kertaa. Vettä pumpattiin yhteensä noin. Kaikki kenttämittausarvot ehtivät tasoittua ennen vesinäytteenoton suorittamista. Sähkönjohtavuuden mittaustuloksissa oli havaittavissa huomattavaa vaihtelua, mikä näkyy mittauksen arvioidussa virheessä. Sähkönjohtavuusmittauksissa esiintyvä vaihtelu johtuu kennostoon pumppauksen aikana kertyneistä evakuoituneista kaasuista sekä liasta. Kannettavalla mittarilla mitattiin lähes sama ph-

14 arvo kuin kennostossa. Sähkönjohtavuusmittauksien tasossa voidaan havaita pieni ero, joka johtuu edellä mainituista seikoista.

15 4 ANALYYSITULOKSET 4. Fysikaaliskemialliset ominaisuudet Läpivirtauskennostossa maan pinnalla mitatut pohjavesinäytteiden m/2 ja 98,5-,5 m/2 lämpötilat vaihtelivat välillä -3 C. Liuennutta happea ei havaittu. Läpivirtauskennoston sähkönjohtavuus- ja ph-arvoja on käsitelty aiemmin luvussa 3. Vesinäytteiden Eh-arvot olivat selvästi selvästi negatiiviset, mikä viittaa pelkistäviin olosuhteisiin [KR6 syv m:- 25 mv (Pt-elektrodi) ja syv. 98,5-,5 m: -25 mv (Au-elektrodi)]. Kaikki viisi pohjavesinäytettä olivat lievästi emäksisiä (ph 7,4-7,98). Davisin ja De Wiestin (967) luokituksen mukaan Olkiluodon KR6:n vesinäyte syvyydeltä 58-6 m on vesityypiltään Na-Cl-HC3 ja molemmat kerätyt vesinäytteet syvyydeltä 98,5-,5 m ovat vesityyppiä Na-Cl-S4. Syvyyden m molemmat kerätyt vesinäytteet edustavat vesityyppiä Na-Ca-Cl (taulukko 5). Näytteiden kokonaissuolaisuus (TDS, Total Dissolved Solids) vaihtelee välillä mg/ (Taulukko 5.). Luokituksen (Davis 964) mukaisesti kaikki KR6 vesinäytteet ovat murtovettä ( OOO<TDS< mg/). Kuvassa on esitetty TDS kloridin funktiona. Taulukko 5. Olkiluodon kairanreiän KR6 pohjavesinäytteiden kokonaissuolaisuus (I'DS; mg/l) ja vesityypit Syvyys, m ,5-,5/ 98,5-,5/ / 35-37/2 Vesityyppi Na-Cl-HC3 Na-Cl-S4 Na-Cl-S4 Na-Ca-Cl Na-Ca-Cl TDS, mg/ E en 3 c !II ~ r- :::K + KR6, 58-6 m kr6, 98,5-,5 m/ Å KR6, 98,5-,5 m/2 e KR6, m/ :::K KR6, m/ Cl (mg/) Kuva. Olkiluodon KR6 pohjavesinäytteiden TDS kloridin funktiona.

16 2 4.2 Tulokset Olkiluodon kairanreiästä KR6 eri syvyyksiltä otettujen vesinäytteiden sekä kenttälaboratorion että laboratorion analyysitulokset on esitetty taulukossa 6 ja liitteessä 2. Liitteessä 2 on esitetty myös kenttämittausten tulokset. Analyysimenetelmät ovat standardien mukaisia tai yleisesti hyväksyttyjä ja käytettyjä menetelmiä (liite 3). Liitteessä 4 on esitetty ALLARD- ja OLSO- referenssivesien analyysitulokset Taulukko 6. Kairanreiän KR6 analyysitulokset. Analyysi yksikkö ,5-,5 98,5-, Analyysiml ml ml2 ml ml2 paikka Sähkönjohtavuus msim 226L 44L 733<.. 933L 84<.. K,L 25 C 722L ph 7,57L 7,98L 7,66K 7,74K 7,78K K,L 7,4L 7,84L 7,42L _2_-luku mmolll K m-luku mmol/ - - 3,29 2,43 2,2 K Vetykarbonaatti mgll 7A 4A K DOC mgll 5,4 4,5 5,9 8,6 3,5 L DIC mgll 32,7 28, 45,9 3, 24,5 L Ammonium mgll,38,25,54,29 H,45 K Bromidi mgll 2 2,45 7,7 4,,5 L 4,2c 3,c 4,6c Fluoridi mgll,6,38,36,34 <,35 L Fosfaatti mgll <,5 <,5,2,4 <,2 L Nitraatti mgll <,25 <,25 <,2 <,2 <,2 L Nitriitti mgll <,25 <,25 <,2 <,2 <,2 L Kloridi mgll K,L 24c 7c 94c Sulfaatti mgll L Sulfidi mgll,2 <, <, <,,2 K,L,3L Liukoinen mgll,5 2,4,7 L Silikaatti Kalium mgll L Kalsium mgll L Magnesium mgll L Natrium mgll L Rauta (II+) mgll,2,,9,43,78 K Rauta (kok) mgll,3,,43,73,85 K,2L,25L,5L,64L, L Strontium mgll,53,8 3,6 5, 6,3 VTT Boori mgll,3,4,5,5,7 VTT ~ulokset on laskettu DIC-tuloksesta.ts teh typ oikkeuksellisesti laboratoriossa. c uusinta-anai yy si p akastetusta näytteestä. IC-analyysi, K, K = Kenttälaboratorio, L,L =Laboratorio, VTT = VTT:n Kemiantekniikka. Näytteiden 58-6 m/ ja 98,5-,5 m/ vetykarbonaattipitoisuudet on saatu laskennallisesti liuenneesta epäorgaanisesta hiilestä (DIC; Dissolved Inorganic Carbon). Vetykarbonaattipitoisuus on laskettu DIC:stä seuraavalla tavalla: m(hc3) mg/ = DIC-tulos (mg/),97 ()

17 3 4.3 Isotoopit Vesinäytteiden isotooppitulokset on esitetty taulukossa 7. Isotooppien analyysimenetelmät ja -laboratoriot on esitetty liitteessä 3. Tulokset on esitetty myös liitteessä 2. Taulukko 7. Kairanreiän KR6 vesinäytteiden isotooppitulokset. Analyysi yksikkö ,5-,5 98,5-, Analyysiml HSO ml ml2 ml ml2 paikka %o -,5 -,5-9,9 IFE SMOW LH %o -85,6-85,3-8, IFE SMOW JH TU 7, 5,7 3,4 4, 3,9 Waterloo 4 j S(S4) %ocdt 2,52 22,8 24,45 22,59 24,22 Waterloo HSO(S4) %osmow,3,94,2,6,7 Waterloo 3c %opdb -6,4-5,9-6,8-6,3-5,4 Uppsala l4c BP Uppsala l4c /o pm 57, 49,6 42, 46,4 4,7 Uppsala H 7 Srl 6 Sr,77,7683 USGS IFE =Institute for Energy Technology, Norja, Waterloo = Umverstty ofwaterloo, Uppsala= Umverstty ofuppsala, USGS = U.S. Geological Survey.

18 5 5 ANALYYSITULOSTEN EDUSTAVUUS Ilmoitetut suhteelliset keskihajonnat (RSD) on laskettu vähintään kolmesta rinnakkaisesta näytteestä sekä vesinäytteiden että referenssivesien analyyseissa. 5. Kenttäanalyysit Kentällä ja laboratoriossa mitatut ph-arvot eroavat toisistaan vähän (n.,3 yksikköä). Läpivirtauskennoston ph-arvot toisen kierroksen pohjavesinäytteenotoille syvyydelle 98,-5-,5 m/ oli 7,5 ja syvyydelle m/2 7,5. Pohjavesinäytteiden alkaliteetit määritettiin näytteitä 58-6 m/ ja 98,5-,5 m/ lukuun ottamatta kenttälaboratoriossa Granin titrauksella. Ensimmäisten näytteiden titrauksessa käytettiin magneettisekoitusta, koska titraattorin sekoittaja rikkoutui. Magneettisekoitus oli liian voimakas, mikä aiheutti vetykarbonaatin vapautumista karbonaattina sekä virheen titraattorin ph-mittaukseen. Virheellinen ph:n mittaus taas aiheutti virheen alkaliteettititrauksen tulokseen, minkä vuoksi kentällä mitattuja pharvoja eikä p- ja m-lukuja esitetä tässä raportissa. Näytteiden vetykarbonaattipitoisuus on saatu laskennallisesti DIC-tuloksesta. Titraattorin sekoittajan huollon jälkeen analysoidut alkaliteetit onnistuivat hyvin (RSD < 2 % ). V etykarbonaattipitoisuudet olivat 2 mg/ (98,5-,5 m/2), 49 (35-37 m/) ja 29 mg/ (35-37 m/2). ALLARD-referenssiveden teoreettinen vetykarbonaattipitoisuus on 9,7 mg/. OLSOreferenssiveden vetykarbonaattipitoisuudeksi saatiin,4 mg/ (syvyys m/) mikä vastaa hyvin OLSO-referenssiveden teoreettista vetykarbonaattipitoisuutta ( mg/). Kloridi analysoitiin titraamalla kahdesta näytteestä (syvyys 98,5-,5 m/2 ja m/2 ),ja analyysit onnistuivat hyvin (RSD < 2 %). Ammoniumpitoisuudet analysoitiin potentiometrisesti. Ammoniumia havaittiin pieniä pitoisuuksia välillä,38-,54 mg/. Ammoniumanalyysit onnistuivat hyvin (RSD < 8 %) ja saannot vaihtelivat 88-5 % välillä. Syvyyden m/ ammoniumanalyysi tehtiin laboratoriossa, koska ammoniumelektrodi rikkoutui eikä uutta elektrodia saatu ennen näytteenottoa. Laboratoriossa ammonium analysoitiin fotometrisesti (SFS 332). Sulfidia havaittiin,2 mg/ kahdessa näytteessä (syvyydet 58-6 m/ ja m/2). Jälkimmäinen näyte analysoitiin myös laboratoriossa, jossa sulfidipitoisuudeksi saatiin,3 mg/. Ferro- ja kokonaisrautapitoisuudet analysoitiin fotometrisesti ferroziinimenetelmällä. Ferrorautapitoisuudet vaihtelivat välillä,43-,2 mg/ ja kokonaisrautapitoisuudet välillä, 73-,4 mg/. Kaikkien viiden vesinäytteen ferrorautapitoisuudet olivat pienempiä kuin kokonaisrautapitoisuudet. Kokonaisrauta-analyysi onnistui paremmin (RSD < 8 %) kuin ferrorauta-analyysi (RSD < 4 %).

19 6 5.2 Laboratorioanalyysit 5.2. Anionit Kaikista vesinäytteistä analysoitiin laboratoriossa ionikromatografilla (IC) fluoridi, bromidi, nitraatti, nitriitti ja sulfaatti. Näiden lisäksi IC:llä analysoitiin fosfaatti kahdesta näytteestä (syvyydet 58-6 m/ ja 98,5-,5 m/) ja kloridi kolmesta vesinäytteestä (kaikki kolme. kierroksen näytettä). Kolmen muun näytteen fosfaatit analysoitiin spektrofotometrisellä menetelmällä, joka perustuu SFS-EN ISO 34- standardiin. Fosfaattia havaittiin kahdesta vesinäytteessä syvyydeltä 98,5-,5 m/2,2 mg/ (RSD 6,64 %) ja syvyydeltä ml,5 mg/. Yksi fluoriditulos (syvyys m/2) jäi alle määritysrajan (,3 mg/). Kolmen näytteen (98,5-,5 m/2 ja molemmat näytteet syvyydeltä m) bromidi- ja kloridianalyysit uusittiin laboratoriossa pakastetuista varanäytteistä. Bromidi tehtiin IC:llä ja kloridi titraamalla. Molemmissa syvyyden m varanäytteessä havaittiin suolakiteitä pullon korkissa, mikä on todennäköisesti syynä selvästi pienempiin bromidi- ja kloridipitoisuuksiin uusinta-analyyseissa. Sen sijaan syvyyden 98,5-,5 m/2 näytteessä bromidi pieneni mutta kloridi pysyi samana uusinta-analyysissä. Bromidi-, sulfaatti- ja kloridipitoisuudet kasvavat johtokyvyn kasvaessa. Nitraatti- ja nitraattipitoisuudet jäivät alle määritysrajan (,2 tai,25 mg/) kaikissa viidessä näytteessä. (Erilaiset määritysalarajat johtuvat kahdesta eri IC:stä, joilla on erilaiset herkkyydet ko. parametreille ). Vesinäytteiden IC-analyysit onnistuivat kaiken kaikkiaan kohtuullisen hyvin (RSD < 2 % ). ALLARD- ja OLSO-referenssivesien IC-analyysien RSD oli alle 5 %. ALLARD- ja OLSO-referenssivesien analyysitulokset on esitetty liitteessä 4. Sekä ALLARD- että OLSO referenssivesien analysoidut kloriditulokset (ALLARD: 55 ja OLSO: 45 mg/) olivat jonkin verran suurempia kuiden teoreettiset pitoisuudet (ALLARD: 55 ja OLSO 4 mg/). OLSO-referenssiveden kohdalla tämä johtuu suuresta laimennoksesta. OLSO:n bromidi- ja sulfaattipitoisuudet olivat hyvin lähellä teoreettisia pitoisuuksia kuten myös ALLARD:n sulfaattipitoisuudet Kationit Vesinäytteiden kokonaisrautapitoisuudet analysoitiin liekki atomiabsorptiospektrofotometrisesti (FAAS) lukuun ottamatta syvyyden m/ näytettä, joka analysoitiin grafiittiuuni atomiabsorptiospektrofotometrisesti (GFAAS). Rautamääritykset onnistuivat hyvin (RSD < 8 %) molemmilla menetelmillä. Laboratoriossa saatiin kolmelle näytteelle (syvyys 58-6 m/, 98,5-,5 m/ ja m/) pienempiä rautapitoisuuksia kuin kentällä. Ero oli keskimäärin -, mg/. Vesinäytteelle syvyys 98,5-,5 m/2 saatiin laboratoriossa, mg/ suurempi tulos kuin kentällä. Suurin poikkeama +,25 mg/ (laboratorio versus kenttä) oli KR6:n syvyyden m/2 vesinäytteellä. Viimeksi mainittua lukuun ottamatta analyysien voidaan sanoa onnistuneen kohtalaisesti. Syynä suurimpaan poikkeamaan saattaa olla lievä kontaminaatio.

20 7 Pohjavesinäytteiden natrium, kalium, kalsium ja magnesium analysoitiin F AAS:lla. Vesinäytteiden metallianalyysit onnistuivat hyvin (RSD ~ 5 %) lukuun ottamatta kahta poikkeusta. Syvyyden 98,5-,5 m/2 pohjavesinäytteen kalium- ja kalsiumanalyysien RSD:t olivat ja 2 o/o, joita voidaan kuitenkin pitää kohtuullisina tuloksina. Ajoissa mukaan olleen OLSO-referenssiveden kalium- ja kalsiumpitoisuudet olivat 2 ja 43 mg/ (teoreettiset pitoisuudet K: 2 ja Ca 4 mg/). OLSO- ja ALLARD referenssivesien metallimääritykset onnistuivat hyvin (RSD < 2 % ). Pohjavesinäytteiden strontium- ja kokonaisbooripitoisuudet analysoitiin VTT:n Kemian tekniikassa Varaustasapaino Ionien varaustasapaino laskettiin prosentteina seuraavan kaavan mukaan: E (%) = (kationit-anionit)/(kationit + anionit) x (2) Laskuja varten analyysitulosten konsentraatioiden yksiköt, mg/, muutettiin yksiköiksi mekv/ seuraavan kaavan mukaisesti: mekv / = c x arvo x ( /M) (3) jossa c = ionin konsentraatio, mg/, arvo = mekv/mmol ja M = ionin molekyylipaino, mg/ mmol. Jonitasapainot viidelle KR6:n pohjavesinäytteelle on esitetty taulukossa 8. Kationien ja anionien kokonaispitoisuuksien (mekv/) avulla lasketut ionitasapainot olivat hyväksyttävät Hounslow'n (995) kriteerin (± 5 %) mukaan neljälle KR6:n pohjavesinäytteelle. Pohjavesinäytteen 98,5-,5 m/. näyte ionitasapaino ( -9,4 %) ylittää 5 %:n rajan. Negatiivinen ionitasapainoluku saattaa johtua liian suuresta anionien määrästä, johon pääasiallisena syynä on suuri kloridipitoisuus. Kloridipitoisuus on määritetty tälle näytteelle IC:llä. Toinen mahdollinen syy ionitasapainon negatiivisuuteen voi olla kationien liian pieni kokonaispitoisuus. Kuvassa 2 on esitetty ionitasapainot kloridin funktiona. Taulukko 8. Jonitasapainot KR6:n pohjavesinäytteille. Syvyys, m Jonitasapaino ( /o) ,7 98,5-,5/ -9,4 98,5-,5/2 +, , / +,85

21 8 ~ 8 6 ~ 4 s:::: ns c. ns t/) ns ~ s::::. Q r- 2 3 X 4 +KR6, 58-6 m KR6, 98,5-,5 m/ AKR6, 98,5-,5m /2 e KR6, m/ X KR6, m/2 Kloridi (mg/) Kuva 2. Jonitasapainot kloridin funktiona.

22 9 6 PÄÄTELMÄT ANALYYSITULOKSISTA Virtaus- ja EC-mittausten rinnalla tehtyjen pohjavesinäytteenottojen tavoitteena oli selvittää pohjaveden mahdollisia yhteyksiä mereen tai syvään suolaiseen veteen pitkäaikaispumppauksen seurauksena. Kaksi näytettä (58-6 m ja 98,5-,5 m/) otettiin ilman kairanreiän yläosan pumppausta ja kolme näytettä (98,5-,5 m/2 ja molemmat m) yläosan pumppauksella. Taulukossa 6 on esitetty analyysitulokset Kloridipitoisuus kasvaa syvyyden kasvaessa. Kuvissa 3. a-e on havainnollistettu natrium-, kalsium-, magnesium-, kalium- ja strontiumpitoisuuksien kasvua kloridipitoisuuksien kasvaessa. Kuvissa on myös esitetty merivesisuora, joka perustuu Itämeren (Puskakari ja Eteläriutta) ja Litorinameren ominaisuuksiin. Litorinameren ja Itämeren ominaisuudet on saatu Pitkäsen et al. (999) raportin taulukosta 3-. Itämeren parametrit on laskettu kahden todellisen vesinäytteen oton pohjalta. Vesinäytteet mallinnukseen on kerätty Olkiluodon edustalta kohteista Puskakari ja Eteläriutta vuonna 994. Boori käyttäytyy kuten edellä mainitut metallit. Ammonium-, ferrorauta- ja kokonaisrautatuloksissa ei ollut havaittavissa mitään tiettyä trendiä :::: 2 E.. 8 ns z / /- 5 /~ / /~ / / /! i i / 5 /. i 2 KR6, 58-6 m KR6, 98,5-,5 m/ 6. KR6, 98,5-,5 m/2 e KR6, m/ )( KR6, m/2 <>Itämeri + Litorinameri Cl (mmol/) Kuvaa)

23 s 2 ~ -; 8 (.) ~"""" A )t A. - ~ ~ -r Cl (mmol/) + KR6, 58-6 m KR6, 98,5-,5m/ Å KR6, 98,5-,5m/2 e KR6, m/ ::t::kr6, 35-37m/2 +Itämeri + Litorinameri Kuva b) :::::: ~ -C') 8 ~ /. / / 7 ~ / V / / V / Cl (mmol/) + KR6, 58-6 m KR6, 98,5-,5 m/ KR6, 98,5-,5 m/2 e KR6, m/ X KR6, m/2 Itämeri + Litorinameri Kuva c)

24 2 4 3,5 3 s 2,5 E 2 E ~,5,5 Kuva d) / / y. Å 5 /.. ;r / / / /-t Cl (mmol/) + KR6, 58-6 m KR6, 98,5-,5m/ Å KR6, 98,5-,5m/2 e KR6, m/ )K KR6, m/2 Itämeri + Litorinameri,8,7,6 s,5 ~,4 ~,3,2, - ~~... ).-- ~ ----~...L- 5 5 Cl (mmol/) 2 + KR6, 58-6 m KR6, 98,5-,5m/ Å KR6, 98,5-,5m/2 e KR6, m/ :;K KR6, m/2 Itämeri + Litorinameri Kuva e) Kuva 3. Natrium- (a), kalsium- (b), magnesium- (c), kalium- (d)- ja strontiumpitoisuus (e) kloridipitoisuuden funktiona. Kuvassa 3 a) kaksi pistettä poikkeaa kuvaajalta (syvyys 98,5-,5 m/2 ja m/ ). Molempien natriumtulosten tulisi olla ehkä suurempia. Muiden parametrien osalta näytteiden analyysitulokset noudattavat samaa trendiä. Anioneista sulfaatti- ja bromidipitoisuuksia kloridipitoisuuksien funktiona on havainnollistettu kuvissa 4 a-b.

Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanreristä Ol-KR2, 0 l-kr4,

Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanreristä Ol-KR2, 0 l-kr4, Työraportti 2334 Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanreristä OlKR2, lkr4, OlKRll ja OlKR2 vuonna 22 Nina Paaso Eliisa Hatanpää Mia Mäntynen Lokakuu 23 POSIVA OY FIN276 OLKILUOTO, FINLAND

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä Ol-KR3,0l-KR4,0l-KR7,0l-KR9 ja Ol-KR 10 vuosina 1998-1 999

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä Ol-KR3,0l-KR4,0l-KR7,0l-KR9 ja Ol-KR 10 vuosina 1998-1 999 Työraportti 9 9-7 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä Ol-KR,l-KR4,l-KR7,l-KR9 ja Ol-KR vuosina 998-999 Virpi Karttunen Mia Mäntynen Outi Salonen.Joulukuu 999 POSIVA OY Mikonkatu

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanmristä KR 13 ja KR 14 vuosina 2001-2003

Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanmristä KR 13 ja KR 14 vuosina 2001-2003 Työraportti 2333 Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanmristä KR 3 ja KR 4 vuosina 223 Timo Kröger Teollisuuden Voima Oy Eliisa Hatanpää Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Mia Mäntynen Posiva

Lisätiedot

Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista kalliorei'istä (PR ja PP) sekä oohjavesioutkista (PVP) vuonna 2002

Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista kalliorei'istä (PR ja PP) sekä oohjavesioutkista (PVP) vuonna 2002 Työraportti 2002-41 Vesinäytteiden otto ja analysointi Olkiluodon matalista kalliorei'istä (PR ja PP) sekä oohjavesioutkista (PVP) vuonna 2002 Birgitta Backman Hanna Kahelin Nina Paaso Jussi Ahonen Syyskuu

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

Posivan pohjavesinäytteiden analyysitulosten virhetarkastelut

Posivan pohjavesinäytteiden analyysitulosten virhetarkastelut Työraportti 2000-34 Posivan pohjavesinäytteiden analyysitulosten virhetarkastelut Virpi Karttunen Elokuu 2000 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiistä KR 12 ja KR6 vuonna 2001

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiistä KR 12 ja KR6 vuonna 2001 Työraportti 2-26 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanreiistä KR 2 ja KR6 vuonna 2 Virpi Karttunen Mia Mäntynen Elokuu 2 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN- HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä KR9 ja KR 11 sekä Korvensuon altaasta vuonna 2001

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä KR9 ja KR 11 sekä Korvensuon altaasta vuonna 2001 Työraportti 22-9 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä KR9 ja KR sekä Korvensuon altaasta vuonna 2 Minna Rantanen Nina Paaso Mia Mäntynen Huhtikuu 22 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-

Lisätiedot

4 MITTAUSTEN SUORITUS. 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu

4 MITTAUSTEN SUORITUS. 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu 4 MITTAUSTEN SUORITUS 17 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu PFL DIFF -virtauseromittausmenetelmällä tehdyt virtausmittaukset suoritettiin elo- ja syyskuussa kairanrei issä SN-41, SUH-204, SUH-262, SUH-348,

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA

METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA John Derome ja Antti-Jussi Lindroos Latvusto Karike Metsikkösadanta Hiilidioksidi Humuskerros Maavesi MAAVEDEN HIILI KOKONAIS-HIILI (TC)

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi

TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi 20.11.201 1-4031 1 (4) Kirkkonummen kunta / Vesihuoltolaitos Lehtinen Maria PL 20 02401 KIRKKONUMMI Tilausnro 91197 (103/Meiko), saapunut 3.11.201, näytteet otettu 3.11.201 (11:30) Näytteenottaja: Luvyn

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

Olkiluodon VLJ-Iuolan pohjavesinäytteiden tulokset vuosina 1997-1 998 oteluista näytteistä

Olkiluodon VLJ-Iuolan pohjavesinäytteiden tulokset vuosina 1997-1 998 oteluista näytteistä Työ r a p o r t t i 9 9-3 7 Olkiluodon VLJ-Iuolan pohjavesinäytteiden tulokset vuosina 997-998 oteluista näytteistä Jouko Helenius Toukokuu 999 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FI- HLSIKI, FILAD Tel. +358-9-228

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

C-14 vapautuminen loppusijoituksessa (HIILI-14) C-14 vapautuminen aktivoituneesta metallijätteestä loppusijoituksessa Kaija Ollila, VTT

C-14 vapautuminen loppusijoituksessa (HIILI-14) C-14 vapautuminen aktivoituneesta metallijätteestä loppusijoituksessa Kaija Ollila, VTT C-14 vapautuminen loppusijoituksessa (HIILI-14) C-14 vapautuminen aktivoituneesta metallijätteestä loppusijoituksessa Kaija Ollila, VTT C-14 pidättyminen kalsiittiin Jukka Lehto, HY Radiokemian laboratorio

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

Pohjois- ja Etelä-Savon pohjavesiseuranta 2010

Pohjois- ja Etelä-Savon pohjavesiseuranta 2010 Pohjois- ja Etelä-Savon pohjavesiseuranta 2010 2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen erillisjulkaisu Pohjois- ja Etelä-Savon pohjavesiseuranta 2010 Golder Associates Oy / Pasi

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T032/M24/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY WATER AND ENVIRONMENT RESEARCH OF SAIMAA Tunnus Code

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus TASO-hankkeen loppuseminaari 11.11.2013 Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus Jarkko Akkanen Biologian laitos Joensuun kampus OSAHANKE Turvetuotannon

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:

Lisätiedot

Testausseloste 2009-2611-1 1(1) Vesinäyte 31.07.2009

Testausseloste 2009-2611-1 1(1) Vesinäyte 31.07.2009 Testausseloste 2009-2611-1 1(1) Vesinäyte 31.07.2009 Ulvilan Näytetiedot Näyte Näyte otettu 28.07.2009 Näytteen ottaja Haanpää Saapunut 28.07.2009 Näytteenoton syy Jatkuva valvonta Tutkimus alkoi 28.07.2009

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan

Lisätiedot

Eksimeerin muodostuminen

Eksimeerin muodostuminen Fysikaalisen kemian Syventävät-laboratoriotyöt Eksimeerin muodostuminen 02-2010 Työn suoritus Valmista pyreenistä C 16 H 10 (molekyylimassa M = 202,25 g/mol) 1*10-2 M liuos metyylisykloheksaaniin.

Lisätiedot

Ioniselektiivinen elektrodi

Ioniselektiivinen elektrodi ELEC-A8510 Biologisten ilmiöiden mittaaminen Ioniselektiivinen elektrodi Luento 2 h: menetelmän teoria ja laboratoriotyön esittely Itsenäinen työskentely 2 h: materiaaliin tutustuminen Laboratoriotyöskentely

Lisätiedot

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt RAPORTTI 16X142729.10.Q850-002 6.9.2013 METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt Joutseno 21.8.2013 PÖYRY FINLAND OY Viite 16X142729.10.Q850-002

Lisätiedot

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Jari Aromaa, Lotta Rintala Teknillinen korkeakoulu Materiaalitekniikan laitos 1. Taustaa, miksi kupari syöpyy ja kuinka

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanreiästä KR6 pitkäaikaisen oumooauskokeen yhteydessä vuonna 2002

Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanreiästä KR6 pitkäaikaisen oumooauskokeen yhteydessä vuonna 2002 Työraportti 232 Pohjavesinäytteiden otto furajoen Olkiluodon kairanreiästä KR6 pitkäaikaisen oumooauskokeen yhteydessä vuonna 22 Nina Paaso TVO Nuclear Services Oy Henry Ahokas Fintact Oy Mia Mäntynen

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio Röntgenfluoresenssi Röntgensäteilyllä irroitetaan näytteen atomien sisäkuorilta (yleensä K ja L kuorilta) elektroneja. Syntyneen vakanssin paikkaa

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa.

* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Pvm: 16.9.2015 Projekti: 1510019970/1 Näytteenottopvm: 8.9.2015 Näytteenottopiste: Alvettula, kaivo Näyte saapui: 8.9.2015 Näytteenottaja: Antti Rehula Analysointi aloitettu: 8.9.2015 Määritys 15TP02480

Lisätiedot

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere PL 265 33101 Tampere EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT Matriisi elintarvikkeet Menetelmän nimi Akkr/Arv Standardi Elohopea akkr Sisäinen menetelmä

Lisätiedot

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l Liite 1 (1/2) Mittausmenetelmät ja määritysrajat (1/2) Määritys Mittausmenetelmä Määritysraja Yksikkö ph, titraattori SFS 3021:1979 Kokonaistyppi vesistövedestä SFS-EN ISO 11905-1:1998 50 µg/l Kokonaisfosfori

Lisätiedot

Ellinghamin diagrammit

Ellinghamin diagrammit Ellinghamin diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 1 - Luento 2 Tavoite Oppia tulkitsemaan (ja laatimaan) vapaaenergiapiirroksia eli Ellinghamdiagrammeja 1 Tasapainopiirrokset

Lisätiedot

Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla

Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus 16.3.2016 Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla Länsi-Uudenmaan

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 13.5.2016 16-2916 #2 1 (3) Kotakylän Vesiosuuskunta Tirkkonen Erkki Piilianlahdentie 15 73600 KAAVI Tilausnro 204620 (4546/Jatkuva),

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 1 (6) Kankaanpään kaupunki Tekninen virasto Vaajasaari Marja PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Tilausnro 261466 (0KANKA/Kankaanp), saapunut 17.6.2016, näytteet otettu 16.6.2016 Näytteenottaja: Terv.tark. Susanna

Lisätiedot

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät.

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät. Pv: 19.3.2014 1/6 Talvivaara Sotkao Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkiuksen nii: Talvivaara, vedet, aaliskuu 2014, kierros I, Vuoksen suunta Näytteenottopv: 10.3.2014 Näyte saapui: 11.3.2014 Näytteenottaja:

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus TESTAUSSELOSTE 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 186282 (WVEHMAA/P1), saapunut 9.11.2015, näytteet otettu 9.11.2015 (08:15) Näytteenottaja: terv. tark. Konsta Kulmala

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta Havnro Vuosi X Y Aines Pvm_511p Al_511p Ba_511p Ca_511p Co_511p Cr_511p Cu_511p Fe_511p K_511p La_511p Li_511p Mg_511p 30759 89 7333802 3461760 MR 19910128

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 1 (6) Kankaanpään kaupunki Tekninen virasto Vaajasaari Marja PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Tilausnro 274317 (0KANKA/Kankaanp), saapunut 27.10.2016, näytteet otettu 27.10.2016 (9-12) Näytteenottaja: Ville Kiviharju

Lisätiedot

SULFIDIEN AIHEUTTAMA KUPARIN JÄNNITYSKORROOSIO

SULFIDIEN AIHEUTTAMA KUPARIN JÄNNITYSKORROOSIO SULFIDIEN AIHEUTTAMA KUPARIN JÄNNITYSKORROOSIO Timo Saario VTT Temaattinen KYT-seminaari 29.04.2010 1 TAUSTAA - 1 Japanilainen tutkimusryhmä raportoi vuonna 2007 että CuOFP on altis sulfidien aiheuttamalle

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Merivesinäytteiden otto Olkiluodon edustalta 2002

Merivesinäytteiden otto Olkiluodon edustalta 2002 Työraportti 2003-18 Merivesinäytteiden otto Olkiluodon edustalta 2002 Nina Paaso Teollisuuden Voima Oy Toukokuu 2003 Karttaoikeudet: Maanmittaushallitus lupa nro 41 /MYY/03 Pesivan työraporteissa käsitellään

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET

Lisätiedot

Pohjaveden suolaisuuden mittaukset Eurajoen Olkiluodon kairanrei'issä KR 1-KR4 ja KR9 vuonna 1997

Pohjaveden suolaisuuden mittaukset Eurajoen Olkiluodon kairanrei'issä KR 1-KR4 ja KR9 vuonna 1997 Työraportti 9814 Pohjaveden suolaisuuden mittaukset Eurajoen Olkiluodon kairanrei'issä KR 1KR4 ja KR9 vuonna 1997 Pertti Hassinen Helmikuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN001 00 HELSINKI Puhelin (09)

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa

Lisätiedot

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Pasi ivlk Valkama, Emmi imäkinen, Anne Ojala, Ojl Heli HliVht Vahtera, Kirsti tilhti Lahti, Kari irantakokko, tkkk Harri Vasander, Eero Nikinmaa & Outi Wahlroos

Lisätiedot

Tienpidon vaikutuksen pohjavesiseuranta

Tienpidon vaikutuksen pohjavesiseuranta Tienpidon vaikutuksen pohjavesiseuranta Pohjois- ja Etelä- Savon alueella 2011 Golder Associates Oy / Mari Ahlroos ja Teppo Arola Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, erillisjulkaisu

Lisätiedot

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342 1 YHTEYSTIEDOT: AVOINNA: ma - pe klo 8.00-15.30 KÄYNTIOSOITE: POSTIOSOITE: INTERNETOSOITE: SÄHKÖPOSTIOSOITE: Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros Tiedepuisto 4, 28600 PORI www.pori.fi/porilab

Lisätiedot

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S-03566-14 31.7.2014 Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen Tilaaja: Uponor Suomi Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-03566-14 1 (2) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö

Lisätiedot

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta. Lukiossa työ soveltuu parhaiten kurssille KE4. KESTO: Työ kestää n.1-2h MOTIVAATIO: Vaatteita

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun

Lisätiedot

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus FM Hanna Prokkola Oulun yliopisto, Kemian laitos EkoPelletti-seminaari 11.4 2013 Biohajoavuus Biohajoavuudella yleensä tarkoitetaan

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Virtausmittaukset Suhangon alueella Ranualla, Kairanreiät SN-41, SUH-204, SUH-262, SUH-348, SUH-389 ja SUH- 587

Virtausmittaukset Suhangon alueella Ranualla, Kairanreiät SN-41, SUH-204, SUH-262, SUH-348, SUH-389 ja SUH- 587 Virtausmittaukset Suhangon alueella Ranualla, Kairanreiät SN-41, SUH-204, SUH-262, SUH-348, SUH-389 ja SUH- 587 Jere Komulainen Perttu Pulkkinen Kyösti Ripatti Elin Siggberg Jari Pöllänen Pöyry Finland

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut. Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio)

Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut. Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio) Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio) Taustaa Taustaa Elohopea Riski Talvivaaran pohjavesituloksia,

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi Sotkamon Talvivaaran ympäristön vesien harvinaiset maametallien sekä talliumin, lyijyn ja uraanin pitoisuudet GTK:n tekemän selvityksen tulosten esittely Esityksen sisältö Mitä ovat harvinaiset maametallit

Lisätiedot

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen

Lisätiedot

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.

Lisätiedot

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet 25.11.2016 Liikuntahalli Lippitie 2 91900 Liminka Tilaaja: Limingan kunta Iivarinpolku 6 91900 Liminka 1 (5) Sisällysluettelo Tilaaja... 2 Tilaus...

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As. VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, 90570 Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 19.10.2010 73415 13424 Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU Tilatunnus saapui 05.10.2010

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 3.8.2016 16-4925 #2 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi Nervanderinkatu 9 23500 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 192720 (WUKI/N10), saapunut 12.7.2016, näytteet otettu

Lisätiedot

PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset

PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset Tutkimuksen ajankohta: vko 2-3 / 2010 Raportin päiväys: 25.01.2010 Tilaajan yhteyshenkilö: Vantaan Kaupunki Mikko Krohn, 09 839 22377 Kuntotutkimuksen suorittajat:

Lisätiedot

POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA

POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA PROJEKTIRAPORTTI PRO3/P5115/04 04.02.2004 POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA Kirjoittajat Timo Murtonen Julkisuus: Julkinen VTT PROSESSIT Suorittajaorganisaatio

Lisätiedot

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turvemaille Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila Mitä humusaineet ovat? Liuenneen eloperäisen (orgaanisen) aineksen eli humuksen värillinen

Lisätiedot

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Johdanto Kylmäojan itäisessä haarassa tehdyt automaattimittaukset ja näytteenotto kevättulvan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

Lupahakemuksen täydennys

Lupahakemuksen täydennys Lupahakemuksen täydennys 26.4.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-04-26 2 / 6 Lupahakemuksen täydennys Täydennyskehotuksessa (11.4.2012) täsmennettäväksi pyydetyt

Lisätiedot

Kairanreikien Ol-KR 10 ja Ol-KR7 puhdistustyöt furajoen Olkiluodossa vuonna 2002

Kairanreikien Ol-KR 10 ja Ol-KR7 puhdistustyöt furajoen Olkiluodossa vuonna 2002 Työraportti 22-4 Kairanreikien Ol-KR 1 ja Ol-KR7 puhdistustyöt furajoen Olkiluodossa vuonna 22 Tauno Rautio Joulukuu 22 POSIVA OY FIN-2716 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 379 Työraportti

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WRAISIO/R2), saapunut , näytteet otettu (13:30) Näytteenottaja: SaKo

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WRAISIO/R2), saapunut , näytteet otettu (13:30) Näytteenottaja: SaKo TESTAUSSELOSTE 1 (4) Raision kaupunki Ympäristövirasto Nallinkatu 2 21200 RAISIO Tilausnro 157803 (WRAISIO/R2), saapunut 15.7.2013, näytteet otettu 15.7.2013 (13:30) Näytteenottaja: SaKo NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot 4.4 Syntyykö liuokseen saostuma 179. Kirjoita tasapainotettu nettoreaktioyhtälö olomuotomerkintöineen, kun a) fosforihappoliuokseen lisätään kaliumhydroksidiliuosta b) natriumvetysulfaattiliuokseen lisätään

Lisätiedot

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen

Lisätiedot

Käyttöpistekohtainen vedenkäsittely Juomavesi ja tekninen käyttövesi

Käyttöpistekohtainen vedenkäsittely Juomavesi ja tekninen käyttövesi Käyttöpistekohtainen vedenkäsittely Juomavesi ja tekninen käyttövesi Merlin on GE:n rekisteröimä tavaramerkki Merlin tarkoittaa suomeksi taikuria. Merlin -käänteisosmoosijärjestelmä Pienten RO-yksiköiden

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot