e Tutkimuksessa selvitettiin kurottajatrukkiin asennetun
|
|
- Kalle Hakala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsäteollisuuden tutkimus- ja kehitysyksikkö /992 METS)lTEHO PL 94 (Unioninkatu 7) 3 HELSINKI KUROTTAJATRUKKN ASENNETUN VAA'AN TARKKUUS PUUTAVARAN PUNNITUKSESSA e Tutkimuksessa selvitettiin kurottajatrukkiin asennetun vaa'an mittaustarkkuutta puutavaran punnituksessa. Tutkimuksen kolmesta vaa'asta kaksi toimi hyvin; seuranta-aineistossa ajoneuvoyksiköittäin punnituksessa niiden mittauserot vertailuvaakana käytetyn ajoneuvovaa'an tuloksiin olivat keskimäärin.9 %ja. %. Vastaavat mittauseron hajonnat olivat.6 %ja.6 %. Kolmannen vaa'an suurimmat mittauserot olivat 36 %. Syy suuriin mittauseroihin ei selvinnyt tutkimuksen aikana. Nipuittain punnituksessa keskimääräinen mittausero upotusmittauslaitoksen vaa'an tuloksiin oli autolla kuljetettua puuta punnittaessa.2 %ja junalla kuljetettua 2. 6 %. Ero kuljetusmuotojen välillä johtui siitä, että junalla kuljetetut niput ovat leveämpiä kuin autolla kuljetetut. Kurottajatrukkiin asennettu vaaka on edullinen vaihtoehto puutavaran punnitukseen,jos vaaka ja kurottaja toimivat moitteettomasti ja kuljettaja punnitsee huolellisesti. Lisäksi punnitustuloksen oikeellisuutta on seurattava säännöllisesti esim. vertailupunnuksen avulla. JOHDANTO Paino-otantamittaus on yleinen mittausmenetelmä kuitupuun vastaanotossa tehtaalla; puutavara punnitaan ja sen massa muunnetaan tilavuudeksi puutavaran tuoretiheyden perusteella. Tuoretiheyden määrittämiseksi otantaniput punnitaan ja niiden tilavuus mitataan upottamalla tai yksin kappalein nappuloimalla. Siirtyminen puutavaran autokuljetuksessa painoperusteisiin maksuihin on osaltaan lisännyt tarvetta puutavaran punnitukseen. Jari Marjomaa Jari Terävä
2 Puutavara punnitaan tavallisesti ajoneuvovaa'alla joko ajoneuvoyhdistelmä kerrallaan tai vetoauto ja perävaunu erikseen. Vaikka ajoneuvovaaka punnitsee puutavaran riittävän tarkasti, on sen käytössä havaittu eräitä ongelmia. - Ajoneuvoyksikkö (esim. perävaunu) on pienin yksikkö, joka voidaan punnita ajoneuvovaa'alla ilman erityistoimia. Jos pienten erien luovutusmittaus siirretään tehtaalle, olisi riittävän mittaustarkkuuden saavuttamiseksi puutavara punnittava nipuittain. - Junasta ja aluksista purettavan puutavaran punnitus ajoneuvovaa'alla vaatii erillisen kuljetuksen punnituspaikalle tai erillisen vaa'an. - Ajoneuvovaaka on suhteellisen kallis (noin 5 mk) hankittavaksi pienille tuotantolaitoksille ja varastopaikoille. - Kun käytetään ajoneuvovaakaa, punnitus on erillinen työnvaihe, joka tavallisesti vaatii myös oman miehityksensä. -_ Kun ajoneuvovaaka rikkoutuu, käytettävissä ei yleensä ole vaihtoehtoista punnitusmenetelmää. Ratkaisuksi näihin ongelmiin on esitetty, että ajoneuvovaakaa täydentämään tai sen asemesta käytettäisiin kurottajatrukkeihin ja pyöräkuormaajiin asennettavia vaakoja. Ajoneuvokuorman tunn istetiedot Nipun tilavuusarvio kehystilavuus X klinto tilavuus -% Ni pun punnitus ~ kglm3 Painoluokka Ota nt anippu? Satunnaisolan ta painoluokittain Nipun tilavuus Paino ruoretdieys kerro in l Otantanipun mitaus Painoltto kan tuoretiheyskerroin Kuva. Paino-ositemiHaus MITTAUSTARKKUUSVAATIMUS NIPUITTAIN PUNNITUKSEN HVÖDVNTÄMINEN PAINO-OTANTAMITTAUKSESSA Nipuittain punnitus parantaa tilavuuden mittauksen tarkkuutta, kun käytetään paino-ositemittausmenetelmää. - Sen perusteita on selvitetty Metsätehon katsauksessa 8/99. - Kun kuorma punnitaan nipuittain, voidaan kukin nippu sijoittaa omaan painoluokkaansa. Kussakin painoluokassa on oma otantamittausten perusteella määritetty tuoretiheyskertoimensa. Silloin myös tarve otantanippujen mittaamiseen pienenee. Paino-ositemittauksessa jokaisen nipun tilavuus arvioidaan mittaamalla nipun kehystilavuus ja arvioimalla nipun tiiviys eli kiintotilavuus-% (kuva ). Sen jälkeen kuorma ajetaan punnittavaksi ja purettavaksi. Kun nippu on punnittu, lasketaan sen tuoretiheys nipun painon ja tilavuusarvion perusteella. Tuoretiheyden mukaan määräytyy nipun painoluokka. Senjälkeen arvotaan, joutuuko nippu otantaan. Jos nippu joutuu otantaan, se ohjataan mittaukseen. Muussa tapauksessa nippu puretaan tavalliseen tapaan varastokentälle tai kuorimon kuljettimelle. Nipun tilavuus on sen painon ja sille osoitetun painoluokan tuoretiheyskertoimen suhde. 2 Maa- ja metsätalousministeriön virallisesti vahvistamille mittausmenetelmille on yleisesti asetettu ±4 %:n tarkkuusvaatimus. Myös pienten erien mittauksen tehtaalla tulisi täyttää tämä vaatimus. Koska paino-otantamittaus tehtaalla on monivaiheinen ja kukin vaihe sisältää omat virhemahdollisuutensa tulisi punnitusvirheen olla enintään ±2 %, jotta ta~ voitteaseen ylletään. Jos paino-otantamittausta käytetään vain suurten erien punnitsemiseen, sallitaan kunkin nipun punnituksessa suurempikin satunnainen virhe; eri nippuja koskevat punnitusvirheet kompensoivat toisensa, jolloin kokonaisvirhe jää pieneksi. TUTKIMUKSEN TAVOITE JA TOTEUTUS Metsätehon jäsenyritysten aloitteesta käynnistettiin projekti, jonka tavoitteena oli selvittää kurottajatr~kiin asennetun vaa'an mittaustarkkuus ja toimmta'v/armuus puutavaraa punnittaessa sekä selvittää nykyisin markkinoilla olevat vaakamerkit ja niiden ominaisuudet. Samalla kerättiin käyttäjäkokemuksia vaa'oista.
3 Tutkimus aloitettiin kesällä 99 selvityksellä, jossa tutkittiin Fodiva WK-2 -vaa'an toimintaa Märäjälahden pudotuslaiturilla Lieksassa. Vaaka oli asennettu Valmet KTD 254 -kurottajatrukkiin. Vertailuvaakana käytettiin Lieksan Lämpö Oy:n ajoneuvovaakaa. Punnitukset tehtiin Bjoneuvoyksiköittäin, ja punnitushavaintoja saatiin kaikkiaan 47. Syksyllä 99 maat. ja metsät. yo. Asko Poikela selvitti markkinoilla olevat kurottajatrukkiin ja pyöräkuormaajaan soveltuvat vaa'atja niiden ominaisuudet. Samalla haastateltiin vaakojen toimittajia ja käyttäjiä. Haastatteluja tehtiin kaikkiaan 7. Keväällä 992 tehtiin kahdesta vaa'asta laajempi seurantatutkimus. Metsä-Botnian Kaskisten tehtaalla seurattiin Fodiva WK-2 -vaakaaja Veitsiluodon Kemin sellutehtaalla Tamtron-vaakaa. Kaskisissa vaaka oli asennettu Valmet KTD 254- ja Kemissä Valmet KTD 354 -kurottajatrukkiin. Kummassakin tapauksessa vertailuvaakana oli tehtaan ajoneuvovaaka. Satunnaisesti valituista kuormista punnittiin vetoauton ja perävaunun painot erikseen. Havaintoja kertyi seuraavasti. Seurantajakso Punnituksia Kaskinen Kemi Kemissä punnittiin lisäksi nipuittain sekä autolla että junalla tehtaalle kuljetettua puutavaraa. Vertailuvaakana oli upotusmittauslaitoksen nosturiin asennettu vaaka. Punnituksia tehtiin yhteensä 62. Kemissä ja Kaskisissa tehtiin lisäksi erilliskokeet, joiden tavoitteena oli selvittää, miten nippujen koko, kulkualustan kaltevuus ja epätasainen kuormitus vaikuttavat punnitustulokseen. Samalla tutkittiin vaa'an mittaustarkkuutta ja toimintavarmuutta nipuittain punnituksessa toistojen avulla. Erilliskokeiden aikana tehtiin Kemissä 29 ja Kaskisissa 44 punnitusta. VAAKOJEN MITTAUSJÄRJESTELMÄT JA OMINAISUUDET Pyöräkuormaajien vaa'oissa on sovellettu kahta erilaista mittausperiaatetta, joista yleisempi on nostohydrauliikan painetta tunnustelevajärjestelmä. Siinä pyöräkuormaajan nostosylintereihin tai muualle hydraulijärjestelmään on asennettu yksi tai kaksi paineanturia. Mitä suurempaa taakkaa nostetaan, sitä suurempi on paine järjestelmässä. Lisäksi nostovarsien nivelissä on rajakatkaisimet,jotka varmistavat, että punnitus tehdään aina samassa noston vaiheessa. Yleensä taakan nosto on keskeytettävä punnituksen ajaksi. Toisessa mittausjärjestelmässä taakan massa tunnistetaan nostosylintereiden ylätapin taipuman perusteella. Tällainen venymäliuska-antureila varustettu tappi voidaan asentaa myös kahmarin kiinnityspisteisiin. Tietokone muuttaa tapin taipuman taakan massaksi. Taakan nosto on keskeytettävä punnituksen ajaksi. Järjestelmän etuna edelliseen verrattuna on se, että se ei ole arka esim. hydraulijärjestelmän ohivuodoille. MARKKINOILLA OLEVAT VAAKAMERKIT Fodiva WK (2, 3, 4) Fodivan vaakalaitteet tunnustelevat nostosylintereiden hydraulijärjestelmän painetta. Taakan massa rekisteröityy mittalaitteen muistiin, kun paineen mittausarvot vaihtelevat riittävän vähän. Laite tuostaa tarvittaessa punnituskortin ja tallentaa tiedot magneettikortille, jolta ne voidaan purkaa mikrotietokoneelle. Vaa'assa on mahdollisuus tiedonsiirtoon. Fodiva-vaakojen peruskokoonpano maksaa 4 45 mk, ja niitä on myyty Suomessa yli 2. Vaakoja käytetään yleensä soran ja maa-ainesten punnitukseen. Vaa'at valmistetaan Saksassa, ja Suomessa niitä markkinoi Fodio Oy. Kruger LMS Kruger-vaaka rekisteröi massan saman periaatteen mukaan kuin Fodiva-vaaka. Punnitustiedot tallennetaan muistiin, jonka sisältöä voidaan selata näytössä. Kokonaiskuorma voidaan tu]ostaa myös kirjoittimella. Kriiger-vaakoja markkinoi Suomessa Konekesko Oy. Tamtron Myös Tamtron-vaaka tunnustelee hydraulijärjestelmän painetta. Punnitustiedot tallennetaan muistiin, ja tarvittaessa laite tulostaa punnituskortin. Vaa'assa on myös tiedonsiirtomahdollisuus. Valmistaja ilmoittaa etukuormaajaan asennetuo vaa'an tarkkuudeksi ±2 %. Näitä vaakoja valmistaa ja markkinoi Tamtron Oy. Peruskokoonpanon hinta on 2-4 mk. Vaakoja on myyty yli 25, ja niitä käytetään pääasiassa soran ja maa-ainesten punnitukseen. Scanload 2 Scanload 2 -vaaka poikkeaa edellisistä siten, että siinä nostosylintereiden ylätappeihin on upotettu venymäliuska-anturit. Taakkaa nostettaessa tappien taipuma muutetaan taakan massaksi. Ruotsa- 3
4 lainen Statens Provningsanstalt on suppeassa tutkimuksessaan todennut, että vaa'an tarkkuus on ± %. Scanloadin vaa'at valmistetaan Ruotsissa, ja Suomessa niitä markkinoi Dataload Oy. Peruskokoonpano maksaa noin 7 mk. Suomeen vaakoja on myyty parikymmentä SEURANTATUTKIMUKSEN TULOKSET 2 Punnitukset ajoneuvoyksiköittäin Lieksassa Märäjälahden pudotuslaiturilla saatu Fodiva WK-2 -vaa'an mittaustulos (kuva 2) oli koko aineistossa keskimäärin.9% suurempi kuin vertailumittauksen tulos. Mittauseron keskihajonta oli pieni,.6 %,ja suurin punnitusero oli 2. %. Punnitukset tehtiin työntutkijan valvonnassa tasaisella asfalttiken tällä. Metsä-Saimaan sahalla seurattiin saman vaa'an toimintaa kevättalvella 992. Vertailuvaakana oli Kaukaan tehtaan ajoneuvovaaka. Suppeassa satunnaisotannalla valitussa aineistossa mittausero oli keskimäärin.5 %ja enimmillään.3 %. Mittauseron hajonta oli.5 %. Aineisto oli pieni, mutta tukee vaa'an toiminnasta kesällä saatua tulosta. Kaskisissa Metsä-Botnian sellutehtaalla Fodiva WK2 -vaa'an mittaustulos (kuva 3) oli keskimäärin.4 % pienempi kuin vertailumittauksen tulos. Mittauseron hajonta oli 6. %, ja mittausero vaihteli :stä +36. %:iin. Vaikka seurantajakson aikana tarkistettiin sekä vaa'an että kurottajatrukin hydraulijärjestelmän toiminta, punnitustulos ei parantunut. Kemissä Veitsiluodon sellutehtaalla Tamtron-vaa'an mittaustulos oli koko aineistossa keskimäärin. % suurempi kuin vertailumittauksen tulos. Mittauseron hajonta oli.6 %,ja mittausero vaihteli -3.2:sta ja 8. %:iin. Punnitukset nipuittain Kemissä punnittiin Tamtron-vaa'ala autolla ja junalla tehtaalle kuljetettuja nippuja. Vertailuvaakana käytettiin upotusmittauslaitoksen nosturiin asennettua vaakaa. Kurottajatrukin vaa'an mittaustulos (kuva 4) oli keskimäärin.2% suurempi kuin vertailumittauksen tulos, kun punnittiin autolla tehtaalle tuotuja nippuja,ja keskimäärin 2.6% suurempi, kun punnittiin junalla tehtaalle tuotuja. Vastaavat mittauseron hajonnat olivat 2.8% ja 2.4 %. Systemaattinen ero autosta ja junasta purettujen nippujen punnitustuloksessajohtui nippujen erilaisesta leveydestä (junaniput leveämpiä kuin autoniput); se vaikuttaa nipun painopisteen sijaintiin. Nipun paino puolestaan ei vaikuttanut suhteelliseen mittauseroon Vetoauto - Perävaunu Yhdistelmä Kuva 2. Suhteellinen mittausero, Fodiva WK-2 Lieksassa ERILLISKOKEEN TULOKSET Punnitustarkkuus Kaskisissa (Fodiva) ja Kemissä (Tamtron) tehtiin erilliskokeet, joiden tavoitteena oli määrittää, miten kulkualustan kaltevuus ja epätasainen kuormitus vaikuttavat punnitustulokseen. Kaskisten aineisto jouduttiin hylkäämään, koska vaaka ei punnitustoistoissa toiminut riittävän luotettavasti (vrt. seurannan tulokseen). Kemissä sen sijaan erilliskoe onnistui. Toistojen (väh. 6) aikana vaa'an näyttämä muuttui enintään yhden jakovälin ( kg) verran. Kulkualustan kaltevuus vaikutti tavanomaisissa oloissa vähän. Enimmilläänkin (koneen pituussuuntainen kaltevuus %) ero tasaisella maalla tehtyyn punnitukseen oli ±2 %. Odotusten mukaisesti kurottajatrukin vaaka näyttää vastamäessä todellista pienempää ja myötämäessä suurempaa massaa. Myös koneen sivusuuntainen kallistus ja nostovarsien epätasainen kuormitus vaikuttivat punnitustulokseen vähän. Punnituksen ajanmenekki Vaa'an näyttölaitteessa olevat merkkivalot ilmaisevat koneen kuljettajalle taakan olevan punnituskorkeudella. Silloin kuljettaja pysäyttää taakan noston ja odottaa punnituksen päättymistä; senkin merkkivalot ilmaisevat. Punnituksen päätyttyä kuljettaja jatkaa taakan nostoa. Punnituskorkeus määritetään vaa'an asennuksen yhteydessä.
5 ,,,,,,,,! -3 HUOM! Mittakaava -4-4 Perävaunu Vetoauto Yhdistelmä Vetoauto Yhdistelmä - Perävaunu Kuva 3. Suhteellinen mihausero, Fodiva WK-2 Kaskisissa Kuva 4. Suhteellinen mittausero, Tamtron Kemissä Erilliskokeiden yhteydessä työntutkija mittasi punnituksen ajanmenekin punnituksen alkamismerkkivalon syttymisestä siihen saakka, kunnes taakan nostoa taas jatkettiin. Havaintoja kertyi Fodivavaa'asta 49 ja Tamtron-vaa'asta 28. Punnitus Fodivalla kesti keskimäärin 4 sekuntia ja Tamtronilla sekuntia nippua kohti. Pitkää kuitupuuta purettaessa punnituksen lisäajanmenekki on siten noin puoli minuuttia autokuormaa kohti. Yleensä pienet hydraulijärjestelmän vuodot eivät estä kuormaamista, mutta saattavat vaikuttaa vaaan mittaustarkkuuteen merkittävästi. Vaakojen elektroniikassa ei ole ilmennyt mainittavia ongelmia. Ajoittaiset taaraus ja tarkistusmittaus voidaan lamittaa työhön siten, etteivät ne hidasta muita työnvaiheita. KÄYTTÄJIEN KOKEMUKSIA PYÖRÄKUORMAAJAN VAA 'OISTA Suomessa on myyty yhteensä noin 5 pyöräkuormaajan vaakaa. Näitä vaakoja käytetään pääasiassa soran ja maa-ainesten punnitukseen. Haastateltujen käyttiijien kokemukset vaa'oista olivat enimmäkseen myönteisiä: yleensä vaa'at ovat toimineet vuosikausia häiriöittä. Toisaalta vaakoja on seurattu suurpiirteisesti, joten pienet häiriöt ja mittausvirheet ovat saattaneet jäädä huomaamatta. Myös tyytymättömiä vaakojen käyttäjiä löytyi. Yleensä ongelmat ovat ilmaantuneet heti vaa'an asennuksen jälkeen, ja niiden aiheuttaja on jäänyt usein epäselväksi. Jotta punnitustulos olisi oikea, on koneen hydraulijärjestelmän toimittava moitteettomasti. Pyöräkuormaajan vaakojen tarkkuutta ovat selvittäneet Suomessa myös Teknillinen tarkastuskeskus ja Tielaitos sekä Ruotsissa Statens Provningsanstalt o o n Nipun paino, kg o Autolla Junalla Kuva 5. Suhteellinen mittausero, kun autolla ja junalla kuljetettu puutavara punnitaan nipuittain, Tamtron 5
6 PÄÄTELMÄT Tutkimus vastasi hyvin käyttäjien kokemuksia. Kolmesta vaa'asta kaksi toimi moitteettomasti, ja niillä punnittaessa myös mittauserän keskihajonta oli pienempi kuin tarkkuusvaatimus ±2 %. Yhtä vaa'oista ei koko seurannan aikana saatu toimimaan kunnollisesti. Syy jopa 35 %:n virheisiin ei tutkimuksen aikana selvinnyt. Kun vaaka on asennettu oikein, koneen hydraulijärjestelmä on kunnossa ja koneen kuljettaja punnitsee huolellisesti, kurottajatrukin vaa'alla on mahdollista punnita puutavaraa riittävän tarkasti. Punnitustuloksen oikeellisuutta on kuitenkin seurattava järjestelmällisesti vertailuvaa'an tai -punnusten avulla. Kurottajatrukin vaa'an liittäminen puutavaran vastaanottojärjestelmään edellyttää yleensä reaaliaikaisen tiedonsiirtoyhteyden järjestämistä trukin ja vastaanottojärjestelmän välille, esim. radiotaitse toimivaa datasiirtoa. Radiolaitteet saattavat eräissä tapauksissa häiritä vaa'an toimintaa, jotenjärjestelmää hankittaessa on vaa'an alttius häiriöille testattava. Kurottajatrukin vaaka on kustannuksiltaan erittäin kilpailukykyinen puutavaran punnitukseen. Ennen vaa'an käyttöönottoa tulee kuitenkin vaa'an toimivuus kurottajatrukissa testata ja varmistaa se, että vaa'an käyttäjä on punnitessaan riittävän huolellinen. Toimivuus voidaan varmistaa esim. siten, että vaa'an punnitustulosta kontrolloidaan kerran työvuoron aikana. Asiasanat: puutavaran mittaus kurottajatrukin vaa'at Metsäteho Review /992 THE ACCURACY OF TIMBER SCALES MOUNTED ON A LOG STACKER The aim of the study was to determine the accuracy oftimber weigh scales mounted on a log stacker. Two of the three scales studied worked well; when the timber was weighed for comparison by vehicle using stationary scales during the follow-up study, the measurement differences were an average of.9 % and. %. The corresponding deviation in the measurement differences was.6 % and.6 %. The greatest measurement differences for the third scales were 36 %. The reason for the great differences was not discovered during the study. When the weighing was done by bunches, the average measurement difference to the results obtained with a scale installed on an overhead crane was.2 % for timber transported by truck, and 2.6% for timber METSATEHO ISSN X transported by railroad. The difference between the two transportation methods was due to the fact that the bunches transported by rail were wider than those hauled on a truck. Scales installed on a log stacker is an economical alternative for weighing oftimber, ifthe scales and the log stacker work perfectly and the operator is conscientious in his work. The accuracy of the weighing result should also he followed-up regularly eg. by comparison weighing. Key words: timber scaling log stacker mounted weigh scale PL 94 (Unioninkatu 7) 3 HELSINKI Puhelin (9) Faksi (9) HELSINKI 992 PAINOVALMISTE
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS KUORMAINVAA AN KÄYTÖSTÄ PUUTAVARAN MITTAUKSESSA JA ERIEN ERILLÄÄN PIDOSSA
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 18/08 Päivämäärä 2.12.2008 Dnro 2593/01/2008 Voimassaoloaika 1.1.2009 toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön määräys nro 47/99, Kuormainvaakamittaus
LisätiedotPyöreän puun mittaus. 5.11.2014 x
Tehdasmittaus Laatija PUn, MPv Pvm 5.11.2014 x uusi ohje korvaa ohjeen 30.11.2013 Voimassa 1(7) 1.12.2014 alkaen MITTAUKSEN KUVAUS 1 PYÖREÄN PUUN MITTAUS Tehdasmittauksen lla mitataan Metsä Boardin BCTMP
LisätiedotKRUPS-KOTITALOUSVAA'AT mallit 07 ja Pena. Krups-kotitalousvaaka, malli 07
V A K 0 LA 10/ Helsinki Rukkila %t Helsinki 43 48 /2 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1961 Koetusselostus 404 Kuva 1. Malli 07
LisätiedotFinnish Research Institute of Agricultural Engineering
va K 0 LA &eli Helsinki Rukkila.22 Helsinki 4 48 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKON El DE N TUTKI MUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1961 Koetusselostus 405 Kuva 1. Malli Juwel
LisätiedotKuormainvaakojen punnitustarkkuus
Kuormainvaakojen punnitustarkkuus Case tutkimus: Kuormainvaakamittaus puutavara-autoissa ja kuormatraktoreissa Aaron Petty ja Timo Melkas Kuormainvaakatutkimuksen tavoite ja toteutus I Tutkimuksen tavoitteena
Lisätiedota saus KUORMAN PAINON MÄÄRITTÄMINEN PUUTAVARAN AUTOKULJETUKSESSA Timo Heikka 11/1990 Tekniset vaihtoehdot
METSÄTIHON a saus 11/90 KUORMAN PAINON MÄÄRITTÄMINEN PUUTAVARAN AUTOKULJETUKSESSA Timo Heikka Tutkimus selvitteli puutavaraauton nosturiin asennettavien kuormainvaakojen tarkkuutta sekä niiden käytön vaikutusta
LisätiedotKATSAUS E R I 1 L I N E N KAHMAINNOSTURI PUUTAVARAN KUORMAUKSESSA TULOKSET
0 METSÄTEHON KATSAUS E R I 1 L I N E N PUUTAVARAN KAHMAINNOSTURI KUORMAUKSESSA Erilaisien hankintamenetelmien tutkimisen yhteydessä kerättiin aineistoa myös autoonkuormauksesta. Tällöin pyrittiin selvittämään
LisätiedotPinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus
Pinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus Pinomittaus ajoneuvossa, projekti nro 241 1 Projektiryhmä Pinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus Tuomo Vuorenpää, proj.pääll. (kesäkuuhun
LisätiedotPienten kuitupuuerien mittaus puutavara-auton
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Jani Heikkilä, Jari Lindblad, Samuli Hujo ja Erkki Verkasalo Jani Heikkilä Jari Lindblad Samuli Hujo Erkki Verkasalo Pienten kuitupuuerien mittaus
LisätiedotTÄRKEITÄ HUOMIOITA Kiitos, että valitsit Casa Bugatin UMA keittövaa'an. Kuten kaikkia elektronisia laitteita, myös tätä vaakaa tulee käyttää huolellisesti ja ohjeiden mukaan vammojen ja laitteen vaurioitumisen
Lisätiedot... ,q----------+------------\ ----- OTANTANIPPUJEN MITTAUKSEEN TARKOITETUN AVM2000-MITTALAITTEEN TARKKUUS 4/1991. Jari Marjomaa
/99 OTANTANIPPUJEN MITTAUKSEEN TARKOITETUN AVM2000-MITTALAITTEEN TARKKUUS Jari Marjomaa Otantanippujen mittaukseen tehtaalla tarkoitetun AVH2000-mittalaitteen tilavuudenmittaustarkkuutta tutkittiin TBpella
LisätiedotTRIMBLE LOADRITE VAAKARATKAISUT PYÖRÄKUORMAAJIIN
TRIMBLE LOADRITE VAAKARATKAISUT PYÖRÄKUORMAAJIIN Maailman johtavat punnitusratkaisut Globaali huolto ja tuki Valtuutettu, globaali jakeluverkostomme takaa parhaan mahdollisen tuotetiedon ja -tuen. Jokaisen
LisätiedotPetteri Ojarinta 2.10.2010
Petteri Ojarinta 2.10.2010 Vuoden 2008 helmikuussa alan toimijat tekivät sopimuksen energiapuun mittauksen yleisistä pelisäännöistä Energiapuun mittaustoimikunnan luominen Energiapuuksi luokiteltiin harvennusenergiapuu,latvusmassa
LisätiedotMETSJITEHO. e -0. 6 _ +3. 7 %. 5/1993 PL 194 (Unioninkatu 17) 00131 HELSINKI KOIVUN HAKKUUKONEMITTAUS. Jussi Lemmetty.
Metsäteollisuuden tutkimus- jo kehitysyksikkö METSJITEHO 5/993 PL 94 (Unioninkatu 7) 3 HELSINKI KOIVUN HKKUUKONEMITTUS Jussi Lemmetty Markku Mäkelä Tutkimus oli kaksiosainen: Koivun tilavuuden mittaustarkkuus
LisätiedotVESITIEKULJETUKSEN KEHITTÄMINEN
VESITIEKULJETUKSEN KEHITTÄMINEN Projektiryhmä Jouni Väkevä, Samuli Hujo, Markku Mäkelä, Janne Peltola ja Kaarlo Rieppo Rahoittajat Järvi-Suomen uittoyhdistys, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora
LisätiedotVALITUS JA OIKAISUPYYNTÖ Sivu 1 (7) TiKa: pj. Juho Lod, HeTarmo: pj. Ilpo Seppälä, sekä henkilönä Åke Koponen
VALITUS JA OIKAISUPYYNTÖ Sivu 1 (7) Helsinki 4.1.2016 TiKa: pj. Juho Lod, HeTarmo: pj. Ilpo Seppälä, sekä henkilönä Åke Koponen Helsingin Työväenyhdistyksen voimistelu- ja urheiluseura Tarmo ry:n, Tikkurilan
LisätiedotKÄYTTÖOHJEET Serie RV
KÄYTTÖOHJEET Serie RV Laskentavaakajärjeste1mä 3.2 Virhe laskentapunnituksessa Laskentapunnituksen virhe johtuu pääasiassa kolmesta tekijästä:. detaljien painojen poikkeamista vaaka näyttää väärin inhimillisestä
LisätiedotMittaustekniikka (3 op)
530143 (3 op) Yleistä Luennoitsija: Ilkka Lassila Ilkka.lassila@helsinki.fi, huone C319 Assistentti: Ville Kananen Ville.kananen@helsinki.fi Luennot: ti 9-10, pe 12-14 sali E207 30.10.-14.12.2006 (21 tuntia)
LisätiedotILMAILUTIEDOTUS. PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499
ILMAILUTIEDOTUS AIR T6-2 20.9.1974 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi OHJEITA PURJELENTOKONEEN PUNNITUKSEEN SEKÄ PUNNI- TUSPÖYTÄKIRJAN
LisätiedotTALVELLA. Metsäteho keräsi helmikuussa 1976 tilastoa jäsenyritystensä ja metsähallituksen
IDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 Puhelin 90-11 SELOSTE 6/196 PUSKURIVARASTOT TALVELLA 1 9 6 Raimo Savolainen Metsäteho keräsi helmikuussa 196 tilastoa jäsenyritystensä ja metsähallituksen käyttämistä
LisätiedotOHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3
OHJE 2(5) Sisällys 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 2 LAATUVAATIMUKSET KITKAMITTAREILLE... 3 2.1 Käyttöturvallisuus... 3 2.2 Kalibroitavuus... 3 2.3 Mittaustarkkuus... 4 2.3.1 Mittarien samankaltaisuuteen
LisätiedotPuutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta
Puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta Puutavaranmittauksen neuvottelukunnan suosituksen 12.10.2017 taustamateriaali Suositusta muutettu
LisätiedotEnergiapuun mittaus. Pertti Hourunranta Työtehoseura ry 4.10.2014 Espoo
Energiapuun mittaus Pertti Hourunranta Työtehoseura ry 4.10.2014 Espoo 1 Esityksen sisältö 1. Käytössä olevia energiapuun mittaustapoja 2. Puutavaranmittauslaki Mittaustarkkuus Mittaustoimitus Erimielisyydet
LisätiedotKUITUPUUN PINO- MITTAUS
KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan
LisätiedotJenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa
Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 13/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa käytettiin järeästä, (lahovikaisesta) runkopuusta tehtyä metsähaketta
LisätiedotHarrasteilmailun ilma-alusten punnitus. 17.4.2013 Markku Hiedanpää
Harrasteilmailun ilma-alusten punnitus 17.4.2013 Markku Hiedanpää Miksi ilma-aluksia punnitaan Jotta voidaan määritellä onko ilma-alus tyyppihyväksymistodistuksen (so. koelennoilla tositettujen), tyyppitodistuksen
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 12/13. Päivämäärä 17.6.2013. Dnro 1323/13/2013. Voimassaoloaika 1.7.2013 toistaiseksi
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 12/13 Päivämäärä 17.6.2013 Dnro 1323/13/2013 Voimassaoloaika 1.7.2013 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) 13 :n 3 mom., 14
LisätiedotWr/KeziLIA-\ KOETUSSELOSTUS TEST EPORT VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS PEHRSSON - VILJAVAAKA PEHRSSON - GRAIN SCALE NUMERO 1106 RYHMÄ 110
Wr/KeziLIA-\ 03450 OLKKALA 913 46 211 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS TEST EPORT NUMERO 1106 RYHMÄ 110 VUOSI
LisätiedotPuutavaran mittaustutkimusten ajankohtaiskatsaus. Tutkimuspäivä 4.10.2005 Lahti. Metsäntutkimuslaitos Jari Lindblad. Lindblad/JO/3359 /
Puutavaran mittaustutkimusten ajankohtaiskatsaus Metsäntutkimuslaitos Jari Lindblad Tutkimuspäivä 4.10.2005 Lahti SISÄLTÖ: 1. Eräkoon vaikutus puutavaran mittaustarkkuuteen 2. Puutavaran tuoretiheystaulukot
LisätiedotKuitupuun painomittauksen toimintamallin kehittäminen (Online tuoretiheys) projekti.
Kuitupuun painomittauksen toimintamallin kehittäminen (Online tuoretiheys) projekti https://www.luke.fi/projektit/online-tuoretiheys/ Projekti lyhyesti Tavoitteena on kehittää kuitupuun painomittausta
LisätiedotEnergiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme
Energiapuun mittaus Antti Alhola MHY Päijät-Häme Laki puutavaran mittauksesta Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) Mittausta koskevista muuntoluvuista säädetään METLAN määräyksillä. Muuntoluvut ovat
LisätiedotHämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051
Puutavaran mittaus Hämeenlinna 6.9.2012 Jari Lindblad Jukka Antikainen Metsäntutkimuslaitos, Itä Suomen alueyksikkö, Joensuu Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 SISÄLTÖ 1. Puutavaran mittaustarkkuus
LisätiedotHAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUSMÄÄRÄN MITTAUS
HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUSMÄÄRÄN MITTAUS Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Antti Korpilahti Rahoittajat Osuuskunta Metsäliitto, StoraEnso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo Oy, Tekes Kumppanit koneyrittäjät Työsuoritteen
LisätiedotMETSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 1/1994. PUUTAVARAN TEHDASVASTAANOTON MENETELMÄT e Teppo Oijala. Jari Terävä
MTSÄTHO 1/1994 PUUTAVARAN THDASVASTAANOTON MNTLMÄT e Teppo Oijala Jari Terävä Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata puutavaran vastaanoton toiminnot erilaisilla tuotantolaitoksilla. Haastatteluin ja postikyselynä
LisätiedotNosto ja siirtovaunu LT600. Käyttö ja huolto-ohje
Nosto ja siirtovaunu LT600 Käyttö ja huolto-ohje Päivitetty 21.12.2015 Kahvan kiinnittäminen ja irrotus Vaunun nosto ja lasku kuva 1 Kahva kiinnitetään työntämällä se paikalleen vaunussa oleviin tappeihin.
LisätiedotABT NOSTURIVAA AN KÄYTTÖOHJE 3000, 5000, 10000 ja 15000kg
ABT NOSTURIVAA AN KÄYTTÖOHJE 3000, 5000, 10000 ja 15000kg 1. Turvallisuusohjeet Lue tämä käyttöohje ennen käyttöä! 1.1 Vaakaa ei saa ylikuormittaa. 1.2 Älä roikota painavaa takkaa pitkää aikaa vaa assa,
LisätiedotLATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ
LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ Metsä- ja puuteknologia Pro gradu -tutkielman tulokset Kevät 2010 Petri Ronkainen petri.ronkainen@joensuu.fi 0505623455 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotPOTILASVAA AT 2015. Paljonko panet painoa vaa alle?
POTILASVAA AT 2015 Paljonko panet painoa vaa alle? Tässä esitteessä esittelemme suosituimmat potilasvaakamme. Tarjoamme mielellämme myös muita vaihtoehtoja. HENKILÖVAA AT DETECTO PRODOC PD100M Matalarakenteinen,
LisätiedotPuutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2017
Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2017 Timo Melkas Metsäteho Oy Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2017 Puutavaran mittausmenetelmien osuudet 2017 -tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon
LisätiedotSuositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi.
Suositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi Tukkimittarimittauksessa tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen suunta -
LisätiedotPurjelentokoneiden punnitus
Purjelentokoneiden punnitus 18-19. 3. 1995 Markku Hiedanpää 1 Miksi ilma-aluksia punnitaan Jotta voidaan määritellä onko ilma-alus tyyppihyväksymistodistuksen (so koelennoilla tositettujen) massa- ja massakeskiörajoitusten
Lisätiedote VETEENAJOSSA KULJETUSTEN OHJAUKSEN TARVE PUUTAVARAN 2/1992 PL 194 (Fabianinkatu 9 B) HELSINKI
/ PL (Fabianinkatu B) HELSINKI KULJETUSTEN OHJAUKSEN TARVE PUUTAVARAN e VETEENAJOSSA Teppo Oijala Jari Terävä Tutkimuksessa seurattiin kahdella pudotuslaitu. rilla puutavaran koneellista veteenpanoa etukuormaajalla
LisätiedotLiite 1 - Hakkuukonemittaus
Liite 1 - Hakkuukonemittaus Tämä ohje on MMM:n asetuksen nro 15/06, dnro 926/01/2006 liite 1. Asetus tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2006. Hakkuukoneen, joka otetaan käyttöön 1 päivänä toukokuuta 2007
LisätiedotPANK PANK- 4306 ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE
Asfalttimassat ja päällysteet PANK- 4306 PANK ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 7.12.2011 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE
LisätiedotPuutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna Timo Melkas
Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2011 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2011 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2011 tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten ilmoittamiin
LisätiedotSalaattibaarien punnitusselvitys 5/2018
Salaattibaarien punnitusselvitys 5/2018 Salaattibaarien punnitusselvitys Kuluttajaliitto vertaili myymälöiden yhteydessä olevien salaattibaarien punnituskäytäntöjä ja selvitti, ovatko salaattien punnituksen
LisätiedotVaakahaarukkavaunun HAVA2000V KÄYTTÖOHJE
Vaakahaarukkavaunun HAVA2000V KÄYTTÖOHJE Maahantuoja Haklift ABT Oy Asessorinkatu 3-7 20780 Kaarina Kiitos, että valitsit ABT Yellowline vaakahaarukkavaunun. Lue tämä käyttöopas ennen käyttöä. ABT Yellowline
LisätiedotPuutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna Timo Melkas
Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2013 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2013 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2013 -tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten ilmoittamiin
LisätiedotPuutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna Timo Melkas
Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2012 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2012 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2012 -tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten ilmoittamiin
LisätiedotABT PUNNITSEVA HAARUKKAVAUNU ECONOMY
ABT PUNNITSEVA HAARUKKAVAUNU ECONOMY Lue käyttöohje ennen vaunun käyttöönottoa! Sisällys 1. Johdanto 2. Erittely 3. Varoitukset ja turvaohjeet 4. Haarukkavaunun käyttäminen 4.1 Käyttö 4.2 Näytön toiminnot
LisätiedotUW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela
UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori
LisätiedotMittalaitteen tulee toimia luotettavasti kaikissa korjuuolosuhteissa.
LIITE 1 HAKKUUKONEMITTAUS 1(5) HAKKUUKONEMITTAUS 1 Määritelmä Hakkuukonemittauksella tarkoitetaan hakkuukoneella valmistettavan puutavaran tilavuuden mittausta valmistuksen yhteydessä koneen mittalaitteella.
LisätiedotLaki puutavaran mittauksesta uudistui: vaikutukset lämpöyrittäjyyteen
Laki puutavaran mittauksesta uudistui: vaikutukset lämpöyrittäjyyteen Jukka Korri TTS Työtehoseura ry Motivan lämpöyrittäjäpäivät Tampere 24.10.2013 Kuva: Kari Vuorio Uusi puutavaranmittauslainsäädäntö
LisätiedotVoimassa: Toistaiseksi
1 (7) Antopäivä: 17.06.2015 Voimaantulopäivä: 01.07.2015 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 Muutostiedot: Soveltamisala: O-luokan ajoneuvot Sisällysluettelo
LisätiedotHCT käyttökokeilut puutavaran kuljetuksissa Pohjois- ja Itä-Suomessa Tulosseminaari
HCT käyttökokeilut puutavaran kuljetuksissa Pohjois- ja Itä-Suomessa Tulosseminaari Hannu Pirinen Kehityspäällikkö, Metsä Group, puunhankinta ja metsäpalvelut 06.09.2016 Veljekset Hannonen Oy, 84 -tonninen
LisätiedotMÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja VANTAA. Päivämäärä Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1.
Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 2/2013 Päivämäärä 18.12.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)
LisätiedotKosteusmittausyksiköt
Kosteusmittausyksiköt Materiaalit Paino-% kosteus = kuinka monta prosenttia vettä materiaalissa on suhteessa kuivapainoon. kg/m3 kosteus = kuinka monta kg vettä materiaalissa on suhteessa yhteen kuutioon.
Lisätiedot~ ~ ETS}JTEHO AVM-1 000-KEHYSKUVAMITTAUSASEMA. Jari Marjomaa. Pentti Sairanen. AVM-1000-mittausasemaja siinä käytettävä kehyskuvamittausmenetelmä
r ~ ~ ETS}JTEHO AVM1 000KEHYSKUVAMITTAUSASEMA Jari Marjomaa Pentti Sairanen AVM1000mittausasemaja siinä käytettävä kehyskuvamittausmenetelmä toteutettiin EnsoGutzeit Oy:n Kaukopään puuterminaalissa. Mittausjärjestelmä
LisätiedotAluejaossa Lappi tarkoittaa Lapin lääniä, Oulu osapuilleen Oulun lääniä ja Itä-, Keski- ja Länsi-Suomi vastaavien puuyhtymien toiminta-alueita.
MDSATIHD Rauhankatu HELSINKI Puhelin - 8 SELOSTE /.. PUUTAVARA-AUTOT TALVELLA Raimo Savolainen Metsäteho keräsi helmikuussa tilastoa Metsätehon jäsenyritysten ja metsähallituksen puutavarankuljetuksissa
LisätiedotMittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt
Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustulokset ovat aina likiarvoja, joilla on tietty tarkkuus Kokeellisissa luonnontieteissä käsitellään usein mittaustuloksia. Mittaustulokset ovat aina
LisätiedotMittaustarkkuus = Mitatun arvon ja todellisen (oikeana pidettävän) arvon yhtäpitävyys.
7.5.2015 HAKKUUKONEEN MITTAUSTARKKUUDEN YLLÄPITO -OHJE 1. TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on määritellä periaatteet ja toimenpiteet, joilla varmistetaan mittaustarkkuus hakkuukonemittauksessa. Ohjeessa
LisätiedotEnergiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä
Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä Mikko Holopainen, Pohjois-Karjalan AMK Jari Lindblad, Metsäntutkimuslaitos Timo Melkas, Metsäteho Oy 14.8.2012 Taustaa Kosteus on energiapuun
LisätiedotSenfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen
Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Markku Korhonen, Vesa Fisk Senfit Oy Perttu Laakkonen UPM-Kymmene Oyj Timo Melkas Metsäteho Oy Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen
LisätiedotKUORMANILMAISIN / NOSTURIVAAKA. Käyttöohje
KUORMANILMAISIN / NOSTURIVAAKA Sisällysluettelo Versio A 1. Johdanto... 1 Huomautus... 1 Turvallisuusohjeet... 1 2. Tekniset tiedot... 2 Ominaisuudet... 2 Tekniset tiedot... 3 Kapasiteetti ja tarkkuus...
LisätiedotMITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi
MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan
LisätiedotPuutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti
Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen 11/2013 Ajoneuvoasetuksen merkittävimmät muutokset 1.10.2013 Ajoneuvojen korkeutta lisättiin Auton teli- ja kokonaismassoihin muutoksia 8- ja 9-akseliset
LisätiedotOtoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654
1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää
LisätiedotMENETELMÄ POISTETTU KÄYTÖSTÄ. 4. MÄÄRITELMÄT Sideainepitoisuus ilmoittaa sideaineen määrän massaprosentteina massasta.
PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät SIDEAINEPITOISUUDEN MÄÄRITYS POLTTOMENETELMÄLLÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 08.03.2002 13.06.1997 PANK-4106 1. MENETELMÄN
LisätiedotOpastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY
MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä
LisätiedotSääasema Probyte JUNIOR
Sääasema Probyte JUNIOR JUNIOR sääanturi COM1 12VDC RS-232 signaali PC W9x Excel-tiedosto PROBYTE JUNIOR sääanturin toimintaperiaate Yleistä Probyte SÄÄASEMA JUNIOR1 on sään mittaukseen tarkoitettu ulkoanturi,
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten
LisätiedotIDSATIHD. Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 10/1976 SAHANHAKKEEN SAHANPUHUN JA KEVÄÄLLÄ 1976. Raimo Savolainen JOHDANTO
IDSATIHD Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 Puhelin 90-400 SELOSTE 0/97 SAHANHAKKEEN SAHANPUHUN JA METSÄHAKKEEN MAANTIEKULJETUS KEVÄÄLLÄ 97 Raimo Savolainen JOHDANTO Metsäteho keräsi huhtikuussa 97 tilastoa
LisätiedotPUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA Samuli Hujo
PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2003 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2003 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2003 tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten ilmoittamiin
LisätiedotLaki puutavaran mittauksesta uudistui
Laki puutavaran mittauksesta uudistui Jukka Korri TTS Työtehoseura ry METKA-koulutus, Energiapuuta kannattavasti Hartola - Vääksy 14.-15.4.2014 Kuva: Vesa Saksman Lainsäädännön uudistaminen Laki puutavaran
LisätiedotVaijerivinssi DELTA 160-300 kg / 230V
Vaijerivinssi DELTA 160-300 kg / 230V Käyttöohje (Mallit: CWS 160,230 ja 300) Maahantuoja Suomessa : Carl Stahl Oy Jonkankatu 2, 20360 Turku Puh: 02 2750060 e mail: myynti@carlstahl.fi 1. Teknisiä tietoja
LisätiedotTTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti
TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (
LisätiedotDIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI
DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI Tekijä: Marko Olli 16.10.2018 Sisällys 1 Johdanto...3 2 Hankkeen tavoitteet ja vaikuttavuus...3 3 Laitteisto ja mittaustarkkuus...3 4 Pilotointi ja
LisätiedotGARBAGE TRANSPORT COMPUTER
GARBAGE TRANSPORT COMPUTER Garbage transport computer GTC Moduulit GTC Jätekuljetuksen tiedonhallinta on kehitetty jätteiden keruun suunnitteluun ja tíetojen käsittelyyn kuljetusyrityksessä. GTC Jätekuljetuksen
LisätiedotVESI-SEMENTTISUHDE, VAATIMUKSET JA MÄÄRITTÄMINEN
VESI-SEMENTTISUHDE, VAATIMUKSET JA MÄÄRITTÄMINEN Betoniteollisuuden ajankohtaispäivät 2018 30.5.2018 1 (22) Vesi-sementtisuhteen merkitys Vesi-sementtisuhde täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Professori Duff
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA
Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA 8.1.2014 AJANTASAINEN MÄÄRÄYS METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Tämä on päivitetty määräysteksti,
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista
LisätiedotAjankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa
Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa Metsäenergiafoorumi Joensuu 23.11.2010 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus
LisätiedotHakkuutähteen metsäkuljetusmäärän mittaus
Metsätehon raportti 129 28.2.22 Hakkuutähteen metsäkuljetusmäärän mittaus Kaarlo Rieppo Hakkuutähteen metsäkuljetusmäärän mittaus Kaarlo Rieppo Metsätehon raportti 129 28.2.22 Konsortiohanke: Metsäliitto
LisätiedotNostetta kuormankäsittelyyn
Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.
LisätiedotTerveydenhuollossa käytettävät muut kuin itsetoimivat vaa at
TLT-info 1/2004 Terveydenhuollossa käytettävät muut kuin itsetoimivat vaa at vaatimukset ja vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Terveydenhuollossa käytettävät muut kuin itsetoimivat vaa at vaatimukset
LisätiedotF75E ALKUPERÄINEN OHJEKIRJA
ALKUPERÄINEN OHJEKIRJA 2 KÄYTTÖ SWEPAC F75E Koneella tiivistetään soraa ja hiekkaa pienissä rakennustöissä, kuten valmistaessa alustaa betonikiville tai puutarhojen kivilaatoille. Koneen kompakti muotoilu
LisätiedotATLAS-AKKU mallit 3 DF 6 ja 3 DF 7
VAKOLA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 43 48 12 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1959 Koetusselostus 309 ATLAS-AKKU mallit 3 DF 6 ja 3 DF 7 Koetuttaja: Oy Esso
LisätiedotEnergiapuun mittaus ja kosteus
Energiapuun mittaus ja kosteus Metsäenergiafoorumi Joensuu 10.6.2009 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotMITATTAVAA MENESTYSTÄ LASKIJAVAAKA 9222. Käyttöohjeet. Kauppa, yritykset ja teollisuus. www.soehnle-professional.com
MITATTAVAA MENESTYSTÄ LASKIJAVAAKA 9222 Käyttöohjeet Kauppa, yritykset ja teollisuus wwwsoehnle-professionalcom SUOMI SISÄLLYSLUETTELO 1 Käyttöönotto s 5 Toimituksen sisältö s 5 Vaa'an sijoittaminen s
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi
LisätiedotOtantamittauksen toteuttamisessa sen sijaan tulee ongelmaksi näyteerien
MDSATIHO Rauhankatu 15 00170 HELSINKI 17 Puhelin 90-661281 SELOSTE 41974 NÄYTE - ERIEN PÖLKYITTÄINEN MITTAUS TEHTAALLA Esko Leinonen TAUSTAA otantamittauksen käyttö puuta vastaanottavalla tehtaalla on
LisätiedotPuutavarayhdistelmien akselimassat ja kuormatilan koko. Metsätehon tuloskalvosarja 9/2015 Olli-Pekka Näsärö Antti Korpilahti
Puutavarayhdistelmien akselimassat ja kuormatilan koko Metsätehon tuloskalvosarja 9/2015 Olli-Pekka Näsärö Antti Korpilahti Sisällys 1. Tutkimuksen taustaa ja aiemmat tutkimukset 2. Tutkimuksen tavoite
LisätiedotVirhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.
Virhearviointi Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus. Virhelajit A. Tilastolliset virheet= satunnaisvirheet, joita voi arvioida tilastollisin menetelmin B. Systemaattiset virheet = virheet, joita
LisätiedotPunnituslevyn käyttöohje
KERN & Sohn GmbH Ziegelei 1 D-72336 Balingen, Saksa Sähköposti: info@kernsohn.com Puh.: +49-[0]7433-9933-0 Faksi: +49-[0]7433-9933-149 Kotisivu: www.kern-sohn.com Punnituslevyn käyttöohje KERN KXP V20
LisätiedotERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO
24/ 1974 ERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO Lyhennelmä Metsätehon tiedotuksesta 334 Mikko Kahala Tutkimuksessa selvitetään erikokoisten kuormatraktoreiden keski~istä tuotortasoa ja taloudellisuutta
LisätiedotMÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA. Päivämäärä 18.12.2013. Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1.
Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 2/2013 Päivämäärä 18.12.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)
LisätiedotKuljetuslogistiikka, 15 Trukin käsittely- ja kuormaustehtävä, osio A
Kuljetuslogistiikka, 15 Trukin käsittely- ja kuormaustehtävä, osio A Ka Umpikontti Trukin käsittely ja kuormaustehtävä, A: I Lastaus II Kuorman varmistaminen ja välitarkistus, III Kuorman purkaminen I
LisätiedotP A I N 0 M I T T A U K S E S T A
METSATEHON KATSAUS 5/1968 P U U T A V A R A N P A I N 0 M I T T A U K S E S T A Mittausmenetelmien ollessa meillä vilkkaan pohdinnan kohteina on paikallaan valottaa painomittausta, joka on parhaillaan
LisätiedotOsaupotusmenetelmä puutavaran mittauksessa tehtaalla
398 Osaupotusmenetelmä puutavaran mittauksessa tehtaalla OLUME MEASUREMENT OF TIMBER AT MILL USING ARCHIMEDES' LAW MARKKU HALINEN HELSINKI 987 Metsätehon tiedotus M~Åateho Repo~ 398 M E T S Ä T E H 0
LisätiedotPuutavaran mittaukselle, mittausmenetelmille ja laitteille asetettavat vaatimukset
Puutavaran mittaukselle, mittausmenetelmille ja laitteille asetettavat vaatimukset Jari Lindblad & Tapio Wall Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad@metla.fi, 050 391 3072
Lisätiedot