5 PUUN KORJUU JA KULJETUS

Transkriptio

1 5 PUUN KORJUU JA KULJETUS Metsäteollisuuden ja Metsähallituksen hakkuiden koneellistamisaste kasvoi hieman nousten 96 prosenttiin vuonna Puunkorjuu maksoi keskimäärin 8,47 euroa kuutiometriltä, mikä oli kaksi prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kotimaisen puun keskimääräinen kuljetusmatka oli 143 kilometriä ja kuljetuskustannus 5,89 euroa kuutiometriltä. Neljä viidesosaa puusta kuljetettiin autolla suoraan tehtaalle asti. Autokuljetuksen keskimääräinen pituus oli 105 kilometriä ja kustannukset 5,26 euroa kuutiometriltä. Rautatie- ja vesitiekuljetusketjuissa matkat olivat lähes kolminker-taisia. Merkittävä osa Suomen tavaraliikenteestä on metsäsektorin kuljetuksia. Vuonna 2003 puu ja metsäteollisuustuotteet muodostivat 30 prosenttia tieliikenteen kuljetussuoritteesta ja 49 prosenttia rautateiden kuljetussuoritteesta. Viidennes Suomeen tuodun rahdin määrästä oli puuta, josta tuotiin rajan yli junilla puolet ja kuorma-autoilla sekä laivoilla molemmilla neljäsosa. Kaikista vientikuljetuksista oli metsäteollisuustuotteita puolet, mistä vietiin laivoilla 96 prosenttia. Puun korjuu Vuoden 2003 markkinahakkuut olivat 55 miljoonaa kuutiometriä (ks. luku 4). Puun korjuu oli pitkälle koneellistettu. Metsäteollisuuden ja Metsähallituksen tekemissä hakkuissa, jotka sisältävät pääosan myös yksityismetsien pystykaupoista, koneellistamisaste ylitti 96 prosenttia. Uudistushakkuista hakattiin koneellisesti 98 prosenttia ja harvennushakkuista 93 prosenttia. Puuta hakkasi keskimäärin hakkuukonetta ja kuljetti metsästä välivarastoon metsätraktoria. Puunkorjuukoneiden määrä lisääntyi hieman edellisvuodesta hakkuumäärien kasvun myötä. Metsäteollisuuden ja Metsähallituksen puunkorjuu maksoi vuonna 2003 keskimäärin 8,47 euroa kuutiometriltä. Harvennushakkuissa yksikköhinta oli 12,82 euroa ja uudistushakkuissa 6,91 euroa. Hakkuun osuus puunkorjuun yksikkökustannuksista oli 5,26 euroa ja lähikuljetuksen 3,21 euroa. Hakkuun yksikkökustannukset laskivat edellisestä vuodesta yli viisi prosenttia mm. koska harvennushakkuiden osuus pieneni. Koneellisen hakkuun yksikkökustannus laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia 5,00 euroon, mutta moottorisahahakkuu kallistui kaksi prosenttia 13,26 euroon kuutiometriltä. Lähikuljetuksen kustannukset nousivat prosentin. Kolmasosa metsäyhtiöiden ja Metsähallituksen korjaamasta puusta korjattiin edellisen vuoden tapaan niin, että yrittäjä huolehti yhdistetyllä maksulla sekä hakkuusta että lähikuljetuksesta tienvarteen. Tämän korjuutavan yksikkökustannus pysyi vuonna 2003 edellisvuoden tasolla 8,04 eurossa kuutiometriltä (taulukko 5.2). Kaukokuljetus Vuonna 2003 kotimaisen puun keskimääräinen kaukokuljetusmatka oli 143 kilometriä. Kaukokuljetukseen osallistui keskimäärin puutavara-autoa. Ne veivät neljä viidesosaa puusta suoraan tehtaalle, keskimäärin 105 kilometrin päähän hakkuupaikasta. Viidesosa puusta kuljetettiin rautatie- tai vesitiekuljetusketjuissa, joissa matkat olivat selvästi pitempiä: rautateitse alkukuljetuksineen 289 ja vesitse 301 kilometriä. Myös niissä alkukuljetus tapahtui lähes aina autolla. Keskimääräiset kaukokuljetuskustannukset pysyivät edellisen vuoden tasolla 5,89 eurossa kuutiometriltä. Puun autokuljetus suoraan tehtaalle maksoi Metsätilastollinen vuosikirja

2 5 Harvesting and transportation of roundwood Omatoimisuus hankintahakkuissa Hankintakauppojen osuus on viime vuosina ollut noin viidennes yksityismetsien markkinahakkuista. Hankintakaupassa puun myyjä huolehtii puunkorjuusta omalla kustannuksellaan ja tekee puunkorjuun joko itse tai ostaa sen ulkopuoliselta. Korjuupalveluita tarjoavat metsänhoitoyhdistysten lisäksi myös monet metsäpalvelu- ja koneyrittäjät sekä raakapuun välittäjät. Hankintakauppojen omatoimisuuden osuuden lasku näyttää viime vuosina pysähtyneen. Vuonna 2002 metsänomistajat hakkasivat hankintakauppapuusta omatoimisesti 52 prosenttia. Metsänhoitoyhdistysten organisoimana hakattiin 33 prosenttia ja lopun 15 prosenttia hakkasivat muut edellä mainitut toteuttajatahot. Metsäkuljetuksessa omatoimisuus jäi hieman pienemmäksi kuin hakkuussa ja oli 42 prosenttia hankintapuusta. Muiden toteuttajien keskinäiset osuudet olivat lähes samat kuin hakkuussa. Koneyrittäjät vastaavat valtaosin myös metsänhoitoyhdistysten hankintapalvelun käytännön toteutuksesta alihankkijoina % hankintapuusta Hakkuu Metsäkuljetus Vielä vuonna 2002 moottorisahalla hakattiin 94 prosenttia metsänomistajien omatoimisesti hakkaamasta hankintapuusta. Loppuosuus jakaantui tasan hakkuukoneen sekä moottorisahan ja maatalousprosessorin yhdistelmän kesken. Myöskään omatoiminen metsäkuljetus ei ole viime vuosina juuri muuttunut. Omatoimisesti metsäkuljetetusta hankintakauppapuusta 73 prosenttia kuljetettiin hydraulikuormaimella ja metsäperävaunulla tai reellä varustetulla maataloustraktorilla. Muiden maataloustraktoriin perustuvien menetelmien osuus oli 17 prosenttia ja varsinaisen metsätraktorin 8 prosenttia. Tyypillinen omatoiminen hankintahakkaaja on maa- tai metsätalousyrittäjä, asuu metsäpalstansa läheisyydessä ja hankkii itselleen hankintakauppoihin tai hankintapuun korjuuseen liittyvää koulutusta. Itse toteutetussa työssä hankintakaupan koko on oleellisesti pienempi kuin ulkopuolisella teetetyssä. Omatoimisilla hakkaajilla kaupan keskikoko on lähellä 125 kuutiometriä, joka on myös vuotuisen hankintatyön verovapauden yläraja. Omatoimisen puunkorjuun motiivit ovat muuttuneet selvästi kymmenessä vuodessa. Etenkin tukkipuun hankinta- ja kantohinnan ero on vähäinen, joten itse tehdyn puunkorjuutyön perusteet ovat pääosin muualla kuin työn taloudellisessa kannattavuudessa. Vuonna 2002 omatoimiset hankintahakkaajat korostivat tärkeimpänä motiivina mahdollisuuttaan vaikuttaa korjuujälkeen. Tätä motiivia voidaan pitää osin myös taloudellisena, koska hyvällä korjuujäljellä halutaan turvata tulevaisuuden kannattava puuntuotanto. Työn antaman liikunnan ja virkistyksen merkitys on niin ikään noussut, sillä se oli toiseksi tärkein motiivi. Sen sijaan perinteiset taloudelliset kannustimet, omalle puusta saatava parempi hinta ja hankintatyön verohuojennus olivat menettäneet merkitystään. Motiivien muuttumisen myötä omatoimisten puunkorjaajien joukko saattaa polarisoitua jatkossa kahteen ryhmään. Erityisesti kaupunkilaismetsänomistajien keskuudesta löytyy uusomatoimisia metsänomistajia, joille työskentely omassa metsässä on metsänhoidollista ja fyysistä mielihyvää tuottava harrastus. He tekevät etenkin metsänhoitotöitä, mutta myös pienimuotoista puunkorjuuta. Yleisen vaurastumisen myötä he ovat jo nykyisinkin hankkineet jossain määrin kevyitä maastoajoneuvoja polttoja muun puutavaran kuljetukseen sekä muuhun vapaa-ajan käyttöön. Suurimman osan omatoimisista hankintahakkuista tekevät myös tulevaisuudessa maa- ja metsätalousyrittäjät, joilla on hyvä metsätyötaito ja jotka asuvat metsäpalstansa lähellä. Näiden metsänomistajien toiminnassa painottuvat taloudelliset tekijät ja heillä on käytössään riittävän tehokasta kalustoa, jolla urakoidaan osa-aikaisesti myös muiden metsissä. Tämä puunkorjuu saattaa yhä useammin kytkeytyä myös muuhun metsä- ja puualan yrittämiseen, kuten energiapuun korjuuseen, pilke- ja lämpöyrittämiseen tai pienimuotoiseen puunjalostukseen. Jari Valkonen & Tuomas Koskipää, Työtehoseura ry Kuva 1. Omatoimisen hakkuu- ja metsäkuljetustyön osuus hankintapuun määrästä Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2004

3 5 Puun korjuu ja kuljetus keskimäärin 5,26 euroa kuutiometriltä. Tämän autokuljetuksen kilometrihinta oli edellisvuoden tapaan 5,0 senttiä kilometriltä. Rautatiekuljetusketjussa vastaava kustannus oli 3,0 ja vesitiekuljetusketjussa 2,5 senttiä kilometriltä. Suomen kotimaan tieliikenteessä kuljetettiin 393 miljoonaa tonnia rahtia vuonna Siitä oli puuta 12 ja metsäteollisuustuotteita 6 prosenttia. Metsäsektorin kuljetusmatkat olivat kuitenkin keskimääräistä pidempiä, joten puun osuus rahdin painon ja kuljetusmatkan tulona lasketusta kuljetussuoritteesta oli 18 prosenttia ja metsäteollisuustuotteiden osuus 13 prosenttia. Valtionrautateiden kuljettamasta rahdista oli vuonna 2003 puuta 37 prosenttia ja metsäteollisuustuotteita 21 prosenttia. Puun osuus raideliikenteen kuljetussuoritteesta oli 26 ja metsäteollisuustuotteiden osuus 23 prosenttia (taulukot 5.5 ja 5.6). Suomeen tuotiin vuonna 2003 ulkomaista puuta 16,6 miljoonaa kuutiometriä. Tuontipuusta kuljetettiin rautateitse puolet, kuorma-autoilla 25 ja vesitiekuljetuksina 25 prosenttia. Puun osuus kaikista maamme tuontikuljetuksista oli tonneina mitattuna lähes viidesosa. Maantie- ja sisävesikuljetuksina tuodusta rahdista oli puuta peräti kolme neljäsosaa ja rautatiekuljetuksistakin puolet. Neljä viidesosaa puusta tuotiin Venäjältä. Puun tuonnin tärkeimmät rajanylityspaikat olivat Imatra, Niirala, Vainikkala ja Vaalimaa; tärkeimmät tuontisatamat Kotka, Kemi, Kaskinen ja Rauma (kuva 5.5). Metsäteollisuustuotteiden osuus vuoden 2003 tuontikuljetuksista oli alle kaksi prosenttia, mutta osuus kaikista vientikuljetuksista lähes 50 prosenttia. Metsäteollisuuden tuotteiden viennistä laivattiin 96 prosenttia. Puun korjuu- ja kuljetustilastojen laadinta Tässä luvussa esitettävät puun korjuuseen ja kaukokuljetukseen liittyvät tilastot ovat pääasiassa Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsäteho Oy:n laatimia. Metla kerää markkinapuun hakkuiden tilastoinnin yhteydessä tietoja niihin liittyvistä konemääristä. Tiedot perustuvat kunkin kuukauden viimeisen työpäivän tilanteeseen. Tilasto sisältää metsäteollisuuden ja Metsähallituksen käyttämän korjuukaluston sekä metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun metsäkoneet, muttei metsänomistajien hankintahakkuiden pääasiassa maataloustraktoreista koostuvaa kalustoa (taulukko 5.1). Metlassa selvitetään myös markkinapuun alueittaisia kulkuvirtoja ja puutavaralajeittaisia kuljetusmatkoja määrävälein toistettavilla tutkimuksilla. Niistä tuorein kohdistui vuoteen 1997, mutta sekä kulkuvirrat että kuljetusmatkat muuttuvat yleensä varsin hitaasti (taulukko 5.0). Taulukoissa 5.0 ja 5.9 esitettävät hankintahakkuiden yksikkökustannukset perustuvat hankintahakkuiden laskennallisiin korjuukustannuksiin, jotka Metla määritti metsien pinta-alaverotusta ja oman työn arvonmääristystä varten hakkuuvuodelle 2003/ 04. Laskennassa huomioitiin hankintahakkuiden painottuminen harvennuksiin ja niiden pystyleimikoita vaikeammat korjuuolosuhteet. Hakkuumenetelmäksi oletettiin moottorisahahakkuu. Todellisuudessa osa hankintahakkuista tehdään koneellisesti, jolloin kustannukset jäävät laskettua pienemmiksi. Metsäteho Oy kokoaa vuosittain osakasyrityksiltään tilaston puunkorjuun ja puutavaran kaukokuljetuksen suoritteista ja kustannuksista (taulukot 5.0, ja 5.8). Kustannuksista tilastoon kirjautuvat puunkorjuun ja kuljetuksen välittömät kustannukset. Moottorisahahakkuun palkat sisältävät palkan sivukustannukset, mutta muut kustannukset ovat yrittäjille maksettuja arvonlisäverottomia kustannuksia ilman välillisiä kustannuksia. Luvuissa ei ole mukana osakasyritysten kotimaan puunhankinnan yleiskustannuksia, jotka olivat vuonna 2003 keskimäärin 3,33 euroa kuutiometriä kohti. Metsäteho Oy:n tilasto sisältää suurimpien metsäteollisuusyritysten ja Metsähallituksen korjaaman tai kuljettaman puun, mutta ei hankintapuuta. Vuonna 2003 korjuutilasto kattoi 83 prosenttia markkinahakkuiden muusta kuin hankintahakkuiden puusta. Kaukokuljetuksissa tilastoon sisältyy myös hankintahakkuissa korjattu puu, sillä metsäteollisuusyritykset huolehtivat sen kuljettamisesta tehtaalle. Kaukokuljetustilasto kattoi 83 prosenttia markkinahakkuiden puusta. Hakkuun ja kaukokuljetuksen välillä esiintyy kuitenkin ajallista viivettä, joten tällaiseen kattavuusvertailuun pitää suhtautua varauksin. Metsätehon kaukokuljetustilastossa raakapuun keskimääräinen kuljetusmatka on Metlan markkinapuun kulkuvirtatutkimuksissa esitettyä pitempi (taulukko 5.0). Ero selittynee pääasiassa tilastojen erilaisella kattavuudella. Tullihallitus julkaisee tilaston ulkomaankaupan kuljetuksista ja niiden jakautumisesta kuljetusmuodoittain (taulukko 5.7). Tulli ei kuitenkaan tilastoi Suomeen tuotavan puun jakautumista rajanylityspai- Metsätilastollinen vuosikirja

4 5 Harvesting and transportation of roundwood koittain (kuva 5.5), joten nämä tiedot on koottu useasta eri lähteestä. Valtionrautatiet tilastoi ulkomaan tavaraliikenteen määrän raja-asemittain. Merenkulkulaitos kokoaa satamakohtaiset tiedot Suomen satamissa puretuista ja lastatuista tavaroista. Kuormaautoilla tuotavan puun määrät tilastoidaan rajanylityspaikoittain. Tämä tehdään ainoastaan EU:n ulkorajoilta, joten kuva 5.5 ei sisällä Ruotsista autoilla tuotua puuta. Ruotsista tuotiin vuonna 2003 kuitenkin yhteensä ainoastaan 0,1 miljoonaa kuutiometriä puuta ja siitäkin osa vesiteitse. Kuljetusmuodoittaiset tuontimäärät eroavat hieman virallisen tullitilaston mukaisista arvoista mm. siitä syystä, että eri organisaatioiden käyttämät muunnoskertoimet poikkeavat toisistaan. Tilastokeskus on kerännyt vuodesta 1995 lähtien kuorma-auton haltijoilta tieliikenteen tavarankuljetustilaston kotimaan kuljetustoimintaa koskevat tiedot. Otoksen perusjoukon muodostavat Suomessa rekisterissä olevat kuorma-autot, joten tilasto ei sisällä ulkomaisilla autoilla tehtyjä kuljetuksia (taulukko 5.6). tietopalvelu. 10 s. Markkinapuun hakkuu- ja työvoimatilasto, kuukausitilasto. Metsätilastotiedote-sarja. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. Metsien pinta-alaverotus Metsätilastotiedote 701. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 18 s. Peltola, A. & Västilä, S Puun kulkuvirrat Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Suomen rautatietilasto Ratahallintokeskus. 51 s. Tieliikenteen tavarankuljetustilasto Tilastokeskus. SVT Liikenne ja matkailu 2004:7. 55 s. Ulkomaankaupan kuljetukset Tullihallitus. Ulkomaankauppa 2004:M14. 8 s. Västilä, S. & Peltola, A Puun kulkuvirrat ja puunhankinnan keskittyminen Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Örn, J Puunkorjuun ja puutavaran kaukokuljetuksen suoritteet ja kustannukset vuonna Summary: Timber harvesting and long-distance timber transportation costs in Metsäteho, tilastoliite Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Summary: Timber harvesting and long-distance transportation in Metsätehon katsaus 3/ s. Muut tietolähteet Other sources of information Kirjallisuus Literature Hakkuut ja puuston poistuma metsäkeskuksittain Metsätilastotiedote 726. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen Merenkulkulaitos, tilastotoimisto, Metinfo Tilastopalvelu, Metsäteho Oy, Tullihallitus, tilastotietopalvelu, VR Cargo, tavaraliikenneyksikkö 190 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2004

5 5 Puun korjuu ja kuljetus kpl - number kpl - number Keskimäärin Average Vuosi - Year Kuukausi - Month Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: Finnish Forest Research Institute Kuva 5.1 Hakkuukoneet markkinahakkuissa Figure 5.1 Harvesters in commercial roundwood production, % Moottorisahahakkuu - Motor-manual felling Koneellinen hakkuu - Mechanised felling Metsäteollisuuden ja Metsähallituksen hakkuut Fellings by the forest industries and Metsähallitus Lähde Source: Metsäteho Oy Kuva 5.2 Hakkuiden koneellistamisaste Figure 5.2 Degree of mechanisation in timber fellings, Metsätilastollinen vuosikirja

6 5 Harvesting and transportation of roundwood kpl - number kpl - number Keskimäärin Average Vuosi - Year Kuukausi - Month Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: Finnish Forest Research Institute Kuva 5.3 Metsätraktorit markkinahakkuissa Figure 5.3 Forwarders in commercial roundwood production, kpl - number Vuosi - Year kpl - number Kuukausi - Month Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: Finnish Forest Research Institute Keskimäärin Average Kuva 5.4 Puutavara-autot puun kaukokuljetuksessa Figure 5.4 Timber lorries in commercial roundwood transportation, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2004

7 5 Puun korjuu ja kuljetus Tuontimäärä, m 3 Imports volume, m 3 Kuljetusmuoto Way of transportation Rautatie Rail Maantie Road Vesitie Waterway Kemi Kortesalmi Oulu Vartius Pietarsaari 267 Lieksan Inari Kaskinen Niirala Niirala Rauma Inkoo Tolkkinen Parikkala Imatra Saimaan kanava Nuijamaa Vaalimaa Hamina Kotka Vainikkala Imatrankoski Sisältää rajanylityspaikat, joiden kautta tuotu määrä ylitti kuutiometriä puuta. Includes ports and check points where import volume exceeds m³ of roundwood. Lähteet: VR Cargo; Itäinen tullipiiri; Merenkulkulaitos Sources: VR Cargo; Eastern Customs District; Finnish Maritime Administration Kuva 5.5 Puun tuonti Suomeen rajanylityspaikoittain 2003 Figure 5.5 Imports of roundwood and wood residues by port and check point, 2003 Metsätilastollinen vuosikirja

8 194 Finnish Statistical Yearbook of Forestry Keskeisiä lukuja kotimaisen puun korjuusta ja kuljetuksesta 2003 Harvesting and transportation of domestic roundwood in brief, 2003 Hakkuu- ja kuljetustapa Felling and transportation method Yksikkö Yhteensä Tukkipuu Logs Kuitupuu Pulpwood Unit Total Mänty Kuusi Lehtipuu Mänty Kuusi Lehtipuu Pine Spruce Hardwood Pine Spruce Hardwood Markkinahakkuut Commercial roundwood removals milj. m³ mill. m³ 55,0 11,3 14,4 1,1 12,4 9,8 6,0 Yksityismetsien pystyhakkuut, Stumpage sale fellings in non-industrial, private milj. m³ mill. m³ 47,0 10,1 13,2 0,9 9,7 8,5 4,6 yhtiöiden metsät ja Metsähallitus forests, forest industries own forests and forests of Metsähallitus Puunkorjuun yksikkökustannukset Unit costs in harvesting /m³ 8,47 5,86 5,69 7,66 11,23 10,23 12,43 Hakkuun yksikkökustannukset Unit costs in felling /m³ 5,26 Lähikuljetuksen yksikkökustannukset Unit costs in forest haulage /m³ 3,21 Yksityismetsien hankintahakkuut Delivery sales of non-industrial, private forests milj. m³ mill. m³ 8,0 1,2 1,2 0,2 2,8 1,2 1,4 Puunkorjuun yksikkökustannukset Unit costs in harvesting /m³ 15,24 9,94 11,13 9,95 17,34 18,26 17,35 Hakkuun yksikkökustannukset Unit costs in felling /m³ 10,71 5,66 7,00 5,26 12,89 13,69 12,18 Lähikuljetuksen yksikkökustannukset Unit costs in forest haulage /m³ 4,53 4,28 4,13 4,69 4,46 4,56 5,18 Kaukokuljetus Long-distance transportation Keskikuljetusmatka Mean transportation distance km Autokuljetus tehtaalle By road to mill km 105 Rautatiekuljetusketju Rail transportation sequence km 289 Vesitiekuljetusketju Water transportation sequence km 301 Yksikkökustannukset Unit costs /m³ 5,89 5,52 4,89 6,69 6,59 6,05 6,69 /m³km 0,04 Autokuljetus tehtaalle By road to mill /m³ 5,26 /m³km 0,05 Rautatiekuljetusketju Rail transportation sequence /m³ 8,60 /m³km 0,03 Vesitiekuljetusketju Water transportation sequence /m³ 7,61 /m³km 0,03 Kustannukset sisältävät kotimaisen puun korjuun ja kuljetuksen välittömät kustannukset. Costs include direct harvesting and transportation costs of domestic roundwood. Osa urakointisopimuksista sisältää hakkuun ja lähikuljetukset yhdessä (vrt. taulukko 5.2). Taulukoissa 5.0 ja 5.8 nämä puunkorjuun kustannukset on jaettu hakkuuseen ja lähikuljetukseen muun puunkorjuun vastaavilla kustannussuhteilla. Some harvesting contracts merge forest haulage and felling (see Table 5.2). In Tables 5.0 and 5.8 these costs have been divided between felling and forest haulage using corresponding cost ratios of the rest of harvesting. Hankintahakkuiden yksikkökustannukset perustuvat metsien pinta-alaverotuksessa käytettäviin laskennallisiin kustannuksiin. Hakkuun työmenetelmäksi on oletettu moottorisahahakkuu. The unit costs of delivery sales are estimates calculated for forest taxation purposes. The felling method is assumed to be motor-manual felling. Kaukokuljetuksen puutavaralajeittaiset keskikuljetusmatkat ovat Metlan puun kulkuvirtatutkimuksesta vuodelta Kuljetusketjuittaiset keskikuljetusmatkat ovat Metsätehon lukuja vuodelta The mean transportation distances of roundwood by timber assortments are compiled by Metla and refer to year Transportation distances by transportation sequences are from year 2003 as compiled by Metsäteho Oy. 5 Harvesting and transportation of roundwood Lähteet: Metsäntutkimuslaitos; Metsäteho Oy Sources: Finnish Forest Research Institute; Metsäteho Oy

9 5 Puun korjuu ja kuljetus 5.1 Puunkorjuun ja kuljetuksen kalusto Forestry machines operating in harvesting and transportation of roundwood, Vuosi Hakkuukoneet Metsätraktorit Puutavara-autot Year Harvesters Forwarders Timber lorries Taulukko sisältää vuoden aikana keskimäärin käytössä olleen metsäteollisuuden ja Metsähallituksen puunkorjuu- ja kuljetuskaluston sekä metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun kaluston. The statistics include annual averages of forestry machines used in standing sale fellings in non-industrial private forests, as well as machines used in forests owned by the forest industries and Metsähallitus, and machinery outsourced by local forest management associations. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

10 5 Harvesting and transportation of roundwood 5.2 Puun korjuu- ja kuljetuskustannukset 2002 ja 2003 Harvesting and transportation costs of roundwood in 2002 and 2003 Hakkuu- ja kuljetustapa Puumäärä Kustannukset Yksikkökustannukset Felling and transportation method Roundwood volume Total costs Unit costs milj. m 3 mill. m 3 milj. mill. /m 3 Puun korjuu 37,4 39,0 323,0 330,2 8,63 8,47 Harvesting Hakkuu 25,0 26,3 143,4 143,0 5,74 5,44 Felling Moottorisahahakkuu 1,7 1,4 21,6 18,6 13,04 13,26 Motor-manual felling Koneellinen hakkuu 23,3 24,9 121,9 124,5 5,22 5,00 Mechanised felling Lähikuljetus 25,0 26,3 79,8 84,7 3,19 3,23 Forest haulage Korjuu tienvarteen 1 12,4 12,7 99,8 102,5 8,05 8,04 Harvesting to roadside 1 Kaukokuljetus 45,3 45,9 266,5 270,0 5,88 5,89 Long-distance transportation Taulukko sisältää Metsäteho Oy:n tilastoimat metsäteollisuuden ja Metsähallituksen tekemän kotimaisen puun korjuun ja kuljetuksen välittömät kustannukset. Tilaston kattavuus on n. 85 % puumäärästä. Includes direct harvesting and transportation costs of domestic roundwood by the forest industries and Metsähallitus. 1 Korjuulle sovittu yksikköhinta sisältää sekä hakkuun että lähikuljetuksen, joiden osuuksia ei ole eritelty. Harvesting to roadside includes both harvesting and hauling to roadside landing. Lähde Source: Metsäteho Oy 196 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2004

11 5 Puun korjuu ja kuljetus 5.3 Puun kaukokuljetus 2003 Long-distance transportation of roundwood, 2003 Kuljetustapa Kotimainen puu Domestic roundwood Tuontipuu Transportation method Puumäärä Keskikuljetusmatka Yksikkökustannukset Imported Roundwood volume Mean transportation Unit costs roundwood distance m 3 % km c/m 3 km /m m 3 Kaukokuljetus yhteensä ,1 5, Total long-distance transportation josta autokuljetus yhteensä ,3 4, of which, total by road Autokuljetus tehtaalle ,0 5, By road to mill Rautatiekuljetusketju ,0 8, Rail transportation sequence Autokuljetus rautatielle ,3 3, By road to railway Rautatiekuljetus ,1 5, Rail transportation Vesitiekuljetusketju ,5 7, Water transportation sequence Uittokuljetusketju ,2 7,15 42 Floating sequence Autokuljetus uittoon ,7 3,19 13 By road to floating point Uitto ,5 4,25 42 Floating Aluskuljetusketju ,4 8, Barge transportation Autokuljetus alukseen ,2 2,98 0 By road to barge Aluskuljetus ,8 5, Barge transportation Sisältää Metsäteho Oy:n tilastoiman metsäteollisuuden ja Metsähallituksen kuljettaman puun, mikä kattaa noin 80 % metsäteollisuuden vuonna 2003 käyttämästä kotimaisesta puusta ja Suomeen tuodusta (luku 10) puusta. Includes roundwood volumes transported by the forest industries and Metsähallitus. These figures do not include all roundwood consumption (Chapter 8) and imports (Chapter 10). Lähde Source: Metsäteho Oy Metsätilastollinen vuosikirja

12 198 Finnish Statistical Yearbook of Forestry Puun kaukokuljetussuoritteet ja kustannukset Volumes and costs in long-distance transportation of roundwood, Vuosi Kuljetussuorite Total transport volume Kokonaiskustannukset Total costs Yksikkökustannukset Unit costs Year Autokuljetus Rautatiekuljetus Vesitiekuljetus Yhteensä 1 Autokuljetus Rautatiekuljetus Vesitiekuljetus Yhteensä 1 Autokuljetus Rautatiekuljetus Vesitiekuljetus Keskimäärin 1 Road Rail Water Total 1 Road Rail Water Total 1 Road Rail Water Average 1 transportation transportation transportation transportation transportation transportation transportation transportation transportation milj. m 3 km mill. m 3 km milj. mill. senttiä/m 3 km cents/m³km ,9 1,7 1,2 3, ,9 1,9 1,3 3, ,9 2,4 1,5 3, ,1 2,2 1,5 4, ,7 2,2 1,5 4, ,9 2,2 1,7 4, ,9 2,9 2,7 4, ,6 2,0 1,5 4, ,9 2,4 1,7 4, ,9 2,2 1,9 4, ,1 2,0 1,2 4, ,7 2,2 1,7 4, ,2 2,4 1,5 4, ,4 2,2 1,7 4, ,0 2,0 1,7 3, ,2 2,0 1,6 4, ,1 2,0 1,9 4, ,9 2,0 2,0 3, ,4 2,0 1,9 4, ,4 2,1 1,9 4, ,2 2,1 1,8 4, ,3 2,1 1,9 4,1 Taulukko sisältää Metsäteho Oy:n tilastoiman metsäteollisuuden ja Metsähallituksen kuljettaman kotimaisen raakapuun. Includes domestic roundwood volumes transported by the forest industries and Metsähallitus. 5 Harvesting and transportation of roundwood 1 Sisältää myös traktorikuljetuksen suoraan tehtaalle. Also includes roundwood transported directly to the mill by tractor. Lähde Source: Metsäteho Oy

13 5 Puun korjuu ja kuljetus 5.5 Puun ja metsäteollisuustuotteiden maantiekuljetus Suomessa Road transportation of roundwood and forest industry products in Finland, Vuosi Puu Puutuote- Massa- ja paperiteollisuus Metsätuotteet Tavaraliikenne Year Roundwood teollisuus Pulp and paper industries yhteensä yhteensä Tukkipuu- ja kuitupuu Muu Yhteensä Wood-products Massa Paperi Yhteensä Forest products, Total Logs and pulpwood Other Total industries Pulp Paper Total total freight Tavaramäärä, t Transport tonnes, m.t Kuljetussuorite, milj. tonni-km Transport volume, mill. tonne-km Muu puu sisältää hakkeen, purun, polttopuun ja jätepuun. Papereihin kuuluvat tässä taulukossa papereiden ja kartonkien lisäksi myös painotuotteet. Other roundwood includes chips, sawdust, fuelwood and wood residues. In this table, paper includes also paperboard and printed articles. Taulukko sisältää suomalaisen kuorma-autokaluston kotimaassa tekemän kuljetustyön. Domestic road transport by lorries registered in Finland. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja

14 5 Harvesting and transportation of roundwood 5.6 Puun ja metsäteollisuustuotteiden rautatiekuljetus Suomessa Railway transportation of roundwood and forest industry products in Finland, Vuosi Puu Puutuote- Massa- ja paperiteollisuus Metsätuotteet Tavaraliikenne Year Roundwood teollisuus Pulp and paper industries yhteensä kaikkiaan Tukkipuu Kuitupuu Hake Muu Yhteensä Wood-products Massa Paperi Yhteensä Forest products, Total of all Logs Pulpwood Chips Other Total industries Pulp Paper Total total freight Tavaramäärä, t Transport tonnes, m.t Kuljetussuorite, milj. tonni-km Transport volume, mill. tonne-km Papereihin kuuluvat tässä taulukossa kaikki paperit ja kartongit. In this table, paper includes all paper and paperboard. Vuosina puun kuljetussuorite sisältää myös puutuoteteollisuuden kuljetukset. Volume (tonne-km) of roundwood includes wood products Lähde Source: VR Cargo 200 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2004

15 5.7 Puun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan kuljetukset 2003 Exports and imports transportation of roundwood and forest industry products in Finland, 2003 Metsätilastollinen vuosikirja Tavaralaji Product Kuljetusmuoto Way of transportation Meri Sisävesi Rautatie Maantie Muu Yhteensä Sea Inland waterways Rail Road Other Total 1000 t % t % t % t % t % t % m.t m.t m.t m.t m.t m.t. Vientikuljetukset yhteensä Total of exports transportation Puu ja metsäteollisuustuotteet Roundwood and forest industry products Puu Wood Tukki- ja kuitupuu Logs and pulpwood Hake ja jätepuu Chips and wood residues Polttopuu Fuelwood Puutuoteteollisuus Wood-products industries Sahatavara Sawn goods Puulevyt Wood-based panels Muut puuteokset Other wood products Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Massa Pulp Paperi ja kartonki Paper and paperboard Paperin ja kartongin jalosteet Converted paper and paperboard products Tuontikuljetukset yhteensä Total of imports transportation Puu ja metsäteollisuustuotteet Roundwood and forest industry products Puu Wood Tukki- ja kuitupuu Logs and pulpwood Hake ja jätepuu Chips and wood residues Polttopuu Fuelwood Puutuoteteollisuus Wood-products industries Sahatavara Sawn goods Puulevyt Wood-based panels Muut puuteokset Other wood products Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Massa Pulp Paperi ja kartonki Paper and paperboard Paperin ja kartongin jalosteet Converted paper and paperboard products Puun ja metsäteollisuustuotteiden kuljetusten jakautuminen kuljetusmuodoittain Roundwood and forest industry products by way of transportation Vientikuljetukset Exports transportation Tuontikuljetukset Imports transportation Lähde: Tullihallitus Source: National Board of Customs 5 Puun korjuu ja kuljetus

16 5 Harvesting and transportation of roundwood 5.8 Puun korjuun ja kuljetuksen yksikkökustannukset Unit costs in harvesting and transportation of roundwood, /m 3 Vuosi Hakkuu Lähikuljetus Korjuu yhteensä Kaukokuljetus Year Felling Forest haulage Harvesting, total Long-distance transportation ,68 3,58 9,27 5, ,37 3,58 8,95 5, ,67 3,45 9,12 5, ,71 3,49 9,20 5, ,73 3,76 10,49 5, ,84 3,90 10,73 6, ,80 3,68 10,48 6, ,12 3,41 9,64 5, ,42 3,01 8,41 5, ,18 2,76 7,94 5, ,65 2,86 8,51 5, ,45 2,83 8,26 5, ,23 2,81 8,06 5, ,05 2,86 7,90 5, ,20 2,88 8,07 5, ,91 2,96 7,87 5, ,40 3,15 8,54 5, ,55 3,09 8,63 5, ,26 3,21 8,47 5,89 Sisältää metsäteollisuuden ja Metsähallituksen korjaaman ja kuljettaman kotimaisen puun. Includes domestic roundwood volumes harvested and transported by forest industries and Metsähallitus. Osa urakointisopimuksista sisältää hakkuun ja lähikuljetukset yhdessä (taulukko 5.2). Taulukoissa 5.0 ja 5.8 nämä puunkorjuun kustannukset on jaettu hakkuuseen ja lähikuljetukseen muun puunkorjuun vastaavilla kustannussuhteilla. Some harvesting contracts merge forest haulage and felling (Table 5.2). In Tables 5.0 and 5.8 these costs have been divided between felling and forest haulage using corresponding cost ratios of the rest of the harvesting. Lähde Source: Metsäteho Oy 5.9 Yksityismetsien hankintahakkuiden laskennalliset yksikkökustannukset Unit costs in harvesting of roundwood out of delivery sales in non-industrial, private forests, /m 3 Vuosi Hakkuu Lähikuljetus Korjuu yhteensä Year Felling Forest haulage Harvesting, total ,79 4,98 12, ,02 4,66 12, ,02 4,34 12, ,80 4,02 11, ,48 4,17 12, ,75 4,09 12, ,75 4,07 12, ,03 4,10 13, ,46 4,13 13, ,06 4,23 13, ,42 4,54 14, ,28 4,42 14, ,71 4,53 15,24 Hankintahakkuiden yksikkökustannukset perustuvat metsien pinta-alaverotuksessa käytettäviin laskennallisiin kustannuksiin. Hakkuun työmenetelmäksi on oletettu moottorisahahakkuu. The unit costs of delivery sales are estimates calculated for taxation purposes. The felling method is assumed to be motor-manual felling. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: Finnish Forest Research Institute 202 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2004