Lakkikeitaan turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 45/2012/2 Dnro ESAVI/157/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Lakkikeitaan turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Honkajoki HAKIJA Vapo Oy HAKEMUS Vapo Oy on aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Lakkikeitaan noin 18 ha:n suuruisen aiemmin tuotannossa olleen alueen turvetuotantoon Honkajoen kunnassa. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Lakkikeitaan turvetuotantoa koskee Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 117/2004/4 (antopäivä ), jolla on myönnetty ympäristölupa Satamakeitaan turvetuotantoalueen toiminnalle. Lakkikeitaan aluetta (lohko 1) sekä lohkoja 3 ja 10 koskeva lupa on ollut voimassa saakka. Muilta osin Satamakeitaan tuotantoalueen lupa on voimassa toistaiseksi. Päätöksen nro 117/2004/4 lupamääräyksiin sisältyi kalatalousvelvoite, jonka mukaan luvan saajan on maksettava vuosittain euroa kalatalousmaksua Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kala- ja rapukannoille sekä kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Vapo Oy:llä on suoaluetta omistuksessa Lakkikeitaan alueella 89,7 ha ja vuokrattuna noin 49 ha. Osa vuokrasopimuksista on voimassa saakka ja osa saakka. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 Satakunnan seutukaavassa 5, joka tuli voimaan , Lakkikeitaan alue on osoitettu maa-ainesten ottoalueeksi merkinnällä EO. Luoteisosastaan tuotantoalue rajautuu kaavamerkinnällä M osoitettuun maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Satakunnan maakuntakaavan, jossa Lakkikeidas on varustettu merkinnällä EO3, merkittävä turvetuotantoalue. Merkintään liittyvän suunnittelumääräyksen mukaan alueen käyttöä suunniteltaessa on huomioitava luonnonsuojelulain 65 ja 66 :ien säädökset. Tuotantoalueen lounaispuolelle on kaavassa merkitty teollisuus- ja varastotoimintojen alue ja luoteispuolelle noin 400 metrin etäisyydelle taajamatoimintojen alue. Tuotantoalueen pohjoisosaan on moottorikelkkareitin yhteystarvemerkinnällä osoitettu reitin merkittävä yhteystarve, jonka toteuttamismahdollisuus on suunnittelumääräyksen mukaan turvattava maankäytön suunnittelulla. 2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Lakkikeitaan lupahakemuksen mukainen tuotantoala on 17,6 ha, joka on kokonaisuudessaan tuotantokunnossa olevaa entistä auma-aluetta. Tuotanto on jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla tai toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Keskimääräinen vuosituotanto on noin m 3 päätuotetta, jyrsinpolttoturvetta. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen muuten paitsi imuvaunukeräilyssä. Kuntoonpanon, tuotannon, kunnossapidon ja toimituksen suorittavat yrittäjät. Energiaturpeen pääkäyttöpaikka on Porissa toimiva voimalaitos. Lisäksi turvetta toimitetaan lähiympäristöön mm. maanparannukseen. Tuotanto jatkuu alueella noin 5 10 vuotta ja tuotantopinta-ala pienenee nopeasti. Tuotannon arvioidaan päättyvän noin vuonna Tämän jälkeen alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Maanomistajat päättävät alueen jälkikäyttömuodoista, joina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneet alueet rajataan erilleen tuotannon piirissä olevista. Enegiaturvetta toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (lokahuhtikuussa) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Lakkikeitaan turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistävät urakoitsijoita välittömästi noin yhden henkilötyövuoden. Välillisiä työpaikkoja syntyy noin kahden henkilötyövuoden verran.

3 3 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Lakkikeitaan kuivatusvedet käsitellään perustason vesienkäsittelyrakenteiden (eristysojat, sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat) ja sulan maan aikaisen kemiallisen käsittelyn avulla. Käsitellyt vedet johdetaan laskuojan kautta Kirkkoluomaan ja edelleen Karvianjokeen. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan määrätyn ajan vesiensuojelurakenteiden kautta. Lakkikeitaan 17,6 ha:n turvetuotannosta aiheutuvan brutto- ja nettokuormituksen vesistöön arvioidaan nykyisillä perustason vesienkäsittelymenetelmillä ja rakennettavan kemiallisen käsittelyn jälkeen olevan seuraava: Käsittely Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Kiintoaine kg/a Kok-N kg/a Kok-P kg/a Kiintoaine kg/a Kok-N kg/a Perustaso , ,0 Perustaso+kem , ,3 Kok-P kg/a Pöly, melu ja liikenne Lakkikeitaan turvetuotannon kuormitusarvio perustuu Vapo Oy:n Etelä- Suomen perustason vesiensuojelumenetelmän omaavien turvesoiden tuotantovaiheen keskimääräiseen ominaiskuormitukseen. Kuormitusarvio kemiallisen käsittelyn käyttöönoton jälkeen perustuu Vapo Oy:n Leppisuon tuotantoalueen vesienkäsittelyn seurantatuloksiin. Pöly Turvetuotannon ilmapäästöt aiheutuvat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaisesta turpeen pölyämisestä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamista pakokaasupäästöistä. Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle. Pölyn muodostukseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Sen sijaan muut tuotannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen, ovat selvästi vähemmän pölyä muodostavia työvaiheita. Hakemuksen mukaan turveaumoja ei sijoiteta alle 400 m:n etäisyydelle asutuksesta pölyhaitan minimoimiseksi. Turpeen nostosta aiheutuva pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 m:n etäisyydelle. Turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa yli m:n päässä tuotantoalueesta. Pienhiukkasten pitoisuuden on todettu laskevan voimak-

4 kaasti viimeistään noin 500 m:n etäisyydellä pölylähteestä. Pölyisimpien työvaiheiden aikana ja sääolosuhteiden ollessa epäsuotuisat pölyn leviämisalue saattaa olla suurempi. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista ympäristöön. Hakijan arvion mukaan hakemuksen mukaisesta toiminnasta voi ajoittain aiheutua pölyn leviämistä tuotantoalueen lähiympäristöön. Ottaen huomioon etäisyyden lähimpään asutukseen ja suojavyöhykkeenä toimivat metsäalueet, ei tuotannosta kuitenkaan arvioida syntyvän naapureille kohtuutonta pölyämisestä aiheutuvaa rasitusta. Melu Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Myös toimitusaikana turvealueella saatetaan työskennellä ympäri vuorokauden. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista, ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaismeluun nähden vähäiseksi. Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua m:n etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja m:n etäisyydelle työskentelykohdasta (yöaikaan 50 db 500 m:n etäisyydellä). Mittaukset on tehty todellisissa työskentelytilanteissa avoimessa maastossa. Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Hakijan arvion mukaan melulle asetetut ohjearvot eivät tule ylittymään hankealueen ympäristössä sijaitsevissa asutuissa kohteissa. Hanke ei myöskään lisää liikenteestä aiheutuvaa melua alueella, koska tiestö on jo melko vilkkaasti liikennöity. Lakkikeitaan tuotantoalueen aiemmasta toiminnasta ei ole tullut meluun tai pölyyn liittyviä valituksia. Liikenne Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa välisenä aikana keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Turve kuljetetaan rekkaautoilla (noin 710 kuormaa vuodessa). Ympäristöturvetta toimitetaan asiakkaille ympäri vuoden tilausten mukaan. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Kunnostuksessa käy- 4

5 Varastointi ja jätteet tettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Lakkikeitaan tuotantoalueelta on tieyhteys Karvia Honkajoki -maantielle (nro 2700) sekä Santaskylän paikallistielle (Ala-Honkajoki Honkajoki). Tuotantoalueen tiestön varressa ei ole asutusta. Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on l. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin l. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 50 l ja muita voiteluaineita noin 15 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Tuotannossa syntyy 50 l jäteöljyjä, noin 10 kg kiinteää öljyjätettä, noin 250 l kuivajätettä, 450 kg aumamuovia ja 40 kg rautaromua. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja kuivajätteen erityisille jätteiden keräyspaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keräyksen ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu toimitetaan metalliromun kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaita sekä lietteitä. Niiden määrät ja jätehuoltosuunnitelma on esitetty hakemuksen liitteenä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakijan arvion mukaan tuotantoalueen kuivatusvesien puhdistusrakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Lakkikeidas on osa Satamakeitaan turvetuotantoaluetta (814 ha), johon kuuluvat lisäksi Puuojankeitaan, Isokeitaan ja Karjonsillankeitaan tuotantoalueet. Lakkikeitaalla haetaan lupaa 17,6 ha:n tuotantoalueelle, joka on ollut aiemmin Satamakeitaan tuotantolohkon 1 auma-alueena. Kaikkineen Lakkikeitaan lohkolta 1 on jo poistunut tuotannosta 155 ha suomaata. Lakkikeidas on aiemmin tuotannossa ollut alue ja siten hankealueen luonnontila on jo turvetuotannon myötä muuttunut. Alueella ei enää esiinny siellä alun perin tavattuja eliölajeja tai suotyyppejä. 5

6 Asutus ja maankäyttö Olemassa olevan tuotantoalueen osalta alueen maisema ei tule muuttumaan nykyisestä, koska alue on jo tuotannossa. Tuotannon päättymisen jälkeen alue siirtyy muuhun käyttöön (viljely, metsätalous tms.), jolloin maisemassa tapahtuu uusi muutos. Alueelle jo kaivetut ojat ja altaat ovat lisänneet vesilintujen pesimämahdollisuuksia. Kunnostus- ja tuotantotoiminnan aikoina metsästys estyy, mutta tuotantokauden ulkopuolella se on mahdollista. Turvetuotantoalueilla viihtyviä metsästettäviä lajeja ovat hirvi, jänis, teeri, telkkä, sinisorsa ja tavi. Lakkikeidas sijaitsee Honkajoen kunnassa kuntakeskuksen itäpuolella noin 700 m:n etäisyydellä. Tuotantoalue on itä-länsisuunnassa kulkevan maantien nro 2700 (Honkajoki Karvia) eteläpuolella. Tuotantoalue rajautuu luoteisosaltaan pääsähkölinjaan ja peltoon sekä muilta osin suo- ja metsäalueisiin. Lähimmät asuinrakennukset ovat tuotantoalueen länsipuolella noin 700 m:n etäisyydellä. Tuotantoalueen luoteispuolella olevalla peltoaukealla, noin 300 m:n etäisyydellä, sijaitsee Koivula-niminen asumaton kiinteistö ( ). Hankealueen eteläpuolella oleva turvetuotantoalueeksi merkitty alue on entistä Vapo Oy:n käytössä ollutta tuotantoaluetta, joka on kokonaan poistunut tuotannosta ja vuokratut suoalueet on palautettu maanomistajille. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Lakkikeidasta lähinnä sijaitseva suojelualue on Natura verkostoon kuuluva Karvianjoen kosket (F ), johon kuuluu Jyllinkosken ja Honkajoen taajaman välinen Karvianjoen osa. Lakkikeitaan kuivatusvedet tulevat Karvianjoen koskien Natura-alueen alaosaan siten, että vedet kulkevat Natura-alueella noin 600 m:n matkan. Lakkikeitaan välittömässä läheisyydessä ei ole muita suojelualueita. Karvianjoki on maalaismaisemassa virtaava joki, joka Kynäsjoen yläpuoliselta osaltaan on säilynyt melko luonnontilaisena Vatajan ja Jyllinkosken voimalaitosten vaikutusalueita lukuun ottamatta. Honkajoen alueella on joessa useita luonnontilaisia koskia, edustavia rantapuustoja, rantalehtoja ja kolvemuodostumia. Natura-aluekokonaisuuteen kuuluu myös luonnontilaisia puroja, kuten Juurakonluoma ja Leppäluoma, jotka sijaitsevat Lakkikeitaan yläpuolella. Osassa koskia on luonnonvarainen purotaimenkanta. Karvianjoen kosket on valittu Natura-verkostoon luontodirektiivin nojalla. Hakija on katsonut, ettei hakemuksen mukainen toiminta vaikuta oleellisesti Karvianjoen koskien niihin luontotyyppeihin, joiden perusteella kohde on otettu mukaan Natura verkostoon eikä hanke siten edellytä luonnonsuojelulain mukaista Natura-arviointia. Hankealueen lähin pohjavesialue on Honkolanmäen 1. luokan pohjavesialue (nro ), joka sijaitsee Honkajoen taajamassa noin kilometrin 6

7 etäisyydellä hankealueesta. Hakija on katsonut, ettei hakemuksen mukaisella toiminnalla ole vaikutuksia pohjavesialueeseen, koska tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan sen pohjoispuolelta. Vaikutusta ei ole myöskään lähikiinteistöjen vedenottoon asutuksen etäisyyden vuoksi. 7 Vesistö Vesistö ja vedenlaatu Lakkikeidas sijaitsee Karvianjoen vesistöalueella Honkajoen valumaalueen Honkaluoman (36.032) osavaluma-alueella (62,24 km 2 ). Lakkikeitaan turvetuotantoalueen puhdistetut kuivatusvedet johdetaan Kirkkoluoman kautta Karvianjokeen. Hankealueen yläpuolelta Karvianjokeen tulee vesiä Vahokosken valumaalueelta (35,45 km 2 ), Paholuoman alaosan alueelta (42,28 km 2 ) ja Paholuoman yläosan valuma-alueelta (70,87 km 2 ). Lisäksi vesiä tulee Karvianjoen yläosan alueelta (312,70 km 2 ), Nummijoen valuma-alueelta (157,45 km 2 ), Suomijoen valuma-alueelta (171,86 km 2 ) sekä Pukaran Pikkujoen valuma-alueelta (60,32 km 2 ). Karvianjoen vesistöalueen pinta-ala on km 2 ja järvisyys 4,55 %. Alueella on lukuisia pieniä järviä ja runsaasti soita. Peltojen osuus kokonaispinta-alasta on noin 12 %. Vesistöissä on tehty laajoja vesistöjärjestelyjä ja valtaosa joista ja puroista on perattu. Vesistön alaosan virtaamia ja vedenkorkeuksia säännöstellään useissa kohdissa. Karvianjoen pääuoman vesi on humuspitoista ja runsasravinteista, ja varsinkin joen yläosan fosforipitoisuus on korkea. Myös typpipitoisuus on puhtaita humusvesiä korkeampi. Happitilanne pysyy tyydyttävänä läpi vuoden, joskin Karvianjärven heikko talvinen happitilanne on näkynyt Karvianjoen yläjuoksulla lievänä happivajeena. Karvianjoen vesistö on voimakkaasti hajakuormitettu. Satakunnan pintavesien toimenpideohjelman mukaan suurin osa Karvianjokeen tulevasta fosforista ja typestä on peräisin maataloudesta ja luonnonhuuhtoumasta. Lisäksi vesistöä kuormittavat kuntien jätevedenpuhdistamot ja turvetuotanto. Turvetuotannon osuus Karvianjoen fosforikuormasta on 4 % ja typpikuormasta 8 %. Karvianjoen vedenlaadussa Kirkkoluoman yhtymäkohdan alapuolella ei ole tapahtunut mainittavia muutoksia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kiintoaineen pitoisuus on kuitenkin lievästi noussut. Kirkkoluoman veden laatua on seurattu viimeksi vuonna 1991, jolloin vesi oli lievästi sameaa ja kokonais- sekä ammoniumtyppipitoisuudet olivat jonkin verran koholla. Fosforipitoisuus ilmensi rehevyyttä ja vesi oli myös hygieenisesti likaantunutta. Kirkkoluomaan johdetaan Lakkikeitaan lisäksi Isokeitaan turvetuotantoalueen (63 ha) kuivatusvedet. Koska tuotantoalueiden osuus Kirkkoluoman valuma-alueesta on yhteensä noin 6 %, turvetuotannon kuivatusvesillä on arvioitu olevan vaikutusta Kirkkoluoman veden laatuun.

8 8 Kalasto ja kalastus Karvianjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun tarkkailuohjelman mukaan joen kalastoon kuuluvat mm. ahven, hauki, harjus, kirjolohi, Iahna, made ja taimen. Taimenen vaeltamatonta muotoa purotaimenta esiintyy luontaisina kantoina Karvianjoen vesistön latvaosissa ainakin Karvianjärven ja Veneskosken välillä. Purotaimenta tavataan sekä joen pääuomassa että siihen laskevissa luomissa kuten Kirkkoluomassa. Karvianjoen rapukanta on heikko. Jokeen on istutettu rapua sekä vuosittain eri kalalajeja, joista eniten purotaimenta ja harjusta. Tehdyssä vesistön käyttöselvityksessä on todettu Karvianjoen Honkajoen alueen kalastuksellisen arvon olevan keskinkertainen. Kalastus Karvianjoella on luonteeltaan kotitarve- ja virkistyskalastusta, joita harjoitetaan kaikkina vuodenaikoina. Hauen, lahnan ja särjen saalismäärät ovat käyttöselvitykseen kuuluvan kyselyn mukaan viime vuosina kasvaneet, ja ahvenen, harjuksen, mateen ja taimenen saalismäärät vähentyneet. Rapujen määrä on käyttöselvityksen mukaan vähentynyt voimakkaasti, ja taimenkanta on hävinnyt lähes kokonaan. Karvianjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun kalastustiedustelun mukaan kalastusta harjoitetaan eniten joen alaosassa, jossa sijaitsee useita erityiskalastuskohteita. Niihin tehdään säännöllisesti pyyntikokoisten lohikalojen istutuksia ja luvanmyynti kohteisiin on aktiivista. Joen pääuomassa purotaimenkannan tila on heikko, mutta joissakin sivu-uomissa tavataan poikkeuksellisen suuria taimentiheyksiä. Ravustus vesistöalueella on vähäistä. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Lakkikeitaan tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Kirkkoluomaan noin 3 km ennen luoman yhdistymistä Karvianjokeen. Jokien yhtymäkohdassa turvetuotannon aiheuttama nettokuormitus kohottaa laskennallisesti Karvianjoen veden kiintoainepitoisuutta 0,16 mg/l, fosforipitoisuutta 1,3 µg/l ja typpipitoisuutta 35 µg/l. Hankealueen osuus on 1,4 % Kirkkoluoman valuma-alueesta ja Karvianjoen Lankoskessa 0,02 % yläpuolisesta valumaalueesta. Lakkikeitaan tuotantoalueen vaikutukset Kirkkoluoman veden laatuun on arvioitu kohtalaisiksi ja muuhun alapuoliseen vesistöön vähäisiksi. Lakkikeitaan ravinne- ja kiintoainekuormituksen vaikutuksia alapuolisessa vesistössä ei voida erottaa muiden samansuuntaisesti vaikuttavien toimintojen, kuten maa- ja metsätalouden, muiden turvesoiden ja asutuksen vaikutuksista. Kuormitus on kuitenkin osaltaan lisäämässä Karvianjoen rehevöitymistä. Hankkeen kalataloudellisten vaikutusten arviointi kohdistuu lähinnä paikallisesti tärkeään kalastuskohteeseen, Karvianjokeen. Karvianjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun mukaan särkikalojen osuus Karvianjoesta saaduista kaloista ei ole ollut poikkeuksellisen suuri. Hauen lisääntyminen onnistui joessa hyvin samoin kuin taimenen lisääntyminen joen sivu-uomissa.

9 Vesienhoitosuunnitelma Ympäristöriskit Karvianjoen pääuomassa taimenen lisääntyminen oli ilmeisesti vähäistä. Koko vesistöalueella kalastushaitoista merkittävimpinä pidettiin runsasta vesikasvillisuutta ja umpeenkasvua, turvetuotantoa, pohjien liettymistä ja pyydysten likaantumista. Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitosuunnitelmaan liittyvän Satakunnan pintavesien toimenpideohjelman mukaan Karvianjoen tila on tyydyttävä ja vesienhoidon tilatavoite vuoteen 2015 on hyvän tilan saavuttaminen. Tämä edellyttää Karvianjoen pääuoman alueella ravinnekuormituksen vähentämistä kokonaisfosforin osalta 40 % ja kokonaistypen osalta 23 %. Karvianjoen yläosa edustaa Vatajankoskelle asti keskisuuria turvemaiden jokia ja siitä eteenpäin suuria turvemaiden jokia. Satakunnan toimenpideohjelma-alueella on vanhoja turvetuotantoalueita, joiden vesiensuojelussa on monin paikoin kehittämistarvetta. Karvianjoen osa-alueella turvetuotannon vesiensuojelun perusrakenteita esitetään yhteensä ha:lle, joka sisältää nykyisen tuotantoalan (3 600 ha) ja mahdolliset uudet turvetuotantoalueet (540 ha). Pumppauksella toimivia pintavalutuskenttiä esitetään rakennettavaksi ha:lle ja kyseisen toimenpiteen ylläpitoa on ha:lla. Uusia ilman pumppausta toimivia pintavalutuskenttiä esitetään rakennettavaksi 110 ha:lle ja 170 ha:lla on näiden pintavalutuskenttien ylläpitoa. Virtaaman säätöä esitetään lisättäväksi ha:lla ja 700 ha:lla on kyseisen toimenpiteen ylläpitoa. Nämä toimenpiteet on katsottu nykykäytännön mukaisiksi toimenpiteiksi, koska ympäristönsuojelulaki edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaan käytännön periaatteen noudattamista. Satakunnan pintavesien toimenpideohjelma-alueella ei siis ole esitetty turvetuotannolle lisätoimenpiteitä. Lakkikeitaan turvetuotannosta aiheutuvat vesistövaikutukset ovat vähentyneet ja tulevat jatkuvasti vähenemään tuotantoalueen tuotannosta poistumisen myötä. Hakemuksen mukaan Karvianjoelle asetetut vesienhoidon tavoitteet eivät vaarannu Lakkikeitaan turvetuotannon aiheuttaman kuormituksen vaikutuksesta. Lakkikeitaan turvetuotantoalueelle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma, joka toimitetaan pelastusviranomaisille. Alueelle nimetään paloturvallisuusorganisaatio. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaahenkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten ja harjoitusten avulla. Pelastusviranomaiset tekevät tuotantoalueelle arviointi- ja tutustumiskäyntejä ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan 9

10 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet ja korvaukset Toiminnan aloittamisluvan perustelut HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen ympäristöviranomaisille. Poikkeustilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työ- ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. Lakkikeitaan tuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua esitetään tehtäväksi hakemuksen liitteenä 8 olevan tarkkailuohjelmaesityksen mukaisesti. Koska hakija arvioi toiminnan vaikutukset vähäisiksi, toiminnan kalataloudellista tarkkailua tai vesistön biologista tarkkailua ei katsota tarpeelliseksi. Vapo Oy:n Satamakeitaan tuotantoalue kuuluu Karvianjoen kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman piiriin. Hakija ei asutuksen etäisyys huomioon ottaen katso pöly- tai melutarkkailujen suorittamista tarpeelliseksi. Lakkikeitaan kuormituksesta ei aiheudu purkuvesistön kalastolle tai kalastukselle korvattavaa haittaa tai kokonaisuudessaan muutakaan korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa. Hakija esittää, että Lakkikeitaan toiminnalle ei määrätä kalatalousmaksua, koska Lakkikeitaan tuotannon aiheuttama kuormitus on otettu huomioon Satamakeitaan tuotantoalueen lupapäätöksessä (nro 117/2004/4) määrätyssä kalatalousmaksussa. Hakijalla on tarvetta tuotannon jatkamiseen hakemusta koskevalla alueella mahdollisimman pian, koska käytössä olevista turvevaroista on nykyisellään puutetta ja turpeen kysyntä on talousalueella pysyvää. Lisäksi alue on jo entuudestaan tuotantokäytössä olevaa aluetta. Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon hakemuksen täydennyksenä suunnitelman kemiallisen vesienkäsittelymenetelmän käyttöönotosta, hankealueen sijaintikartan ja päivitetyn maanomistajaluettelon karttoineen sekä hankealueen uudet vuokrasopimukset ja lainhuutoasiakirjat. Hakija on täydentänyt hakemusta uuden vesienkäsittelysuunnitelman kartalla ja vesienkäsittelyrakenteiden mitoitustiedoilla. Hakija on edelleen täydentänyt hakemustaan arviolla toiminnan vuosikuormituksesta kemiallisen vesienkäsittelyn käyttöönoton jälkeen. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Honkajoen kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Varsinais- 10

11 Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Kalatalouspalvelut -ryhmältä, Honkajoen kunnalta sekä Honkajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. 11 Lausunnot 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (jäljempänä ELY-keskus) on katsonut, ettei hankkeelle ole estettä myöntää ympäristölupaa, mikäli lausunnossa esitetyt kannanotot otetaan huomioon lupaehdoissa. ELY-keskus on katsonut esitettyjen vesienkäsittelymenetelmien olevan pääosiltaan riittävät. Vesienkäsittelyn voidaan katsoa tehostuvan entisestään, koska tuotantoalue on pienentynyt voimakkaasti, ja nykyiset vesienkäsittelyrakenteet pysyvät. Toiminnanharjoittajan tulee puhdistaa ja tyhjentää suunnitelman mukaiset altaat, ojat ja lietetaskut riittävän usein Vaikka Lakkikeitaan toiminnalla ei todennäköisesti ole pohjavesivaikutuksia, tuotantoalueen ja sen vesienkäsittelyjärjestelmien kuntoonpanossa ojia tai altaita ei saa kaivaa pohjamaahan asti ulottuviksi eikä vettä pidättäviä maakerroksia saa puhkaista alueilla, missä pohjavesien purkautuminen on mahdollista. Lähimpien kiinteistöjen kaivojen antoisuutta ja vedenlaatua on seurattava olemalla yhteydessä kiinteistönomistajiin. Lakkikeitaan uuden tuotantoalueen käyttöönotto ei todennäköisesti aiheuta suuria muutoksia melun, pölyn tai liikenteen vaikutuksiin alueella. Joidenkin kiinteistöjen kohdalla vaikutukset saattavat tulla voimakkaammiksi. Turvetuotantoa tulee harjoittaa siten, että syntyvät pöly-, melu- ja liikennehaitat ovat mahdollisimman vähäisiä. Suojapuustoa tai muuta kasvillisuutta tulee jättää riittävästi estämään turvepölyn leviämistä avoimilla alueilla. Mikäli pölyhaittoja kuitenkin jatkossa ilmenee, tulee suojapuustoa istuttaa kriittisimmille alueille. Tuotantoajat on sovitettava siten, että lähimmille kiinteistöille ja muulle lähiympäristölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. ELY-keskus on katsonut, että ympäristöluvan myöntämiselle ei ole esteitä luonnonsuojelullisista syistä. Hankkeella ei todennäköisesti ole luonnonsuojelulain 65 :ssä tarkoitettuja todennäköisiä merkittäviä haitallisia vaikutuksia luonnonarvoille tai lähimmille suojelualueille. Palavat nesteet on varastoitava viranomaismääräysten sekä voimassaolevan paloturvallisuus- ja pelastussuunnitelman mukaisesti. Palontorjuntasuunnitelma tulee uudelleen tarkistaa ja hyväksyttää alueellisella palo- ja pelastusviranomaisella. Ainakin yhden tuotantoalueen vedenottopaikoista tulee olla ns. ehtymätön vesilähde, jotta myös kuivana aikana syttyvässä tulipalotilanteessa voidaan varmistaa riittävä vedensaanti. Lisäksi jätehuollossa on noudatettava siitä annettuja yleisiä määräyksiä. ELY-keskus on pitänyt esitettyä tarkkailusuunnitelmaa pääpiirteissään asianmukaisena, mutta toteaa, että kuormitus- ja päästötarkkailua tulee tehdä suunnitelmassa esitetyllä tavalla koko Lakkikeitaan tuotantoalueen osalta. Käyttö-, päästö-, kuormitus- ja vesistötarkkailujen tulee olla vuosit-

12 tain toistuvia, jatkua koko tuotantoajan ja tarvittaessa vielä toiminnan päättymisen jälkeen. Lisäksi kuormitustarkkailun tulee olla ympärivuotista. Lakkikeitaan on liityttävä mukaan Vapo Oy:n tuotantoalueiden vesistötarkkailuohjelmaan, jolla tarkkaillaan myös muun Satamakeitaan tuotantoalueen vesistövaikutuksia. Melu- ja pölytarkkailun osalta ELY-keskus on todennut, että tarkkailu voidaan toteuttaa osana käyttötarkkailua siten, että kaikki melu- ja pölytilanteisiin liittyvä oleellinen tieto on tarkkailupäiväkirjoissa. Mikäli melu-, pölytai pohjavesihaittoja tai muita vesistöhaittoja ilmenee, tulee niiden osalta laatia erilliset tarkkailuohjelmat. 12 ELY-keskus on katsonut, että vesiensuojelutoimia tulee jatkaa, kunnes alue siirtyy muuhun käyttöön. Mahdollista jälkihoitovaiheen tarkkailua tehdään Honkajoen kunnan ympäristöviranomaisen ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla ja määräämän ajan. Lakkikeitaan turvetuotantoalueesta on myöhemmin laadittava erillinen, koko tuotantoaluetta koskeva jälkihoitosuunnitelma, josta käy ilmi tuotannon loppuminen ja alueella tehtävät jälkitoimet. Suunnitelmassa on kuvattava vesienkäsittelyn jatkaminen sekä päästö-, kuormitus- ja vesistötarkkailujen hoitaminen tuotannon loputtua. 2) Pohjois-Satakunnan peruspalvelu -liikelaitoskuntayhtymän ympäristöpalvelut Honkajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena on todennut, että turvetuotantoalueelta johdettavat vedet tulee puhdistaa käyttäen parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hankealueen koko ja jäljellä oleva tuotantoaika huomioiden suunniteltujen vesiensuojelurakenteiden on katsottu olevan asianmukaiset. Muistutukset ja mielipiteet Tuotantoalueen ojia tai altaita ei saa kaivaa niin syviksi, että pohjavesi purkautuu niiden kautta. Tuotantoalueen varikkoalueelle sijoitettujen polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Säiliöissä on oltava ylitäytön- ja laponestin. Kaikki kemikaalit ja ongelmajätteet on varastoitava siten, ettei niitä pääse maaperään. Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Lupa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista voidaan myöntää perustelluista syistä ja niin, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. 3) AA (tila Pihlajaniemi, RN:o 7:54, Hongon kylä, Honkajoki) on vastustanut luvan myöntämistä hankkeelle, koska toiminnasta aiheutuvat haitat ovat huomattavasti hyötyjä suuremmat. Muistuttaja on vaatinut, että turpeen nostaminen ja kuormaaminen talvisin on kiellettävä tuulen suunnan ollessa muistuttajan kiinteistöä kohti tuulen voimakkuudella yli 1 m/s ja mieluiten jo yli 0,1 m/s.

13 13 Lakkikeitaan turvealueelta on levinnyt muistuttajan kiinteistölle huomattavia määriä turvepölyä, koska toiminnanharjoittaja ei ehtojen mukaisesti ole lopettanut turpeennostoa kiinteistön läheisyydessä tuulen voimakkuuden ollessa yli 1 m/s. Terveystarkastajan suorittamassa näytteenotossa vuonna 2005 kiinteistöllä kertyneen pölyn on todettu sisältävän turvepölyä. Muistuttajan mukaan Vapo Oy ei luvatun mukaisesti ole siirtänyt turveaumoja kauemmas muistuttajan kiinteistöstä pölyhaittojen vähentämiseksi. Etenkin talvisin pöly leviää tehokkaasti, kun suojaavaa kasvillisuutta ei ole. Muistuttaja on esittänyt tyytymättömyytensä vuonna 2004 luvatusta suojakasvillisuuden istuttamisesta, koska suojausvaikutus ei ole riittävä. Rankkasateilla turvealueelta Karvianjokeen joutuvat ravinne- ja kiintoainemäärät ovat kokemusperäisesti arvioiden satakertaiset, elleivät jopa tuhatkertaiset hakemuksessa arvioituun nähden. Toiminnanharjoittajan omavalvonnassa saamat mittaustulokset eivät muistuttajan mukaan ole todenmukaisia. 4) Honkajoen seurakunnan kirkkoneuvosto on puoltanut luvan myöntämistä ja esittänyt, että Vapo Oy:n on huolehdittava tuotantoalueen jätevesien puhdistamisesta peräkkäisillä laskeutusaltailla, joiden on todettu toimivan riittävän hyvin. Hakijan vastine Varsinais-Suomen ELY-keskuksen 1) lausunnon johdosta hakija on vastannut, että suunniteltu vesienkäsittely täyttää pintavesien hoidon tavoiteohjelman vaatimukset. Pohjavesikysymysten osalta hakija on arvioinut, ettei ole estettä kaivaa tarvittavia ojia pohjamaahan saakka, kun otetaan huomioon turvetuotantoalueen sijainti ja sen vesien johtaminen suhteessa olemassa oleviin pohjavesialueisiin sekä se, ettei alle 500 metrin päässä hankealueesta ole käytössä olevia asuinrakennuksia. Hakija katsoo, että tarvetta pohjavesitarkkailuun ei ole jäljellä olevan tuotantopinta-alan pienuuden ja toiminta-ajan vähäisyyden vuoksi, ja koska tähänastisesta toiminnasta ei ole tullut pohjavesivaikutuksia koskevia valituksia. Hakija on arvioinut, ettei toiminnasta aiheudu merkittäviä melu- tai pölyhaittoja lähiasutukselle, koska alle 500 metrin päässä hankealueesta ei ole käytössä olevia asuinrakennuksia. Toiminnan supistuessa haitallisia vaikutuksia ei tule olemaan jatkossakaan. Hakijan mielestä jokavuotinen ympärivuotisesti toteutettu päästötarkkailu on ylimitoitettu. Tarkkailu esitetään tehtäväksi hakemuksessa esitetyllä tavalla kahtena vuotena lupakauden alussa ja lopussa. Vesistötarkkailu esitetään toteutettavaksi vuosittain. Muilta osin hakijalla ei ole huomauttamista lausuntoon.

14 AAn 3) muistutuksen johdosta hakija on todennut, että muistuttajan kiinteistö sijaitsee noin 4,3 km:n päässä hankealueesta Karvianjoen varrella. Etäisyyden vuoksi Lakkikeitaan turvetuotannosta ei aiheudu kiinteistölle pölyhaittaa eikä luvassa ole tarpeen asettaa toimintaan liittyviä tuulirajoituksia. Vesienkäsittelyn sekä vesistökuormituksen ja -vaikutusten osalta hakija viittaa hakemuksessa ja sen täydennyksessä sekä ELY-keskukselle annetussa vastineessa lausuttuun. Pohjois-Satakunnan peruspalvelu -liikelaitoskuntayhtymän ympäristöpalveluiden 2) lausunnon johdosta ja Honkajoen seurakunnan kirkkoneuvoston 4) muistutuksen johdosta hakijalla ei ole huomautettavaa. 14 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Lakkikeitaan turvetuotantoon Honkajoen kunnassa Karvianjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti kuitenkin siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 18 ha. Tuotantoalueen kartta on päätöksen liitteenä 2. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan toiminnan aloittamiseen hakemuksen mukaisella alueella muutoksenhausta huolimatta. Luvan saajan on asetettava euron suuruinen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen täydennyksen ( ) liitteenä olevan piirustuksen Tuotantosuunnitelma mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Kirkkoluomaan. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen täydennyksen ( ) liitteenä olevan piirustuksen Tuotantosuunnitelma, mittakaava 1: , mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti kemiallisen käsittelyn avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia.

15 15 Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Ympärivuotisen vesien kemiallisen käsittelyn mahdollistava laitos on toteutettava ja otettava käyttöön mennessä ja ennen kuin toiminta alueella aloitetaan. Laitosta koskeva suunnitelma on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Honkajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedoksi mennessä ja sen valmistumisesta on ilmoitettava em. viranomaisille ennen käyttöönottoa. Kemiallisen käsittelyn puhdistustehon keskiarvon on oltava vähintään seuraava: Muu aika % % CODMn 60 50* Kiintoaine 50 30* Kokonaisfosfori 60 50* Kokonaistyppi 30 - * tavoitearvoja Puhdistusteho lasketaan em. ajankohtien keskiarvoina mahdolliset toimintahäiriöt mukaan lukien. Jos kemiallisesti käsitellyn veden kokonaisfosforipitoisuus on alle 20 µg/l, kokonaistyppipitoisuus alle 500 µg/l, kiintoainepitoisuus alle 2,0 mg/l ja COD Mn -arvo alle 30 mg/l, jätetään kyseisen parametrin puhdistustehoa koskeva vaatimus huomioon ottamatta. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.

16 16 Pohjavesi Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 5. Lakkikeitaan tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteiden kuntoonpano ja kunnossapito on tehtävä siten, ettei suovesiä suotaudu pohjaveteen eikä toimenpiteistä aiheudu haitallista pohjaveden pinnan alenemista lähialueen kaivoissa tai purkaantumista. 6. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. 8. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. 9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin.

17 17 Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 10. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Honkajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 12. Käyttö- ja päästötarkkailua on toteutettava vuosittain tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 13. Vesistötarkkailu on toteutettava vuosittain hakemuksen liitteenä 8 esitetyn suunnitelman ja Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman vuosille mukaisesti. Lakkikeitaan tuotantoalue on liitettävä mukaan kyseiseen tarkkailuohjelmaan. Tarkkailua on täydennettävä siten, että siihen on sisällytettävä Kirkkoluoman kalastoselvitys, jossa selvitetään erityisesti purotaimenen esiintymistä ja lisääntymistä luomassa. Suunnitelma kalastoselvityksestä on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeinoliikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Honkajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalastoselvityksen tulokset on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle, Honkajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Karvianjoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.

18 18 Kunnossapitovelvoitteet 14. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa saakka. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

19 19 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lakkikeitaan turvetuotantoalue on kokonaisuudessaan aiemmin tuotannon piirissä auma-alueena ollutta aluetta, joka nyt tuotetaan loppuun. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen välittömällä vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti kemiallisesti. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Lakkikeitaan olosuhteissa. Aluehallintovirasto katsoo, että lupapäätöksen mukaiset vesienkäsittelymenetelmät ja puhdistustehovaatimukset sekä Lakkikeitaan turvetuotantoalueen vähäinen koko huomioon ottaen tuotantoalueen kuivatusvedet eivät sanottavasti heikennä Karvianjoen koskien Natura-alueen niitä luonnonarvoja, joiden perusteella alue on liitetty Natura verkostoon. Tuotannosta aiheutuvat melu- ja pölyhaitat ovat vähäiset, kun otetaan huomioon, että lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat yli 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Mahdollisia meluhaittoja ehkäistään asetetuilla melun raja-arvoilla. Lakkikeitaan turvetuotantoalueen kalatalousmaksu on sisällytetty Satamakeitaan tuotantoalueen myönnettyyn, toistaiseksi voimassa olevaan ympäristölupaan. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Lakkikeitaan ja sen ympäristön tila ja käyttö sekä luvan suhteellisen lyhyt voimassaoloaika, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Satakunnan pintavesien toimenpideohjelman mukaan Karvianjoen tila on tyydyttävä. Ravinnekuormituksen vähentäminen edellyttää tehokkaampien vesienkäsittelymenetelmien käyttöönottoa. Aluehallintovirasto katsoo, että nyt määrätyillä Lakkikeitaan turvetuotantoalueen vesienkäsittelymenetelmillä ja puhdistustehovaatimuksilla on otettu huomioon vesienhoitosuunnitelman tavoite Karvianjoen ravinnekuorman vähentämiseen. Perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Kyseinen alue on ollut aiemmin tuotannon piirissä auma-alueena ja sen pinta-ala on suhteellisen pieni. Kun otetaan lisäksi huomioon, että muu osa Lakkikeitaan tuotantoalueesta on jo poistunut käytöstä turpeen loppumisen

20 Lupamääräysten perustelut vuoksi, ja että vesien käsittely tehostuu tuotettavalla alueella, lupa toiminnan aloittamiseen voidaan tässä tapauksessa myöntää. Asetettava vakuus on määrätty riittäväksi ympäristön saattamiseksi päästöjen osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan. Näin ollen päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympärivuotisesti. Kemiallisen vesienkäsittelyn puhdistustehovaatimuksella varmistetaan, että tuotantoalueelta vesiin johdettavat päästöt ovat ennalta arvioidun mukaisia. Alapuolisen vesistön tilan vuoksi, ja koska tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Kirkkoluoman jälkeen Natura-alueelle, on tarpeen varmistaa, että tuotantoalueelta tuleva ravinnekuorma on olosuhteet huomioon ottaen mahdollisimman vähäinen. Kemiallinen vesienkäsittely vähentää tehokkaasti vesistöön pääsevien ravinteiden, kiintoaineen ja humuksen määrää. Kemiallisen vesienkäsittelyn puhdistusteho asetetaan osan vuotta tavoitteelliseksi, koska sen talviajan toimintatehosta ei ole vielä riittävästi tietoa. Kirkkoluoman kalaston tila on määrätty selvitettäväksi, koska luomaan johdetaan useamman turvetuotantoalueen kuivatusvedet. Kirkkoluomassa on 1990-luvun lopussa tehdyssä kalastotutkimuksessa ollut erittäin uhanalaiseksi luokitellun purotaimenen paikallinen kanta. Määräyksellä 5 vähennetään pohjaveteen kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 6 ja 7. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen määrätä vähimmäisetäisyydestä aumojen sijoittamisessa. Meluhaitan estämiseksi asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräykset 8 ja 9 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain (1072/1993) 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. 20

21 21 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Määräyksessä 8 käytetään selvyyden vuoksi nykyisen jätelain vaarallisen jätteen käsitettä vanhan jätelain ongelmajäte -käsitteen sijasta. Näiden jätteiden pakkaaminen ja merkitseminen on tehtävä siten, kuin on säädetty uuden jäteasetuksen (179/2012) 8 ja 9 :issä vaarallisia jätteitä koskien. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa ja kuljetettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjamenettelystä ja siirtoasiakirjaan merkittävistä tiedoista on säädetty uuden jätelain 121 :ssä ja uuden jäteasetuksen 24 :ssä. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 10 ja 11. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräysten 12 ja 13 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä vesien kemiallisen käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 14 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen 1), Pohjois-Satakunnan peruspalvelu -liikelaitoskuntayhtymän ympäristöpalveluiden 2) sekä Honkajoen seurakunnan kirkkoneuvoston 4) vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto hylkää AAn 3) ympäristöluvan epäämistä koskevan vaatimuksen, koska luvan myöntämisen edellytykset ovat päätöksen perusteluista ilmenevällä tavalla olemassa. Lakkikeitaan turvetuotannon ei katsota aiheuttavan merkittävää pölyhaittaa muistuttajan kiinteistöllä kiinteistön ja turvetuotantoalueen välisen etäisyyden vuoksi, joten tuotantorajoitusten määräämistä ei ole katsottu tarpeelliseksi. Toiminta saadaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaasan hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

22 22 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 8, 41, 42, 43, 45, 45 a, 46, 50, 55, 56, 90, 101 ja 103 a Jätelaki (1072/1993) 4, 6 ja 15 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1145/2009), jonka liitteen maksutaulukon mukaan alle 30 hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Päätös Vapo Oy Jäljennös päätöksestä Honkajoen kunta Honkajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Honkajoen kunnan virallisella ilmoitustaululla.

23 23 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Juha Helin Leena Simpanen Erika Heikkinen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Juha Helin (puheenjohtaja) ja Leena Simpanen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Erika Heikkinen. EH/sv

24 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

25 Lakkikeitaan tuotantoalueen kartta Liite 2