PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ"

Transkriptio

1 PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojelulakia sovelletaan mm. toimintaan, joka saattaa aiheuttaa ympäristön pilaantumista sekä toimintaan, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä. Lain mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa tulee noudattaa ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatetta, varovaisuus- ja huolellisuusperiaatetta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatetta sekä ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatetta. Maaperän pilaamiskiellon mukaan maahan ei saa jättää eikä päästää jätettä tai muuta ainetta, joka aiheuttaisi terveydelle tai ympäristölle haitallista tai vaarallista maaperän laadun huononemista, tai viihtyvyyden vähenemistä. Pohjaveden pilaamiskielto kieltää sellaiset toimenpiteet, joista voi aiheutua pohjaveden terveydelle vaaralliseksi muuttumista tai laadun oleellista huonontumista. Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Ympäristönsuojeluasetuksen mukaan vaarattomaksi käsitellyn jätevesi- ja sakokaivolietteen hyödyntäminen maanparannusaineena tai lannoitteena ei ole ympäristöluvanvaraista toimintaa. Valtioneuvoston päätös maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetuksella maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta pannaan täytäntöön EU-direktiivi (91/676/ETY) vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta (ns. nitraattidirektiivi). Ympäristöministeriön mukaan tämän hetkinen käytäntö on nitraattidirektiivin soveltaminen suoraan myös puhdistamolietteisiin. Asetuksen mukaan lietteen kuten lannankin varastointitilan tulee olla riittävän suuri, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt liete. Lietteen varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lietteen varastointitilan tyhjennyksen ja lietteen siirron aikana tapahdu vuotoja. Työteknisistä ja hygieenisistä syistä kuivattua lietettä voidaan olosuhteiden niin vaatiessa varastoida asianmukaisella tavalla tehdyissä peitetyissä pattereissa. Vesien pilaantumisvaaraa ei saa aiheutua. Peltolohkolle levitettävä puhdistamoliete voidaan väliaikaisesti varastoida patteriin odottamaan levitystä. Lietepatteri sijoitetaan tasaisen peltolohkon keskelle tai loivasti kaltevalle pellolle lähelle pellon yläreunaa. Lietepatteria ei sijoiteta 100 metriä lähemmäksi vesistöä, valtaojaa tai talousvesikaivoa eikä viisi metriä lähemmäksi ojia. Perustettavan patterin pohjalle levitetään mutaa tai turvetta vähintään 15 cm:n kerros ravinnevalumien talteenottamiseksi. Talvella patterintekopaikalta poistetaan lumi. Liete patteroidaan yhdessä tai muutamassa suuremmassa aumassa. Varastoiminen erillisissä kasoissa pitkin peltoa lasketaan olevan lietteen levitystä ja siten kiellettyä. Yhteen patteriin sijoitetaan vähintään yhden peltohehtaarin tarvitsema lietemäärä. Lietepatterin tekoa vuosittain samaan paikkaan vältetään. Lietepatteri peitetään aina peitteellä tai vähintään 10 cm:n turve- tai muulla vastaavalla suojakerroksella, jotta ylimääräinen valunta ja haihdunta estetään. Syksyllä tehty patteri levitetään seuraavana keväänä sulaan maahan. Lantapatteria ei saa sijoittaa tulvanalaisille alueille eikä pohjavesialueille. Asetuksen mukaan typpilannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan. Lietettä ei saa levittää välisenä aikana. Lietettä voidaan levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Syksyllä levitetty orgaaninen lannoite on aina välittömästi, viimeistään vuorokauden kuluessa, mullattava tai pelto kynnettävä. Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla typpilannoitus on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Typpilannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä typpilan-

2 noitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on aina kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Lietettä saa levittää pellolle lannoitteeksi sellaisen määrän, joka vastaa enintään 170 kg/ha/vuosi typpeä, kuitenkin siten, että typpilannoitus mitoitetaan ja lannoitteet levitetään keskimääräisen satotason, viljelyvyöhykkeen ja viljelykiertojen perusteella siten, että tavoitteena on maan ravinnetasapainon säilyminen. Peltojen lannoitukseen typpeä voidaan vuosittain käyttää, sisältäen sekä väkilannoitteen että käytetyn karjanlannan ja orgaanisten lannoitteiden sisältämät typpimäärät, enintään taulukossa 1 esitetyt määrät. Karkeille hietamaille ja sitä karkeammille kivennäismaille vähennetään esitetyistä typpimääristä 10 kg/ha/vuosi. Turv la typen kokonaismääristä vähennetään viljoille ja sokerijuurikkaalle typpeä 40 kg/ha sekä nurmille 10 kg/ha. Jos sallitun typpilannoituksen määrä ylittää 170 kg/ha/vuosi, määrä on jaettava vähintään kahteen erään, joiden levittämisen välisen ajan on oltava vähintään kaksi viikkoa. Liete tulee levittää pellolle tasaisesti ja siten, että valumat vesiin estetään mahdollisimman tehokkaasti. Viljelijän on pidettävä kirjaa peltojen lannoitukseen käytetyistä typpilannoitemääristä ja satotasoista. Typpeä/ha Syysviljalle Syysviljalle, Kestotyppeä käytettäessä Heinälle ja laitumille, säilörehulle ja puutarhakasveille Kevätviljalle, sokerijuurikkaalle, öljykasveille ja muille 200 kg (30 kg syksyllä ja 170 kg keväällä) 200 kg (40 kg syksyllä ja 160 kg keväällä) 250 kg 170 kg Taulukko 1. Peltojen lannoitukseen käytettävät enimmäistyppimäärät. Terveydensuojelulaki (763/1994) Terveydensuojelulain mukaan jätteiden säilyttäminen, kerääminen, kuljettaminen, käsittely ja hyödyntäminen on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa. Jätelaki (1072/1993) Jätelain tavoite on kestävän kehityksen tukeminen luonnonvarojen järkevää käyttöä edistämällä sekä jätteistä terveydelle ja ympäristölle aiheutuvaa haittaa ja vaaraa ehkäisemällä ja torjumalla. Lakia sovelletaan mm. jätteen hyödyntämisen edistämiseen. Jäte on hyödynnettävä sen ollessa teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muunlaisen jätehuollon järjestämiseen. Jätteestä on myös ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään sen sisältämä aine ja toissijaisesti energia. Jäte ei saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuolto on järjestettävä parasta taloudellista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää käyttäen. Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994) Jätelain nojalla on annettu valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä. Päätös säätelee puhdistamolietteen käyttöä maanviljelyksessä lisäten sen asianmukaista käyttöä samalla estäen ympäristöön ja terveyteen kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Päätös koskee jätevesilietettä tai muuta vastaavaa lietettä tai siitä valmistettua lieteseosta.

3 Maanviljelyksessä käytettävä liete on käsiteltävä ennen sen käyttöä mädättämällä, kalkkistabiloimalla tai muulla vastaavalla tavalla, jolla taudinaiheuttajien määrää ja hajuhaittoja sekä lietteen käytöstä aiheutuvia terveys- ja ympäristöhaittoja voidaan merkittävästi vähentää. Mädätyksen on määritelty tarkoittavan lietteen käsittelyä vähintään C lämpötilassa hapettomissa oloissa muutaman viikon ajan ja kalkkistabiloinnin tarkoittavan kalkin sekoittamista tasaisesti koko lietemassaan siten, että sen ph-arvo on alkuvaiheessa yli 12. Maanviljelyksessä käytettävän lietteen ja lieteseoksen raskasmetallipitoisuudet eivät saa ylittää päätöksessä esitettyjä enimmäispitoisuuksia (Taulukko 2.). Lieteseoksen raaka-aineena käytettävän lietteen sallituille raskasmetallipitoisuuksille on myös esitetty päätöksessä enimmäispitoisuudet. Kasvinravinteiksi luokiteltavien kuparin ja sinkin pitoisuudet saavat lietteessä tai lieteseoksessa olla enintään kaksinkertaiset, jos näistä ravinteista on puutetta maaperässä, johon lietettä käytetään. Kadmiumpitoisuus saa lietteessä, lieteseoksessa tai lieteseoksen raaka-aineena käytettävässä lietteessä ylittyä tilapäisesti 20 %. Myös muiden raskasmetallien pitoisuudet saavat ylittyä tilapäisesti, mutta tällöin on ylitysten merkitys arvioitava jokaisessa tapauksessa erikseen. Liete tai lieteseos Lieteseoksen raaka-aineena käytettävä liete Kadmium (Cd) 3,0 (1,5) 5,0 (3,0) Kromi (Cr) (300) Kupari (Cu) (600) Elohopea (Hg) 2,0 (1,0) 25 (2,0) Nikkeli (Ni) (100) Lyijy (Pb) 150 (100) 1200 (150) Sinkki (Zn) (1500) Taulukko 2. Puhdistamolietteen sallitut raskasmetallien enimmäispitoisuudet (suluissa tavoitepitoisuudet). Lietettä ja lieteseosta saa käyttää vain viljelymaalla, jolla kasvatetaan viljaa, sokerijuurikasta, öljykasveja tai sellaisia kasveja, joita ei käytetä ihmisten ravinnoksi tai eläinten rehuksi. Nurmelle lietettä saa levittää vain, kun nurmi perustetaan suojaviljan kanssa ja multaamalla liete huolellisesti. Perunaa, juureksia ja vihanneksia saa viljellä sellaisella viljelymaalla, jossa on käytetty lietettä, aikaisintaan viiden vuoden kuluttua lietteen käytöstä. Lietteen käyttö on sallittua vain sellaisella viljelymaalla, jonka raskasmetallipitoisuudet eivät ylitä päätöksessä esitettyjä enimmäispitoisuuksia (Taulukko 3). Viljelymaan ph-arvon tulee olla yli 5,8, jotta lietettä saa käyttää. Kalkkistabiloidulle lietteelle arvon tulee olla yli 5,5. Lietteen ja lieteseoksen käyttömäärä valitaan maaperän laadun ja viljeltävien kasvien ravinnetarpeen perusteella. Päätöksessä on esitetty lietteen käytöstä aiheutuvalle keskimääräiselle vuotuiselle raskasmetallikuormitukselle enimmäiskuormitusrajat (Taulukko 4).

4 Viljelymaa Kadmium (Cd) 0,5 Kromi (Cr) 200 Kupari (Cu) 100 Elohopea (Hg) 0,2 Nikkeli (Ni) 60 Lyijy (Pb) 60 Sinkki (Zn) 150 Taulukko 3. Viljelymaan sallitut raskasmetallien enimmäispitoisuudet. Lietteestä aiheutuva keskimääräinen vuosittainen raskasmetallikuormitus (g/ha/vuosi) Kadmium (Cd) 3,0 (1,5) Kromi (Cr) 300 Kupari (Cu) 600 Elohopea (Hg) 2,0 (1,0) Nikkeli (Ni) 100 Lyijy (Pb) 150 (100) Sinkki (Zn) 1500 Taulukko 4. Lietteelle sallitut keskimääräiset vuosittaiset raskasmetallikuormitukset. Päätöksessä on säädetty lietteen ja viljelymaan analysoinnista. Lietenäytteiden on oltava ominaisuuksiltaan käyttäjälle toimitettavaa lietettä vastaavaa ja niiden tulee edustaa kyseisen jätevedenpuhdistamon lietetuotantoa. Näytteet suositellaan otettavaksi kokoomanäytteinä vähintään 3-5 päivän ajalta. Viranomaisen niin halutessa on näytteet otettava tämän läsnäollessa. Aluksi näytteitä otetaan lyhyin väliajoin ja jos määritystulokset eivät merkittävästi vaihtele ensimmäisen vuoden aikana, voidaan analysointikertoja vähentää (Taulukko 5). Analysointitiheyksiä on lisättävä aina vähintään ensimmäisen vuoden tasolle, jos tiedetään tulevan jäteveden laadun merkittävästi muuttuneen. Lieteseoksesta otetaan vähintään yksi riittävän edustava kokoomanäyte jokaista tuotettua 5000 m³ suuruista lieteseoserää kohti. Lie-

5 teseoksen raaka-aineena käytettävän lietteen laatu selvitetään kuten edellä on lietteelle edellytetty ja vaadittava analysointitiheys on puolet edellä esitetyistä vaatimuksista. Asukasvastineluku Analysointitiheys kertaa/vuosi Ensimmäinen vuosi Muut vuodet > >12 > >6 > >4 > >1 >1 <200 >1 Väh. joka 2. Vuosi Taulukko 5. Puhdistamon koon mukaan määräytyvät analysointitiheydet. Lietteestä ja lieteseoksesta analysoidaan luotettavassa laboratoriossa ainakin kuiva-aine ja hehkutushäviö, ph, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy, sinkki ja elohopea. Päätöksessä on mainittu suositeltavat määritysmenetelmät. Käytetty menetelmä on aina mainittava. Viljelymaan analysoinnissa on kultakin peltolohkolta viljelymaan muokkauskerroksesta (0-25 cm) otettava yksi kokoomanäyte kuten yleensä viljavuustutkimusta varten. Lohkon kultakin hehtaarilta otetaan lohkon kokoomanäytteeseen vähintään viisi näytettä. Maanäytteistä analysoidaan luotettavassa laboratoriossa ainakin ph, kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy, sinkki ja elohopea. Päätöksessä on mainittu suositeltavat määritysmenetelmät. Käytetty menetelmä on aina mainittava. Jätevedenpuhdistamon haltijan on annettava lietetoimituksen yhteydessä lietteen käyttäjälle edellä määritetyt lietteen laatua koskevat tiedot ja muutkin tarpeelliset tiedot lietteen alkuperästä ja käsittelystä sekä ohjeet lietteen käytöstä. Jätevedenpuhdistamon haltijan on pidettävä kirjaa tuotetun ja maanviljelykseen toimitetun lietteen määrästä, analysoitavista lietteen laatua kuvaavista ominaisuuksista sekä lietteen käsittelystä. Näistä on myös laadittava vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan niille ympäristönsuojelulautakunnalle, terveyslautakunnalle sekä vesi- ja ympäristöpiirille ( lähtien alueellinen ympäristökeskus), joiden toimialueella kyseinen jätevedenpuhdistamo sijaitsee ja joiden toimialueella kyseisen yhteenvedon ajanjaksolla on lietettä käytetty. Lisäksi puhdistamoiden on pidettävä kirjaa lietteen vastaanottajista ja käyttäjistä sekä paikoista, joissa lietettä on käytetty tai on tarkoitus käyttää. Jäljennökset maaperän ja lietteen laadun analyysituloksista sekä mahdollisista maanviljelijöiden kanssa tehdyistä sopimuksista säilytetään jäteveden puhdistamoilla vähintään viisi vuotta. Maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä (646/2000) Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä on säädetty peltokasvien peruslannoituksessa sallituista fosforimääristä. Sallitut fosforimäärät viljakasveille ja öljykasveille ovat 15 kg/ha/a ja sokerijuurikkaalle 30 kg/ha/a. Lieteanalyysin mukaisesta lietteen fosforimäärästä lasketaan kasveille käyttökelpoiseksi 75 % eli lietteen levitysmäärää laskettaessa on lietteen sallittu enimmäisfosforimäärä viljakasveille ja öljykasveille ovat 20 kg/ha/a ja sokerijuurikkaalle 40 kg/ha/a. Vesiensuojelullisista syistä on puhdistamolietteen käytössä maanviljelyssä päätetty noudattaa edellä mainittuja fosforimääriä.

N:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000

N:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 N:o 931/ 2000 Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on

Lisätiedot

Tutkimusraportti: PUHDISTAMOLIETE. - parasta pellolle. Viivi Vihersaari

Tutkimusraportti: PUHDISTAMOLIETE. - parasta pellolle. Viivi Vihersaari Tutkimusraportti: PUHDISTAMOLIETE - parasta pellolle Viivi Vihersaari 1/22 Tutkimusraportti: Puhdistamoliete -parasta pellolle Viivi Vihersaari Kiitokset Haluan osoittaa suurkiitokset työn ohjaajalle Kirsi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus nro 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus nro 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 Valtioneuvoston asetus nro 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on

Lisätiedot

OPAS PUHDISTAMOLIETTEEN MAANVILJELYKÄYTÖSTÄ

OPAS PUHDISTAMOLIETTEEN MAANVILJELYKÄYTÖSTÄ OPAS PUHDISTAMOLIETTEEN MAANVILJELYKÄYTÖSTÄ Toim. Viivi Vihersaari 1 / 2004 Sisällys JOHDANTO... 2 LIETTEEN VASTAANOTTAJAKSI?... 3 PUHDISTAMOLIETE... 4 KÄYTTÖKOHTEET JA RAJOITUKSET... 5 LIETE TUTKITAAN...

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 16.3.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus RAKI-hankkeen päätösseminaari

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014 Kotieläintukikoulutukset 29.1.2015, 6.2.2015 ja 10.2.2015 Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Anne Polso / Elina Venetjoki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 7.5.2014 Kokkola

Lisätiedot

luonnos Valtioneuvoston asetus

luonnos Valtioneuvoston asetus luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 201_ 1 Tarkoitus Tällä asetuksella pannaan täytäntöön 12 päivänä

Lisätiedot

VALVONTAILMOITUS Nitraattiasetuksen 3 :n ja liitteen 1 mukainen lannan varastointi patterissa

VALVONTAILMOITUS Nitraattiasetuksen 3 :n ja liitteen 1 mukainen lannan varastointi patterissa VALVONTAILMOITUS Nitraattiasetuksen 3 :n ja liitteen 1 mukainen lannan varastointi patterissa kunnalliselle ympäristönsuojeluviranomaiselle lannan kaukovarastoinnista patterissa (kohta D) myös, jos patteri

Lisätiedot

UUSI NITRAATTIASETUS. Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. 1250 / 2015 ( 18.12.

UUSI NITRAATTIASETUS. Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. 1250 / 2015 ( 18.12. UUSI NITRAATTIASETUS Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. 1250 / 2015 ( 18.12.2014 ) YTA / MARKKU LAITINEN 1 Asetuksen sisältö Pykäliä 16

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. lannan varastoinnista lantapatterissa. lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle

Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. lannan varastoinnista lantapatterissa. lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle ILMOITUS Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle lannan varastoinnista lantapatterissa lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle lannan luovuttamisesta ympäristöluvan saaneelle hyödyntäjälle

Lisätiedot

Sakokaivolietteen kalkkistabilointiohje

Sakokaivolietteen kalkkistabilointiohje Sakokaivolietteen kalkkistabilointiohje SAKOKAIVOLIETTEEN KALKKISTABILOINTIOHJE Haja-asutusalueilla muodostuvaa sakokaivolietettä on mahdollista levittää omasta sakokaivosta omalle pellolle, mikäli sakokaivoliete

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA)

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA) Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA) Hevosyrittäjäpäivät, Nokia 13.11.2015 Maarit Hollmén/MTK

Lisätiedot

Ympäristöön liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset

Ympäristöön liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset Täydentävät ehdot Ympäristöön liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset Perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 artiklaan 93 ja liitteessä II esitettyihin asetuksiin ja

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot. MTK Pohjois-Savo Tilanne 13.2.2014

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot. MTK Pohjois-Savo Tilanne 13.2.2014 Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot MTK Pohjois-Savo Tilanne 13.2.2014 Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013

Lisätiedot

Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset

Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 liitteessä II säädettyjen täydentävien ehtojen lakisääteinen hoitovaatimus 1 Vain osa NiA:sta

Lisätiedot

SISÄLLYS. Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiötä koskevan sopimuksen eräiden määräysten

SISÄLLYS. Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiötä koskevan sopimuksen eräiden määräysten SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1999 N:o 901 909 SISÄLLYS N:o Sivu 901 Laki Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiötä koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä...

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot Tukihaku 2016 Täydentävät ehdot Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto Hukkakauran ja jättiputken torjunta Viljely hyvän maatalouskäytännön mukaisesti Kesantojen

Lisätiedot

Ympäristölupa. lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset

Ympäristölupa. lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset Ympäristölupa lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset suuret yksiköt: AVI:lta luvat, ELY valvoo pienet yksiköt: kunta antaa luvan ja valvoo Ympäristönsuojelulaki uudistuu

Lisätiedot

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot Airi Kulmala/MTK Tilanne 13.2.2015 Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013

Lisätiedot

Viherryttäminen, luonnonhaittakorvaus, täydentävät ehdot ja nitraattiasetus

Viherryttäminen, luonnonhaittakorvaus, täydentävät ehdot ja nitraattiasetus Viherryttäminen, luonnonhaittakorvaus, täydentävät ehdot ja nitraattiasetus Viherryttämistuki Uusi suora EU-tuki Vuosittain noin 157 milj. Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Tukitaso C-alueella n.

Lisätiedot

LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY. Pekka Hyvärinen aluejohtaja

LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY. Pekka Hyvärinen aluejohtaja LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY aluejohtaja Esityksen sisältö Ekokem Oy Ab Yleistä jätelainsäädännöstä Jätteiden toimittaminen käsittelyyn Käsittelytavat - projektin saostuskokeilu - muut käsittelytavat

Lisätiedot

Teknisten palveluiden lautakunta 2.12.2015 liite nro 1 1 (7) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 121 Annettu julkipanon jälkeen 8.12.2015

Teknisten palveluiden lautakunta 2.12.2015 liite nro 1 1 (7) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 121 Annettu julkipanon jälkeen 8.12.2015 Teknisten palveluiden lautakunta 2.12.2015 liite nro 1 1 (7) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 121 Annettu julkipanon jälkeen 8.12.2015 HAKIJA Haaja-Maito Oy Niemeläntie 338 69100 Kannus KIINTEISTÖ Alavainio 217-403-3-25

Lisätiedot

Täydentävät ehdot - muutokset vuonna 2015. Sonja Pyykkönen Uudenmaan ELY-keskus

Täydentävät ehdot - muutokset vuonna 2015. Sonja Pyykkönen Uudenmaan ELY-keskus Täydentävät ehdot - muutokset vuonna 2015 Sonja Pyykkönen Uudenmaan ELY-keskus 23.3.2015 Täydentävien ehtojen opas Opas sisältää sekä Maaseutuviraston että Eviran osuudet täydentävistä ehdoista Muutokset

Lisätiedot

Yhdyskuntalietteen käyttö

Yhdyskuntalietteen käyttö Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Maanviljelijänä pohjavesialueella 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Esityksen sisältö 1. Pohjavesialueen sijainti 2. Nitraattiasetus 3. Kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ympäristöministeriö 1(5) LAUSUNTO 2.9.2013

Ympäristöministeriö 1(5) LAUSUNTO 2.9.2013 1(5) Ympäristöministeriö Viite: Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

Lannoitevalmisteita koskeva lainsäädäntö

Lannoitevalmisteita koskeva lainsäädäntö Lannoitevalmisteita koskeva lainsäädäntö Pirjo Salminen Maa- ja metsätalousministeriö 2014 Lannoitevalmiste (4 ) 1) lannoite 2) kalkitusaine 3) maanparannusaine 4) kasvualusta 5) mikrobivalmiste 6) lannoitevalmisteena

Lisätiedot

NITRAATTIDIREKTIIVIN TOIMEENPANOA KOSKEVAN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN NRO 931/2000 SELVENNYKSIÄ

NITRAATTIDIREKTIIVIN TOIMEENPANOA KOSKEVAN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN NRO 931/2000 SELVENNYKSIÄ 1 Ympäristöministeriö 3.4.2001 NITRAATTIDIREKTIIVIN TOIMEENPANOA KOSKEVAN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN NRO 931/2000 SELVENNYKSIÄ Valtioneuvosto antoi 9.11.2000 nitraattidirektiivin toimeenpanoa koskevan asetuksen,

Lisätiedot

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehtaan lannoitevalmisteet Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Lannoitelainsäädäntö

Lannoitelainsäädäntö Lannoitelainsäädäntö Jari Määttä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, Oulu 20.11.2014 Kansallisia tavoitteita Kohti kierrätysyhteiskuntaa: Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen

Lisätiedot

JÄTEVESILIETTEEN KALKSTABILOINTIOHJE. Pohjanmaan jätelautakunta

JÄTEVESILIETTEEN KALKSTABILOINTIOHJE. Pohjanmaan jätelautakunta JÄTEVESILIETTEEN KALKSTABILOINTIOHJE Pohjanmaan jätelautakunta Elokuu 2015 1. Johdanto Tämä kalkkistabilointiohje perustuu ProAgrian julkaisuun Sakokaivolietteen kalkkistabilointiohje, jätelakiin sekä

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Tapio Salo Erikoistutkija, MMT Kari Ylivainio Vanhempi tutkija, MMT HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn?

Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn? Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn? Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Lannan ravinteet kiertoon Vesiviisas kiertotalous seminaari Säkylä 11.3.2016 Sisältö Muutokset maaseudulla

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 69 12.06.2014. 69 Asianro 2333/11.01.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 69 12.06.2014. 69 Asianro 2333/11.01.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) 69 Asianro 2333/11.01.00/2014 Päätös ympäristölupahakemuksesta / Maatila Suihkonen Oy / eläinsuoja, Paasvedentie 83, 77600 Suonenjoki, Hulkkolan kylä, Toivala 19:1

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

6,3221.811$1 <03b5,67g1682-(/80bb5b<.6(7

6,3221.811$1 <03b5,67g1682-(/80bb5b<.6(7 Kunnanvaltuuston hyväksymät, 13.12.2004 6,3221.811$1

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA)

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA) Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA) Airi Kulmala/MTK Tilanne 26.1.2014 Asetuksen tarkoitus

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 18.12.2014/1250

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 18.12.2014/1250 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 8.2.204/250 Tämä säädös on tulostettu Edilex-lakitietopalvelusta osoitteesta www.edilex.fi/saadokset/lainsaadanto/204250.

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

Ympäristölupa jätteen ammattimaiseen käsittelyyn ja hyödyntämiseen. talousjätevesiä ja lietteitä

Ympäristölupa jätteen ammattimaiseen käsittelyyn ja hyödyntämiseen. talousjätevesiä ja lietteitä SAVONLINNAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulautakunta Annettu julkipanon jälkeen 24.8.2004, siirretty 29.4.2014 1 ASIA: Ympäristölupa jätteen ammattimaiseen käsittelyyn ja hyödyntämiseen koskien asuin-

Lisätiedot

Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Lausunnon huomioiminen ympäristönsuojelumääräysesityksessä

Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Lausunnon huomioiminen ympäristönsuojelumääräysesityksessä Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Lausunnon huomioiminen ympäristönsuojelumääräysesityksessä 1. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Ei huomauttamista. - 8.1.2013 2. Maatilayhtymä Toivonen 14.1.2013 Tilan

Lisätiedot

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa Novalab Oy on yksityinen, kotimaisessa omistuksessa oleva ympäristö- ja vesilaboratorio toimipiste Karkkilassa

Lisätiedot

8/YMPLA 26.02.2014. Loimaan kaupungin ympäristölautakunnalle on saapunut seuraava ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupahakemus:

8/YMPLA 26.02.2014. Loimaan kaupungin ympäristölautakunnalle on saapunut seuraava ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupahakemus: 8/YMPLA 26.02.2014 LOIMAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Y2/2014 Ympla 26.02.2014 32 Ympäristölautakunta Annetaan julkipanon jälkeen Loimijoentie 74 03.03.2014 32440 Alastaro ASIA Loimaan kaupungin ympäristölautakunnalle

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

YMPA 13.05.2008, 130, YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/ELOKSOINTI OY. LUVAN HAKIJA Eloksointi Oy Vanha Raumantie 292 28600 Pori

YMPA 13.05.2008, 130, YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/ELOKSOINTI OY. LUVAN HAKIJA Eloksointi Oy Vanha Raumantie 292 28600 Pori YMPA 13.05.2008, 130, YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/ELOKSOINTI OY (RJ) ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Eloksointi Oy:n toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva

Lisätiedot

ESKO KOIVISTON YMPÄRISTÖLUVAN LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

ESKO KOIVISTON YMPÄRISTÖLUVAN LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta 77 20.05.2014 ESKO KOIVISTON YMPÄRISTÖLUVAN LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN 72/64.641/2014 PJSYMPLK 77 HAKIJA Nimi: Esko Koivisto LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupamääräysten

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Tavoite

YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Tavoite 1 YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräykset annetaan ympäristönsuojelulain (86/2000) täytäntöön panemiseksi. Ne perustuvat lain säännöksien

Lisätiedot

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 24.11.2008 LSU 2008 Y 247 (113) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii

Lisätiedot

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.2008. Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.2008. Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.28 Eero Mäntylä Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö Kompostilannoituksen jälkeen Kompostien käytön edut maanviljelyssä

Lisätiedot

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Suot maataloudessa Martti Esala ja Merja Myllys, MTT Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Alussa oli suo, kuokka ja Jussi (soiden maatalouskäytön historiaa) Satunnaisia mainintoja soiden raivauksesta pelloiksi

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

EU-perusmuistio kadmiumin enimmäismäärän rajoittamisesta lannoitteissa

EU-perusmuistio kadmiumin enimmäismäärän rajoittamisesta lannoitteissa Eduskunnan Suurelle valiokunnalle Lannoitteiden kadmiumpitoisuuden rajoittaminen Maa- ja metsätalousministeriö lähettää kunnioittavasti eduskunnan Suurelle valiokunnalle oheisen muistion Suomen lannoitteiden

Lisätiedot

Biohiili ja ravinteet

Biohiili ja ravinteet Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili

Lisätiedot

Puhdistamolietteen ja biojätteen käsittely ravinteita kierrättäen

Puhdistamolietteen ja biojätteen käsittely ravinteita kierrättäen Puhdistamolietteen ja biojätteen käsittely ravinteita kierrättäen Hankeraportti Jyrki Laitinen, Katriina Alhola, Kaisa Manninen ja Jonne Säylä Suomen ympäristökeskus SYKE 2014 Puhdistamolietteen ja bioja

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Puhtaamman Itämeren puolesta!

Puhtaamman Itämeren puolesta! Puhtaamman Itämeren puolesta! Maatalouden vesiensuojelu Lähes 80 % Suomessa syödystä ruoasta tuotetaan kotimaassa. Kotimaisen ruoan kasvattavat suomalaiset maanviljelijät, jotka tekevät työtään maata ja

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET-PERUSTELUT

PÖYTYÄN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET-PERUSTELUT PÖYTYÄN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET-PERUSTELUT SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET...2 1 TAVOITE...2 2 MÄÄRÄYSTEN ANTAMINEN JA VALVONTA...2 3 MÄÄRÄYSTEN SOVELTAMINEN JA SUHDE MUIHIN MÄÄRÄYKSIIN...3

Lisätiedot

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Maa- ja metsätalousministeriön asetus MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 12/07 Päivämäärä Dnro 13.2.2007 656/01/2007 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.3.2007 toistaiseksi Kumoaa / Muuttaa MMMp lannoitteista (45/1994) MMMp eräistä lannoitevalmisteista

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE

MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE 1 (5) MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE Maa-analyysi ja ojastokartta kuntaan viimeistään 30.9.2015 Jos olet sitoutunut valumavesien hallinta- tai monivuotiset ympäristönurmet -toimenpiteeseen,

Lisätiedot

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS 78/03

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS 78/03 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS 78/03 Pvm 11.12.2003 Dnro 5575/01/2003 Voimassaoloaika 17.12.2003 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

OAMK, Biokaasuseminaari Liminka 27.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy

OAMK, Biokaasuseminaari Liminka 27.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy OAMK, Biokaasuseminaari Liminka 27.2.2014 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015

Lisätiedot

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Peltomaa on viljelijän tärkein pääoma, ja siitä kannattaa pitää huolta. Ympäristökorvausjärjestelmä kannustaa lisäämään peltojen talviaikaista

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus TEHO Plus-hankkeen ja Maaseutuverkoston tiedotuskierros Veli-Matti Vallinkoski, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.8.2014 Esityksen sisältö Taustaa Pohjois-Savon vesistöistä

Lisätiedot

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Eviran raportti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007 2009 Dnro 7171/0749/2010 Eviran

Lisätiedot

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen

Lisätiedot

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin. Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lisätiedot

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Lantateko-hanke, työpaketti 3 Testattiin Tanskassa yleistyneen, levityksen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPA / TIMO TUOMINEN

YMPÄRISTÖLUPA / TIMO TUOMINEN Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta 121 26.08.2014 YMPÄRISTÖLUPA / TIMO TUOMINEN 60/64.641/2014 PJSYMPLK 121 LUVAN HAKIJA Nimi: Timo Tuominen LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan 15 600

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012 1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa? Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa? Tapio Salo Kiuruvesi 27.11.2013 3.12.2013 1 Esityksen pääkohdat Taustaa Nitraattidirektiivi (EU 1991) Nitraattiasetus (Suomessa vuonna 2000)

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNKI PÄÄTÖS 8 / 2016

MIKKELIN KAUPUNKI PÄÄTÖS 8 / 2016 MIKKELIN KAUPUNKI PÄÄTÖS 8 / 2016 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Ympäristönsuojelulain PL 33, 50101 MIKKELI (527/2014) 27 :n mukaisessa lupa-asiassa. Antopäivä 20.6.2016 Päätöksessä on liitteineen 10 sivua. YMPÄRISTÖLUPA

Lisätiedot

ASIA Loimaan kaupungin ympäristölautakunnalle on saapunut seuraava ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupahakemus:

ASIA Loimaan kaupungin ympäristölautakunnalle on saapunut seuraava ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupahakemus: 9/YMPLA 26.02.2014 LOIMAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Y3/2014 Ympla 26.02.2014 33 Ympäristölautakunta Annetaan julkipanon jälkeen Loimijoentie 74 03.03.2014 32440 Alastaro ASIA Loimaan kaupungin ympäristölautakunnalle

Lisätiedot

1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen ilmoitus)

1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen ilmoitus) VALVONTAILMOITUS Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen kokonaisuus

Täydentävien ehtojen kokonaisuus Täydentävät ehdot Täydentävien ehtojen kokonaisuus Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto Hukkakauran ja jättiputkien torjunta Viljely hyvän maatalouskäytännön

Lisätiedot

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere PL 265 33101 Tampere EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT Matriisi elintarvikkeet Menetelmän nimi Akkr/Arv Standardi Elohopea akkr Sisäinen menetelmä

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot