Koihnannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Kauhajoki

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 80/2010/ Dnro LSSAVI/426/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA HAKEMUS Koihnannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Kauhajoki Vapo Oy Vapo Oy on aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Koihnannevan 59 ha:n suuruisen tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon Kauhajoen kaupungissa. Alueella on tuotannosta poistunut noin 176 ha. Lisäksi lupaa haetaan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Koihnannevan turvetuotantoalueelle määräaikaisen ympäristöluvan (päätös , nro 79/2005/4), jota Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä (nro 06/0169/4) muuttanut. Lupa on päättynyt Koihnannevalla on Vapo Oy:n omistuksessa 52,43 ha ja 123,71 ha Vapo Oy:lle vuokrattua alaa. Koihnannevalla on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Tuotantoalueen pohjoispuolella on SL-2 merkinnällä osoitettu Iso-Koihnannevan Natura alue, länsipuolella Nummikankaan pohjavesialue ja Nummijoen alajuoksulla on Karvian luomat Natura alue. Valuma-alueella on turvetuotannon suunnittelussa huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellään. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Hankealue muodostuu viidestä lohkosta, joiden tuotantoala on 52,1 ha sekä kolmesta auma-alueesta, joiden yhteisala on 6,9 ha. Tuotantoalue on kokonaisuudessaan jo aiemmin tuotannossa ollutta aluetta. Tuotannosta on poistunut yhteensä noin 176 ha, josta 7,9 ha sijoittuu hankealueen eristysojien sisäpuolelle. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Sijoittelussa huomioidaan 400 m vähimmäisetäisyys asutukseen. Tuotannon arvioidaan päättyvän kokonaan noin vuonna Tuotanto on jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla keräiltynä. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Energiaturve toimitetaan muun muassa Seinäjoen, Tampereen, Porin ja Jyväskylän voimalaitoksiin. Ympäristöturve menee lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Mikäli osa-alueet ovat toiminnan jatkamisen kannalta tarpeettomia, alueet luovutetaan mahdollisimman pian maanomistajien käyttöön. Yhtiö kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti tuotannossa oleviin alueisiin nähden. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Koihnannevan jo tuotannosta poistuneet alueet eivät ole vielä sanottavasti kasvittuneet eikä niille ole tehty erityisiä jälkihoitotoimia. Poistuneita alueita on otettu viljelyyn, tukialueiksi ja vesienkäsittelyyn. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Koihnannevan pohjoisosan kuivatusvedet johdetaan laskuojaa 1 myöten Koihnanluomaan, josta edelleen Nummijokeen ja hankealueen eteläosasta kuivatusvedet johdetaan laskuojaa 2 myöten Nummijokeen. Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, padottavalla rakenteella ja pintapuomilla varustetut laskeutusaltaat sekä vesiensuojelun tehostamiseksi rakennettavat uudet kosteikot 1 ja 2, joiden pinta-alat ovat 5 % valuma-alueesta. Auma-alueiden alapuolille tulee lisäksi kasvillisuuskaistat (ruokohelpi tai muu heinäkasvi). Vedet pumpataan kosteikoille 1 ja 2 kahdella pumpulla ympärivuotisesti, korkealla olevilta auma-alueilta vedet valuvat kasvillisuuskaistaleille luontaisella laskulla ympärivuotisesti.

3 Pöly, melu ja liikenne Alueelle suunnitellut rakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset. Koihnannevan päästötarkkailua ei ole tehty ja päästöt on arvioitu Länsi- Suomen turvetuotannon muiden yhteistarkkailussa mukana olevien soiden tarkkailutuloksista laskettujen keskimääräisten ominaispäästöjen ja Koihnannevan pinta-alan perusteella. Nykyiset bruttopäästöt hankealueella ovat arviolta 2756 kg/a kiintoainetta, 22 kg/a kokonaisfosforia ja 603 kg/a kokonaistyppeä. Nettopäästöt ovat 2218 kg/a kiintoainetta, 16 kg/a fosforia ja 474 kg/a typpeä. Koihnannevan tuotantoalueen vesienkäsittelyä tehostetaan rakentamalla kosteikkoja ja kasvillisuuskaistoja. Koihnannevan tuotantovaiheen bruttopäästöt laskettuna Etelä-Suomen keskimääräisten kasvillisuuskentällisten ominaiskuormitusarvojen perusteella ovat arviolta 2003 kg/a kiintoainetta, 22 kg/a kokonaisfosforia ja 474 kg/a kokonaistyppeä. Nettopäästöt ovat 1421 kg/a kiintoainetta, 16 kg/a fosforia ja 345 kg/a typpeä. Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle. Siihen ja pölyn leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Keräily, aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Sen sijaan muut tuotannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat selvästi vähemmän pölyä muodostavia työvaiheita, koska ne tapahtuvat kentän pinnassa ja käsiteltävä turve on kosteata. Mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Pölyhaitan syntymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Pienillä tuotantoalueilla tai erillisillä lohkoilla pölynmuodostus jää vähäiseksi lyhyistä työskentelyajoista johtuen. Nostosta aiheutuva pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi. Tutkimustulosten sekä laskeumamittausten perusteella tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 metrin etäisyydelle. Yli metrin päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, 3

4 Varastointi ja jätteet mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Pölyisimpien työvaiheiden aikana ja erityisesti sääolosuhteiden ollessa epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli) pölyn leviämisalue saattaa olla suurempi. Tuulensuunnan vaihteluista johtuen pöly ei leviä jatkuvasti samaan suuntaan. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Tuotantoalueen reunalla, alle 50 metrin etäisyydellä tuulen suunnassa toiminnasta oleva puusto sitoo syntyvän pölyn lähes kokonaan. Melua syntyy työkoneista ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin maalla. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta syntyvää melua. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienien teiden ympäristöön. Jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja metrin etäisyydelle työskentelykohdasta (yöaikaan 50 db 500 m etäisyydellä). Puuston on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella 2-3 kuukauden aikana 2-4 kuormaa/vrk. Vuosittainen toimitus vastaa noin 250 rekan ajosuoritetta. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus tapahtuu työmaatietä Sara-Nummijärvi-paikallistielle ja edelleen asiakkaille. Työmaatienvarteen ei sijoitu asutusta. Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on l. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin l. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle l. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 180 l sekä muita voiteluaineita noin 40 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 1,5 t. 4

5 Tuotannossa syntyy jäteöljyjä noin 180 l, kiinteää öljyjätettä noin 30 kg, akkuja noin 10 kg, sekajätettä noin 900 kg, aumamuovia noin kg ja rautaromua noin 120 kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaita sekä lietteitä. Kannot ja muu puuaines, m 3, välivarastoidaan tuotantoalueella ja käytetään biopolttoaineena. Kivet, 30 m 3, käytetään teiden rungoissa sekä sijoitetaan syrjään tai upotetaan maahan. Mineraalimaat ojien kaivuusta, m 3, käytetään taimikoiden kasvupohjana ja pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen. Laskeutusaltaan lietteet, 59 m 3, siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeena tai käytetään maisemoinnissa. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Alueen kuntoonpano on aloitettu vuonna 1974 ja tuotanto vuonna ha:n pinta-alalla laajeten vuonna hehtaariin. Enimmillään tuotantokunnossa on ollut 220 ha. Jäljellä oleva tuotantopinta-ala on 59 ha. Koihnannevan turvetuotantoalue sijaitsee Kauhajoen kaupungissa noin 18 km kuntakeskuksesta kaakkoon Nummijärven koillispuolella. Turvetuotantoalueen länsilaidalla sekä osin myös eteläpuolella sijaitsee asuinrakennuksia ja viljelysmaata. Tuotantoalueen itäpuoli on asumatonta, pääosin ojitettua metsämaata. Koihnannevan turvetuotantoalueen eteläpuolella on ollut yksityistä turvetuotantoaluetta, mutta sen tämänhetkisestä tuotantotilanteesta ei ole tietoa. Lähimmät rakennetut kiinteistöt sijaitsevat lohkojen 2, 3 ja 5 länsipuolella noin 500 metrin etäisyydellä. Alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitsee yksi rakennettu kiinteistö. Maisema ei tule muuttumaan nykyisestä. Tuotannon päättymisen jälkeen alue siirtyy muuhun käyttöön, jolloin maisemassa tapahtuu uusi muutos. Alueelle jo kaivetut ojat ja altaat ovat lisänneet vesilintujen pesimismahdollisuuksia. Kunnostus- ja tuotantotoiminnan aikana metsästys estyy. Tuotantokauden ulkopuolella se on mahdollista. 5

6 Toiminta ei vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu suurelta osin maa- ja metsätalouteen. Koihnannevan turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistävät urakoitsijoita välittömästi noin 4 henkilötyövuotta. Tuotantotoiminnan seurauksena turvepölyä voi ajoittain kulkeutua tuotanto-alueen lähiympäristöön. Auma-alueet, joilla kuormaus tapahtuu, sijaitsevat tuotantoalueen teiden varrella. Tuotantoalueelta lähimpiin asuinrakennuksiin on noin 500 metriä ja pääosa auma-alueista sijaitsee Koihnannevan itälaidalla siten, että etäisyyttä asuinrakennuksiin tulee mainittua enemmän. Asutuksen etäisyys sekä ympäröivä maankäyttö vaikuttavat siihen, että toiminnasta ei arvioida aiheutuvan naapurikiinteistöjen käytölle kohtuutonta pölyrasitusta. Tuotantokauden aikana melu keskittyy tuotantoalueen lähiympäristöön sekä turpeen kuljetusreiteille. Melulle asetetut ohjearvot eivät muualla vastaavanlaisissa kohteissa tehtyjen selvitysten perusteella tule ylittymään hankealueen ympäristössä sijaitsevissa asutuissa kohteissa. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Iso Koihnannevan Natura 2000 alueeseen kuuluva Lutakkokeitaat sijaitsee Koihnannevan turvetuotantoalueen pohjoispuolella aivan tuotantoalueen kupeessa. Iso Koihnannevan alueella on kaksi edustavaa konsentrista kermikeidasta, Koihnanjärven länsipuoli ja Lutakkokeitaat. Niille on tyypillistä allikoiden ja ruoppakuljujen runsaus sekä korkeat ja jyrkkäreunaiset kermit. Lutakkokeitailla on runsaasti vanhoja suomäntyjä. Keidasalueen reunoja kiertävät ojat. Alue kuuluu Natura-verkostoon luonto- ja lintudirektiivien perusteella. Tärkein luontotyyppi on keidassuot. Alue on otettu mukaan Natura-verkostoon tietoisena turvetuotannosta. Hankealueen pohjoisosassa ei ole ojituksen syventämistarvetta. Tuotantoalueelta ei johdeta vesiä alueelle, vaan laskusuunta on Natura-alueesta poispäin. Mahdollista pölylaskeumaa ei voida pitää kuormitustekijänä, koska se muodostuu orgaanisesta turpeesta, jota itse suokin on eikä sillä ole haitallisia vaikutuksia suon kasvistoon tai marjastoon. Suoria vaikutuksia myöskään linnustoon ei ole. Teoriassa turvetuotannon harjoittaminen voisi vaikuttaa Natura-alueen vesitalouteen pohjavesien pintojen laskun kautta. Pohjavesipintoja ei ole seurattu. Natura-alueeseen rajautuvat alueet ovat kuitenkin jo lähes kokonaan poistuneet tuotannosta lukuun ottamatta aluetta kasvillisuusvyöhykkeen 2 itäpuolella. Edelliseen viitaten hakija esittää, ettei Koihnannevalla vielä harjoitettava tuotanto vaikuta haitallisesti Iso Koihnannevan Natura 2000 alueen luontotyyppeihin eikä asian suhteen ole tarvetta suorittaa laajempaa arviota. Natura 2000 verkostoon kuuluva Karvian luomat edustaa paikoin täysin luonnontilaisia puronvarsia. Alue sijaitsee Nummijoen alajuoksulla Nummikoskesta alaspäin. Suojeltavat luontotyypit ovat Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit ja vuorten alapuoliset tasankojoet. Hakijan mukaan hakemuksen mukaisen hankkeen loppuun saattaminen ei vaikuta oleellisesti 6

7 Karvian luomien niihin luontotyyppeihin, joiden perusteella se on otettu mukaan Natura 2000 verkostoon. Alue on otettu mukaan Naturaan tilanteessa, jossa kuormitus oli nykyistä suurempaa. Nyt se on vähenemässä tuotantoalueiden pienenemisen sekä vesiensuojelun tehostumisen ansiosta. Alle 5 km:n säteellä hankealueesta sijaitsevat Rytinnevan, Nummikankaan, Iso Nummikankaan ja Korkiakankaan pohjavesialueet. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 79/2005/4 todettiin, että Koihnannevan turvetuotantoalueen toiminnasta ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa pohjaveden pilaantumista. Luvan myöntämisen jälkeen tuotantoalue on pienentynyt 80,0 hehtaarista 59,0 hehtaariin. 7 Vesistö Vesistö ja vedenlaatu Koihnannevan turvetuotantoalue sijaitsee Nummijoen valuma-alueella (36.07), joka kuuluu Karvianjoen vesistöalueeseen. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan kasvillisuuskaistojen, kosteikon ja kahden laskuojan, joista laskuoja 2 laskee suoraan ja laskuoja 1 Koihnanluoman kautta Nummijokeen ja siitä Karvianjokeen ja edelleen Kirkkojärveen. Vesireitin pituus tuotantoalueelta Kirkkojärveen on noin 30 km. Koihnannevan päästöjen vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Koihnanluomaan, jossa vedet kulkevat 2,7 km ja Nummijokeen, jossa vedet kulkevat km. Koihnanluoman valuma-alue on 12,4 km 2 ja keskivirtaama 0,12 m 3 /s. Nummijoen valuma-alueen pinta-ala on 157,5 km 2, josta hankealue on 0,4 %. Nummijoen veden laatu on ollut vuosina tyydyttävä tai välttävä ja vedessä on paljon ravinteita sekä humusta. Alempaa Nummijoesta otetut näytteet osoittavat, että vesi samenee, kiintoainepitoisuus ja humuksen määrä kasvavat ja ravinnepitoisuudet kohoavat joen yläjuoksuun verrattuna. Karvianjoen laskennallinen keskivirtaama (MQ) on joen yläjuoksulla Sarvelassa 1,5 m 3 /s ja alempana Vatajankoskella 10 m 3 /s. Keskialivirtaamat (MHQ) ovat 0,25 m 3 /s ja 1,4 m 3 /s. Karvianjoen pääuoman vesi on runsasravinteista humusvettä. Hajakuormituksen vaikutus näkyy valumien ja virtaamien vaihteluiden mukaan tapahtuvana veden laadun vaihteluna. Joen happitilanne pysyy tyydyttävänä läpi vuoden, joskin Karvianjärven heikko happitilanne on heijastunut Karvianjoen yläjuoksulla lievänä happivajeena. Karvianjoen veden laatu on jonkin verran parantunut 2000-luvulla ravinnepitoisuuksien pienentymisen myötä. Kirkkojärven veden fosforipitoisuus on korkea. Fosforipitoisuus on ollut viime kesinä jopa erittäin reheville vesille ominainen. Kirkkojärven veden ravinnepitoisuudet ovat laskeneet luvulla.

8 Turvetuotannon vesistövaikutukset voivat liittyä lähinnä ravinnepitoisuuksiin, veden tummuuteen sekä kiintoaineesta johtuvaan liettymiseen. Laskennallisesti arvioituna Koihnannevan aiheuttamat nettopitoisuuslisäykset Koihnanluomassa ovat tuotantovaiheessa kiintoaineen osalta 0,4 mg/l, kokonaisfosforin osalta 4,2 µg/l ja kokonaistypen osalta 91 µg/l. Verrattaessa laskennallisia pitoisuuslisiä Nummijoen ja Kirkkojärven vedenlaatutuloksiin, voidaan todeta, että laskelmien perusteella hanke-alueen vaikutus alapuolisen vesistön veden laatuun on hyvin pieni ja käytännössä se peittyisi luontaisen veden laadun vaihtelun alle. Satakunnan vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan Karvianjoen yläosan ekologinen tila on tyydyttävä ja Nummijoen välttävä. Koihnannevan tuotantoalueella vedet johdetaan kosteikoille 1 ja 2 pumpuilla ympärivuotisesti, korkealla olevilta auma-alueilta vedet valuvat kasvillisuuskaistaleille luontaisella laskulla ympärivuotisesti, joten toimenpiteet ovat riittävät Koihnannevan alapuolisen vesistönosan tilatavoitteiden saavuttamiseksi. Laskennallisesti arvioituna Nummijoen valuma-alueen Vapo Oy:n tuotantosoiden (643,8 ha) aiheuttamat nettopitoisuuslisäykset valuma-alueen alarajalla ovat kiintoaineen osalta 0,4 mg/l, kokonaisfosforin osalta 4 µg/l ja kokonaistypen osalta 110 µg/l. Verrattaessa laskennallisia pitoisuuslisiä Nummijoen vedenlaatutuloksiin voidaan todeta, että Nummijoen valuma-alueen turvetuotannon vaikutus alapuolisen vesistön kiintoaine- ja fosforipitoisuuteen on pieni. Kalasto ja kalastus Koihnannevan laskuojat ovat pieniä eikä niillä ole kalataloudellista merkitystä. Varsinkin talvella ja kesän kuivimpina kausina Koihnanluoman virtaamat ovat vähäisiä ja kalaston elinolosuhteita voidaan pitää heikkoina. Talvella luoma voi olla myös hapeton. Kalaston kannalta ensimmäinen merkittävä alue on Nummijoki ja edelleen sen alapuolinen Karvian Kirkkojärvi. Sähkökoekalastuksen mukaan Nummijoen selvästi yleisin kalalaji oli kivennuoliainen, jonka kappalemääräinen saalisosuus vaihteli näytealoilla välillä %. Muita saalislajeja olivat kivisimppu, ahven, hauki ja made. Taimenia saatiin kaikilta havaintoaloilta. Nummijoen taimenkantaa ei voida pitää tiheänä. Karvianjoessa esiintyvät ainakin seuraavat kalalajit: ahven, hauki, harjus, kiiski, kirjolohi, kivennuoliainen, kivisimppu, lahna, made, salakka, siika, särki, säyne, sulkava ja taimen. Purotaimenta esiintyy luontaisina kantoina Karvianjoen vesistön latvaosissa ja sitä tavataan sekä pääuomassa että siihen laskevissa luomissa, koekalastuksen mukaan myös Nummijoessa. Jokeen on istutettu eri kalalajeja ja rapua, runsaimmin purotaimenta ja harjusta. Kalastus Karvianjoella ja alueen järvillä on kotitarve- ja virkistyskalastusta. Suosituimpia pyydyksiä ovat urheilukalastusvälineet ja mato-onki sekä hitaammin virtaavilla osuuksilla katiska. Järvillä käytetään edellä mainittujen pyydysten lisäksi myös verkkoja. Ravustus on Karvianjoella vähäistä. Tarkkailuraportin mukaan Karvianjoen yläosalla kalastushaitat olivat voimakkaampia kuin alaosalla. 8

9 9 Koihnannevan ravinne- ja kiintoainekuormitus on alapuolisessa vesistössä vähäinen, eikä sen vaikutuksia voida erottaa muista samaan suuntaan jo nykyisellään vaikuttavista tekijöistä, kuten maa- ja metsätalouden sekä asutuksen aiheuttamasta kuormituksesta. Vaikutus on niin vähäinen, ettei perustetta hoito- ja kalatalousmaksuvelvoitteelle ole. Ympäristöriskit Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ELYkeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. Käyttö-, päästö ja vaikutustarkkailu toteutetaan Läntisen Suomen turvetuotannon turvetuotantosoiden yhteistarkkailusuunnitelman mukaisesti. Ohjelmaan lisätään Koihnannevan tarkkailupisteet. Päästönäytteet otetaan laskuojaan 1 johdettavista vesistä kosteikon ylä- ja alapuolelta. Vesistönäytepiste on Nummikoskessa. Kalataloustarkkailu yhdistetään Karvianjoen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. Koihnannevan ravinne- ja kiintoainekuormituksen vaikutus alapuolisessa vesistössä on niin vähäinen, ettei hakijan mukaan ole perustetta hoito- ja kalatalousmaksuvelvoitteelle. Korvaukset Hakija ei katso hankkeen toiminnoista aiheutuvan korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa. Toiminnanaloittamisluvan perustelut Hakijalla on tarve jatkaa olemassa olevaa tuotantotoimintaa, koska alue on kokonaisuudessaan jo ollut tuotantokäytössä. Turvevaroista on nykyisellään kova puute ja turpeen kysyntä on talousalueella kasvava. Hakemus ei sisällä uutta pinta-alaa ja vanhan tuotantoalueen vesiensuojelun taso tehostuu rakennettavien kasvillisuusvyöhykkeiden ja kosteikkojen myötä, joten toiminnanaloittamislupa ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hakija katsoo, että toiminnanaloittamisluvalle on perusteltu syy.

10 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakija esittää vakuudeksi euron vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. Hakija on täydentänyt hakemustaan syyskuussa 2010 aloitetun päästötarkkailun tuloksilla, selvityksellä Karvianjoen, Nummijoen ja Kirkkojärven veden laadun kehittymisestä 2000 luvulla, Koihnannevan vesistötarkkailun ja Karvianjoen kalataloustarkkailun ohjelmilla ja raporteilla, tarkennetuilla tuotantoaluekartoilla, tiedolla kalatalousmaksulla tehdyistä toimenpiteistä, selvityksellä Koihnannevan pohjoisosan ojituksen syventämistarpeesta sekä turvetuotannon vaikutuksesta Iso Koihnannevan Natura 2000 alueeseen kuuluvien Lutakkokeitaiden ja Karvianjoen luomien Natura 2000 alueen tilaan. Täydennyksen tiedot on esitetty kertoelmaosassa. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa, Karvian kunnassa ja Kauhajoen kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Kauhajoki-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueelta, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelta sekä elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualueelta, Karvian kunnalta, Kauhajoen kaupungilta sekä Karvian kunnan ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisilta. 10 Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan ELYn ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että hakemuksessa esitetyt vesienkäsittelyrakenteet ovat riittäviä. Suunnitelmasta jäi kuitenkin epäselväksi, mihin vedet menevät kasvillisuuskaistoilta. Tuotannosta poistuneet alueet tulee erottaa eristysojilla tuotantoalueesta. Vesienkäsittelyrakenteet on rakennettava ja esitettävä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi ennen tuotannon jatkamista. Tuotantoalueen valumavedet tulee ohjata vesiensuojelurakenteiden kautta tuotannon päätyttyäkin, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä ja kuormituspotentiaalin voidaan katsoa vähentyneen. Vesiensuojelurakenteiden käytöstä poistamisesta tulee ilmoittaa etukäteen ELY-keskukselle. Seuraavan 9 vuoden aikana tapahtuvalla turpeenotolla ei todennäköisesti merkittävästi heikennetä Natura-alueen luonnonarvoja. Vaikutuksia voidaan vähentää sillä, että pohjoisosan ojia ei syvennetä. Mikäli ojissa on syventämistarvetta, Natura-alueeseen rajautuvilta alueilta ei tule tuottaa turvetta. Hankkeen kuivattavia vaikutuksia viereisen Natura-alueeseen tu-

11 lee tarkkailla. Pölyämistä aiheutuvilta töiltä tulee pidättyä kun tuulee Natura-alueelle päin. Vesienhoitosuunnitelmassa Nummijoen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Tila on välttävä vain korkean ravinnetason vuoksi, joten kaikki ravinnekuormituksen vähentämistoimet ovat tarpeen. Laskennallisissa kuormitusarvioissa ei näy turvetuotannon kuivatusvesien vaikutus erilaisissa valunta- ja virtaamatilanteissa. Ainepitoisuudet voivat olla purkuvesistössä kuivina kausina huomattavasti suuremmat kuin mitä laskennallinen pitoisuuslisä vaikuttaa keskimäärin. Koihnannevan päästötarkkailu on viime lupakaudella laiminlyöty ja tarkkailu on aloitettu vasta Tarkkailuohjelma vuosille on lähetetty Etelä-Pohjanmaan ELY:lle hyväksyttäväksi vasta Alue on mahdollista liittää hakijan käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmaan. Karvianjärven ja Kirkkojärven rehevyyden takia perinteisten seurantaparametrien lisäksi on tarpeen analysoida ainakin klorofylli ja elohopea. 2) Varsinais-Suomen ELYn ympäristö ja luonnonvarat vastuualue on lausunnossaan todennut, että tarkkailun vesinäytepisteet ovat sekä Koihnannevan että Hormanevan vaikutustarkkailuun kuuluvia. Koihnannevalle ei tule tehdä erillistä tarkkailusuunnitelmaa ja -päätöstä, vaan tarkkailu tulee liittää osaksi Länsi-Suomen tarkkailuohjelmaa. Laskennallisissa kuormitusarvioissa ei näy turvetuotannon kuivatusvesien vaikutus erilaisissa valunta- ja virtaamatilanteissa. Ainepitoisuudet voivat olla purkuvesistössä kuivina kausina huomattavasti suuremmat kuin mitä laskennallinen pitoisuuslisä vaikuttaa keskimäärin. Karvianjoen vesistöön kuuluvan Nummijoen hyvä tavoitetila on arvioitu saavutettavan nykykäytännön lisäksi tehtävillä vesienhoidon toimenpiteillä vuoteen 2027 mennessä. Nyt tila on vain välttävä korkean ravinnetason vuoksi, joten kaikki ravinnekuormituksen vähentämistoimet ovat tarpeen. Satakunnan pintavesien toimenpideohjelmassa todetaan vesienhoidon tavoitteissa jokivesistöittäin, että "Karvianjoen vesistöalueella toteutetaan monipuolisesti maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteitä ja tehostetaan turvetuotannon vesiensuojelun tasoa". 3) Pohjanmaan ELYn elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualue, kalatalousryhmä on todennut, että luvan saajan on vuosittain maksettava 650 euron kalatalousmaksu Pohjanmaan ELY:lle käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun. Kalatalousmaksun suuruuden arvioinnissa on huomioitava, että kysymyksessä on vesistöalue, joka on rehevöitynyt ja jossa ei vesienhoidon tavoitteita vaarantamatta voida enää aiheuttaa nykyistä suurempaa rehevöitymishaittaa. Luvansaajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan ELY:n hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjanmaan ELY:lle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 11

12 Satakunnan pintavesien toimenpideohjelmassa Nummijoen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Hyvä tila on arvioitu saavutettavan 2027 mennessä. Nummijoki on pahasti liettynyt. Vuoden 2008 tarkkailuraportin mukaan Karvianjoen yläosalla, johon myös Nummijoki kuuluu, olivat kalastushaitat voimakkaampia kuin alaosilla. Suurimmat kalastushaitat olivat pohjien liettyminen, runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu sekä pyydysten likaantuminen. Nummijoen vesienhoidon edellyttämän hyvän tilan saavuttamiseksi tulisi ainekuormitusta vähentää merkittävästi nykyiseltä tasolta. Nummijoki on kalataloudellisesti tärkeä joki, jossa on arvokas kalakanta. Koska jokien latvavesistöt ovat viimeisimpiä paikkoja missä edelleen Pohjanmaalla esiintyy luonnonvaraisia taimenkantoja, on Nummijoen elpyvä purotaimenkanta merkittävä. Turvetuotannon haitalliset vaikutukset kalastukseen ovat joessa hyvin näkyvissä. 12 4) Varsinais-Suomen ELYn elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualue, kalatalouspalvelut-ryhmä on lausunnossaan todennut, että Nummijoen alueella elää geneettisesti ainutlaatuinen Karvianjoen oma taimenkanta. Turvetuotannon vaikutukset ovat osaltaan olleet vaikuttamassa siihen, että joen yläosan alueen taimenen elinmahdollisuudet ovat heikentyneet. Koihnannevan kuormitusvaikutus ei ole sen nykyvaiheessa kokonaisuuden kannalta ratkaiseva, mutta se tuo siihen kuitenkin oman lisänsä ja heikentää vesieliöstön elinoloja ja vaikuttaa kalaston hyvinvointiin ja kehittämismahdollisuuksiin Nummijoessa. Hakijalle voidaan myöntää lupa hakemuksen mukaiseen toimintaan sekä töidenaloittamislupa, mutta hakijalle tulee määrätä 500 euron vuotuinen kalatalousmaksu kuivatusvesien johtamisesta aiheutuvien kalataloudellisten haittojen ja vahinkojen estämiseen Nummijoessa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueella. Lisäksi hakijalle tulee määrätä edelleen kalataloudellinen tarkkailuvelvoite, joka on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa osallistumalla Karvianjoen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. 5) Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunta on todennut, että turvetuotantoalueen jätevesien käsittelyssä tulee päästä puhdistustasolle, jossa kiintoaineesta tulee poistaa 90 %, fosforista 75 %, typestä 35 % ja COD Mn:sta 60 %. Hakija tulee velvoittaa vesiensuojelurakenteiden rakentamiseen muutoksenhausta huolimatta ja aikaa vesiensuojelurakenteiden rakentamiselle voidaan antaa päätöksen antamisesta korkeintaan 6 kk. Toiminnan on arvioitu päättyvän vuonna 2020, jolloin vesiensuojelurakenteiden rakentaminen valitettaessa saattaisi siirtyä niin, että toiminta ennättäisi jopa päättyä ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Puhdistustason osoittamiseksi tulee asettaa velvoite nimenomaan Koihnannevan puhdistusvaatimusten tarkkailulle. Tarkkailutulokset tulee lähettää myös Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunnalle tiedoksi. Hakijan on järjestettävä alueiden jätehuolto jätelain ja sen pohjalta annettujen Botniarosk Oy:n toimialueen jätehuoltomääräysten mukaisesti. Koneiden ja laitteiden käyttämä polttoaine sekä voiteluaineet ja muut kemikaalit tulee varastoida ja käyttää niin, ettei valumia maastoon pääse syntymään. Toiminnanharjoittajalle tulee asettaa vesiensuoje-

13 Muistutukset ja mielipiteet lurakenteiden jälkihoitovelvoite turpeennoston päätyttyä. Velvoitteen pituus tulee olla 3-5 vuotta riippuen luovutetun alueen jälkikäytöstä sekä siitä, kuinka nopeasti alue ottaa sitovan kasvullisuuden pintaansa. Vähintään jälkihoitovelvoiteajan tulee toiminnanharjoittajan seurata vesinäyttein alapuolisen vesistön tilaa, sekä poistuneelta turvetuotantoalueelta syntyvien valumavesien laatua ja kuormittavuutta Koihnannevan osalta. 6) Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut toteaa muistutuksessaan, että tuotantoalueen ja Lutakkokeitaiden välissä on kapea niukkaravinteinen kaistale suota. Lutakkokeitaille päin siirryttäessä muuttuu ravinteisuus ombrotofiseksi. Ombotrofinen suo saa ravinteensa pääasiassa sadevedestä. Tuotantoalueen turvepölyllä on täten epäsuotuisissa olosuhteissa kielteinen vaikutus Natura-alueeseen. Mikäli ympäristölupa tuotantoalueelle myönnetään, on tuotanto toteutettava siten, että turvepölyn kulkeutuminen Natura-alueelle estyy. Teoreettinen kuormituslaskelma ei kerro vesistökuormituksen määrää juuri tältä tuotantoalueelta. Hakemuksessa ei ole selvitetty Koihnannevan tuotantoalueen turvekerroksen maatuneisuusastetta, jolla on keskeinen vaikutus vesistökuormituksen suuruuteen. Turpeen maatuneisuudesta riippuen, syvemmälle suohon mentäessä, voi vesistökuormitus kasvaa ravinteiden ja kiintoaineen osalta monikymmenkertaisiksi teoreettisiin laskelmiin verrattuna. Lupaehtoja määrätessä tulisi ottaa huomioon myös liukoisen humuksen vaikutus vesistökuormitukseen. 7) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry toteaa muistutuksessaan, että edellytyksiä ympäristöluvan myöntämiselle ei annetuilla hakemustiedoilla ole, koska hakijalla ei ole antaa vesistökuormituksesta luotettavia tietoja eikä sillä ole esittää vesiensuojelusuunnitelmia, joita voidaan pitää toimivina ja riittävän luotettavasti esitettyinä. Nummijoen yläosaan kohdistuu noin 1000 ha:n turvetuotannon kuormitusta, josta osa on perusvesiensuojelun tasolla toteutettuja. Sen perusteella voidaan päätellä pienen Nummijoen yläosan olevan voimakkaasti turvetuotannon kuormittama. Ensimmäinen varsinainen järviallas on Karvian Kirkkojärvi, joka on kärsinyt voimakkaasti kiintoaineskuormituksesta vuosikymmenten aikana. Itse Nummijoki on vähävetinen, hiekkapohjainen joki, jonka tila on muuttunut voimakkaasti ojitustoiminnan seurauksena. Hakemus on niin epäselvä ja epäjohdonmukainen, ettei siitä saa riittävää käsitystä, miten vedet tullaan oikeasti käsittelemään ja miten ne kentillä johdetaan. Piirustukset ovat epäselviä ja hajanaiset, osittain loppuun nostetut tuotantolohkot sekoittavat selkeää vesiensuojelun suunnittelumahdollisuutta. Koihnannevan turvetuotantoalueen pohjoisosa rajoittuu Koihnannevan soiden suojelualueeseen (Natura). Tuotantopinta-alana itäpuolen kapea, suolle työntyvä soiro on enää niin vähäpätöinen, että sinne ei tule myöntää 13

14 lupaa tuotannon jatkamiseksi. Kieltämällä pohjoisosan tuotanto voidaan suojelusuolle taata luonnonrauha varsin pienellä menetyksellä, koska vesiensuojelun rakentaminen pienelle alueelle on myös kannattavuuskysymys. 14 Hakijan vastine Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kalatalousryhmä ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kalatalouspalvelut-ryhmä Kalatalousmaksun määräämiselle ei ole perusteita ottaen huomioon vesienkäsittelyn tehostumisen, tuotantoalan pienentymisen, hakemuksessa esitetyt vaikutukset pintavesiin ja kalatalouteen sekä muun hakemuksessa esitetyn. Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut Päästötarkkailua suoritetaan eri soilla lupaehtojen mukaisesti, mikä käsittää useimmiten kiintoaineen, kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn), ravinteiden (typpi ja fosfori) sekä happamuuden (ph) määrittämisen. Näistä kemiallisella hapenkulutuksella voidaan arvioida myös liuenneen orgaanisen aineen määrää. Suomen luonnonsuojeluliitto, Pohjanmaan piiri ry. Vaatimus lupahakemuksen hylkäämisestä on aiheeton. Mielipiteen perusteena olevat väittämät järjestelmällisestä tarkkailun laiminlyönnistä, vesistökuormituksen luotettavien tietojen puutteista, vesiensuojelusuunnitelmien toimivuudesta ja luotettavuudesta sekä tulevien vesiensuojelutoimien tekemättä jättämisestä eivät miltään osin pidä paikkaansa. Luonnonsuojelupiirin mielipiteessä ei ole esitetty mitään sellaista, mikä kumoaisi ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset ympäristöluvan myöntämisen edellytykset Koihnannevan turvetuotantohankkeelle. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, ympäristölautakunta Puhdistusvaatimuksen (kiintoaine 90 %, fosfori 75 %, typpi 35 % ja CODMn 60 %) osalta hakija toteaa, että perustason vesienkäsittelyllä eli laskeutusaltailla päästään noin prosentin kiintoaineen poistumaan. Kiintoaineeseen sitoutunutta fosforia altaissa poistuu yleensä korkeintaan 20 %. Hyvin toimiva pintavalutuskenttä puolestaan voi poistaa kiintoaineesta % ja kokonaisfosforista sekä -typestä noin 50 %. Puhdistustehon arviointi ei ole aina yksiselitteistä. Kuormitus koostuu pitoisuuden lisäksi myös virtaamasta. Kasvillisuuskentälle tuleva virtaama voi poiketa sieltä lähtevästä virtaamasta. Tällä seikalla on merkitystä erityisesti kesäaikaan, jolloin kentältä haihtuu vettä. Tämän seurauksena muodostuu eroja pitoisuus- ja kuormitusreduktiovertailujen välille. Reduktion käyttö saattaa olla ongelmallista myös, jos tulevan veden ainepitoisuudet ovat jo valmiiksi matalia. Tällöin reduktiot jäävät usein mataliksi, vaikka lähtevän veden ainepitoisuudet ovat pieniä. Reduktioprosentti ei tämän vuoksi ole aina hyvä puhdistustuloksen indikaattori. Uusien kosteikkojen /kasvillisuuskenttien toiminta on riippuvainen kenttään kehittyvästä kasvillisuudesta. Tämän vuoksi uusi rakennettu kenttä ei heti alkuvaiheessa pääse samaan puhdistustulokseen kuin jo hyvin kasvittunut kenttä. Edellä esi-

15 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu tetyn perusteella reduktiovaatimusta ei tulisi käyttää kosteikoille. Lisäksi esitetyt reduktioprosentit ovat kohtuuttomat. Tuotannon päättymiseen saakka noudatetaan turvetuotannon aikaista käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Sen jälkeen vesiensuojelurakenteiden toimivuutta tarkkaillaan silmämääräisesti siihen saakka, kunnes alue on kokonaisuudessaan otettu uuden maankäyttömuodon piiriin. Uudet maankäyttömuodot eivät yleensä ole luvanvaraista toimintaa, siten myöskään käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun järjestäminen uuden käyttömuodon aikana ei ole tarpeen. Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle määräaikaisen ympäristöluvan Koihnannevan turvetuotantoon Kauhajoen kaupungissa Karvianjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennyksen mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen päätöksen liitekarttaan 2 merkittyjen, tuotantoalueen pohjoisosassa olevien, yhteensä noin 5,5 ha:n alueiden osalta. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 53,5 ha. Hankealueeseen sisältyy 7,9 ha tuotannosta poistettua aluetta. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Luvan saajan on asetettava euron suuruinen, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymä, vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 6 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan 1 kautta Koihnanluomaan ja edelleen Nummijokeen ja laskuojan 2 kautta Nummijokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen täydennyksen liitteinä 6-9 olevien tuotantosuunnitelmakarttojen mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti kasvillisuuskosteikkojen avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa 15

16 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotannosta poistuneet alueet tulee erottaa eristysojilla tuotantoalueesta. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo

17 7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Kauhajoen kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponesto. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan hakemuksen liitteenä 8 esitetyn suunnitelman mukaisesti. Tarkennettu suunnitelma on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäris- 17

18 tökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset kalataloustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistötarkkailun ja kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Kyrönjoen ja Karvianjoen kalastusalueille. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon. 14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 450 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2011 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kolmen vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kolmen vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun 18

19 käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 19 Korvaukset Luvan voimassaolo Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Lupa on voimassa saakka. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Koihnannevan turvetuotantoalue on ollut jo pitkään tuotannossa. Kaikki kuivatusvedet käsitellään kasvillisuuskosteikoilla. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Koihnannevan olosuhteissa. Iso Koihnannevan Natura-alueen Lutakkokeitaiden ja tuotantoalueen välisen etäisyyden kasvattamiseksi tuotantoaluetta on rajattu. Aiemman toiminnan vaikutuksia Lutakkokeitaisiin ei ole selvitetty. Rajaus on tarpeen, jotta varmistetaan, että tuotanto ei aiheuta haitallisia muutoksia Lutakkokeitaiden ravinne- ja vesitalouteen. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Vesienhoitosuunnitelmassa Nummijoen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Karvian Kirkkojärvi on luokittelussa arvioitu välttäväksi ja Karvianjoen yläosa tyydyttäväksi. Nummijoen hyvä tila arvioidaan saavutettavan vuonna Satakunnan pintavesien toimenpideohjelmassa todetaan, että Karvianjoen vesistöalueella toteutetaan monipuolisesti maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteitä ja tehostetaan turvetuotannon vesiensuojelun tasoa. Vesienkäsittelyn tehostamisen vuoksi Koihnannevan päästöt vähenevät. Koihnannevan turvetuotanto ei vaaranna vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman tavoitteiden toteuttamista.

20 20 Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Suuri osa Koihnannevan turvetuotantoalueesta on jo jäänyt pois turvetuotannosta. Kun otetaan huomioon Koihnannevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä kohtuutonta rasitusta. Päästöjen vähentämiseksi toiminta-aikaa on tarpeen rajata. Sen vuoksi lupa on myönnetty määräaikaisena hakemuksessa esitetylle toimintaajalle. Koihnannevan päästöt eivät vaikuta merkittävästi Karvian luomien Naturaalueen suojeltuihin luontoarvoihin jäljellä olevana tuotantoaikana. Tuotantopinta-alan pienentyessä ja vesienkäsittelyn tehostuessa kuormitus Natura-alueelle vähenee. Perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Lupamääräysten perustelut Kyseessä on tuotantoalue, jonka toiminnan jatkaminen ei lisää merkittävästi kokonaispäästöjä nykytilanteeseen verrattuna etenkin, kun otetaan huomioon, että vesien käsittely tehostuu. Näin ollen lupa toiminnan aloittamiseen voidaan tässä tapauksessa myöntää. Asetettava vakuus on määrätty riittäväksi ympäristön saattamiseksi päästöjen osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan. Näin ollen päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 5 ja 6. Lähin asutus on noin 500 metrin etäisyydellä. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Määräykset 7 ja 8 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen

21 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9 ja 10. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 11 ja 12 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Lupamääräys 14 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Tuotantoalueen pinta-ala pienenee ja vesienkäsittely tehostuu aiempaan lupapäätökseen verrattuna. Sen vuoksi kalatalousmaksu on aiempaa pienempi. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Varsinais-Suomen ELYkeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueiden vaatimukset on otettu huomioon ratkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevillä tavoilla. Pohjanmaan ELY-keskuksen, kalatalousryhmän ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, kalatalouspalvelut-ryhmän vaatimukset kalataloustarkkailusta on otettu huomioon lupamääräyksessä 12 ja vaatimukset kalatalousmaksusta on otettu huomioon lupamääräyksestä 15 ilmenevällä tavalla. Kalatalousmaksu on määrätty Pohjanmaan ELY-keskukselle, jonka toimialueelle hankkeen ensisijaiset vaikutukset kohdistuvat. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunnan vaatimus puhdistustehon raja-arvoista hylätään. Luvassa määrätyt vesienkäsittelyrakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset Koihnannevan olosuhteissa ja ne ovat riittäviä vähentämään tuotantoalueen päästöjä vesistöön tuotantoalueen loppuvaiheessa. Luvassa on määräykset päästö- ja vesistötarkkailusta. Muut vaatimukset on otettu huomioon ratkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevillä tavoilla. 21

22 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelujen vaatimus pölyn leviämisen estämisestä Natura-alueelle on otettu huomioon tuotantoalueen rajauksena ja päästöjä koskeva vaatimus lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n vaatimus luvan epäämisestä hylätään. Hakijan esittämät selvitykset ovat riittäviä ja luparatkaisun perusteluosasta ilmenevillä perusteilla luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Vaatimus luvan epäämisestä alueen pohjoisosalle on otettu huomioon tuotantoalueen rajauksena. Toiminta saadaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaasan hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 101 ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. 22 Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Kauhajoen kaupunki Karvian kunta Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Karvian kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti)

23 23 Ilmoitus päätöksestä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousryhmä (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla sekä kuulutetaan Karvian kunnan ja Kauhajoen kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Kauhajoki -lehdessä. MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Raija Aaltonen Reko Vuotila Tiia Levonmaa Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Raija Aaltonen (puheenjohtaja) ja ympäristöneuvos Reko Vuotila. Asian on esitellyt ympäristölakimies Tiia Levonmaa.

24 VALITUSOSOITUS Liite 1 Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Valitusoikeus Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

25 Liite 2