Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto Nikkilän Sydämen laajennuksen oppilaaksiotosta sivistysvaliokunnalle

Transkriptio

1 Suomenkielinen koulutusjaosto Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto Nikkilän Sydämen laajennuksen oppilaaksiotosta sivistysvaliokunnalle KOULJAOS Suomenkielinen koulutusjaosto Valmistelija / Beredare: Sivistysjohtaja / Bildningsdirektör Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.fi Taustaa Sipoon kunnanvaltuusto on kokouksessaan ( 141) hyväksynyt Nikkilän Sydämen laajennuksen, vaihe 2, hankesuunnitelman. Hankesuunnitelma on laadittu ohjausryhmän, hankesuunnitteluryhmän ja pedagogisen ryhmän yhteistyönä. Hankesuunnitelman valmistelua on ohjannut poliittinen ohjausryhmä, johon kuuluu kunnanhallituksen valitsemina jäseninä Rolf Björkell, Kjell Grönqvist, Rauno Haapaniemi, Ari Oksanen, Maarit Rope, Antti Skogster ja Ari Tamminen. Hankeorganisaatio on muodostunut kahdesta ryhmästä, hankesuunnitteluryhmästä ja sen alaisuudessa toimivasta pedagogisesta ryhmästä. Hankesuunnitteluryhmä on vastannut hankesuunnitelman sisällöstä ja koordinoinut sen toteutumista. Hankesuunnitteluryhmän ovat muodostaneet Sipoon kunnan edustajat ja ARK-House arkkitehdit Oy alikonsultteineen. Pedagogisen ryhmän tehtävänä on ollut tuottaa tarvittava pedagoginen lähtöaineisto pedagogisen suunnitelman ja sen mukaisen ehdotussuunnitelman laatimiseen. Pedagogisen ryhmän toimintaan on osallistunut edellä hankesuunnitteluryhmässä mainittujen tahojen ohella opettajia ja muiden käyttäjäryhmien edustajia. Hankesuunnitelmassa on käsitelty mm. hankkeen osapuolet, vaikutusten arviointi, pedagoginen suunnitelma, tilaohjelma, kustannusarvio sekä muita rakennustekniikkaan liittyviä asioita. Hankesuunnitelman yhteydessä päätettyjä asioita ei käsitellä tämän asian yhteydessä jollei ne ole osa oppilaaksioton vaikutusten arviointia. Nikkilän Sydämen laajennuksen tarveselvitys Nikkilän kasvu edellyttää uutta koulutilaa Nikkilän alueen asukasmäärän ennustetaan kasvavan tulevina vuosina keskimäärin 300 asukkaalla vuodessa uusia alueita rakennettaessa ja otettaessa käyttöön. Vastaavasti lapsiluvun ennustetaan kasvavan vuosittain 45 lapsella alkaen vuodesta Uusi koulutila 350 oppilaalle on tarkoituksenmukaista sijoittaa laajennuksena Nikkilän Sydämen yläkoulun yhteyteen ja näin mahdollistaa yhtenäiskoulun syntyminen,

2 kun samassa rakennuksessa toimisivat luokat e-9. (e=esiopetus) Uuden koulun valmistuessa vuonna 2020 Nikkilän Sydämen koulu mahdollista yhteensä noin lapsen perus- ja esiopetuksen jakautuen ruotsin- ja suomenkielisiin kouluihin. Nikkilän Sydämen laajennus Yleistä Nikkilän Sydämen koulukeskuksen 1 vaihe on valmistunut syksyllä 2016 ja koulutyö on alkanut uusissa tiloissa. Koulu toimii nyt 7-9 vuosiluokkien yläkouluna, johon ovat siirtyneet suomenkielinen Sipoonjoen koulu ja ruotsinkielinen Kungsvägens skola. Kouluissa on yhteensä noin 740 oppilasta. Nyt suunnitteilla olevalla Nikkilän Sydämen laajennuksella vastataan Nikkilän asukasmäärän kasvun myötä lisääntyvään oppilasmäärän ja koulutilojen tarpeeseen. Laajentamisen tavoitteena on rakentaa turvallinen ja terveellinen sekä tasokas ja miellyttävä rakennus, joka tukee modernia pedagogiikkaa. Samassa yhteydessä muutetaan nykyisen koulun tiloja vähäisessä määrin tilankäytöllisesti tehokkaan kokonaisuuden muodostamiseksi. Sipoon kunnan uusi opetussuunnitelma myös asettaa vaatimuksia koulutiloille kun erilaisiin oppimistilanteisin tarvitaan mukautuvia ja muunneltavia tiloja, jotka mahdollistavat työskentelyn ryhmissä, pareittain ja itsenäisesti. Siksi koulun laajennusosa toteutetaan siten, että tilat ovat monikäyttöisiä, muuntuvia ja turvallisia ja että ne tukevat vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. Suunnitteluratkaisuilla mahdollistetaan tilojen soveltuvuus erilaisille käyttäjäryhmille ja toiminnoille sekä tarvittaessa tilojen muuttaminen helposti ja nopeasti. Nikkilän Sydämen kampusalue tulee käsittämään Nikkilän Sydämen yhtenäiskoulut, toiseen asteen opintojen osalta Enterin ja Nikkilän Sydämen päiväkodin. Lisäksi kampusalueeseen liittyy sekä toiminnallisesti että sijainniltaan Nikkilän kirjasto. Nikkilän Sydämen ja päiväkodin lähipihat liittyvät toisiinsa ja rakennusten itäpuolella olevaan puistoon. Puisto toimii koulujen ja päiväkotien liikunta- ja piha-alueena ja on niin asukkaiden kuin koulun käytettävissä. Puisto on tarkoitus rakentaa erillisenä hankkeena Nikkilän Sydämen laajennuksen valmistumisen jälkeen. Esitetyn laajennuksen tilat ovat Nikkilän Sydämen liikuntatila ja e-6 luokkien opetustiloja, jotka tukeutuvat nykyisen koulun yhteisiin tiloihin (ruokailu, oppilashuolto jne) sekä aineopetustiloihin (tekninen työ, fysiikka-kemia jne.). Lisäksi hankkeeseen kuuluu piha-ja pysäköintialueiden toteutusta sekä vähäisessä määrin olemassa olevien rakennuksen ja piha-alueiden korjaamista. Liikuntasali on suuruudeltaan 924 m2 ja se mahdollistaa yleisimpien liikuntalajien harrastamisen. Saliin on oma sisäänkäynti, joka mahdollistaa tilojen tarkoituksenmukaisen käytön myös iltaisin ja viikonloppuisin. Hankkeessa toteutettavat tilat suunnitellaan koulujen tarpeista

3 lähtöisin. Tiloja voivat käyttää myös muut toimijat kuten kansalaisopisto, nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä järjestöt, yhdistykset ja kuntalaiset myöhemmin erikseen sovittavalla tavalla. Laajennukseen välittömästi liittyvänä on lasten käytössä piha-alue, joka palvelee välituntipihana ja opiskelupaikkana. Rakennettava piha-alue on Nikkilän Sydämen muiden piha-alueiden tavoin myös ympäristön asukkaiden käytössä. Nikkilän Sydän - oppilaaksioton eri vaihtoehdot Hankesuunnitelmaprosessin aikana sivistysvaliokunnan ja jaostojen käsittelyssä päätettiin tarkemmin selvittää eri oppilaaksi-otto vaihtoehtojen vaikutuksia Nikkilän Sydämen laajennukseen. Myös valtuusto totesi hankesuunnitelmakäsittelyn yhteydessä, että "selvitetään eri vaihtoehtoja Nikkilään Sydämeen siirrettävistä kouluista. Tässä yhteydessä on käytävä vuoropuhelu kuntalaisten, vanhempien ja muiden asianosaisten kanssa. Tämä on ollut ruotsinkielisen koulutusjaoston vaatimus, jonka ovat hyväksyneet myös sivistysvaliokunta ja kunnanhallitus. Nykyisten koulurakennusten tulevaa käyttöä on myös selvitettävä. Seuraavia oppilaaksiotto vaihtoehtoja on selvitelty, alla olevista näkökulmista lähtien (vaikutustenarviointi liitteenä) 1. Nikkilän Sydän - suomenkielinen yhtenäiskoulu, ruotsinkielinen yläkoulu (Kungsvägen). Erillinen ruotsinkielinen alakoulu (Kyrkoby) Nikkilän Sydämen laajennuksen tilat ovat osa suomenkielistä kouluverkkoa ja Nikkilän Sydämeen muodostuu suomenkielinen yhtenäiskoulu noin 720 koululaisella ja ruotsikielinen yläkoulu noin 370 koululaiselle. 2. Nikkilän Sydän - ruotsin- ja suomenkielinen yhtenäiskoulu Nikkilän Sydämen laajennuksen tilat ovat osa kummankin kieliryhmän kouluverkkoa ja Nikkilän Sydämeen muodostuu kummankin kieliryhmän osalta yhtenäiskoulu - suomenkielinen yhtenäiskoulu noin 510 koululaista ja ruotsinkielinen yhtenäiskoulu noin 580 koululaista (Kungsvägen ja Kyrkoby). 3. Nikkilän Sydän - Suomenkielinen yhtenäiskoulun, Kungsvägenin ja Gymnasium Nikkilän Sydämessä sijaitsisi ruotsinkielinen yläkoulu ja ruotsinkielinen lukio, noin 500 oppilasta/opiskelijaa sekä suomenkielinen yhtenäiskoulu noin 570 koululaista. 4. Nikkilän Sydän - ruotsinkielinen yhtenäiskoulu ja Gymnasium ja suomenkielinen yläkoulu (Sipoonjoki) Nikkilän Sydämessä sijaitsisi ruotsinkielinen yhtenäiskoulu ja lukio noin 720 opiskelijaa sekä suomenkielinen yläkoulu (Sipoonjoki) noin 370 koululaista.

4 Vaikutustenarviointi on tehty seuraavista näkökulmista Yleiset näkökulmat Ruotsinkielinen kouluverkko Nikkilässä ja pohjois-sipoossa Suomenkielinen kouluverkko Nikkilässä ja Pohjois-Sipoossa Järjestelyiden perusteella syntyvä koulujen palveluverkko Nikkilässä ja Pohjois-Sipoossa Kaksi kieltä saman katon alla Pyrkimys yhtenäiskouluihin Tulevat kampukset Nikkilässä ja Pohjois-Sipoossa Yhtenäinen oppimispolku Talouden reunaehdot Investointien tämän hetken reunaehdot Nikkilän Sydämen tilojen riittävyys - tilan riittävyys ruotsinkielisen alakoulun ja lukion kannalta - tilojen riittävyys suomenkielisen alakoulun kannalta Tilojen soveltuvuus käyttötarkoitukseen Piha Ympäristö Liikenneturvallisuus ja saatto Koulun opetuksen järjestäminen Opettajien rooli Koulujen johtaminen Tukipalvelut Oppilaan viihtyvyys ja turvallisuus Pedagogiikan vaikutukset oppimiseen Koon vaikutus viihtyvyyteen Rehtori Opettajat (ala- ja yläkoulu sekä lukio) Erityisopettajat Vaikutukset kielelliseen ympäristöön Nikkilän Sydämessä Kokemukset Sipoossa "kaksi kieltä saman katon alla" Tulevat kampukset, koulu- ja lukiohankkeet Nikkilän Sydän ja Sipoonlahden koulu ovat laajennusten jälkeen täydessä laajuudessa eikä niitä laajenneta hankesuunnitelmassa esitettyä suuremmiksi. Sekä Söderkullaan että Nikkilään tulee rakentaa uudet kampukset siten että ne palvelevat tulevaa asutusta mahdollisimman hyvin. Kampuksissa on tarkoitus tarjota mahdollisimman laaja sivistyksen palvelu ja mahdollisuus yhdistys ym. toimintaan niin oppilaille, oppilaiden vanhemmille kuin kuntalaisille. Kampuksen Sivistyskeskuksen koko on esitetty olevan 5-6 sarjainen esi- ja yhtenäiskoulu (esiopetus-9). Nikkilässä seuraava kampusalue on tarkoitus toteuttaa Lukkarin koulun alueelle ja Etelä-Sipoossa uuden kampuksen paikkaa ei ole vielä kartoitettu.

5 Tällä hetkellä Sibbo Gymnasium ja Sipoon lukio sijaitsevat Nikkilässä eri rakennuksissa. Gymnasium sijaitsee alueella joka on tulevaisuudessa tarkoitettu Nikkilän keskustan laajenevan asutuksen käyttöön. Sipoon lukion vieressä on tontti, johon voidaan sijoittaa Gymnasiumin vaadittavat tilat Keudan laajenemisen ohella. Mikäli Keuda päättää vetäytyä Sipoosta, Keudalta vapautuvat tilat voidaan käyttää Gymnasiuminen tarpeisiin. Tällä hetkellä ei ole tiedossa että Keuda olisi vetäytymässä Nikkilästä, mutta ammatillisen koulutukseen kohdistuvien mittaavien rahoitusleikkausten johdosta tämä on kuitenkin hyvä huomioida vaihtoehtoisissa suunnitelmissa. Kieliryhmien välinen tasapaino Kun saman katon alla on kaksi kieltä, on keskeistä, että kumpikaan kieliryhmä ei koe itseään vähemmistöksi ja kieliryhmien välillä vallitsee tasapaino. Tutkimusten perusteella tämä toteutuu kun vähemmistön osuus nousee yli 40 prosentin. Tämä antaa tukea sille, että kahden koulun sijoittaminen saman katon alle onnistuu parhaiten, jos kieliryhmien osuudet ovat mahdollisimman hyvin tasapainossa. Yhtenäinen oppimispolku ja yhtenäiskoulu Perusopetuslaki ja asetus (628/1998) tulivat voimaan vuoden 1999 alusta ja vuonna 2001 valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta. Näiden normiuudistusten myötä oli ensimmäisen kerran mahdollista toteuttaa opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen, yhdeksänvuotinen peruskoulu, joka ei enää jakaudu ala- ja yläasteeseen. Uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 rakennettiin tälle pohjalle. Perusteet määrittivät perusopetuksen opetuksellisen yhtenäisyyden, mikä tarkoittaa, että koko perusopetuksella on yhteinen arvopohja, tehtävä, tavoitteet ja yhtenäinen oppimiskäsitys. Oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt on määritelty tuntijakopäätöksen mukaisesti kullekin vuosiluokalle ja kokonaisuuksien nivelkohtiin on laadittu kansalliset hyvän osaamisen kuvaukset ja 9. vuosiluokan loppuun päättöarvioinnin kriteerit. Perusopetus nähdään osana elinikäisen oppimisen jatkumoa. Kehittämisen lähtökohtana on oppilaan kannalta yhtenäisesti ja mielekkäästi etenevä oppimispolku, jossa ei ole syrjäytymistä mahdollistavia nivelvaiheita. Huomiota on suunnattava perusopetuksen joustavaan alkuun, kuudennen ja seitsemännen vuosiluokan niveleen sekä perusopetuksen päättövaiheen kehittämiseen. Yhtenäisyys merkitsee myös kokonaisvaltaista huolenpitoa kaikkien oppilaiden oppimisesta ja hyvinvoinnista. Yhtenäisyys tarkoittaa niin ikään haastetta korkeatasoiseen opetukseen ja oppimisympäristöön peruskouluissa. Kyse on siis perustaltaan pedagogisesta muutoksesta, jonka tavoitteena on

6 johdonmukainen ja eheä koulupolku oppilaalle ja toisaalta kokonaisvaltaisen kasvatus- ja opetustyön mahdollistuminen opettajille. (Pietilä & Vitikka 2007.) Joulukuussa 2014 hyväksytyissä vuoden 2016 opetussuunnitelman perusteissa on tavoitteena vahvistaa kasvua ja oppimista jatkumona, joka huomioi oppijan kehitysvaiheen. Perusteiden kokonaisrakenne on muuttunut tuntijaon siirtymävaiheet paremmin huomioon ottavaksi ja opetuksen yhtenäisyyttä ja eheyttä tukevaksi. Perusteasiakirja jäsentyy neljän kokonaisuuteen, joita ovat kaikkien oppiaineiden opetusta yhdistävät yleiset linjaukset sekä vuosiluokat 1-2, 3-6 ja 7-9. Jokaisessa vuosiluokkakokonaisuudessa käsitellään koulupolun siirtymävaiheiden merkitystä ja kunkin vaiheen erityistä, oppilaiden ikäkauden ja kehitysvaiheen huomioonottavaa tehtävää. Opetussuunnitelman perusteista löytyy erillinen luku, joka koskee yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuria. Perusteissa painotetaan oppilaan monipuolisen kasvun tukemista ja identiteetin vahvistamista vuorovaikutteisessa, toisia kunnioittavassa ja kestävää kehitystä edistävässä toimintatavassa. Lähtökohtana on tulevaisuudessa tarvittava sivistys ja laaja-alainen osaaminen taitojen merkitystä korostaen ja oppiaineiden välistä yhteistyötä vahvistaen sekä yhteisöllisen oppimisen mahdollistaminen monipuolisessa oppimisympäristössä. Lisäksi opetussuunnitelmaluonnoksessa korostetaan paikallisen opetussuunnitelman tehtävää edistää opetuksen laadun jatkuvaa kehittämistä, vahvistaa koulutuksellista jatkumoa ja siten luoda hyvä perusta toisen asteen koulutukseen siirtymiselle. Perusopetusta kehitetään opetussuunnitelmallisesti ja pedagogisesti yhtenäisenä kokonaisuutena. Keskeisiä tekijöitä Perusopetuksen yhtenäisyydestä voidaan huolehtia eri luokka-asteita käsittävien koulujen yhteistyönä tai yhdessä koulussa. Keskeistä on yhtenäiseen opetussuunnitelmaan perustuva opetus ja koulun toimintakulttuurin yhtenäisyys. Perusopetuksen yhtenäisyyden keskeisiä tekijöitä ovat - Opetussuunnitelma - Oppimisympäristö - Yhteistyöhön perustuva koulun toimintakulttuuri - Yhtenäisyyttä edistävä rehtorius - Opettajien käsitykset ja toiminta Kaikki nämä vaikuttavat yhdessä siihen, voiko oppilas käydä peruskoulunsa yhtenäistä ja johdonmukaista oppimispolkua pitkin. (Pietilä & Vitikka 2007.) Esimerkkejä ja kokemuksia muualta Opetushallitus hallinnoi yhtenäisen perusopetuksen

7 kehittämishankkeen v Kehittämishankkeen tehtävänä oli tukea perusopetuslain ja -asetuksen, silloisen uuden tuntijaon ja tavoitteiden sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden toteutumista. Hankkeeseen lähti mukaan 87 kuntaa sekä 10 yliopiston opettajankoulutuslaitoksen harjoittelukoulua. Mukana oli 240 koulua. Yhtenäisiä peruskouluja perustettiin vuonna 2007 noin 50 koulun vuosivauhdilla eri puolille maata ja yhtenäisiä peruskouluja oli silloin kolmisensataa. Vuonna 2013 Suomessa oli n 620 yhtenäistä peruskoulua ja on ainoa koulumalli joka lisääntyy Suomessa koko ajan. Taulukko 3. Yhtenäiskoulujen ja erillisten ala- ja yläkoulujen määrät Suomessa (Lähde Tilastokeskus) Sama asia käy ilmi alla olevasta taulukosta: peruskoulujen lukumäärä vuosiluokat % 78 % 75 % käsittävät koulut n n n vuosiluokat % 14 % 13 % käsittävät koulut n. 521 n. 429 n. 362 vuosiluokat % 8 % 12 % käsittävät koulut n. 174 n. 245 n. 334 (Taulukon lähteinä: Kumpulainen 2003, 2004, 2005, 2009, 2012 ja SVT 2005, 2008, 2011, 2014) Avoin oppimisympäristö 68 % n % n % n. 618 Yleisesti Oppimistilojen uudistamiseen ovat pääasiassa vaikuttaneet uudenlaiset oppimiskäsityksen ja opetusmenetelmät sekä uudenlainen teknologia ja sen käyttöönotto opetustarkoituksessa. Uudistunut toimintakulttuuri vaatii ympärilleen perinteistä luokkatilaa paremmin uudenlaiseen oppimiseen soveltuvan taipuisan toimintaympäristön. Tilojen käyttöä tehostamalla, kokonaisneliömäärää supistamalla ja tilojen ominaisuuksia parantamalla on tarkoitus tuottaa moderneja ja kustannustehokkaita oppimisympäristöjä. Avoimella oppimisympäristöllä tarkoitetaan monikäyttöisiä ja muunneltavia tiloja, joissa erilaiset opiskelutilat ovat varusteltu erilaista työskentelyä varten. Erityisvaatimukset kuvaavat kohdistetusti niitä asioita, jotka muodostavat nimenomaan pedagogisesti taipuisaa, uudenlaista oppimisympäristöä. Erityisvaatimuksilla eritellään niitä toimintoja mitä hyvän oppimisympäristön tulisi mahdollistaa. Oppimistilan tulee olla suunniteltu tukemaan aktiivista, oppimistapapohjaista oppimismallia kuin myös vaihtuvia pedagogioita. Tärkein ominaisuus hyvässä

8 oppimistilassa on se, että se mahdollistaa monenlaisen toiminnan. Taipuisa tila antaa opettajalle vapauksia valita käytettävät oppimisja opetusmetodit. Monipuolisessa ja pedagogisesti taipuisassa oppimisympäristössä oppijat voivat harjoittaa erilaisia tehtäviä niille osoitetuilla oppimisen alueilla vapaassa vuorovaikutuksessa toistensa ja opettajan kanssa, sekä käyttää apuvälineitä ja oppimiskalusteita, jotka yhdistävät heidät oppimisympäristöön. Hyvässä, pedagogisesti taipuisassa oppimisympäristössä oppilaan on mahdollista liikkua tilassa ja osallistua erilaisiin aktiviteetteihin. Oppilaiden kanssa tulee voida harjoittaa kokeilevaa oppimista tutustuen esineisiin ja materiaaleihin käsin koskien. Pedagogisesti taipuisa oppimisympäristö Oppimiskäsityksen muuttuminen ja toimintakulttuurin mukautuminen vaativat myös fyysiseltä oppimisympäristöltä uudistumista. Perinteinen luokkatilamalli on kalustukseltaan staattinen ja soveltuu käytännössä vain yhdenlaisen opetuksen, yhteen opetussuuntaan ja yhdenkokoiselle ryhmälle. Moderneja pedagogioita tukevan oppimisympäristön tulee olla muuntojoustavampi, pedagogisesti taipuisampi. Innovatiivisella kalustuksella ja monitahoisella arkkitehtuurilla voidaan samaan tilaan luoda muuttuvat puitteet niin yksin-, pari-, pienryhmä-, opetusryhmä- Uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on edellistä paremmin huomioitu oppimisympäristön tärkeys oppimiseen vaikuttavana tekijänä. Hyvän oppimisympäristön kalustus mahdollistaa vaihtelevien ryhmäkokojen muodostamisen ja oppilaiden vapaan liikkumisen tilassa. Fyysinen oppimistila sinällään ei vaikuta käytettävään pedagogiaan, mutta tilan ominaisuudet voivat toimia joko rajoittavana tai mahdollistavana tekijänä käytettävien opetus- ja oppimismetodien valinnassa. Jos siis oppimistila on liian ahdas tai kankeasti kalustettu, niin käytännössä se mahdollistaa yhdenlaisen ennalta määritellyn opetustavan. Jos taas oppimistila on kalustettu monipuolisesti ja joustavasti, niin opettajan on mahdollista hyödyntää useita erilaisia oppimistapoja ja aktiviteetteja ja vaihdella niiden välillä vaikka kesken oppitunnin. Uusissa opetussuunnitelman perusteissa (2014) keskeiseksi pedagogiaksi on otettu entistä vahvemmin toiminnallinen oppiminen. Perinteinen pulpettikalusteinen 60m2 luokkatila ei taivu toiminnallisen oppimisen tukemiseen, eikä pelkästään kalustusta muuttamalla päästä oppimisen kannalta optimaaliseen lopputulokseen. Koulurakennuksen tilajärjestelyä on muutettava laajemmin. Yhden oppimistilan kokoa tulee kasvattaa ja sen oheen on saatava eriluonteisia ryhmäytymistiloja. Kustannusten ja kokonaispinta-alan hallitsemiseksi koulun tilankäyttöä tulee tehostaa. Yhden käyttötarkoituksen tilat tulee minimoida ja sen sijaan tulee suunnitella muunneltavaa monikäyttötilaa. Tilojen välistä avoimuutta tulee voida säädellä. Kalustuksen tulee olla helposti liikuteltavissa ja

9 eri tavoin ryhmiteltävissä vastaamaan vaihtuvia oppimismetodeja ja toteutettavia aktiviteetteja. Taipuisuudella voidaan ottaa huomioon oppilaiden yksittäisiä ominaisuuksia ja vahvuuksia. On tärkeää ottaa huomioon erilaiset ihmistyypit ja tiedostaa, että on yksittäisiä ja ryhmäkohtaisia eroja. Fyysisen tilan avulla voidaan tukea oppijan yksittäisiä vahvuuksia ja ominaisuuksia valmistaessa lasta täysipainoiseksi ja vahvaksi, yksin toimivaksi yhteiskunnan jäseneksi. Yksi oppimistilan laadun mitta onkin se miten hyvin se ottaa huomioon, vastaa, tukee ja vahvistaa lapsen ainutlaatuista ja omaa oppimisen tyyliä. Oppimisympäristön uudistamisen tarpeeseen johtaneita tekijöitä Tutkimushankkeet ovat osoittaneet, että perinteistä koulurakentamista tulee uudistaa kolmesta syystä: Modernit pedagogiat Tilankäytön tehokkuus Opetussuunnitelman mukainen koulu Oppimiskäsityksen muuttuminen passiivisesta, opettajajohtoisesta opettamisesta aktiiviseen ja vuorovaikutukselliseen itseohjautuvaan oppimiseen, aiheutuu oppimistapahtumissa huomattavasti enemmän tarkoituksellista liikehdintää ja ääntä. Oppimisympäristön ominaisuudet tulee suunnitella ja mitoittaa niin, että tila tukee ja omalta osaltaan mahdollistaa modernien pedagogioiden harjoittamisen. Tilajärjestyksen tulee uudistua, jotta voidaan toteuttaa tilankäytöltään ja kustannuksiltaan tehokas ratkaisu ja huomioida myös varsinaisen käytön ohella ulkopuoliset käyttäjät. Tilojen monikäyttöisyyden lisääminen aiheuttaa sen, että kaikkien tilojen tulee olla kaikilta ominaisuuksiltaan kaikkiin käyttötarkoituksiin soveltuva. Ominaisuudet mitoitetaan kapasiteetiltaan vaativimman käyttötarkoituksen mukaan. Oppimisympäristöjen tulee tukea opetussuunnitelmassa määriteltyjä tavoitteita. Uudistunut opetussuunnitelman perusteet ja siinä painotettu opiskelijakeskeinen oppimiskäsitys tuottaa uudenlaisia vaatimuksia myös oppimisympäristön suhteen. Lähde: CookBook Modernin rakennetun ympäristön opas - Oppimisympäristöt (FEG:Finnish Education Group) Avoin oppimisympäristö - Nikkilän Sydän Tila, Nikkilän sydämessä oppimissolu, on rytmitetty siten, että puolijulkiset ja puoliavoimet tilat vaihtelevat ja niiden välissä tilaa rajaavat esim. kiinteät rakenteet ja yksityiset tilat. Tila on muunneltavissa monella tavalla: - se voi olla osa suurempaa kokonaisuutta (esim. suurryhmäopetus) - se muodostaa oman kokonaisuutensa (esim. ryhmätyöskentelytila tutkivaa oppimista varten), - sen voi jakaa pienempiin osiin (eriyttäminen) - tilassa voi olla kiinteänä osana hiljaisen työskentelyn pienryhmätila - tilaa voidaan jatkaa teknologian avulla

10 Kustannustehokkuus Oppimiskäsityksen muuttuessa itseohjautuvaa oppimista tukevaksi, tulee tiloista tehdä entistä monipuolisempia ja mitoitukseltaan entistä väljempiä, jonka vuoksi koko tilajärjestelyn tulee tehostua, hukkatila tulee minimoida ja oppimiseen soveltuva tila maksimoida. Tilojen kasvun ja vaatimustason nousun kompensoimiseksi ja yhteiskunnallisen oppilaskohtaisen kustannuksen tasapainottamiseksi tilojen kokonaismäärää ei voida kasvattaa. Kustannustehokkuuteen oppimistilassa päästään toteuttamalla mahdollisimman tehokasta monikäyttötilaa, koska silloin vältetään vähäkäyttöisten tai turhien tilojen makrokustannukset. Monitila-ajattelun lähtökohtana on toteuttaa tiloja, joiden käyttöaste on mahdollisimman korkea. Kokonaisneliöitä tehostamalla tarvitaan entistä vähemmän tiloja ja samalla niiden viihtyisyys voi jopa parantua. Koulurakentamisessa tavoitteena on ohjata oppimisympäristön suunnittelua siihen, että mahdollisimman suuri osa rakennettavasta pinta-alasta olisi oppimistilakäyttöön soveltuvaa. Pyritään tehostamaan tilojen käyttöä ja välttämään hukkatilan muodostumista suunnittelemalla tiloista muuntuvia monikäyttötiloja. Koulurakentamishankkeessa kokonaisneliöiden määrä on ratkaisevaa kustannusten kannalta. On edullisempaa rakentaa vähemmän, mutta ominaisuuksiltaan parempaa ja käyttöasteeltaan tehokkaampaa tilaa. Perinteisessä käytävä-luokka -ratkaisussa on huomattavan paljon yhden käyttötarkoituksen tiloja, kuten käytävää. Käytävä vaatii tilana vähän ominaisuuksia, mutta se on myös varsin vähäisellä käytöllä. Vain käytäväkäyttöön soveltuva tila tulee siten suunnitelmassa minimoida. Palo- ja pelastusmääräysten vuoksi vain käytäväkäyttöistä tilaakaan ei voida kokonaan eliminoida, mutta sen vähäisyys on yksi hyvän koulusuunnittelun kriteeri. Usein myös itse opetustilojen käyttöaste on varsin puolinaista, kun pääasiallisesti niitä käyttää vain yksi opetusryhmä päiväsaikaan. Ubiikissa oppimisympäristössä käytävät ovat monikäyttöisiä ja siten menettävät olemuksensa käytävätilana muuttuen oppimisympäristöiksi, kuten vaikka opetusryhmien ryhmäytymistiloiksi tai väistötiloiksi. Huomattavasti tehokkaampi ratkaisu, niin kustannuksiltaan kuin käyttöasteeltaankin, on rakentaa tehokasta monikäyttötilaa. Tehokkaan koulun mallissa lähes kaikki rakennettava pinta-ala, kuten käytävätkin, tehdään ominaisuuksiltaan oppimiskäyttöön soveltuvaksi. Näin käytäväkäytössäkin oleva tila menettää olemuksensa käytävätilana ja muuttuu hyödyllisemmäksi oppimistilaksi, kuten opetusryhmien ryhmäytymistiloiksi. Nikkilän Sydämen tilojen riittävyys Nikkilän Sydämessä oppisolujen tilojen mitoituksena on käytetty samaa mitoitusta kuin Sipoonlahden koulussa oppikylien mitoituksessa eli 4,8 m2/oppilasta.

11 Mitoitus on hivenen väljempi kuin avoimien oppimisympäristöjen yleiset mitoitukset Suomessa. Hankkeen tilaohjelma on yhteenveto tilatarpeista, jotka hankkeessa toteutetaan. Sen mukaisesti koulua laajennetaan yhteensä bm2:llä, josta liikuntasalin osuus oheistiloineen on noin bm2. Nikkilän kampusalue on osa Nikkilän keskustaa ja se liittyy kampusalueen länsipuolella olevaan puistoon, joka on tarkoitus kehittää liikunta- ja toimintapuistoksi asukkaiden ja oppilaiden käyttöön luoden helppokulkuisen ja monipuolisien kohtaamispaikan nikkiläläisille. Koulun suunnitelma perustuu moderniin pedagogiikkaan ja tilat suunniteltu ns. avoimiksi oppimisympäristöiksi, joissa tilojen monimuotoisuus ja monipuolisuus korostuvat ja jotka ovat helposti muutettavissa muuttuviin tarpeisiin. Oikeilla ja tarkoituksenmukaisilla teknisillä ratkaisuilla varmistetaan se, että nykyisen rakennuksen laajennus tarjoaa käyttäjille turvalliset ja terveelliset tilat ja että rakennus kokonaisuutena on elinkaareen mukautuva, tasokas ja perusvarma rakennus. Lisäksi rakennus suunnitellaan muuntautuvaksi ja energiatehokkaaksi käyttäen hyväksi mm. geotekniikkaa, tarpeenmukaista ilmanvaihtoa, vakiovalaistusta ja aurinkosähköä. Liitteet Liite 1 / 4. KOULJAOS:Vaikutusten arviointi Sivistysjohtajan ehdotus Suomenkielinen koulutusjaoston esittää sivistysvaliokunnalle lausuntonaan: Vaihtoehto X on jaoston mukaan paras ehdotus tulevaksi oppilaaksotoksi Nikkilän Sydämen laajennukseen. Tämän lisäksi jaosto on arvioinut eri vaihtoehtojen heikkouksia ja vahvuuksia sekä laatinut eri vaihtoehtojen priorisointijärjestyksen. (liite x). Muutettu päätösehdotus Jaosto käy lähetekeskustelun Nikkilän Sydämen oppilaaksiotosta. Jaosto antaa lausuntonsa asiasta kokouksessaan Päätös Suomenkielinen koulutusjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen.