Espoon kaupunki Pöytäkirja 143

Transkriptio

1 Sivu 1 / / Vuoden 2017 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä talousarvioehdotus ja vuosien taloussuunnitelma, opetus- ja Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh Kaisu Toivonen, puh Anne Peltonen, puh Annika Latva-Äijö, puh Armi Salminen, puh Jaana Turunen, puh Kirsti Askolin, puh Marjo Sotala-Solovjew, puh Tuija Lindstedt, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko tekee vuoden 2017 talousarviota ja vuosien taloussuunnitelmaa koskevan esityksen kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen valmistelua varten liitteiden mukaisesti. Toimialalle varataan mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia. Käsittely Hopsu puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Lautakunta lisää opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan talousarvioesitykseen 8,7 miljoonaa euroa ja torjuu näin esitetyt leikkaukset. Puheenjohtaja Hopsun ja Vuoren kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen : Varhaiskasvatuksessa ei tule kasvattaa ryhmäkokoja. Varhaiskasvatuksen roolia osana lapsen polkua kohti koulua on ennemmin vahvistettava. Esimerkiksi oppimisvaikeudet voidaan tunnistaa jo varhaiskasvatuksessa, ja tukea ja vahvistaa lapsen oppimistaitoja tulevaa opinpolkua varten. Opetuksen tuntiresurssista ei tule säästää tilanteessa, jossa peruskoulut ja lukiot ovat toimeenpanemassa uutta opetussuunnitelmaa ja uussuomalaisten määrä ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä lisääntyy. Uudet opetussuunnitelmat lähtevät yksilöllisistä opinpoluista, jolloin opettajalla tulee olla vähintään yhtä paljon aikaa oppilasta kohden kuin on nykyisin. Samoin uudet opetussuunnitelmat tuovat uusia taitovaatimuksia opettajille, joten on varmistettava, että opettajilla on mahdollisuus täydentää osaamistaan. Tinkiminen jakotunneista, ryhmäkokojen kasvattaminen ja resurssiopettajamallin käytön

2 Sivu 2 / 2 vähentäminen olisi lyhytnäköistä, ja kallista pitkällä aikavälillä. Oppilasmäärän kasvaminen tarkoittaa jo 5,8 milj. euron säästöjä opetustoimessa. Säästöt tulee hakea muista kohteista. Jos valtuusto päätyy säästöihin opetuksen ja varhaiskasvatuksen puolella, niin lautakunta suosittelee seuraavaa järjestystä säästöille: Lautakunta toivoo, että sisäisistä palveluista haetaan euron säästöt suomenkielisen opetuksen puolella sekä euron säästöt varhaiskasvatuksen puolella. Ruokahuollossa säästöjä ei tule tehdä raaka-aineita heikentämällä. Sisäisten palveluiden tulee kantaa oma osuutensa säästövaateista suhteessa niiden aiheuttamiin kustannuksiin. 1. Uusi tuntijako euroa 2. Varhaiskasvatuksen ohjaustunnit euroa ja lisääntyneen kerhotoiminnan tuomat säästöt euroa 3. Kuljetukset euroa 4. Kieliluokkien lisätunnit euroa 5. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset euroa 6. Erityisopetuksen käyttämättä jääneet jakotunnit euroa 7. Toisen luokan oppilaita otetaan iltapäivätoimintaan vain täydentämään vajaita ryhmiä ( euroa) 8. Lautakunta priorisoi kotihoidon tuen Espoo-lisän säästöt ensisijaisiksi, mikäli säästöt asetetaan vastakkain varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen, subjektiivisen päivähoito-oikeuden tai opetuksen tuntiresurssin kanssa. Lautakunta toivoo, että Espoo-lisän säästöjen malli tuodaan lautakuntaan käsiteltäväksi. Kalliola teki seuraavan lisäysehdotuksen: Vaihtoehto 4: Opetustoimen budjettikehykseen lisätään oppilasmäärän kasvua vastaava määräraha. Kotihoidontuen Espoo-lisä säilytetään ennallaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty yksi muutosehdotus ja kaksi lisäysehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että Kalliolan lisäysehdotus raukeaa kannattamattomana. Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Hopsun muutosehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja totesi, että puheenjohtajan tekemää lisäysehdotusta on vastustettu, ja tämän johdosta on äänestettävä. Äänestyksessä puheenjohtajan lisäysehdotuksen puolesta äänesti 11 jäsentä, yksi jäsen vastusti lisäysehdotusta ja yksi jäsen äänesti tyhjää. Puheenjohtaja totesi lisäysehdotuksen tulleen hyväksytyksi.

3 Sivu 3 / 3 Kokouksessa tehdyt muutokset ja lisäykset on huomioitu pöytäkirjan liitteissä. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Esittelijä jätti eriävän mielipiteensä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätökseen. Kalliola jätti eriävänä mielipiteenään opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätökseen seuraavaa: Opetus ja varhaiskasvatuslautakunnan ei tule asettaa perheiden lastenhoitovalintoja eriarvoiseen asemaan, vaan tukea puolueettomasti ja mahdollisimman tasapuolisesti perheitä. En voi yhtyä lautakunnan päätökseen, joka on poistamassa tai heikentämässä kotona lastaan hoitavien Espoo-lisää, jotta päivähoitoa voitaisiin antaa joillekin perheille enemmän kuin lain sallimat 20 viikkotuntia. Espoossa noin 5000 lasta hoidetaan kotona. Heidän vanhempansa näkevät vaivaa sen eteen, että voivat antaa lapselleen hyvän kotikasvatuksen. He ovat Espoo-lisänsä ansainneet. Lautakunnan päätös on kotihoitoa syrjivä ja espoolaisia eriarvoistava. Päätös teki vuoden 2017 talousarviota ja vuosien taloussuunnitelmaa koskevan esityksen kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen valmistelua varten liitteiden mukaisesti. lisäsi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan talousarvioesitykseen 8,7 miljoonaa euroa, mikä huomioitu liitteessä, ja torjui näin esitetyt leikkaukset. Toimialalle varataan mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia. Lisäksi opetus- ja totesi, että varhaiskasvatuksessa ei tule kasvattaa ryhmäkokoja. Varhaiskasvatuksen roolia osana lapsen polkua kohti koulua on ennemmin vahvistettava. Esimerkiksi oppimisvaikeudet voidaan tunnistaa jo varhaiskasvatuksessa, ja tukea ja vahvistaa lapsen oppimistaitoja tulevaa opinpolkua varten. Opetuksen tuntiresurssista ei tule säästää tilanteessa, jossa peruskoulut ja lukiot ovat toimeenpanemassa uutta opetussuunnitelmaa ja uussuomalaisten määrä ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä lisääntyy. Uudet opetussuunnitelmat lähtevät yksilöllisistä opinpoluista, jolloin opettajalla tulee olla vähintään yhtä paljon aikaa oppilasta kohden kuin on nykyisin. Samoin uudet opetussuunnitelmat tuovat uusia taitovaatimuksia opettajille, joten on varmistettava, että opettajilla on mahdollisuus täydentää osaamistaan. Tinkiminen jakotunneista, ryhmäkokojen kasvattaminen ja resurssiopettajamallin käytön vähentäminen olisi lyhytnäköistä, ja kallista pitkällä aikavälillä. Oppilasmäärän kasvaminen tarkoittaa jo 5,8 milj. euron säästöjä opetustoimessa. Säästöt tulee hakea muista kohteista. Jos valtuusto päätyy säästöihin opetuksen ja varhaiskasvatuksen puolella, niin lautakunta suosittelee seuraavaa järjestystä säästöille:

4 Sivu 4 / 4 Lautakunta toivoo, että sisäisistä palveluista haetaan euron säästöt suomenkielisen opetuksen puolella sekä euron säästöt varhaiskasvatuksen puolella. Ruokahuollossa säästöjä ei tule tehdä raaka-aineita heikentämällä. Sisäisten palveluiden tulee kantaa oma osuutensa säästövaateista suhteessa niiden aiheuttamiin kustannuksiin. 1. Uusi tuntijako euroa 2. Varhaiskasvatuksen ohjaustunnit euroa ja lisääntyneen kerhotoiminnan tuomat säästöt euroa 3. Kuljetukset euroa 4. Kieliluokkien lisätunnit euroa 5. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset euroa 6. Erityisopetuksen käyttämättä jääneet jakotunnit euroa 7. Toisen luokan oppilaita otetaan iltapäivätoimintaan vain täydentämään vajaita ryhmiä ( euroa) 8. Lautakunta priorisoi kotihoidon tuen Espoo-lisän säästöt ensisijaisiksi, mikäli säästöt asetetaan vastakkain varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen, subjektiivisen päivähoito-oikeuden tai opetuksen tuntiresurssin kanssa. Lautakunta toivoo, että Espoo-lisän säästöjen malli tuodaan lautakuntaan käsiteltäväksi. Esittelijä jätti eriävän mielipiteensä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätökseen. Kalliola jätti eriävänä mielipiteenään opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätökseen seuraavaa: varhaiskasvatuslautakunnan ei tule asettaa perheiden lastenhoitovalintoja eriarvoiseen asemaan, vaan tukea puolueettomasti ja mahdollisimman tasapuolisesti perheitä. En voi yhtyä lautakunnan päätökseen, joka on poistamassa tai heikentämässä kotona lastaan hoitavien Espoo-lisää, jotta päivähoitoa voitaisiin antaa joillekin perheille enemmän kuin lain sallimat 20 viikkotuntia. Espoossa noin 5000 lasta hoidetaan kotona. Heidän vanhempansa näkevät vaivaa sen eteen, että voivat antaa lapselleen hyvän kotikasvatuksen. He ovat Espoo-lisänsä ansainneet. Lautakunnan päätös on kotihoitoa syrjivä ja espoolaisia eriarvoistava. Liite Oheismateriaali 1 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön talousarvioesitys vuosille Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön talousarvioesitys vuosille Äänestyslista - Sivistystoimen lautakuntakohtainen/tulosyksikkökohtainen kehysjako Selostus

5 Sivu 5 / 5 Vuosien Espoo-strategian ja vuoden 2017 taloussuunnitelman käsittely sivistystoimen lautakunnissa sisältää seuraavat vaiheet: - Espoo-strategia sekä talousarvioehdotus ja toimintasuunnitelma (09/2016) - Käyttösuunnitelmat (02/2017) Sivistystoimen tuloskortti 2017 Näkökulma 1 - Resurssit ja johtaminen Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on, että sivistystoimen toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Tuottavuutta parannetaan yhdellä prosentilla alentamalla keskeisten palvelujen yksikköhintoja. Henkilötyön tuottavuutta parannetaan yhdellä prosentilla ja työhyvinvointi kasvaa yhdellä yksiköllä edellisvuoteen verrattuna. Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 12 päivää. Sivistystoimen yhteisen palveluverkon asiakashyöty paranee ja toimialan johtaminen on tavoitteellista. Näkökulma 2 - Asukkaat ja palvelut Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on, että nuorten itsenäistymistä tuetaan antamalla valmiuksia koulutukseen, työelämään, asumiseen ja arjen hallintaan. Vuonna 2017 tavoitteena on, että nuoret kokevat itsensä merkityksellisenä osana yhteiskuntaa. Kaikille peruskoulun päättäneille alle 18 -vuotiaille tarjotaan koulutus-, lisäopetus- tai työpajapaikat. Myös yhteisötakuun ohjausmalli luodaan ja sen toimenpiteiden vaikuttavuusmittarit on käyttöönotettu. Maahanmuuttajien erityistarpeet huomioidaan kaikissa sivistystoimen palveluissa. Asukkaat ja asiakkaat osallistuvat sivistystoimen palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Sivistystoimessa toteutuvat tasa-arvoiset tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuudet. Näkökulma 3 - Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on, että Espoo on Suomen osaavin kaupunki. Vuonna 2017 Oppiva Espoo on tunnettu paikallisesti ja kansainvälisesti. Jokaisessa tulosyksikössä toteutetaan yksi Oppiva Espoo -ydinteemaa edistävä toimenpide. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU 2) tavoitteita ja linjauksia Kestävä rahoitustasapaino, jossa kaupungin vuosikatteen tavoitetaso on 270 milj. euroa vuoteen 2020 mennessä. Sivistystoimen osuus vuosikatteen parantamisesta on 4 milj. euroa. Kaupungin investoinnit ovat keskimäärin enintään 280 milj. euroa vuosittain. Palvelutaso ja -tarjonta määritellään väestökasvun tuoma palvelutarve ja lainsäädäntö huomioiden. Pyritään kustannusvaikuttaviin palveluratkaisuihin.

6 Sivu 6 / 6 Lakiperusteisten palvelumaksujen ja taksojen korotusten yhteydessä huomioidaan vapautukset ja huojennukset sekä tulotaso ja varallisuus. Lisäksi arvioidaan maksujen korotusten vaikutukset eri asiakasryhmille. Arvioidaan ei-lakisääteisten maksullisten palvelujen maksujen taso suhteessa tuotantokustannuksiin. Palveluverkon uudistamista jatketaan ensisijaisesti Länsimetron kehityskäytävään ja raideliikenteeseen sekä muuhun joukkoliikenteeseen tukeutuen. Palvelujen järjestämisessä käytetään kustannusvaikuttavia tuotantotapoja. Palvelujen järjestämiskustannukset/asukas eivät kasva vuosien aikana. Kustannustehokkuutta parannetaan digitalisoinnin avulla. Sivistystoimen kehys Sivistystoimen kehyksen loppusumma vuodelle 2017 on 710,9 milj. euroa. Sivistystoimen vuoden 2017 kehystä rasittaa sisäisten toimitilavuokrien kasvun yhteensä noin 2,9 milj. euroa ja Espoon tietotekniikan vertailukelpoisen kasvun noin 2,2 milj. euroa. Kilpailukykysopimus alentaa sivistystoimen henkilöstökuluja arviolta yhteensä 2,7 milj. euroa vuonna Lomarahan 30 prosentin leikkaus alentaa maksettavia lomarahoja yhteensä noin 3,8 milj. euroa. Kaupunkitasoisena tavoitteena on parantaa vuoden 2016 toimintakatetta 15 milj. euroa alkuperäisestä talousarviosta, joka on myös kehysvalmistelun lähtökohtana ja toimialojen tulo- ja menokehyksien pohjana. Sivistystoimen osuus tästä tavoitteesta on 4 milj. euroa, joka on jo vähennetty vuoden 2017 menokehyksestä. Espoon tietotekniikan laskutusperusteita korjattiin siten, että kustannukset kohdistustuvat toimialoille todellisen aiheuttamisperiaatteen mukaan. Tekninen korjaus muutti toimialojen toimintamenokehyksiä, mutta kaupunkitasolla vaikutus on neutraali. Tämä tekninen muutos pienensi sivistystoimen kehystä noin 2,7 milj. euroa. Samalla kun toimintaan käytettävissä oleva budjetti pienenee, lasten määrä varhaiskasvatuksessa, oppilaiden määrä kouluissa sekä asiakkaiden määrä liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalveluissa kasvaa. Palvelut toteutetaan toimintaa tehostamalla, mutta annetussa kehyksessä pysyminen edellyttää myös toiminnan sopeuttamista, joka toteutetaan siten, että se mahdollisimman vähän vaikuttaa palvelun laatuun.

7 Sivu 7 / 7 Henkilöstö Uudet virkojen ja toimien esitykset perustuvat oppilas- ja lapsimäärien kasvuun opetuksen ja varhaiskasvatuksen tulosyksiköissä. Suomen- ja ruotsinkielisen perusopetuksen oppilasmäärät kasvavat lukuvuonna Oppilasmäärän kasvu edellyttää uusien opettajan virkojen perustamista. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikössä esitetään lakisääteisen henkilöstömitoituksen mukaisesti vakansseja toiminnan käynnistämiseen uusissa päiväkodeissa. Nimikemuutokset liittyvät toimintojen ja tehtävien uudelleen organisointeihin. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö Suomenkielisen opetuksen talousarvioesitys on euroa ja tulotavoite euroa. Talousarvioesitys sisältää kilpailukykysopimuksen mukaiset leikkaukset 3,3 milj. euroa ja sisäisten ICT-kustannusten leikkaukset 2,5 milj. euroa. Lisäksi talousarvioon sisältyy 5,7 milj. euron sopeutus, joka voidaan toteuttaa mm. seuraavilla vaihtoehtoisilla tavoilla: Esittelijän ehdottamassa vaihtoehdossa 1 perusopetus toteutetaan lautakunnan hyväksymällä uudella tuntijaolla, mistä säästyy Avustajapalveluja leikataan syksystä % ja kohdennetaan tarkemmin, josta säästyy euroa. Sähköisistä ylioppilaskirjoituksista säästetään euroa. Perusopetuksessa kieliluokkatunnit poistetaan ( euroa) ja erityisluokkien jakotunnit poistetaan ( euroa). Oppilaan tarvitsema tuki järjestetään entistä useammin omalla lähikoululla, josta säästyy euroa. Oman äidinkielen opetuksen ryhmäkokoja kasvatetaan ja ylläpito-opetus lopetetaan ( euroa). Koulukuljetuksista säästetään euroa. Perusopetuksen yleisopetuksen tuntiresurssista säästetään 5 % ( euroa) ja lukion tuntiresurssista 7 % ( euroa). Iltapäivätoiminnan asiakasmaksut korotetaan lakisääteiseen maksimiin ( euroa) ja 2. luokan oppilaita otetaan iltapäivätoimintaan vain täydentämään vajaita ryhmiä ( euroa). Kaikki edellä mainitut toimenpiteet toteutettaisiin syksystä 2017 alkaen. Perusopetuksen 5 % tuntiresurssileikkaus tarkoittaa suurempia ryhmäkokoja. Kielten opetus tapahtuisi yleisopetuksen luokissa jakotunteina ja katsomusaineiden opetus kaikki ikäluokat yhdistävissä ryhmissä. Uuden opetussuunnitelman ja tuntijaon mahdollistamien valinnaisaineiden tuntien järjestäminen vuosiluokille 4-6 heikkenee. Lukiokoulutuksen osalta 7 %:n säästö tarkoittaa keskimäärin 32 kurssin (vuosiviikkotunnin) vähennystä / lukio. Koko suomenkielisen lukiokoulutuksen tasolla vähennys on noin 350 kurssia. Tämä tarkoittaa laskennallisesti noin 18 opettajan vuotuista työpanosta, joka vähentää määräaikaisten ja uusien opettajien tarvetta. Koska pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien osalta ikäluokka jaetaan säästöistä huolimattakin maksimaalisiin ryhmiin, kurssien vähennys vaikuttaa

8 Sivu 8 / 8 erityisesti koulukohtaisten kurssien vähenemiseen. Näitä kursseja ovat mm. soveltavat ja koulukohtaiset syventävät kurssit, ulkomailla toteutettavat kurssit, kielet sekä uuden opetussuunnitelman mukaiset teemaopinnot ja taiteidenväliset kurssit. Iltapäivätoiminnan asiakasmaksujen korotuksesta on päätetty viimeksi Kaupunginhallituksessa Tällöin tehtiin ajalla osana IVA -selvitystä asiakaskysely iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten huoltajille. Selvityksen mukaan maksujen korottaminen vähentää osallistumista iltapäivätoimintaan sitä enemmän mitä enemmän maksuja korotetaan siitäkin huolimatta, että asiakasmaksuista on mahdollisuus tietyin edellytyksin saada vapautus- tai huojennus. Vain 2 % kyselyyn vastanneista oli valmiita maksamaan iltapäivätoiminnasta korkeimman mahdollisen asiakasmaksun. Palvelujen järjestämisen näkökulmasta maksujen korottaminen lisää palveluntarvetta koulujen muussa kerhotoiminnassa, asukaspuistoissa, kirjastoissa ja nuorisotoimessa. Maksujen kaksinkertaistaminen olisi yksittäisenä muutoksena ja lisäkustannuksena perheelle merkittävä. Vaikutusten arvioinnin perusteella maksujen kaksinkertaistaminen jättäisi suuren osan lapsista iltapäivätoiminnan ulkopuolelle maksuvapautus- ja maksuhuojennusmahdollisuuksista huolimatta. Vaihtoehto 2 eroaa vaihtoehdosta 1 siinä, että perusopetuksen iltapäivätoiminta lakkautetaan kokonaan ( euroa) ja perusopetuksen yleisopetuksen opetustuntiresurssia leikataan 2,5 % ( euroa) ja lukion tuntiresurssia 4,5 % ( euroa) syksystä 2017 alkaen. Lukiossa 4,5 %:n säästön vastaava vaikutus olisi: Keskimäärin 21 kurssia / lukio, 225 kurssia / suomenkielinen opetus, opettajien vuotuinen työajan vähennys 12 opettajaa. Perusopetuksen iltapäivätoiminnan lakkauttaminen johtaa palvelujen kysynnän kasvuun muissa koulupäivän ulkopuolisissa toiminnoissa, kuten koulujen kerhotoiminnassa, asukaspuistoissa, kirjastoissa ja nuorisotoimessa. Osa iltapäivätoimintaan osallistuneista lapsista osallistunee jatkossa yksityisen sektorin järjestämään iltapäivätoimintaan, osa lapsista viettää iltapäivät järjestetyn toiminnan ulkopuolella. Vaihtoehto 3 eroaa vaihtoehdosta 1 siinä, että iltapäivätoimintaan kohdistuvia säästöjä ei toteuteta ja vastaavasti perusopetuksen yleisopetuksen opetustuntiresurssia leikataan 7,7 % ( euroa) ja lukion opetustuntiresurssia 9,7 % ( euroa). Lukiossa 9,7 %:n säästön vastaava vaikutus olisi: Keskimäärin 44 kurssia / lukio, 480 kurssia / suomenkielinen opetus, opettajien vuotuinen työajan vähennys 24 opettajaa.

9 Sivu 9 / 9 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö Varhaiskasvatusikäinen (10 kk - 6v) suomen- ja vieraskielinen väestö kasvaa vuonna 2017 väestöennusteen mukaan 166 lapsella. Espoon suomen- ja vieraskielisestä varhaiskasvatusikäisistä lapsista noin 94 % on varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa tai lasten kotihoidon tuella. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen talousarvio vuodelle 2017 on noin 208,2 milj. euroa. Talousarvio edellyttää toiminnan tehostamista noin 2,9 milj. eurolla. Kerhotoiminnan laajentaminen ja käytön kasvu sekä lasten kasvun ja oppimisen tuen rakenteiden uudistaminen tehostavat toimintaa ja tuovat säästöä noin 0,6 milj. euroa. Talousarvioon sisältyy lisäksi esitys, että elokuusta 2017 alkaen lasten varhaiskasvatusoikeus muutetaan varhaiskasvatuslain mukaiseksi sekä kunnan järjestämässä että yksityisessä varhaiskasvatuksessa ja, että kolme vuotta täyttäneiden lasten kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa aletaan noudattaa päivähoitoasetuksen mukaista suhdelukua (1:8). Säästövaikutus vuodelle 2017 on noin 2,3 milj. euroa. Kokovuotinen säästövaikutus on 5,5 milj. euroa. Varhaiskasvatusoikeuden muuttamisen vaikutuksesta kaikilla lapsilla on edelleen mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen vähintään 20 tuntia viikossa, mikä vastaa esi- ja alkuopetuksen tuntimäärää. Muutos rajaa lasten vanhempien valintaoikeutta. Varhaiskasvatuksen järjestämisvaihtoehdot on uudistettava siten, että varhaiskasvatuksen tavoitteet toteutuvat kaikkien lasten osalta lasten varhaiskasvatusajasta riippumatta ja että vaihtoehdot soveltuvat perheiden erilaisiin tilanteisiin. Suhdeluvun muutoksen vaikutuksesta kolme vuotta täyttäneiden lasten määrä suhteessa kasvatushenkilöstöön kasvaa. Päiväkodeissa korostuu pedagogiikan johtamisen taito ja kasvatushenkilöstön osaaminen, jolloin henkilökunnan koulutustason ylläpito ja nostaminen on jatkossa entistäkin tärkeämpää. Osaan päiväkotitiloista ei voi sijoittaa lisää lapsia. Vaihtoehtona lain mukaisen varhaiskasvatusoikeuden sekä asetuksen mukaisen suhdeluvun käyttöön otolle on lasten kotihoidon tuen kuntalisän (Espoo-lisä) euromäärän pienentäminen, kohdentamisen muuttaminen tai luopuminen kuntalisän käytöstä kokonaan. Kotihoidon tuen kuntalisän (Espoo-lisä) muutos alkaen (vaihtoehtoisia toteutustapoja): Kustannussäästö Kokovuotinen v säästö a) Espoo-lisä 100 / alle 3 v perheen nuorin lapsi/ kk 2,1 M 2,5 M b) Espoo-lisä 200 / alle 2 v perheen nuorin lapsi/ kk 0,8 M 1,0 M

10 Sivu 10 / 10 c) Espoo-lisän maksamisesta luovutaan kokonaan 4,7 M 5,6 M Kaikissa vaihtoehdoissa muutos on laskettu toteuttavaksi Lisäksi on arvioitu, että noin 120 alle kolmevuotiasta lasta ja heidän sisaruksiaan siirtyy kotihoidon tuelta kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Espoo-lisän kaikki muutosvaihtoehdot vaikuttavat perheiden toimeentuloon ja heille tulee arvioitavaksi, miten lasten varhaiskasvatus ja hoito järjestetään muutoksen jälkeen. Osa vanhemmista aientaa työhön tai opiskelemaan menoa, ja varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä kasvaa. Osa jatkaa lasten hoitamista kotihoidon tuella, vaikka tulot pienenevät. Kotihoidon tuella olevien lasten vanhemmat voivat olla myös työssä, kun he eivät hae lapselleen kunnallista tai yksityistä varhaiskasvatuspaikkaa. Muutos vaikuttaa Espoon talouteen tässä esitettyjen säästöjen lisäksi verotulojen kasvuna ja mahdollisesti myös toimeentulotuen kysynnän muutoksena.

11 Sivu 11 / 11