- Yhtenäiskouluissa yläkoulun koko on usein alakoulua suhteellisesti suurempi, koska alakouluilla on lähipalveluiden luonne.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "- Yhtenäiskouluissa yläkoulun koko on usein alakoulua suhteellisesti suurempi, koska alakouluilla on lähipalveluiden luonne."

Transkriptio

1 Vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan Nikkilän sydämen laajennuksen vaikutusta Nikkilän kouluverkkoon kolmen eri käyttötarkoituksen osalta NS:n eri oppilaaksioton vaihtoehdot Nikkilässä ja pohjois-sipoossa Tekijät VE 1: NS-suomenkielinen yhtenäiskoulu, ruotsinkielinen yläkoulu (Kungsvägen). Erillinen ruotsinkielinen alakoulu (Kyrkoby) Nikkilän Sydämen laajennuksen tilat ovat osa suomenkielistä kouluverkkoa ja Nikkilän Sydämeen muodostuu suomenkielinen yhtenäiskoulu noin 720 koululaisella ja ruotsinkielinen yläaste noin 370 koululaiselle VE2: NS-ruotsin- ja suomenkielinen yhtenäiskoulu Nikkilän Sydämen laajennuksen tilat ovat osa kummankin kieliryhmän koluluverkkoa ja Nikkilän Sydämeen muodostuu kummankin kieliryhmän osalta yhtenäiskoulu- suomenkielinen yhtenäiskoulu noin 510 oppilasta ja ruotsinkielinen yhtenäiskoulu noin 580 oppilasta. VE 3: NS-Suomenkielinen yhtenäiskoulu, Kungsvägenin ja Gymnasium Nikkilän Sydämessä sijaitsisi ruotsinkielinen yläkoulu ja lukio noin 500 opiskelijaa/oppilasta sekä suomenkielinen yhtenäiskoulu noin 580 koululaista. VE 4: NS- ruotsinkielinen yhtenäiskoulu ja Gymnasium ja suomenkielinen yläkoulu (Sipoonjoki) Nikkilän Sydämessä sijaitsisi ruotsinkielinen yhtenäiskoulu ja lukio noin 720 opiskelijaa sekä suomenkielinen yläkoulu (Sipoonjoki) noin 370 koululaista. Nikkilän ja Pohjois-Sipoon kouluverkko Yleiset näkökulmat Ruotsinkielinen kouluverkko - Alakouluilla mielletään olevan lähipalveluiden luonne. Yläkoulut ovat usein keskitettyjä palveluita, koska sen koko tulee olla kohtuullisen suuri hyvän opetuksen järjestämiseksi. Yläkoulun koon tulee olla minimissään oppilasta. - Sipoossa ruotsikielisenä yläkouluna toimii yksi koulu Nikkilän Sydämessä, koska koulun koon takia ei ole tarkoituksenmukaista perustaa toista yläkolua. Ruotsinkielinen kouluverkko - Alakouluilla mielletään olevan lähipalveluiden luonne. Yläkoulut ovat usein keskitettyjä palveluita, koska sen koko tulee olla kohtuullisen suuri hyvän opetuksen järjestämiseksi. Yläkoulun koon tulee olla minimisään oppilasta. - Sipoossa ruotsinkielisenä yläkouluna toimii yksi koulu Nikkilän Sydämessä, koska koulun koon takia ei ole tarkoituksenmukaista perustaa toista yläkolua. Lukioverkko - Tavoitteena on, että toisen asteen opiskelu olisi järjestetty erikseen omiin yksiköihin mahdollisesti, toisten toisen asteen oppilaitosten läheisyyteen. Sipoossa nykyiset lukiot sijaitsevat Nikkilässä. - Suomessa tyypillisesti opetus on järjestetty yhtenäiskouluihin (e-9) ja mikäli perusteltua esim. lähipalvelun osalta erlllisiin alakouluin. Lukioverkko - Tavoitteena on, että toisen asteen opiskelu olisi järjestetty erikseen omiin yksiköihin mahdollisesti, toisten toisen asteen oppilaitosten läheisyyteen. Sipoossa nykyiset lukiot sijaitsevat Nikkilässä. - Suomessa tyypillisesti opetus on järjestetty yhtenäiskouluihin (e-9) ja mikäli perusteltua esim. lähipalvelun osalta erlllisiin alakouluin. - Yhtenäiskouluissa yläkoulun koko on usein alakoulua suhteellisesti suurempi, koska alakouluilla on lähipalveluiden luonne. - Yhtenäiskouluissa yläkoulun koko on usein alakoulua suhteellisesti suurempi, koska alakouluilla on lähipalveluiden luonne. Tavoitteena Suomessa on että Lukiolla ja yhtenäiskouluilla olisi omat opettajat. Kuitenkin pienissä lukoissa on tarve opettajien käyttöön myös yläkouluissa. Tavoitteena Suomessa on että Lukiolla ja yhtenäiskouluilla olisi omat opettajat. Kuitenkin pienissä lukoissa on tarve opettajien käyttöön myös yläkouluissa. Ruotsinkielinen kouluverkko Nikkilässä ja pohjois-sipoossa (ko. ve:ssä) Ruotsinkielinen kouluverkko koostuu: - omassa rakennuksessa toimivasta yläkoulusta - omassa rakennuksessa toimivasta alakoulusta - kylissä sijaitsevista alakouluista - omassa rakennuksessa toimivasta lukiosta - Nikkilässä ruotsinkielinen opetus tapahtuu esi- ja alakoulun osalta Kyrkobyn skolanissa ja yläkoulun osalta Nikkilän Sydämessä. - Esi- ja alakoulun tiloihin ei mahdu nykyistä suurempaa oppilasmäärää. - Oppilaaksiottoalueet ovat nykyiset Ruotsinkielinen kouluverkko koostuu : - yhtenäiskoulusta Nikkilän Sydämessä, jossa on lähes saman suuruinen suomenkielinen yhtenäiskoulu - kylissä sijaitsevista alakouluista. - omassa rakennuksesta voimivasta lukiosta Ruotsinkielinen kouluverkko koostuu: - Nikkilän Sydämessä sijaitsevasta yläkoulusta ja Gymnasiumista, - erillisestä Nikkilässä sijatsevasta alakoulusta (Kyrkoby) - kylissä sijaitsevista alakouluista. - Nikkilässä ruotsinkielinen opetus tapahtuu esi- ja alakoulun - Nikkilässä ruotsinkielin opetus tapahtuu esi- ja alakoulun osalta osalta Kyrkobyn koulussa ja yläkoulun osalta Nikkilän kokonaisuudessaan Nikkilän Sydämenssä. Sydämessä. - Tilat mahdollistavat noin 20 lapsen kasvun verrattuna Kyrkobyn - Esi- ja alakoulun tiloihin ei mahdu nykyistä suurempaa koulun tiloihin, oppilasmäärää. - Oppilaaksiottoalueet ovat nykyiset - Oppilaaksiottoalueet ovat nykyiset Ruotsinkielinen kouluverkko koostuu: - yhtenäiskoulusta Nikkilän Sydämessä, jossa toimiii myös suomenkielinen yläkoulu (Sipoonjoki). - kylissä sijaitsevista alakouluista. - ruotsinkielinen lukiosta, joka toimii Nikkilän Sydämessä. (Gymnasium) - Nikkilässä ruotsinkielin opetus tapahtuu esi- ja alakoulun osalta kokonaisuudessaan Nikkilän Sydämenssä. - Esi- ja alakoulun tiloihin ei mahdu nykyistä suurempmaa oppilasmäärää. - Oppilaaksiottoalueet ovat nykyiset Suomenkielinen kouluverkko Nikkilässä ja Pohjois-Sipoossa(ko. ve:ssä) Suomenkielinen kouluverkko koostuu - yhtenäiskoulusta Nikkilän Sydämessä, jossa sijaitsee myös ruotsinkielinen yläkoulu, - erillisistä alakouluista - Jokipuisto - Lukkari (poistuu uuden Talman sivistyskesk. myötä) - Talma (poistuu uuden Talman sivistyskesk. myötä) Suomenkielinen kouluverkko koostuu: '- yhtenäiskoulusta Nikkilän Sydämessä, jossa sijatsen myös ruotsinkielinen yhtenäsikoulu - erillisistä alakouluista - Jokipuisto - Lukkari (myöhemmin osana Lukkarin kampusta) -"Kyrkoby" (muuttuu myöhemmin väistökouluksi) - Talma (poistuu uuden Talman sivistyskesk. myötä) Suomenkielinen kouluverkko koostuu - yhtenäiskoulusta Nikkilän Sydämessä, jossa sijaitsee myös ruotsinkielinen yläkoulu, - erillisistä alakouluista - Jokipuisto - Lukkari (myöhemmin osana Lukkarin kampusta) - "Gymnasium" (poistuu myöhemmin käytöstä) - Talma (poistuu uuden Talman sivistyskesk. myötä) Suomenkielinen kouluverkko koostuu - yhtenäiskoulusta Nikkilän Sydämessä, jossa sijaitsee myös ruotsinkielinen yläkoulu, - erillisistä alakouluista - Jokipuisto - Lukkari (myöhemmin osana Lukkarin kampusta) - "Kyrkoby" (muuttuu myöhemmin väistökouluksi) - "Gymnasium" (poistuu myöhemmin käytöstä) - Talma (poistuu uuden Talman sivistyskesk. myötä) - Suomenkielisen yhtenäiskoulun laajeneminen tapahtuu Wessman-rakennukseen ennen Lukkarin yhtenäiskoulun toteuttamista, jolloin sen käyttötarkoitus muuttuu. - oppilaaksiottoalue uudistetaan - Pitkällä tähtäimellä (n. 10 v sisällä) Suomenkielisen oppilasmäärän kasvu vaatii uuden Lukkarin yhtenäiskoulun ja kampuksen. - Suomenkielisen yhtenäiskoulun laajenenminen tapahtuu Wessman-rakennukseen ennen Lukkarin yhtenäsikoulun toteuttamista, jolloin sen käyttötarkoitus muuttuu.. - oppilaaksiottoalueen uudistetaan - Pitkällä tähtäimellä (n. 10 v sisällä) Suomenkielisen oppilasmäärän kasvu vaatiin uuden Lukkarin yhtenäiskoulun ja kampuksen, jollin "Kyrkkoby" jää pysyväksi väistökouluksi.. - Suomenkielisen yhtenäiskoulun laajenenminen tapahtuu Wessman-rakennukseen ennen Lukkarin yhtenäsikoulun toteuttamista, jolloin sen käyttötarkoitus muuttuu.. - oppilaaksiottoalueen uudistetaan - Pitkällä tähtäimellä (n. 10 v sisällä) Suomenkielisen oppilasmäärän kasvu vaatiin uuden Lukkarin yhtenäiskoulun ja kampuksen, jollin Gymnasioum poistuu käytästä ja rakennetaneen esim. asuntoalueeksi. - Suomenkielisen yhtenäiskoulun laajeneneminen tapahtuu Wessman-rakennukseen ennen Lukkarin yhtenäiskoulun toteuttamista, jolloin sen käyttötarkoitus muuttuu. - oppilaaksiottoalue uudistetaan - Pitkällä tähtäimellä (n. 10 v sisällä) Suomenkielisen oppilasmäärän kasvu vaatiin uuden Lukkarin yhtenäiskoulun ja kampuksen, jolloin "Kyrkkoby" jää pysyväksi väistökouluksi ja Gymnasioum poistuu käytöstä ja rakennetaneen esim. asuntoalueeksi.

2 järjestelyiden perusteella syntyvä koulujen palveluverkko Nikkilässä ja Pohjois-Sipoossa Ruotsinkielinen kouluverkko perustuu erilliseen lukioon (Gymnasium), yläkouluun (Kungsvägen Nikkilän Sydämessä) ja alakouluihin (Kyrkoby ja kyläkoulut). Suomenkielinen kouluverkko perustuu erilliseen lukioon, kahteen suurehkoon yhtenäiskouluun Nikkilän Sydämessä ja myöhemmin myös Lukkarin yhtenäiskoulussa sekä Jokipuiston alakouuun sekä myöhemmin Talman yhtenäiskouluun. Ruotsinkielinen kouluverkko perustuu erilliseen lukioon ja Nikkilän Sydämessä toimivaan yhtenäiskouluun sekä kyläkouluihin. Ruotsinkielinen kouluverkko perustuu erilliseen lukioon ja Nikkilän Sydämessä toimivaan yhtenäiskouluun sekä kyläkouluihin. Suomenkielinen kouluverkko perustuu erilliseen lukioon, Suomenkielinen kouluverkko perustuu erilliseen lukioon, pienehköön yhtenäiskouluun Nikkilän Sydämessä ja myöhemmin pienehköön yhteäiskouluun Nikkilän Sydämessä ja myöhemmin suureen Lukkarin yhtenäiskouluun sekä Jokipuiston alakouuun suureen Lukkarin yhtenäiskouluun sekä Jokipuiston alakouluun sekä myöhemmin Talman yhtenäiskouluun. sekä myöhemmin Talman yhtenäiskouluun. Ruotsinkielinen koluverkko perustuu erilliseen lukioon ja Nikkilän Sydämessä toimivaan yhtenäiskouluun sekä kyläkouluihin. Suomenkielinen kouluverkko perustuu erilliseen lukioon, yläkouluun Nikkilän Sydämessaä ja myöhemmin suureen Lukkarin yhtenäiskouluun sekä Jokipuiston alakouuun sekä myöhemmin Talman yhtenäiskouluun. Kyrkoby toimii väistökouluna Kyrkoby toimii väistökouluna Gymnasium siirtyy Enterin laajennukseen Gymnasium siirtyy Enterin laajennukseen Gymnasium saneerattava suomenkieliseksi alakouluksi ja Lukkarin aloitus samaan aikaan mutta tulee toteuttaa suurempana. Gymnasium saneerattava suomenkieliseksi alakouluksi ja Lukkarin aloiutus samaan aikaan mutta tulee toteuttaa suurempana. Vaikutukset opetukseen ja pedagogiikkaan Yhtenäiskoulu/erillinen ala-koulu ja yläkoulu Kaksi kieltä saman katon alla Sipoossa on päätetty että sivistyksen tiloissa pyritään toimimaan kaksi kieltä saman katon alla mikäli siihen on perusteita. Sipoossa on päätetty että sivistyksen tiloissa pyritään toimimaan kaksi kieltä saman katon alla mikäli siihen on perusteita. Sipoossa on päätetty että sivistyksen tiloissa pyritään toimimaan kaksi kieltä saman katon alla mikäli siihen on perusteita. Sipoossa on päätetty että sivistyksen tiloissa pyritään toimimaan kaksi kieltä saman katon alla mikäli siihen on perusteita. Riotsinkielinen oppilasmäärä ei ole tasapainossa suomenkielisen oppilamäärän kanssa, vaa n selvästi suomenkilistä opilasmäärää pienempi. - alakoululaisia 350 oppilasta (sk) - yläkoululaisa 740 oppilasta (rk 370 +sk 370) Kun Nikkilän Sydämessa sijaitsee vain suomenkielinen yhtenäiskoulu ja ruotsinkielinen yläkoulu ja ruotsinkielinen alakoulu on erillisenä kouluna, ko. päätös ei tue täysin aienmmin päätettyä periaatetta. Ruotsinkielistä yhtenäiskoulua saman katon alla ei synny Lukkarin Sivistyskeskuksen valmistuttua sinne perustetaan suomenkielinen yhtenäiskoulu, joka samalla mahdollistaa yläasteiden pitämisen kohtuullisen kokoisina. Riotsinkielinen oppilasmäärä on tasapainossa suomenkielisen oppilamäärän kanssa - alakoululaisia 350 oppilasta (rk 210 +sk 140) - yläkoululaisa 740 oppilasta (rk 370 +sk 370) Kun Nikkilän Sydämessa sijaitseen sekä ruotsin- että suomenkielinen yhtenäiskoulu, tukee ratkaisu Sipoon stategista päätöstä "kaksi kieltä saman katon alla", jotka laajentuvat tasapainossa molempien kieliryhmien välillä. Lukkarin Sivistyskeskuksen valmistuttua sinne perustetaan suomenkielinen yhtenäiskoulu, joka samalla mahdollistaa yläasteiden pitämisen kohtuullisen kokoisina. Ruotsinkielinen oppilasmäärä on tasapainossa suomenkielisen Ruotsinkielinen oppilasmäärä ei ole tasapainossa oppilasmäärän kanssa. Kuitenkin ruotsinkielinen oppilamäärä on suomenkielisen oppilasmäärän kanssa, vaan selvästi kokonaisuudessaan vanhempia oppilaita. suomenkiellistä oppilasmäärää suurempi. Eri on vanhemmissä oppilaissa. - alakoululaisia 140 oppilasta (sk) - yläkoululaisa 740 oppilasta (rk 370 +sk 370) - lukiolaisia 150 oppilasta (rk) Kun Nikkilän Sydämessa sijaitseen suomenkielinen yhtenäiskoulu ja ruotsinkielinen yläkoulu ja lukio, tukee ratkaisu määrällilseti Sipoon stategista päätöstä "kaksi kieltä saman katon alla", jotka laajentuvat tasapainossa molempien kieliryhmien välillä, mutta kielellinen ikäero on selvä. Lukkarin Sivistyskeskuksen valmistuttua sinne perustetaan suomenkielinen yhtenäiskoulu, joka samalla mahdollistaa yläasteiden pitämisen kohtuullisen kokoisina. - alakoululaisia 210 oppilasta (rk) - yläkoululaisa 740 oppilasta (rk 370 +sk 370) - lukiolaisia 150 oppilasta rk) Kun Nikkilän Sydämessa sijaitsee vain ruotsinkielinen yhtenäiskoulu ja lukio sekä suomenkielinen yläkoulu, ja suomenkilein alakoulu on erillisinä kouluina, ko. päätös ei tue tysin aiemmin päätettyä periaatetta Lukkarin Sivistyskeskuksen valmistuttua sinne perustetaan suomenkielinen yhtenäiskoulu, joka samalla mahdollistaa yläasteiden pitämisen kohtuullisen kokoisina.

3 Pyrkimys yhtenäiskouluihin Sipoon sivistysvaliokunta on määrittänyt tavoitteet, jossa perustetaan luokkien e-9 kampusalueita. Kampusalueille sijoitetaan myös varhaiskasvatuksen yksikkö/itä ja ne toimivat myös muiden palvelupisteinä myös muissa kunnan palveluissa mahdollisuuksien mukaan. Perusopetuslaki ja opetussuunnitelmien perusteet antavat mahdollisuuden toteuttaa opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen, yhdeksänvuotinen peruskoulu, joka ei enää jakaudu ala- ja yläasteeseen. OPS perusteet määrittivät perusopetuksen opetuksellisen yhtenäisyyden, mikä tarkoittaa, että koko perusopetuksella on yhteinen arvopohja, tehtävä, tavoitteet ja yhtenäinen oppimiskäsitys. Oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt on määritelty tuntijakopäätöksen mukaisesti kullekin vuosiluokalle ja kokonaisuuksien nivelkohtiin on laadittu kansalliset hyvän osaamisen kuvaukset ja 9. vuosiluokan loppuun päättöarvioinnin kriteerit. Lähtökohtana on oppilaan kannalta yhtenäisesti ja mielekkäästi etenevä oppimispolku, jossa ei ole syrjäytymistä mahdollistavia nivelvaiheita. Yhtenäisyys merkitsee myös kokonaisvaltaista huolenpitoa kaikkien oppilaiden oppimisesta ja hyvinvoinnista. Kyse on siis perustaltaan pedagogisesta muutoksesta, jonka tavoitteena on johdonmukainen ja eheä koulupolku oppilaalle ja toisaalta kokonaisvaltaisen kasvatus- ja opetustyön mahdollistuminen opettajille. OPS perusteiden mukaan perusopetusta kehitetään opetussuunnitelmallisesti ja pedagogisesti yhtenäisenä kokonaisuutena. Perusopetus jäsentyy valtioneuvoston asetuksen mukaisesti vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7 9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat opetuksellisesti eheän ja kasvatuksellisesti johdonmukaisen jatkumon. Yhteistyö esiopetuksen kanssa vahvistaa työn pitkäjänteisyyttä. Oppimisen tilojen näkökulmasta opetussuunnitelmien ja peruskouluasteiden eheyttäminen tarkoittaa myös oppimistilojen tasa-arvoistamista. Erillisten aineen opetustilojen sijaan tulee oppimistilojen varustelua yhtenäistää, jotta opetusta voidaan toteuttaa aihekokonaisuuksittain yhdessä ja samassa tilassa. Toisaalta opetussuunnitelman perusteiden sisällöllisen eheyttämisen vuoksi erilaiset oppijat tulee ottaa entistä vahvemmin huomioon ja mahdollistaa oppimistilassa erityisen tuen antaminen sitä tarvitseville. Vaihtoehdossa ei synny ruotsikielsien verkon osalta yhtenäiskoulua saman kanton alle Toteuttaa mahdollisimman hyvin pyrkimystä yhtenäiskouluinin ja kaksi kieltä saman katon alle Vaihtoehdossa ei synny ruotsikielisen verkon osalta yhtenäiskoulua saman kanton alle. Vaihtoehdossa ei synny suomenkielisen kouluverkon osalta yhtenäiskoulua saman katon alle kaikilta osin. Tulevat kampukset Pohjois-Sipoossa Nikkiän Sydän ja Sipoolahden koulu ovat laajennusten jälkeen täydessä laajuudessa eikä niitä laajenneta hankesuunnitelmassa esitettyä suuremmiksi. Sekä Söderkullaan että Nikkilään tulee rakentaa uudet kampukset siten, että ne palvelelevat tulevaa asutusta mahdollisimman hyvin. Kampuksissa on tarkoitus tarjota mahdollisimman laaja sivisttyksen palvelu ja mahdollisuus yhdistys ym. toimntaan niin oppilaille, oppilaiden vanhemmille kuin kuntalaisille. Kampuksen Sivistyskeskuksen koko on esitetty olevan 5-6 sarjainen esi- ja yhtenäiskoulu (e-9). Nikkilässä seuraava kampusalue on tarkoitus toteuttaa Lukkarin koulun alueelle. Etelä-Sipoossa uuden kampuksen paikkaa ei ole vielä kartoitettu. Tällä hetkellä Gymnasium ja Sipoon lukia sijaitsevat Nikkilässä eri rakennuksissa. Gymnasium sijaitsee alueella joka on tulevaisuudessa tarkoitettu Nikkilän keskustan laajenevan asutuksen käyttöön. Sipoon lukion vieressä on tontti, johon voidaan sijoittaa Gymnasiumin vaadittavat tilat Keudan laajenemisen ohella. Mikäli Keuda päättää vetäytyä Sipoosta, keudalta vapautuvat tilat voidaan käyttää Gymnasiuminen tarpeisiin. Ruotsinkieliselle kouluverkko: Kouluverkon rakenne perustuu erilliseen yläkouluun Nikkilän Sydämessä, Kyrkoby skolaniin Nikkilässä ja alakouluihin kyleissä Ruotsinkieliselle kouluverkko: Kouluverkko perustuu Nikkilän Sydämen yhtenäiskouluun ja alakouluihin kylissä. Ruotsinkieliselle kouluverkko: Kouluverkko perustuu Nikkilän Sydämen yhtenäiskouluun ja alakouluihin kylissä. Ruotsinkieliselle kouluverkko:kouluverkko perustuu Nikkilän Sydämen yhtenäiskouluun ja alakouluihin kylissä. Suomenkieliselle koluverkokko: Nikkilän Sydämen yhtenäiskouluun sekä Jokipuiston, Lukkarin ja Talman alakouluihin. Tulevaisuudessa toteutetaan Lukkarin yhtenäiskoulu ja Talman yhtenäiskoulu. Suomenkieliselle koluverkokko: Nikkilän Sydämen yhtenäiskouluun sekä erillisiin Jokipuiston, Lukkarin, Wessmanrakennuksen, "Kyrkobyn" ja Talman alakouluihin. Tulevaisuudessa toteutetaan Lukkarin yhtenäiskoulu ja Talman yhtenäiskoulu. Suomenkieliselle koluverkokko: Nikkilän Sydämen yhtenäiskouluun sekä erillisiin Jokipuiston, Lukkarin, Wessmanrakennuksen, "Gymnasiumin" ja Talman alakouluihin. Lisäksi tulevaisuudessa toteutetaan Lukkarin yhtenäiskoulu ja Talman yhtenäiskoulu Suomenkieliselle koluverkokko: Nikkilän Sydämen yläkouluun sekä erillisiin Jokipuiston, Lukkarin, Wessman-rakennuksen, "Kyrkobyn", Gymnasiumin" ja Talman alakouluihin. Tulevaisuudessa toteutetaan Lukkarin yhtenäiskoulu ja Talman yhtenäiskoulu Lukioverkko: Perustuu Sipoon lukioon Enterissä ja Gymnasiumiin. Tulevaisuudessa Enteriä laajennetaan ja Gymnasium siirtyy uusiin laajennettäviin tiloihin. Nykyinen Gymnasiumin tonttia on kaavailtu Nikkilän keskustan asuinrakentamiseen. Lukioverkko: Perustuu Sipoon lukioon Enterissä ja Gymnasiumiin. Tulevaisuudessa Enteriä laajennetaan ja Gymnasium siirtyy uusiin laajennettäviin tiloihin Lukioverkko: Perustuu Sipoon Lukioon Enterissä ja Gymnasiumiin Nikkilän Sydämessä. Enterin laajennusta ei toteuteta. Lukioverkko: Perustuu Sipoon Lukioon Enterissä ja Gymnasiumiin Nikkilän Sydämessä. Enterin laajennusta ei toteuteta.

4 Yhtenäinen oppimispolku Yhtenäisen perusopetuksen kehittämisen lähtökohta, tärkein tavoite on oppilaan oppimispolun eheyden turvaaminen. Yhtenäisen perusopetuksen keskeisin tavoite on rakentaa oppilaalle oppimisympäristö, joka on toimintakulttuuriltaan yhtenäinen ja saumaton koko perusopetuksen ajan. On tärkeää, ettei oppilaan tarvitse siirtyä erilaisesta toimintakulttuurista toiseen koulutiensä aikana, ei varsinkaan vuosiluokkien 6 ja 7 välillä, juuri murrosiän kynnyksellä. Eheydellä tarkoitetaan pedagogista johdonmukaisuutta ja työskentelyä yhteisten tavoitteiden suunnassa kaikissa oppiaineissa ja opetuksen eri alueilla. Tällöin perinteisen ainejakoisen opettamisen sijaan tunnistetaan aihekokonaisuuksien tavoitteiden ja sisältöjen sisältyvän useisiin oppiaineisiin. Toisesta näkökulmasta peruskoulun eheydellä viitataan perusopetuksen yhtenäisyyteen ja johdonmukaiseen koulutukselliseen jatkumoon vuosiluokalta toiselle ja yli koulutuksen nivelvaiheiden, esiopetuksesta perusasteelle ja edelleen toisen asteen koulutukseen. (Opetusja kulttuuriministeriö 2010, ) Varhaiskasvatuksen kaksi kieltä saman katon alla oleva päiväkoti, NS päiväkoti, sijaitsee siten että rakennusten pihat liittyvät toisiinsa. Yhtenäiskoulu mahdollistaa ala- ja yläkoulujen rajapinnan jälventämisen. Ruotsinkiellisen sivistystoimen yhtenäinen oppimispolku toteutuu samalla tasolla kun tänä päivänä. Erilliesssä alakoulussa ja yläkoulussa ei yhtämistä oppimispolkua voida tulea yhtä hyvin kuin yhteäiskoulussa. Nikkilän Sydämen yhtenäiskolua tulee lisäksi päiväkodin sijainti. Ainoastaan suomenkielinen opetus voi siirtyä Nikkilän Sydämen tarjoamassa laajuudessa yhtenäiseen oppimispolkuun varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun.. Suomen- ja ruotsinkielinen opetus voi siirytä Nikkilän Sydämen tarjoamassa laajuudessa yhtenäiseen oppimispolkuun varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun. Ainoastaan suomenkielinen opetus voi siirytä Nikkilän Sydämen tarjoamassa laajuudessa yhtenäiseen oppimispolkuun varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun. Ruotsinkielisessä opetuksessa siirrytään malliin jossa perusopetus on erillisissä kouluissa ja ainaopetuksen osalta ollaan samassa tilassa. Lisäksi puolet toisen asteen opetuksesta tapahtuu ammatillisessa koulussa muualla.. Ainoastaan ruotsinkielinen opetus voi siirytä Nikkilän Sydämen tarjoamassa laajuudessa yhtenäiseen oppimispolkuun varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun. Suomenkielinen oppimispolku on jakautunut erillisiin rakennuksiin sekä ala-ja yläkolun että lukion osalta. Tulevaisuuden vaihtoehdot Kasvu ja sen vaikutukset Kasvu voidaan Sipoossa toteuttaa tontinmyyntituloilla mikäli niitä ei käytetä Sipoon käyttötalouden tasapainottamiseen. Tällöin tontinmyyntitulot voidaan käyttää kasvun vaatimiiin lisäinvestointeihin. Lisäksi kasvu mahdollistaa koulutomien kehittämisen. Suurimmalta osin kasvu koskee suomenkielistä väestöä, jolle on toteutettava uudet palvelurakenteet. Tämä mahdollistaa samalla halutessaan koko sivistyksen palvelurakenteen kehittämisen koskien myös ruotsinkielistä koulutoimea. Talouden reunaehdot Investointien tämän hetken reunaehdot - Sipoon kasvu jatkuu lähitulevaisuuden voimakkaana. Sipoon talous ei vielä ole tasapainossa. - Kasvu mahdollistaa toimintojen tehostamisen ja talouden tasapainon saavuttamisen. - On todennäköistä, että nykyisiä investointeja korvaavia investointeja ei ole mahdollista tehdä lähitulevaisuudessa Tämän hetken kasvuinvestoinnit lisäävät velkaa tämän vuosikymmenen ajan. Ensi vuosikymmenellä mikäli talous saadaan tasapainoon, kasvuun ja peruskorjaukseen tarvittavat investoinnit voidaan tehdä ilman lisävelkaa. Kuitenkin uusiin korvaaviin investointeihin liikkumavara näyttää olevan pieni. Uuden ruotsinkielisen yhtenäiskoulun investointivaran todennäköisyys on pieni ja ruotsikielisen yhtenäiskoulun investointi vaikea saada aikaiseksi. Gymnasiumin uudet tilat on rahoitettavissa peruskorjauksessa säästyvin varoin ja tontinmyyntituloin. Fyysinen ympäristö Nikkilän Sydämen tilojen riittävyys - Nikkilän Sydämessä oppisolujen tilojen mitoituksena on käytetty samaa samaa moitoitusta kuin Sipoonlahden koulussa oppikylien mitoituksessa eli 4,8 m2/oppilasta. - Nikkilän Sydämessä oppisolujen tilojen mitoituksena on käytetty samaa samaa mitoitusta kuin Sipoonlahden koulussa oppikylien mitoituksessa eli 4,8 m2/oppilasta. - Nikkilän Sydämessä oppisolujen tilojen mitoituksena on käytetty samaa samaa moitoitusta kuin Sipoonlahden koulussa oppikylien mitoituksessa eli 4,8 m2/oppilasta. - Nikkilän Sydämessä oppisolujen tilojen mitoituksena on käytetty samaa samaa moitoitusta kuin Sipoonlahden koulussa oppikylien mitoituksessa eli 4,8 m2/oppilasta. - Mitoitus on erikseen käyty läpi perusopoetuksen opettajien kanssa ja on hivenen väljempi kuin avoimien oppimisympäristöjen yleiset mitoitusoheet Suomessa. - Mitoitus on erikseen käyty läpi perusopetuksen opettajien kanssa ja on hivenen väljempi kuin avoimien oppimisympäristöjen yleiset mitoitusoheet Suomessa. - Mitoitus on erikseen käyty läpi perusopetuksen opettajien kanssa ja on hivenen väljempi kuin avoimien oppimisympäristöjen yleiset mitoitusohjeet Suomessa. - Mitoitus on erikseen käyty läpi perusopetuksen opettajien kanssa ja on hivenen väljempi kuin avoimien oppimisympäristöjen yleiset mitoitusoheet Suomessa.

5 Tilan riittävyys ruotsinkielisen alakoulun ja lukion kannalta Ruotsinkeilisen koulun opetustilat pysyvät likimain nykyisen suuruisena. Muutokset tapahtuvat lähinnä aineopeuksen kuten mm. tekninen työ ja yleisten tilojen kuten ruokailu ja liikunta osalta, joitka ovat Nikkilän Sydämen oppilaiden yhteistkäytössä Tilatehokkuuden ja myös tilakustannustan lasku johtuu pääsääntöisesti yhteisten tilojen tehokkaamasta käytöstä. Tällöin myös ruotsinkielisen opetuksen tilakustannukset laskevat ja opetukseen jää suurempi liikkumavara. Ruotsinkielinen alakoulu jatkaa toimintaansa Kyrkoby skolanissa. Nikkilän Sydämen laajennusen ruotsinkielisen koulun tilat on Koulu on tarkoitettu noin 190 oppilaalle erillisenä esi- ja tarkoitettu noin 210 esi- ja alakoululaiselle osana ruotsinkielistä alakouluna. yhtenäiskoulua. Ruotsinkielinen ala-aste jatkaa toimintaansa Kyrkoby skolanissa. Koulu on tarkoitettu noin 190 oppilaalle erillisenä esi- ja alakouluna. Nikkilän Sydämen laajennusen ruotsinkielisen koulun tilat on tarkoitettu noin 210 esi- ja alakoululaiselle osana ruotsinkielistä yhtenäiskoulua. - Kyrkoby skolanin teorialuokkahuoneiden määrä on kaksi esikuoulun luokkatilaa, 9 täysikokoista suljettua luokkahuonetta, kolme erityisopetustilaa, n ryhmätila ja kuvamataideluokka. - Ruotsinkielisen esi- ja alakoulun oppisolun (2.krs) luokkahuoneiden määrä on yhteensä 1,5 esiopetustilaa, 10 täysikokoista perus- tai monitoimitilaa, kolme erityisopetustilaa ja ryhmätila. - Kungsvägens skolanin tilat ovat noin m2, jossa yleiset tilat (ruokala, tekninen työ, liikunta jne.) noin m2 on suunniteltu jo ensimmäsen vaiheessa myös alakoululaiset käyttöön. - Lisäksi aineopetustiloista noin 1000 m2 on mahdollista hyödyntää yhtenäiskoulun käyttöön mm. kuvaamataidon, fysiikka-kemian, tekstiilityö jne. tiloja. - Kyrkoby skolanin teorialuokkahuoneiden määrä on kaksi esikuoulun luokkatilaa, 9 täysikokoista suljettua luokkahuonetta, kolme erityisopetustilaa, n ryhmätila ja kuvamataideluokka. - Ruotsinkielisen esi- ja alakoulun oppisolun (2.krs) luokkahuoneiden määrä on yhteensä 1,5 esiopetustilaa, 10 täysikokoista perus- tai monitoimitilaa, kolme erityisopetustilaa ja ryhmätila. - Kungsvägens skolanin tilat ovat noin m2, jossa yleiset tilat (ruokala, tekninen työ, liikunta jne.) noin m2 on suunniteltu jo ensimmäsen vaiheessa myös alakoululaiset käyttöön. - Lisäksi aineopetustiloista noin 1000 m2 on mahdollista hyödyntää yhtenäiskoulun käyttöön mm. kuvaamataidon, fysiikka-kemian, tekstiilityö jne. tiloja. - Opetustiloijen pinta-ala esi- ja alakoulun osalta on kyrkoby - Ruotsinkielisen esi- ja alakoulun oppisolun (2.krs) pinta-ala on skolanille ja esiopetukselle noin 900 m2. Koko koulun pinta-ala noin 1050 m2. Siinä sijaitsevat varsinaiset esi- ja alakoulun käytävineen, ruokailutiloineen, liikuntasaleineen teknisen töiden luokkatilat. Muualla yhtenäiskoulussa sijatsevat ruokailutilat, tiloineen, teknisine tiloineen jne. on noin 2750 m2. liikutatilat teknsen työn tilat ja myös alakoululaistenkin käytöössä olevat aulatilat. - Opetustiloijen pinta-ala esi- ja alakoulun osalta on kyrkoby - Ruotsinkielisen esi- ja alakoulun oppisolun (2.krs) pinta-ala on skolanille ja esiopetukselle noin 900 m2. Koko koulun pinta-ala noin 1050 m2. Siinä sijaitsevat varsinaiset esi- ja alakoulun käytävineen, ruokailutiloineen, liikuntasaleineen teknisen töiden luokkatilat. Muualla yhtenäiskoulussa sijatsevat ruokailutilat, tiloineen, teknisine tiloineen jne. on noin 2750 m2. liikutatilat teknsen työn tilat ja myös alakoululaistenkin käytöössä olevat aulatilat. Lukio on tarkoituksenmukaista sijoittaa laajennussiiven alakretaan (mitoitus 140 alakoululaista) ja se hyödtyntää lisäksi Kungsvägenin yläkoulun aineopetustiloja. Lukio on tarkoituksenmukaista sijoittaa laajennussiiven alakretaan (mitoitus 140 alakoululaista) ja se hyödtyntää lisäksi ruotsinkielisein yhtenäiskoulun aineopetustiloja. Tilojen riittävyys suomenkielisen alakoulun kannnalta Tilojen määrä on kaikissa vaihtodoissa sama Nikkilän Sydämen lisäksi erilllisia pieniä alakouluja on Nikkilän taajamassa aluksi 2 kpl ja kouluverkko on hyvin hajanainen Nikkilän Sydämen lisäksi erilllisia pieniä alakouluja on Nikkilän taajamassa aluksi 3 kpl ja kouluverkko on hyvin hajanainen Nikkilän Sydämen lisäksi erilllisia pieniä alakouluja on Nikkilän taajamassa aluksi 3 kpl ja kouluverkko on hyvin hajanainen Erillisiä pieniä alakouluja ( oppilasta) on Nikkilän taajamassa aluksi 4 kpl ja kouluverkko on hyvin hajanainen Tilojen soveltuvuus käyttötarkoitukseen Ruotsinkielinen alakoulu on perinteinen käytäväkoulu. Ko. koulutila ei vastaa modernia oppimisympäristöä ja sen toteuttaminen tulevaisuudessakin on vaikeaa. Nikkilän Sydämen laajennus on suunniteltu avoimeksi moderniksi oppimisympäristöksi. Suomenkielisellä perusopetuksella on Nikkilän Sydämen perusopetuksen lisäksi useita periteiseen tilajakoon perustuvia kouluja kuten Jokipuisto, Lukkari ja Kyrkoby Nikkilän Sydän ja molempien kielien yhtenäiskoulut on suunniteltu avoimeksi moderniksi oppimisympäristöksi. Nikkilän ruotsikielinen perusopetus sijoittuu kokonaisuudessaan Nikkilän Sydämeen. Nikkilän Sydämen laajennus on suunniteltu avoimeksi moderniksi oppimisympäristöksi. Suomenkielisellä perusopetuksella on Nikkilän Sydämen perusopetuksen lisäksi useita perinteiseen tilajakoon perustuvia koulujakuten kuten Jokipuisto, Lukkari ja Kyrkoby Ruotsinkielinen alakoulu on perinteinen käytäväkoulu. Ko. koulutila ei tue uutta pedagogiikkaa ja sen toteuttaminen vaikeutuu. Nikkilän Sydämen laajennus on suunniteltu avoimeksi moderniksi oppimisympäristöksi. Suomenkielisellä perusopetuksella on Nikkilän Sydämen perusopetuksen lisäksi useita periteiseen tilajakoon perustuvia kouluja kuten Jokipuisto, Lukkari ja Gymnnasium. Gymnasiumin nykyiset tilat tulee muuttaa alakouluksi ja lisäksi NS lukion opetustilat tulee suunnitella ja rakentaa lukioopetukselle soveltuvaksi. Nikkilän Sydämen laajennus on suunniteltu avoimeksi moderniksi oppimisympäristöksi.. Nikkilän Ruotsikielinen perusopetus sijoittuu kokonaisuudessaan Nikkilän Sydämeen. Nikkilän Sydämen laajennuksessa ei ole suomenkielisiä alakoulun oppilaita. Suomenkielisellä perusopetuksella on vain useita perinteiseen tilajakoon perustuvia kouluja kuten jokipuisto, Lukkari, Kyrkoby ja Gymnasium. Gymnasiumin nykyiset tilat tulee muuttaa alakouluksi ja lisäksi NS lukion opetustilo tulee suunnitella ja rakentaa lukioopetukselle soveltuvaksi. Piha Ruotsinkielisen alakoulun piha (Kyrkoby) on perinteisen koulun lähipiha ja on sellaisena toimiva. Nikkilän Sydämessä alakoulun piha on suunniteltu nykyaikaiseksi alakoulun pihaksi ja muodostaa lisäksi oman kokonaisuuden. Suomenkielisen alakoulun piha Nikkilän Sydämessä on suunniteltu nykyaikaiseksi alakoulun pihaksi ja muodostaa lisäksi Nikkilän ruotsinkielinen alakoulu sijoittuu kokonaisuudessaan oman kokonaisuuden. Nikkilän Sydämeen. Suomenkielinen alakoulu sijaitsee useissa tiloissa eri puolilla Nikkilää. Nikkilän Sydämessä alakoulun piha on suunniteltu nykyaikaiseksi alakoulun pihaksi ja muodostaa lisäksi oman kokonaisuuden. Nikkilän ruotsinkielinen yläkoulu sijoittuu kokonaisuudessaan Nikkilän Sydämeen. Suomenkielinen alakoulu sijaitsee NIkkilän Sydämen lisäksi useissa tiloissa eri puolilla Nikkilää. Nikkilän Sydämessä alakoulun piha on suunniteltu nykyaikaiseksi alakoulun pihaksi ja muodostaa lisäksi oman kokonaisuuden. Nikkilän ruotsinkielinen alakoulu sijoittuu kokonaisuudessaan Nikkilän Sydämeen. Suomenkielinen alakoulu sijaitsee useissa tiloissa eri puolilla Nikkilää. Gymnasiumin pihaterve on vähäinen. Gymnasiumin pihaterve on vähäinen

6 Ympäristö Nikkilän Sydämen alakoulun piha rajautuu laajaan puistoon, johon rakentuu hyvät liikunta- ja puistoalueet, jotka ovat turvallinen liikenteeltä rauhoitettu alue. Puistoalue laajentaa välituntialuetta. Kyrkoby on erillinen pieni tontti, joka rajoittuu tiehen ja sijaitseen eri puolella tietä kuin muut oppilaitokset. Koulun lähiympäristössä ei ole alakoulaisille muuta turvallista aluetta kuin koulun piha. Myös Gymnasiun ei liity välittömästi Nikkilän Sydämen kampusalueeseen. NikkilänSydämen kampusarule liittyy suoraan tulevaan toiminta- ja liikuntapuistoon. Kammpuksen ympärillä on asutusta joka elävöittää kampusaluetta ja tarjoaa paitsi oppilaille myös kuntalaisille viihtyisän puitteen opiskeluun ja harrastuksiin. Kampusalue sijaitseen Nikkilän taajamassa keskeisellä pailalla hyvien liikenneyhteyksien varrella kuitenkin autoliikenteeltä rauhoiteulla alueella. Liikenneturvallisuus ja saatto Kyrkobyn koulualue toimiva nykyisellään. Kyrkkobyn koulualue toimiva nykyisellään. Koko Nikkilän Sydämen kampusalue on rauhoitettu liikenteeltä ja esi- ja alakoulun piha on liikenteen osalta turvallinen. Saattopysäköinti ja liikenne on järjestetty likiman samalle etäisyydelle kuin nykyään. Koko Nikkilän Sydämen kampusalue on rauhoitettu liikenteeltä ja esi- ja alakoulun piha on liikenteen osalta turvallinen. Saattopysäköinti ja liikenne on järjestetty likiman samalle etäisyydelle kuin nykyään. Koko Nikkilän Sydämen kampusalue on rauhoitettu liikenteeltä ja esi- ja alakoulun piha on liikenteen osalta turvallinen. Saattopysäköinti ja liikenne on järjestetty likiman samalle etäisyydelle kuin nykyään. Koko Nikkilän Sydämen kampusalue on rauhoitettu liikenteeltä ja esi- ja alakoulun piha on liikenteen osalta turvallinen. Saattopysäköinti ja liikenne on järjestetty likiman samalle etäisyydelle kuin nykyään. Toiminnalliset vaikutukset Yhtenäiskoulu/erillinen ala-koulu ja yläkoulu Koulun opetuksen järjestäminen Opetuksen järjestäminen on sitä joustavammin toteutettavissa, mitä suuremmasta määrästä oppilaita ja opettajia on kyse tiettyyn rajaan saakka (Nikkilän Sydämessa on kyse varsin pienistä yhtenäiskouluista) ja mitä lähempänä oppilaat ja opettajat ovat toisiaan. Tukitoimet, oppilashulto ja terveydenhito toimivat sitä paremmin mitä suurempi koko yksikkö on mahdollistasmalla mm. jatkuvan läsnäolon. Nikkilän Sydämen kokoluokassa johtaminen on jo järjestettävissä ammatillisesti korkatasoisesti. Lisäksi ammatillinen kollegiaalisuus henkilöstön joka tasolla tukee opetusta. Opettajien rooli Avoimessa oppimisympäristössä opettajien rooli muuttuu nykyisesti selvästi koska se ohjaa vahvemmin opettajan opetuksen uuden opetussuunnitelman mukaiseksi. Tällöin opettajan roolissa korostuu opettajien keskinäinen yhteistyö ja opetus perustuu enemmän oppilaan oppimisen mahdollistamiseen. Perinteisissä suljetun luokkahuoneiden koulussa opetusta on mahdollista helpommin jatkaa aikaisemmassa muodossa ja tilat ei edes mahdollista kaikilta osin uuden opetussuunnitelman menetelmien täysimääräistä hyödyntämist. Kyrkoby on perinteinen käytäväkoulu Nikkilän ruotsinkielinen alakoulun opetus siirtyy Nikkilän Sydämen tilojen avuomeen opetukseen. Kyrkoby on perinteinen käytäväkoulu Nikkilän ruotsinkielinen alakoulun opetus siirtyy Nikkilän Sydämen tilojen avoimeen oppimisympäristöön. Suomenkielinen opetus siirtyy varsin laajasti Nikkilän Sydämen tilojen avoimeen opetukseen. Lukkarin sivistyskeskuksen valmistuttua lähes koko suomenkielineen alakoulujen opetus peruuu uusiien tilojen mahdollisuuksiin. Suomenkielinen opetus siirtyy vähemmässä määrin Nikkilän Sydämen tilojen avoimeen opetukseen. Lukkarin sivistyskeskuksen valmistuttua lähes koko suomenkielineen alakoulujen opetus peruuu uusiien tilojen mahdollisuuksiin. Suomenkielinen opetus siirtyy varsin laajasti Nikkilän Sydämen tilojen avoimeen opetukseen. Lukkarin sivistyskeskuksen valmistuttua lähes koko suomenkielineen alakoulujen opetus peruuu uusiien tilojen mahdollisuuksiin. Suomenkielinen opetus ei siirry Nikkilän Sydämen tilojen avoimeen oppimisympäristöön.. Lukkarin sivistyskeskuksen valmistuttua lähes koko suomenkielineen alakoulujen opetus peruuu uusiien tilojen mahdollisuuksiin. Koulujen johtaminen Ruotsinkielisessä koulutoimessa kumpaakin koulua johdetaan ja kehitetään erillisinä kouluina. Suomenkielistä koulua johdetaan lähtien Nikkilän Sydämen yhtenäiskoulusta ja erillisistä sitä tukevista alakouluista. Hallinnollisesti rehtorin lisäksi koulun johdossa on apulaisrehtori ja/tai tarpeellinen määrä muuta pedagogista johtoa. Tulevaisuudesssa Lukkarin sivistyskeskuksen valmistuttua suomenkielinen koulutoimi siirtyy suurelta osin yhtenäskouluopetukseen. Ruotsinkielinen koulutoimi Nikkilässä perustuu Nikkilän Sydämen yhtenäiskouluun. Ruotsinkielistä koulutoimea johdetaan kokonaisuutena, jolloin tavoitteena on, että koko perusopeutus on kokonaisuutena järjestetty oppilaan parhaaksi. Hallinnollisesti rehtorin lisäksi koulun johdossa on tarpeellinen määrä muuta pedagogista johtoa. Suomenkielinen yhtenäiskoulu toimiin Nikkilän sydämessä erillisenä kouluna. Hallinnollisesti rehtorin ja mahd. apulaisrehtorin lisäksi koulujen johdossa on tarpeellinen määrä muuta pedagogista johtoa. Suomenkielinen koulutoimi perustuu pääasiassa erillisiin ala- ja yläkuoluun ennen Lukkarin sivistyskeskuksen valmistumista. Ruotsinkielisessä koulutoimessa ala- ja yläkoulua johdetaan ja kehitetään erillisinä kouluina. Ruotsinkielinen yläkoulu ja lukio voivat toimia erillisinä tai hallinnollisesti yhden rehtorin ja aulasirehtorin voimin, lisäksi koulun johdossa voi olla tarpeellinen määrä muuta pedagogista johtoa. Suomenkielinen yhtenäiskoulu toimiin Nikkilän sydämessä erillisinä kouluna. Suomenkielinen koulutoimi perustuu pääasiassa erillisiin ala- ja yläkuoluun ennen Lukkarin sivistyskeskuksen valmistumista. Ruotsinkielinen koututoimin Nikkilässä perustuu Nikkilän Sydämen yhtenäiskouluun. Ruotsinkielistä koututoimea johdetaan kokonaisuutena, jolloin tavoitteena on, että koko perusopeutus on kokonaisuutena järjestetty oppilaan parhaaksi. Hallinnollisesti rehtorin ja apulasirehtorin lisäksi koulun johdossa voi olla muuta pedagogista johtoa. Lisäksi ruotsinkielinen yläkoulu ja lukio voivat toimia erillisinä tai hallinnollisesti yhden rehtorin alaisuudessa. Nikkilän Sydämessä oleva suomenkielinen yläkoulu toimiii erillisenä kouluna. Muu suomenkielinen koulutoimi perustuu pääasiassa erillisiin ala- ja yläkuoluun ennen Lukkarin sivistyskeskuksen valmistumista. Tukipalvelut Pienissä kouluyksiköissä on yhteinen tukipalveluresurssa (terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori jne.) ja kussakin pienessä koulussa tukipalvelut ovat läsnä mitotuksen mukaisesti osa-aikaisesti. Nikkilän Sydämen kaksi erillistä koulua voivat käyttää ristiin toistensa tukipalveuja ja näin Nikkilän Sydämen oppilasmäärä mahdollistaa käytännössä kokoaikaisen tukipalveluiden läsnäolon

7 Ruotsinkielinen koulutomi: Tukipalvelut ( (terveydenhoitaja, psykologi ja kuraattori) ovat paikalla Kyrkoby skolanissa ja kyläkouuissa vain mitoituksen ja mukaisesti osa-aikaisesti. Suomenkielinen koulutoimi: koulutoimea varsin paljon Nikkilän Sydämessä ennen Lukkarin sivistyskeskuskuksen valmistumista. Ruotsinkielinen koulutomi: Tukipalvelut (terveydenhoitaja, psykologi ja kuraattori) ovat Nikkilän Sydämessa kokopäiväisesti tavattavissa ja kyläkouluissa vain mitoituksen mukaisesti osaaikaisesti. Suomenkielinen koulutoimi: koulutoimea on myös alakoulun osalta Nikkilän Sydämessä ennen Lukkarin sivistyskeskuskuksen valmistumista. Ruotsinkielinen koulutomi: Tukipalvelut (terveydenhoitaja, psykologi ja kuraattori) ovat Nikkilän Sydämessa kokopäiväisesti tavattavissa ja kyläkouluissa vain mitoituksen mukaisesti osaaikaisesti. Suomenkielinen koulutoimi: koulutoimea varsin paljon Nikkilän Sydämessä ennen Lukkarin sivistyskeskuskuksen valmistumista. Ruotsinkielinen koulutomi: Nikkilän koko ruotsinkielinen koulutoimi on NikkilänSydämessä. Tukipalvelut (terveydenhoitaja, psykologi ja kuraattori) ovat Nikkilän Sydämessa kokopäiväisesti tavattavissa. Suomenkielinen koulutoimi: kaikki alakoulut erillisiä pieniä yksiköitä ennen Lukkarin sivistyskeskuskuksen valmistumista. Oppilaan viihtyvyys ja turvallisuus Esi- ja alakoululla on oma tila käytettävissään, josta on omat sisäänkäynnit omalle piha-alueelle. Koulun koostuu omista oppisoluista jotka ovat omia osakokonaisuuksia ja Nikkilän Sydän toimii kuten monta koulua samassa rakennuksessa. Tutkimuksissa on osoitettu, että kiusaaminen on yhtenäiskouluissa jopa vähäisempää kuin pienemmissä koulussa. Lisäksi erillisuutta seidetään paremminen kuin pienemmissä koulussa Suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulun välillä NS:ssä syntyy rakenteellinen ero ja sen vaikutuksista ei ole tiedossa tukimustietoa. Suomenkielisen ja ruotsinkielisen yhtenäiskoulujen rakenteet, koko jne. ovat taspainossa ja likimain saman suuruisia. Ruotsinkielinen koulu NS:ssä: Ei ole tiedossa tutkimustietoa miten lukio vaikuttaa yläkoulun viityvyyteen. Kuitenkin yhtenäiskoulun avulla saavutettavat edut eivät toteudu. Suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulun välillä NS:ssä syntyy rakenteellinen ero ja sen vaikutuksista ei ole tiedossa tukimustietoa. Eri kielisten koulujen koko on tasapainossa ja ikäjakauma poikkeaa toisistaan. Ruotsinkielinen koulu NS:ssä: Ruotsinkieliselle puolelle syntyy yhtenäsikoulu täydennettynä lukiolla. Suomenkielinen koulu NS:ssä: Suomenkieliselle puolelle syntyy yhtenäiskoulu (vaikutukset ks ve 1 ja 2). Suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulun välillä NS:ssä syntyy rakenteellinen ero ja sen vaikutuksista ei ole tiedossa tukimustietoa. Oppilasvaikutukset Pedagogiikan vaikutukset oppimiseen Oppimiskäsityksen muuttuminen ja uudet pedagogiat ovat johtaneet toimintakulttuurin muuttumiseen kouluissa. Perinteinen formaali pulpettikalusteinen luokkatila (käytäväkoulu) ei kaikilta osin vastaa nykyisen koulumaailman toimintakulttuurin vaatimuksia. Moderneissa pedagogioissa opettajien tulee voida toimia yhdessä siten, että oppiminen tapahtuu vaihtelevasti yksin, pareittain, pienryhmissä, koko opetusryhmän kesken tai suurryhmissä kahden opetusryhmän tai jopa koko koulun kesken. Oppimistilanteessa on hyvä, jos pienryhmiä pystytään eriyttämään pienempiin ryhmäytymistiloihin, mikä rauhoittaa koko opetusryhmää. Oppimisympäristön tulee mahdollistaa opettajajohtoisen opettamisen ohella vaihtelevat oppimis- ja opetusmetodit. Taipuisassa ympäristössä kalustusta ja istumajärjestystä tulee voida vaihdella erilaisia ryhmäkokoja ja työtapoja vastaaviksi. Nikkilän Sydämen laajennus tukee ja edellyttää modernia pedagogiikkaa ja muut vanjemmat koulut tukevat tukee perintistä pedagogiikkaa. Sipoon kunnan sivistystoimien tarkoituksena on siirytä moderia pedagogiikkaa tukeviin tilaratkaisuihin. Mm. Sipoolahden koulu ja Wessman-rakennus suunnitellaan totetutettavaksi modernia pedagogiikka tukeviksi. Nikkilän Sydämenmahdollistaa yhtenäiskoulun ja modernin pedagogiikan suomenkielisten osalta varsin laajalti.. Ruotsinkielistä yhtenäiskoulua samaan rakennukseen ei synny. Nikkilän Sydän mahdollistaa yhtenäiskoulun ja modernin pedagogiikan sekä ruotsinkielisten että suomenkielisten osalta. ve 1:ssä suomenkielisten osalta toteutus on selvästi laajempi Nikkilän Sydämenmahdollistaa yhtenäiskoulun ja modernin pedagogiikan suomenkielisten osalta samassa laajuudessa kuin ve 2:ssa. Ruotsinkielisten osalta ei synny yhtenäiskoulua vaan yläkoulun ja lukion yhdistävä tila. Nikkikän sydän mahdollistaa ruotsikielisen yhtenäiskoulun. Lisäksi samassa rakennuksessa on ruotsinkeilinen lukio. Suomenkielistä yhtenäiskoulua ei synny Nikkilän Sydämeen. Koon vaikutus viihtyvyyteen Nikkilän Sydämen laajennusosan avoin oppimisympäristö (solu) yhdistää pienen koulun identiteetin monipuoliseen ja mahdollistavaan suuren koulun volyymiin (koulu, pihat ja opetuksen järjestämisen edut). Yhtenäiskoulussa vanhemmat oppilaat tuovat turvallisuuden tunnetta pienemmille oppilaille. Suuressa koulussa erilaisuutta siedetään paremmin. Kokemusten mukaan isot oppilaat eivät kiusaa pieniä oppilaita, vaan kiusaaminen tapahtuu yleisemmin oman ikäryhmä kesken. Yhtenäiskoulussa yleinen rauhallisuus ja hyvät käytöstavat sekä toisten huomioon ottaminen lisääntyvät. Henkilöstövaikutukset Rehtori Nikkilän Sydämen oppilasrakenteen perusteellla on aina kaksi koulua - suomenkielinen koulu ja ruotsinkielinen koulu. Kummallakin koululla on oma rehtorinsa ja koon perusteella apulaisrehtoreita tarvittava määrä.

8 Ruotsinkielinen koulu: Rehtori Suomenkielinen koulu Rehtori ja apulaisrehtori Ruotsinkielinen koulu: Rehtori ja apulaisrehtori Suomenkielinen koulu Rehtori ja apulaisrehtori Ruotsinkielinen koulu ja lukio: Rehtori ja apulaisrehtori Suomenkielinen koulu Rehtori ja apulaisrehtori Ruotsinkielinen koulu ja lukio: Rehtori ja mahd. kaksi apulaisrehtoria Suomenkielinen koulu Rehtori Opettajat (ala- ja yläkoulu sekä lukio) Erityisopettajat Avoin oppimisympäristö: muuttaa opettajan työskentelytapaa yhdessä työskentelyn suuntaa. Muutosvaiheessa opettajille annetaan mahdollisuus siirtyä perinteisissa tiloissa toimiviin kouluihin ja päinvastoin. Yhtenäiskouluvaihtoehdoissa on mahdollisuus työskennellä kelpoisuuksien puitteissa 1-9 luokilla. Samalla tämä mahdollistaa monipuolisemman työn kuvan ja yhteistyömahdollisuuksia opettajien välillä sekä tarjoaa koulutomelle mahdollisuuksia jostavampaan opetuksen järjestämiseen. Tämä koskee sekä luokan- että aineopettajia. Mikäli koulukoko mahdollistaa useita erityisopettajia syntyy myös erityisopettajille kollegiaalinen tuki. Yhteinäsikouluissa erityisopetuksen jatkumo alakoulusta yläkouluun synnyttää paremman Mahdollistii suomenkielisessä koulutoimessa Mahdollistii sekä ruotsin- että suomenkielisessä koulutoimessa Mahdollistii sekä ruotsin- että suomenkielisessä koulutoimessa Mahdollistii ruotsinkielisessä koulutoimessa Kielellinen ympäristö Vaikutukset kielelliseen ympäristöön Nikkilän Sydämessä Tutkimusten näkökulmasta ruotsinkieliset oppilaat hyötyvät eniten, jos ruotsinkielisten oppilaiden määrä on suhteellisessa tasapainossa suomenkielisten oppilaiden kanssa. Tämä puoltaa että koulussa on riittävästi ruotsinkielisiä oppilaita ja luonnollisin ja myös opetussuunnitelmalähtöisin - keino tähän on ruotsinkielisen yhtenäiskoulun perustamista Nikkilän Sydämeen. Suomenkielisten oppilaiden näkökulmasta suomenkielisten oppilaiden asenteiden ja kielitaidon näkökulmasta olisi eniten hyötyä, jos oppilaille muodostuisi aito mahdollisuus osata toista kieltä. Suomenkielisten oppilaiden/kileikylpyoppilaiden (7.-9.) etu olisi, jos heillä olisi mahdollisuus olla ruotsinkielisen viitekehyksen välittömässä vaikutuspiirissä. Ruotsinkieliset yläkoululaistet ovat kielellinen vähemmistö Nikkilän Sydämessä ja kielellinen tasapaino ei toteudu. Suomen- ja ruotsin kieliset koulut ovat sekä määrällisesti että ikärakenteen täysin tasapainossa. Suomen- ja ruotsin kieliset koulut ovat sekä määrällisesti tasapainossa, mutta ikärakenne poikkeaa koulen osalta toisistaan ja luo epätasapainoa yläkoulun puolella. Suomenkieliset yläkoululaistet ovat kielellinen vähemmistö Nikkilän Sydämessä ja kielellinen tasapaino ei toteudu. Kokemukset Sipoossa "kaksi kieltä saman katon alla" Koulutoimi (Etelä-Sipoon koulukeskus): Kolutoimimi (Nikkilän sydän):

Katsaus kouluinvestointien pedagogiikkasuunnitteluun ja lapsi- ja sidosryhmävaikutusten arviointeihin. Teknisen johtajan ajankohtaisasiat

Katsaus kouluinvestointien pedagogiikkasuunnitteluun ja lapsi- ja sidosryhmävaikutusten arviointeihin. Teknisen johtajan ajankohtaisasiat Katsaus kouluinvestointien pedagogiikkasuunnitteluun ja lapsi- ja sidosryhmävaikutusten arviointeihin Teknisen johtajan ajankohtaisasiat Sipoon suunnittelua ohjaavia strategisia periaatteita 1. Palveluverkko

Lisätiedot

Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto Nikkilän Sydämen laajennuksen oppilaaksiotosta sivistysvaliokunnalle

Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto Nikkilän Sydämen laajennuksen oppilaaksiotosta sivistysvaliokunnalle Suomenkielinen koulutusjaosto 4 06.02.2017 Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto Nikkilän Sydämen laajennuksen oppilaaksiotosta sivistysvaliokunnalle KOULJAOS Suomenkielinen koulutusjaosto 6.2.2017 Valmistelija

Lisätiedot

Nikkilän Sydän oppilaaksiotto Nickby Hjärta - elevupptagningen

Nikkilän Sydän oppilaaksiotto Nickby Hjärta - elevupptagningen Nikkilän Sydän oppilaaksiotto Nickby Hjärta - elevupptagningen Nuorisovaltuusto Ungdomsfullmäktige Nikkilän Sydän - oppilaaksioton eri vaihtoehdot Nickby Hjärta elevupptagningens olika alternativ Hankesuunnitelmaprosessin

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Sipoon kunnan kouluverkkosuunnitelma

Sipoon kunnan kouluverkkosuunnitelma 1 Sipoon kunnan kouluverkkosuunnitelma Kouluverkko-ohjausryhmän kannanotto 13.12.2010 LÄHTÖKOHTA Tulevaisuuden palveluverkko ja tuotanto rakennetaan niin pedagogisesti kuin rakenteellisestikin laadukkaasti

Lisätiedot

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto Nikkilän Sydämen laajennuksen oppilaaksiotosta sivistysvaliokunnalle

Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto Nikkilän Sydämen laajennuksen oppilaaksiotosta sivistysvaliokunnalle Suomenkielinen koulutusjaosto 4 06.02.2017 Suomenkielinen koulutusjaosto 8 06.03.2017 Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto Nikkilän Sydämen laajennuksen oppilaaksiotosta sivistysvaliokunnalle KOULJAOS

Lisätiedot

Esitys sivistystoimen palveluverkkosuunnitelmaksi Sipoon kunta

Esitys sivistystoimen palveluverkkosuunnitelmaksi Sipoon kunta Esitys sivistystoimen palveluverkkosuunnitelmaksi 2015-2025 Sipoon kunta 1. Johdanto 1. Palveluverkkoselvityksen tavoitteet Mitä Tuottaa palveluverkkosuunnitelmat ja ehdotukset tarvittavista investoinneista

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko 12.5.2015 Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Miksi Myllypuron alueella tarkastellaan kouluverkkoa? Väestö alueella kasvaa, ja koulutilaa tarvitaan

Lisätiedot

Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi

Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi Haaste ja reunaehdot Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkkotarkastelussa keskitytään erityisesti seuraaviin haasteisiin.

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

Palveluverkon uudistaminen. Kuulemistilaisuus

Palveluverkon uudistaminen. Kuulemistilaisuus Palveluverkon uudistaminen Kuulemistilaisuus 3.12.2015 Tarkastelun lähtökohtia oppilaslähtöisyys ja pedagoginen tasa-arvo oppimisympäristöissä opetusvälineet ja teknologia uuden opetussuunnitelman tuomat

Lisätiedot

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Palvelukokonaisuudet KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN TOIMIALAN VUODEN 2016 BUDJETTIVOLYYMIT JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄT Budjetti 2016 Henkilöstö Varhaiskasvatus 412 000 000 6 455

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015 Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015 Kouluverkkotyöryhmän työskentelyn lähtökohdat: Kaikissa alakouluissa investointitarve Oppilasmäärien kasvu Opetussuunnitelmauudistus Prosessi

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko. Ideariihi klo 18 Meilahden ala-asteen koulu

Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko. Ideariihi klo 18 Meilahden ala-asteen koulu Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko Ideariihi 30.9. klo 18 Meilahden ala-asteen koulu Miksi? Hyvän oppiminen ja kasvu Laadukas oppimisympäristö, hyvät toimintaedellytykset ja monipuolinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko Kouluverkkotyöryhmän työskentelyn lähtökohdat: Kaikissa alakouluissa investointitarve Oppilasmäärien kasvu Opetussuunnitelmauudistus LUONNOS Strategia ja opetussuunnitelma

Lisätiedot

Palveluverkon kehittäminen Suutarila-Tapanilan alueiden johtokuntien tapaaminen

Palveluverkon kehittäminen Suutarila-Tapanilan alueiden johtokuntien tapaaminen Palveluverkon kehittäminen Suutarila-Tapanilan alueiden johtokuntien tapaaminen 8.10.2014 Outi Salo linjanjohtaja Peruskoulut Helsingissä 1.8.2014 yhteensä 143 Peruskoulun oppilasmäärät Helsingissä 20.9.2014

Lisätiedot

L O V I I S A N K A U P U N K I SIJOITUKSEN VAIHTOEHTOTARKASTELU

L O V I I S A N K A U P U N K I SIJOITUKSEN VAIHTOEHTOTARKASTELU L O V I I S A N K A U P U N K I S U O M E N K I E L I N E N K O U L U K E S K U S SIJOITUKSEN VAIHTOEHTOTARKASTELU 28.4.2010 SIJOITUSVAIHTOEHTO A SUOMENKIELINEN KOULUKESKUS SIJOITUSVAIHTOEHTO B GENERALSHAGENS

Lisätiedot

Riihikallion koulukeskus. Vaihtoehtoiset mallit

Riihikallion koulukeskus. Vaihtoehtoiset mallit Riihikallion koulukeskus Vaihtoehtoiset mallit Riihikallion koulukeskus 3 eri vaihtoehtoa VE1 koulun laajennus ja säilytettävien osien (2007-siipi ja liikuntasali) peruskorjaus VE2 koulun laajennus ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 13/ (6) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Esityslista 13/ (6) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Esityslista 13/2014 1 (6) 8 Palveluverkkotarkastelun keskeiset linjaukset ja tavoitteet HEL 2014-014402 T 12 00 00 Päätösehdotus Päivähoito Perusopetus Lukiokoulutus päättää palveluverkkotarkastelun

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen, Itäisen alueen palveluverkkosuunnittelu. 2018, esitys Nastolan alue

Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen, Itäisen alueen palveluverkkosuunnittelu. 2018, esitys Nastolan alue Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen, Itäisen alueen palveluverkkosuunnittelu 2018, esitys Nastolan alue 25.4.2018 Oppilaaksiottoalueet keskiviikko, 11. huhtikuuta 2018 5 Koulujen oppilasennusteet,

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE OPETUSVIRASTO Perusopetuslinja Linjanjohtaja

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE OPETUSVIRASTO Perusopetuslinja Linjanjohtaja HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 032 1 Meilahden ala-asteen koulun johtokunta Pikku Huopalahden ala-asteen koulun johtokunta Meilahden yläasteen koulun johtokunta LAUSUNTOPYYNTÖ PALVELUVERKON KEHITTÄMISESTÄ

Lisätiedot

VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT

VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT Tutkitut vaihtoehdot Nykyverkko, parannettuna VE 0 + Kahden koulun malli VE 1 Kolmen koulun malli VE 2 Neljän koulun malli VE 3 Huom! Molemmat eivät

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomenkielisistä koulutuspalveluista Syksy 2017

Ajankohtaista Suomenkielisistä koulutuspalveluista Syksy 2017 Ajankohtaista Suomenkielisistä koulutuspalveluista Syksy 2017 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Jari Kettunen Koulutusjohtaja Suomenkielisen koulutusjaosto TEHTÄVÄT Hallintosäännön mukaan koulutusjaostot:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Päivänkehrän koulun opetuksen järjestäminen lukuvuosina ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja Päivänkehrän koulun opetuksen järjestäminen lukuvuosina ja 23.09.2014 Sivu 1 / 1 3843/12.01.01/2014 178 Päivänkehrän koulun opetuksen järjestäminen lukuvuosina 2015-2016 ja 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ

YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ Vaikutus Vaihtoehto 2+ (7,4 milj.+0,8 milj. = 8,2 milj.) Vaihtoehto UUSI (9,8 milj.+0,6 milj. = 10,4 milj.) Perusopetuksen vl.

Lisätiedot

6,322123(78672,0(1. Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto. Jari Alasmäki opetusjohtaja

6,322123(78672,0(1. Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto. Jari Alasmäki opetusjohtaja 6,322123(78672,0(1 3$/9(/89(5..2 Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto Jari Alasmäki opetusjohtaja $/8.6, tehtävänantona /$$-$6,322123(78672,0(1 3$/9(/89(5..26(/9,7

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin perusopetuksen kehittäminen valtuustokaudella

Kouvolan kaupungin perusopetuksen kehittäminen valtuustokaudella Kouvolan kaupungin perusopetuksen kehittäminen valtuustokaudella 07 0 Kim Strömmer Hyvinvointipalvelut, Lasten ja nuorten palvelut, Perusopetus 8.09.06 Kim Strömmer Perusopetuksen kehittämisen tavoitteet

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Mitä yhtenäiskoululla tarkoitetaan ja tavoitellaan Ehnroos / Myllymäki

Mitä yhtenäiskoululla tarkoitetaan ja tavoitellaan Ehnroos / Myllymäki Mitä yhtenäiskoululla tarkoitetaan ja tavoitellaan Ehnroos / Myllymäki 3.5.2016 Janne Mäkinen opetuspäällikkö kunnan turvallisuuspäällikkö (oto) 1 Mitä yhtenäiskoululla tarkoitetaan ja tavoitellaan Tässä

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Eteläisen alueen koulujen hallinto-ja tilakysymyksiä,

Eteläisen alueen koulujen hallinto-ja tilakysymyksiä, Eteläisen alueen koulujen hallinto-ja tilakysymyksiä, Taustaa Launeen ja Liipolan peruskoulujen hallinnolliselle yhdistämiselle aluepäällikkö Mika Silvennoinen mika.silvennoinen@lahti.fi Lähtökohtana Talousohjelma

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

KOULUINVESTOINNIT /VAIHTOEHDOT /TOIMINNALLISET VAIKUTUKSET

KOULUINVESTOINNIT /VAIHTOEHDOT /TOIMINNALLISET VAIKUTUKSET KOULUINVESTOINNIT /VAIHTOEHDOT /TOIMINNALLISET VAIKUTUKSET Marja-Leena Meriläinen 10.5.2016 Oppilasennuste kouluittain 2014-2021 Ketolanperän koululta siirtyy 4. lk oppilaat Ylikylän yhtenäiskouluun 5.

Lisätiedot

Ylä-Malmin alueen koulupalvelut Asukasilta

Ylä-Malmin alueen koulupalvelut Asukasilta Ylä-Malmin alueen koulupalvelut Asukasilta 21.9.2015 Ylä-Malmin pk Pohjola (1-4 lk) Ylä-Malmin pk Talvela (5-9 lk) Kotinummen ala-asteen koulu Asukasilta klo 18.00-20.00 Tervetuloa Taustaa Aluepäällikkö

Lisätiedot

Yli-Maarian koulu. YMA ja Moision yksikkö

Yli-Maarian koulu. YMA ja Moision yksikkö Yli-Maarian koulu YMA ja Moision yksikkö 1.8.2018 Kaupunginvaltuuston 18.4.2011 hyväksymäyli-maarian koulun ja päiväkodin uudisrakennuksen hankesuunnitelma Alun perin Yli-Maarian koulu mitoitettiin vain

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Liite 1: Oppilasmäärät alueen kouluissa Liite 2: Laskentamallin perusteet ja koulujen sijainti alueella

Liite 1: Oppilasmäärät alueen kouluissa Liite 2: Laskentamallin perusteet ja koulujen sijainti alueella Keskusta-Ounasjoen palveluverkkoselvitys Liite 1: Oppilasmäärät alueen kouluissa Liite 2: Laskentamallin perusteet ja koulujen sijainti alueella Koulutuslautakunta 17.12.2015 148 Ylikylän Vennivaaran alueen

Lisätiedot

TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE

TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE SIVISTYSLAUTAKUNTA Kaupunginhallitus valitsi kokouksessaan 5.10.2015 ( 281) Lemminkäinen talo Oy:n elinkaarihankkeiden palvelutuottajaksi. Palvelusopimus Porvoon kaupungin ja

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 92 1/6 OPETUSVIRASTO Perusopetuslinja Linjanjohtaja

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 92 1/6 OPETUSVIRASTO Perusopetuslinja Linjanjohtaja HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 92 1/6 Siltamäen en koulun johtokunta Suutarilan en koulun johtokunta Töyrynummen en koulun johtokunta Suutarilan yläasteen koulun johtokunta Maatullin en koulun johtokunta

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginhallitus Sj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginhallitus Sj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2014 1 (5) 386 V 23.4.2014, Eläintarhan ala-asteen koulun, Länsi-Pasilan ala-asteen koulun ja Alppilan yläasteen koulun hallinnollinen yhdistäminen esitti kaupunginvaltuustolle

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tulokset

Kuntalaiskyselyn tulokset n tulokset Pia Setälä Lasten ja nuorten palveluiden johtaja 5.1.2018 1. Asun Salossa (rastita missä kuntakeskuksessa) Yhteensä 540 vastaajaa 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 32,4% 41,9% 20% 10% 0% 2,8%

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos Päiväkoti- ja Kouluverkko Toinen luonnos 6.11.2009 Sipoon kunnan kasvustrategiassa varaudutaan 35 000 uuteen asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Kaavoitusohjelman mukaiset asukasmäärälisäykset ja palveluiden

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Parkanon koulukampus. Pedagogisen suunnittelun johtaminen ja yhteistyö rakennussuunnittelun kanssa elinkaarimallissa

Parkanon koulukampus. Pedagogisen suunnittelun johtaminen ja yhteistyö rakennussuunnittelun kanssa elinkaarimallissa Parkanon koulukampus Pedagogisen suunnittelun johtaminen ja yhteistyö rakennussuunnittelun kanssa elinkaarimallissa Lähtökohdat ja tavoite vuonna 2015 Kaksi alakoulua, yläkoulu ja lukio, 600+100 oppilasta

Lisätiedot

Haapaveden kaupungin kouluverkon kehittäminen Kouluverkkovaihtoehtojen oppilasvaikutukset ja toiminnalliset vaikutukset

Haapaveden kaupungin kouluverkon kehittäminen Kouluverkkovaihtoehtojen oppilasvaikutukset ja toiminnalliset vaikutukset Haapaveden kaupungin kouluverkon kehittäminen Kouluverkkovaihtoehtojen oppilasvaikutukset ja toiminnalliset vaikutukset Oppilasmäärät 2019 ja ennuste 2020-2025 perusopetus esiopetus ei ole mukana luvuissa

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

ENON JAUIMAHARJUN YLÄKOULUJEN YHDISTÄMINEN. Riitta Huurinainen

ENON JAUIMAHARJUN YLÄKOULUJEN YHDISTÄMINEN. Riitta Huurinainen ENON JAUIMAHARJUN YLÄKOULUJEN YHDISTÄMINEN Riitta Huurinainen 18.10.2017 NYKYTILANNE Uimaharjussa yhtenäiskoulu, oppilaita alakoulussa 122 ja yläkoulussa 56. Enossa yhtenäiskoulu, oppilaita alakoulussa

Lisätiedot

Horisontti

Horisontti Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää

Lisätiedot

Palveluvaliokunta

Palveluvaliokunta Palveluvaliokunta 2 23.02.2016 OPETUKSEN TILAINVESTOINNIT/ VAIHTOEHDOT 589/02.02.00/2015 PALVK 2 Kempeleen kunnanvaltuusto on hyväksynyt "Kempeleen kunnan koulutilat 2015-2020/ selvitys kunnan koulutilojen

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Lappeenrannan työpajan keskustelun teemoja

Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Lappeenrannan työpajan keskustelun teemoja Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue Lappeenrannan työpajan keskustelun teemoja Tulevaisuuden osaamistarpeet ja osaamisen vahvistaminen Taitojen ja ominaisuuksien kehittäminen:

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto Asia/

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto Asia/ Helsingin kaupunki Esityslista 5/2017 1 (5) 8 7. luokkien yleisopetuksen enimmäisoppilasmäärät lukuvuodelle 2018 2019 HEL 2017-013193 T 12 00 01 Päätösehdotus päättää kaupungin ylläpitämien suomenkielisten

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki LAPE kutsuseminaari 19.9.2018 19.9.2018 1 Tuen tarpeen jatkuva arviointi Tuen tarpeen arviointi aina tuen tarpeen muuttuessa ja perusopetuslain mukaan toisen vuosiluokan

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu?

Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu? Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu? Joensuun seudun opetussuunnitelma Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan: mitkä arvot ohjaavat oppimista

Lisätiedot

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulospalkkiotavoitteet vuonna

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulospalkkiotavoitteet vuonna Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulospalkkiotavoitteet vuonna 2018 6.3.2018 1 1. Helsingissä joustavat elinikäisen oppimisen polut ottavat huomioon erilaisten oppijoiden tarpeet, 30 % Mittarit: Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys

Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys 29.01.2015 Lähtökohdat Esi- ja perusopetusverkkoselvitys on laadittu sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, jossa Lohjan kaupungin on kyettävä tekemään pysyviä

Lisätiedot

~IMATAA RAJAT YLITTÄVÄÄ VOIMAA

~IMATAA RAJAT YLITTÄVÄÄ VOIMAA ~IMATAA Yhteiset hyödyt Lyseo/la + tasapuolisuus: molempien koulujen oppilaatja henkilökunta kahdessa talossa + pienet oppilaat saavat toimia heille mitoitetuissaja heidän tarpeensa huomioivassa Lyseossa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valmistelijat / lisätiedot: Reetta Hyvärinen, puh Juha Nurmi, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valmistelijat / lisätiedot: Reetta Hyvärinen, puh Juha Nurmi, puh 20.05.2015 Sivu 1 / 1 2271/02.08.00/2015 69 Hansakallion koulun siirtokelpoisten tilojen tarveselvitys Valmistelijat / lisätiedot: Reetta Hyvärinen, puh. 043 824 8456 Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Henttaa-Suurpellon alueen perusopetuksen järjestäminen alkaen

Espoon kaupunki Pöytäkirja Henttaa-Suurpellon alueen perusopetuksen järjestäminen alkaen 26.10.2016 Sivu 1 / 1 4198/2016 00.01.02.02 177 Henttaa-Suurpellon alueen perusopetuksen järjestäminen 1.8.2017 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Eeva-Kaisa Ikonen, puh.

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (6) Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto Asia/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (6) Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto Asia/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (6) 43 7. luokkien yleisopetuksen enimmäisoppilasmäärät lukuvuodelle 2018 2019 HEL 2017-013193 T 12 00 01 Päätös päätti kaupungin ylläpitämien suomenkielisten peruskoulujen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 20.03.2013 Sivu 1 / 1 1428/12.01.01/2013 107 Taiteen perusopetus varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Mattila Virpi, puh. (09) 816 23022 Suihkonen Jaana, puh. (09) 816 52353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Nivelvaiheet. Johanna Wahlman Pontuksen päiväkotikoulu, Lappeenranta

Nivelvaiheet. Johanna Wahlman Pontuksen päiväkotikoulu, Lappeenranta Nivelvaiheet Johanna Wahlman Pontuksen päiväkotikoulu, Lappeenranta Pontuksen päiväkotikoulu pähkinänkuoressa 2017 toimintansa aloittanut solumallin koulu - pian kaksivuotias! Eri-ikäiset lapset soluissa

Lisätiedot

SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys

SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys Vaasan kaupunki Suomenkielinen koulutoimi Lokakuussa 2015 Sisällys: 1. Lautakunnan toimeksianto 2. Alueen 1 alakoulujen

Lisätiedot

7.1 Lainsäädännöllisiä lähtökohtia ja toiminnan järjestämisen periaatteita

7.1 Lainsäädännöllisiä lähtökohtia ja toiminnan järjestämisen periaatteita 7 ESIOPETUKSEEN HAKEMINEN 7.1 Lainsäädännöllisiä lähtökohtia ja toiminnan järjestämisen periaatteita Kunta on velvollinen järjestämään alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden

Lisätiedot

Kuulemistilaisuus

Kuulemistilaisuus Tervon kunta Kuulemistilaisuus 15.4.2019 Tervon kunta yläkouluselvitys 2018-2019 Petteri Ristikangas kunnanjohtaja Kunnanhallitus asetti yläkouluselvitys toimikunnan valmisteluryhmäksi toimikaudelle 7.11.2018-31.3.2019.

Lisätiedot

VAIHTOEHTO, NYKYTILA (VE

VAIHTOEHTO, NYKYTILA (VE VAIHTOEHTO, NYKYTILA (VE 0) Säästövaikutus käyttötalouteen 0 euroa Luohua Perhepäivähoitoa ja 0-6 luokkien koulu, sivukirjasto Oppilasmäärät: 2019: 54 Oppilasmäärät: (arvio) 2030: 44 Henkilöstömäärä nykyisellään

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola,

Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola, Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila 2018 Neuvotteleva virkamies Timo Ertola, 15.3.2018 90% 80% 70% Varhaiskasvatukseen osallistuminen kasvussa Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ja yksityisen hoidon

Lisätiedot

JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI

JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI 7.4.2014 JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI PVM LOPULLINEN MÄÄRÄAIKA PÄÄMÄÄRÄ SAAVUTETTU Joroisten sivistystoimi/ Perusopetus Joroisten perusopetus kokonaan yhtenäiskoulussa lukuvuoden 2015-2016 alussa

Lisätiedot

tehopinta-ala 140 m2 (20x7=140)

tehopinta-ala 140 m2 (20x7=140) RT 12-11055 KH X0-00494 LVI 00-10483 SIT 12-610082 Hyötyala-käsitettä käytetään rakennushankkeissa, joissa tilan tarve hankesuunnitelmassa kirjataan tilaohjelmana. Hyötyala kuvaa tilaohjelmaan kuuluvien

Lisätiedot

Koulujen tilatehokkuutta metsästämässä

Koulujen tilatehokkuutta metsästämässä Koulujen tilatehokkuutta metsästämässä Uusien oppimisympäristöjen edut Raila Oksanen, johtava konsultti, FCG Konsultointi Mikko Kaira, toimialajohtaja, FCG Suunnittelu ja tekniikka & FCG Suunnittelu ja

Lisätiedot

VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN

VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Vaihtoehto KUSTANNUKSET investointi ylläpito/kk VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN TOIMINNALLISET HYÖDYT/EDUT TOIMINNALLISET HAITAT/HAASTEET Vaihtoehto 1 Opintien (suppea vaihtoehto) 2

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa Yleisesti Liikkuvasta koulusta Kärkihankkeen toteutukseen liittyvät toimenpiteet Toimenpiteitä

Lisätiedot

Kolin yhtenäiskoulu hankkeesta pysyväksi toiminnaksi

Kolin yhtenäiskoulu hankkeesta pysyväksi toiminnaksi Kolin yhtenäiskoulu hankkeesta pysyväksi toiminnaksi Jäätie Koli - Lieksa Kolin yhtenäiskoulu alkoi syksyllä 2010 Kolin saaristomalli - teknologia avuksi harvaan asutuille seuduille -hanketta tuki Opetushallitus

Lisätiedot

TAHTO. Tueksi Oppimisessa. Koulutoimenjohtaja Esa Santakallio, Pedagoginen suunnittelija Heini Majaranta Riihimäen kaupunki

TAHTO. Tueksi Oppimisessa. Koulutoimenjohtaja Esa Santakallio, Pedagoginen suunnittelija Heini Majaranta Riihimäen kaupunki TAHTO Teknologia Arje en Hyödyksi ja Tueksi Oppimisessa Koulutoimenjohtaja Esa Santakallio, Pedagoginen suunnittelija Heini Majaranta Riihimäen kaupunki Kansallinen TVT -käytön opetuskäytön suunnitelma

Lisätiedot

Aloite kieltenopetuksen varhentamisesta/kokoomuksen valtuustoryhmä

Aloite kieltenopetuksen varhentamisesta/kokoomuksen valtuustoryhmä Valtuusto 47 22.05.2017 Suomenkielinen 4 05.02.2019 koulutusjaosto Aloite kieltenopetuksen varhentamisesta/kokoomuksen valtuustoryhmä 1698/12.00.01/2016 KV 130 Valtuusto 5.9.2016 Kokoomuksen valtuustoryhmä

Lisätiedot

Järvenpään Yhteiskoulu

Järvenpään Yhteiskoulu Järvenpään Yhteiskoulu 16.5.2018 Arja Korhonen perusopetusjohtaja 16.5.2018 Järvenpään Yhteiskoulun opetuksen järjestelyistä Tulevan lukuvuoden järjestelyt koskettavat perusopetuksen oppilaiden ja henkilöstön

Lisätiedot