Espoon ja Länsiväylän joukkoliikenteen matkustaja-informaatiojärjestelmän vaikutustutkimus, II-vaihe

Transkriptio

1 LIIKENNEMINISTERIÖ Espoon ja Länsiväylän joukkoliikenteen matkustaja-informaatiojärjestelmän vaikutustutkimus, II-vaihe Aikana-tutkimus

2 ISBN... ISSN...

3 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Raine Hautala, Anne Vehmas, Petteri Katajisto Viatek Oy Julkaisun laji Tutkimus Toimeksiantaja Liikenneministeriö, Espoon kaupunki, YTV Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Espoon ja Länsiväylän joukkoliikenteen matkustajainformaatiojärjestelmän vaikutustutkimus, II-vaihe Aikana-tutkimus Julkaisun osat Tiivistelmä Joukkoliikenteen matkustajainformaatiojärjestelmää kehitetään pääkaupunkiseudulla vaiheittain. Tämän tutkimuksen tuloksia on tarkoitus hyödyntää järjestelmän kehittämisessä ja investointien kohdentamisessa. Espoossa toteutettiin bussiliikenteen reaaliaikainen matkustajainformaatiojärjestelmä ELMI vuosina Järjestelmän vaikutukset tutkitaan kolmessa vaiheessa: ennen informaatiojärjestelmän toteuttamista, pian käyttöönoton jälkeen ja 1 2 vuoden kuluttua käyttöönotosta reaaliaikaisten bussien osuuden ollessa noin 100 %. Tutkimus toteutetaan haastattelemalla matkustajia pysäkeillä, kuvaamalla matkustajien pysäkkikäyttäytymistä sekä selvittämällä kuljettajien ja liikennöitsijöiden mielipiteet. Tässä raportissa tarkastellaan pian informaatiojärjestelmän käyttöönoton jälkeen syksyllä 1998 tehdyn tutkimuksen II-vaiheen tuloksia. Matkustajat suhtautuvat ELMI:in pääosin myönteisesti ja järjestelmän hyväksyttävyys on kasvanut merkittävästi verrattuna ennen järjestelmän toteuttamista syksyllä 1996 tehdyn tutkimuksen I- vaiheen tuloksiin. ELMI:n käyttöönoton jälkeen haastatelluista matkustajista 78 % piti järjestelmää hyvänä tai erittäin hyvänä, päinvastaista mieltä oli vain 5 %. Järjestelmän laajentamista kannatti 78 % ja vastusti 22 % haastatelluista. Pysäkillä olevia sähköisiä infotauluja käytetään enemmän kuin paperisia aikatauluja ennen järjestelmän toteuttamista. Bussin lähtöajan etukäteen selvittävien matkustajien osuus on vähentynyt ja matkustajien kokema bussien odotusaikojen pituuden vaihtelu on tasoittunut verrattuna tutkimuksen I-vaiheen tuloksiin. ELMI:stä saatu kriittinen palaute kohdistui pääasiassa infotauluissa näkyvien bussien odotusaikojen epäluotettavuuteen. Tulos oli odotettu, sillä tässä vaiheessa vielä noin 90 % infotauluissa ja monitoreissa näkyvistä odotusajoista perustuu vuoden 1995 ajoaikamittausten perusteella arvioituihin bussien ohitusaikoihin. Lopulliset päätelmät ja arviot matkustajainformaatiojärjestelmän vaikutuksista voidaan tehdä vasta tutkimuksen III-vaiheen tulosten analysoinnin jälkeen. Avainsanat (asiasanat) matkustajainformaatio, telematiikka, joukkoliikenne, bussi, vaikutukset Muut tiedot Sarjan nimi Liikenneministeriön mietintöjä ja muistioita Kokonaissivumäärä Jakaja Liikenneministeriö Kieli suomi ISSN Hinta Kustantaja Liikenneministeriö ISBN Luottamuksellisuus julkinen

4

5 The publisher DESCRIPTION Date of publication Authors (from body; name,chairman and secretary of the body) Type of publication Assigned by Date when body appointed Name of the publication Parts of the publication Abstract Keywords Miscellaneous Serial name Publications of the Ministry of Transport and Communications Pages, total Distributed by Edita Ltd Language Finnish ISSN Price ISBN Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

6 6

7 7 ESIPUHE Espoossa toteutettiin vuosina bussiliikenteen tosiaikaiseen seurantaan perustuva matkustajainformaatiojärjestelmä ELMI. Tämä tutkimus on toinen vaihe kolmivaiheisesta ennenaikana-jälkeen tutkimuksesta, jonka tarkoituksena on selvittää ELMI:n vaikutukset järjestelmän kehittämiseksi. Tavoitteena on myös tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää koko pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen matkustajainformaatiojärjestelmän suunnittelussa ja mahdollisessa laajennuksessa. Työ on tehty liikenneministeriön, Espoon kaupungin ja YTV:n toimeksiannosta. Työtä ovat ohjanneet Marja Rosenberg Espoon joukkoliikennekeskuksesta (työryhmän puheenjohtaja), Kari Korpela liikenneministeriöstä ja Anne Herneoja YTV:stä. Työstä ovat vastanneet Raine Hautala, Anne Vehmas ja Petteri Katajisto Viatek Oy:stä. Huhtikuussa 1999 Ylitarkastaja Kari Korpela Liikenneministeriö

8 8 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 1 JOHDANTO TUTKIMUSASETELMA TUTKIMUKSEN II-VAIHEEN TOTEUTUS, AIKANA-TUTKIMUS Matkustajahaastattelut Kysymykset Haastatellut Seurantaryhmän postikysely Pysäkkihavainnot, videokuvaus TUTKIMUKSEN TULOKSET Matkustajien toiminta pysäkeillä Bussin lähtöaikojen selvittäminen Infotaulujen käyttö Infotaulujen tietojen ymmärtäminen Bussien odotusaikojen kokeminen Mielipiteet matkustajainformaatiojärjestelmästä Mielipiteet bussiliikenteestä TULOSTEN YHTEENVETO...23 LIITTEET: 1. Pysäkkihaastattelulomake 2. Seurantaryhmän kyselylomake

9 9 1 JOHDANTO Joukkoliikenteen matkustajainformaatiojärjestelmää kehitetään pääkaupunkiseudulla vaiheittain. Eri vaiheissa tehtävien vaikutustutkimusten tuloksia pyritään hyödyntämään järjestelmän kehittämisessä ja investointien kohdentamisessa. Espoon matkustajainformaatiojärjestelmän suunnittelu aloitettiin vuonna 1992 ja rakentaminen vuonna Järjestelmä on Espoon kaupungin, Tielaitoksen ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) yhteinen rakennushanke, jonka suunnitteluun ja toteutukseen osallistuu myös liikenneministeriö. Ensimmäisessä toteutusvaiheessa vuonna 1998 kuudelle pysäkille asennettiin sähköiset informaatiotaulut ja pysäkkien odotustiloihin monitorit (10 monitoria). Informaatiotauluissa matkustajille näytetään seuraavien pysäkille saapuvien bussien odotusajat ja sisätiloissa olevista monitoreista matkustajat saavat aikataulutietoa jo ennen pysäkille menoa. Järjestelmässä seurataan 60 bussilinjaa Tapiolan ja Länsiväylän suunnalla. Järjestelmän toiminta perustuu bussien satelliittipaikannukseen (DGPS) sekä radiotiedonsiirtoon bussien ja ohjauskeskuksen välillä. Ajoneuvolaitteet asennetaan kaikkiaan noin 300 bussiin. Kuva 1. Matkustajainformaatiojärjestelmän kohdepysäkit. Tässä tutkimuksen II-vaiheessa selvitetään matkustajainformaatiojärjestelmän vaikutuksia pian järjestelmän käyttöönoton jälkeen syksyllä 1998, jolloin informaatiotaulut ja monitorit olivat käytössä kaikilla kuudella kohdepysäkillä. Noin 30 bussiin oli asennettu ajoneuvolaitteet, jotka mahdollistavat bussien reaaliaikaisen seurannan. Suurin osa, %, informaatiotauluissa ja monitoreissa näkyvistä bussien odotusajoista perustuu vielä tässä vaiheessa vuoden 1995 ajoaikamittausten perusteella arvoituihin bussien ohitusaikoihin. Pysäkkihaastattelut päästiin tekemään myöhemmin syksyllä kuin tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa vuonna 1996 Tapiolan Stockmannin rakennustöiden viivästymisen takia. Tämän takia pysäkkihaastattelujen osalta olosuhteet olivat talvisemmat kuin tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa. Lisäksi Sampokujan pysäkkien ympäristö oli vielä keskeneräinen Stockmannin rakennustyömaan jäljiltä.

10 10 Tutkimuksen ensimmäinen vaihe tehtiin ennen järjestelmän käyttöönottoa syksyllä Tuloksiin liittyvää oheismateriaalia ja tarkennustietoja säilytetään Espoon joukkoliikennekeskuksessa. 2 TUTKIMUSASETELMA Tutkimuksen I-vaihe tehtiin ennen informaatiojärjestelmän käyttöönottoa syksyllä 1996 ja IIvaihe pian käyttöönoton jälkeen syksyllä Tutkimuksen viimeinen vaihe on tarkoitus tehdä 1 2 vuoden kuluttua ELMI:n käyttöönotosta reaaliaikaisten bussien osuuden ollessa noin 100 %. Informaatiotauluilla ja monitoreilla varustettavien bussipysäkkien matkustajien näkemyksiä verrataan järjestelmän ulkopuolelle jäävien matkustajien käsityksiin, jotta saadaan selville järjestelmän vaikutus bussien käytön tai matkustajien mielipiteiden muutoksista. ELMI-pysäkkien matkustajahaastattelut ja videokuvaukset matkustajien pysäkkikäyttäytymisen havainnoimiseksi tehdään tutkimuksen jokaisessa vaiheessa. Vertailupysäkkien matkustajahaastattelut sekä kuljettajien ja liikennöitsijöiden mielipidekyselyt tehdään tutkimuksen I- ja III-vaiheessa. Lisäksi yksittäisten matkustajien mielipiteiden kehitys selvitetään pitkittäistutkimuksen avulla tutkimuksen jokaisessa vaiheessa. 3 TUTKIMUKSEN II-VAIHEEN TOTEUTUS, AIKANA-TUTKIMUS 3.1 Matkustajahaastattelut Matkustajien mielipiteet selvitettiin pysäkkihaastatteluilla niillä pysäkeillä, joilla on käytössä informaatiotaulut ja monitorit. Nämä pysäkit ovat Sampokuja, Hanasaari, Westendinasema ja Tapiolansolmu. Kaikkiaan haastateltiin noin 800 matkustajaa. Haastatteluja tehtiin melko kattavasti eri vuorokaudenaikoina ja viikonpäivinä ja välisenä aikana, taulukko 1. Haastateltavaksi pyydettiin kaikkia haastatteluaikoina pysäkille saapuvia, joita haastattelijat ehtivät tavoittaa. Tavoitteena oli haastatella monipuolisesti eri käyttäjäryhmiä: molempia sukupuolia, eri ikäisiä, myös koululaisia ja vanhuksia sekä erilaisia matkustajaryhmiä kuten vammaiset ja satunnaiskäyttäjät.

11 11 Taulukko 1. Haastattelujen aikajakauma syksyllä 1998 (pysäkeille saapuvat matkustajat). Sampokuja Hanasaari 1) West- Tapiolan Pysäkit yhteensä Helsinkiiseekiiseen Espoo- Helsin- Espoo- endin- solmu asema kpl % Aamu % Keskipäivä % Iltapäivä % Ilta % Maanantai % Tiistai % Keskiviikko % Torstai % Perjantai % Lauantai % Sunnuntai % Yht % 1) Espoon kaupungin Hanasaaren pysäkeillä torstaina tekemän selvityksen tuloksia pysäkkien matkustajamääristä ja bussien odotusajoista: Espoon suuntaan Helsingin suuntaan Matkustaja- Bussien keskim. Matkustaja- Bussien keskim. määrät odotusajat määrät odotusajat Klo ,2 min ,0 min ,2 min. 21 3,7 min ,6 min. 86 2,0 min ,5 min. 84 1,8 min Kysymykset Haastattelussa kyseltiin matkustajien pysäkkikäyttäytymistä ja bussien käyttöä sekä mielipiteitä matkustajainformaatiojärjestelmästä ja bussiliikenteestä yleensä, liite 1. Yhdessä kysymyksessä haastateltavalle annettiin nähtäväksi arviointiasteikko. Muissa kohdissa hän sai vastata omin sanoin. Lomakkeessa oli vastausvaihtoehtoja haastattelijan työn nopeuttamiseksi, mutta niitä ei näytetty haastateltavalle, jotteivät ne olisi ohjanneet hänen vastaustaan. Haastattelu katsottiin tehdyksi, jos ennen bussin saapumista ehdittiin käydä läpi 18 ensimmäistä kysymystä. Vähäisempi vastausmäärä hylättiin ja tilalle otettiin toinen haastateltava Haastatellut Haastatelluista 62 % oli naisia, mikä vastaa hyvin bussimatkustajien sukupuolijakaumaa. Alle 20- ja yli 60-vuotiaita on tarkasteltu omina ryhminä. Muut ikäryhmät on jaettu 10 vuoden jaksoihin, taulukko 2.

12 12 Taulukko 2. Haastateltujen sukupuoli ja ikä. Ikä Nainen Mies Yhteensä % % % % % % Yht. 471 (62 %) 293 (38 %) % Haastateltujen ammattiasemassa näkyy toimihenkilö- ja opiskelijapainotteisuus, taulukko 3. Haastateltavien koulutusaste on korkeahko, mikä on tyypillistä Espoossa. Taulukko 3. Haastateltujen koulutus ja ammattiasema. Ammattiasema Perusaste Keskiaste Korkea-aste Yhteensä Työntekijä Toimihenkilö Yrittäjä, työnantaja Koulul., opiskelija Kotiäiti, -isä Eläkeläinen Työtön % 34 % 7 % 31 % 4 % 10 % 2 % Yhteensä 77 (15 %) 328 (65 %) 99 (20 %) % Valtaosa haastatelluista matkustaa bussilla lähes päivittäin ja satunnaiskäyttäjiä on erittäin vähän, taulukko 4. Naiset, koululaiset ja opiskelijat, kotiäidit ja -isät sekä nuoret käyttävät eniten bussia. Taulukko 4. Bussin käyttötiheys. Bussin käyttötiheys Nainen Mies Yht. Lähes päivittäin 74 % 61 % 68 % Pari kertaa viikossa 19 % 24 % 21 % Pari kertaa kuukaudessa 7 % 11 % 8 % Harvemmin 1% 4 % 2 % Hieman alle puolet vastaajista pääsee määräpaikkaansa vain yhdellä linjalla, taulukko 5. Reilu kolmannes vastaajista voi valita samanarvoisista linjoista ensin saapuvan. Taulukko 5. Vaihtoehtoiset kulkutavat. Voisiko tehdä matkan jollain muulla bussilla tai joukkoliikennevälineellä? Lkm % Ei, pääsee vain yhdellä linjalla määräpaikkaan % Menee ensin saapuvalla sopivalla bussilla (monta samanarvoista linjaa) % Voisi valita toisen bussilinjan, muttei pääsisi sillä yhtä lähelle/nopeasti 70 14% Ei tiedä, ei tunne muita joukkoliikenneyhteyksiä 12 2% Yhteensä %

13 Seurantaryhmän postikysely Seurantaryhmä koostuu matkustajista, jotka lupautuivat tutkimuksen I-vaiheessa mukaan tutkimuksen jatko-osiin (pitkittäistutkimus). 172 lähetetystä kysymyslomakkeesta palautettiin 100 kpl. Tutkimuksen II-vaiheessa vastanneista lähes puolet on vuotiaita. Koulutustaso on tutkimusryhmää korkeampi, korkea-asteen koulutuksen saaneita on 34 %. Bussia lähes päivittäin käyttävien osuus on 76 % ja satunnaiskäyttäjien osuus vain 3 %. Naisten osuus on suurempi kuin tutkimusryhmässä, 76 %. 3.3 Pysäkkihavainnot, videokuvaus Matkustajien pysäkkikäyttäytymistä selvitettiin Tapiolassa Sampokujan pysäkeillä myös videokuvauksin. Kuvaukset tehtiin aamu- ja iltaruuhkan sekä päiväliikenteen aikana. Kuvausjaksoja oli kaikkiaan kuusi, kunkin pituus 25 minuuttia. Kuvausten avulla havainnoitiin 157 henkilön pysäkkikäyttäytyminen. 4 TUTKIMUKSEN TULOKSET Tässä luvussa esitetään tutkimuksen II-vaiheen oleelliset tulokset ja erot I-vaiheen pysäkkihaastattelujen tuloksiin. II-vaiheen haastattelujen tuloksia on tarkasteltu taustamuuttajaryhmien kesken. I ja II vaiheiden haastattelujen tuloksia on vertailtu ELMI-pysäkkien matkustajien osalta. I- vaiheen aineistosta on poistettu Leppävaaran pysäkkien matkustajat, joten tässä raportissa esitetyt I-vaiheen kuvaajat poikkeavat hieman I-vaiheen raportin kuvaajista. I ja II vaiheiden vertailun yhteydessä on tehty tilastolliset tarkastelut. Jos erot ovat tilastollisesti merkitseviä, mainitaan se tekstissä. Yksittäisten matkustajien mielipiteiden muutoksia (pitkittäistutkimuksen seurantaryhmä) ja videokuvausten avulla tehtyjä havaintoja matkustajien pysäkkikäyttäytymisestä on vertailtu pysäkkihaastattelujen tuloksiin, mutta tilastollisia tarkasteluja ei ole tehty. 4.1 Matkustajien toiminta pysäkeillä Bussin lähtöaikojen selvittäminen Alle puolet matkustajista selvittää bussin saapumisajan etukäteen, kuva 2. Miehet tulevat naisia useammin pysäkille odottamaan selvittämättä lähtöaikaa. Westendinasemalla haastatellut ja Hanasaaresta Espooseen päin matkustavat selvittivät lähtöajan useimmin etukäteen. Pysäkille vain odottamaan tulevien osuus oli suurin Hanasaaresta Helsinkiin päin matkustavista.

14 14 I-vaihe, ennen (N=788) Yht Tapiolan solmu Westend Hanasaari, Espooseen Hanasaari, Helsinkiin Sampokuja, Espooseen Sampokuja, Helsinkiin % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % II-vaihe, aikana (N=797) Yht Tapiolan solmu Westend Hanasaari, Espooseen Hanasaari, Helsinkiin Sampokuja, Espooseen Sampokuja, Helsinkiin % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tiedän lähtöajan etukäteen Molempia yhtä paljon / En osaa sanoa Tulen pysäkille odottamaan Kuva 2. Bussin saapumisajan selvittäminen etukäteen tutkimuksen I- ja II-vaiheissa. Bussin saapumisajan etukäteen selvittävien matkustajien osuus on vähentynyt ja pysäkille odottamaan tulevien osuus kasvanut verrattuna tutkimuksen I-vaiheeseen. Erot ovat tilastollisesti erittäin merkitseviä. Seurantaryhmän tulokset poikkeavat tutkimusryhmän tuloksista siten, että lähtöajan etukäteen selvittävien osuudessa ei ole tapahtunut yhtä voimakasta vähenemistä. I-vaiheessa lähtöajan etukäteen selvittäneistä seurantaryhmän vastaajista vain 6 % ilmoittaa nyt tulevansa pysäkille odottamaan.

15 Infotaulujen käyttö Infotaulun oli huomannut haastatelluista 93 %, kuva 3. Yli 60-vuotiaista vain 73 % oli huomannut infotaulun, mikä on selvästi vähemmän kuin muilla ikäryhmillä. II-vaihe, aikana (N=781) Kyllä Ei Yht % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 3. Infotaulun huomanneet matkustajat. Sampokujalla sijaitsevat monitorit oli huomannut Sampokujan pysäkeillä Helsinkiin päin matkustavista 66 % ja Espooseen päin matkustavista 60 %. Westendinasemalla sijaitsevat monitorit oli huomannut 33 % kyseisellä pysäkillä haastatelluista. Tulos oli odotettu, koska Sampokujan monitorien kautta pysäkeille kulkevien matkustajien osuus on huomattavasti suurempi kuin Westendinaseman kioskin kautta kulkevien matkustajien osuus. Matkustajista 49 % käyttää infotaulua säännöllisesti ja 40 % silloin tällöin, kuva 4. Haastatelluista vain 11 % kertoi, ettei käytä lainkaan infotaulua. Infotaulun käyttö vähenee iän kasvaessa. Infotaulujen käytössä on pieniä pysäkkikohtaisia eroja. Suurin infotaulun käyttäjien osuus on Hanasaaren Espoon suunnan pysäkillä ( 93 %), ja pienin Westendinaseman pysäkillä (85 %). Muita pysäkeillä olevia aikataulutietoja käyttää 70 % haastatelluista. Eniten näitä paperisia aikataulutietoja käyttävät Sampokujan pysäkkien Espoon suuntaan matkustavat haastatellut (77 %). Opiskelijat, koululaiset sekä kotiäidit ja isät käyttävät infotauluja jonkin verran enemmän kuin muut. Säännöllisimmin infotaulua käyttävät useasti bussilla matkustavat haastatellut, joitakin kertoja vuodessa tai harvemmin bussilla matkustavat käyttävät infotauluakin pysäkillä odottaessaan vähiten.

16 16 I-vaihe, ennen (N=788) Kyllä Ei Yht % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % II-vaihe, aikana (N=730) Yht % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Säännöllisesti Silloin tällöin Ei lainkaan Kuva 4. Pysäkkiaikataulujen käyttö I vaiheessa ja infotaulujen käyttö II vaiheessa. Infotauluja käyttävien osuus on selvästi suurempi kuin mitä paperiaikatauluja käyttäneiden osuus oli tutkimuksen I-vaiheessa. Ero on tilastollisesti erittäin merkitsevä. Myös seurantaryhmän tulokset tukevat pysäkkihaastattelujen havaintoa, että infotaulut ovat lisänneet aikataulutietojen käyttöä. 76 % seurantaryhmän niistä matkustajista, jotka eivät käyttäneet paperiaikatauluja tutkimuksen I-vaiheessa, ilmoitti käyttävänsä nykyään infotauluja. Paperiaikatauluja aiemmin käyttäneistä 16 % ei käytä infotauluja.

17 17 Yleisimmät syyt infotaulujen käyttämättä jättämiseen ovat, ettei tarvitse ko. tietoa ja että tieto on epäluotettavaa tai odotusajat eivät pidä paikkaansa, kuva 5. Taulujen huonoa näkyvyyttä ei mainittu syynä käyttämättä jättämiseen. Haastatelluilla oli mahdollisuus kertoa useita eri syitä, jos he eivät käyttäneet infotauluja. II vaihe, aikana (N=76) Prosenttia haastatelluista Sampokuja, Helsinkiin Sampokuja, Espooseen Hanasaari, Helsinkiin Hanasaari, Espooseen Westend Tapiolan solmu Yht En tarvitse Odotusajat eivät pidä paikkaansa / Info on epäluotettavaa Tieto on vaikeasti ymmärrettävää Muu syy Kuva 5. Syyt siihen, ettei käytä infotauluja. Sampokujan pysäkeillä tehtyjen videokuvausten perusteella suurin osa matkustajista katsoi pysäkille tullessaan infotaulusta bussin saapumisajan ja jäi ulos odottamaan bussia. Niiden matkustajien osuus, jotka eivät lainkaan katsoneet infotaulua, oli kaikkien yksittäisten kuvausjaksojen aikana enintään noin neljäsosa havainnoiduista matkustajista. Taulukossa 6 on yhteenveto pysäkkikäyttäytymisestä kuvanauhoituksen perusteella. Kuvauspäivinä oli hieman pakkasta, ja osa matkustajista meni odottamaan takaisin sisälle vilkaistuaan ensin infotaulusta bussin saapumisajan. Melko usein matkustajia saapui pysäkille juuri bussin tullessa. Oletettavasti osa näistä oli matkustajia, jotka olivat katsoneet bussinsa saapumisajan aikaisemmin monitorista tai näyttötaulusta ja poistuneet pysäkiltä välillä esim. ostoksille. Osa on myös voinut odottaa bussiaan pysäkin viereisissä sisätiloissa. Etenkin Espooseen menevistä matkustajista melko moni vaihtoi saman suunnan toiselle pysäkille katsottuaan tätä ennen bussien saapumisajat ensisijaisesti käyttämänsä pysäkin infotaulusta. Kuvausten tulokset tukevat pysäkkihaastattelujen tuloksia. Infotaulujen käyttö on yleisempää kuin paperisten pysäkkiaikataulujen käyttö tutkimuksen I-vaiheessa.

18 18 Taulukko 6. Pysäkkikäyttäytyminen Sampokujan pysäkeillä videokuvauksen perusteella. Mitä ihmiset tekevät bussia odottaessaan? Helsingin suuntaan Espoon suuntaan Yhteensä (N=70) (N=87) (N=157) Katsovat infotaulua: yht. 81 % yht. 86 % yht. 83 % jäävät ulos odottamaan 79 % 66 % 71 % menevät sisälle 1 % 10 % 6 % menevät toiselle pysäkille 1 % 10 % 6 % Eivät katso infotaulua, vaan: yht. 19 % Yht. 14 % yht. 17% seisovat vain ja odottavat 4 % 6 % 5 % puhuvat puhelimessa 0 % 2 % 1 % keskustelevat 13 % 2 % 7 % istuvat ja odottavat 0 % 1 % 1 % lukevat 1 % 2 % 2 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % Infotaulujen tietojen ymmärtäminen Haastatelluista 91 % ymmärsi oikein infotaulussa näkyvät ajat, eli pysäkille saapuvien bussien odotusajat minuutteina. Iän kasvaessa osuus laskee niin, että yli 60-vuotiaista 82 % ymmärsi infotaulussa näkyvien aikojen sanoman oikein. Infotaulussa näkyvän bussisymbolin merkityksen (odotusaika alle 2 minuuttia) tiesi 62 % vuotiaista alle puolet ja yli 60-vuotiaista vain 29 % tiesi bussisymbolin merkityksen. Aamulla ja illalla haastatellut henkilöt ymmärsivät bussisymbolin paremmin kuin muina aikoina haastatellut. Vinoneliön merkityksen ymmärsi vain 38 % haastatelluista. Symboli tarkoittaa vuoden 1995 ajoaikamittausten perusteella arvioitua bussin ohitusaikaa, ei reaaliaikaista odotusaikaa. Yli 60-vuotiaista vain 16 % ymmärsi vinoneliön merkityksen. Vinoneliönkin ymmärsivät parhaiten aamulla ja illalla haastatellut henkilöt. Infotauluissa näkyvien symbolien ymmärtämisessä oli selviä pysäkkikohtaisia eroja. Parhaiten bussisymboli ymmärrettiin Hanasaaren Espoon suunnan pysäkeillä ( 85 %) ja huonoiten Sampokujan Espoon suunnan pysäkeillä (34 %). Sampokujan pysäkeillä sekä Hanasaaren Helsingin suunnan pysäkillä vinoneliön ymmärsi vain % haastatelluista. Muilla pysäkeillä vinoneliön ymmärsi hieman yli puolet haastatelluista.

19 Bussien odotusaikojen kokeminen Tutkimuksen II-vaiheessa haastatelluista 31 % kokee bussin odotusajan pitkäksi ja 30 % lyhyeksi, kuva 6. Lyhimmäksi odotusajan kokivat Westendinasemalla ja Tapiolansolmun pysäkillä haastatellut. Pisimmäksi odotusajan kokivat Sampokujan pysäkillä Espooseen päin matkustavat haastatellut. I-vaihe, ennen (N=788) Yht Tapiolan solmu Westend Hanasaari, Espooseen Hanasaari, Helsinkiin Sampokuja, Espooseen Sampokuja, Helsinkiin % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % II-vaihe, aikana (N=784) Yht Tapiolan solmu Westend Hanasaari, Espooseen Hanasaari, Helsinkiin Sampokuja, Espooseen Sampokuja, Helsinkiin % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % yleensä (tosi) lyhyt monesti lyhyt joskus lyhyt, joskus pitkä monesti pitkä yleensä (todella) pitkä Kuva 6. Matkustajien kokema bussin odotusajan pituus tutkimuksen I ja II vaiheissa. Pysäkeillä koettujen odotusaikojen vaihtelu on tasoittunut verrattuna tutkimuksen I-vaiheen tuloksiin. Erittäin lyhyiksi ja erittäin pitkiksi koettujen odotusaikojen osuus on vähentynyt.

20 20 Seurantaryhmän matkustajien keskuudessa on tapahtunut muutoksia odotusaikojen pituuden kokemisessa. Muutoksia on kuitenkin tapahtunut kaikissa suunnissa, eikä selvää suuntausta lyhyemmäksi tai pitemmäksi kokemiseen ole havaittavissa. Koettujen odotusaikojen vaihtelu on kuitenkin tasoittunut kuten tutkimusryhmässäkin. 4.2 Mielipiteet matkustajainformaatiojärjestelmästä Haastatelluista 78 % piti reaaliaikaista informaatiojärjestelmää hyvänä tai erittäin hyvänä, kuva 7. Vain 5 % piti järjestelmää huonona tai erittäin huonona. Positiivisimmin järjestelmään suhtautuivat vuotiaat, koululaiset, opiskelijat, varusmiehet sekä kotiäidit ja isät. Yli 60-vuotiaiden ikäryhmässäkin, jossa suhtautuminen oli vähiten positiivista, 60 % piti järjestelmää hyvänä. Kielteisin suhtautuminen informaatiojärjestelmään oli itsenäisillä yrittäjillä ja työnantajilla. Verrattuna tutkimuksen I-vaiheeseen on järjestelmää hyvänä pitävien osuus kasvanut 57 %:sta 78 %:iin ja huonona pitävien osuus laskenut 26 %:sta 5 % :iin. Erot ovat tilastollisesti erittäin merkitseviä. Reaaliaikaisten tietojen eduista mainittiin useimmin, että tieto on luotettavampaa (45 % vastaajista) ja tieto siitä, ettei bussi ole vielä mennyt (19 % vastaajista). Haastatelluista 25 % mielestä reaaliaikaisista tiedoista ei ole mitään etua. Infotaulun eduista paperiaikatauluun verrattuna mainittiin useimmin parempi näkyvyys, jonka mainitsi haastatelluista 73 %. Infotaulujen paremman sijainnin mainitsi eduksi 20 % haastatelluista. Haastatelluista 8 % oli sitä mieltä, ettei infotauluista ole mitään etua paperiaikatauluihin verrattuna. Haastatelluista 9 % olisi noussut ilman informaatiojärjestelmän tietoja ensimmäisenä tulevaan bussiin, mutta jäi nyt odottamaan sopivampaa bussia. Haastatelluista 88 % arvioi, ettei järjestelmän puuttuminen olisi vaikuttanut mitenkään heidän matkaansa. Järjestelmän laajentamista kannatti haastatelluista 78 % ja vastusti 22 %. Haastatelluista 37 % uskoi järjestelmän lisäävän joukkoliikenteen käyttöä. Haastatelluista 60 %:lla ei omasta mielestään ollut mitään ongelmia infotaulujen käytössä. Haastatelluista 29 % mainitsi, että tauluissa näkyvät odotusajat eivät pidä paikkaansa tai että tieto on epäluotettavaa. Haastatelluista 9 % oli havainnut infotaulujen olleen joskus epäkunnossa. Seurantaryhmän tulokset tukevat tutkimusryhmän mielipiteissä havaittuja muutoksia. Järjestelmää huonona pitäneistä lähes yhdeksän kymmenestä pitää sitä nyt hyvänä. Päinvastaiseen suuntaan mieltään muuttaneita on varsin vähän.

21 21 I-vaihe, ennen (N=788) Yht % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % II-vaihe, aikana (N=777) Yht % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin huono Huono En osaa sanoa Hyvä Erittäin hyvä Kuva 7. Mielipiteet reaaliaikaisesta informaatiojärjestelmästä I ja II vaiheessa.

22 Mielipiteet bussiliikenteestä Tutkimuksen II-vaiheessa matkustajista yli 2/3 arvioi turvallisuuden pysäkeillä ja matkustamisen miellyttävyyden hyväksi, kuva 8. Liikenteen täsmällisyydelle ja pysäkkien kunnolle ja siisteydelle antoi hyvän arvosanan hieman alle puolet matkustajista. Vuorovälin ja vaihtojen sujuvuuden arvioi hyväksi vain noin kolmannes matkustajista. I-vaihe, ennen Pysäkkien kunto/ siisteys Vuoroväli Vaihtojen sujuvuus Turvallisuus pysäkillä Matkustamisen miellyttävyys Liikenteen täsmällisyys % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % II-vaihe, aikana Pysäkkien kunto/ siisteys Vuoroväli Vaihtojen sujuvuus Turvallisuus pysäkillä Matkustamisen miellyttävyys Liikenteen täsmällisyys % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin huono Huono Ei huono, ei hyvä Hyvä Erittäin hyvä Kuva 8. Mielipiteet bussiliikenteestä I ja II vaiheessa. Pysäkkien kunto ja siisteys sekä matkustamisen miellyttävyys saivat parempia arvosanoja bussia usein käyttäviltä kuin harvemmin käyttäviltä. Illalla haastatellut matkustajat arvioivat liikenteen täsmällisyyden paremmaksi kuin muina aikoina haastatellut. Huonoimmaksi liikenteen täsmällisyyden arvioivat iltapäivällä haastatellut matkustajat.

23 23 Yli 60-vuotiaat pitivät liikenteen täsmällisyyttä muita parempana, heistä 71 % arvioi sen hyväksi. Matkustamisen miellyttävyyttä pitivät parhaimpana alle 20-vuotiaat ja yli 60-vuotiaat. Pysäkkien turvallisuudesta annetut arvosanat laskevat hieman iän kasvaessa. Vaihtojen sujuvuutta pitivät huonoimpana vuotiaat ja parhaimpana yli 60-vuotiaat. Vaihtojen sujuvuus arvioitiin tilastollisesti merkitsevästi paremmaksi kuin tutkimuksen I- vaiheessa. Pysäkkien kunnosta ja siisteydestä, vuoroväleistä ja matkustamisen miellyttävyydestä annettujen arvosanojen keskiarvo on pysynyt suunnilleen samana. Sen sijaan pysäkkien turvallisuudesta ja liikenteen täsmällisyydestä annettujen arvosanojen keskiarvo on pudonnut tilastollisesti erittäin merkitsevästi. Haastateltujen kokemaan liikenteen täsmällisyyden huononemiseen on osaltaan vaikuttanut se, että syksyllä 1998 ajamattomien vuorojen osuus Etelä-Espoossa oli tavanomaista suurempi. Myös liikenne- ja matkustajamäärien kasvu on hidastanut bussiliikennettä, eivätkä arvioidut odotusajat ole niin täsmällisiä kuin vuonna 1996, koska ne perustuvat vuoden 1995 ajoaikamittauksiin. Muita selittäviä tekijöitä oli II-vaiheen haastattelujen ajankohta, jolloin huonot sää- ja keliolosuhteet haittasivat liikenteen sujuvuutta (poikkeuksellisen aikaiset ja runsaat lumisateet) sekä reaaliaikaisten bussien pieni osuus (10 20 %) infotauluissa näkyvistä odotusajoista. Tutkimuksen I-vaiheessa mukana olleiden seurantaryhmän vastaajien mielipiteet vuoroväleistä sekä pysäkkien kunnosta ja siisteydestä ovat muuttuneet II-vaiheessa negatiivisempaan suuntaan. Muita selviä muutoksia bussiliikenteestä ei seurantaryhmän mielipiteissä havaittu. 5 TULOSTEN YHTEENVETO Tutkimuksen II-vaiheen tulosten perusteella matkustajat suhtautuvat matkustajainformaatiojärjestelmään pääosin myönteisesti. Järjestelmän hyväksyttävyys on kasvanut selvästi huolimatta infotauluissa ja monitoreissa näkyvien reaaliaikaisten odotusaikojen pienestä osuudesta sekä II-vaiheen haastattelujen ajankohdasta (Sampokujan pysäkkiympäristön työmaa, talvisemmat olosuhteet kuin I-vaiheen haastatteluissa). Tätä taustaa vasten tutkimukseen osallistuneiden matkustajien mielipiteet ELMI:stä ovat ehkä yllättävänkin positiivisia. Järjestelmää hyvänä pitävien haastateltujen osuus on kasvanut tutkimuksen I-vaiheen (ennen järjestelmän toteuttamista) 57 %:sta 78 %:iin ja huonona pitävien osuus laskenut 26 %:sta 5 %:iin. Erot ovat tilastollisesti erittäin merkitseviä. Järjestelmän laajentamista kannatti 78 % ja vastusti 22 % haastatelluista. Pysäkeillä olevia sähköisiä infotauluja käytetään selvästi enemmän kuin paperisia aikatauluja ennen järjestelmän toteuttamista. Yli 2/3 haastateltujen mainitsemista infotaulujen eduista koski aikataulutietojen parempaa näkyvyyttä ja noin 1/5 niiden parempaa sijaintia verrattuna paperisiin aikatauluihin. Infotaulujen aikataulutiedot koettiin oikeammaksi kuin paperisten aikataulujen tiedot. Etuna mainittiin myös se, että infotauluissa näkyvien aikataulutietojen perusteella voi valita itselleen sopivamman bussin (linjan) ensimmäisen pysäkille saapuvan bussin sijasta.

24 24 Informaatiojärjestelmään liittyvä kriittinen palaute kohdistui pääasiassa infotauluissa näkyvien odotusaikojen paikkansapitämättömyyteen. Tulos oli odotettu, sillä tässä vaiheessa vielä noin 90 % infotauluissa näkyvistä odotusajoista perustuu arvioituihin ohitusaikoihin, eikä bussien todellisen sijainnin perusteella laskettaviin tuloaikoihin. Lisäksi ei-reaaliaikaisista odotusajoista kertovan symbolin merkityksen tiesi vain 38 % haastatelluista. Infotauluissa näkyvien aikojen ja symbolien merkityksen ymmärsivät parhaiten vuotiaat ja huonoiten yli 60- vuotiaat haastatellut. Tutkimuksen I ja II vaiheiden perusteella tehty yksittäisten matkustajien informaatiojärjestelmää koskevien mielipiteiden muutosten tarkastelu sekä matkustajien pysäkkikäyttäytymisen havainnointi videokuvausten avulla antoivat samansuuntaisia tuloksia kuin pysäkeillä tehdyt matkustajahaastattelut.

25 Pysäkkihaastattelulomake 1998 Haastattelija Lomake nro LIITE Haastatteluaika 2. Viikonpäivä 3. Haastattelupaikka 4. Sukupuoli 1 Aamu (7-10) 1 Maanantai 1 Sampokuja, Helsinkiin 1 Nainen 2 Keskipäivä (10-14) 2 Tiistai 2 Sampokuja, Espooseen 2 Mies 3 Iltapäivä (14-18) 3 Keskiviikko 3 Hanasaari, Helsinkiin 4 Ilta (18-21) 4 Torstai 4 Hanasaari, Espooseen 5 Perjantai 5 Westend 6 Lauantai 6 Tapiolan solmu 7 Sunnuntai Esittely Olen X X, Viatekista. Haastattelen matkustajia selvittääkseni mielipiteitä bussiliikenteen kehittämisestä. Voisitteko vastata muutamaan kysymykseen odotellessanne? (Se vie noin 5 minuuttia.) Kysymykset (Vastausvaihtoehdot vain haastattelijan työn nopeuttamiseksi, niitä ei luetella haastateltavalle) 5. Selvitättekö yleensä bussin saapumisajan etukäteen vai tuletteko vain pysäkille odottamaan? 1 Tiedän lähtöajan etukäteen 2 Tulen pysäkille odottamaan (esim. vaihto) 3 Molempia yhtä paljon / En osaa sanoa 6. Oletteko huomannut tällä pysäkillä odotusajoista kertovaa infotaulua? 1 Kyllä 2 En (jos ei, niin siirry kysymyksen 8 jälkeen kysymykseen 13) 7. Voitteko kertoa kuinka pian infotaulun mukaan bussi x saapuu tälle pysäkille? 1 Vastaus oikein 2 Vastaus väärin (Kysy vain jos bussisymboli näkyy Mitä merkitsee ensimmäisenä näkyvä symboli? 1 Vastaus oikein 2 Vastaus väärin) 8. Minkä (taulussa näkyvien) bussien odotusajat perustuvat reaaliaikaiseen paikannukseen? 1 Vastaus oikein 2 Vastaus väärin (näkyvissä reaaliaik. bussia) 9. Käytättekö infotaulua? 1 Säännöllisesti 2 Silloin tällöin 3 En lainkaan. Miksi ette? 1 En tarvitse 2 Odotusajat eivät pidä paikkaansa / Info on epäluotettavaa 3 Näkyvyys on huono (taulun katselukulma, korkeus, sijainti, heijastukset) 4 Tieto on vaikeasti ymmärrettävää 5 Muu syy, mikä? (Siirry kysymykseen 13) 10. Mitä etua on infotaulusta verrattuna 11. Mitä etua on todellisista odotusaikatiedoista? pysäkin paperiaikatauluun? 1 Parempi näkyvyys (isommalla, pimeällä) 1 Tieto on luotettavampaa 2 Tieto on oikeampaa/ luotettavampaa 2 Odotusaika tuntuu lyhyemmältä 3 Taulun sijainti on parempi 3 Tiedän ettei bussi ole vielä mennyt 4 Odotusaika parempi kuin kellonaika 4 Voin valita sopivimman bussin 5 Taulussa on oikea aikaväli valmiina 5 Voin käydä ostoksilla, asioilla tms. 6 Yläreunan tiedotteet ovat hyödyllisiä 6 Voin mennä sisätiloihin odottamaan 7 Jotain muuta, mitä? 7 Jotain muuta, mitä? 8 Ei mitään 8 Ei mitään 12. Onko teillä ollut ongelmia infotaulun käytössä? 1 Odotusajat eivät pidä paikkaansa / Info on epäluotettavaa 2 Näkyvyys on huono (taulun katselukulma, korkeus, sijainti, heijastukset) 3 Infotaulu on ollut epäkunnossa 4 Tieto on vaikeasti ymmärrettävää 5 Muuta, mitä? 6 Ei ongelmia

26 LIITE Oletteko huomannut odotusajoista kertovia monitoreja Sampokujalla? 1 Kyllä 2 En Entä Westendin asemalla? 1 Kyllä 2 En 14. Mitä mieltä olette tällaisesta bussin odotusajan kertovasta järjestelmästä? 1 Erittäin huono turha, tuhlausta 2 Huono ei tarvita 3 En osaa sanoa ei väliä, en tarvitse, mutta muut käyttäkööt 4 Hyvä käyttökelpoinen 5 Erittäin hyvä tarpeellinen, odotettu 15. Olisiko informaatiojärjestelmän puuttuminen vaikuttanut jotenkin matkaanne? 1 Ei mitenkään 2 Olisin noussut ensimmäisenä tulevaan bussiin 3 Olisin tehnyt matkan jollain toisella kulkuvälineellä 4 En olisi matkustanut lainkaan 5 Jotenkin muuten, miten 16. Pitäisikö järjestelmää laajentaa myös muille pysäkeille? 1 Kyllä 2 Ei 17. Uskotteko, että tällainen informaatiojärjestelmä lisää joukkoliikenteen käyttöä? 1 Kyllä 2 En usko 18. Tuntuuko bussin odotusaika yleensä lyhyeltä vai pitkältä? 1 Odotusaika tuntuu yleensä (tosi) lyhyeltä 2 Odotusaika tuntuu monesti lyhyeltä 3 Vaihtelee, odotusaika tuntuu joskus lyhyeltä, joskus pitkältä / En osaa sanoa 4 Odotusaika tuntuu monesti pitkältä 5 Odotusaika tuntuu yleensä (todella) pitkältä 19. Mitä mieltä olette seuraavista asioista bussiliikenteessä? (Vaihtoehdot annetaan haastateltavalle nähtäväksi. Vastaajan mahdolliset lisäkommentit kirjataan ylös.) Erittäin Ei huono, Erittäin Kommentit huono Huono ei hyvä Hyvä hyvä Liikenteen täsmällisyys Matkustamisen miellyttävyys Turvallisuus pysäkillä Vaihtojen sujuvuus Vuoroväli Pysäkkien kunto / siisteys Käytättekö muita pysäkillä olevia aikataulutietoja? 21. Kuinka usein käytätte bussia? 1 Kyllä 1 Lähes päivittäin / 4-5 krt/vko 2 En 2 Pari kertaa viikossa / 2-3 krt/vko 3 Pari kertaa kuukaudessa / 1-2 krt/kk 4 Joitakin kertoja vuodessa tai harvemmin 22. Voisitteko tehdä tämän matkan jollain muulla bussilla tai joukkoliikennevälineellä? 1 En, pääsen vain yhdellä linjalla määräpaikkaani 2 Menen ensin saapuvalla sopivalla bussilla (monta samanarvoista linjaa) 3 Voisin valita toisen bussilinjan, mutten pääsisi sillä yhtä lähelle/nopeasti (reitti/aikataulu huonompi) 5 En tiedä, en tunne muita joukkoliikenneyhteyksiä 23. Päätoiminen ammattiasemanne? 24. Koulutus 1 Työntekijä 1 Peruskoulu / kansakoulu 2 Toimihenkilö (alempi / ylempi) 2 Keskiasteen koulutus / ylioppilas 3 Itsenäinen yrittäjä, työnantaja 3 Korkeamman asteen koulutus 4 Koululainen, opiskelija, varusmies 5 Kotiäiti, -isä, -rouva 25. Syntymävuotenne? 6 Eläkeläinen 7 Työtön (Noin) 19 KIITOS!

27 Espoon ja Länsiväylän matkustajainformaatio (ELMI) Mielipidekysely vuoden 1996 syksyllä haastatelluille LIITE 2 Vastaajan nimi: Vastatkaa kysymyksiin ympäröimällä valitsemanne vaihtoehdon numero tai kirjoittamalla vastaus viivalle. Voitte kirjoittaa myös annettuihin vaihtoehtoihin lisäselityksiä tai kommentteja. 1. Selvitättekö yleensä bussin saapumisajan etukäteen vai menettekö vain pysäkille odottamaan? 1 Tiedän lähtöajan etukäteen 2 Menen pysäkille odottamaan 3 Molempia yhtä paljon / En osaa sanoa 2. Oletteko huomannut Tapiolan keskustan, Westendinaseman tai Hanasaaren pysäkeillä odotusajat näyttävää infotaulua? 1 Kyllä 2 En ole huomannut infotauluja (siirtykää kysymykseen 8) 3 En enää käytä näitä pysäkkejä (siirtykää kysymykseen 8) 3. Käytättekö infotauluja? 1 Säännöllisesti 2 Silloin tällöin 3 En lainkaan. Miksi ette? 1 En tarvitse 2 Odotusajat eivät pidä paikkaansa, koska vain osa on reaaliaikaisia 3 Taulun tiedot ovat epäluotettavia 4 Taulun näkyvyys on huono (sijainti, heijastukset, katselukulma, korkeus) 5 Tieto on vaikeasti ymmärrettävää 6 Muu syy, mikä? (Jos ette käytä infotauluja, siirtykää kysymykseen 8) 4. Mitä etua on infotaulusta verrattuna pysäkin paperiaikatauluun? 1 Taulun tiedot näkyvät paremmin (isompi teksti) 2 Taulun tiedot näkyvät myös pimeällä 3 Taulun sijainti on parempi 4 Taulusta näkee suoraan, montako minuuttia pitää odottaa (jos ei tiedä, mitä kello on) 5 Taulussa näkyy valmiina vain seuraavaksi tulevien bussien tiedot (ei koko päivän tietoja) 6 Yläreunan tiedotteet ovat hyödyllisiä 7 Jotain muuta, mitä? 8 Ei mitään 5. Mitä etua on bussien reaaliaikaisista odotusaikatiedoista? 1 Tieto on luotettavampaa 2 Odotusaika tuntuu lyhyemmältä 3 Tiedän ettei bussi ole vielä mennyt 4 Voin valita sopivimman bussin 5 Voin hyödyntää odotusajan käymällä ostoksilla, asioilla tms. 6 Voin mennä sisätiloihin odottamaan 7 Jotain muuta, mitä? 8 Ei mitään

28 6. Onko teillä ollut ongelmia infotaulun käytössä? 1 Odotusajat eivät pidä paikkaansa, koska vain osa on reaaliaikaisia 2 Taulun tiedot ovat epäluotettavia 3 Taulun sijainti on huono 4 Taulun näkyvyys on huono (katselukulma, korkeus, heijastukset) 5 Taulu on ollut epäkunnossa 6 Tieto on vaikeasti ymmärrettävää 7 Muuta, mitä? 8 Ei ole ollut ongelmia LIITE 2 7. Mitä yleensä teette, jos infotaulu kertoo odottamanne bussin tulevan 10 minuutin kuluttua? 1 Menen toisella bussilla 2 Odotan pysäkillä 3 Kävelen seuraavalle pysäkille tai määränpäähän 4 Käyn ostoksilla, asioilla tms. 5 Menen sisätiloihin odottamaan 8 Jotain muuta, mitä? 8. Oletteko huomannut odotusajoista kertovia monitoreja Sampokujalla? 1 Kyllä 2 En Westendin aseman kioskissa? 1 Kyllä 2 En 9. Mitä mieltä olette tällaisesta bussien odotusajat kertovasta informaatiojärjestelmästä? 1 Erittäin huono 2 Huono 3 En osaa sanoa 4 Hyvä 5 Erittäin hyvä 10. Vaikuttaisiko informaatiojärjestelmän puuttuminen jotenkin matkustamiseenne? 1 Ei mitenkään 2 Nousisin muuten ensimmäisenä tulevaan bussiin 3 Matkustaisin jollain toisella kulkuvälineellä 4 En matkustaisi lainkaan 5 Jotenkin muuten, miten 11. Pitäisikö järjestelmää laajentaa myös muille pysäkeille? 1 Kyllä 2 Ei 12. Uskotteko, että tällainen informaatiojärjestelmä lisää joukkoliikenteen käyttöä? 1 Kyllä 2 En usko 13. Olisitteko valmis maksamaan matkasta enemmän, jotta vastaava informaatiojärjestelmä saataisiin joka pysäkille? 1 En yhtään enempää 2 Kyllä, paljonko enemmän? 14. Käytättekö infotaulupysäkeillä myös paperiaikatauluja? 1 Kyllä 2 En

29 15. Tuntuuko bussin odotusaika yleensä lyhyeltä vai pitkältä? 1 Odotusaika tuntuu yleensä (tosi) lyhyeltä 2 Odotusaika tuntuu monesti lyhyeltä 3 Vaihtelee, odotusaika tuntuu joskus lyhyeltä, joskus pitkältä / En osaa sanoa 4 Odotusaika tuntuu monesti pitkältä 5 Odotusaika tuntuu yleensä (todella) pitkältä LIITE Mitä mieltä olette seuraavista asioista bussiliikenteessä? Erittäin Ei huono, Erittäin Kommentit huono Huono ei hyvä Hyvä hyvä Liikenteen täsmällisyys Matkustamisen miellyttävyys Turvallisuus pysäkillä Vaihtojen sujuvuus Vuoroväli Pysäkkien kunto / siisteys Mitkä ovat mielestänne bussilla liikkumisen edut henkilöautoon verrattuna? 18. Entä bussilla liikkumisen haitat tai ongelmat henkilöautoon verrattuna? Taustatiedot 19. Kuinka usein käytätte bussia? 1 Lähes päivittäin (yli 4 krt / vko) 2 Pari kertaa viikossa 3 Pari kertaa kuukaudessa 4 Joitakin kertoja vuodessa tai harvemmin 20. Syntymävuotenne? Koulutuksenne? 1 Peruskoulu / kansakoulu 2 Keskiasteen koulutus / ylioppilas 3 Korkeamman asteen koulutus 22. Mikä on päätoiminen ammattiasemanne? 1 Työntekijä 2 Toimihenkilö 3 Itsenäinen yrittäjä, työnantaja 4 Koululainen, opiskelija, varusmies 5 Kotiäiti, -isä, -rouva 6 Eläkeläinen 7 Työtön KIITOS!