LIIKENNEMINISTERIÖ. Espoon ja Länsiväylän joukkoliikenteen matkustaja-informaatiojärjestelmän vaikutustutkimus, I-vaihe.

Transkriptio

1 LIIKENNEMINISTERIÖ Espoon ja Länsiväylän joukkoliikenteen matkustaja-informaatiojärjestelmän vaikutustutkimus, I-vaihe Ennen-tutkimus

2 Julkaisija Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Anne Vehmas, Raine Hautala, Juhani Vehviläinen Viatek-Yhtiöt Oy KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Tutkimus Toimeksiantaja Liikenneministeriö, Espoon kaupunki, YTV Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Espoon ja Länsiväylän joukkoliikenteen matkustajainformaatiojärjestelmän vaikutustutkimus, I-vaihe Ennen-tutkimus Julkaisun osat Tiivistelmä Joukkoliikenteen matkustajainformaatiojärjestelmää kehitetään pääkaupunkiseudulla vaiheittain. Tämän vaikutustutkimuksen tuloksia hyödynnetään järjestelmän kehittämisessä ja investointien kohdentamisessa. Espoossa toteutetaan bussiliikenteen tosiaikainen matkustajainformaatiojärjestelmä vuosina Järjestelmän vaikutukset tutkitaan kolmessa osassa: ennen informaatiojärjestelmän käyttöönottoa, pian käyttöönoton jälkeen ja vuoden kuluttua käyttöönotosta. Tutkimus toteutetaan haastattelemalla matkustajia pysäkeillä, videoimalla matkustajien käyttäytymistä sekä selvittämällä kuljettajien ja liikennöitsijöiden mielipiteet. Tässä raportissa käsitellään ennen-tutkimuksen tuloksia. Valtaosa pysäkille tulevista matkustajista selvittää bussin lähtöajan etukäteen. Pysäkille tullaan helpommin lähtöaikaa selvittämättä, jos kyseessä on vilkas vaihtopysäkki ja valittavana on useita vaihtoehtoisia linjoja. Haastatelluista 37 % kokee bussin odotusajan pitkäksi tai erittäin pitkäksi. Odotusaika tuntuu lyhyemmältä päivittäiskäyttäjistä ja matkustajista, joilla on valittavana useita vaihtoehtoisia linjoja. Suurin osa matkustajista käyttää odotusajan tekemättä mitään. Useimmat kertoivat jäävänsä pysäkille odottamaan, vaikka tietäisivät bussin tulevan vasta 10 minuutin kuluttua. Vajaa viidennes käyttäisi em. odotusajan asiointiin. Haastatelluista 57 % pitää pysäkeille tulevia näyttötauluja ja bussien todelliseen kulkuun perustuvaa matkustajainformaatiota hyvänä asiana, 27 % on päinvastaista mieltä. Kuljettajista 45 % uskoo järjestelmän helpottavan ja 18 % vaikeuttavansa työtänsä. Liikennöitsijät odottavat järjestelmän parantavan eniten asiakastyytyväisyyttä ja bussiliikenten imagoa sekä helpottavan aikataulusuunnittelua. Tutkimuksen II- ja III-vaiheiden valmistuttua joukkoliikenteen matkustajien käyttäytymisestä on tietoa päätöksenteon pohjaksi suunniteltaessa joukkoliikennejärjestelmän kehittämistä. Avainsanat (asiasanat) matkustajainformaatio, joukkoliikenne, bussi, vaikutukset Muut tiedot Sarjan nimi Liikenneministeriön mietintöjä ja muistioita Kokonaissivumäärä Jakaja Liikenneministeriö Kieli suomi ISSN Hinta Kustantaja Liikenneministeriö ISBN Luottamuksellisuus julkinen

3 The publisher DESCRIPTION Date of publication Authors (from body; name,chairman and secretary of the body) Type of publication Assigned by Date when body appointed Name of the publication Parts of the publication Abstract Keywords Miscellaneous Serial name Publications of the Ministry of Transport and Communications Pages, total Distributed by Edita Ltd Language Finnish ISSN Price ISBN Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

4 6

5 7 ESIPUHE Espoossa toteutetaan vuosina bussiliikenteen tosiaikaiseen seurantaan perustuva matkustajainformaatiojärjestelmä. Tämä tutkimus on ensimmäinen vaihe kolmivaiheisesta ennen-jälkeen-tutkimuksesta, jonka tarkoituksena on selvittää ko. informaatiojärjestelmän vaikutukset järjestelmän kehittämiseksi. Tavoitteena on myös tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää koko pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen matkustajainformaatiojärjestelmän suunnittelussa. Työ on tehty liikenneministeriön, Espoon kaupungin ja YTV:n toimeksiannosta. Työtä ovat ohjanneet Marja Rosenberg Espoon joukkoliikenneyksiköstä (puheenjohtaja), Kari Korpela liikenneministeriöstä ja Anne Herneoja YTV:stä. Työstä ovat vastanneet Anne Vehmas, Raine Hautala ja Juhani Vehviläinen Viatek-Yhtiöt Oy:stä. Tammikuussa 1997 Ylitarkastaja Kari Korpela Liikenneministeriö

6 8 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE KUVAILULEHTI... 3 DESCRIPTION Johdanto Tutkimusasetelma Ennen-tutkimuksen toteutus Matkustajahaastattelut Kysymykset Haastateltavat Kuljettajakysely Liikennöitsijäkysely Ennen-tutkimuksen tulokset Matkustajien toiminta pysäkeillä Haastattelut Videokuvaus Matkustajien ja kuljettajien vuorovaikutus Mielipiteet matkustajainformaatiojärjestelmästä Matkustajat Kuljettajat Mielipiteet bussiliikenteestä Matkustajien ja kuljettajien arviot Bussin ja henkilöauton vertailu Liikennöitsijöiden mielipiteet Matkustajainformaatiojärjestelmän vaikutukset Informaatiojärjestelmän kehittäminen ja kustannukset Liitteet: Liite 1. Pysäkkihaastattelulomake Liite 2. Kuljettajien kyselylomake Liite 3. Liikennöitsijöiden kyselylomake Liite 4. ELMI - tiedote 10 / 1996

7 9 1 JOHDANTO Joukkoliikenteen matkustajainformaatiojärjestelmää kehitetään pääkaupunkiseudulla vaiheittain. Eri vaiheissa tehtävien vaikutustutkimusten tuloksia pyritään hyödyntämään järjestelmän kehittämisessä ja investointien kohdentamisessa. Espoossa toteutetaan bussiliikenteen tosiaikainen matkustajainformaatiojärjestelmä vuosina Ajoneuvolaitteet asennetaan 300 bussiin ja näyttötaulut kuudelle pysäkille, seurantaan kuuluu noin 60 bussilinjaa (Espoon sisäiset, Espoon ja Helsingin väliset linjat Länsiväylän suunnalla). Järjestelmän toiminta perustuu bussien GPS-paikannukseen sekä radiotiedonsiirtoon bussien ja ohjauskeskuksen välillä. Järjestelmä on Espoon kaupungin, Tielaitoksen ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) yhteinen rakennushanke, jonka suunnitteluun ja toteutukseen osallistuu myös liikenneministeriö. Tässä raportissa selvitetään Espoon matkustajainformaatiojärjestelmän ennen-tutkimuksen tuloksia. Tuloksiin liittyvää oheismateriaalia ja tarkennustietoja säilytetään Espoon joukkoliikenneyksikössä. 2 TUTKIMUSASETELMA Ennen-tutkimus toteutettiin haastattelemalla matkustajia ja videoimalla matkustajien käyttäytymistä pysäkeillä. Lisäksi kyseltiin kuljettajien ja liikennöitsijöiden näkemykset matkustajainformaatiojärjestelmästä. Koko tutkimus tehdään kolmessa osassa: ennen informaatiojärjestelmän käyttöönottoa (Ivaihe), pian käyttöönoton jälkeen (II-vaihe) ja vuoden kuluttua käyttöönotosta (III-vaihe). Informaatiotauluilla varustettavien bussipysäkkien matkustajien näkemyksiä verrataan järjestelmän ulkopuolelle jäävien matkustajien käsityksiin, jotta saadaan esille juuri informaatiotaulujen osuus bussien käytön tai matkustajien mielipiteiden muutoksista. 3 ENNEN-TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 3.1 Matkustajahaastattelut Tutkimus- ja vertailuryhmän matkustajien näkemykset selvitettiin pysäkkihaastatteluilla. Tutkimusryhmän haastattelut suoritettiin niillä pysäkeillä, joille informaatiotaulut tulevat. Ne ovat Tapiolan keskus ja Hanasaari molempiin suuntiin sekä Westendinasema ja Tapiolansolmu. Vertailuryhmä kerättiin Turuntieltä Leppävaaran keskuksen pysäkeiltä, jotka sijaitsevat Espoossa ja ovat informaatiojärjestelmän pysäkkien kaltaisia. Pysäkkien sijainti on esitetty kuvassa 1. Kaikkiaan haastateltiin 970 matkustajaa. Haastatteluja tehtiin melko kattavasti eri vuorokaudenaikoina ja viikonpäivinä (taulukko 1). Haastateltavaksi pyydettiin kaikkia haastatteluaikoina pysäkille saapuvia, joita haastattelijat ehtivät tavoittaa. Tavoitteena oli haastatella eri käyttäjäryhmiä; molempia sukupuolia, eri ikäisiä (myös koululaisia ja vanhuksia) ja erilaisia matkustajaryhmiä (myös vammaisia, satunnaiskäyttäjiä). Haastateltavat saivat lopuksi haastattelusta ELMI-tiedotteen, jossa oli palautuskuponki pitkittäistutkimukseen osallistumista varten. Kuponkeja palautettiin 172 kpl (18 %).

8 10 Kuva 1. Matkustajahaastattelujen pysäkit Taulukko 1. Haastattelujen aikajakauma (pysäkeille saapuvat matkustajat) ja pysäkkien käyttäjämäärät syksyllä Sampokuja Hanasaari West- Leppävaara Helsinkiin Espooseen Helsinkiin Espooseen endinasema Tapiolan solmu Helsinkiin Espooseen Yht. % Aamu % Keskipäivä % Iltapäivä % Ilta % Maanantai % Tiistai % Keskiviikko % Torstai % Perjantai % Lauantai % Sunnuntai % Yht % Käyttäjät syksyllä 1995 tutkimuksen pysäkeillä Nousevat/ poistuvat matkustajat arkisin 2696/ / / / / / / / /11969

9 Kysymykset Haastattelussa kyseltiin matkustajien pysäkkikäyttäytymistä ja joukkoliikenteen käyttöä sekä mielipiteitä matkustajainformaatiojärjestelmästä ja bussiliikenteestä yleensä (liite 1). Yhdessä kysymyksessä haastateltavalle annettiin nähtäväksi arviointiasteikko. Muissa kohdissa hän sai vastata omin sanoin. Lomakkeessa oli vastausvaihtoehtoja haastattelijan työn nopeuttamiseksi, mutta niitä ei näytetty haastateltavalle, jotteivät ne olisi ohjanneet hänen vastaustaan. Haastattelu katsottiin tehdyksi, jos ennen bussin saapumista ehdittiin käydä läpi 13 ensimmäistä kysymystä. Vähäisempi vastausmäärä hylättiin ja tilalle otettiin toinen haastateltava Haastateltavat Haastateltavista oli 62 % naisia, mikä vastaa hyvin bussimatkustajien sukupuolijakaumaa (taulukko 2). Yli 60-vuotiaiden osuus on jäänyt vähäisemmäksi kuin muiden ikäryhmien. Parikymppisten miesten suuri määrä selittynee Teknillisen korkeakoulun läheisyydellä. Taulukko 2. Haastateltavien sukupuoli ja ikä Ikä Nainen Mies Yhteensä % % % % % % Yht. 599 (62 %) 371 (38 %) % Haastateltavien ammattiasemassa näkyy toimihenkilö- ja opiskelijapainotteisuus, varsinkin tutkimusryhmässä (taulukko 3). Haastateltavien koulutusaste on korkeahko, mikä on tyypillistä Espoossa. Tutkimusryhmän koulutus on merkitsevästi korkeampi kuin vertailuryhmän. Taulukko 3. Haastateltavien koulutus ja ammattiasema Ammattiasema Perusaste Keskiaste Korkea-aste Yhteensä Työntekijä Toimihenkilö Yrittäjä, työnantaja Koulul., opiskelija Kotiäiti, -isä Eläkeläinen Työtön % 36 % 4 % 35 % 2 % 7 % 3 % Yhteensä 173 (20 %) 394 (46 %) 285 (33 %) % Valtaosa haastatelluista matkustaa bussilla lähes päivittäin (taulukko 4). Satunnaiskäyttäjiä tavoitettiin vain viitisen prosenttia. Naiset, koululaiset ja opiskelijat sekä nuoret käyttävät eniten bussia. Yli puolet oli saapunut haastattelupysäkille toisella bussilla, Hanasaaressa lähes kaikki. Leppävaaran pysäkeille oli tultu myös junalla. Tutkimusryhmässä bussin vaihtajia oli kaksi kolmannesta, vertailuryhmässä vain kolmannes. Vähän bussia käyttävät ja koulutetut vaihtoivat keskimääräistä vähemmän. Lähtöpisteestä pysäkille tultiin useimmiten kävellen.

10 12 Taulukko 4. Bussin käyttötiheys ja pysäkille saapuminen Kuinka usein käyttää bussia? Lähes Miten saapui pysäkille? päivittäin Pari krt/vko Pari krt/kk Harvemmin Yhteensä Bussilla % Kävellen % Auton kyydissä % Junalla % Polkupyörällä % Henkilöautolla % Yhteensä % 81 % 14 % 4 % 1 % 100 % Nelisenkymmentä prosenttia vastaajista pääsee määräpaikkaansa vain yhdellä linjalla (taulukko 5). Yhtä moni voi valita samanarvoisista linjoista ensin saapuvan. Varsinkin Westendistä ja Hanasaaresta Helsinkiin matkustavilla on valinnanvaraa. Lisäksi osalla olisi mahdollisuus käyttää vaihtoehtoisia, mutta vähän huonompia linjoja. Taulukko 5. Vaihtoehtoiset kulkutavat Voisiko tehdä matkan jollain muulla bussilla tai joukkoliikennevälineellä? Lkm % Ei, pääsee vain yhdellä linjalla määräpaikkaan % Menee ensin saapuvalla sopivalla bussilla (monta samanarvoista linjaa) % Voisi valita toisen bussilinjan, muttei pääsisi sillä yhtä lähelle/nopeasti % Voisi mennä junalla 20 2% Ei tiedä, ei tunne muita joukkoliikenneyhteyksiä 13 1% Yhteensä % 3.2 Kuljettajakysely Espoon matkustajainformaatiojärjestelmän linjoja liikennöivät yritykset jakoivat kuljettajilleen kyselylomakkeen Lomakkeessa kyseltiin kuljettajien näkemyksiä työstään, matkustajainformaatiojärjestelmästä ja bussiliikenteestä yleensä (liite 2). Lomakkeita jaettiin 749, joista 159 palautettiin. Palautusprosentti oli 21 %. Kyselyyn vastanneet kuljettajat olivat vuotiaita (taulukko 6). Ikäjakauma oli tasainen, keskiarvo 39 vuotta. Kahdeksan (5 %) heistä oli naisia. Taulukko 6. Kuljettajien sukupuoli ja ikä Ikä Nainen Mies Yht. Yht % % % % Yht % Kesk.=39 5 % 95 % 100 %

11 13 Viidennes vastaajista oli toiminut kuljettajana vain parisen vuotta, mutta toisella viidenneksellä oli takanaan vuoden ura linja-auton kuljettajana (taulukko 7). Luonnollisestikin iän ja kuljettajavuosien korrelaatio oli vahva (.75). Keskimäärin kuljettajana oli toimittu vajaa kymmenen vuotta, josta nykyisessä yhtiössä vajaa viisi vuotta. Näiden välinen korrelaatio oli.63. Taulukko 7. Vuodet kuljettajana ja yhtiössä Vuodet yhtiössä Vuodet kuljettajana Yht. Kesk.= % % % % Yht % Kesk.= % 26 % 21 % 20 % 100 % 3.3 Liikennöitsijäkysely Liikennöitsijäkysely toimitettiin kuuteen yritykseen, joista kaikista saatiin vastauksia. Kyselylomakkeita jaettiin yhteensä 41 ja niitä palautettiin 19 kpl. Palautusprosentti oli 46 %. Lomakkeessa kysyttiin bussiliikenteen tiedottamisesta yleensä sekä liikenteenharjoittajien näkemyksiä matkustajainformaatiojärjestelmästä ja sen kehittämisestä (liite 3).

12 14 4 ENNEN-TUTKIMUKSEN TULOKSET Matkustajien vastauksia on verrattu tutkimus- ja vertailuryhmän sekä muiden taustamuuttujaryhmien välillä. Myös kuljettajien näkemyksiä on tarkasteltu taustaryhmittäin sekä soveltuvin osin verrattu matkustajien mielipiteisiin. Matkusta- ja kuljettajatulosten esittelyssä kerrotaan vain tilastollisesti merkitsevistä eroista. Tämän tutkimuksen matkustajatuloksissa käsitellään koko otosta (tutkimusryhmä + vertailuryhmä), ellei muuta erikseen mainita (jos ryhmien välillä ei ole merkitseviä eroja). Liikennöitsijäkyselyssä kaikilta yrityksiltä saatiin vastauksia, mutta tilastollisia tarkasteluja ei tehty pienen otoksen takia. 4.1 Matkustajien toiminta pysäkeillä Haastattelut Valtaosa matkustajista selvittää bussin lähtöajan yleensä etukäteen, kuva 2. Osa tulee kuitenkin pysäkille vain odottamaan, näistä useimmat ovat miehiä. Selvittääkö bussin saapum isajan etukäteen Yht. M ie s Kyllä 59% 68% 12% 9% 29% 22% Ei T u len py säk ille odottam aan M o lem pia yh tä paljon / E n o saa sanoa N ainen 74% 8% 18% Tiedän lähtöajan etukäteen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 2. Bussin lähtöajan selvittäminen Myös pysäkin luonne vaikuttaa asiaan; vilkkaalle vaihtopysäkeille tullaan helpommin lähtöaikaa selvittämättä. Westendin asemalla lähes kolmannes haastatelluista tuli pysäkille selvittämättä bussin lähtöaikaa etukäteen. Vähiten näitä matkustajia oli Sampokujalta Helsinkiin ja Leppävaarasta Espooseen päin haastateltujen joukossa. Päivittäin bussilla matkustavat tietävät yleensä bussin lähtöajan etukäteen. Pysäkille tullaan helpommin saapumisajoista tietämättä silloin, kun valittavana on monta samanarvoista linjaa.

13 15 Käyttääkö pysäkkiaikataulua Ikä Kyllä Ei Yht. 60% 40% % 66% % 56% % 43% % 36% % 31% % 26% 0 % 50 % 100 % Käyttääkö pysäkkiaikataulua Samp okuja, Helsinkiin Samp okuja, Esp ooseen Hanasaari, Helsinkiin Hanasaari, Esp ooseen Westend Tap iolan solmu Leppävaara, Helsinkiin Leppävaara, Esp ooseen 59 % 47 % 49 % 57 % 59 % 52 % K y llä 80 % 75 % Ei 41 % 53 % 51 % 43 % 41 % 48 % 20 % 25 % 0 % 50 % 100 % Kuva 3. Pysäkkiaikataulun käyttö iän ja pysäkin mukaan Pysäkkiaikataulun käyttö vähenee selvästi iän myötä (kuva 3). Osittain tätä selittää se, että vanhimmat eivät näe pienellä painettuja aikataulutekstejä. Sampokujalta Helsinkiin ja Hanasaaresta Espooseen matkustaneet kertovat käyttävänsä pysäkkiaikatauluja enemmän kuin muut. Koululaiset ja opiskelijat käyttävät pysäkkiaikatauluja eniten, harvemmin matkustavat ja vähemmän koulutetut vähiten. Haastatelluista 37 % kokee bussin odotusajan pitkäksi, 35 % lyhyeksi (kuva 4). Lyhyimmäksi odotusajat kokivat Westendinaseman ja Tapiolansolmun pysäkeillä haastatellut. Tämän kysymyksen suhteen tutkimus- ja vertailuryhmä erosivat tilastollisesti merkitsevästi, sillä Leppävaarassa selvästi suurempi osa piti odotusaikaa erittäin pitkänä. Odotusaika tuntui lyhyemmältä päivittäiskäyttäjistä ja niistä, joilla on monta samanarvoista linjaa valittavanaan. Bussin odotusaika tuntuu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Sampokuja, Helsinkiin 33% 23% Sampokuja, Espooseen 6% 30% 28% Hanasaari, Helsinkiin 15% 21% 33% Hanasaari, Esp ooseen 24% 33% Westend 7% 36% 25% Tap iolan solmu 7% 33% 27% Leppävaara, Helsinkiin 4% 27% 27% Leppävaara, Esp ooseen 4% 21% 29% Yht. 6% 29% 28% yleensä tosi lyhyeltä monesti lyhyeltä joskus lyhyeltä, joskus pitkältä monesti pitkältä yleensä todella pitkältä Kuva 4. Odotusajan pituus Valtaosa matkustajista kertoi, että he yleensä vain seisovat ja odottavat bussia pysäkillä (taulukko 8). Nuoremmat käyttävät herkemmin odotusajan tupakointiin, puheluihin, lukemiseen tai istumiseen. Vanhemmat ja eläkeläiset taas ajattelevat omia asioitaan. Vain harvojen toiminta keskittyy saapuvan liikenteen, kellon tai aikataulujen tarkasteluun. Lähinnä ne, joilla on useampia samanarvoisia vaihtoehtoja, seuraavat saapuvaa liikennettä. Vähemmän koulutetut

14 16 toimivat aktiivisemmin, kun taas korkeammin koulutetut keskittyvät omien asioiden ajatteluun. Pääosa haastatelluista jäisi pysäkille odottamaan, vaikka tietäisi bussin tulevan vasta 10 minuutin kuluttua. Vajaa viidennes kävisi jossain; ostoksilla, kioskilla, soittamassa tai asioilla. Jokunen lähtisi kävelemään seuraavalle pysäkille. Vain viisi prosenttia voisi mennä toisella bussilla tai junalla. Taulukko 8. Pysäkkikäyttäytyminen haastattelujen perusteella Mitä yleensä tekee pysäkillä bussia odottaessaan? Lkm % Seisoo vain ja odottaa (ei tee mitään) % Tupakoi, soittaa puhelun, lukee kirjaa/lehteä, etsii istumapaikan % Ajattelee omia asioitaan (katselee ympärilleen, lauleskelee, rentoutuu, rukoilee,...) % Seuraa saapuvaa liikennettä (busseja) 91 9% Keskustelee (leikkii lasten kanssa) 17 2% Kuuntelee musiikkia 7 1% Tutkii aikatauluja tai linjakarttaa ja miettii millä bussilla kannattaa mennä 6 1% Vilkuilee kelloa vähän väliä 4 0,5% Muuta (käveleskelee, pesee graffiteja) 2 0,5% Yhteensä % Mitä tekisi, jos tietäisi bussin tulevan täsmälleen 10 minuutin kuluttua Lkm % Jäisi pysäkille odottamaan % Odottaisi pysäkillä % Lukisi 61 6% Tupakoisi 26 3% Kävelisi ympäriinsä 6 1% Kuuntelisi musiikkia 5 1% Muuta (miettii omia asioitaan ym.) 15 2% Kävisi jossain % Kävisi ostoksilla 72 7% Kävisi kioskilla / soittamassa 43 4% Kävisi sisätiloissa / asioilla 43 4% Kävelisi seuraavalle pysäkille 22 2% Menisi toisella bussilla (tai junalla) 45 5% Yhteensä %

15 Videokuvaus Tapiolan keskustan pysäkeillä (molemmat suunnat) selvitettiin videokuvauksen avulla pysäkkikäyttäytymistä. Kuvaukset tehtiin arkipäivinä aamu- ja iltaruuhkan sekä päiväliikenteen aikana. Kuvausjaksot (6 kpl) olivat 35 minuuttia. Kuvanauhoilta selvitettiin yhteensä 241 henkilön pysäkkikäyttäytymistä (97 henkilöä Helsingin suuntaan, 144 henkilöä länteen päin). Taulukossa 9 on yhteenveto pysäkkikäyttäytymisestä kuvanauhoituksen perusteella. Pysäkkikäyttäytymistä verrataan näyttötaulujen asentamisen jälkeen tutkimuksen myöhemmissä vaiheissa. Taulukko 9. Pysäkkikäyttäytyminen Tapiolan keskuksen pysäkeilllä videokuvauksen perusteella. Mitä ihmiset tekivät bussia odottaessaan? Helsingin suuntaan Espoon suuntaan Molemmat yhteensä Seisoo vain ja odottaa 45 % 44 % 45 % Tupakoi, soittaa puhelun, lukee, etsii istumapaikan 8 % 11 % 10 % Seuraa saapuvaa liikennettä 8 % 6 % 7 % Keskustelee, leikkii lasten kanssa 15 % 10 % 12 % Tutkii aikatauluja 18 % 28 % 24 % Vilkuilee kelloa 1 % 0 % 0 % Muuta 5 % 1 % 2 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 4.2 Matkustajien ja kuljettajien vuorovaikutus Tämän luvun kuvissa esitetyt %-osuudet kuvaavat valittujen vaihtoehtojen jakaumaa. Kysymyksiin oli valittavana useita vaihtoehtoja (kysymykset 1-3, liite 2.). Kuljettajat pitävät työssään hankalimpana aikataulussa pysymistä ja häiriköiviä matkustajia (kuva 5). Viidennes vastasi ettei mikään ole hankalaa. Moni kritisoi työaikojen ja ajosarjojen järjestelyjä; pätkittyjä päiviä pitkine taukoineen sekä aamu- ja iltatöiden vuorottelua pidettiin huonoina. Muina hankaluutta tuottavina tekijöinä mainittiin mm. matkustajien käyttäytyminen ja esimiehet.

16 18 Hankalinta kuljettajan työssä on 0% 10% 20% 30% 40% Aikataulussa pysym inen 37% V a ik e a t m a tk u s ta ja t 26% Ei m ikään 20% M u u 11% Työajat, ajosarjat 8% M atkustajien palvelu 6% A ja m in e n liik e n te e s s ä 5% Bussin teknisten laitteiden käyttö 3% Kuva 5. Mikä on hankalinta kuljettajan työssä? Alle kolmikymppiset ja kaksi vuotta kuljettajina toimineet korostivat, ettei mikään ole hankalaa, kun taas sitä kauemmin alalla olleet toivat esiin vaikeiden matkustajien häiriköinnin ja turvallisuusuhan, varsinkin nelikymppiset. Kolmekymmentä- ja yli viisikymmentävuotiaat painottivat eniten aikataulussa pysymistä. Kuljettajien mukaan matkustajat kyselevät eniten bussien reittejä, pysäkkejä ja lähtöaikoja (kuva 6). Millä bussilla pääsee haluttuun paikkaan, missä pitää jäädä pois ja milloin bussi lähtee? Helsingin linja-autoasemalla kysellään myös lähtölaitureita. M atkustajat kyselevät eniten 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% R e itte jä 74% Pysäkkejä 60% Lähtöaikoja 38% Joko tietty bussi on m ennyt? 13% M atkalipuista, hinnoista Lähtölaitureita Muuta 3% 3% 6% Kuva 6. Mitä matkustajat kyselevät kuljettajalta eniten? Valituksia kuljettajat saavat kuulla eniten aikatauluista, myöhässä tulosta ja peräkkäin ajavista busseista (kuva 7). Vähemmän valitetaan bussin sisäolosuhteista, toisista matkustajista tai ajotavasta. Muina valitusaiheina mainittiin mm. vaihtoyhteydet, toiset kuljettajat ja se, että helsinkiläiset hidastavat espoolaisten matkantekoa. Jotkut kirjoittivat, että harvemmin valitetaan mistään.

17 19 M atkustajat valittavat eniten 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% A ikatauluista, vuoroväleistä 59% M y öhässä tulosta 39% Peräkkäin aja vista b u sse ista 22% Bussin läm pötilasta tai tuuletuksesta M uusta Ei valituksia Bussin ahtaudesta tai istum apaikan puutteesta T o isista m a tku sta jis ta Radiosta Hinnoista tai takaisin annetuista rahoista Huonosta ajo tavasta 7% 6% 5% 3% 3% 2% 1% 1% Kuva 7. Mistä matkustajat valittavat eniten? 4.3 Mielipiteet matkustajainformaatiojärjestelmästä Matkustajat Matkustajilta kysyttiin, mitä mieltä he ovat bussipysäkeille suunniteltavista näyttötauluista, joista näkee kuinka pian bussit todella tulevat. Pääosa piti järjestelmää hyvänä, reilu neljännes huonona (kuva 8). Myönteisimmin siihen suhtautuivat nuorimmat, kielteisimmin nelikymppiset. Koululaiset ja opiskelijat arvioivat näyttötauluja hyviksi, kun taas eläkeläiset olivat epävarmimpia (kuva 9). Kielteisimpiä olivat parikymmentä kotiäitiä, myönteisimpiä yhtä pieni määrä työttömiä. Ikä Mitä mieltä reaaliaikaisesta informaatiojärjestelmästä Yhteensä 8% 19% 16% 47% 10% % 20% 26% 38% 6% % 18% 15% 46% 7% % 26% 19% 40% 7% % 16% 15% 54% 7% % 19% 16% 46% 13% % 13% 11% 53% 19% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin huono Huono En osaa sanoa Hyvä Erittäin hyvä Kuva 8. Eri ikäryhmien mielipiteet matkustajainformaatiojärjestelmästä

18 20 Mitä mieltä reaaliaikaisesta informaatiojärjestelmästä Työtön (25) 4% 8% 16% 52% 20% Eläkeläinen (63) 10% 16% 25% 43% 6% Kotiäiti (21) 5% 43% 19% 33% Koululainen, opiskelija (305) 6% 16% 12% 50% 16% Yrittäjä, työnantaja (32) 19% 16% 9% 47% 9% Toimihenkilö (306) 12% 20% 16% 45% 7% Työntekijä (113) 10% 22% 13% 45% 10% (vastaajien lkm ) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin huono Huono En osaa sanoa Hyvä Erittäin hyvä Kuva 9. Eri ammattiryhmien mielipiteet matkustajainformaatiojärjestelmästä Korkeimmin koulutetut suhtautuivat informaatiojärjestelmään negatiivisemmin kuin keski- ja perusasteella olevat (kuva 10). Mitä mieltä reaaliaikaisesta informaatiojärjestelmästä K orkea-aste 12% 22% 16% 41% 9% Keskiaste 8% 18% 13% 51% 11% Perusaste 8% 13% 17% 49% 13% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin huono Huono En osaa sanoa Hyvä Erittäin hyvä Kuva 10. Eri koulutustasojen mielipiteet matkustajainformaatiojärjestelmästä Kymmenesosa haastatelluista voisi maksaa matkastaan enemmän, jos saisi pysäkillä täsmälliset ja luotettavat tiedot bussien saapumisajoista (kuva 11). Ikäryhmienkään välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa, mutta suuntaa antavasti näyttäisivät kolmikymppiset maksuhalukkaimmilta. Yleensäkään informaatiojärjestelmään ja lisämaksuun suhtautuminen eivät olleet yhteydessä toisiinsa.

19 21 Ikä Yht Maksaisiko matkasta enemmän, jos saisi pysäkillä täsm älliset ja lu o tettavat tied o t b u ssien saap u m isajo ista? 90% 89% Paljon (15% tai yli) enemmän % 92% 86% 89% 92% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Jonkin verran (10% ) enemmän Vähän (5% ) enemmän En yhtään enempää Kuva 11. Maksuhalukkuus informaatiosta Kuljettajat Kuljettajakyselyssä oli liikennöitsijäkohtaisia eroja johtuen mm. yritysten erilaisesta koosta. Näitä eroja ei esitetä kyselyn luottamuksellisuuden takia. Puolet lomakkeen täyttäneistä kuljettajista ei ollut saanut tietoa matkustajainformaatiojärjestelmästä ennen kyselyä (kuva 12). Kolmannes kertoi tietävänsä asiasta, muttei riittävästi. Vain vajaa viidennes oli tyytyväinen tässä vaiheessa saamansa informaation määrään. Tietääkö matkustajainformaatiojärjestelmästä Kyllä, ihan riittävästi tässä vaiheessa Kyllä, muttei riittävästi Ei 17% 33% 50% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kuva 12. Onko kuljettajat saaneet tietoa matkustajainformaatiojärjestelmästä ennen kyselyä Kuljettajille ja liikennöitsijöille jaettiin ko. kohderyhmille suunnattu ELMI-tiedote kyselylomakkeiden palautuksen yhteydessä. Lähes puolet kuljettajista arvelee matkustajainformaatiojärjestelmän helpottavan työtään (kuva 13). Sen ajatellaan vähentävän matkustajien kyselyjä ja valituksia, kun he saavat enemmän tietoa. Näin se myös nopeuttaisi kuljettajan toimia ja vähentäisi turhia pysähtymisiä. Suuri osa kuljettajista ei usko järjestelmän vaikuttavan, koska he ajavat samalla tavalla kuin ennenkin tai koska he eivät vielä tiedä asiasta.

20 22 Matkustajainform aatiojärjestelm ä ja kuljettajan työ Helpottaa 45% Ei vaikutusta 37% Vaikeuttaa 18% 0% 10% 20% 30% 40% 50% Kuva 13. Miten kuljettajat arvioivat matkustajainformaatiojärjestelmän vaikuttavan työhönsä Vajaa viidennes uskoo järjestelmän vaikeuttavan työtään. Perusteluina he esittävät, että se lisää valituksia, kun ei kuitenkaan toimi. Se lisää kuljettajien paineita ja stressiä, kun ihmiset laskevat sekunteja. Matkustajat eivät osaa käyttää sitä, joten opastuksessa menee aikaa. Se voi häiritä ajoa. Valtaosa kuljettajista pitää matkustajainformaatiojärjestelmää matkustajien kannalta hyvänä (kuva 14). Omalta kannaltaan 44 % arvioi sen hyväksi ja 46 % ei osaa sanoa. M a tk u sta ja in fo rm a a tio jä rje ste lm ä E r ittä in h y v ä Hyvä En osaa sanoa Huono Erittäin huono K u lje tta ja n kannalta Matkustajan kannalta 0% 20% 40% 60% Kuva 14. Kuljettajien näkemys matkustajainformaatiojärjestelmästä kuljettajien ja matkustajien kannalta. Suurin osa kuljettajista arveli, ettei aikataulusta edellä-jäljessä -näytöllä olisi vaikutusta heidän työhönsä (kuva 15). Tätä perusteltiin sillä, että nopeuteen olisi kuitenkin mahdotonta vaikuttaa tai että muutenkin pyritään pysymään aikataulussa. Kuljettajat kertovat tietävänsä nytkin, ovatko aikataulussa. Lähes kolmanneksen mielestä edellä-jäljessä -näyttö vaikeuttaisi heidän työtään lisäämällä stressiä ja paineita. Toisten mukaan nopeuteen ei voi vaikuttaa, osa arvelee myöhässä olon edistävän kaahaamista. Ajosta pelätään tulevan liian kaavamaista. Näyttö voi viedä huomiota pois ajamisesta. Epätietoisuutta herättää kysymys etuajassa pysäkille saapumisesta.

21 23 Ede llä -jä lje ssä -nä yttö Yht. 32% 42% 27% % 53% 37% % 34% 31% % 39% 24% % 42% 16% Ikä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % V aikeuttaa Ei vaikutusta Helpottaa Kuva 15. Edellä-jäljessä -näytön vaikutus kuljettajien työhön Reilu neljännes kuljettajista arveli edellä-jäljessä -näytön helpottavan työtään. Tätä perusteltiin sillä, että on helpompi seurata etenemistä ja voi kiristää tai löysätä nopeutta tarvittaessa. Ei tarvitse katsoa kelloa ja voisi esittää parannuksia vuoroihin. Arviot muuttuivat myönteisemmiksi kuljettajan iän myötä. Kuljettajat toivoivat perusteellista opastusta uusien laitteiden käyttöön (taulukko 10). Vain kahden mielestä koulutusta ei tarvita, mutta yksi kommentoi, ettei koko laitteita kannata hankkia, jollei ole varaa koulutukseen. Kolmannes suosisi koulutus- tai kurssitilaisuutta, monet toivoivat käytännön opetusta esimerkein ja henkilökohtaisesti. Taulukko 10. Kuljettajien opastus Miten kuljettajia pitäisi opastaa uusien laitteiden käyttöön? Lkm %(/118) Perusteellisesti, hyvin 37 31% Kurssitus- / koulutustilaisuus 36 31% Opetus käytännössä / esimerkein 20 17% Henkilökohtainen opastus 11 9% Koulutusta tarvitaan muutenkin 6 5% Selkeät ohjeet 4 3% Myös teoriaa 3 3% Koulutusta ei tarvita 2 2% Muu (ei tietoa järj., normaali,...) 9 8% 4.4 Mielipiteet bussiliikenteestä Matkustajien ja kuljettajien arviot Matkustajat arvioivat hyväksi pysäkkiturvallisuuden ja -aikataulut sekä liikenteen täsmällisyyden ja matkustamisen miellyttävyyden (kuva 16). Pysäkkiturvallisuuden hyvään arvosanaan saattaa vaikuttaa haastatteluajankohdat: pysäkkihaastatteluista noin 20 % tehtiin illalla klo 18-21, loput klo välisenä aikana. Pysäkkiaikatauluista esitettiin myös kriittisiä kommentteja: niitä ei ole, niitä ei näe (liian pienet numerot, ne on sotkettu tai ne eivät päde. Viidennes piti pysäkkejä sotkuisina tai kaipasi niille penkkejä ja katoksia. Vuorovälejä ja vaihtojen sujuvuutta arvioitiin sekä hyväksi että

22 24 huonoksi. Varsinkin poikittais-, ilta- ja viikonloppuliikenteessä sekä Lauttasaaren suuntaan niitä pidettiin huonoina. Samaan suuntaan menevien bussien lähtöaikoja toivottiin porrastettavaksi, jotteivät ne ajaisi peräkkäin. Tutkimus- ja vertailuryhmän pysäkeillä mielipiteet erosivat merkitsevästi vuorovälin ja matkustamisen miellyttävyyden suhteen: jälkimmäisillä näitä pidettiin huonompina. Liikenteen täsmällisyys arvioitiin heikommaksi Sampokujalla ja Leppävaarassa kuin Länsiväylän vaihtopysäkeillä. Tapiolansolmun pysäkin kunto ja pysäkkiaikataulut saivat huonommat arviot kuin muut. Naiset kokevat turvallisuuden pysäkillä heikommaksi mutta matkustamisen miellyttävyyden paremmaksi kuin miehet. Pysäkkiturvallisuus ja -aikataulujen esitystapa huononevat vastaajan iän myötä. Vaihtojen huonoa sujuvuutta taas valittavat eniten nelikymppiset ja työssäkäyvät. Päivittäiskäyttäjät pitävät pysäkkiaikataulujen esitystapaa parempana kuin satunnaisemmat kulkijat. Bussilla tai junalla pysäkille saapuneet vaihtajat arvioivat pysäkkiaikataulujen esitystavan ja pysäkkien kunnon paremmaksi kuin muulla tavoin tulleet. Turvallisuus pysäkillä 13% 64% 20% Keskiarvot ELMI Vert. 4,02 3,92 Pysäkkiaikataulujen esitystapa 13% 15% 52% 18% 3,72 3,71 Liikenteen täsmällisyys 4% 16% 73% 7% 3,83 3,74 Matkustamisen miellyttävyys 18% 73% 5% 3,82 3,72 * Pysäkkien kunto/ siisteys 18% 30% 46% 4% 3,31 3,29 Vuoroväli 4% 31% 25% 38% 3,10 2,86 ** Vaihtojen sujuvuus 5% 25% 37% 32% 3,04 2,94 Haastateltuja % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1.Erittäin huono 2.Huono 3.Ei huono, ei hyvä 4.Hyvä 5.Erittäin hyvä *=tilastollisesti melkein merkitsevä **= tilastollisesti merkitsevä Kuva 16. Matkustajien mielipiteet bussiliikenteestä ja pysäkeistä Kuljettajat arvioivat parhaimmaksi bussiliikenteen täsmällisyyden ja matkustamisen miellyttävyyden (kuva 17). Heikoimpana he pitävät pysäkkien kuntoa ja vaihtojen sujuvuutta. Eniten kuljettajien ja matkustajien mielipiteet erosivat pysäkkiasioiden suhteen. Matkustajat pitivät pysäkkien turvallisuutta, aikatauluja ja kuntoa keskimäärin parempana kuin kuljettajat. Nuorimpien kuljettajien mielestä pysäkkiturvallisuus on paras, nelikymppisten mielestä huonoin. Kuljettajien näkemys vaihtojen sujuvuudesta ja pysäkkiaikataulujen esitystavasta heikkenee iän myötä. Vähemmän aikaa kuljettajina olleet pitävät vaihtoja sujuvampina kuin kauemmin ajaneet.

23 25 Liikenteen täsmällisyys 17% 68% 9% Matkustamisen miellyttävyys 31% 59% 6% Vuoroväli 4% 9% 36% 46% 5% Pysäkkiaikataulujen esitystapa 9% 20% 32% 35% 4% Turvallisuus pysäkillä 13% 40% 41% 3% Vaihtojen sujuvuus 6% 23% 39% 30% 3% Pysäkkien kunto/siisteys 11% 31% 40% 17% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin huono Huono Ei huono, ei hyvä Hyvä Erittäin hyvä Kuva 17. Kuljettajien mielipiteet bussiliikenteestä ja pysäkeistä Bussin ja henkilöauton vertailu Suurimpana bussilla matkustamisen etuna henkilöautoon verrattuna matkustajat pitivät bussin edullisuutta (kuva 18). Kuljettajat taas nostivat ykköseksi matkustajien toiseksi eniten mainitseman vaivattomuuden, kun ei tarvitse itse ajaa eikä etsiä parkkipaikkaa. Kuljettajat tosin korostivat enemmän pysäköinnin kuin ajamisen vaivan poistumista. Bussilla matkustaminen on mukavaa, helppoa ja stressitöntä. Neljännes matkustajista mainitsi sen, että bussilla voivat kulkea kaikki iästä, ajokortista tai autonomistuksesta riippumatta. Kuljettajat taas toivat enemmän esiin myös päihtyneenä matkustamisen mahdollisuutta. Sekä matkustajat että kuljettajat mainitsivat bussin ympäristöystävällisyyden sekä mahdollisuuden lukea, nukkua tai työskennellä ajon aikana. Kuljettajat korostivat matkustajia enemmän bussin nopeutta bussikaistojen ansiosta sekä turvallisuutta ja varmuutta. Matkustajista 8 % ei nähnyt bussilla matkustamisessa etuja autoon verrattuna. Miehet ja korkeimmin koulutetut painottivat bussin edullisuutta ja pysäköintitarpeen poistumista, naiset ja perusasteen koulutuksen saaneet taas korostivat kaikkien mahdollisuutta kulkea bussilla. Bussin edullisuudesta puhuivat erityisesti vuotiaat. Työikäiset toivat esiin pysäköinti- ja ajovaivan välttämisen. Nuorimmat korostivat bussien soveltuvuutta kaikille sekä niiden ympäristöystävällisyyttä. Vanhimmat ja eläkeläiset taas painottivat matkustamisen helppoutta ja soveltuvuutta kaikille. Harvemmin bussilla kulkevat korostivat ajovaivan ja parkkipaikan etsimisen välttämistä, päivittäismatkustajat taas bussin edullisuutta.

24 26 Bussin edut autoon verrattuna 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Edullinen, halpa 34% 43% Ei tarvitse ajaa eikä etsiä parkkipaikkaa 32% 56% Mukava, helppo, stressitön 26% 32% Kaikille mahdollinen (ei tarvitse korttia) 1% 25% Ympäristöystävällinen Nopea (bussikaistat) 12% 14% 12% 24% Ei etuja 0% 8% Voi lukea, tehdä töitä, nukkua,... 7% 7% Turvallinen, varma Muu (päihtyneenä, näkee muita) 1% 2% 10% 7% Matkustajat Kuljettajat Kuva 18. Bussilla matkustamisen edut henkilöautoon verrattuna Yllättävästi suurin osa haastatelluista ei maininnut bussilla matkustamisesta olevan haittoja tai ongelmia autoon verrattuna (kuva 19). Kolmannes kuljettajista oli jättänyt kyselylomakkeen tämän kohdan tyhjäksi, osa heistä lienee tarkoittanut, ettei haittoja ole. Riippuvuutta aikatauluista kuljettajat korostivat enemmän kuin matkustajat, erityisesti yli 50-vuotiaat ja pidempään alalla toimineet. Bussia pidettiin hitaana, varsinkin kun usein sekä matkareitti että -aika pitenevät autoon verrattuna. Matkustajista ongelmallista on selvittää bussien aikataulut ja reitit. Bussilla ei pääse joka paikkaan, ainakaan ihan lähelle. Jotkut kuljettajat tosin mainitsivat, että bussilla pääsee joskus lähemmäs kuin autolla. Bussilla matkustaminen on epämukavaa, hankalaa ja ruuhka-aikana ahdasta. Ilma voi olla tunkkainen, kesällä kuuma. Koko matkan voi joutua seisomaan, varsinkin matalalattiabusseissa, joissa on vähemmän istuimia. Nuoret ja vähän aikaa kuljettajina toimineet korostivat enemmän bussien epämukavuutta kuin vanhemmat kuljettajat. Muut ongelmat hajaantuivat melkoisesti. Bussia pidettiin kalliina. Niissä ei ole yksityisyyttä, varsinkin humalaiset saattavat häiritä. Yhteydet ovat huonoja erityisesti poikittaisliikenteessä ja maaseudulla. Kuljettajat eivät pysähdy, vaan jättävät matkustajan pysäkille. Kuljettajat itse mainitsivat ongelmaksi joidenkin kuljettajien töykeän käyttäytymisen. Bussissa on hankala kuljettaa tavaraa ja kulkea lasten kanssa. Kuljettajat mainitsivat, etteivät kaikki lastenvaunut välttämättä mahdu mukaan ja ne aiheuttavat ahtautta bussissa. Pysäkille joudutaan kulkemaan sään armoilla ja monilla pysäkeillä myös odottamaan sateessa, tuulessa ja kylmässä. Vanhuksille ja toimintarajoitteisille ongelmia tuottavat bussin numeron näkeminen, liian nopeat liikkeelle lähdöt ja korkeat raput. Jokunen piti henkilöautoa helpompana erityisesti kauppamatkoilla.

25 27 Suurempi osa naisista kuin miehistä ei maininnut bussilla matkustamisessa haittoja. Miehet taas korostivat enemmän aikatauluriippuvuutta ja hitautta. Iän ja koulutuksen myötä yhä suurempi osa ei nähnyt haittoja bussilla matkustamisessa. Iän myötä väheni myös aikataulusidonnaisuutta ongelmana pitävien osuus. Hitautta valittivat eniten kolmikymppiset. Vähiten koulutetut pitivät aikataulujen ja reittien selvittämistä vähemmän ongelmallisena kuin korkeammin koulutetut! Bussin haitat autoon verrattuna 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% Ei haittoja, ongelmia 5% 41% Riippuvuus aikatauluista 26% 45% Hidas (pitempi matka, aika) 18% 16% Pitää tietää aikataulut ja reitit 4% 14% Ei pääse lähelle, joka paikkaan 13% 16% Epämukava, hankala, ahdas 8% 17% Kallis 2% 3% Ei yksityisyyttä, muut häiritsee 2% 9% Huonot yhteydet 2% 14% Muu (ei mus.,kulj. ei pysähdy, kulj.käytös) Tavaran kulj. huono Lasten kanssa hankala 2% 2% 1% 1% 5% 6% Pysäkillä sään armoilla Toimintarajoitteisilla hankalaa 1% 1% 7% Matkustajat Kuljettajat Auto helpompi 1% Kuva 19. Bussilla matkustamisen haitat henkilöautoon verrattuna

26 Liikennöitsijöiden mielipiteet Kaikilta yrityksiltä, joihin kyselylomakkeita jaettiin, saatiin vastauksia. Palautettuja lomakkeita kirjattiin 19 (1-5 lomaketta / yritys). Tuloksia tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon otoksen pienuus ja palautettujen lomakemäärien liikennöitsijäkohtaiset erot. Vastaajien asema yrityksissä jakautui seuraavasti: omistaja 1, ylempi johto 5, keskijohto 4, liikennesuunnittelu 5 ja muut Matkustajainformaatiojärjestelmän vaikutukset Liikennöitsijöiden mielestä ELMI:stä on hyötyä liikennöitsijöille. Yleisimmin järjestelmän arvioidaan parantavan asiakastyytyväisyyttä ja bussiliikenteen imagoa sekä helpottavan aikataulusuunnittelua (taulukko 11). Taulukko 11. ELMI:n hyödyt liikennöitsijöille. Mitä hyötyjä tosiaikaisesta matkustajainformaatiojärjestelmästä on liikennöitsijälle? Havainnot, määrä Havainnot, % Parantaa asiakastyytyväisyyttä % Parantaa bussiliikenteen imagoa % Helpottaa aikataulusuunnittelua % Parantaa kuljettajien työn seurantaa % Parantaa kalustonhallintaa 8 9 % Helpottaa linjastosuunnittelua 7 8 % Lisää bussiliikenteen sujuvuutta 6 7 % Vähentää kuljettajilta matkustajien neuvontaa 6 7 % Lisää matkustajamääriä ja lipputuloja 3 3 % Vähentää liikennöintikustannuksia 1 1 % Parantaa liikenneturvallisuutta 0 0 % Ei mitään hyötyjä 0 0 % Yhteensä % ELMI:n liikennöitsijöille aiheuttamista huolista selvästi yleisin oli kaluston käyttöön liittyvät vaikeudet. Jos järjestelmä asennetaan vain osaan autoista, aiheutuu siitä pimeitä vuoroja tai jopa ajamattomia vuoroja (jos pimeitä vuoroja ei sallita). Taulukko 12. ELMI:n mahdolliset haitat liikennöitsijöille. Mitä negatiivisia vaikutuksia ELMI voi aiheuttaa liikennöitsijälle? Havainnot, määrä Havainnot, % Kaluston käytön vaikeudet % Lisää henkilökunnan stressiä ja tehtäviä 3 14 % Laitteet ovat herkkiä ja vievät tilaa 3 14 % Alkuajan sisäänajovaikeudet 1 5 % Kustannukset 1 5 % Ylläpito 1 5 % Yhteensä %

27 29 Liikennöitsijöiden mielestä ELMI on hyvä erityisesti matkustajien kannalta, mutta myös kuljettajien kannalta. Liikennöitsijöiden näkemykset ELMI:n vaikutuksista ko. kohderyhmiin ovat hieman positiivisemmat kuin kuljettajien vastaavat näkemykset. Taulukko 13. Liikennöitsijöiden näkemys ELMI:stä matkustajien ja kuljettajien ja kannalta. ELMI:n vaikutus Matkustajan kannalta Kuljettajan kannalta Havainnot Osuus Havainnot Osuus Erittäin hyvä 5 26 % 1 6 % Hyvä % 8 44 % En osaa sanoa 3 16 % 8 44 % Huono 1 5 % 1 6 % Erittäin huono 0 0 % 0 0% Yhteensä % % Busseihin voidaan asentaa kuljettajanäyttö, joka kertoo onko bussi aikataulusta edellä vai jäljessä. Useimpien liikennöitsijöiden mielestä näyttö helpottaa liikennöintiä. Sen sijaan kuljettajien työn osalta mielipiteet jakautuivat tasaisemmin. Taulukko 14. Liikennöitsijöiden näkemys bussiin asennettavan kuljettajanäytön vaikutuksesta liikennöintiin ja kuljettajien työhön. Kuljettajanäytön vaikutus Vaikutus liikennöintiin Vaikutus kuljettajien työhön Havainnot Osuus Havainnot Osuus Helpottaa % 8 40% Ei vaikutusta 3 16 % 2 10 % Vaikeuttaa 4 21 % % Yhteensä % % Informaatiojärjestelmän kehittäminen ja kustannukset Yrityksissä on varauduttu ELMI:iin pääosin osallistumalla asiasta järjestettyihin informaatiotilaisuuksiin ja selvittämällä järjestelmän hyödyntämistä yritysten toiminnassa. Taulukko 15. Bussiyritysten varautuminen ELMI:iin. Miten yrityksessänne on varauduttu ELMI:iin? Havainnot, määrä Havainnot, % Osallistuttu ELMI:stä järjestettyihin informaatiotilaisuuksiin % Selvitetty ELMI:n hyödyntämistä yrityksen toiminnassa 8 23 % Tutustuttu informaatiojärjestelmiin yleisesti 6 18 % Otetaan huomioon tulevaisuuden kalustehankinnoissa 4 12 % Mietitty vaikutuksia budjettiin 1 3 % Ei mitenkään 0 0% Yhteensä % ELMI:n yhteydessä useimmilla yrityksillä on tarkoitus hankkia oma työasema tai sen hankkimista harkitaan kaluston hallintaa varten.

28 30 Taulukko 16. Yritysten aikomus hankkia ELMI:n yhteydessä oma työasema kaluston hallintaa varten. Onko yrityksellänne tarkoitus hankkia oma työasema Havainnot, määrä Havainnot, % kaluston hallintaa varten? Kyllä 5 31 % Hankkimista harkitaan % Ei 1 6 % Yhteensä % Kaluston hallinnan kehittämiseen liittyvät mielipiteet koskivat lähimmän vara-auton etsintää sekä järjestelmän laajentamista (seurannan piiriin tulee muutakin kuin kaupunkiliikennekalustoa). Kuljettajien seurannan kehittämiseen liittyvä kommentti koski tauoilla tapahtuvaa turhaa ajoa. Taulukko 17. Informaatiojärjestelmän kehittäminen liikennöitsijöiden kannalta. Miten informaatiojärjestelmää tulisi jatkossa kehittää Havainnot, määrä Havainnot, % liikennöitsijän tarpeiden kannalta? Ei kantaa tässä vaiheessa % Kehittämällä kalustonhallintaa 6 26 % Kehittämällä kuljettajien seurantaa 5 22 % Järjestelmän hyödyntäminen hätätilanteissa 1 4 % Yhteensä % Taulukossa 18 on esitetty vastaajien näkemys yritysten osallistumisesta ELMI:iin liittyvien laitteiden toiminnan valvontaan normaalin virka-ajan ulkopuolella. Taulukko 18. Yrityksen osallistumishalukkuus ELMI:iin liittyvien laitteiden toiminnan valvontaan. Onko yrityksellänne halukkuutta osallistua ELMI:iin Havainnot, määrä Havainnot, % liittyvien laitteiden toiminnan valvontaan? Ei 4 22 % Ei kantaa tässä vaiheessa % Kyllä 1 6 % Yhteensä % Vastaajien mielestä informaatiojärjestelmän bussilaitteiden ja näyttötaulujen toteuttamis- ja käyttökustannusten rahoittaminen kuuluu liikenteen tilaajalle (kaupungit, YTV). Tosin yhden vastaajan mielestä bussilaitteiden käyttökustannukset kuuluvat liikennöitsijöille. Useimpien vastaajien mielestä yritysten tulee maksaa omat työasemansa, osan mielestä työasemien maksaminen kuuluu liikenteen tilaajalle. Ohjelmistojen kehittäminen kuuluu lähinnä liikenteen tilaajalle.

29 31 Taulukko 19. Informaatiojärjestelmän toteuttamis- ja käyttökustannusten rahoittaminen liikennöitsijäkyselyn perusteella. Kustannusten maksaja Bussilaitteet Näyttötaulut Yrityksen työasema Vastaukset Ohjelmiston kehittäminen Vastaukset Vastaukset Vastaukset Liikenteen tilaaja Liikennöitsijät Tilaaja ja liikennöitsijä yhdessä Tilaaja ja tielaitos yhdessä Yhteensä 13 kpl 13 kpl 11 kpl 11 kpl

30 Liitteet: Liite 1. Pysäkkihaastattelulomake Liite 2. Kuljettajien kyselylomake Liite 3. Liikennöitsijöiden kyselylomake Liite 4. ELMI - tiedote 10 /