a saus METSATEHDN PUUTAVARA UITTOON UUSIN MENETELMIN TAUSTAA Jari Terävä Teppo Oijala Juha Nieminen 8/1991

Transkriptio

1 METSATEHDN a saus 8/1991 PUUTAVARA UITTOON UUSIN MENETELMIN Juha Nieminen Teppo Oijala Jari Terävä Puutavaranippujen purkaminen autosta veteen kaataen lisää nykyisin kustannuksia noin,5 markkaa uittoonajettua kuutiometriä kohti. Tässä esitutkimuksessa selvitettiin puutavaran koneellisen veteenpanon vaihtoehtoisia menetelmiä sekä mahdollisuuksia luopua puutavara-auton uittoonajovarusteista. Kurottajatrukin kapasiteetti puutavaranippujen veteenpanossa oli 12 kuormaa tunnissa. Keskeisiä ongelmia kurottajatrukin käytössä ovat kulkualustan kantavuus sekä varakonejärjestely. Puutavarakouralla varustetun kaivukoneen kapasiteetti puutavarakuormien purkamisessa ilman nipun sitomista oli kehikkoon 12 kuormaa ja proomuun 7 kuormaa tunnissa. Jos nip pujen sitomislankojen "ylivienti" automatisoidaan, järjestelmän kapasiteetiksi arvioidaan 6 kuormaa tunnissa. Ongelmana kaivukoneen ja niputuskehikon käytössä on sidonnan järjestäminen siten, ettei se oleellisesti hidasta kaivukoneen työskentelyä. Kumpikin kokeilluist;;t menetelmistä mahdollistaa luopumisen puutavara-auton uittoonajovarusteista. Koneellisen veteenpanon kustannukset riippuvat siitä, kuinka hyvin alkukuljetus saadaan järjestetyksi. TAUSTAA Vaikka uitettu puumäärä koko maassa vuosina vähentyi 28 % ja suorite 21 %, uitto on säilyttänyt asemansa kaukokuljetusmuotona tärkeimmillä nippu-uittoalueilla. Nippu-uittomatkojen piteneminen on korvannut puumäärän vähenemistä siten, että kuljetussuorite on säilynyt lähes ennallaa n. Vuonna 1989 uitettiin nippuina 5.1 milj. m3 ja kuljetussuorite oli milj. m3km (kuva 1). Uitetusta puumäärästä oli tukkeja 3 % ja kuitupuuta 7 %. Syksyllä 199 Metsätehossa käynnistettiin tutkimusprojekti "Eri kuljetusmuotojen ja varastoinnin yhteensovittaminen". Sen tavoitteena on kehittää kaukokuljetusketjun eri vaiheiden saumakohtia siten, että puun kulku metsästä tehtaalle nopeutuu. Projektin ensimmäisessä vaiheessa tehtiin esitutkimus nippu-uittoon liittyvän alkukuljetuksen ja uiton saumakohdan kehittämismahdollisuuksista. Keskeisenä tavoitteena oli selvittää, voidaanko ajoneuvokohtaisista uittoonajovarusteista luopua. 1J.r P_U_U_MÄ_ Ä_ R-,ÄT Vuosi Vuosi Kuva 1. Nippu-uiton puumaarat ja kuljetussuoritteet vuosina vesistöalueittain 1

2 Kesällä 199 maat. ja metsät. yo. Juha Nieminen tutki kurottajatrukin käyttöä.puutavaran veteenpanossa. Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n toimeksiannosta. Tässä katsauksessa esitettävät kurottajatrukin käyttöä koskevat tulokset ovat peräisin siitä tutkimuksesta, ja sen tarkemmat tulokset julkaistaan Helsingin yliopiston metsäteknologian laitoksen opinnäytetyössä. PUUTAVARAN VETEENPANO KAATAEN Nykyisin kuljettaja sitoo puutavaraniput a joneuvossa pudotuspaikalla, minkä jälkeen niput kaadetaan veteen sivutolpat laukaisten. Sitomiseen käytetää n kertakäyttöistä teräslankaa tai monikäyttöistä teräsköyttä. Puutavarakuorman purkaminen kaataen edellyttää, että puutavara-autossa on laukaistavat pankot ja tavallista tukevampi alustarakenne. Lisäksi useissa ajoneuvoissa on kallistuskippi. Yhdessä nämä varusteet lisäävät ajoneuvoyhdistelmän hintaa 2 - mk ja pienentävät ajoneuvoyhdistelmän kantavuutta 3-6 kg. Syksyllä 199 noin puolessa maamme puutavara-autoista oli uittoonajovarusteet ' ~ '..' '' ' ' ~ Uittoonajomat ka, km Kuva 3. Uittoonajon lisakustannukset 2 PUUTAVARAN KONEELLISEN VETEENPANON VAIHTOEHTOJA Yleistä Jos nippu nostetaan taakkoina, voidaan käyt tää kevyempiä koneita kuten kaivukonetta, kevyttä etukuormaajaa tai autokohtaista nos turia. Silloin tarvitaan erillinen niputuskehikko, jossa taakoista muodostetaan uittokelpoinen nippu. Nippujen kaataminen 15 Lisäksi uittoonajo on kuljettajien mielestä raskasta ja tapatunnille a l tis ta työtä, minkä vuoksi uittoonajoon halukkaista ammattitaitoisista kuljettajista on paikoittain puutetta. Puutavaranippujen veteenpano kaataen on kuitenkin joustava menete l mä, eikä se vaadi alkukuljetusten tarkkaa ohjausta. Pudotuslaiturilla puutavaranippu voidaan purkaa koneellisesti nostamalla nippu kerrallaan autosta veteen tai useampana taakkana kehikkoon ja siitä sidonnan jälkeen veteen. Kun nostetaan kokonaisia nippuja, käytetään järeitä etukuormaajia tai kurottajatrukkeja. Sillo in nippu voidaan sitoa joko ajoneuvossa tai koneen kahmarissa. Kahmarissa nipun muotoa ja kireyttä voidaan parantaa.... r r : r -- --o-----: Nippujen sitomisesta ja kuorman purkamisesta kaataen maksetaan autoilij alle 3,1 mkjm3. Silloin, kun nippuun asetetaan sidepuut, korvaus on 3,6 mk/m3. Jos kustannukset jaetaan nippujen sidonnalle ja kaadolle niiden ajanmenekkien suhteessa, on sidonnan osuus kustannuksista 1,1 mkjm3 ja kuorman kaadon osuus 2, mkjm3. Laskelma koskee nelj ä llä teräslankasiteellä sidottua 5 m kuitupuun nippua tai tukkinippua. Uittoonajovarusteista, nippujen sitomisesta ja kuorman purkamisesta kaataen aiheutuvat lisäkustannukset keskimääräisellä 3 km:n kuljetusmatkalla ovat yhteensä noin,5 mk/m3. Puutavaranippujen veteenpanosta kaataen aiheutuvat kustannukset ovat noin 2 milj. mk vuodessa. Uittoonajovaruste ista johtuv a kan tavuuden pieneneminen lisää kustannuksia myös autokuljetuk sissa suoraan tehtaalle. Kuva Ajoneuvoyhdistelmän hinnan nousu ja kantavuuden pieneneminen korvataan maksamalla autoilijalle 5.5% suure~paa kuljetusmaksua. Keskimääräisellä uittoonajomatkalla, joka nippuuittoalueella on 3 km, korotus merkitsee kuutiometriä kohti noin 1,2 mk:n lisäkustannuksia (kuva 3). 35 Niputuskeh ikossa uittonippua voidaan suurentaa ja sen muotoa parantaa. Niputuskehikkoon vcidaan liittää nippujen sitomista helpotta via laitteita.

3 ... :::.:. :::..:-- Kuva 5. Kuva. Kurottajatrukki puutavaran veteenpanossa Kesällä 199 tutkittiin Keiteleellä kurottaj atrukin käyttöä puutavaran veteenpanossa. Aikatutkimusaineisto käsitti kaikkiaan 566 nippua, joista 37 purettiin kaataen ja 196 kurottajatrukilla. Puutavaraniput sidottiin ajoneuvossa ennen veteenpanoa. Pitkän kui tupuun nipun ja tukkinipun purkaminen kurottaj atrukilla autosta veteen kesti 1. 7 min, eli kuorman purkaminen vei aikaa 5.1 min. Lyhyen (3 m) kuitupuun nipun purkaminen vei aikaa 2. min. Ero johtui kahmarin leukojen rakenteesta; se soveltui huonosti lyhyiden nippujen käsittelyyn. Pitkän kuitupuun nippuja ja tukkinippuja kurottaja pystyi purkamaan lähes 12 kuormaa tunnissa ja lyhyen kuitupuun nippuja 6 kuormaa tunnissa. Jos tehollisen työajan osuus kahdeksan tunnin työvuorosta on 6 tuntia, kurottajatrukin tuotos pitkän kuitupuun ja tukkien käsittelyssä on 72 kuormaa työvuoron a ikana. Tavanomaista puutavaran veteenajoa e i rajoita kurottajatrukin tuotos vaan nippujen sitominen ja autokaluston kapasiteetti. Kurottajan tuotos vastaa 32 puutavara-auton tuotosta, kun kuljetusmatka on 3 km. Nippuj en käsittelyssä on käytettävä varsin järeitä koneita. Niiden hankintahinta uutena on yli 2 milj. mk. Koneen kallis hankintahinta korostaa vuotuisten käyttötuntien vaikutusta tuntikustannuksiin. Jos kone voidaan työllistää uittokauden ulkopuolella muissa tehtävissä, ovat uuden kurottajan tuntikustannukset 5-55 mk. Käytetyllä kurottajalla voidaan päästä selvästi pienempiin tuntikustannuksiin. Vaihtoehtoisia työkohteita kurottajalle löytyy lähinnä tehdasalueilla puunkäsittelyssä. Joillakin pudotuspaikoilla saattavat kulkualustan kantavuus ja käytettävissä oleva tila rajoittaa koneen tehokasta työskentelyä. Kun l ähtökohtana on autojen uittoonajovarusteista luopuminen, on puutavaran veteenpanon jatkuminen konerikon sattuessa turvattava varakonej ä rjestelyin. Nippujen purkaminen kaivokoneella kehikon kautta veteen Koska tämä menetelmä on vasta kehittymässä, sitä ei voitu tutkia aidossa ympäristössä. Uimaharjun tehtaan alueella järjestettiin kokeilu, jossa puutavaraa siirrettiin puutavara-autosta tyhjään perävaunuun. Kokeilussa perävaunu korvasi niputuskehikon. Sen lisäksi puutavaraa kuormattiin kaivukoneella ajoneuvosta proomuun. Pienen aineiston vuoksi kokeilun tulosta voidaan pitää lähinnä suuntaa antavana. Kokeilussa puutavaranipun siirtäminen kehikkoon kesti 1. 7 min, eli kuorman purkaminen vei 5.1 minuuttia. Silloin kaivukone voi käsitellä lähes 12 kuormaa tunnissa. Proomun kuormauksessa puutavara nostettiin hieman kauemmaksi, jolloin tuotos pieneni 7 kuormaan tunnissa. Kun kehikkoon siirtämiseen lisätään sitomisen ajanmenekki, työyksikön tuotos on noin 6 kuormaa tunnissa. Silloin oletetaan, että vähintään puutavaran niputuslankojen "ylivienti" on automatisoitu. Työyksikön tuotos vastaa 15 puutavara-auton tuotosta 3 km:n kuljetusmatkalla. Niputuskehikon hinnaksi arvioidaan 2 3 mk. Yhdessä kaivukoneen kanssa työyksikön hinnaksi muodostunee silloin milj. mk. Työyksikön tuntikustannukset on arvioitu 35-5 mk:ksi. Talvella niputuskehikkoa voidaan käyttää jäävarastoilla ja kaivukonetta maansiirtotöissä tai vaikkapa hakkuukoneena, jos se varustetaan monitoimiosalla. Niputuskehikon käyttö mahdollistaa nippuj en suurentamisen. Tavoitteena voidaan pitää ajoneuvossa olevan kolmen nipun yhdistämistä kahdeksi. Nippujen koon suureneminen nostaa työn tuottavuutta kaikissa kuljetusketjun seuraavissa vaiheissa. Myös nippujen muotoa voidaan parantaa muotoilemalla kehikko mahdollisimman pyöreäksi. Niputuskehikko voidaan rakentaa liikkuvaksi. Silloin kaivukone ja niputuskehikko muodostavat työyksikön, jota siirretään tarpeen mukaan pudotuspaikalta toiselle. 3

4 PUUTAVARA-AUTOJEN VIIPYMINEN PUDOTUSPAIKALLA Kun alkukuljetusmatka on 3 km, puutavaraauton ajokerta-aika uittoonajossa on noin 18 min, josta pudotuspaikalla kuluu noin 1 min (taulukko). Nippujen sitomiseen kuluu aikaa 12 min ja pudotuskettinkien laittoon 5 min, joten ajoneuvo viipyy sidontapaikalla 17 min. Nippujen veteenkaato valmisteluineen vie 12 min. Loppu ajasta kuluu ajoneuvon ajokuntoon laittoon, siirtymisiin ja työn keskeytyksiin. TAULUKKO 8 Tuntikustannukset 55 mk ~ Sidontapaikka Pudotuslaituri Muut työt Yhteensä +-~--~--~-+--+-~--~--r ~ Purettuja kuormia/tunti minjkuorma Kuva 6. Kuormien maaran ja koneen tuntikustannusten vaikutus veteenpanon yksikkokustannuksiin, kuorman koko 5 m Kun puutavara siirretään veteen kurottajalla kokonaisina nippuina, niput sidotaan ajoneuvossa. Silloin sitomiseen kuluu aikaa 12 min, kuorman purkamiseen noin 5 min ja siirtymisiin noin 2 min, joten ajoneuvo viipyy pudotuspaikalla noin 19 min. Siten ajokertaaika lyhenee noin 16 min:iin. Kun puutavarakuormat puretaan kaivukoneella, niput sidotaan niputuskehikossa. Jos nippujen sitominen kehikossa ei merkittävästi hidasta kuorman purkamista, puutavara-auto viipyy pudotuspaikalla noin 1 min. Silloin ajokerta-aika 3 km:n kuljetusmatkalla on 15 minuuttia. Koneellisessa puutavaran veteenpanossa puutavara-auton tuotos on 1-2 % suurempi kuin silloin, kun kuorma puretaan kaataen. Kahdessa vuorossa työskentelevä puutavara-auto kuljettaa siten työpäivän aikana yhden kuorman enemmän. TULOSTEN TARKASTELU JA PÄÄTELMÄT Tutkimus oli luonteeltaan esiselvitys. Sen tulokset olivat suuntaa antavia, mutta rohkaisevat jatkamaan tutkimusta. Kumpikin menetelmä mahdollistaa luopumisen puutavara-auton uittoonajovarusteista. Menetelmät toimivat teknisesti hyvin. Kummallakin on etuja ja haittoja, eikä vielä toistaiseksi ole mahdollista määrittää, kumpi on edullisempi. Käytännössä paikalliset olosuhteet ratkaisevat, kumpaa menetelmää kannattaa käyttää. Puutavaran koneellisenveteenpanen kustannukset riippuvat pitkä lti siitä, kuinka hyvin alkukuljetus on järjestetty. Jos sidonta sisältyy kuorman purkamiseen, nykyisen menetelmän lisäkustannukset,5 mkjm3 alittuvat, kun 2-3 kuormaa puretaan tunnissa. Jos autoilijalle maksetaan erikseen kuorman sitomisesta - esim. 1,1 mkjm3 - nykyisen menetelmän kustannukset alittuvat, kun kuormia puretaan 3- tunnissa (kuva 6). Käytännössä mahdollinen purkuvauhti on arviolta - 6 kuormaa tunnissa, jolloin veteenpanen yksikkökustannukset ovat 2-3 mk/m3. Jotta koneiden ja ajoneuvojen kapasiteetti voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin, on uittoonajoa keskitettävä. Keskittämisellä säästetään kustannuksia uittoonajossa, terminaalitoiminnoissa sekä hinauksessa. Kesällä 1991 tutkitaan koneellista veteenpanoa ja siihen liittyvää ajojen keskittämistä Pielisen alueella yhdessä Savo-Karjalan Uittoyhdistyksen ja alueen kuljetuksenantajien kanssa. Asiasanat: Kustannukset purettaessa kaataen Puutavara-auton viipyminen pudotuspaikalla Veteenpanomenetelmä Kaataen Kurottaja Kaivukone 12 Autokuljetus, nippu-uitto, puutavaran purku

5 Metsäteho Review 8/1991 NEW METHOD OF DUMPING TIMBER FOR FLOATING The common way of dumping timber bund1es from a truck into water for f1oating is by ti1ting the vehic1e. This increases the costs by about.5 mk per so1id cubic metre of timber transported to the f1oating routes. This pre1iminary study was carried out to determine a1ternative methods of mechanizing the process of dumping timber bund1es into the water, no 1onger carrying the specia1 dumping equipment on the truck, which resu1ts in extra costs and decreases the net 1oad of the vehic1e. The capacity of a 1og stacker is 12 1oads per hour dumped into the water. Primary prob1ems with the use of a 1og stacker are the bearing capacity of the ground the stacker trave1s on, as we11 as arrangements with spare machines. The un1oading capacity of an excavator equipped with a timber grapp1e, without binding of bund1es, was 12 1oads per hour into a bund1- ing frame and 7 1oads per hour into a barge. If the manua1 throwing of binding wires over the bund1es is automated, the estimated capacity of the system wou1d be 6 1oads per hour. The prob1em, when an excavator and a bund1ing frame is used, is arranging the binding in such a way as not to s1ow down the work of the excavator. Both of the methods studied wou1d make it possib1e to give up carrying dumping equipment on the truck. The costs of mechanizing the process of dumping the bund1es into the water are dependent on how we11 the primary transportation is arranged. Key words : Truck hau1ing, rafting, un1oading 5

6 METSÄTEHO SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSLIITIO RY:N PUUNHANKINNAN JA -TUOTIAMISEN TUTKIMUS- JA KEHITYSYKSIKKÖ PL 19 (Fabianinkatu 9 B) 131 HELSINKI Puhelin (9) ISSN HELSINKI 1991 PAINOVALMISTE