Tausnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Kuortane

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 50/2011/1 Dnro LSSAVI/379/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA HAKEMUS Tausnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Kuortane Vapo Oy Vapo Oy on aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Tausnevan 49,3 ha:n tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon Kuortaneen kunnassa. Alueella on tuotannosta poistunut 15 ha. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 PL 200, Vaasa Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, lausunnot ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Tausnevan turvetuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Länsi-Suomen ympäristökeskus on antamallaan päätöksellä velvoittanut Vapo Oy:tä hakemaan Tausnevan turvetuotantoalueelle ympäristöluvan. Hankealue on vanha, toiminnassa oleva turvetuotantoalue ja kokonaisuudessaan hakijan omistamaa aluetta. Turpeen kuljetuksia varten on tehty tiesopimukset maanomistajien kanssa. Tausnevalla on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, jossa Tausnevan turvetuotantoalue sisältyy turvetuotantovyöhykkeeseen (tt-2), jonka kaavamääräyksen mukaan turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Yleiskuvaus toiminnasta Hankealue käsittää Tausnevan turvetuotantoalueen lohkon 1. Tuotantopinta-ala on auma-alueineen 49,3 ha. Alueella on poistunut tuotannosta 15 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Sijoittelussa huomioidaan 400 metrin vähimmäisetäisyys asutukseen. Poistuneetkin alueet ovat vielä Vapo Oy:n omistuksessa. Pääosa poistuneista alueista on alkanut kasvittua ja metsittyä luontaisesti.

2 2 Turvetta voidaan nostaa jäljellä olevilta tuotantoalueilta arviolta vuotta, joten turvetuotanto päättyy alueella noin vuonna Tämän jälkeen alue siirtyy uuteen käyttömuotoon. Hankealue on vanhaa tuotantoaluetta, jossa ei tarvitse tehdä varsinaisia tuotantoalueen valmistelutöitä. Hankkeeseen liittyy kuitenkin ojitusjärjestelyjä tuotannosta poistuneiden alueiden erottamiseksi tuotantokelpoisesta alueesta sekä vesiensuojelumenetelmien tehostamista. Tuotanto on jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla ja imuvaunulla keräiltynä. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Yhtiö kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneet alueet rajataan tuotantoalueen ulkopuolelle. Niiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Tausnevan kuivatusvedet johdetaan nykyisin sarkaoja-altaiden, päisteputkipidättimien sekä yhden laskeutusaltaan kautta laskuojaan ja edelleen reittiä metsäoja Varpulan tekojärvi. Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat jatkossa sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, padottavalla rakenteella ja pintapuomilla varustettu laskeutusallas sekä ympärivuotiseen käyttöön rakennettava pintavalutuskenttä. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan myös pintavalutuskentälle, koska poistumat sijoittuvat koko tuotantoalueelle pieninä alueina. Vesien ympärivuotinen johtaminen pintavalutuskentälle tapahtuu pumppaamalla erillisestä pumppausaltaasta. Pintavalutuskenttä perustetaan pengertämällä matalaturpeiselle ojitetulle suoalueelle. Pintavalutuskentän pinta-ala on 3,5 ha ja kokonaisvalumaalue 62,6 ha. Kentän pinta-ala on 5,6 % valuma-alueesta ja 7,1 % tuotantoalueesta. Tuotantokelpoisen alueen ojastoihin ei asenneta virtaamansäätöpatoja turvekerroksen mataluuden vuoksi. Laskeutusaltaan patorakennelma toimii virtaamansäätönä samoin kuin laskeutusaltaan perässä oleva pumppu, jonka tuotto on maksimissaan noin 1 l/ha/s. Alueelle suunnitellut rakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset. Tausnevan päästöt vesistöön vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen on arvioitu laskennallisesti Etelä-Suomessa sijaitsevien pintavalutuskentällisten turvesoiden keskimääräisten ominaispäästöjen ja Tausnevan turvetuotantoalueen pinta-alan (49,3 ha) perusteella. Tuotantovaiheen aikainen bruttopäästö on arviolta 1062 kg/a kiintoainetta, 12,1 kg/a kokonaisfosforia ja

3 Pöly, melu ja liikenne 432 kg/a kokonaistyppeä. Nettopäästö on 594 kg/a kiintoainetta, 7,6 kg/a fosforia ja 324 kg/a typpeä. Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle. Siihen ja pölyn leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Keräily, aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Sen sijaan muut tuotannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat selvästi vähemmän pölyä muodostavia, koska ne tapahtuvat kentän pinnassa ja koska käsiteltävä turve on kosteata. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Pölyhaitan syntymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Pienillä tuotantoalueilla tai erillisillä lohkoilla pölynmuodostus jää vähäiseksi lyhyistä työskentelyajoista johtuen. Nostosta aiheutuva pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi teillä. Tutkimustulosten sekä laskeumamittausten perusteella tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta voi ulottua avoimessa maastossa noin 500 metrin etäisyydelle. Yli metrin päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Pölyisimpien työvaiheiden (kuormaus, aumaus ja lastaus) aikana ja erityisesti sääolosuhteiden ollessa epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli) pölyn leviämisalue saattaa olla suurempi. Tuulensuunnan vaihteluista johtuen pöly ei leviä jatkuvasti samaan suuntaan. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Tuotantoalueen reunalla, alle 50 metrin etäisyydellä tuulen suunnassa toiminnasta oleva puusto sitoo syntyvän pölyn lähes kokonaan. Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin maalla. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta syntyvää melua. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Turvetuotannosta aiheutuva 3

4 Varastointi ja jätteet meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienien teiden ympäristöön. Jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja metrin etäisyydelle työskentelykohdasta (yöaikaan 50 db 500 m etäisyydellä). Puuston on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (lokahuhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus vastaa noin 170 rekan ajosuoritetta. Toimitus tapahtuu työmaatietä ja olemassa olevaa yksityistietä myöten seututielle 697 ja edelleen asiakkaalle Vaskiluodon Voima Oy:lle Seinäjoelle. Kuljetusreitin varrella ennen seututietä 697 ei ole asutusta. Kuljetuksia varten on tehty tiesopimukset. Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on l. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin l. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle l. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 150 l sekä muita voiteluaineita noin 30 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 1,2 t. Tuotannossa syntyy jäteöljyjä noin 150 l, kiinteää öljyjätettä noin 25 kg, sekajätettä noin 0,7 m 3, aumamuovia noin 1,2 t ja rautaromua noin 100 kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa sekajätteen kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaita sekä lietteitä. Kannot ja muu puuaines, m 3, välivarastoidaan tuotantoalueella ja käytetään biopolttoaineena. Kivet, 25 m 3, käytetään teiden rungoissa sekä sijoitetaan syrjään tai upotetaan maahan. Mineraalimaat ojien kaivuusta, m 3, käytetään taimikoiden kasvupohjana ja pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen. Laskeutusaltaan lietteet, 50 m 3, siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeena tai käytetään maisemoinnissa. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Tausneva on toiminnassa oleva turvetuotantoalue, joka kunnostettiin tuotantoon vuosina ja jota laajennettiin 1980-luvulla. Tuotantokenttä 4

5 Asutus ja maankäyttö on paikoin varsin matalaa ja tuotannosta poistuneet alueet ovat jo osittain luontaisesti alkaneet kasvittua. Tausneva sijaitsee maantien 697 varressa noin 12 kilometriä Kuortaneen keskustasta lounaaseen. Hankealueen lähiympäristö on pääasiassa ojitettua suota ja metsää metsätalouskäytössä. Tausneva sijaitsee kaukana asutuksesta, eikä turvetuotantoalueen lähellä ole lainkaan vakituista tai loma-asutusta. Suon eteläpuolella näköetäisyydellä kulkee Kuortane-Seinäjoki tie nro Tieltä on rakennettu kulkuyhteys tuotantoalueelle. Tausneva on vanha tuotantoalue, jossa turvetuotanto ei aiheuta muutosta nykyiseen maankäyttöön tai maisemakuvaan. Tuotannon päättymisen jälkeen alue siirtyy muuhun käyttöön, jolloin maisemassa tapahtuu paikallinen muutos. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita. Tausnevan turvetuotannon vaikutus alueen ilmanlaatuun, luonnonympäristöön, ihmisten terveyteen ja yleiseen viihtyisyyteen on hakijan arvion mukaan hyvin vähäinen, kun huomioidaan pölyämisen vähentämistoimet, turvetuotannon päästöjen aiheuttamat ulkoilman hiukkaspitoisuudet sekä se, ettei turvetuotantoalueen lähellä ole lainkaan asutusta. Tausnevan turvetuotanto ei aiheuta myöskään meluhaittaa asutukselle. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Hankealuetta lähin Natura 2000 verkostoon kuuluva alue on Peränevanholma, joka sijaitsee lähimmillään 1,5 km hankealueesta luoteeseen. Kohde muodostuu kahdesta erillisestä osa-alueesta: Suppelonnevan aapakeidassuokompleksista sekä Peränevanholman metsäsaarekkeesta lähiympäristöineen. Peränevanholma on Peränevan länsireunalla sijaitseva metsäsaareke, jossa on pitkään luonnonmukaisesti kehittynyttä varttunutta ja ikääntyvää tuoreen kankaan metsää. Valtapuuna on kuusi, mutta joukossa on runsaasti kookkaita haapoja sekä koivua ja mäntyä. Alueella tavataan liito-oravia. Suppelonneva on aapasuoaluetta. Suon länsiosa on länteen viettävää avosuota, jossa vallitsevat kalvakkaneva, suursaraneva ja rimpineva. Kankaiden reunoilla on erilaisia rämekuvioita. Suon itäosa on ojitettu ja suurimmaksi osaksi karuista puustoisista rämeistä koostuva. Suon keskiosissa sijaitsee metsäisiä havu-lehtipuusaarekkeita. Lintudirektiivin liitteen I lintulajeista alueella esiintyvät mm. kurki, pikkusieppo, helmipöllö ja uhanalainen liro. Kun huomioidaan turvetuotantoalueen ja Peränevanholman välinen matka sekä se, että Tausneva on ollut toiminnassa jo 1970-luvulta lähtien eikä Tausnevan kuivatusvesiä johdeta Peränevanholmalle, hakija arvioi, ettei turvetuotanto vaikuta alueeseen, eikä niihin luonnonarvoihin, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 verkostoon Tausnevalta noin 3,5 km kaakkoon sijaitsee valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva Katajakorven lehto. 5

6 6 Vesistö Vesistö ja vedenlaatu Hankealue sijaitsee Lapuanjoen vesistön Hirvijärven tekojärven valumaalueella (44.092). Hankealueen vedet johdetaan reittiä laskuoja 1 metsäoja Varpulan tekojärvi Hirvijärven tekojärvi. Varpulan tekojärven keskivirtaama on 0,48 m 3 /s ja Hirvikosken voimalaitoksella keskivirtaama on 4,6 m 3 /s. Metsäojan virtaama on 160 l/s. Metsäojan vesi on jonkin verran ravinteikasta, melko rautapitoista ja ruskeaa. Varpulan tekojärven pinta-ala on 5,2 km 2 ja suurin syvyys 5,5 metriä. Teoreettinen viipymä järvessä on 180 vuorokautta. Varpulan tekojärven veden laatua ei ole tarkkailtu, mutta vedessä on paljon humusta. Hirvijärven tekojärven pinta-ala on 16,5 km 2, keskisyvyys on 2,6 metriä ja suurin syvyys 6,5 metriä. Hirvijärven tekoaltaan vesi on ravinne- ja humuspitoista sekä tummaa. Altaassa esiintyy selvää hapenvajausta kesäkerrostumisen aikana elokuussa. Altaan teoreettinen viipymä on 120 vuorokautta. Tausnevan vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti laskuojaan 1 ja 11 kilometrin pituiseen metsäojaan. Vuositasolla arvioituna hankealueen kuormituksen aiheuttamat laskennalliset nettopitoisuuslisäykset metsäojassa laskussa Varpulan tekojärveen ovat kiintoaineen osalta 0,12 mg/l, typen osalta 64,4 µg/l ja fosforin osalta 1,52 µg/l. Vastaavat Varpulan tekojärveen kohdistuvat pitoisuuslisäykset ovat kiintoaineen osalta 0,04 mg/l, typen osalta 21,3 µg/l ja fosforin osalta 0,50 µg/l. Pitoisuuslisäykset eivät hakijan arvion mukaan ole merkittäviä ja hankealueen vaikutus alapuolisen vesistön veden laatuun on hyvin pieni. Varpulan ja Hirvijärven tekojärvien ekologinen tila on välttävä. Lapuanjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että vesien tilan heikkeneminen estetään ja vuoteen 2015 mennessä saavutetaan vähintään hyvä tila. Tavoitteena on Varpulan ja Hirvijärven tekojärvien veden fosforipitoisuuden alentaminen tasolle 45 µg/l. Koska Tausnevan turvetuotannon kuormituksen arvioidaan vähenevän vesiensuojelun tehostamisen vuoksi, edistää se hakijan arvion mukaan osaltaan alapuolisen vesistön hyvän ekologisen tilan saavuttamista. Kalasto ja kalastus Tausnevan turvetuotannon vaikutuksia purkuvesistön kalastoon ja kalatalouteen ei ole tarkkailtu. Tausnevan laskuoja ja sen jatkeena oleva metsäoja ovat vähävetisiä uomia, joilla ei ole kalataloudellista merkitystä. Hirvijärven ja Varpulan tekojärvien merkitys virkistys- ja kotitarvekalastukselle on erittäin suuri. Kalastus tekojärvillä on ympärivuotista ja noin henkilöä kalastaa alueella. Eniten käytettyjä pyyntivälineitä ovat uistin, pilkkionget ja katiskat. Alueelta saatu kokonaissaalis on ollut noin kg/v. Yleisimmät saaliskalat ovat kuha, lahna, hauki ja ahven. Aikaisempaan verrattuna siika- ja taimensaaliit ovat vähentyneet, kun taas kuha-, lahnaja madesaaliit ovat lisääntyneet viime vuosina. Kalastoa haittaavat erityisesti vesistön säännöstely sekä ojitukset ja turvetuotanto. Hirvijärven tekojärveen on vuosien aikana istutettu siikaa, kuhaa ja järvitaimenta.

7 Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet Hakijan arvion mukaan turvetuotannon vaikutukset Hirvijärven ja Varpulan tekojärvien kalastoon ja kalatalouteen ovat vähäisiä. Turvetuotannon päästöjen ei arvioida vaikuttavan istutusten onnistumiseen tekojärvillä. Tuotantoalueiden alapuolisilla vesistöillä kalastus on virkistys- ja kotitarvekalastusta, eikä vesistöjen kalataloudellisen merkityksen arvioida muuttuvan. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ELYkeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. Hakija on tehnyt esityksen käyttö-, päästö- ja vesistövaikutustarkkailusuunnitelmaksi. Hakija ei pidä tarpeellisena pöly- ja melupäästöjen tarkkailua. Päästöjen lisäksi tarkkaillaan pintavalutuskentän puhdistustehoa. Vesistötarkkailupiste on metsäojassa. Tausnevan turvetuotannon kalataloudellisia vaikutuksia hakija ehdottaa tarkkailtavaksi Lapuanjoen yhteistarkkailuohjelman yhteydessä siten, että haastattelu ja kalastuskysely lähetetään Hirvijärven-Varpulan kalastusseura ry:lle ja Varpulan tekojärvellä tehdään verkkokoekalastusta. Hankkeella ei hakijan mukaan aiheuteta kalataloudellista haittaa vesistöön. Kun huomioidaan turvetuotantoalueen pinta-ala, turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja kuivatusvesien käsittelyn tehostaminen ja etäisyys kalataloudellisesti merkittävästä vesistöstä, hakija esittää mahdollisen kalataloudellisen haitan kuitenkin korvattavaksi 100 euron vuosittaisella kalatalousmaksulla. 7 Korvaukset Hakija ei katso hankkeen toiminnoista aiheutuvan korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan vaikutusarviolla metsäojan veteen ja tiedolla turvetuotantoalueista Varpulan tekojärven valumaalueella. Lisäksi hakija peruutti toiminnan aloittamislupapyyntönsä tarpeettomana.

8 8 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Kuortaneen kunnassa sekä Seinäjoen ja Lapuan kaupungeissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Ilkka-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueelta, Kuortaneen kunnalta, Seinäjoen ja Lapuan kaupungeilta sekä Kuortaneen kunnan, Seinäjoen kaupungin ja Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan ELYn ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on katsonut, että esitetyt tehostetut vesienkäsittelymenetelmät täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja käytännön mukaiset vaatimukset. Vesiensuojelutoimenpiteet voidaan toteuttaa hakemussuunnitelman mukaisesti. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaan tulee sisällyttää Varpulan tekojärven vesistövaikutusten tarkkailu. Tuotantoalueen valumavedet tulee ohjata vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan kuin alueet ovat kasvipeitteisiä ja kuormituspotentiaalin voidaan katsoa vähentyneen. Hakijan tulee toimittaa ELY-keskukselle sähköisesti vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ennen niiden käyttöönottoa ELY-keskukselle käyttöönottotarkastusta varten. 2) Pohjanmaan ELYn elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri - vastuualue on todennut, että Tausnevan turvetuotannolle voidaan myöntää ympäristölupa. Luvansaajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen. Tarkkailu voidaan toteuttaa osana Lapuanjoen yhteistarkkailua. Ehdotus tarkkailun toteuttamisesta on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Luvan saajan on vuosittain maksettava 350 euron kalatalousmaksu Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Kalatalousmaksulla kertyneet varat voidaan käyttää esimerkiksi hoitokalastukseen ja kalojen istutuksiin. 3) Kuortaneen kunnan ympäristölautakunta on edellyttänyt lausunnossaan, että lupahakemuksessa esitetyt vesiensuojelurakenteet rakennetaan suunnitelman mukaisesti ja pidetään kunnossa ympärivuotisesti koko tuotantojakson ajan. Vesiensuojelurakenteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti ja pitää ne toimintakuntoisina. Laskeutusaltaan ja ojastojen puhdistustyöt tulee toteuttaa ajankohtana jolloin niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alapuoliselle vesistölle. Suoritetuista toimenpiteistä tulee ilmoittaa Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse ojiin eikä maaperään. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Tuotantoalueen ja jo tuotannosta poistuvien alueiden siisteyteen tulee kiinnittää huomiota. Rautaromuja sekä aumamuoveja ym.

9 ei saa peittää maastoon. Mahdollisista turvetuotantoalueella tapahtuvista poikkeustilanteista tulee ilmoittaa myös Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Kuortaneen kunta on ilmoittanut, että sillä ei ole huomautettavaa suunniteltua turvetuotantoa kohtaa, mikäli toimitaan ympäristölautakunnan edellä olevassa lausunnossa edellyttämällä tavalla. 5) Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen toteaa lausunnossaan, että turvetuotannon jatkaminen jo olemassa olevalla alueella on Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan suunnittelumääräysten ja soiden kestävän käytön periaatteiden mukaista. Tausneva ei ole mukana Vapo Oy:n läntisen Suomen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmassa vuosille Tästä huolimatta esitetään, että tarkkailua on suoritettava vastaavalla tavalla esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Varpulan tekojärven kaukaisen sijainnin vuoksi suunnitelmasta poistettu tekojärven tarkkailupiste ei ole merkityksellinen. Vesistötarkkailun vuosiraportit tulisi toimittaa myös Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesiensuojelurakenteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti ja pitää ne toimintakuntoisina. Laskeutusaltaan puhdistustyöt tulee toteuttaa mahdollisuuksien mukaan kuivana ajankohtana, jolloin niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alapuoliselle vesistölle. Kasvillisuuden poisto laskuojasta on syytä tehdä kulloinkin vain osalle ojaa, jotta ojissa on aina kasvillisuutta sitomassa kiintoainesta ja ravinteita. Suoritetuista toimenpiteistä tulee pitää kirjaa. Alueella säilytettävät polttoainesäiliöt tulee olla laponestolla varustettuja joko kaksoisvaippasäiliöitä tai ne tulee olla tiiviillä katoksellisella alustalla maaperän likaantumisen estämiseksi. Alueella syntyvät jätteet tulee käsitellä asianmukaisesti jätehuoltomääräysten mukaisesti. Aumamuovit tulee kerätä pois, myös ympäristöön aikaisemmin levinneet, jotteivät muovit aiheuta roskaantumista ympäristössä. Muovit tulee toimittaa mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Tausnevalla voidaan jatkaa turvetuotantoa hakijan esittämässä laajuudessa, kun vesiensuojelua esitetyllä tavalla tehostetaan ja toiminnan päästöjä ja vaikutuksia tarkkaillaan. 6) Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen toteaa lausunnossaan, että sillä ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. Kyseessä on vanha tuotantoalue, joka on aloittanut toimintansa vuosina ja suon oletettu toiminta-aika on vuoteen 2022 saakka. Lisäksi ympäristölupahakemuksen mukaan tuotantoalueen vesistökuormitusta tehostetaan pintavalutuskentällä. 9 Hakijan vastine 1) Etelä-Pohjanmaan ELYn ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Tuotantoalue on varsin kaukana Varpulan tekojärvestä (n. 11 km). Myöskään Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ei pidä lausunnossaan Varpulan tekojärven tarkkailupistettä merkityksellisenä. Tarkkailu myös Varpulan tekojärvessä on kuitenkin mahdollista tehdä. Sen sijaan metsäojan vedenlaadun tarkkailu ei ehkä ole kovin merkityksellinen alueellisesti. Vesistövaikutustarkkailu näiltä osin kannattanee kohtuullistaa esimerkiksi samoille vuosille päästötarkkailun kanssa. Muutoin ei ole huomauttamista lausunnosta. 2) Pohjanmaan ELY:n kalatalousryhmä Tausnevan turvetuotannosta aiheutuvaa kalataloudellista vaikutusta ei uskota olevan pitkän etäisyyden kalastollisiin alueisiin ja kuormitusarvioiden

10 pienuuden vuoksi. Tarkkailuvaatimus ja kalatalousmaksuehdotus ovat kohtuullisia. Ei huomautettavaa lausunnosta. 3) Kuortaneen ympäristönsuojeluviranomaisen, Kuortaneen kunnanhallituksen, Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ja Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnoista ei ole huomautettavaa. Vesistötarkkailun vuosiraportit voidaan toimittaa myös Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle määräaikaisen ympäristöluvan Tausnevan turvetuotantoon Kuortaneen kunnassa Lapuanjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennyksen mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 49,3 ha. Tuotannosta poistuneen alueen pinta-ala on noin 15 ha. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 6 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta metsäojaan ja edelleen Varpulan tekojärveen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 7 olevan tuotantosuunnitelman, mittakaava 1: mukaisesti sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Ennen laskeutusallasta olevaa ohitusojaa ei saa rakentaa. Mikäli ohitusoja on jo rakennettu, pitää se tukkia. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Laskeutusaltaassa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Pintavalutuskentän ojat on tukittava ja tukosten on oltava vähintään kolme metriä pitkiä ja niin tiheässä, että ojiin ei synny oikovirtausta. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

11 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Kuortaneen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava. Luvan muuttamisesta on tällöin voimassa mitä ympäristönsuojelulain 103 a :n 4 momentissa säädetään. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponesto. 11

12 12 Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Luvan saajan on tarkkailtava vuosittain toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaan siten täydennettynä, että Varpulan tekojärvessä on vesistötarkkailupiste. Kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus kalataloustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistötarkkailun ja kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä- Pohjanmaan ja Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille ja Kuortaneen kunnan sekä Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Lisäksi kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Lapuanjoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon. 14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 350 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2011 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito

13 Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa saakka. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Tausnevan turvetuotantoalue on tuotannossa oleva alue. Tuotantoalueen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityisesti suojeltavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Päästöjen vähentämiseksi toiminta-aikaa on tarpeen rajata. Sen vuoksi lupa on myönnetty määräaikaisena hakemuksessa esitetylle toiminta-ajalle.

14 Lupamääräysten perustelut Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Tausnevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä kohtuutonta rasitusta. Hirvijärven ja Varpulan tekojärvien ekologinen tila on arvioitu välttäväksi. Lapuanjoen vesistön toimenpideohjelmassa on katsottu, että Hirvijärven- Varpulan alueella voidaan rehevyyden ja kiintoainekuormituksen osalta soveltaa Lapuanjoen vesistöalueen virtavesien tavoitteita, mikä edellyttää toimenpiteitä ainekuormituksen vähentämiseksi. Vesienkäsittelyn tehostamisen vuoksi Tausnevan päästöt vähenevät eikä Tausnevan turvetuotantohanke vaaranna vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman tavoitteiden toteuttamista. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 5 ja 6. Määräykset 7 ja 8 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9 ja 10. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 11 ja 12 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Varpulan tekojärven vesistövaikutusten tarkkailupiste on tarpeen vaikutusten selvittämiseksi. Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi. 14

15 Lupamääräys 14 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Hakija on vastineessaan hyväksynyt kalatalousmaksun määrän. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. 15 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen vaatimus vesiensuojelurakenteiden käyttöönottotarkastuksesta on otettu huomioon lupamääräyksessä 3, vaatimukset Varpulan tekojärven tarkkailupisteestä ja toimitettavista vuosiraporteista on otettu huomioon lupamääräyksessä 12 sekä jälkihoitotoimenpiteitä koskeva vaatimus lupamääräyksessä 15. Pohjanmaan ELY-keskuksen kalatalousryhmän vaatimus kalataloustarkkailusta on otettu huomioon lupamääräyksessä 12 ja vaatimus kalatalousmaksusta on otettu huomioon lupamääräyksessä 14. Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ja kunnanhallituksen vaatimukset vesiensuojelutoimenpiteistä ja niiden tarkkailusta on otettu huomioon lupamääräyksissä 2-4; jätteisiin, voiteluaineisiin ja polttoaineisiin liittyvät vaatimukset lupamääräyksissä 7-8. Poikkeustilanteiden raportointivaatimus on otettu huomioon lupamääräyksessä 10 ja jälkihoitotoimenpiteitä koskevat vaatimukset lupamääräyksestä 15 ilmenevällä tavalla. Seinäjoen ympäristönsuojeluviranomaisen vesienkäsittelyrakenteita koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksestä 4 ilmenevällä tavalla ja raportointia koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksessä 12. Polttoaineen säilytystä koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksessä 8 ja jätteitä koskevat vaatimukset lupamääräyksessä 7. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45a, 46, 50, 52, 55, 56, 72, 90, 100 ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15

16 16 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Kuortaneen kunta Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Lapuan kaupungin ympäristösuojeluviranomainen Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla sekä kuulutetaan Kuortaneen kunnan, Seinäjoen ja Lapuan kaupunkien virallisilla ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Ilkka-lehdessä.

17 17 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Raija Aaltonen Reko Vuotila Tiia Levonmaa Päätöksen ovat tehneet ympäristöneuvos Raija Aaltonen (puheenjohtaja) ja ympäristöneuvos Reko Vuotila. Asian on esitellyt ympäristölakimies Tiia Levonmaa.

18 VALITUSOSOITUS Liite 1 Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Valitusoikeus Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

19 Liite 2

20 Liite 3 Tausnevan KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja -laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuulitiedot - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat - aumojen paikkojen muutokset - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan laskuojaan 1 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu) kahden vuoden ajan päätöksen antamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia pitoisuus- ja virtaamatietoja. Tarvittaessa voidaan käyttää lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta-alojen suhteessa. Raportointi Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yh-