Espoon ja Länsiväylän joukkoliikenteen matkustaja-informaatiojärjestelmän vaikutustutkimus, II-vaihe

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Espoon ja Länsiväylän joukkoliikenteen matkustaja-informaatiojärjestelmän vaikutustutkimus, II-vaihe"

Transkriptio

1 LIIKENNEMINISTERIÖ Espoon ja Länsiväylän joukkoliikenteen matkustaja-informaatiojärjestelmän vaikutustutkimus, II-vaihe Aikana-tutkimus

2 ISBN... ISSN...

3 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Raine Hautala, Anne Vehmas, Petteri Katajisto Viatek Oy Julkaisun laji Tutkimus Toimeksiantaja Liikenneministeriö, Espoon kaupunki, YTV Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Espoon ja Länsiväylän joukkoliikenteen matkustajainformaatiojärjestelmän vaikutustutkimus, II-vaihe Aikana-tutkimus Julkaisun osat Tiivistelmä Joukkoliikenteen matkustajainformaatiojärjestelmää kehitetään pääkaupunkiseudulla vaiheittain. Tämän tutkimuksen tuloksia on tarkoitus hyödyntää järjestelmän kehittämisessä ja investointien kohdentamisessa. Espoossa toteutettiin bussiliikenteen reaaliaikainen matkustajainformaatiojärjestelmä ELMI vuosina Järjestelmän vaikutukset tutkitaan kolmessa vaiheessa: ennen informaatiojärjestelmän toteuttamista, pian käyttöönoton jälkeen ja 1 2 vuoden kuluttua käyttöönotosta reaaliaikaisten bussien osuuden ollessa noin 100 %. Tutkimus toteutetaan haastattelemalla matkustajia pysäkeillä, kuvaamalla matkustajien pysäkkikäyttäytymistä sekä selvittämällä kuljettajien ja liikennöitsijöiden mielipiteet. Tässä raportissa tarkastellaan pian informaatiojärjestelmän käyttöönoton jälkeen syksyllä 1998 tehdyn tutkimuksen II-vaiheen tuloksia. Matkustajat suhtautuvat ELMI:in pääosin myönteisesti ja järjestelmän hyväksyttävyys on kasvanut merkittävästi verrattuna ennen järjestelmän toteuttamista syksyllä 1996 tehdyn tutkimuksen I- vaiheen tuloksiin. ELMI:n käyttöönoton jälkeen haastatelluista matkustajista 78 % piti järjestelmää hyvänä tai erittäin hyvänä, päinvastaista mieltä oli vain 5 %. Järjestelmän laajentamista kannatti 78 % ja vastusti 22 % haastatelluista. Pysäkillä olevia sähköisiä infotauluja käytetään enemmän kuin paperisia aikatauluja ennen järjestelmän toteuttamista. Bussin lähtöajan etukäteen selvittävien matkustajien osuus on vähentynyt ja matkustajien kokema bussien odotusaikojen pituuden vaihtelu on tasoittunut verrattuna tutkimuksen I-vaiheen tuloksiin. ELMI:stä saatu kriittinen palaute kohdistui pääasiassa infotauluissa näkyvien bussien odotusaikojen epäluotettavuuteen. Tulos oli odotettu, sillä tässä vaiheessa vielä noin 90 % infotauluissa ja monitoreissa näkyvistä odotusajoista perustuu vuoden 1995 ajoaikamittausten perusteella arvioituihin bussien ohitusaikoihin. Lopulliset päätelmät ja arviot matkustajainformaatiojärjestelmän vaikutuksista voidaan tehdä vasta tutkimuksen III-vaiheen tulosten analysoinnin jälkeen. Avainsanat (asiasanat) matkustajainformaatio, telematiikka, joukkoliikenne, bussi, vaikutukset Muut tiedot Sarjan nimi Liikenneministeriön mietintöjä ja muistioita Kokonaissivumäärä Jakaja Liikenneministeriö Kieli suomi ISSN Hinta Kustantaja Liikenneministeriö ISBN Luottamuksellisuus julkinen

4

5 The publisher DESCRIPTION Date of publication Authors (from body; name,chairman and secretary of the body) Type of publication Assigned by Date when body appointed Name of the publication Parts of the publication Abstract Keywords Miscellaneous Serial name Publications of the Ministry of Transport and Communications Pages, total Distributed by Edita Ltd Language Finnish ISSN Price ISBN Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

6 6

7 7 ESIPUHE Espoossa toteutettiin vuosina bussiliikenteen tosiaikaiseen seurantaan perustuva matkustajainformaatiojärjestelmä ELMI. Tämä tutkimus on toinen vaihe kolmivaiheisesta ennenaikana-jälkeen tutkimuksesta, jonka tarkoituksena on selvittää ELMI:n vaikutukset järjestelmän kehittämiseksi. Tavoitteena on myös tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää koko pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen matkustajainformaatiojärjestelmän suunnittelussa ja mahdollisessa laajennuksessa. Työ on tehty liikenneministeriön, Espoon kaupungin ja YTV:n toimeksiannosta. Työtä ovat ohjanneet Marja Rosenberg Espoon joukkoliikennekeskuksesta (työryhmän puheenjohtaja), Kari Korpela liikenneministeriöstä ja Anne Herneoja YTV:stä. Työstä ovat vastanneet Raine Hautala, Anne Vehmas ja Petteri Katajisto Viatek Oy:stä. Huhtikuussa 1999 Ylitarkastaja Kari Korpela Liikenneministeriö

8 8 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 1 JOHDANTO TUTKIMUSASETELMA TUTKIMUKSEN II-VAIHEEN TOTEUTUS, AIKANA-TUTKIMUS Matkustajahaastattelut Kysymykset Haastatellut Seurantaryhmän postikysely Pysäkkihavainnot, videokuvaus TUTKIMUKSEN TULOKSET Matkustajien toiminta pysäkeillä Bussin lähtöaikojen selvittäminen Infotaulujen käyttö Infotaulujen tietojen ymmärtäminen Bussien odotusaikojen kokeminen Mielipiteet matkustajainformaatiojärjestelmästä Mielipiteet bussiliikenteestä TULOSTEN YHTEENVETO...23 LIITTEET: 1. Pysäkkihaastattelulomake 2. Seurantaryhmän kyselylomake

9 9 1 JOHDANTO Joukkoliikenteen matkustajainformaatiojärjestelmää kehitetään pääkaupunkiseudulla vaiheittain. Eri vaiheissa tehtävien vaikutustutkimusten tuloksia pyritään hyödyntämään järjestelmän kehittämisessä ja investointien kohdentamisessa. Espoon matkustajainformaatiojärjestelmän suunnittelu aloitettiin vuonna 1992 ja rakentaminen vuonna Järjestelmä on Espoon kaupungin, Tielaitoksen ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) yhteinen rakennushanke, jonka suunnitteluun ja toteutukseen osallistuu myös liikenneministeriö. Ensimmäisessä toteutusvaiheessa vuonna 1998 kuudelle pysäkille asennettiin sähköiset informaatiotaulut ja pysäkkien odotustiloihin monitorit (10 monitoria). Informaatiotauluissa matkustajille näytetään seuraavien pysäkille saapuvien bussien odotusajat ja sisätiloissa olevista monitoreista matkustajat saavat aikataulutietoa jo ennen pysäkille menoa. Järjestelmässä seurataan 60 bussilinjaa Tapiolan ja Länsiväylän suunnalla. Järjestelmän toiminta perustuu bussien satelliittipaikannukseen (DGPS) sekä radiotiedonsiirtoon bussien ja ohjauskeskuksen välillä. Ajoneuvolaitteet asennetaan kaikkiaan noin 300 bussiin. Kuva 1. Matkustajainformaatiojärjestelmän kohdepysäkit. Tässä tutkimuksen II-vaiheessa selvitetään matkustajainformaatiojärjestelmän vaikutuksia pian järjestelmän käyttöönoton jälkeen syksyllä 1998, jolloin informaatiotaulut ja monitorit olivat käytössä kaikilla kuudella kohdepysäkillä. Noin 30 bussiin oli asennettu ajoneuvolaitteet, jotka mahdollistavat bussien reaaliaikaisen seurannan. Suurin osa, %, informaatiotauluissa ja monitoreissa näkyvistä bussien odotusajoista perustuu vielä tässä vaiheessa vuoden 1995 ajoaikamittausten perusteella arvoituihin bussien ohitusaikoihin. Pysäkkihaastattelut päästiin tekemään myöhemmin syksyllä kuin tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa vuonna 1996 Tapiolan Stockmannin rakennustöiden viivästymisen takia. Tämän takia pysäkkihaastattelujen osalta olosuhteet olivat talvisemmat kuin tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa. Lisäksi Sampokujan pysäkkien ympäristö oli vielä keskeneräinen Stockmannin rakennustyömaan jäljiltä.

10 10 Tutkimuksen ensimmäinen vaihe tehtiin ennen järjestelmän käyttöönottoa syksyllä Tuloksiin liittyvää oheismateriaalia ja tarkennustietoja säilytetään Espoon joukkoliikennekeskuksessa. 2 TUTKIMUSASETELMA Tutkimuksen I-vaihe tehtiin ennen informaatiojärjestelmän käyttöönottoa syksyllä 1996 ja IIvaihe pian käyttöönoton jälkeen syksyllä Tutkimuksen viimeinen vaihe on tarkoitus tehdä 1 2 vuoden kuluttua ELMI:n käyttöönotosta reaaliaikaisten bussien osuuden ollessa noin 100 %. Informaatiotauluilla ja monitoreilla varustettavien bussipysäkkien matkustajien näkemyksiä verrataan järjestelmän ulkopuolelle jäävien matkustajien käsityksiin, jotta saadaan selville järjestelmän vaikutus bussien käytön tai matkustajien mielipiteiden muutoksista. ELMI-pysäkkien matkustajahaastattelut ja videokuvaukset matkustajien pysäkkikäyttäytymisen havainnoimiseksi tehdään tutkimuksen jokaisessa vaiheessa. Vertailupysäkkien matkustajahaastattelut sekä kuljettajien ja liikennöitsijöiden mielipidekyselyt tehdään tutkimuksen I- ja III-vaiheessa. Lisäksi yksittäisten matkustajien mielipiteiden kehitys selvitetään pitkittäistutkimuksen avulla tutkimuksen jokaisessa vaiheessa. 3 TUTKIMUKSEN II-VAIHEEN TOTEUTUS, AIKANA-TUTKIMUS 3.1 Matkustajahaastattelut Matkustajien mielipiteet selvitettiin pysäkkihaastatteluilla niillä pysäkeillä, joilla on käytössä informaatiotaulut ja monitorit. Nämä pysäkit ovat Sampokuja, Hanasaari, Westendinasema ja Tapiolansolmu. Kaikkiaan haastateltiin noin 800 matkustajaa. Haastatteluja tehtiin melko kattavasti eri vuorokaudenaikoina ja viikonpäivinä ja välisenä aikana, taulukko 1. Haastateltavaksi pyydettiin kaikkia haastatteluaikoina pysäkille saapuvia, joita haastattelijat ehtivät tavoittaa. Tavoitteena oli haastatella monipuolisesti eri käyttäjäryhmiä: molempia sukupuolia, eri ikäisiä, myös koululaisia ja vanhuksia sekä erilaisia matkustajaryhmiä kuten vammaiset ja satunnaiskäyttäjät.

11 11 Taulukko 1. Haastattelujen aikajakauma syksyllä 1998 (pysäkeille saapuvat matkustajat). Sampokuja Hanasaari 1) West- Tapiolan Pysäkit yhteensä Helsinkiiseekiiseen Espoo- Helsin- Espoo- endin- solmu asema kpl % Aamu % Keskipäivä % Iltapäivä % Ilta % Maanantai % Tiistai % Keskiviikko % Torstai % Perjantai % Lauantai % Sunnuntai % Yht % 1) Espoon kaupungin Hanasaaren pysäkeillä torstaina tekemän selvityksen tuloksia pysäkkien matkustajamääristä ja bussien odotusajoista: Espoon suuntaan Helsingin suuntaan Matkustaja- Bussien keskim. Matkustaja- Bussien keskim. määrät odotusajat määrät odotusajat Klo ,2 min ,0 min ,2 min. 21 3,7 min ,6 min. 86 2,0 min ,5 min. 84 1,8 min Kysymykset Haastattelussa kyseltiin matkustajien pysäkkikäyttäytymistä ja bussien käyttöä sekä mielipiteitä matkustajainformaatiojärjestelmästä ja bussiliikenteestä yleensä, liite 1. Yhdessä kysymyksessä haastateltavalle annettiin nähtäväksi arviointiasteikko. Muissa kohdissa hän sai vastata omin sanoin. Lomakkeessa oli vastausvaihtoehtoja haastattelijan työn nopeuttamiseksi, mutta niitä ei näytetty haastateltavalle, jotteivät ne olisi ohjanneet hänen vastaustaan. Haastattelu katsottiin tehdyksi, jos ennen bussin saapumista ehdittiin käydä läpi 18 ensimmäistä kysymystä. Vähäisempi vastausmäärä hylättiin ja tilalle otettiin toinen haastateltava Haastatellut Haastatelluista 62 % oli naisia, mikä vastaa hyvin bussimatkustajien sukupuolijakaumaa. Alle 20- ja yli 60-vuotiaita on tarkasteltu omina ryhminä. Muut ikäryhmät on jaettu 10 vuoden jaksoihin, taulukko 2.

12 12 Taulukko 2. Haastateltujen sukupuoli ja ikä. Ikä Nainen Mies Yhteensä % % % % % % Yht. 471 (62 %) 293 (38 %) % Haastateltujen ammattiasemassa näkyy toimihenkilö- ja opiskelijapainotteisuus, taulukko 3. Haastateltavien koulutusaste on korkeahko, mikä on tyypillistä Espoossa. Taulukko 3. Haastateltujen koulutus ja ammattiasema. Ammattiasema Perusaste Keskiaste Korkea-aste Yhteensä Työntekijä Toimihenkilö Yrittäjä, työnantaja Koulul., opiskelija Kotiäiti, -isä Eläkeläinen Työtön % 34 % 7 % 31 % 4 % 10 % 2 % Yhteensä 77 (15 %) 328 (65 %) 99 (20 %) % Valtaosa haastatelluista matkustaa bussilla lähes päivittäin ja satunnaiskäyttäjiä on erittäin vähän, taulukko 4. Naiset, koululaiset ja opiskelijat, kotiäidit ja -isät sekä nuoret käyttävät eniten bussia. Taulukko 4. Bussin käyttötiheys. Bussin käyttötiheys Nainen Mies Yht. Lähes päivittäin 74 % 61 % 68 % Pari kertaa viikossa 19 % 24 % 21 % Pari kertaa kuukaudessa 7 % 11 % 8 % Harvemmin 1% 4 % 2 % Hieman alle puolet vastaajista pääsee määräpaikkaansa vain yhdellä linjalla, taulukko 5. Reilu kolmannes vastaajista voi valita samanarvoisista linjoista ensin saapuvan. Taulukko 5. Vaihtoehtoiset kulkutavat. Voisiko tehdä matkan jollain muulla bussilla tai joukkoliikennevälineellä? Lkm % Ei, pääsee vain yhdellä linjalla määräpaikkaan % Menee ensin saapuvalla sopivalla bussilla (monta samanarvoista linjaa) % Voisi valita toisen bussilinjan, muttei pääsisi sillä yhtä lähelle/nopeasti 70 14% Ei tiedä, ei tunne muita joukkoliikenneyhteyksiä 12 2% Yhteensä %

13 Seurantaryhmän postikysely Seurantaryhmä koostuu matkustajista, jotka lupautuivat tutkimuksen I-vaiheessa mukaan tutkimuksen jatko-osiin (pitkittäistutkimus). 172 lähetetystä kysymyslomakkeesta palautettiin 100 kpl. Tutkimuksen II-vaiheessa vastanneista lähes puolet on vuotiaita. Koulutustaso on tutkimusryhmää korkeampi, korkea-asteen koulutuksen saaneita on 34 %. Bussia lähes päivittäin käyttävien osuus on 76 % ja satunnaiskäyttäjien osuus vain 3 %. Naisten osuus on suurempi kuin tutkimusryhmässä, 76 %. 3.3 Pysäkkihavainnot, videokuvaus Matkustajien pysäkkikäyttäytymistä selvitettiin Tapiolassa Sampokujan pysäkeillä myös videokuvauksin. Kuvaukset tehtiin aamu- ja iltaruuhkan sekä päiväliikenteen aikana. Kuvausjaksoja oli kaikkiaan kuusi, kunkin pituus 25 minuuttia. Kuvausten avulla havainnoitiin 157 henkilön pysäkkikäyttäytyminen. 4 TUTKIMUKSEN TULOKSET Tässä luvussa esitetään tutkimuksen II-vaiheen oleelliset tulokset ja erot I-vaiheen pysäkkihaastattelujen tuloksiin. II-vaiheen haastattelujen tuloksia on tarkasteltu taustamuuttajaryhmien kesken. I ja II vaiheiden haastattelujen tuloksia on vertailtu ELMI-pysäkkien matkustajien osalta. I- vaiheen aineistosta on poistettu Leppävaaran pysäkkien matkustajat, joten tässä raportissa esitetyt I-vaiheen kuvaajat poikkeavat hieman I-vaiheen raportin kuvaajista. I ja II vaiheiden vertailun yhteydessä on tehty tilastolliset tarkastelut. Jos erot ovat tilastollisesti merkitseviä, mainitaan se tekstissä. Yksittäisten matkustajien mielipiteiden muutoksia (pitkittäistutkimuksen seurantaryhmä) ja videokuvausten avulla tehtyjä havaintoja matkustajien pysäkkikäyttäytymisestä on vertailtu pysäkkihaastattelujen tuloksiin, mutta tilastollisia tarkasteluja ei ole tehty. 4.1 Matkustajien toiminta pysäkeillä Bussin lähtöaikojen selvittäminen Alle puolet matkustajista selvittää bussin saapumisajan etukäteen, kuva 2. Miehet tulevat naisia useammin pysäkille odottamaan selvittämättä lähtöaikaa. Westendinasemalla haastatellut ja Hanasaaresta Espooseen päin matkustavat selvittivät lähtöajan useimmin etukäteen. Pysäkille vain odottamaan tulevien osuus oli suurin Hanasaaresta Helsinkiin päin matkustavista.

14 14 I-vaihe, ennen (N=788) Yht Tapiolan solmu Westend Hanasaari, Espooseen Hanasaari, Helsinkiin Sampokuja, Espooseen Sampokuja, Helsinkiin % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % II-vaihe, aikana (N=797) Yht Tapiolan solmu Westend Hanasaari, Espooseen Hanasaari, Helsinkiin Sampokuja, Espooseen Sampokuja, Helsinkiin % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tiedän lähtöajan etukäteen Molempia yhtä paljon / En osaa sanoa Tulen pysäkille odottamaan Kuva 2. Bussin saapumisajan selvittäminen etukäteen tutkimuksen I- ja II-vaiheissa. Bussin saapumisajan etukäteen selvittävien matkustajien osuus on vähentynyt ja pysäkille odottamaan tulevien osuus kasvanut verrattuna tutkimuksen I-vaiheeseen. Erot ovat tilastollisesti erittäin merkitseviä. Seurantaryhmän tulokset poikkeavat tutkimusryhmän tuloksista siten, että lähtöajan etukäteen selvittävien osuudessa ei ole tapahtunut yhtä voimakasta vähenemistä. I-vaiheessa lähtöajan etukäteen selvittäneistä seurantaryhmän vastaajista vain 6 % ilmoittaa nyt tulevansa pysäkille odottamaan.

15 Infotaulujen käyttö Infotaulun oli huomannut haastatelluista 93 %, kuva 3. Yli 60-vuotiaista vain 73 % oli huomannut infotaulun, mikä on selvästi vähemmän kuin muilla ikäryhmillä. II-vaihe, aikana (N=781) Kyllä Ei Yht % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 3. Infotaulun huomanneet matkustajat. Sampokujalla sijaitsevat monitorit oli huomannut Sampokujan pysäkeillä Helsinkiin päin matkustavista 66 % ja Espooseen päin matkustavista 60 %. Westendinasemalla sijaitsevat monitorit oli huomannut 33 % kyseisellä pysäkillä haastatelluista. Tulos oli odotettu, koska Sampokujan monitorien kautta pysäkeille kulkevien matkustajien osuus on huomattavasti suurempi kuin Westendinaseman kioskin kautta kulkevien matkustajien osuus. Matkustajista 49 % käyttää infotaulua säännöllisesti ja 40 % silloin tällöin, kuva 4. Haastatelluista vain 11 % kertoi, ettei käytä lainkaan infotaulua. Infotaulun käyttö vähenee iän kasvaessa. Infotaulujen käytössä on pieniä pysäkkikohtaisia eroja. Suurin infotaulun käyttäjien osuus on Hanasaaren Espoon suunnan pysäkillä ( 93 %), ja pienin Westendinaseman pysäkillä (85 %). Muita pysäkeillä olevia aikataulutietoja käyttää 70 % haastatelluista. Eniten näitä paperisia aikataulutietoja käyttävät Sampokujan pysäkkien Espoon suuntaan matkustavat haastatellut (77 %). Opiskelijat, koululaiset sekä kotiäidit ja isät käyttävät infotauluja jonkin verran enemmän kuin muut. Säännöllisimmin infotaulua käyttävät useasti bussilla matkustavat haastatellut, joitakin kertoja vuodessa tai harvemmin bussilla matkustavat käyttävät infotauluakin pysäkillä odottaessaan vähiten.

16 16 I-vaihe, ennen (N=788) Kyllä Ei Yht % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % II-vaihe, aikana (N=730) Yht % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Säännöllisesti Silloin tällöin Ei lainkaan Kuva 4. Pysäkkiaikataulujen käyttö I vaiheessa ja infotaulujen käyttö II vaiheessa. Infotauluja käyttävien osuus on selvästi suurempi kuin mitä paperiaikatauluja käyttäneiden osuus oli tutkimuksen I-vaiheessa. Ero on tilastollisesti erittäin merkitsevä. Myös seurantaryhmän tulokset tukevat pysäkkihaastattelujen havaintoa, että infotaulut ovat lisänneet aikataulutietojen käyttöä. 76 % seurantaryhmän niistä matkustajista, jotka eivät käyttäneet paperiaikatauluja tutkimuksen I-vaiheessa, ilmoitti käyttävänsä nykyään infotauluja. Paperiaikatauluja aiemmin käyttäneistä 16 % ei käytä infotauluja.

17 17 Yleisimmät syyt infotaulujen käyttämättä jättämiseen ovat, ettei tarvitse ko. tietoa ja että tieto on epäluotettavaa tai odotusajat eivät pidä paikkaansa, kuva 5. Taulujen huonoa näkyvyyttä ei mainittu syynä käyttämättä jättämiseen. Haastatelluilla oli mahdollisuus kertoa useita eri syitä, jos he eivät käyttäneet infotauluja. II vaihe, aikana (N=76) Prosenttia haastatelluista Sampokuja, Helsinkiin Sampokuja, Espooseen Hanasaari, Helsinkiin Hanasaari, Espooseen Westend Tapiolan solmu Yht En tarvitse Odotusajat eivät pidä paikkaansa / Info on epäluotettavaa Tieto on vaikeasti ymmärrettävää Muu syy Kuva 5. Syyt siihen, ettei käytä infotauluja. Sampokujan pysäkeillä tehtyjen videokuvausten perusteella suurin osa matkustajista katsoi pysäkille tullessaan infotaulusta bussin saapumisajan ja jäi ulos odottamaan bussia. Niiden matkustajien osuus, jotka eivät lainkaan katsoneet infotaulua, oli kaikkien yksittäisten kuvausjaksojen aikana enintään noin neljäsosa havainnoiduista matkustajista. Taulukossa 6 on yhteenveto pysäkkikäyttäytymisestä kuvanauhoituksen perusteella. Kuvauspäivinä oli hieman pakkasta, ja osa matkustajista meni odottamaan takaisin sisälle vilkaistuaan ensin infotaulusta bussin saapumisajan. Melko usein matkustajia saapui pysäkille juuri bussin tullessa. Oletettavasti osa näistä oli matkustajia, jotka olivat katsoneet bussinsa saapumisajan aikaisemmin monitorista tai näyttötaulusta ja poistuneet pysäkiltä välillä esim. ostoksille. Osa on myös voinut odottaa bussiaan pysäkin viereisissä sisätiloissa. Etenkin Espooseen menevistä matkustajista melko moni vaihtoi saman suunnan toiselle pysäkille katsottuaan tätä ennen bussien saapumisajat ensisijaisesti käyttämänsä pysäkin infotaulusta. Kuvausten tulokset tukevat pysäkkihaastattelujen tuloksia. Infotaulujen käyttö on yleisempää kuin paperisten pysäkkiaikataulujen käyttö tutkimuksen I-vaiheessa.

18 18 Taulukko 6. Pysäkkikäyttäytyminen Sampokujan pysäkeillä videokuvauksen perusteella. Mitä ihmiset tekevät bussia odottaessaan? Helsingin suuntaan Espoon suuntaan Yhteensä (N=70) (N=87) (N=157) Katsovat infotaulua: yht. 81 % yht. 86 % yht. 83 % jäävät ulos odottamaan 79 % 66 % 71 % menevät sisälle 1 % 10 % 6 % menevät toiselle pysäkille 1 % 10 % 6 % Eivät katso infotaulua, vaan: yht. 19 % Yht. 14 % yht. 17% seisovat vain ja odottavat 4 % 6 % 5 % puhuvat puhelimessa 0 % 2 % 1 % keskustelevat 13 % 2 % 7 % istuvat ja odottavat 0 % 1 % 1 % lukevat 1 % 2 % 2 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % Infotaulujen tietojen ymmärtäminen Haastatelluista 91 % ymmärsi oikein infotaulussa näkyvät ajat, eli pysäkille saapuvien bussien odotusajat minuutteina. Iän kasvaessa osuus laskee niin, että yli 60-vuotiaista 82 % ymmärsi infotaulussa näkyvien aikojen sanoman oikein. Infotaulussa näkyvän bussisymbolin merkityksen (odotusaika alle 2 minuuttia) tiesi 62 % vuotiaista alle puolet ja yli 60-vuotiaista vain 29 % tiesi bussisymbolin merkityksen. Aamulla ja illalla haastatellut henkilöt ymmärsivät bussisymbolin paremmin kuin muina aikoina haastatellut. Vinoneliön merkityksen ymmärsi vain 38 % haastatelluista. Symboli tarkoittaa vuoden 1995 ajoaikamittausten perusteella arvioitua bussin ohitusaikaa, ei reaaliaikaista odotusaikaa. Yli 60-vuotiaista vain 16 % ymmärsi vinoneliön merkityksen. Vinoneliönkin ymmärsivät parhaiten aamulla ja illalla haastatellut henkilöt. Infotauluissa näkyvien symbolien ymmärtämisessä oli selviä pysäkkikohtaisia eroja. Parhaiten bussisymboli ymmärrettiin Hanasaaren Espoon suunnan pysäkeillä ( 85 %) ja huonoiten Sampokujan Espoon suunnan pysäkeillä (34 %). Sampokujan pysäkeillä sekä Hanasaaren Helsingin suunnan pysäkillä vinoneliön ymmärsi vain % haastatelluista. Muilla pysäkeillä vinoneliön ymmärsi hieman yli puolet haastatelluista.

19 Bussien odotusaikojen kokeminen Tutkimuksen II-vaiheessa haastatelluista 31 % kokee bussin odotusajan pitkäksi ja 30 % lyhyeksi, kuva 6. Lyhimmäksi odotusajan kokivat Westendinasemalla ja Tapiolansolmun pysäkillä haastatellut. Pisimmäksi odotusajan kokivat Sampokujan pysäkillä Espooseen päin matkustavat haastatellut. I-vaihe, ennen (N=788) Yht Tapiolan solmu Westend Hanasaari, Espooseen Hanasaari, Helsinkiin Sampokuja, Espooseen Sampokuja, Helsinkiin % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % II-vaihe, aikana (N=784) Yht Tapiolan solmu Westend Hanasaari, Espooseen Hanasaari, Helsinkiin Sampokuja, Espooseen Sampokuja, Helsinkiin % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % yleensä (tosi) lyhyt monesti lyhyt joskus lyhyt, joskus pitkä monesti pitkä yleensä (todella) pitkä Kuva 6. Matkustajien kokema bussin odotusajan pituus tutkimuksen I ja II vaiheissa. Pysäkeillä koettujen odotusaikojen vaihtelu on tasoittunut verrattuna tutkimuksen I-vaiheen tuloksiin. Erittäin lyhyiksi ja erittäin pitkiksi koettujen odotusaikojen osuus on vähentynyt.

20 20 Seurantaryhmän matkustajien keskuudessa on tapahtunut muutoksia odotusaikojen pituuden kokemisessa. Muutoksia on kuitenkin tapahtunut kaikissa suunnissa, eikä selvää suuntausta lyhyemmäksi tai pitemmäksi kokemiseen ole havaittavissa. Koettujen odotusaikojen vaihtelu on kuitenkin tasoittunut kuten tutkimusryhmässäkin. 4.2 Mielipiteet matkustajainformaatiojärjestelmästä Haastatelluista 78 % piti reaaliaikaista informaatiojärjestelmää hyvänä tai erittäin hyvänä, kuva 7. Vain 5 % piti järjestelmää huonona tai erittäin huonona. Positiivisimmin järjestelmään suhtautuivat vuotiaat, koululaiset, opiskelijat, varusmiehet sekä kotiäidit ja isät. Yli 60-vuotiaiden ikäryhmässäkin, jossa suhtautuminen oli vähiten positiivista, 60 % piti järjestelmää hyvänä. Kielteisin suhtautuminen informaatiojärjestelmään oli itsenäisillä yrittäjillä ja työnantajilla. Verrattuna tutkimuksen I-vaiheeseen on järjestelmää hyvänä pitävien osuus kasvanut 57 %:sta 78 %:iin ja huonona pitävien osuus laskenut 26 %:sta 5 % :iin. Erot ovat tilastollisesti erittäin merkitseviä. Reaaliaikaisten tietojen eduista mainittiin useimmin, että tieto on luotettavampaa (45 % vastaajista) ja tieto siitä, ettei bussi ole vielä mennyt (19 % vastaajista). Haastatelluista 25 % mielestä reaaliaikaisista tiedoista ei ole mitään etua. Infotaulun eduista paperiaikatauluun verrattuna mainittiin useimmin parempi näkyvyys, jonka mainitsi haastatelluista 73 %. Infotaulujen paremman sijainnin mainitsi eduksi 20 % haastatelluista. Haastatelluista 8 % oli sitä mieltä, ettei infotauluista ole mitään etua paperiaikatauluihin verrattuna. Haastatelluista 9 % olisi noussut ilman informaatiojärjestelmän tietoja ensimmäisenä tulevaan bussiin, mutta jäi nyt odottamaan sopivampaa bussia. Haastatelluista 88 % arvioi, ettei järjestelmän puuttuminen olisi vaikuttanut mitenkään heidän matkaansa. Järjestelmän laajentamista kannatti haastatelluista 78 % ja vastusti 22 %. Haastatelluista 37 % uskoi järjestelmän lisäävän joukkoliikenteen käyttöä. Haastatelluista 60 %:lla ei omasta mielestään ollut mitään ongelmia infotaulujen käytössä. Haastatelluista 29 % mainitsi, että tauluissa näkyvät odotusajat eivät pidä paikkaansa tai että tieto on epäluotettavaa. Haastatelluista 9 % oli havainnut infotaulujen olleen joskus epäkunnossa. Seurantaryhmän tulokset tukevat tutkimusryhmän mielipiteissä havaittuja muutoksia. Järjestelmää huonona pitäneistä lähes yhdeksän kymmenestä pitää sitä nyt hyvänä. Päinvastaiseen suuntaan mieltään muuttaneita on varsin vähän.

21 21 I-vaihe, ennen (N=788) Yht % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % II-vaihe, aikana (N=777) Yht % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin huono Huono En osaa sanoa Hyvä Erittäin hyvä Kuva 7. Mielipiteet reaaliaikaisesta informaatiojärjestelmästä I ja II vaiheessa.

22 Mielipiteet bussiliikenteestä Tutkimuksen II-vaiheessa matkustajista yli 2/3 arvioi turvallisuuden pysäkeillä ja matkustamisen miellyttävyyden hyväksi, kuva 8. Liikenteen täsmällisyydelle ja pysäkkien kunnolle ja siisteydelle antoi hyvän arvosanan hieman alle puolet matkustajista. Vuorovälin ja vaihtojen sujuvuuden arvioi hyväksi vain noin kolmannes matkustajista. I-vaihe, ennen Pysäkkien kunto/ siisteys Vuoroväli Vaihtojen sujuvuus Turvallisuus pysäkillä Matkustamisen miellyttävyys Liikenteen täsmällisyys % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % II-vaihe, aikana Pysäkkien kunto/ siisteys Vuoroväli Vaihtojen sujuvuus Turvallisuus pysäkillä Matkustamisen miellyttävyys Liikenteen täsmällisyys % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin huono Huono Ei huono, ei hyvä Hyvä Erittäin hyvä Kuva 8. Mielipiteet bussiliikenteestä I ja II vaiheessa. Pysäkkien kunto ja siisteys sekä matkustamisen miellyttävyys saivat parempia arvosanoja bussia usein käyttäviltä kuin harvemmin käyttäviltä. Illalla haastatellut matkustajat arvioivat liikenteen täsmällisyyden paremmaksi kuin muina aikoina haastatellut. Huonoimmaksi liikenteen täsmällisyyden arvioivat iltapäivällä haastatellut matkustajat.

23 23 Yli 60-vuotiaat pitivät liikenteen täsmällisyyttä muita parempana, heistä 71 % arvioi sen hyväksi. Matkustamisen miellyttävyyttä pitivät parhaimpana alle 20-vuotiaat ja yli 60-vuotiaat. Pysäkkien turvallisuudesta annetut arvosanat laskevat hieman iän kasvaessa. Vaihtojen sujuvuutta pitivät huonoimpana vuotiaat ja parhaimpana yli 60-vuotiaat. Vaihtojen sujuvuus arvioitiin tilastollisesti merkitsevästi paremmaksi kuin tutkimuksen I- vaiheessa. Pysäkkien kunnosta ja siisteydestä, vuoroväleistä ja matkustamisen miellyttävyydestä annettujen arvosanojen keskiarvo on pysynyt suunnilleen samana. Sen sijaan pysäkkien turvallisuudesta ja liikenteen täsmällisyydestä annettujen arvosanojen keskiarvo on pudonnut tilastollisesti erittäin merkitsevästi. Haastateltujen kokemaan liikenteen täsmällisyyden huononemiseen on osaltaan vaikuttanut se, että syksyllä 1998 ajamattomien vuorojen osuus Etelä-Espoossa oli tavanomaista suurempi. Myös liikenne- ja matkustajamäärien kasvu on hidastanut bussiliikennettä, eivätkä arvioidut odotusajat ole niin täsmällisiä kuin vuonna 1996, koska ne perustuvat vuoden 1995 ajoaikamittauksiin. Muita selittäviä tekijöitä oli II-vaiheen haastattelujen ajankohta, jolloin huonot sää- ja keliolosuhteet haittasivat liikenteen sujuvuutta (poikkeuksellisen aikaiset ja runsaat lumisateet) sekä reaaliaikaisten bussien pieni osuus (10 20 %) infotauluissa näkyvistä odotusajoista. Tutkimuksen I-vaiheessa mukana olleiden seurantaryhmän vastaajien mielipiteet vuoroväleistä sekä pysäkkien kunnosta ja siisteydestä ovat muuttuneet II-vaiheessa negatiivisempaan suuntaan. Muita selviä muutoksia bussiliikenteestä ei seurantaryhmän mielipiteissä havaittu. 5 TULOSTEN YHTEENVETO Tutkimuksen II-vaiheen tulosten perusteella matkustajat suhtautuvat matkustajainformaatiojärjestelmään pääosin myönteisesti. Järjestelmän hyväksyttävyys on kasvanut selvästi huolimatta infotauluissa ja monitoreissa näkyvien reaaliaikaisten odotusaikojen pienestä osuudesta sekä II-vaiheen haastattelujen ajankohdasta (Sampokujan pysäkkiympäristön työmaa, talvisemmat olosuhteet kuin I-vaiheen haastatteluissa). Tätä taustaa vasten tutkimukseen osallistuneiden matkustajien mielipiteet ELMI:stä ovat ehkä yllättävänkin positiivisia. Järjestelmää hyvänä pitävien haastateltujen osuus on kasvanut tutkimuksen I-vaiheen (ennen järjestelmän toteuttamista) 57 %:sta 78 %:iin ja huonona pitävien osuus laskenut 26 %:sta 5 %:iin. Erot ovat tilastollisesti erittäin merkitseviä. Järjestelmän laajentamista kannatti 78 % ja vastusti 22 % haastatelluista. Pysäkeillä olevia sähköisiä infotauluja käytetään selvästi enemmän kuin paperisia aikatauluja ennen järjestelmän toteuttamista. Yli 2/3 haastateltujen mainitsemista infotaulujen eduista koski aikataulutietojen parempaa näkyvyyttä ja noin 1/5 niiden parempaa sijaintia verrattuna paperisiin aikatauluihin. Infotaulujen aikataulutiedot koettiin oikeammaksi kuin paperisten aikataulujen tiedot. Etuna mainittiin myös se, että infotauluissa näkyvien aikataulutietojen perusteella voi valita itselleen sopivamman bussin (linjan) ensimmäisen pysäkille saapuvan bussin sijasta.

24 24 Informaatiojärjestelmään liittyvä kriittinen palaute kohdistui pääasiassa infotauluissa näkyvien odotusaikojen paikkansapitämättömyyteen. Tulos oli odotettu, sillä tässä vaiheessa vielä noin 90 % infotauluissa näkyvistä odotusajoista perustuu arvioituihin ohitusaikoihin, eikä bussien todellisen sijainnin perusteella laskettaviin tuloaikoihin. Lisäksi ei-reaaliaikaisista odotusajoista kertovan symbolin merkityksen tiesi vain 38 % haastatelluista. Infotauluissa näkyvien aikojen ja symbolien merkityksen ymmärsivät parhaiten vuotiaat ja huonoiten yli 60- vuotiaat haastatellut. Tutkimuksen I ja II vaiheiden perusteella tehty yksittäisten matkustajien informaatiojärjestelmää koskevien mielipiteiden muutosten tarkastelu sekä matkustajien pysäkkikäyttäytymisen havainnointi videokuvausten avulla antoivat samansuuntaisia tuloksia kuin pysäkeillä tehdyt matkustajahaastattelut.

25 Pysäkkihaastattelulomake 1998 Haastattelija Lomake nro LIITE Haastatteluaika 2. Viikonpäivä 3. Haastattelupaikka 4. Sukupuoli 1 Aamu (7-10) 1 Maanantai 1 Sampokuja, Helsinkiin 1 Nainen 2 Keskipäivä (10-14) 2 Tiistai 2 Sampokuja, Espooseen 2 Mies 3 Iltapäivä (14-18) 3 Keskiviikko 3 Hanasaari, Helsinkiin 4 Ilta (18-21) 4 Torstai 4 Hanasaari, Espooseen 5 Perjantai 5 Westend 6 Lauantai 6 Tapiolan solmu 7 Sunnuntai Esittely Olen X X, Viatekista. Haastattelen matkustajia selvittääkseni mielipiteitä bussiliikenteen kehittämisestä. Voisitteko vastata muutamaan kysymykseen odotellessanne? (Se vie noin 5 minuuttia.) Kysymykset (Vastausvaihtoehdot vain haastattelijan työn nopeuttamiseksi, niitä ei luetella haastateltavalle) 5. Selvitättekö yleensä bussin saapumisajan etukäteen vai tuletteko vain pysäkille odottamaan? 1 Tiedän lähtöajan etukäteen 2 Tulen pysäkille odottamaan (esim. vaihto) 3 Molempia yhtä paljon / En osaa sanoa 6. Oletteko huomannut tällä pysäkillä odotusajoista kertovaa infotaulua? 1 Kyllä 2 En (jos ei, niin siirry kysymyksen 8 jälkeen kysymykseen 13) 7. Voitteko kertoa kuinka pian infotaulun mukaan bussi x saapuu tälle pysäkille? 1 Vastaus oikein 2 Vastaus väärin (Kysy vain jos bussisymboli näkyy Mitä merkitsee ensimmäisenä näkyvä symboli? 1 Vastaus oikein 2 Vastaus väärin) 8. Minkä (taulussa näkyvien) bussien odotusajat perustuvat reaaliaikaiseen paikannukseen? 1 Vastaus oikein 2 Vastaus väärin (näkyvissä reaaliaik. bussia) 9. Käytättekö infotaulua? 1 Säännöllisesti 2 Silloin tällöin 3 En lainkaan. Miksi ette? 1 En tarvitse 2 Odotusajat eivät pidä paikkaansa / Info on epäluotettavaa 3 Näkyvyys on huono (taulun katselukulma, korkeus, sijainti, heijastukset) 4 Tieto on vaikeasti ymmärrettävää 5 Muu syy, mikä? (Siirry kysymykseen 13) 10. Mitä etua on infotaulusta verrattuna 11. Mitä etua on todellisista odotusaikatiedoista? pysäkin paperiaikatauluun? 1 Parempi näkyvyys (isommalla, pimeällä) 1 Tieto on luotettavampaa 2 Tieto on oikeampaa/ luotettavampaa 2 Odotusaika tuntuu lyhyemmältä 3 Taulun sijainti on parempi 3 Tiedän ettei bussi ole vielä mennyt 4 Odotusaika parempi kuin kellonaika 4 Voin valita sopivimman bussin 5 Taulussa on oikea aikaväli valmiina 5 Voin käydä ostoksilla, asioilla tms. 6 Yläreunan tiedotteet ovat hyödyllisiä 6 Voin mennä sisätiloihin odottamaan 7 Jotain muuta, mitä? 7 Jotain muuta, mitä? 8 Ei mitään 8 Ei mitään 12. Onko teillä ollut ongelmia infotaulun käytössä? 1 Odotusajat eivät pidä paikkaansa / Info on epäluotettavaa 2 Näkyvyys on huono (taulun katselukulma, korkeus, sijainti, heijastukset) 3 Infotaulu on ollut epäkunnossa 4 Tieto on vaikeasti ymmärrettävää 5 Muuta, mitä? 6 Ei ongelmia

26 LIITE Oletteko huomannut odotusajoista kertovia monitoreja Sampokujalla? 1 Kyllä 2 En Entä Westendin asemalla? 1 Kyllä 2 En 14. Mitä mieltä olette tällaisesta bussin odotusajan kertovasta järjestelmästä? 1 Erittäin huono turha, tuhlausta 2 Huono ei tarvita 3 En osaa sanoa ei väliä, en tarvitse, mutta muut käyttäkööt 4 Hyvä käyttökelpoinen 5 Erittäin hyvä tarpeellinen, odotettu 15. Olisiko informaatiojärjestelmän puuttuminen vaikuttanut jotenkin matkaanne? 1 Ei mitenkään 2 Olisin noussut ensimmäisenä tulevaan bussiin 3 Olisin tehnyt matkan jollain toisella kulkuvälineellä 4 En olisi matkustanut lainkaan 5 Jotenkin muuten, miten 16. Pitäisikö järjestelmää laajentaa myös muille pysäkeille? 1 Kyllä 2 Ei 17. Uskotteko, että tällainen informaatiojärjestelmä lisää joukkoliikenteen käyttöä? 1 Kyllä 2 En usko 18. Tuntuuko bussin odotusaika yleensä lyhyeltä vai pitkältä? 1 Odotusaika tuntuu yleensä (tosi) lyhyeltä 2 Odotusaika tuntuu monesti lyhyeltä 3 Vaihtelee, odotusaika tuntuu joskus lyhyeltä, joskus pitkältä / En osaa sanoa 4 Odotusaika tuntuu monesti pitkältä 5 Odotusaika tuntuu yleensä (todella) pitkältä 19. Mitä mieltä olette seuraavista asioista bussiliikenteessä? (Vaihtoehdot annetaan haastateltavalle nähtäväksi. Vastaajan mahdolliset lisäkommentit kirjataan ylös.) Erittäin Ei huono, Erittäin Kommentit huono Huono ei hyvä Hyvä hyvä Liikenteen täsmällisyys Matkustamisen miellyttävyys Turvallisuus pysäkillä Vaihtojen sujuvuus Vuoroväli Pysäkkien kunto / siisteys Käytättekö muita pysäkillä olevia aikataulutietoja? 21. Kuinka usein käytätte bussia? 1 Kyllä 1 Lähes päivittäin / 4-5 krt/vko 2 En 2 Pari kertaa viikossa / 2-3 krt/vko 3 Pari kertaa kuukaudessa / 1-2 krt/kk 4 Joitakin kertoja vuodessa tai harvemmin 22. Voisitteko tehdä tämän matkan jollain muulla bussilla tai joukkoliikennevälineellä? 1 En, pääsen vain yhdellä linjalla määräpaikkaani 2 Menen ensin saapuvalla sopivalla bussilla (monta samanarvoista linjaa) 3 Voisin valita toisen bussilinjan, mutten pääsisi sillä yhtä lähelle/nopeasti (reitti/aikataulu huonompi) 5 En tiedä, en tunne muita joukkoliikenneyhteyksiä 23. Päätoiminen ammattiasemanne? 24. Koulutus 1 Työntekijä 1 Peruskoulu / kansakoulu 2 Toimihenkilö (alempi / ylempi) 2 Keskiasteen koulutus / ylioppilas 3 Itsenäinen yrittäjä, työnantaja 3 Korkeamman asteen koulutus 4 Koululainen, opiskelija, varusmies 5 Kotiäiti, -isä, -rouva 25. Syntymävuotenne? 6 Eläkeläinen 7 Työtön (Noin) 19 KIITOS!

27 Espoon ja Länsiväylän matkustajainformaatio (ELMI) Mielipidekysely vuoden 1996 syksyllä haastatelluille LIITE 2 Vastaajan nimi: Vastatkaa kysymyksiin ympäröimällä valitsemanne vaihtoehdon numero tai kirjoittamalla vastaus viivalle. Voitte kirjoittaa myös annettuihin vaihtoehtoihin lisäselityksiä tai kommentteja. 1. Selvitättekö yleensä bussin saapumisajan etukäteen vai menettekö vain pysäkille odottamaan? 1 Tiedän lähtöajan etukäteen 2 Menen pysäkille odottamaan 3 Molempia yhtä paljon / En osaa sanoa 2. Oletteko huomannut Tapiolan keskustan, Westendinaseman tai Hanasaaren pysäkeillä odotusajat näyttävää infotaulua? 1 Kyllä 2 En ole huomannut infotauluja (siirtykää kysymykseen 8) 3 En enää käytä näitä pysäkkejä (siirtykää kysymykseen 8) 3. Käytättekö infotauluja? 1 Säännöllisesti 2 Silloin tällöin 3 En lainkaan. Miksi ette? 1 En tarvitse 2 Odotusajat eivät pidä paikkaansa, koska vain osa on reaaliaikaisia 3 Taulun tiedot ovat epäluotettavia 4 Taulun näkyvyys on huono (sijainti, heijastukset, katselukulma, korkeus) 5 Tieto on vaikeasti ymmärrettävää 6 Muu syy, mikä? (Jos ette käytä infotauluja, siirtykää kysymykseen 8) 4. Mitä etua on infotaulusta verrattuna pysäkin paperiaikatauluun? 1 Taulun tiedot näkyvät paremmin (isompi teksti) 2 Taulun tiedot näkyvät myös pimeällä 3 Taulun sijainti on parempi 4 Taulusta näkee suoraan, montako minuuttia pitää odottaa (jos ei tiedä, mitä kello on) 5 Taulussa näkyy valmiina vain seuraavaksi tulevien bussien tiedot (ei koko päivän tietoja) 6 Yläreunan tiedotteet ovat hyödyllisiä 7 Jotain muuta, mitä? 8 Ei mitään 5. Mitä etua on bussien reaaliaikaisista odotusaikatiedoista? 1 Tieto on luotettavampaa 2 Odotusaika tuntuu lyhyemmältä 3 Tiedän ettei bussi ole vielä mennyt 4 Voin valita sopivimman bussin 5 Voin hyödyntää odotusajan käymällä ostoksilla, asioilla tms. 6 Voin mennä sisätiloihin odottamaan 7 Jotain muuta, mitä? 8 Ei mitään

28 6. Onko teillä ollut ongelmia infotaulun käytössä? 1 Odotusajat eivät pidä paikkaansa, koska vain osa on reaaliaikaisia 2 Taulun tiedot ovat epäluotettavia 3 Taulun sijainti on huono 4 Taulun näkyvyys on huono (katselukulma, korkeus, heijastukset) 5 Taulu on ollut epäkunnossa 6 Tieto on vaikeasti ymmärrettävää 7 Muuta, mitä? 8 Ei ole ollut ongelmia LIITE 2 7. Mitä yleensä teette, jos infotaulu kertoo odottamanne bussin tulevan 10 minuutin kuluttua? 1 Menen toisella bussilla 2 Odotan pysäkillä 3 Kävelen seuraavalle pysäkille tai määränpäähän 4 Käyn ostoksilla, asioilla tms. 5 Menen sisätiloihin odottamaan 8 Jotain muuta, mitä? 8. Oletteko huomannut odotusajoista kertovia monitoreja Sampokujalla? 1 Kyllä 2 En Westendin aseman kioskissa? 1 Kyllä 2 En 9. Mitä mieltä olette tällaisesta bussien odotusajat kertovasta informaatiojärjestelmästä? 1 Erittäin huono 2 Huono 3 En osaa sanoa 4 Hyvä 5 Erittäin hyvä 10. Vaikuttaisiko informaatiojärjestelmän puuttuminen jotenkin matkustamiseenne? 1 Ei mitenkään 2 Nousisin muuten ensimmäisenä tulevaan bussiin 3 Matkustaisin jollain toisella kulkuvälineellä 4 En matkustaisi lainkaan 5 Jotenkin muuten, miten 11. Pitäisikö järjestelmää laajentaa myös muille pysäkeille? 1 Kyllä 2 Ei 12. Uskotteko, että tällainen informaatiojärjestelmä lisää joukkoliikenteen käyttöä? 1 Kyllä 2 En usko 13. Olisitteko valmis maksamaan matkasta enemmän, jotta vastaava informaatiojärjestelmä saataisiin joka pysäkille? 1 En yhtään enempää 2 Kyllä, paljonko enemmän? 14. Käytättekö infotaulupysäkeillä myös paperiaikatauluja? 1 Kyllä 2 En

29 15. Tuntuuko bussin odotusaika yleensä lyhyeltä vai pitkältä? 1 Odotusaika tuntuu yleensä (tosi) lyhyeltä 2 Odotusaika tuntuu monesti lyhyeltä 3 Vaihtelee, odotusaika tuntuu joskus lyhyeltä, joskus pitkältä / En osaa sanoa 4 Odotusaika tuntuu monesti pitkältä 5 Odotusaika tuntuu yleensä (todella) pitkältä LIITE Mitä mieltä olette seuraavista asioista bussiliikenteessä? Erittäin Ei huono, Erittäin Kommentit huono Huono ei hyvä Hyvä hyvä Liikenteen täsmällisyys Matkustamisen miellyttävyys Turvallisuus pysäkillä Vaihtojen sujuvuus Vuoroväli Pysäkkien kunto / siisteys Mitkä ovat mielestänne bussilla liikkumisen edut henkilöautoon verrattuna? 18. Entä bussilla liikkumisen haitat tai ongelmat henkilöautoon verrattuna? Taustatiedot 19. Kuinka usein käytätte bussia? 1 Lähes päivittäin (yli 4 krt / vko) 2 Pari kertaa viikossa 3 Pari kertaa kuukaudessa 4 Joitakin kertoja vuodessa tai harvemmin 20. Syntymävuotenne? Koulutuksenne? 1 Peruskoulu / kansakoulu 2 Keskiasteen koulutus / ylioppilas 3 Korkeamman asteen koulutus 22. Mikä on päätoiminen ammattiasemanne? 1 Työntekijä 2 Toimihenkilö 3 Itsenäinen yrittäjä, työnantaja 4 Koululainen, opiskelija, varusmies 5 Kotiäiti, -isä, -rouva 6 Eläkeläinen 7 Työtön KIITOS!

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU Hyvää päivää / iltaa. Olen Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta 18-74 vuotta täyttäneiden Helsinkiläisten suhtautumisesta kaupungin liikenneolosuhteisiin. Voinko esittää Teille muutamia kysymyksiä? Tämä

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

Tule mukaan kehittämään Kauppatoria!

Tule mukaan kehittämään Kauppatoria! Tule mukaan kehittämään Kauppatoria! Turun Kauppatoria ja lähiympäristön katuja koskeva kysely Tulokset Kyselyn ja tulokset ovat laatineet: Jimi Antikainen, Paula Keskikastari ja Jaana Mäkinen 16.4.2015

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista SISÄLTÖ 1. Tutkimuksen toteutus 2. Matkustajakysely, perustiedot 3. Matkustajakysely,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvo1elukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvo1elukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvo1elukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen Aedonkeruu tehain interneassä IROResearch

Lisätiedot

Kauppojen aukioloaikatutkimus. Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 2008

Kauppojen aukioloaikatutkimus. Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 2008 Kauppojen aukioloaikatutkimus Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 008 Tutkija: Pauli Minkkinen Työnro: 7556 TNS Gallup, Itätuulenkuja 10, 0100 Espoo, puh. (09) 61 0 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Uuden matkakorttilukijan asiakaskyselyn tulokset Heidi Reponen 22.12.2016 Tutkimus yleistä Tavoite haastatella 200 arvolipulla ja 100 kausilipulla matkustavaa Kenttätyö

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Tuhat suomalaista Mainonnan neuvo*elukunta

Tuhat suomalaista Mainonnan neuvo*elukunta Tuhat suomalaista 11/1 Tuhat suomalaista Mainonnan neuvo*elukunta Marraskuu 1 Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 11/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimus teh=in interne=ssä IROResearch Oy:n

Lisätiedot

Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely

Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely 1 Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely Vakkamedian uutistoimintaa vajaan kymmenen vuoden ajan hoitanut Matti Jalava suunnittelee toiminnan lopettamista tämän vuoden aikana. Lauantaina 26.2.2005 Vakkamedian

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006 SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 00 TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 0 A, 000 ESPOO, Finland, tel. int+35- (0)-3 500, Fax int+35-(0)-3 50 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta,

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus Tutkimuksen toteuttaminen Kysely toteutettiin osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta. Malmin lentokenttää koskevat kysymykset esitettiin Uudellamaalla asuville. Yhteensä tehtiin 1.023 haastattelua.

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 1:2009

Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 1:2009 Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 1:2009 Sisällysluettelo Sivu Tulosten yhteenveto 1 Kohde 1: linjat 6, 61, 9, 90 2 Kohteen tulos diagrammina 3 Kohde 2: linja 8 4 Kohteen tulos

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

6. Tuotemerkkien arvostus Liikenneyhtiöt

6. Tuotemerkkien arvostus Liikenneyhtiöt 6. Tuotemerkkien arvostus 54 Tuotemerkkien arvostus Seuraavilla sivuilla esitetään tekstin ja grafiikan muodossa Tuotemerkkien arvostus-osion tulokset. Tutkimuksessa selvitettiin viiden liikenneyhtiö-tuotemerkin

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Tuhat suomalaista Apteekkariliitto

Tuhat suomalaista Apteekkariliitto Tuhat suomalaista /0 Tuhat suomalaista Apteekkariliitto Syyskuu 0 Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /0 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimus tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnalliseen

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Sanomalehtien liitto Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Sanomalehtien liitto Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Sanomalehtien liitto Joulukuu 2016 SFS ISO2022 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/2016 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Itä-Suomen liikennejärjestelmän tila Juha Heltimo, Strafica Oy 17.11.2014 Yleistä kyselystä Kyselytutkimus on osa Itä-Suomen liikennejärjestelmän

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

SMOTO MP2016-tutkimus

SMOTO MP2016-tutkimus SMOTO MP2016-tutkimus Suomalaisen motoristin profiili Moottoripyöräily Suomessa MP-ajoneuvoveron vaikutus moottoripyöräilyyn SMOTO, Jari Kielinen Suomalaisen motoristin profiili SMOTO MP2016-tutkimus 2

Lisätiedot

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Suhtautuminen digitaaliseen televisioon Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Tausta Tutkimuksella selvitettiin, mitä tiedetään digitaaliseen televisioon siirtymisestä sekä miten muutokseen suhtaudutaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Kuluttajat postikorttien lähettäjinä 2007

Kuluttajat postikorttien lähettäjinä 2007 Kuluttajat postikorttien lähettäjinä Kari Elkelä, Itella BI.. Itella BI --0 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tavoitteet Hankkia tietoa postikorttien lähettämistä edistävän tuotekehityksen, viestinnän

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Mitä keskeisiä uhkia mielestänne liittyy kaivoksiin?

Mitä keskeisiä uhkia mielestänne liittyy kaivoksiin? Mitä keskeisiä uhkia mielestänne liittyy kaivoksiin? prosenttijakaumat, N=1361 16 5,7 4,5 ympäristön saastuminen ja liikennehaitat 19,2 45,9 koskemattoman luonnon ja maiseman pilaantuminen melu, pöly ja

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Liikenneturva: Liikenteen ilmapiiri Liikenteen ilmapiiri 2014

Liikenneturva: Liikenteen ilmapiiri Liikenteen ilmapiiri 2014 Liikenneturva: Liikenteen ilmapiiri Liikenteen ilmapiiri Johdanto Tarkoituksena oli selvittää suomalaisten mielipiteitä ja kokemuksia liikenteestä. Tutkimuksen aineisto kerättiin joulukuussa GallupForumissa,

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2015

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2015 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2015 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 2015 aikana Nurmijärvellä toteutettiin aikaisempien vuosien tapaan Kivenkyydin kehittämiskysely Webropol-nettikyselynä. Kyselyn

Lisätiedot

Julkisten palvelujen tuotannon yksityistäminen. Kansalaisnäkemyksiä Palkansaajajärjestö Pardia

Julkisten palvelujen tuotannon yksityistäminen. Kansalaisnäkemyksiä Palkansaajajärjestö Pardia Julkisten palvelujen tuotannon yksityistäminen Kansalaisnäkemyksiä Palkansaajajärjestö Pardia 21.11.2016 Suhtautuminen julkisten palvelujen tuotannon yksityistämiseen Suomen hallitus on toteuttamassa monia

Lisätiedot

Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi)

Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi) Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, valtteri.hongisto@ttl.fi Turun ammattikorkeakoulu, valtteri.hongisto@turkuamk.fi +358 40 5851 888 Tulokset julkistettu

Lisätiedot

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio Liite 4: Toimittajan resurssien ja osaamisen arvioinnin tulokset (vertailuperuste 3.2) 1 Sisällysluettelo 1. Dokumentin tarkoitus

Lisätiedot

KIIKALAN HÄRJÄNVATSAN MAA-AINESOTON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KIIKALAN HÄRJÄNVATSAN MAA-AINESOTON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI ASUKASKYSELY KIIKALAN HÄRJÄNVATSAN MAA-AINESOTON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tämä kysely liittyy Kiikalan kunnan Saarenkylän harjualueen eli ns. Härjänvatsan alueen maa-ainesoton ympäristövaikutusten

Lisätiedot

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely 13.1.2009 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

[RAPORTTI KOULUKULJETUSKYSELYSTÄ]

[RAPORTTI KOULUKULJETUSKYSELYSTÄ] Parkanon kaupunki Sivistystoimi [RAPORTTI KOULUKULJETUSKYSELYSTÄ] Parkanon kaupungin sivistystoimen koulukuljetuskyselyn vastausten yhteenveto perusopetuksen oppilaille ja heidän huoltajilleen kevät Sisällys.

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Kauppojen aukioloaikatutkimus. Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 2007

Kauppojen aukioloaikatutkimus. Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 2007 Kauppojen aukioloaikatutkimus Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 00 Tutkija: Pauli Minkkinen Työnro: TNS Gallup, Itätuulenkuja 0, 000 Espoo, puh. (0) 00 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan

Lisätiedot

Kyselylomakkeiden käyttötapoja:

Kyselylomakkeiden käyttötapoja: Kyselylomakkeen laatiminen FSD / Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto / KvantiMOTV http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kyselylomake/laatiminen.html Tiivistelmän keskeiset

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika %

201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika % 201 vastausta Tiivistelmä Sukupuoli Tyttö 100 50 % Poika 101 50 % Ikä 6lk 23 11 % 7lk 38 19 % 8lk 44 22 % 9lk 52 26 % Lukio/ammattikoulu 36 18 % Olen vanhempi kuin edelliset vastausvaihtoehdot 8 4 % 1)

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

IDEA. Manimiitti Järvenperän koulu. @Nuorisopalvelut1. Julkaistu 19.4.2016. Viety eteenpäin 2.5.2016. Espoon nuorisopalvelut LISÄTIETOA KOMMENTIT (59)

IDEA. Manimiitti Järvenperän koulu. @Nuorisopalvelut1. Julkaistu 19.4.2016. Viety eteenpäin 2.5.2016. Espoon nuorisopalvelut LISÄTIETOA KOMMENTIT (59) Tämä idea on luotu Nuortenideat.fi-vaikuttamispalvelussa. https://www.nuortenideat.fi//fi/ideat/654/ Manimiitti Järvenperän koulu IDEA 19.4.2016 klo 12.22 @Nuorisopalvelut1 Tämä on Espoon nuorisopalveluiden

Lisätiedot

Lempäälän peruskoulut

Lempäälän peruskoulut Lempäälän peruskoulut Liikkuminen koulumatkalla kouluittain Kulkutapa syksyllä ennen lunta ja pakkasta (kpl) Kulkutapa talvella (kpl) Kulkutapa syksyllä ennen lunta ja pakkasta (%) Kulkutapa talvella (%)

Lisätiedot

Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely

Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely 1. Yleistä Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely tehtiin 18.3. - 18.6.1997 välisenä aikana. Kysely tehtiin www-sivujen etusivulle sijoitetulla

Lisätiedot

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4982 Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area [KAIKILLE] C1. Yleisesti ottaen,

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Tutkimus katsastamattomista ajoneuvoista 2006 Joulukuu 2006

Tutkimus katsastamattomista ajoneuvoista 2006 Joulukuu 2006 Tutkimus katsastamattomista ajoneuvoista 2006 Joulukuu 2006 1 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena selvittää katsastamattomuuden syitä. Tutkimus toteutettiin vuonna 2005 vastaavan laajuisena.

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 1:2011

Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 1:2011 Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 1:2011 Sisällysluettelo Tulosten yhteenveto Kohde 1: linjat 6, 61, 9, 90 Kohteen tulos diagrammina Kohde 2: linja 8 Kohteen tulos diagrammina

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Sirpa Rajalin & Leena Pöysti. Leena Pöysti

Sirpa Rajalin & Leena Pöysti. Leena Pöysti Sirpa Rajalin & Leena Pöysti Leena Pöysti Liikenneturvan tutkijaseminaari 5.5.2011 Taustaa.. Turvavyön käyttö, selvin päin ajaminen ja nopeusrajoitusten noudattaminen ovat niitä käyttäytymistekijöitä,

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen

KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen 27.10.2011 SARI PIKKALA Tasa-arvotiedon keskus Minna Tampereen yliopisto sari.pikkala@uta.fi, p. 040 190

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 3:2011

Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 3:2011 Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 3:2011 Sisällysluettelo Tulosten yhteenveto Kohde 1: linjat 6, 61, 9, 90 Kohteen tulos diagrammina Kohde 2: linja 8 Kohteen tulos diagrammina

Lisätiedot

LIIKENNEVALOETUUDET JA AJANTASAINEN TIEDOTUS VAIKUTUKSET RAITIOLINJALLA 4 JA BUSSILINJALLA 23 HELSINGISSÄ

LIIKENNEVALOETUUDET JA AJANTASAINEN TIEDOTUS VAIKUTUKSET RAITIOLINJALLA 4 JA BUSSILINJALLA 23 HELSINGISSÄ LIIKENNEVALOETUUDET JA AJANTASAINEN TIEDOTUS VAIKUTUKSET RAITIOLINJALLA 4 JA BUSSILINJALLA 23 HELSINGISSÄ Tutkija Mikko Lehtonen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka SISÄLTÖ Järjestelmän kuvaus Vaikutusselvitykset

Lisätiedot

SPOT- profiilitutkimusraportti. Naurunappula Syyskuu 2015

SPOT- profiilitutkimusraportti. Naurunappula Syyskuu 2015 SPOT- profiilitutkimusraportti Naurunappula Syyskuu 2015 Yleistä tutkimuksesta Naurunappula.com- sivuston kävijäprofiilitutkimus on toteutettu 16.- 30. syyskuuta 2015 välisenä aikana. Vastauksia tutkimukseen

Lisätiedot

a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä).

a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä). Pyydän saada puhua. a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä). b) isoissa yrityksissä toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan tai jonkun

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaiden palaute uudesta Ohjaamo-palvelusta

Alle 30-vuotiaiden palaute uudesta Ohjaamo-palvelusta Tutkija, VTT Mirja Määttä 10.8.2016 mirja.maatta@ely-keskus.fi Alle 30-vuotiaiden palaute uudesta Ohjaamo-palvelusta Tiivistelmä Ohjaamon palvelusta antoi palautetta 283 vastaajaa, jotka olivat iältään

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

Suomalaisautoilijoiden käsityksiä autohuollon ja varaosien vaikutuksista auton takuuseen. Tutkimus, huhtikuu 2014

Suomalaisautoilijoiden käsityksiä autohuollon ja varaosien vaikutuksista auton takuuseen. Tutkimus, huhtikuu 2014 Suomalaisautoilijoiden käsityksiä autohuollon ja varaosien vaikutuksista auton takuuseen Tutkimus, huhtikuu 2014 Tutkimuksen lähtökohdat EU:n ryhmäpoikkeusasetuksen mukaan auton omistaja saa vapaasti päättää,

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

TAPAHTUMATIETOJEN YLLÄPIDON KÄYTTÖOHJE

TAPAHTUMATIETOJEN YLLÄPIDON KÄYTTÖOHJE TAPAHTUMATIETOJEN YLLÄPIDON KÄYTTÖOHJE Menovinkit Keskiviikon Kulttuuri KE ja päivän Kulttuuri-osaston Kalenteri-sivulle. Yhdistystoiminta Maanantain Mielipide-osastolle. Näyttelyt Keskiviikon Kulttuuri

Lisätiedot

Liikenne projekti. Tina, Lavina ja Jenna

Liikenne projekti. Tina, Lavina ja Jenna Liikenne projekti Tina, Lavina ja Jenna Tinan liikuntaapäiväkirja 23.03 maanantai. 24.03 tiistai Koulumatka audolla, kesto n. 12 mins. Koulumatka audolla, kesto n. 12 mins Harrastuksiin liittyvää liikuntaa

Lisätiedot

Syyt liikkumissuunnitelman tekoon ja tavoitteet suunnitelmalle

Syyt liikkumissuunnitelman tekoon ja tavoitteet suunnitelmalle Sivu 1 / 1 Taustakartoitus: Henkilöstön työmatkaliikkuminen Tähdellä *) merkityt kysymykset ovat pakollisia. 1) Organisaation tiedot Organisaation nimi * Toimipaikka * Katuosoite * Työntekijöiden määrä

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus Leena Petäjistö & Juho Matala Hirvi, metsät ja metsänomistaja 2 24.6.2015 Metsänomistajakunnan muutokset ja tavoitteet

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Tuulivoima & lähiasukkaat

Tuulivoima & lähiasukkaat Tuulivoima & lähiasukkaat..0 Tutkimuksesta Tutkimuksella pyrittiin selvittämään asukkaiden mielipiteitä tuulivoimasta neljällä paikkakunnalla, jossa on moderneja tuulivoimaloita. Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 Kyselytutkimuksen tulokset kunnassa Kuopio..0 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 1 Johdanto Selvityksen taustaa Tutkimus asukkaiden teknisiä palveluita koskevista

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot