Uudenkaupungin yhtenäiskoulun rakentamisen suunnittelussa huomioitavaa
|
|
- Juha-Pekka Hakola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Uudenkaupungin yhtenäiskoulun rakentamisen suunnittelussa huomioitavaa
2 UUSI OPPIMISYMPÄRISTÖ PEDAGOGIIKKA EDELLÄ Uusissa esiopetuksen ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan entistä vahvemmin oppijan näkökulmaa oppimisessa. Opetussuunnitelman perusteiden perustana olevan oppimiskäsityksen mukaan oppilas on aktiivinen toimija, joka oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Nouseva teema moderneissa pedagogioissa on oppilaan itseohjautuvuuden korostaminen ja oppilaan sisäisen motivaation tunnistaminen oppimisessa. Perinteinen opettajajohtoinen opettaminen on väistymässä sen passivoivan luonteen vuoksi. Oppilaalle itselleen annetaan vapauksia ja sen myötä vastuuta omasta oppimisesta, joka motivoi oppilasta aivan uudella tavalla ja valmistaa oppilasta toimimaan itsenäisesti. Uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet perustuvat oppimiskäsitykseen, joka korostaa oppilasta aktiivisena toimijana. Oppilas on kykeneväinen itsenäiseen työskentelyyn asettamaan itselleen tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä toimimaan yhteistyössä muiden kanssa. Itseohjautuvuus oppimisessa lisää oppijan motivaatiota oppimiseen, mutta vaatii oppijalta itseltään enemmän vastuuta omasta tekemisestään. Itseohjautuvuus ei kehity itsestään, vaan vaatii tukea opettajalta sekä ympäristöltä uudenlaista taipuisuutta. Muutos vaatii paitsi uutta asennoitumista opettajilta ja oppilailta itseltään, mutta etenkin uudenlaisten innovatiivisten oppimisympäristöjen suunnittelua ja toteuttamista. Itseohjautuvuus on tulevaisuuden työelämän perusvaatimus. Oppimisen tilojen näkökulmasta opetussuunnitelmien ja oppimisen eheyttäminen tarkoittaa myös oppimistilojen tasa-arvoistamista. Erillisten aineen opetustilojen sijaan tulee oppimistilojen varustelua yhtenäistää, jotta opetusta voidaan toteuttaa aihekokonaisuuksittain yhdessä ja samassa tilassa. Toisaalta opetussuunnitelman perusteiden sisällöllisen eheyttämisen vuoksi erilaiset oppijat tulee ottaa entistä vahvemmin huomioon ja mahdollistaa oppimistilassa erityisen tuen antaminen sitä tarvitseville. Oppimiskäsityksen muuttuminen ja toimintakulttuurin mukautuminen vaativat myös fyysiseltä oppimisympäristöltä uudistumista. Perinteinen luokkatilamalli on kalustukseltaan staattinen ja soveltuu käytännössä vain yhdenlaisen opetuksen, yhteen opetussuuntaan ja yhdenkokoiselle ryhmälle. Moderneja pedagogioita tukevan oppimisympäristön tulee olla muuntojoustavampi, pedagogisesti taipuisampi. Innovatiivisella kalustuksella ja monitahoisella arkkitehtuurilla voidaan samaan tilaan luoda muuttuvat puitteet niin yksin-, pari-, pienryhmä- kuin suurryhmäoppimisellekin. Uusissa opetussuunnitelman perusteissa keskeiseksi pedagogiaksi on otettu entistä vahvemmin toiminnallinen oppiminen. Perinteinen pulpettikalusteinen 60 m 2 luokkatila ei taivu toiminnallisen oppimisen tukemiseen, eikä
3 pelkästään kalustusta muuttamalla päästä oppimisen kannalta optimaaliseen lopputulokseen. Koulurakennuksen tilajärjestelyä on muutettava laajemmin. Yhden oppimistilan kokoa tulee kasvattaa ja sen oheen on saatava eriluonteisia ryhmäytystiloja. Kustannusten ja kokonaispinta-alan hallitsemiseksi koulun tilankäyttöä tulee tehostaa. Yhden käyttötarkoituksen tilat tulee minimoida ja sen sijaan tulee suunnitella muunneltavaa monikäyttötilaa. Tilojen välistä avoimuutta tulee voida säädellä. Kalustuksen tulee olla helposti liikuteltavissa ja eri tavoin ryhmiteltävissä vastaamaan vaihtuvia oppimismetodeja ja toteutettavia aktiviteetteja. Lapset ja nuoret viettävät kodin ohella eniten aikaa koulussa, eikä ole yhdentekevää minkälaisessa ympäristössä aikaa vietetään. On siis itsestään selvää, että koulun tulee olla paikka, jossa oppilas viihtyy. Ympäristön viihtyvyys ja innostavuus ovat keskeisiä taustavaikuttajia oppimisen tuloksiin, mutta vaikuttaa myös oleellisesti siihen, minkälaiseksi ihminen itsensä kokee. Koska koulu on ryhmien kohtaamispaikka, myös terveellisyyden vaatimus on korostunut. Viihtyisällä tilalla on oleellinen merkitys oppilaan motivaation kasvattamisessa ja taas tilan toimivuudella ja käytettävyydellä varmistetaan mahdollisimman hyvät puitteet itse oppimisen toteuttamiselle. Oppimisympäristöjä kehitettäessä on fyysisen ympäristön uudistamisen ohella otettava huomioon koulun toimintakulttuurin uudistaminen. Rakennettu ympäristö on vahva tapa muuttaa toimintaa. Uudessa tilassa on mahdoton toimia vanhalla tavalla. OPPIMISYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA Oppimiskäsityksen muuttuessa itseohjautuvaa oppimista tukevaksi, tulee tiloista tehdä entistä monipuolisempia ja mitoitukseltaan entistä väljempiä, jonka vuoksi koko tilajärjestelyn tulee tehostua, hukkatila tulee minimoida ja oppimiseen soveltuva tila maksimoida. Tilojen kasvun ja vaatimustason nousun kompensoimiseksi ja yhteiskunnallisen oppilaskohtaisen kustannuksen tasapainottamiseksi tilojen kokonaismäärää ei voida kasvattaa. Koulurakentamishankkeessa kokonaisneliöiden määrä on ratkaiseva kustannusten kannalta. On edullisempaa rakentaa vähemmän, mutta ominaisuuksiltaan parempaa ja käyttöasteeltaan tehokkaampaa tilaa. Perinteisessä käytävä-luokka ratkaisussa on huomattavan paljon yhden käyttötarkoituksen tiloja, kuten käytävää. Käytävä vaatii tilana vähän ominaisuuksia, mutta se on myös varsin vähäisellä käytöllä. Vain käytäväkäyttöön soveltuva tila tulee siten suunnitelmassa minimoida. Palo- ja pelastusmääräysten vuoksi vain käytäväkäyttöistä tilaakaan ei voida kokonaan eliminoida, mutta sen vähäisyys on yksi hyvän koulusuunnittelun kriteeri. Usein myös itse opetustilojen käyttöaste on varsin puolinaista, kun pääasiallisesti niitä käyttää vain yksi opetusryhmä päiväsaikaan.
4 Koulurakennukset suunnitellaan tänä päivänä yhä enemmän lähiympäristön ja kaikkien ikäluokkien käyttöön tarkoitetuiksi monitoimikeskuksiksi. Sen vuoksi suunnittelussa on oleellista ottaa huomioon varsinaisten käyttäjien lisäksi myös mahdolliset ulkopuoliset käyttäjät. Näin ollen koulun tilat tulee suunnitella ensisijaisesti oppimista tukevaksi, mutta monikäyttöisiksi ja pedagogisesti taipuisaksi, jotta tilat sopivat moneen käyttötarkoitukseen. Kaikkien tilojen fyysiset ominaisuudet, kuten esimerkiksi akustiikka ja valaistus mitoitetaan oppimiseen soveltuvaksi. Suunnittelussa on otettava huomioon niin tilajärjestelyjen kuin rakenne- ja taloteknistenkin järjestelmien osalta mahdollinen käyttötarkoituksen muutos tulevaisuudessa. Nykyaikaisessa koulurakennuksessa tulee toteuttaa eriytettyjen opetustilojen sijaan taipuisaa ja avointa tilajärjestelyä. Kuitenkin eri käyttäjien huomioimisen kannalta koulurakennusta ja sen tiloja jäsentäessä on tärkeää huomioida käyttäjien pääsy, tai sen esto, kohdistetusti vain tiettyyn osaan rakennusta. Tilojen avoimuus tai sulkeutuneisuus on myös oleellinen osa suunnittelua, ei vain lukittavuus. Turvallisuuden, häiriöiden ja yleisen käytettävyyden kannalta on edullista, että rakennusta pystytään jakamaan eri osiin. Modernit pedagogiat sekä perusopetuksen eheyttäminen edellyttää myös tilajärjestelyltä ja mitoitukselta uudenlaista taipuisuutta ja monipuolisuutta. Eri aineiden välistä ja vuosiluokkien välistä eriyttämistä tulee häivyttää. Perinteisesti koulurakennuksessa eri tilat on rajattu ja nimetty melko tarkasti niiden käyttötarkoituksen mukaisesti. Tämän käytännön myötä erilaisia tiloja on tarvittu paljon ja samalla niiden käyttöaste jää varsin alhaiseksi. Uuden oppimiskäsityksen mukaisten käytänteiden myötä pyritään koulurakentamista tehostamaan siten, että rakennetaan monikäyttötiloja, joiden käyttöaste on merkittävästi korkeampi. Kaiken kaikkiaan voidaan siis samalle ihmismäärälle ja samoille toiminnoille rakentaa vähemmän, mutta paremmin hyödynnettyjä ja laadukkaampia neliöitä kustannustehokkaasti. Myös energiatehokkuusnäkökulmasta on järkevää rakentaa vähemmän, mutta korkeamman käyttöasteen ja laatutason neliöitä, jottei lämmityskaudella ole turhaa tilaa lämmitettävänä tai vastaavasti jäähdytyskaudella jäähdytettävänä. Perinteisesti koulu on käytäviä ja luokkahuoneita erilaisilla massoittelu vaihtoehdoilla. Tutkimuksissa toiminnallisesti parhaaksi olemassa olevaksi vaihtoehdoksi on muodostunut solukoulurakenne, jossa välitunnille siirtymisessä ei rasiteta yleensä keskeisesti sijaitsevia yhteiskäyttöisiä tiloja. Näin käytävämainen tila vähenee ja yleiset tilat rauhoittuvat. Lähteet Cookbook, FEG
5 MONITOIMITALOVAIHTOEHDON SUUNTAA-ANTAVAT JA ALUSTAVAT PEDAGOGISET VAATIMUKSET Monitoimitalon muuntuvat tilat, teknologia, oppiminen ja opettajuus Uudenkaupungin keskusta-alueelle, koulutuksen, liikunnan ja urheilun alueelle ( ns. Viikaistenmäelle ) rakennetaan monitoimitalo, jossa toimii Uudenkaupungin yhtenäiskoulu, päiväkoti, nuorisotila, musiikkiopisto ja kansalaisopisto. Lisäksi monitoimitalon läheisyydessä - ja samalla alueella - on uimahalli ja sen yhteyteen on tehty varaus uudelle isolle sisäliikuntasalille. Monitoimitalossa, jossa toimii mm. Uudenkaupungin yhtenäiskoulu, opetus ja kasvatus järjestetään niin, että jokaisella lapsella ja nuorella toteutuu oikeus yksilölliseen kasvu-, kehitys- ja oppimisprosessiin osana turvallista yhteisöä ja yhteisöllistä ilmapiiriä. Koulun opetusmenetelmissä suositaan toiminnallisia, yhteisöllisiä sekä yksilöllistä oppimista kunnioittavia työtapoja. Uudenkaupungin yhtenäiskoulu on yhtenäiskoulu, jossa voidaan yhtenäisen opinpolun rakentaminen aloittaa ilman esteitä pienimmistä monitoimitalon asiakkaista saakka. Monitoimitalon, jossa on mukana myös yhtenäiskoulu, tilojen teemoina ovat yhteisölliset, joustavat, visuaalisesti avoimet ja muunneltavat tilat, jotka jakaantuvat julkisiin, puolijulkisiin ja yksityisiin työtiloihin. Pedagogisina menetelminä koulussa käytetään mahdollisimman paljon yhteisöllisen oppimisen menetelmiä, tutkivaa oppimista, kokemuksellista oppimista, ongelmalähtöistä oppimista ja vertaisoppimista. Oppilaalle annetaan taidot hankkia ja käsitellä tietoa: tiedonhankinta- ja hallintataidot. Monipuolisen oppimisen turvaamiseksi oppijoille tarjotaan monipuolisia ja erilaisia mahdollisuuksia ja ympäristöjä tiedonhankintaan. Tilojen suunnittelussa tiedetään, että tulevaisuuden koulupedagogiikassa ei ole olennaisinta uudet teknologiat ja uudet avautuvat oppimisympäristöt sinänsä, vaan niiden mahdollistamat uudet toimintatavat. Koulun tietojärjestelmät ja opetusteknologia tukevat uudenlaista toiminta-, oppimis- ja arviointikulttuuria. Oppiminen tapahtuu lomittain ja päällekkäin verkko- ja virtuaaliympäristöissä ja lähiopetuksena. Opiskelu erilaisten yhteisöllisten virtuaaliympäristöjen avulla tarjoaa entistä vuorovaikutteisemman tavan rakentaa tietoa yhdessä ajan ja paikan suhteen joustavasti. Eri-ikäisten lasten ja nuorten oppimistilat käsittävät kotipesiä, joista rakentuu tietyn ikätason mukaan jaettuja kotipesäalueita/soluja. varhaiskasvatus 0 2 luokat: esi- ja alkuopetus 3 4 luokat
6 5 7 luokat: luokan- ja aineenopetuksen nivelvaihe ja 8 9 luokat: perusopetuksen päättövaihe. Kukin kotipesäalue toimii omana osanaan rakennuksen sisällä. Kotipesäalue, solualue, on yksi selkeästi rajattu tila, joka muodostuu kotipesistä, oppimistiloista. Keskellä oleva oppimistori on koko kotipesäalueen keskus, joka suunnitellaan ja kalustetaan siten, että siellä voidaan joustavasti pitää opetustuokioita ja muita yhteisiä tapahtumia koko kotipesäalueen oppilasmäärälle. Koska talon pedagogiikka perustuu joustavalle ryhmänmuodostukselle, on luotava avoimia tiloja rajat rikkovalle oppimiselle. Kotipesäalueen eri kotipesät (puolijulkinen tila) on kalustettu viihtyisiksi ja helposti muunneltaviksi oppimisympäristöiksi, joissa on helppoa ja motivoivaa tehdä työtä erilaisilla kokoonpanoilla. Jos joku haluaa, tai hänen keskittymiselleen on välttämätöntä tehdä töitä yksin, se on mahdollista ja sille on varattu tiloja omalta kotipesäalueelta. Jokaiselta kotipesäalueelta löytyy yksi isompi ja muutama pienempi hiljaisuuden tila, missä työskentelyrauha on aina taattu ja missä keskustelu on ehdottomasti kielletty (ko. yksityinen tila). Kaikkien tilojen suunnittelussa otetaan huomioon tilojen monikäyttöisyys ja joustavuus. Varhaiskasvatus ja esi- ja alkuopetus Laadukas varhaiskasvatus monitoimitalossa/päiväkodissa/koulussa rakentuu lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä ja oppimista tukevalle varhaispedagogiselle toiminnalle ja riittävän perusturvan takaamiseen panostamalla henkilöstön määrään suhteessa lapsiin. Laadukas varhaiskasvatus ja esiopetus rakentuvat vahvasti myös kiinteään kasvatuskumppanuuteen vanhempien kanssa. Lapsiryhmät rakennetaan joustavasti. Erityisen tuen tarpeessa olevat lapset ovat mukana oman ikäryhmänsä toiminnassa ja varhaiskasvatusvaiheessa. Yhteistyössä esiopetuksen lastentarhanopettajien ja muun varhaiskasvatushenkilöstön kanssa luokanopettaja osallistuu työskentelyyn lasten kanssa jo esiopetusvaiheessa. Esiopetuksessa korostuvat leikin pedagogiikan mahdollisuudet, jotka pohjautuvat opetussuunnitelmaan. Leikki on keskeisessä osassa oppijoiden perusvalmiuksien kehittämisessä. Yhteisölliset työtavat, tutkiva oppiminen ja painotus sosiaalisten taitojen kehittämiseen ohjaavat toiminnan suunnittelua ja toteutusta. Alkuopetus toteutetaan joustavan alkuopetuksen (1 3 vuotta) periaatteiden mukaan. Jokaiselle oppilaalle rakennetaan oma, henkilökohtainen oppimisen polku. Luokan- ja lastentarhanopettajat, erityisopettaja ja koulunkäynninohjaajat muodostavat tiiviin tiimin, joka suunnittelee ja luo puitteet mahdollisimman
7 joustavalle, innostavalle ja yksilön tarpeet huomioivalle oppimiselle. Toiminta suunnitellaan niin, että eri oppimistyylit tulevat huomioitua luokat luokilla jatketaan ja syvennetään alkuopetuksessa käytettyjä työskentelytapoja ja malleja. Oppilas osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja joustavasti. Oppilaalla on mahdollisuus perinteisen koulutyön keinojen lisäksi osoittaa osaamistaan yksilöllisesti mm. kerhotoiminnan ja harrastusten kautta. Oppiaineiden laajentuva sisältö luo enemmän mahdollisuuksia opetuksen eriyttämisen kiinnostuksen mukaisesti. Kun perustaidot ovat hallinnassa, siirrytään vähitellen projektitöiden avulla kohti syvällisempää oppiaineksen omaksumista ja keskittämistä. Eriyttämisessä kiinnitetään huomiota varsinkin sellaisten oppilaiden tarpeisiin, joiden kiinnostus ja lahjakkuus kohdistuu tiettyyn aihekokonaisuuteen. Oppimisesta tehdään jokaiselle tarpeeksi haasteellista ja siten mielekästä. Luokan- ja aineenopetuksen nivelvaihe: luokat Luokan- ja aineenopetuksen nivelvaihetta tasoitetaan 5. vuosiluokan alusta lähtien joustavalla ryhmänmuodostuksella sekä luokan- ja aineenopettajien yhteistyöllä. Yläluokille siirryttäessä opetus järjestetään pääosin opetusryhmien kotipesissä. Käytännön toteutuksessa osa työajasta on varattu muodollisimmalle opiskelulle ja osa projekti-, työpaja- tai itsenäistä työskentelyä varten. Oppilaat pystyvät syventämään tietojaan ja taitojaan valinnaiskursseilla, joita tarjoavat koulun lisäksi oppimiskeskuksen muut toimijat. Oppiaineita opiskellaan pitemmissä ja laajemmissa kokonaisuuksissa. Taito- ja taideaineet pyritään integroimaan kiinteästi kotipesäalueen toimintaan. Perusopetuksen päättövaihe: luokat Myös 8. ja 9. luokkien oppilaat työskentelevät pääosin omalla kotipesäalueellaan. Oppiaineeseen sidotut luokat järjestetään mahdollisimman vähillä tilaresursseilla, mikä tapahtuu mm. sähköisen oppimateriaalin ja liikkuvan opetusteknologian avulla. Oppilasryhmät suunnitellaan joustavasti oppilaiden tavoitteiden mukaisesti siten, että jokaiselle taataan omien edellytysten mukainen oppimisympäristö. Perusopetuksen päättövaiheessa painotetaan oppilaan omien vahvuuksien tukemista ja toiselle asteelle siirtymistä. Oppilaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma laaditaan siten, että hänellä on mahdollisuus sekä opetuksen eriyttämisen, mutta myös muun kasvatuksellisen tarjonnan että kerhotoiminnan avulla kehittää osaamistaan niillä alueilla, jotka ovat hänen kiinnostuksensa kohteita sekä vahvuuksiaan. Vuosiluokkien aikana on tavoitteena yhä enenevissä määrin tuoda kiinnostuksen kohteet ja omat vahvuudet osaksi oppimisohjelmaa.
8 Osallisuuden ja yrittäjyyden ympärille rakennetaan oppimista matkalla kohti toisen asteen koulutusta. Muu kasvatuksellinen tuki ja toiminta Päivähoidon avustajat, koulunkäynninohjaajat, nuoriso-ohjaajat ja muu ohjaava henkilöstö osallistuu koulupäivän aikaiseen toimintaan yhteistyössä opettajien ja oppilashuollon henkilöstön kanssa. He toimivat joustavasti lasten tarvitseman tuen mukaan päivähoidosta oppitunneille ja välituntitoimintaan sekä muuhun vapaa-ajan toimintaan. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta toteutetaan koulupäivän luonnollisena jatkumona moniammatillisesti eri hallintokuntien välisenä yhteistyönä. Kaikkien työntekijöiden ja vanhempien vahvuudet otetaan käyttöön kerhotoimintaa ja välituntitoimintaa suunniteltaessa hyödyntäen myös kolmannen sektorin toimijoita. Taiteen, kulttuuri ja liikunnan sisällöt kasvatustyön tukena Monitoimitalolla voi työskennellä opetushenkilöstön lisäksi nuoriso-ohjaajia ja liikunnanohjaajia yms., joiden substanssiosaaminen tukee lapsen ja nuoren henkilökohtaisen oppimisen polun rakentamista. Esimerkiksi liikunnanohjaajan toimenkuvaan liittyisivät sekä iltapäivätoiminnan ohjaaminen että koulu- ja välituntiliikuntaan osallistuminen. Vapaa-ajan toiminnassa liikunnanohjaaja voi järjestää liikuntakerhoja pienemmille sekä talviaikaan ohjata luistelu- ja hiihtokouluja. Viikonlopputapahtumien järjestäminen liikuntasalissa voisi kuulua myös liikunnanohjaajan toimenkuvaan. Alueen väestölle liikunnanohjaaja antaa liikuntaneuvontaa sekä ohjaa ikääntyneiden liikuntaryhmiä. LOPUKSI Uuden oppimisympäristön pedagogisia vaatimuksia on selvitettävä tässä esitettyä tarkemmin varsinaisen rakentamispäätöksen jälkeen. Uudessakaupungissa on kuitenkin vahvaa tahtoa olla uusien oppimisympäristöjen suunnittelussa edelläkävijöitä Suomessa. Tavoitteena on toteuttaa moderni ja kannustava oppimisympäristö.
LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotHiukkavaaratalo. Elina Väisänen
Hiukkavaaratalo Hiukkavaaran monitoimitalon hanke pedagoginen suunnitelma rehtori opettajia moniammatillinen työryhmä koulu päiväkoti nuorisopalvelut kirjasto Oulu-opisto kulttuuritalo Valve liikuntapalvelut
LisätiedotHiukkavaaratalo. Anne Moilanen, Hiukkavaaratalon johtaja,rehtori Elina Väisänen, päiväkodin johtaja. Elina Väisänen
Hiukkavaaratalo Anne Moilanen, Hiukkavaaratalon johtaja,rehtori, päiväkodin johtaja Hiukkavaaran monitoimitalon hanke pedagoginen suunnitelma rehtori opettajia moniammatillinen työryhmä koulu päiväkoti
LisätiedotTilatehokkaat oppimisympäristöt laadusta tinkimättä
Tilatehokkaat oppimisympäristöt laadusta tinkimättä Raila Oksanen, johtava konsultti, FCG Konsultointi Mikko Kaira, toimialajohtaja, FCG Suunnittelu ja tekniikka FCG Suunnittelu ja tekniikka 24.9.2018
LisätiedotKoulujen tilatehokkuutta metsästämässä
Koulujen tilatehokkuutta metsästämässä Uusien oppimisympäristöjen edut Raila Oksanen, johtava konsultti, FCG Konsultointi Mikko Kaira, toimialajohtaja, FCG Suunnittelu ja tekniikka & FCG Suunnittelu ja
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotNova Schola Finlandia moderni koulu
Nova Schola Finlandia moderni koulu Raila Oksanen 22.9.2016 Page 1 JOS HALUAT MUUTTAA KULTTUURIA, PITÄÄ MUUTTAA ITSE YRITYSTÄ JA SEN TOIMINTATAPOJA. (Molotsi, H. 2014. The Lean Enterprise) JOS HALUAT MUUTTAA
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
Lisätiedot11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen
11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.
LisätiedotTAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä
LisätiedotTilat ja opetussuunnitelmien perusteet
Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotOhjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki
Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan
LisätiedotVUOSILUOKKIIN SITOMATON ESI-JA ALKUOPETUS TOHOLAMMILLA, OPETUSSUUNNITELMA
VUOSILUOKKIIN SITOMATON ESI-JA ALKUOPETUS TOHOLAMMILLA, OPETUSSUUNNITELMA 1. Vuosiluokkiin sitomattoman alkuopetuksen määrittely Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) määritellään vuosiluokkiin
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
LisätiedotOppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on
Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen
Lisätiedot8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden
LisätiedotKuulemistilaisuus
Tervon kunta Kuulemistilaisuus 15.4.2019 Tervon kunta yläkouluselvitys 2018-2019 Petteri Ristikangas kunnanjohtaja Kunnanhallitus asetti yläkouluselvitys toimikunnan valmisteluryhmäksi toimikaudelle 7.11.2018-31.3.2019.
LisätiedotLuku 6 Oppimisen arviointi
Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
Lisätiedot4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA
4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.
LisätiedotOpetushallituksen kuulumiset
Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotILO OPPIA! Uuden koulun monikäyttöisyys ja toiminnallisuus
TIINA MYLLYNEN Suunnittelija Kuvissa: Ojanperänkankaan koulu, Liminka ILO OPPIA! Uuden koulun monikäyttöisyys ja toiminnallisuus 13.09.2018 TIINA MYLLYNEN 13.9.2018 ILO OPPIA! Uuden koulun monikäyttöisyys
Lisätiedot1. Oppimisen arviointi
1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan
LisätiedotLIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT
LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotKolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen
Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen
LisätiedotLUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2
LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotOPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti
LisätiedotOppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen
Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotToimintakulttuuri. Arviointikulttuuri
Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotLiikkuva koulu nykytilan arviointi
Liikkuva koulu nykytilan arviointi Yhtenäiskoulut.9.1 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet yhtenäiskoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt yhtenäiskoulua (.9. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä
LisätiedotKELPO- muutosta kaivataan
KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan
LisätiedotPerusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista
Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Lukiopäivät 13.11.2013 Opetusneuvos Eija Kauppinen Opetusneuvos Tiina Tähkä OPETUSHALLITUS 1 2 Maailma on hämmentävä paikka! Osaamisen 7.11.2013
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu 20.9.2017 Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen Uudistuneen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden taustalla
LisätiedotVALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3
LisätiedotKampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio
Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset
LisätiedotUusi peruskoulu -visiotyöpaja , Turku
Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 20.3.2017, Turku #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - 1 Oppijalähtöisyys Opiskelurauha Osallistaminen Innostuminen koulun käymisestä,
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotOppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014
Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 Eija Kauppinen Opetushallitus Rakennusfoorumi 6.11.2018, Helsinki Oppimisympäristöt muutoksessa Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa
LisätiedotKotiinpäin Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2011
Kotiinpäin Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2011 29.4.2011 Timo Lankinen pääjohtaja Opetushallitus Laadukas opetus (sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotPunaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.
Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä
LisätiedotJoustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana
Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen
LisätiedotKäsitys oppimisesta koulun käytännöissä
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Aktiivisuus, vuorovaikutus ja myönteiset kokemukset oppimiskäsityksen kuvauksessa Tampere 28.1.2015 Eija Kauppinen Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta
Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti
LisätiedotSuomenkielisen koulutusjaoston lausunto Nikkilän Sydämen laajennuksen oppilaaksiotosta sivistysvaliokunnalle
Suomenkielinen koulutusjaosto 4 06.02.2017 Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto Nikkilän Sydämen laajennuksen oppilaaksiotosta sivistysvaliokunnalle KOULJAOS Suomenkielinen koulutusjaosto 6.2.2017 Valmistelija
LisätiedotALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala
ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen
LisätiedotLIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT
LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotLiikkuva koulu nykytilan arviointi
Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
LisätiedotKoulun nimi: Tiirismaan koulu
Koulun nimi: Tiirismaan koulu OPS2016 Arviointi, Tiirismaan peruskoulun ops-työpaja 28.10.2014 Mitä ovat uuden opetussuunnitelman (2016) mukaisen arvioinnin keskeiset tehtävät? Ohjata oppimaan Tukea kehitystä
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotVaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta
Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotOPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN
OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu
LisätiedotTuen kolmiportaisuus
Tuen kolmiportaisuus Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho & Katja Räisänen 13.4.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 61 lähtökohtana sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis-
LisätiedotLiikkuva koulu nykytilan arviointi
Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa
LisätiedotYläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä
Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä erityisopettaja Sari Granroth-Nalkki englannin ja saksankielen lehtori Kaisa Alila Kilpisen yhtenäiskoulu,
LisätiedotKolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus
Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta
LisätiedotKoulun nimi: Salpausselän koulu
Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen Voidaan kehittää Toimintakulttuuria muovaavat tiedostetut ja tiedostamattomat, joskus tahattomat tekijät Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille (arvot, asenteet,
LisätiedotTUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA
TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA YLEINEN TUKI (jokaiselle oppilaalle tilapäisesti annettava tuki) Oppilas on jäänyt jälkeen opetuksesta tai on muuten tilapäisesti tuen tarpeessa TAI
LisätiedotKoulujen tilatehokkuutta metsästämässä
Koulujen tilatehokkuutta metsästämässä Nova Schola Finlandia II Mikko Kaira, arkkitehti (SAFA) 28.4.2017 Page 1 Toimenpiteet ennen suunnittelua pyrittäessä tehokkaaseen tilankäyttöön 1. Käyttäjämäärän
LisätiedotTehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista
Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen
Lisätiedot7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet
7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa
LisätiedotOppilas opiskelee toiminta-alueittain
Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan
LisätiedotMatkalla Liikkuvaksi kouluksi
Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen
LisätiedotUudistustyön suunta IRMELI HALINEN
Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen
LisätiedotMONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu
MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat
LisätiedotKOULUN TOIMINNAN ARVIOINTI 2016
KOULUN TOIMINNAN ARVIOINTI 06 Vastauksia kyselyyn vastausprosentti n. 0,% Vastaaja: Vastaajien jakautuminen oppilaita 6,% (886) vanhempia 9,% () henkilökuntaa 9,% () 9% 9% oppilas vanhempi 6% henkilökunta
LisätiedotPerusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
LisätiedotPerusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus
Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan
LisätiedotKontiolahden koulu
Kontiolahden koulu 18.3.2017 MIKÄ ON JOPO-LUOKKA? Opetus joustaa ei oppilas JOPO (joustava perusopetus) on työelämäpainotteinen ja toiminnallinen tapa suorittaa peruskoulun yhdeksäs vuosiluokka. Tavoitteena
LisätiedotLaaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä
Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotJOUSTAVA PERUSOPETUS
JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan
LisätiedotOppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
LisätiedotJOUSTAVA PERUSOPETUS
JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan
LisätiedotLeikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa
Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki
LisätiedotTervetuloa Hannunniitun kouluun!
Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen
LisätiedotAlueellisen yhteistyön malli
Alueellisen yhteistyön malli Savonlinnan seutu OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN TUKI (Kelpo + oppilaanohjaus + oppilashuolto) KORJAAVASTA KOHTI ENNALTAEHKÄISEVÄÄ TOIMINTAA Savonlinnan seudun hankkeet (lisäksi
LisätiedotLiite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
LisätiedotKOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT
KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan
LisätiedotAAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...
LisätiedotOppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos
Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen
LisätiedotAkaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11
Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota
LisätiedotKerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin
Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa
LisätiedotOppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä
Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24
Lisätiedot