Elohopeaa kaloissa mistä ja miksi?

Transkriptio

1 Vesistöpäivä Haukivuori Elohopeaa kaloissa mistä ja miksi? Jaakko Mannio, Suomen ympäristökeskus

2 Tässä esityksessä Elohopea nousee kulkee laskeutuu muuttuu kertyy vaikuttaa Tarkastellaan tilannetta: Pohjoismaissa Suomessa Savossa Kala ravintona Mitä voidaan tehdä? 2

3 Elohopea ympäristömme feenix-lintu nousee tuhkasta uudelleen ja uudelleen A phoenix in a book by FJ Bertuch ( ) From Wikimedia Commons, the free media repository 3

4 4 Source: UNEP Global Mercury Assessment Report 2013

5 Elohopea ilmassa Pallas ,5 Data: IVL/FMI 2 1,5 1 0,

6 Elohopea metsäjärvien pintasedimentti - n. 3-4x taustapitoisuus Etelä-Suomessa NOR 231 SWE 99 FIN 59 järveä Munthe et al. 2007, NMR project

7 Metallien päästöt ilmaan ja sedimentaatio järviin - on muuttunut Hg, Pb maksimi luvuilla Pb pieni taustapitoisuus, voimakas ja pitkä ihmisen vaikutus Rajoitukset vaikuttaneet Hg, Pb, Cd, As Valkea-Kotinen, pieni latvajärvi, Evo Cs-137 Org. aine Hg Pb Cd Zn As V

8 Kala-Hg muutokset Ruotsissa 2003/ AMBIO 2014, 43:

9 Haukien elohopeapitoisuuden muutokset % järvistä Hg -pitoisuus väheni 1/6 kasvua, 1/3 ei muutosta Suurissa (> 50 km 2 ) järvissä ei havaittu pitoisuuden kasvua N Increase Decrease Stable Small (<5 km 2 ) Medium Large (>50 km 2 ) All lakes

10 Syitä kalojen elohopeapitoisuuden kasvuun Kaukokulkeutumana tulee yli 90 % Ilmaperäisestä Hg-laskeumasta Suomeen Maaperä on jatkuva varasto Hg metylaatio, mobilisoituminen ja kertyminen kaloihin Elohopeaa huuhtoutuu vesistöihin aina turvemaavaltaisilta alueilta Myös: kirkkaat karut latvajärvet, muuttunut eliörakenne? Muut syyt Teollisuuden 1900-luvulla aiheuttama kuormitus Puunjalostus- ja kloorialkaliteollisuuden alapuolella edelleen paikoin kalojen Hg pitoisuudet suuria Tekoaltaiden rakentaminen Kalojen elohopeapitoisuuden nousu altaassa ja/tai sen vaikutuspiirissä (maaperän varastot) Metsänkäsittely? Avohakkuu ja maan muokkaus on joissakin tutkimuksissa edistänyt elohopean metyloitumista (pohjaveden pinnan nousu, kosteammat olosuhteet => metyloituminen) 10

11 Mitkä tekijät voivat vaikuttaa kalojen elohopeapitoisuuteen? Anna Paloheimo, pro gradu, HY

12 (lihas, mg/kg t.p.) Hg ahvenessa ( cm) 403 kohdetta 4307 näytettä ( ) 12

13 Hg ahvenissa, leveysaste ja normit Jyväskylä Tornio elintarvike raja-arvo Ymp. laatunormi (EQS 0,2-0,25) 13

14 Elohopea ahvenissa Elohopeapitoisuus ylittää ympäristönlaatunormin 0,20-0,25 mg/kg Mutta harvoin elintarvikkeiden raja-arvoa 0,5 mg/kg 14

15 15

16 16

17 Elohopean saanti kalasta viikossa (mg/vko, 100g annos) Elintarvikkeiden ja talousveden kemialliset vaarat (Eviran julkaisuja 2/2013) 17

18 Vesiympäristön seuranta ja kalat elintarvikkeena Oletettava skenaario (kalojen elintarvikekäyttö) Kotimaisen kalan käyttö lisääntyy ravitsemuksellisuus, ympäristösyyt, lähiruoka toivottavasti myös luonnonkalan, ei vain viljellyn Puhtausriskit liittyvät tuttuihin aineryhmiin (Hg, org. ymp. myrkyt) mutta monien pitoisuudet vähenemässä (Hg ei?) Informaatio-ohjaus korostuu Syöntisuositukset /herkät ryhmät Missä puhdasta, mitä pitää välttää? paikkojen ja lajien valinta (mm. särkikalat!) 18

19 Vesien kemiallinen tilaluokitus

20 Ahventen elohopeapitoisuuden jatkoselvitykset Kyyvedellä 2017 Kyyveden pääaltaalla Hg 0,24 mg/kg Yhdenkään ahvenen elohopeapitoisuus ei ylittänyt 0,5 mg/kg, joka on ns syömäkelpoisuusraja. Kyyveden Koiraselällä 0,41 mg/kg Merkittävässä osassa (36%) ahvenia elohopeaa oli 0,5mg/kg eli ns syömäkelpoisuusraja ylittyy. Koiraselän tutkimusahvenet olivat kookkaampia kuin pääaltaan ahvenet 20

21 Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen Kuvaus hyvistä menettelytavoista (YM raportteja nro 15/2012- päivitys tulossa 2018) 2012: Turvetuotantoalueilta huuhtoutuu vesistöihin erityisesti kiintoainetta, ravinteita ja humusta. Maaperän humukseen on sitoutuneena myös metalleja, joilla voi olla huuhtoutuessaan vaikutusta alapuolisissa vesistöissä välittömästi tai pitkällä aikavälillä. Pitkäaikaista vaikutusta voi olla erityisesti elohopealla, joka kertyy kalaan. Turvetuotantoalueen tarkkailu tulee suunnitella kokonaisuudeksi, joka koostuu käyttö- ja kuormitustarkkailusta sekä vaikutustarkkailusta. Tarkkailuilla on tuotettava tietoa, joka on hyödynnettävissä ympäristöluvan valvonnassa. Nykyisiä tarkkailuja tulee tarvittaessa muuttaa riskinarvioinnin ja vaarallisten aineiden asetuksessa mainittujen haitallisten aineiden vuoksi. Turvetuotantoalueen päästötarkkailu voidaan liittää osaksi laajempaa alueellista tarkkailusuunnitelmaa, johon kaikki alueen turvetuotantoalueet ovat liittyneet. Tarkkailusuunnitelma voi olla vesistöaluekohtainen tai alueena voi olla ELY-keskuksen toimialue tai jokin maantieteellinen alue. Metsäojituksista voi aiheutua haittaa vesistöille esimerkiksi metallien (mm. elohopea, kadmium, nikkeli ja lyijy) kuormituksen muodossa. Jos alueella tehdään vesilain mukaista lupaa edellyttäviä ojituksia, seurannan järjestäminen kuuluu luvanhaltijalle, muutoin ELY-keskukselle tai kunnille. Vesienhoitoasetus ja vaarallisten aineiden asetus edellyttävät huomioimaan metallikuormituksen ja niiden vaikutukset vesistössä aiempaa täsmällisemmin. Erityisesti vaarallisten prioriteettiaineiden kuten kadmiumin ja elohopean tarkkailua tulee tehostaa, sillä näiden aineiden päästöjen ja vaikutusten vähentymisen tulee olla jatkuvaa.

22 Paikallisella tasolla mietittävää yhteistyössä tutkimustahojen kanssa? Vaarallisten aineiden tunnistaminen kun alueiden käyttö muuttuu - suot, metsät, lahdet, rannat riskit arvioitava uudelleen tai sen ensimmäisen kerran. Kuntien rooli voisi olla tärkeä esim. yhteistarkkailuissa niihin tarvitaan lisää vaarallisten aineiden kartoituksia ei välttämättä jatkuvaa seurantaa Velvollisuus kuntalaisia kohtaan olla tietoinen riskeistä esimerkiksi kaloissa! mutta aina löytyy myös puhtaita alueita ja puhtaita lajeja! 22

23 Kiitos kutsusta ja kuuntelusta! 23