J~~~ j~ ~ ~~I~~ 50ft ice- ja pehmytjäätelön laatu Mansikan laatu Mansikan alkuperä

Transkriptio

1 J~~~ j~ ~ ~~I~~ ~@@1l 50ft ice- ja pehmytjäätelön laatu Mansikan laatu Mansikan alkuperä J( J( C J( OULUN KAUPUNKI (.!I.I(. (., YMPÄRISTOVIRASTO ~- Raportti 6/2001

2 SISÄLLYS Johdanto 1 Jäätelöprojekti 1 Jäätelönäytteiden tulokset 2 Mansikkaprojekti 3 Mansikkanäytteiden tulokset 4 Mansikoiden alkuperä 5 yhteenveto 5

3 1 Johdanto Jäätelön ja mansikoiden laatua selvitettiin Oulun kaupungin ympäristöviraston toimesta heinäkuussa Projektissa tutkittiin Oulussa kesän 2001 aikana olleiden tilapäisten myyntipisteiden sekä ns. vakituisten jäätelönmyyntipaikkojen soft iee - ja pehmytjäätelön laatua. Mansikoista tutkittiin aistinvaraista laatua. Näytteet otettiin torilta ja elintarvikemyymälöistä. Jäätelön laatua haluttiin seurata näyttein aikaisempina kesinä todettujen laatuongelmien takia. Mansikkaprojekti toteutettiin, koska ympäristövirastoon tuli valituksia mansikan laadusta alkukesällä. "Mansikoiden laadunvalvonta" -projekti toteutettiin yhdessä Elintarvikeviraston "Mansikoiden alkuperä" -projektin kanssa. Projektin näytteet tutkittiin Oulun kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratoriossa. Harjoittelija Henna Pesonen otti näytteet ja laati raportin yhdessä terveystarkastaja Tuula Lumilan kanssa. Mansikoiden alkuperää myyntipaikoissa tarkastivat harjoittelijat Henna Pesonen ja Outi Kankaanpää Elintarvikeviraston antamien ohjeiden mukaisesti. Jäätelöprojekti Näytteitä otettiin heinä- ja elokuussa 2001 yhteensä kaksitoista (12) kymmenestä eri myyntipisteestä. Näytteitä otettiin sekä soft iee - että pehmytjäätelöstä. Mukana tutkimuksessa oli myös yksi pirtelönäyte. 80ft iee -jäätelö valmistetaan "puristamalla" mekaanisesti pehmeämmäksi pakattua jäätelöä. Pehmytjäätelö valmistetaan nimenomaan pehmytjäätelön valmistukseen tarkoitetusta jäätelömassasta, joka sekoitetaan ja jäähdytetään koneellisesti myyntipaikalla. Jäätelönäytteistä tutkittiin kokonaisbakteerit ja koliformiset bakteerit. Jäätelön mikrobiologisen laadun arvostelussa käytettiin Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen suosituksen 4/43-96 mukaista jäätelölle ja muille pakastetuilie maitopohjaisille tuotteille annettua normitusta. Näytteet luokiteltiin tällä perusteella hyviin, välttäviin ja ala-arvoisiin.

4 2 Jäätelön mikrobiologinen laatu tulkittiin hyväksi, mikäli bakteerien kokonaismäärä oli alle bakteeripesäkettä/g (pmy/g) ja huonoksi, mikäli bakteerien kokonaismäärä oli yli pmy/g. Koliryhmän bakteerien perusteella näyte on tulkittu hyväksi, jos bakteeripesäkkeiden määrä oli alle 10 pmy/g ja ala-arvoiseksi, mikäli pesäkemäärä oli yli 100 pmy/g. Jäätelönäytteiden tulokset Kaikki jäätelöistä otetut näytteet saivat yleisarvosanan "hyvä". Seuraavassa taulukossa näkyvät projektin tulokset näytekohtaisesti. Laji Näyte Kohde Kokonais- Koliform. Yleisarvio mo bakteerit Bakteerit pmy/g pmy/g soft iee vanilja <10 hyv~ 50ft iee vanilja < 10 hyv~ 50ft iee vanilja hyv~ 50ft iee mansikka < 10 hyv~ 50ft iee p~~ryn~ < 10 hyv~ pehmytj~~telö vanilja < 10 hyv~ pehmytj~~telö vanilja < 100 <10 hyv~ pehmytj~~telövanilja < 10 hyv~ pehmytj~~telö vanilja < 100 < 10 hyv~ pehmytj~~telö suklaa < 10 hyv~ pehmytj~~telö van ilja-mansikka < 10 hyv~ pirtelö mansikka-van ilja < 10 hyv~ Taulukko 1. Jäätelönäytteiden tulokset Vaikka kaikki näytteet saivatkin yleisarvosanan "hyvä", oli kokonaisbakteerimäärissä huomattavia eroja erityisesti pehmyt- ja soft ice -jäätelönäytteiden välillä. Soft ice -näytteistä määritetyt kokonaisbakteerimäärät olivat moninkertaisia pehmytjäätelönäytteisiin verrattuna. Arvioinnin kannalta nämä erot eivät ole kuitenkaan merkittäviä.

5 3 Mansikkaprojekti Heinäkuussa 2001 otettiin mansikkanäytteitä Kauppatorilta eri ulkomyyntipisteistä sekä myymälöistä. Näytteitä otettiin yhteensä 14, joista 12 oli irtomyynnissä olevista mansikoista ja 2 näytettä valmistajan pakkaamista mansikoista. Näytteistä tehtiin aistinvarainen arvio, jossa arvioitiin mansikoiden ulkonäkö, haju sekä maku asteikolla 1-5 siten, että arvosanat 1-2 tarkoittivat huonoa, 3 välttävää ja 4-5 aistinvaraiselta laadultaan hyvää näytettä. Euroopan unioni on vahvistanut yhteiset laatuvaatimukset tuoreille hedelmille ja vihanneksille. Tässä yhteydessä laatuvaatimuksella tarkoitetaan niiden noin kolmenkymmenen kasviksen normeja, jotka EU:n komissio on asetuksilla vahvistanut. Tuotteet ovat vaatimusten mukaisia, kun ne: täyttävät asetetut vähimmäisvaatimukset ovat vaatimusten mukaisesti lajitellut ja luokitellut ovat merkityt vaatimusten edellyttämällä tavalla. Mansikka on laatuluokituksen alainen kasvis, jota koskee Ey-asetus 1435/91. Vähimmäisvaatimukset mansikalle: Mansikoiden tulee olla kaikissa laatuluokissa: eheitä, vahingoittumattomia terveitä; tuotteita, joissa on mätää tai jotka ovat muuten pilaantuneet kulutukseen kelpaamattomiksi, ei sallita puhtaita, käytännössä vailla näkyviä vieraita aineita tuoreita, mutta ei pestyjä vailla vierasta hajua tai makua jne. Jokaisen pakkauksen samalla sivulla tulee olla selvin, pysyvin ja pakkauksen ulkopuolelle näkyvin kirjaimin mm seuraavat merkinnät: tunnistusmerkinnät; pakkaajan ja/tai lähettäjän nimi ja osoite tai virallisesti julkaistu tai hyväksytty tunnus

6 4 tuote; mansikoita tuotteen alkuperä, alkuperämaa ja tarvittaessa tuotantoalue tai kansallinen, alueellinen tai paikallinen kauppanimi laatuluokka Mansikkanäytteiden tulokset Mansikkanäytteiden tutkimustulokset on esitetty seuraavassa taulukossa: Kohde Näytteenotto- Näyte Ulkonäkö Haju Maku Aistinvarainen päivä laatu mansikka (irto) 3,0 4,0 4,0 välttävä mansikka (irto) 3,5 4,0 4,0 hyvä mansikka (irto) 3,5 3,8 3,8 hyvä mansikka (irto) 3,8 4,0 4,0 hyvä mansikka (irto) 3,7 3,8 4,0 hyvä mansikka (irto) 4,0 4,0 4,0 hyvä mansikka (irto) 3,8 4,0 4,0 hyvä mansikka (pakattu) 3,2 4,0 3,2 välttävä mansikka (irto) 3,5 4,0 3,8 hyvä mansikka (irto) 3,0 3,8 3,3 välttävä mansikka (irto) 3,8 4,0 4,0 hyvä mansikka (pakattu) 4,3 4,0 4,0 hyvä mansikka (irto) 4,0 4,0 4,0 hyvä mansikka (irto) 4,0 4,0 4,0 hyvä Taulukko 1. Mansikkanäytteet Kaikista näytteistä (14 kpl) oli aistinvaraiselta laadultaan hyviä 11 kpl, välttäviä 3 kpl. Mansikkanäytteet olivat peräisin kuudelta eri paikkakunnalta Suomesta.

7 5 Mansikoiden alkuperä Mansikoiden alkuperän ilmoittamista vähittäismyyntipaikoissa ja torilla tutkittiin Oulussa heinäkuussa 2001 Elintarvikeviraston antamien ohjeiden mukaisesti. (Kirje no 779/62/01) Elintarvikevirasto on valmistellut mansikan alkuperää koskevan projektin ja ohjannut toteuttamista. Myynnissä olevan mansikan alkuperän ilmoittaminen perustuu hedelmä- ja vihannesalan yhteisistä markkinajärjestelyistä annettuun EU:n neuvoston asetukseen (ETY) No 2200/96. Mansikasta on myynnin yhteydessä ilmoitettava muiden tietojen lisäksi alkuperämaa. Paikkakunnan mainitseminen ei riitä. Mansikan alkuperästä tuli saada luotettava selvitys asiakirjoista. Kartoitus tehtiin 16 myyntipisteessä, joista vähittäismyymälöitä oli 10 kpl ja loput kuusi torimyyntipaikkoja. Alkuperämaa oli ilmoitettu kaikissa tarkastetuissa myyntipaikoissa. Ilmoitettu alkuperämaa oli kaikissa tarkastetuissa tapauksissa Suomi. Mansikoiden alkuperä oli ilmoitettu oikein melkein kaikissa myyntipisteissä. Kahdessa myyntipisteessä mansikoiden alkuperämaata ei voitu todentaa asiakirjoista tarkastushetkellä. Toisessa myyntipisteessä ko. asiakirjojen ilmoitettiin olevan myyntipisteessä seuraavana päivänä. Elintarvikevirasto tekee koko maata kattavan raportin mansikoiden alkuperästä. Yhteenveto Kesällä 1999 toteutettiin Oulussa ympäristöviraston toimesta jäätelöprojekti, jossa tutkittiin mm. pehmytjäätelöiden mikrobiologista laatua. Jäätelönäytteitä otettiin tuolloin kahdestatoista kioskista ja ravintolasta. Kokonaisnäytemäärä oli 40 kpl uusintanäytteineen. Neljän näytteenottopaikan pehmytjäätelö todettiin kesällä 1999 mikrobiologiselta laadultaan ala-arvoiseksi. Yleisimmin näytteet luokiteltiin huonoiksi koliryhmän bakteerien esiintymisen takia (30 %

8 6 näytteistä). Pehmytjäätelön laatu oli kesällä 1999 huono etenkin, kun jäätelö oli tehty vanhemman mallisella Garpigiani -merkkisellä koneella. Vanhojen koneiden puhdistaminen osoittautui tuolloin hankalaksi. Uusimmissa koneissa puhdistaminen on helpompaa eikä konetta tarvitse pestä päivittäin. Terveystarkastajat ovat kouluttaneet ja opastaneet jäätelökioskien pitäjiä keväällä He ovat myös jäätelökioskeja hyväksyessään kiinnittäneet huomiota kioskien omavalvonnan toimivuuteen ja mm. velvollisuuteen ottaa omavalvontanäytteitä. Kesällä 2001 kaikki pehmytjäätelöistä ja soft iee -jäätelöistä otetut näytteet olivat hyviä. Soft iee -jäätelönäytteiden kokonaisbakteerimäärät olivat suurempia kuin pehmytjäätelönäytteiden, mutta arvioinnin kannalta erot eivät olleet merkittäviä. Terveystarkastajien antama opastus jäätelökioskien pitäjille ja vanhojen pehmytjäätelökoneiden vaihtaminen uusiin on parantanut merkittävästi pehmytjäätelön laatua oululaisissa jäätelökioskeissa. Heinäkuussa 2001 otettiin mansikkanäytteitä Kauppatorilta eri ulkomyyntipisteistä sekä myymälöistä. Näytteitä otettiin yhteensä 14 kpl, joista 12 oli irtomyynnissä olevista mansikoista ja 2 näytettä valmistajan pakkaamista mansikoista. Kaikista mansikkanäytteistä oli aistinvaraiselta laadultaan hyviä 11 kpl, välttäviä 3 kpl. Mansikkanäytteet olivat peräisin kuudelta eri paikkakunnalta Suomesta. Mansikoiden alkuperän ilmoittamista vähittäismyyntipaikoissa ja torilla tutkittiin Oulussa heinäkuussa 2001 Elintarvikeviraston antamien ohjeiden mukaisesti. Elintarvikevirasto on valmistellut mansikan alkuperää koskevan projektin ja ohjannut toteuttamista. Mansikoiden alkuperäkartoitus tehtiin 16:ssa myyntipisteessä, joista vähittäismyymälöitä oli 10 kpl ja loput kuusi torimyyntipaikkoja. Alkuperämaa oli ilmoitettu kaikissa tarkastetuissa myyntipaikoissa. Ilmoitettu alkuperämaa oli kaikissa tarkastetuissa tapauksissa Suomi.

9 7 Mansikoiden alkuperä oli ilmoitettu oikein melkein kaikissa myyntipisteissä (14 kpl). Kahdessa myyntipisteessä mansikoiden alkuperämaata ei voitu todentaa asiakirjoista tarkastushetkellä. Toisessa myyntipisteessä ko. asiakirjojen ilmoitettiin olevan myyntipisteessä seuraavana päivänä. Elintarvikevirasto tekee koko maata kattavan raportin mansikoiden alkuperästä.

10 Oulun kaupungin ympäristöviraston raportteja: 1/1992 2/1992 3/1992 4/1992 5/1992 6/1992 7/1992 8/1992 9/ /1992 1/1993 2/1993 3/1993 4/1993 5/1993 6/1993 7/1993 1/1994 2/1994 3/1994 1/1995 1/1996 2/1996 3/1996 4/1996 5/1996 1/1997 2/1997 3/1997 4/1997 5/1997 6/1997 1/1998 2/1998 3/1998 4/1998 5/1998 6/1998 7/1998 1/1999 2/1999 3/1999 4/1999 5/1999 6/1999 Elintarvikkeiden myymäläkohtainen hygieeninen tasoselvitys. Savustettujen ja hiillostettujen kalojen laatu vähittäismyymälöissä, kesä -92. Jauhelihan laatu, kesä -92. Leipomoiden leipien ruokasuola vuonna Kalojen elohopeapitoisuus vuonna Pizza täytteet ja salaatiupizzeriat kevät -92. Elintarvike kuljetusautojen ilman lämpömittaukset kesällä Elintarvike myymälöiden pakastehuoneiden ilman lämpötilamittaukset kesällä Kasvisten ja vihannesten raskasmetallit Päiväkotien ja koulujen pakastelaitteiden lämpötilamittaukset syksyllä Rottasota, syksy Elintarvikkeiden lämpötilavalvonta. Lenkki-, nakki- ja leikkelemakkaroiden lisäaineet sekä myyntipäällysmerkinnät Kinkkujen lisäainetutkimus Suurtalouksien keittojen ja kastikkeiden sekä pakattujen ruokaleipien ja kalavalmisteiden ruokasuolatutkimus Tuoteturvallisuusprojektit Pakkausmerkinnät. Oulun uhanalaiset lajit. Putkilokasvit. Ruokasuola- ja rasvapitoisuus oululaisten koulujen ym. vastaavien laitoskeittiöiden laatikkoruoassa. NikkeIin esiintyminen Oulun kaupungin ala- ja yläasteiden oppilaiden koruissa ym. käyttöesineissä Muovin käyttö keskustan ravintoloissa ja ruokapaikoissa Oulussa Jätehuoltotarkastukset kesällä Ympäristöasioiden hoito auto- ja korjaamoalaila Oulussa Ympäristöasioiden hoito rakennusalalla Oulussa Otsonimittaukset Nokelassa kesällä Hammashoidossa syntyvien ongelmajätteiden kartoitus Oulussa Ympäristöviraston kestävän kehityksen ohjelma Rengaskierrätys Oulussa Selvitys. Ympäristöasioiden hoito elektroniikka-alalla Oulussa Selvitys.. Biojätteen erilliskeräyksen toteutuminen elintarvikemyymälöissä ja ravintoloissa Oulussa 1997 Graafisen alan valokuvauskemikaalijätteet Oulussa Raportti lihaa käsittelevien elintarvikemyymälöiden hygieniatasosta ja omavalvonnan toteutumisesta Oulussa Oulun kaupunkilintuatlas. Välituloksia laskentakaudelta Tuoteturvallisuuskartoitus Toimintolaskenta Oulun kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratoriossa. Solariumien käyttöpaikkatarkastus Oulun kaupungin alueella. Pizzojen suolapitoisuustutkimus ja pizzaraaka-aineiden mikrobiologinen laatu. Markkinavalvontaprojekti Leikkikentät. Kalaprojekti Yhteenveto kestävän kehityksen toimintaohjelman toteutumisesta Oulun kaupunkiorganisaatiossa Biojätteen erilliskeräyksen toteutuminen Oulun alueella Selvitys. Ympäristöasioiden hoito metalli- ja konepaja-alalla Oulussa Selvitys. Peltiseen päällykseen pakattujen säilykkeiden laatu vuonna Kasvisten raskasmetallit Yhteenveto koulujen kestävän kehityksen tuloksista. Kevät 1999.

11 Oulun kaupungin ympäristöviraston raportteja: 1/2000 2/2000 3/2000 4/2000 5/2000 6/2000 7/2000 8/2000 9/2000 1/2001 2/2001 3/2001 4/2001 5/2001 6/2001 Jäätelöprojekti Oululaisten elintarvikemyymälöiden myyntilämpötilojen valvonta heinäkuussa Uimahallien puhtausnäyteprojekti Jauhelihaprojekti Vaarallisten kemikaalien vähäinen teollinen käsittely ja varastointi Oulussa Käytettyjen uppopaistorasvojen laatu vuonna Kalaprojekti Pizzerioiden omavalvonta ja jauhelihan laatu. Listeria monocytogenes -bakteerin esiintyminen salaateissa ja salaattienhygieeninen laatu. Oulujoen suiston arvokkaat luontokohteet. Myymälöiden jätehuolto Oulussa Selvitys. Asuinkiinteistöjen jätehuolto Oulussa Kartoitus. Keittiöhygienia ravintoloissa ja työpaikkaruokaloissa. Selvitys ravintoloissa ja ruokaloissa tarjottujen ruokien suolapitoisuudesta vuonna Jäätelön ja mansikan laatu kesällä Oulun kaupunki Ympäristövirasto Kauppatori, PL OULUN KAUPUNKI