SISÄLLYSLUETTELO. 4. Tutkimustulokset yhteenveto Raskasmetallit ympäristössä ja elintarvikkeissa Esikäsittely 2

Transkriptio

1 OULUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO Raportti 5/1999

2 Oulussa

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1 2. Raskasmetallit ympäristössä ja elintarvikkeissa 2 3. Esikäsittely 2 4. Tutkimustulokset 3 5. yhteenveto 3 Liite 1 Taulukko 1: Tutkimusten yhteenveto ja vertailu aikaisempiin tuloksiin Liite 2 Yksittäisten näytteiden tulokset (projektiyhteenveto) Liite 3 Kartta näytteenottopaikoista

4 1 1. Johdanto Oulun kaupungin ympäristövirastossa on tutkittu satokauden 1999 marjojen, vihannesten ja juuresten raskasmetallipitoisuuksia. Näytteitä oli 38 kappaletta, joista 32 oli Oulun kaupungin alueelta, kaksi Muhokselta, kaksi Utajärveltä, yksi Oulunsalosta ja yksi Hailuodosta. Näytteistä yhdeksän oli lehtisalaattia, yhdeksän puna- tai mustaherukkaa, seitsemän raparperia, kolme mansikkaa, kolme puolukkaa, yksi persilja, yksi lipstikka, neljä perunaa ja 1 porkkana. Kaikista näytteistä tutkittiin elohopea-, kadmium- ja lyijypitoisuudet. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alueella kasvavien tai kasvatettujen elintarvikkeeksi käytettävien kasvisten raskasmetallipitoisuutta ja verrata ko. pitoisuuksia aikaisemmin mitattuihin pitoisuuksiin. Oulun ympäristön raskasmetaliipitoisuuksia tutkittiin vuosittain 1980-luvun alkupuolelta aina vuoteen Tutkimus toistettiin nyt seitsemän vuoden jälkeen. Tutkimus on toteutettu elintarvike- ja ympäristölaboratoriossa. Tutkimussuunnitelma on laadittu yhteistyössä ympäristöterveysvalvonnan kanssa. Tutkimuksesta on vastannut ja raportin on laatinut kemisti Seija Karjalainen.

5 2 2. Raskasmetallit ympäristössä ja elintarvikkeissa Elohopeaa joutuu ympäristöön pääasiassa teollisuudesta ja energiantuotannosta. Erittäin myrkyllisiä elohopeayhdisteitä muodostuu mikrobien ja elohopean vuorovaikutuksessa vedessä, maassa ja ilmassa. Nämä elohopeayhdisteet ovat ravintoketjussa kestäviä ja rikastuvia. Kasvisten elohopeapitoisuudelle ei Suomen lainsäädännössä ole annettu enimmäispitoisuusarvoa, mutta esimerkiksi ravinnoksi kelvollisessa kalassa saa elohopeaa olla enintään 0,5 mg/kg. Maailman terveysjärjestön (WHO) raskasmetallien saantia koskevien normien perusteella elohopean siedettävä viikoittainen kokonaismäärä on 0,005 mg ruumiin painokiloa kohti. Kadmiumin tärkeimmät päästölähteet ovat muovi-, metalli- ja pintamateriaaliteollisuus sekä energiantuotanto. Suomessa suurin osa kadmiumin laskeutumasta viljelyksille tulee kuitenkin kaukokulkeutumana. Kadmium on myrkyllisimpiä raskasmetalleja ja sitä saa ruokaperunassa olla enintään 0,05 mg/kg ja muissa vihanneksissa enintään 0,1 mg/kg (Kauppa ja teollisuusministeriön päätös eräiden tavallisimpien kontaminanttien enimmäismääristä elintarvikkeissa n:o 134/1996). WHO:n enimmäissuositus kadmiumin viikoittaiselle saannille on 0,0067-0,0083 mg ruumiin painokiloa kohti. Lyijyn tärkein päästölähde oli aikaisemmin autojen pakokaasu. Nykyisin lyijyä vapautuu Iyijy-, kaapeli- ja kemianteollisuudesta sekä polttoaineista. Lyijy kertyy laskeumana kasvien maanpäällisiin osiin ja vain pieni osa Iyijystä siirtyy kasviin juuristan kautta. Lyijyä saa vihanneksissa, hedelmissä ja ruokaperunassa sekä viljassa olla enintään 0,1 mg/kg ja levälehtisissä vihanneksissa (kuten salaatti, persilja jne.) enintään 0,3 mg/kg (KTM:n päätös n:o 134/1996). WHO:n enimmäissuositus lyijyn viikoittaiselle saannille on 0,05 mg ruumiin painokiloa kohti. 3. Esikäsittely Raskasmetallipitoisuudet määriteltiin syötävästä kasvunosasta ja esikäsittely tehtiin kuten ennen ruoaksi valmistamista. Salaatit, persiljat ja lipstikka huuhdeltiin juoksevalla vedellä, herukat huuhdeltiin ja riivittiin irti tertuistaan, raparperin varret huuhdelliin. Mansikoita ja puolukoita ei huuhdeltu. Niistä poistettiin vain kannat ja muut roskat. Näytteet paloiteltiin, homogenoitiin ja saatettiin analysoitavaan muotoon märkäpolttamalia. Metallipitoisuudet määriteltiin atomiabsorptiospektrofotometrisesti liekkimenetelmää käyttäen.

6 3 4. Tutkimustulokset Elohopeapitoisuudet olivat kaikissa tutkituissa näytteissä pieniä eli alle käytetyn menetelmän määritysrajan (0,005 mglkg). Kadmiumpitoisuus ei yhdessäkään näytteessä ylittänyt sallittua enimmäispitoisuutta. Useimmissa näytteissä (89 %) kadmiumpitoisuus oli joko alle menetelmän määritysrajan (0,002 mglkg) tai korkeintaan 1/10 sallitusta enimmäispitoisuudesta (sallittu enimmäispitoisuus perunalie 0,05 mglkg ja muille kasviksille 0,10 mg/kg). Vain neljästä näytteestä todettiin korkeampia pitoisuuksia. Korkein kadmiumpitoisuus (0,080 mglkg) todettiin Kastellissa kasvaneesta lehtisalaatista. Persiljasta todettiin toiseksi korkeimmat pitoisuudet, mutta pitoisuus on persiijalie tyypillinen eikä kasvupaikasta johtuva. Sekä persiljan että salaatin tiedetään olevan hyviä kadmiumsaastutuksen indikaattoreita, sillä ne keräävät lehtiinsä ilman kautta laskeutuvaa kadmiumia. Lyijypitoisuudet olivat kolmea näytettä lukuunottamatta alle menetelmän määritysrajan (0,02 mglkg) eli alle viidesosa sallitusta enimmäispitoisuudesta (0,1 mglkg). Korkein lyijypitoisuus todettiin Hietasaaressa kasvaneesta punaherukasta (0,21 mglkg) ja Hintassa kasvaneesta persiljasta (0,16 mglkg). Kyseinen punaherukkanäyte oli ainoa näyte, josta todettiin enimmäispitoisuusrajaa korkeampi raskasmetallimäärä. Tutkimustulokset on koottu taulukkoon Yhteenveto Tutkituista näytteistä vain yhden punaherukan lyijypitoisuus oli yli säädetyn enimmäispitoisuusrajan. Lisäksi yhdestä lehtisalaatista todettiin enimmäispitoisuusrajaa lähellä oleva kadmiumpitoisuus. Muuten raskasmetallipitoisuudet olivat vähäisiä. Elohopean ja kadmiumin pitoisuuksissa ei ole todettavissa merkittäviä muutoksia 1990-luvun alun tilanteeseen. Lyijypitoisuudet ovat laskeneet, mikä oli odotettavissakin liikenteen lyijypäästöjen vähennyttyä. Oulun kaupungin alueella ja sen ympäristökunnissa kasvaneita kasviksia voi huoletta syödä. Punaherukkaa, jonka lyijypitoisuus oli korkein (0,21 mglkg), voi täysikasvuinen (60 kg:n painoinen) henkilö syödä 14 kg viikossa (= 2 kg päivässä), jotta WHO:n enimmäissuositus lyijyn viikoittaiselle saannille ylittyisi. Vastaavasti 15 kg:n painoisen lapsen tulisi syödä näitä marjoja 3,6 kg viikossa (0,5 kg päivässä), jotta enimmäissuositus ylittyisi. Tosin tulee ottaa huomioon se seikka, että Iyijykuormaa saadaan jonkin verran myös muistakin elintarvikkeista.

7 Liite 1 Taulukko 1 Tutkimustulosten yhteenveto ja vertailu aikaisempiin tuloksiin näyte Ikm vaihteluväli (mgjkg tuorepaino) I kpl II Pb 1) ~ Cd 2) I Hg lehtisalaatti 9 < 0,02 0,006-0,080 < 0,005 herukat 9 < 0,02-0,21 < 0,002-0,002 < 0,005 raparperi 7 < 0,02-0,07 0,002-0,011 < 0,005 mansikka 3 < 0,02 < 0,002-0,012 < 0,005 puolukka 3 < 0,02 < 0,002 < 0,005 persilja, Iipstikka 2 < 0,02-0,16 0,002-0,031 < 0,005 peruna 4 0,02 0,002-0,003 < 0,005 porkkana 1 0,02 0,008 < 0,005 kaikki 38 < 0,02-0,21 < 0,002-0,080 < 0,005 vert. v ),4) 15 < 0,05-0,83 < 0,01-0,07 < 0,003 vert. v ),4) 15 < 0,05-0,29 < 0,01-0,06 < 0,003 vert. v ),4) 56 < 0,05-0,60 < 0,01-0,12 - vert. v ),4) 29 < 0,05-0,86 < 0,01-0,10 - vert. v ),4) 18 < 0,03-0,44 < 0,01-0,08 < 0,006-0,017 Sallitut enimmäispitoisuudet (KTM:n pl1l1t1js 134/1996): 1) lyijyä saa levälehlisissä vihanneksissa olla enintään 0,3 mg/kg ja muissa enintään 0,1 mg/kg 2) kadmiumia saa ruokaperunassa olla enintään 0,05 mg/kg ja muissa enintään 0,1 mg/kg 3) sallitut enimmäispitoisuudet ovat aiemmin olleet osassa näytteitä hiukan korkeampia 4) v näytteet analysoitu sellaisenaan ilman huuhtelua.

8 OULUN KAUPUNKI PROJEKTIYHTEENVETO SIVU, 1 YmpäriBt~virasto Tuloataja: SEKA Elintarvike~ ja ympäristölaboratorio Päivä: Projekti: 305 KASVISTEN RASKASMETALLIPROJEKTI 1999 Näytl! Nimi T.pvm Esikäsittely *E1oh~pea Hg *Lyijy Pb *Kadmium cd OULAB-KEI1-303 SFS 5229 muunn OULAB-KEM-303 OULAB-KEI1-303 mg/kg mg/kg mg/kg tmansikka. KARJASILTA MÄRKÄPOLTTO <0, A RAPARPERI. KARJASILTA MÄRKÄPOLTTO < B PUNAHERUKKA. VäLIVAINIO MÄRKÄPOLTTO < C 0 E F G H tpunaherukka. HUONESUO MÄRKÄPOLTTO <0, RAPARPERI. HUaNESUO HÄRKÄPOLTTO < \ SALAATTI. OULUNLAHTI MÄRKÄPOLTTO < MANSIKKA, OULUNLAHTI MÄRKÄPOLTTO <0.005 <0.002 lmansikka. HINTTA MÄRKÄPOLTTO < PERSILJA, HINTTA HÄRKÄPOLTTO < {RAPARPERI. HÄNTYLÄ MÄRKÄPOLTTO < SALAATTI.MÄNTYLÄ MÄRKÄPOLTTO < [SALAATTI. ÄIMÄRAUTION R MÄRKÄPOLTTO < PUNAHERUKKA. ÄII1ÄRAUTION HÄRKÄPOLTTO <0.005 <0.002 tpunaherukka, PATENIEMI HÄRKÄPOLTTO < RAPARPERI. PATENIEMI MÄRKÄPOLTTO < {LIPSTIKKA. KOSKELA MÄRKÄPOLTTO < I SALAATTI. KOSKELA MÄRKÄPOLTTO < J PUNAHERUKKA. RAJAHAUTA MÄRKÄPOLTTO < K { RAPARPERI. MARKKUUN RYHMÄ MÄRKÄPOLTTO < SALAATTI. MARKKUUN RYHHÄ MÄRKÄPOLTTO < L {SALAATTI. KASTELLI OULUN MÄRKÄPOLTTO < PUNAHERUKKA. KASTELLI OU HÄRKÄPOLTTO <0.005 <0.002 fpunaherukka. HIETASAARI MÄRKÄPOLTTO < M,RAPARPERI. HIETASAARI MÄRKÄPOLTTO < N RAPARPERI. ALPPlLA HÄRKÄPOLTTO < rsalaatti. ~ MÄRKÄPOLTTO < ,.SALAATTI. MUHOS MÄRKÄPOLTTO < B PERUNA. VÄLIVAINIO MÄRKÄPOLTTO < HUSTAHERUKKA. HAILUOTO HÄRKÄPOLTTO <0.005 <0.002 A PERUNA. KARJASILTA HÄRKÄPOLTTO < M PERUNA. HIETASAARI 1B.08 MÄRKÄPOLTTO < ;:;: E PORKKANA. HINTTA MÄRKÄPOLTTO < (1) G PERUNA, ÄIHÄRAUIIQ MÄRKÄPOLTTO < N 0 PUNAHERUKKA. RAKSILA HÄRKÄPOLTTO <0.005 <0.002 SALAATTI. OULUNSALO HÄRKÄPOLTTO < PUOLUKKA. UTA.1XRVI. MUST HÄRKÄPOLTTO <0.005 <0.002 c:

9 ULUN KAUPUNKI PROJEKTIYHTEENVETO SIVU 2 PUOLUKKA. UTAJÄRVI. KAAT PORKKANA. VAALA. KANKARI PERSILJA. VAALA. KANKARI ( SALAATTI. VAALA. KANKARI PUOLUKKA. VAALA. KANKARI P PUOLUKKA. KAUKOVAINIO MÄRKÄPOLTTO MÄRKÄpoLTTo MÄRKÄPOLTTO MÄRKÄPOLTTO MÄRKÄPOLTTO MÄRKÄPOLTTO <0.005 <0.005 <0.005 <0.005 <0.005 <0.005 < J <0.002 <0.002 vertailunäytteet "saastumattomalta" alueelta hteensä näytteitä : 42

10 Liite 3 I I I -.-.J v-'. \.~ OullllutlLi \ K,mp,'m"'" \. '.~. '- l!j OULU ọ-,~-----l;----l;~l5km,

11 Oulun kaupungin ympäristöviraston raportteja: 1/1992 2/1992 3/1992 4/1992 5/1992 6/1992 7/1992 8/1992 9/ /1992 1/1993 2/1993 3/1993 4/1993 5/1993 6/1993 7/1993 1/1994 2/1994 3/1994 1/1995 1/1996 2/1996 3/1996 4/1996 5/1996 1/1997 2/1997 3/1997 4/1997 5/1997 6/1997 1/1998 2/1998 3/1998 4/1998 5/1998 6/1998 7/1998 1/1999 2/1999 3/1999 4/1999 Elintarvikkeiden myymäläkohtainen hygieeninen tasoselvitys. Savustettujen ja hiillostettujen kalojen laatu vähittäismyymälöissä, kesä -92. Jauhelihan laatu, kesä -92. Leipomoiden leipien ruokasuola vuonna Kalojen elohopeapitoisuus vuonna Pizza täytteet ja salaatitlpizzeriat kevät -92. Elintarvike kuljetusautojen ilman lämpömittaukset kesällä Elintarvike myymälöiden pakastehuoneiden ilman lämpölilamittaukset kesällä Kasvisten ja vihannesten raskasmetallit Päiväkotien ja koulujen pakastelaitteiden lämpötilamittaukset syksyllä Rottasota, syksy Elintarvikkeiden lämpötilavalvonta. Lenkki-, nakki- ja leikkelemakkaroiden lisäaineet sekä myynlipäällysmerkinnät Kinkkujen lisäainetutkimus Suurtalouksien keittojen ja kastikkeiden sekä pakattujen ruokaleipien ja kalavalmisteiden ruokasuolatutkimus Tuoteturvallisuusprojektit Pakkausmerkinnät. Oulun uhanalaiset lajit. Putkilokasvit. Ruokasuola- ja rasvapitoisuus oululaisten koulujen ym. vastaavien laitoskeittiöiden laatikkoruoassa. NikkeIin esiintyminen Oulun kaupungin ala- ja yläasteiden oppilaiden koruissa ym. käy1töesineissä Muovin käyttö keskustan ravintoloissa ja ruokapaikoissa Oulussa Jätehuoltotarkastukset kesällä Ympäristöasioiden hoito auto- ja korjaamoalaila Oulussa Ympäristöasioiden hoito rakennusalalla Oulussa Otsonimittaukset Nokelassa kesällä Hammashoidossa syntyvien ongelmajätteiden kartoitus Oulussa Ympäristöviraston kestävän kehityksen ohjelma Rengaskierrätys Oulussa Selvitys. Ympäristöasioiden hoito elektroniikka-alalla Oulussa Selvitys.. Biojätteen erilliskeräyksen toteutuminen elintarvikemyymälöissä ja ravintoloissa Oulussa 1997 Graafisen alan valokuvauskemikaalijätteet Oulussa Raportti lihaa käsittelevien elintarvikemyymälöiden hygieniatasosta ja omavalvonnan toteutumisesta Oulussa Oulun kaupunkilintuatlas. Välituloksia laskentakaudelta Tuoteturvallisuuskartoitus Toimintolaskenta Oulun kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratoriossa. Solariumien käyttöpaikkatarikastus Oulun kaupungin alueella. Pizzojen suolapitoisuustutkimus ja pizzaraaka-aineiden mikrobiologinen laatu. Marikkinavalvontaprojekti Leikkikentät. Kalaprojekti Yhteenveto kestävän kehityksen toimintaohjelman toteutumisesta Oulun kaupunkiorganisaatiossa Biojätteen erilliskeräyksen toteutuminen Oulun alueella Selvitys. Ympäristöasioiden hoito metalli- ja konepaja-alalla Oulussa Selvitys. Pelliseen päällykseen pakattujen säilykkeiden laatu vuonna Oulun kaupunki Ympäristövirasto Kauppatori, PL OULUN KAUPUNKI