Löyännevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Alavus

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 72/2011/1 Dnro LSSAVI/474/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA HAKEMUS Löyännevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Alavus Vapo Oy PL Jyväskylä Vapo Oy on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt lupaa Löyännevan 36,3 ha suuruisen alueen turvetuotantoon sekä lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Löyännevan turvetuotantoalueella on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antama ympäristölupa nro 168/2006/4, joka koskee Löyännevan, Matoneva 3:n, Mylly-Sikanevan ja Teerinevan tuotantoalueiden toimintaa. Luvan mukaan Löyännevan alueelta saadaan ottaa turvetta enintään 45 ha:n alueelta. Lupa oli Löyännevan turvetuotannon osalta voimassa saakka. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 08/0102/3 pidentänyt eräitä ympäristöluvassa annettuja määräaikoja ja muilta osin pysyttänyt päätöksen. Hankealue on kokonaisuudessaan hakijalle vuokrattua alaa. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä ja maakuntakaavan muutos Etelä-Pohjanmaan maa- LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 kuntakaavaan turvetuotantoalueita ei ole merkitty aluevarauksena, mutta turvetuotantoa toimialana koskee suunnittelumääräys, jonka mukaan: "Turvetuotantovyöhykkeen käytön suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuojelualueet sekä valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ja -päätökset (LSL 77 ) sekä Natura 2000-verkosto. Turvetuotantoalueita perustettaessa tuotantoalueista tehdään asianmukaiset lupahakemukset lainsäädännön edellyttämine ympäristövaikutusten arviointeineen ao. ympäristölupaviranomaisten käsiteltäväksi. Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet." Kuortaneenjärven valuma-alueilla turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. Löyännevan suunnitellulla tuotantoalueella tai sen lähiympäristössä ei ole maakuntakaavaa tarkempaa voimassa olevaa kaavaa. 2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Löyännevan ojitukset aloitettiin vuonna 1971 ja tuotanto vuonna Suon ojitus oli aloitettu alun perin vuonna Enimmillään tuotannossa on ollut 260 ha vuosina Vuonna 2000 tuotannossa oli 97 ha ja vuosina ha. Tuotannosta on poistunut yhteensä 223,7 ha. Löyännevan turvetuotantoalue muodostuu kolmesta lohkosta, joiden tuotantoala on 34,8 ha ja auma-alueesta, jonka ala on 1,5 ha. Myös aumaalueella oleva turve tuotetaan. Toiminta käsittää kuntoonpano-, tuotanto- ja jälkihoitovaiheen. Tuotantovaihe kestää vuotta päättyen noin Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon. Käyttömuodosta päättävät alueen maanomistajat. Tuotanto on jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Tuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotona tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely.

3 3 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Puhdistetut kuivatusvedet johdetaan kahdella laskuojalla alapuoliseen Salonjokeen, siitä Kätkänjokeen ja edelleen Ranta-Töysän järveen, josta vedet laskevat Lapuanjokeen. Löyännevan vesienkäsittelyä ehdotetaan tehostettavaksi niin, että kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat kosteikkoallas, kasvillisuusvyöhykkeet ja laskeutusaltaat. Lohkolla 1 johdetaan 4,9 hehtaarin tuotantoalan vedet kasvillisuusvyöhykkeiden läpi ja 1,4 hehtaarin tuotantoalan vedet laskeutusaltaan kautta. 1,7 hehtaarin alueelta vedet johdetaan kasvillisuusvyöhykkeen lisäksi Matoneva 3:n kosteikkoaltaaseen. Lohkolla 2 johdetaan 24,6 hehtaarin tuotantoalan vedet kosteikon kautta ja 2,3 hehtaarin vedet laskeutusaltaan kautta. Lohkolla 3 tuotantoala on 3,1 ha ja vesienkäsittelymenetelmänä on kasvillisuusvyöhyke. Kasvillisuusvyöhykkeet ovat vanhoja auma-alueita, joiden pinta on paljon korkeammalla muihin alueisiin nähden. Vesi johtuu siten luonnostaan kasvillisuusvyöhykkeille ja kulkeutuu niiden läpi olemassa olevien vanhojen sarkaojien ja vesienkäsittelyrakenteiden (muun muassa laskeutusaltaat) kautta alapuoliseen vesistöön. Vyöhykkeet ovat osittain kasvittuneita ja niille alueille, joilla ei ole kasvillisuutta, kylvetään ruokohelpeä. Alueella ei ole tehty luvassa edellytettyä päästötarkkailua. Taulukossa on esitetty Löyännevan hankealueen brutto- ja nettokuormitus tuotantovaiheessa. Arviossa on käytetty Etelä-Suomen kasvillisuuskentällisten ja laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja. BRUTTO NETTO Vuosikuormitus Ala Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Kosteikko 24, ,7 144 Kasvillisuusvyöhyke 8, ,2 47 Laskeutusallas 3, , ,0 30 Yhteensä 36, , ,9 221 Pöly, melu ja liikenne Hakija on arvioinut, että hankealueen nykyiseen kuormitukseen verrattuna kosteikko- ja kasvillisuusvyöhykekäsittely, yhdistettynä noin neljältä hehtaarilta tulevien kuivatusvesien laskeutusallaskäsittelyyn, alentaa kiintoainekuormitusta % ja typpikuormitusta %. Fosforikuormituksen arvioidaan pysyvän nykytasollaan. Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle. Siihen ja pölyn leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusas-

4 Varastointi ja jätteet te ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Tuotannon eri työvaiheissa pölymuodostus ja leviäminen ympäristöön ovat erilaista. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Sen sijaan muut tuotannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat selvästi vähemmän pölyä muodostavia työvaiheita, koska ne tapahtuvat kentän pinnassa ja turvetta ei liikutella korkeussuunnassa ja koska käsiteltävä turve on kosteata. Mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin maalla. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta syntyvää melua. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (lokahuhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus vastaa noin 130 rekan ajosuoritetta. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus tapahtuu työmaatien kautta Mesimäentielle (17396) ja sieltä Töysä-Kuortane -tielle (7072) sekä Housunkyläntielle ja sieltä Alavus-Ähtäri -tielle (18). Työmaatien varteen ei sijoitu asutusta. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on kevyttä liikennettä ja jossakin määrin muuta raskasta liikennettä. Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on l. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin l. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle l. Säiliöitä täydennetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 100 l sekä muita voiteluaineita noin 20 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 900 kg. 4

5 5 Tuotannossa syntyy jäteöljyjä noin 100 l, kiinteää öljyjätettä noin 20 kg, kuivajätettä noin 500 l, aumamuovia noin 900 kg ja rautaromua noin 70 kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaita sekä lietteitä. Puu käytetään polttoaineena ja osa lietteestä nostetaan tuotantoalueelle. Muut kaivannaisjätteet käytetään rakenteiden pohjissa ja maisemoinnissa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat kosteikkoallas, kasvillisuusvyöhykkeet ja laskeutusaltaat. Hakijan mukaan alueelle suunnitellut rakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Löyänneva sijaitsee Alavuden kaupungin alueella noin 11 km Alavuden keskustasta koilliseen. Hankealueen koko auma-alueineen on 36,3 ha ja tuotantoalue on kokonaisuudessaan tuotannossa jo aiemmin ollutta aluetta. Löyännevan tuotanto aloitettiin vuonna Nykyinen turvetuotantoalue muodostuu kolmesta lohkosta, joiden tuotantoala on 34,8 ha ja aumaalueesta, jonka ala on 1,5 ha. Koska hankealue on kokonaisuudessaan vanhaa tuotantoaluetta, on sen alkuperäinen kasvillisuus hävinnyt, eikä alueella ole nykyisin virkistyskäyttöarvoa eikä linnustollista arvoa. Hankealueen lähiympäristössä (500 metriä) ei ole asutusta. Karttatarkastelun perustella lähimmät asuintalot sijaitsevat noin 800 ja 900 metrin päässä tuotantoalueesta. Tuotantoalueen pieni pinta-ala, suojavyöhykkeinä toimivat metsäalueet asutuksen ja tuotantoalueen välissä ja asutuksen suuri etäisyys huomioon ottaen, toiminnasta ei arvioida aiheutuvan lähimpien kiinteistöjen käytölle kohtuutonta rasitusta pölyn vuoksi. Ympäröiville metsämaille turvepölystä ei ole haittaa.

6 Meluhaitta kohdistuu alueen läheisyyteen sekä turpeen kuljetusreiteille. Melulle asetetut ohjearvot eivät muualla vastaavanlaisissa kohteissa tehtyjen selvitysten perusteella tule ylittymään hankealueen ympäristössä sijaitsevissa asutuissa kohteissa. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Hankealueen läheisyydessä ei ole suojelualueita. Lähin suojelualue sijaitsee noin 9 kilometrin etäisyydellä. Lähin pohjavesialue on 2. pohjavesiluokkaan kuuluva Läntisrannan pohjavesialue, joka sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Lähellä ei ole luonnonsuojelullisesti ja kalataloudellisesti arvokkaita pienvesiä. Pitkien etäisyyksien vuoksi hankekohteella ei ole vaikutuksia pohjavesialueisiin, eikä hankealueen läheisyydessä ole asuinrakennuksia tai kaivoja, joihin hankkeella voisi olla vaikutusta. Vesistö, vedenlaatu ja kalasto Vesistö ja vedenlaatu Valtakunnallisen vesistöaluejaottelun mukaan Löyänneva sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueella ja Salonjoen valuma-alueella (44.076). Kätkänjoen valuma-alueen pinta-ala laskussa Ranta-Töysänjärveen on 216,18 km 2 ja Lapuanjokeen 255,85 km 2. Hakijalla on Löyännevan lisäksi Kätkänjoen valuma-alueella neljä muuta tuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotantopinta-ala vuonna 2009 oli 236,5 ha, josta 96,8 ha oli levossa. Hankealueen (36,3 ha) osuus Salonjoen valuma-alueen pinta-alasta on noin 0,4 % ja Kätkänjoen valuma-alueesta noin 0,1 %. Hankealueen osuus Kätkänjoen valuma-alueesta laskussa Ranta-Töysänjärveen on noin 0,2 %, ja turvetuotantoalueiden osuus Kätkänjoen valuma-alueesta laskussa Ranta-Töysänjärveen on noin 1,1 %. Salonjoen ja Kätkänjoen keski-, keskiali- ja keskiylivirtaamat. 6 Salonjoki laskussa Kätkänjokeen Kätkänjoki laskussa Ranta- Töysänjärveen Ranta- Töysänjärven luusua laskussa Lapuanjokeen Valumaalue, km 2 87,01 216,18 255,85 MQ, m 3 /s 0,7 1,8 2,1 MNQ, m 3 /s 0,05 0,1 0,2 MHQ, m 3 /s 5,4 13,4 15,9 Kätkänjoen havaintoasemalla, Löyännevan vesien laskupaikalta ylävirtaan, vesi on ruskeaa ja ravinteikasta. COD-arvo ilmentää humusvaikutusta ja

7 fosforipitoisuuden perusteella joki on rehevä. Typpi- ja nitriittinitraattipitoisuudet ovat olleet suhteellisen alhaiset. Happamuushaittoja ei ole esiintynyt. Kätkänjoen veden laatu on kemiallisen laatunsa perusteella tyydyttävä. Salonjoen yläjuoksun kahden havaintokerran perusteella joen vesi on tummaa ja rehevää. Happamuushaittoja ei ole ilmennyt ja veden puskurointikyky on melko hyvä. Alempana Kätkänjoella, Löyännevan kuivatusvesien vaikutuspiirissä, veden laatu on lähes identtinen verrattuna yläpuolisen havaintopaikan veden laatuun. Ainoastaan fosforipitoisuus on ollut muutaman vuoden tarkastelujaksolla keskimäärin 10 µg P/l suurempi kuin yläpuolisella havaintopaikalla. Löyännevan ja muiden alueella olevien tuotantoalueiden kuivatusvesien vaikutus ei ole merkittävästi näkynyt havaintopaikan veden laadussa. Muutaman vanhahkon havainnon mukaan Ranta-Töysänjärven veden laatu on ollut paljolti yläpuolisten virtahavaintopaikkojen veden laadun kaltainen. Vesi on ollut tummaa, humuspitoista ja ajoittain hapanta. Fosforipitoisuus ilmentää rehevyyttä. Keskimääräinen happitilanne on vaihdellut jonkin verran vuosittain. Useimpina vuosina alusveden happi on kulunut lähes loppuun talvikerrostuneisuuskauden lopulla. Ranta-Töysänjärven veden laatu on ollut yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella tyydyttävävälttävä. Kätkänjoki ja Lapuanjoki on luokiteltu Lapuanjoen vesistön vesienhoidon toimenpideohjelmassa kemialliselta ja ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi. Ranta-Töysänjärven tilaluokitusta ei ole tehty. Ranta-Töysänjärveä on säännöstelty vuodesta 1964 alkaen. Järven alapuolella Lapuanjoessa sijaitsee Karsinakosken voimalaitos. Vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan Kätkänjoen uoma on hydrologis-morfologisen muuttuneisuusarvioinnin mukaan kohtalaisen muuttunut. Kalastus ja kalasto Rantatöysän kalastusseura, joka toimii Ranta-Töysänjärvellä, Lapuanjoen yläosalla ja Kätkänjoen suualueella, pitää järven kalastuksellista merkitystä suurena ympärivuotisesti, kun taas Lapuanjoen ja Kätkänjoen alueiden merkitys on vähäinen ja ajoittuu kevääseen/kesään. Kalastusseura ilmoittaa kotitarvekalastusta alueella harjoittavien ruokakuntien ja lomaasukkaiden määräksi noin 50. Kalastuslupien määrä jakautui seuraavasti: verkot 30, katiskat 140 ja vieheet 35. Saaliista suurimman osan muodosti hauki, noin 1000 kg/vuosi, muita saalislajeja olivat lahna, ahven, kuha ja särki. Myös taimenta saatiin. Ranta-Töysänjärveen on 2000-luvun loppupuolella istutettu vuosittain kuhanpoikasia. Salonjoen kalataloudellisen kunnostussuunnitelman yhteydessä tehtyjen sähkökoekalastusten mukaan Salonjoessa elää vahva purotaimenkanta. Taimenta tavattiin kaikissa kahdeksassa koekalastuspaikassa. Lisäksi syksyllä havaittiin taimenen kutukuoppia puron pohjassa viidessä kohteessa, ja kutuun viittaavia taimenhavaintoja lisäksi neljässä kohteessa. 7

8 8 Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vuositasolla arvioituna hankealueen kokonaiskuormituksen aiheuttamat nettopitoisuuslisäykset Salonjoessa, Kätkänjoessa ja Ranta- Töysänjärvessä vaihtelevat seuraavasti: kiintoaine 0,01-0,04 mg/l, kokonaisfosfori 0,2-0,5 µg P/l ja kokonaistyppi 3-10 µg N/l. Ranta- Töysänjärvessä hankkeen aiheuttamat pitoisuusmuutokset ovat hyvin vähäisiä. Hankealueen sekä turvetuotannon kokonaiskuormituksen aiheuttamat nettopitoisuuslisäykset vesistön eri osissa vaihtelevat seuraavasti: kiintoaine 0,09-0,2 mg/l, kokonaisfosfori 0,8-2 µg P/l ja kokonaistyppi µg N/l. Salonjoessa turvetuotannon kuormitusvaikutukset ovat nähtävissä ravinneja kiintoainepitoisuuksien kasvuna, alempana vesistössä vaikutus on vähäinen. Verrattaessa laskennallisia pitoisuuden muutoksia vesistön veden ainepitoisuuksiin, niiden havaitaan olevan suhteellisen pieniä eivätkä ne näin ollen juurikaan muuta vesistön rehevyystasoa. Vähävetisinä aikoina turvetuotannon kokonaiskuormituksen aiheuttamien liettymähaittojen esiintyminen Salonjoessa on mahdollista, mutta kiintoainepitoisuuksien muutokset ovat kuitenkin suhteellisen pieniä, ja sen perusteella haitat arvioidaan vähäisiksi. Hankealueen kuivatusvedet eivät normaalissa tuotantovaiheessa muuta merkittävästi purkureitin tilaa. Vaikutukset alapuoliseen vesistöön jäävät vähäisiksi. Turvetuotannon kokonaiskuormituksen vaikutukset rajoittuvat pääosin laskuojiin ja Salonjoen alaosaan, muutoin laskennalliset vaikutukset veden laatuun jäävät lieviksi. Löyännevalla vesiensuojelua tehostetaan vaihtamalla perustason kuivatusvesien käsittely tehokkaampaan kosteikko- ja kasvillisuusvyöhykekäsittelyyn. Pintavalutusta alueella ei ole teknisesti mahdollista toteuttaa. Näin vähennetään kiintoaineen ja fosforin kuormitusta Salonjokeen, Kätkänjokeen, Ranta-Töysänjärveen ja Lapuanjokeen. Hankealueen vesienkäsittelyratkaisu on näin ollen vesienhoitoalueen turvetuotantoalueiden vesien käsittelylle asetettujen tavoitteiden mukaista. Salonjoen, Kätkänjoen ja Ranta-Töysänjärven vettä ei hakijan tietojen mukaan käytetä talousvetenä, joten toiminnalla ei ole vaikutusta kiinteistöjen talousvesikäyttöön. Salonjoella ja Kätkänjoen yläjuoksulla on vähän rantakiinteistöjä. Kätkänjoen alajuoksulle ja Ranta-Töysänjärven rannoille ja niiden läheisyyteen sijoittuu runsaasti vakituista ja loma-asutusta. Hankealueen puhdistettujen kuivatusvesien vaikutukset vesialueen veden laatuun ovat kuitenkin pienet, joten rantakiinteistöjen käytölle ei voida katsoa aiheutuvan virkistyskäyttöhaittaa.

9 9 Ympäristöriskit Vaikutus kalatalouteen Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Löyännevalle, Matoneva 3:lle, Mylly-Sikanevalle ja Teerinevalle on myönnetty ympäristölupa yhteisellä päätöksellä vuonna Lupa oli voimassa Löyännevan osalta vuoden 2010 loppuun ja muiden soiden osalta vuoden 2015 loppuun. Luvassa on määrätty maksettavaksi vuosittain 2000 euron suuruinen kalatalousmaksu. Löyänneva siis kuuluu mainitun maksun piiriin vuoden 2015 loppuun asti. Lupa koskee yhteensä 244,7 ha tuotantoalaa. Löyännevan osuudeksi kalatalousmaksusta voidaan ajatella ympäristöluvan tuotantopinta-alan prosentuaalista suhdetta kokonaispinta-alasta, eli 18 %. Mainittu prosenttiosuus määrätystä 2000 kalatalousmaksusta olisi 368 vuosittain, vuoteen 2015 saakka. Kun vesienkäsittely jatkossa tehostuu ja tuotantopinta-ala pienenee 36,3 hehtaariin, hakijan ehdotus Löyännevan kalatalousmaksuksi on tuotantoalan pinta-alasuhteen mukainen, eli vuoden 2016 alusta tuotannon loppuun asti 250 vuodessa. Vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma Lapuanjoen yläosan virtaavat vedet on luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäviksi ja hyvä tila on arvioitu voitavan saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Nykytietämyksen perusteella on arvioitu, että Lapuanjoen alueen hyvä tila voitaisiin rehevyyden osalta saavuttaa vähentämällä % ihmistoiminnan aiheuttamasta fosforikuormituksesta. Typpikuormituksen vähentämistavoitteeksi on arvioitu %. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. Hakija on tehnyt esityksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaksi. Päästötarkkailua tehdään kahtena ensimmäisenä ja kahtena viimeisenä vuotena kosteikkoaltaan ylä- ja alapuolelta. Vesistötarkkailua tehdään Kätkänjoessa, Salonjoessa sekä Ranta- Töysänjärvessä. Löyänneva kuuluu Lapuanjoen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun.

10 10 Korvaukset Hakija esittää Löyännevan kuormituksen haittavaikutusten kompensoimiseksi 250 vuotuista kalatalousmaksua vuodesta 2016 alkaen tuotannon loppuun asti. Hankkeen toiminnoista ei arvioida aiheutuvan muuta korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa. Toiminnan aloittamisluvan perustelut HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakijalla on tarve kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen, koska käytössä olevista turvevaroista on kova puute ja turpeen kysyntä talousalueella kasvaa. Hakija esittää euron vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. Hakija on täydentänyt hakemustaan selvityksellä vuokrasopimusten päättymisen mahdollisesta vaikutuksesta toimintaan, kasvillisuusvyöhykkeiden pinta-aloista ja toimintaperiaatteesta, perustelulla 3,7 ha tuotantoalan kuivatusvesien puhdistamisesta ainoastaan laskeutusaltailla, perustelulla johtaa kuivatusvedet vasta kosteikkoaltaan jälkeen laskeutusaltaaseen, tarkemmalla tuotantoaluekartalla ja tarkennuksella Salonjokeen ja Kätkänjokeen rajoittuvista tiloista sekä liittänyt täydennykseensä "Salonjoen kalataloudellinen kunnostussuunnitelma 2010" -selvityksen. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Alavuden kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Viiskuntalehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Alavuden kaupungilta sekä Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on katsonut, ettei hakijalle tule myöntää lupaa toiminnan aloittamiselle ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. Hakijalle voidaan kuitenkin myöntää lupa aloittaa vesienkäsittelyn tehostamiseen liittyvät kunnostustyöt ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. Luvan saajan on vuosittain maksettava 395 euron kalatalousmaksu käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun. Kalatalousmaksulla kertyneet varat voidaan käyttää esimerkiksi hoitokalastukseen ja kalojen istutuksiin. Kalatalousmaksun suuruuden arvioinnissa on huomioitava, että kysymyksessä on vesistöalue, joka on rehevöitynyt, ja jossa ei vesienhoidon tavoit-

11 teita vaarantamatta voida enää aiheuttaa nykyistä suurempaa rehevöitymishaittaa. Luvansaajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan myös toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Kätkänjoella ja Salonjoella sekä Ranta-Töysänjärvellä on huomattavaa kalataloudellista merkitystä. Salonjoen-Lohipuron-Kangaspuron puroketjun purotaimenkanta on luokiteltu hyvin uhanalaiseksi. Vesienhoidon edellyttämän hyvän tilan saavuttaminen vaatii merkittävää panostusta vesiensuojeluun. Myös Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan mukaan tulee hankealueella turvetuotannon suunnittelussa huomioida vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. 2) Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on katsonut, että lupahakemuksessa esitettyä toimintaa voidaan harjoittaa edellyttäen, että suunnitelmassa esitetyt vesiensuojelurakenteet rakennetaan suunnitelman mukaisesti ja jo olemassa olevien vesiensuojelurakenteiden riittävyys tarkastetaan ja nykyiset ja rakennettavat vesiensuojelurakenteet pidetään kunnossa koko tuotantojakson ajan. Vesiensuojelurakenteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti ja pitää ne toimintakuntoisina. Laskeutusaltaiden ja ojastojen puhdistustyöt tulee toteuttaa ajankohtana jolloin niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alapuoliselle vesistölle. Suoritetuista toimenpiteistä tulee ilmoittaa Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lausunnon antaja on korostanut Salonjoen luonnonvaraisen taimenkannan merkitystä. Alavuden kaupunki on osallistunut "Lapuanjoen purojen tila ja kunnostus" -hankkeeseen, jossa Salonjoelle laadittiin kalataloudellinen kunnostussuunnitelma ja jokea kunnostettiin vuonna Hakijan esittämää 250 euron kalataloudellista haittakorvausta lausunnon antaja pitää vähäisenä suhteessa Salonjoen kalataloudelliseen arvoon. Maksettava haittakorvaus tulisi maksaa suoraan vesialueen vuokralaiselle tai omistajalle, tällöin korvaus voitaisiin käyttää välittömästi kalataloudellisten haittojen korvaamiseen alapuolisessa vesistössä. Salonjoelle ja Kätkänjoelle määrättyjä kalatalousmaksuja ei ole vieläkään käytetty haittojen korvaamiseen alueella aiemmin myönnetyn ympäristöluvan mukaisesti. 3) Alavuden kaupunki on antanut samansisältöisen lausunnon kuin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen. 11 Hakijan vastine Hakija on Alavuden kaupungin ympäristölautakunnan ja kaupunginhallituksen 2) ja 3) lausuntoon viitaten todennut, että hakemuksessa esitetty 250 euron vuotuinen kalatalousmaksu on suuruudeltaan riittävä ottaen huomioon vesienkäsittelyn tehostumisen, tuotantoalan pienentymisen 36,3 ha:iin, hakemuksessa esitetyt vaikutukset pintavesiin ja kalatalouteen

12 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU sekä muun hakemuksessa esitetyn. Löyänneva on vanha tuotantoalue ja tuotannosta on jo poistunut 250 ha. Hakija maksaa kalatalousmaksua Löyännevan, Matoneva 3:n, Mylly- Sikanevan ja Teerinevan lainvoimaisen ympäristölupapäätöksen nro 168/2006/4 mukaisesti yhteensä euroa/vuosi saakka. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousryhmän 1) lausunnon osalta hakija viittaa kalatalousmaksun osalta edellä Alavuden kaupunginhallituksen ja ympäristölautakunnan lausunnoista antamaansa vastineeseen. Toiminnan aloittamisluvan osalta hakija korostaa sitä, että kyseessä on kokonaisuudessaan tuotannossa jo ollut alue, jonka ympäristöluvan voimassaolo on päättynyt Hakijalla on tarve jatkaa alueen tuotantoa, koska käytössä olevista turvevaroista on nykyisellään kova puute ja turpeen kysyntä talousalueella on kasvava. Haetun luvan myöntämiselle on siis perusteltu syy ja täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. 12 Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle määräaikaisen ympäristöluvan Löyännevan turvetuotantoon Alavuden kaupungissa Lapuanjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 36,3 ha. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Luvan saajan on asetettava euron suuruinen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 8 olevan "tuotantoalueet ja vesienkäsittely" -kartan, mittakaava 1:10 000, mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen Salonjokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 8 olevan "tuotantoalueet ja vesienkäsittely" -kartan (1:10 000) sekä hakemuksen mukaisesti, laskeutusaltaiden, kasvillisuusvyöhykkeiden tai kosteikon avulla ympärivuotisesti. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia.

13 13 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen turvetuotannon aloittamista ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat ja sarkaojat sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Alueen turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Alavuden kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla

14 on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. 14

15 Vesistötarkkailun ja kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan kesäkuun loppuun mennessä Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Alavuden-Töysän-Kuortaneen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon. 14. Luvan saajan on maksettava vuodesta 2016 lähtien vuosittain tammikuun aikana 350 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemisen suunnitteluun, toteuttamiseen ja toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa vasta, kun Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. 15

16 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 16 Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupa on voimassa saakka. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Löyänneva on vanha tuotantoalue, jolla turvetuotanto on alkanut vuonna Tuotantoalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityisesti suojeltuja lajeja ja luontotyyppejä. Kuivatusvedet käsitellään kosteikkoaltaalla tai kasvillisuusvyöhykkeillä ja laskeutusaltailla. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 800 metrin etäisyydellä hakemuksen mukaisesta tuotantoalueesta. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Löyännevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä kohtuutonta rasitusta. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Löyännevan alapuolisen vesistön tila on luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi ja hyvä tila on arvioitu voitavan saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Löyännevan turvetuotantohanke jo vuodesta 1972 toiminnassa olleella tuotantoalueella ei vaaranna vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman tavoitteiden toteuttamista, kun huomioidaan

17 tuotantopinta-alojen supistuminen ja lupamääräyksissä määrätty vesiensuojelun tehostaminen. Päästöjen rajoittamiseksi on tuotantoaika rajattava mahdollisimman lyhyeksi. Hakija arvioi tuotantovaiheen kestävän vuotta. Perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Lupamääräysten perustelut Löyännevan nyt luvitettava turvetuotantoalue (36,3 ha) on ollut kokonaisuudessaan aiemmin tuotannossa. Vesienkäsittelyrakenteet on lupamääräyksen 3) mukaisesti toteutettava ja otettava käyttöön ennen turvetuotannon aloittamista, siten päästöt vähenevät viime vuosiin verrattuna. Luvan hakija on esittänyt perustellun syyn toiminnan aloittamiselle. Toiminnan aloittaminen ennen kuin päätös on lainvoimainen, ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 5 ja 6. Määräykset 7 ja 8 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9 ja 10. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 11 ja 12 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien liettymien poistamiseksi. 17

18 VASTAUS LAUSUNTOIHIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Lupamääräys 14 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus, vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus ja vesistön kalataloudellinen arvo, joka tässä tapauksessa on erityisen suuri. Kalatalousmaksua määrättäessä on lisäksi huomioitu, että Löyännevan turvetuotantoalueen aiempi ympäristölupa oli yhteinen Matoneva 3:n, Mylly-Sikanevan ja Teerinevan tuotantoalueiden kanssa. Löyännevan osalta lupa oli voimassa saakka ja muilta osin saakka. Luvassa on määrätty yhteisestä vuosittain maksettavasta euron kalatalousmaksusta. Tämä maksuvelvoite päättyy 2015 vuoden lopussa, jolloin ympäristöluvan voimassaolo kaikkien yllämainittujen tuotantoalueiden osalta lakkaa. Näin ollen tällä päätöksellä ensimmäinen kalatalousmaksu on määrätty maksettavaksi vasta vuonna Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Aluehallintovirasto ottaa 1) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen kalatalousmaksua koskevan vaatimuksen huomioon lupamääräyksestä 14 ja kalataloudellista tarkkailua koskevan vaatimuksen lupamääräyksestä 12 ilmenevällä tavalla. Vaatimus, että luvanhakijalle ei tule myöntää lupaa aloittaa toimintaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa, on hylätty ratkaisun perusteluista ilmenevällä syyllä. Aluehallintovirasto ottaa 2) Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ja 3) Alavuden kaupungin vaatimukset, jotka koskevat vesiensuojelurakenteita huomioon lupamääräyksistä 1-4 ilmenevällä tavalla. Kalataloudellista haittakorvausta koskevan vaatimuksen aluehallintovirasto hylkää. Aluehallintovirasto katsoo, että Löyännevan turvetuotannosta aiheutuu alapuolisessa vesistössä vahinkoa kalastolle ja kalastukselle. Vahingon estämiseksi on määrätty kalatalousmaksu, joka on ensisijainen korvaukseen verrattuna. Kalatalousmaksu on korkeampi kuin hakijan esittämä alapuolisen vesistön erityisen kalatalousarvon vuoksi. Vahinko voidaan estää kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä, eikä korvattavaa vahinkoa ennalta arvioiden aiheudu. Toiminta saadaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaasan hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. 18

19 19 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 72, 90, 100, 101, 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 Laki vesienhoidon järjestämisestä 28 Käsittelymaksu on 4 751,50 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaan voidaan maksu periä 35 prosenttia taulukon mukaista alempana, jos asian käsittelyn vaatima työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää pienempi. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Tässä asiassa käytetty työmäärä on ollut taulukossa esitettyä pienempi. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Alavuden kaupunki Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto.

20 20 Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Alavuden kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Viiskunta -lehdessä.

21 21 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Raija Aaltonen Reko Vuotila Ville Salonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Raija Aaltonen (puheenjohtaja) ja Reko Vuotila. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Ville Salonen.

22 VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Mikäli valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu seuraavaan arkipäivään. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

23 LIITE 2

24 LÖYÄNNEVAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA LIITE 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja -laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat - aumojen paikkojen muutokset - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan laskuojaan kosteikosta 1 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kosteikkoa ja laskeutusallasta ja niiden jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesäheinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu) neljän vuoden ajan tuotannon aloittamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen toiminnan lopettamista sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia pitoisuus- ja virtaamatietoja. Tarvittaessa voidaan käyttää lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l.