Asiakkaiden tietotarpeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakkaiden tietotarpeet"

Transkriptio

1 Mirka Vihavainen Asiakkaiden tietotarpeet Kirjallisuusselvitys asiakkaiden tietotarpeiden tutkimuksista Sisäisiä julkaisuja 41/2005

2

3 Asiakkaiden tietotarpeet 1 Mirka Vihavainen Asiakkaiden tietotarpeet Kirjallisuusselvitys asiakkaiden tietotarpeiden tutkimuksista Sisäisiä julkaisuja 41/2005 Tiehallinto Helsinki 2005

4 2 Asiakkaiden tietotarpeet Kansikuva: Timo Huhtinen, Sito-yhtiöt Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v TIEHALLINTO Asiantuntijapalvelut Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 Asiakkaiden Mirka Vihavainen: tietotarpeet Asiakkaiden tietotarpeet. Helsinki Tiehallinto. Sisäisiä julkaisuja 3 41/ s. ISSN , TIEH v. Asiasanat: asiakaspalvelu, tietopalvelu, asiakkaat TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitettiin minkälaista tietoa on olemassa asiakkaiden tietotarpeista julkishallintoa kohtaan. Selvityksen kohteena olivat sellaiset tietotarpeet, joita voidaan peilata Tiehallinnon asiakkaiden tietotarpeisiin, ja työssä keskityttiin 2000-luvulla tehtyihin tutkimuksiin. Selvityksessä käytiin läpi suomalaisia, pohjoismaisia ja keskeisimpiä eurooppalaisia aineistoja. Ulkomaisissa aineistoissa keskityttiin tielaitosten selvityksiin, suomalaisissa käytiin laajasti läpi sekä eri väylälaitosten että julkishallinnon eri tahojen selvityksiä. Selvityksessä huomioitiin Tiehallinnon asiakkaiden, eli kansalaisten ja elinkeinoelämän, tietotarpeiden lisäksi myös sidosryhmät ja media tiedontarvitsijoina. Tietotarpeissa huomioitiin sekä satunnainen että jatkuva tieto. Kansalaisten kohdalla selvityksen ulkopuolelle rajattiin ajantasainen liikennetiedottaminen, elinkeinoelämän ja sidosryhmien kohdalla tarkasteltiin myös ajantasaisen tiedon tarvetta. Selvityksen tavoitteena oli selvittää tiedontarpeiden sisällön lisäksi myös sitä, mitä kanavia pitkin asiakkaat ja sidosryhmät toivovat tietoa saavansa, sekä tiedon tarjoamisesta ja vastaanottamisesta koituvia kustannuksia. Selvityksen tuloksena referoitiin ko. asiaa käsittelevät aineistot. Lopputuloksena voidaan todeta, että tietotarpeita käsittelevissä tutkimuksissa ja selvityksissä pääpaino on ollut viestinnässä, tiedon välityksen kanavissa ja muodoissa sekä liikennetiedossa ajantasaisessa tiedossa. Tiedon toimittamisen kanavista on käsitelty erityisesti verkkoviestintää. Tiedon tarjoamisen/vastaanottamisen kustannuksia ei selvityksissä ole käsitelty. Tietotarpeista kaivattaisiin systemaattisempaa tutkimustietoa, erityisesti Tiehallinnon näkökulmasta. Tiehallinnon sidosryhmien ja toimeksiantajien tietotarpeista on jonkin verran tutkimustietoa olemassa, mutta tietoa puuttuu erityisesti Tiehallinnon asiakkaiden, sekä elinkeinoelämän että kansalaisten, tietotarpeista. Tietotarpeita on todennäköisesti vaikea selvittää laajana kokonaisuutena, ja selvittäminen kannattaisikin tehdä asiakasryhmittäin (esim. asiakasryhmään kohdistuvan muun tutkimuksen yhteydessä). Asiakasryhmien tarpeet tutkimusohjelmassa (Astar) on hankkeita, joissa tietotarpeita sivutaan (Nuorten tarpeet liikkujaryhmänä, Elinkeinoelämän tarpeiden selvittäminen, Ihmisten liikkumistarpeiden selvittäminen, Asiakasryhmien tarpeiden selvittämisen ja asiakastiedon hyödyntämisen systematiikka). Olisi toivottavaa, että näissä tutkimuksissa tietotarpeiden selvittäminen ei jää yksittäiseksi sivuseikaksi. Todettakoon, että tietotarpeita ei ole hyödyllistä selvittää kysymällä niitä suoraan tiedontarvitsijoilta, koska tiedontarvitsijat eivät voi itse tietää, minkälaista tietoa heille voisi olla tarjolla tulevaisuudessa. Toisaalta myöskään pelkkänä asiantuntija-arviona ei saada todellisia tietotarpeita selville. Mahdollinen tutkimusmenetelmä voisi olla kysely, jossa asiantuntijatyönä luetteloidaan jo olemassa oleva tieto sekä muu mahdollinen tulevaisuudessa tarjoiltava tieto, ja sen jälkeen eri asiakasryhmät priorisoivat luettelosta, minkä tiedon he kokevat itselleen hyödylliseksi.

6 4Mirka Vihavainen: Kundernas informationsbehov. Helsingfors Asiakkaiden Vägförvaltningen. tietotarpeet Interna publikationer 41/ s. ISSN , TIEH v. Nyckelord: kundtjänst, informationsservice, kunder SAMMANFATTNING I undersökningen utreddes hurdana uppgifter det finns om kunders behov av information om den offentliga förvaltningen. Målet för utredningen var informationsbehov som kan återspeglas på informationsbehov som Vägförvaltningens kunder har. Man koncentrerade sig på undersökningar som hade gjorts på 2000-talet. I utredningen gick man igenom finskt och nordiskt material samt det mest centrala europeiska materialet. I det utländska materialet koncentrerade man sig på vägverkens utredningar, medan man i det finska materialet gick igenom utredningar som både trafikledsverken och olika instanser inom den offentliga förvaltningen gjort. I utredningen beaktades förutom det informationsbehov som Vägförvaltningens kunder, dvs. medborgarna och näringslivet har, också intressegrupperna och median som informationsbehövande. I fråga om informationsbehovet beaktades såväl sporadisk som fortgående information. För medborgarnas del togs den tidsenliga trafikinformationen inte med, medan man för näringslivets och intressegruppernas del också granskade behovet av tidsenlig information. Målet med utredningen var att utöver vad man ville ha information om också tog reda på via vilka kanaler kunderna och intressegrupperna önskade få information, samt vilka kostnaderna för informationsutbudet och informationsmottagandet var. Som ett resultat av utredningen refererades om material som behandlade det aktuella ämnet. Slutresultatet är att man kan konstatera, att i de undersökningar och utredningar som gjorts om informationsbehov har tyngdpunkten varit lagd på kommunikation samt kanaler och former för att förmedla information samt för trafikinformationens del på att informationen är tidsenlig. Av kanaler för att förmedla information behandlades särskilt Internetkommunikationen. Kostnaderna för att erbjuda/ta emot information behandlades inte i utredningarna. För informationsbehovets del saknades mera systematiska undersökningsuppgifter, särskilt ur Vägförvaltningens synpunkt. Det finns bara lite forskningsuppgifter om informationsbehovet för Vägförvaltningens intressegrupper och uppdragsgivare, och det saknas uppgifter speciellt om vilket behov av information som Vägförvaltningens kunder, såväl medborgarna som näringslivet har. Det är troligen svårt att ta reda på informationsbehovet som en omfattande helhet, och därför lönar det sig att göra utredningen enligt kundgrupp (t.ex. i samband med annan undersökning som riktar sig till kundgrupper). I undersökningsprogrammet för kundgruppernas behov (Astar) ingår projekt, där informationsbehoven tangeras (Ungas behov som trafikantgrupp, Utredning om näringslivets behov, Utredning om människors rörlighetsbehov, Systematik för att ta reda på kundgruppers behov och utnyttja kunduppgifter). Det vore önskvärt att utredningen om informationsbehovet inte bara skulle vara en bisak i dessa undersökningar. Det må konstateras, att det inte är till någon nytta att ta reda på informationsbehoven direkt av dem som behöver information, eftersom de inte själva kan veta hurdan information som eventuellt erbjuds dem i framtiden. Å andra sidan får man inte heller reda på de verkliga informationsbehoven bara som expertbedömningar. En möjlig undersökningsmetod kunde vara en enkät, där man som expertarbete gör en förteckning över redan befintlig information samt annan eventuell kommande information, och därefter kan olika kundgrupper från förteckningen prioritera vilken information som de anser vara till nytta för dem själva.

7 Asiakkaiden tietotarpeet 5 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 7 2 AINEISTOT 9 3 YHTEENVETO 22 4 LÄHDELUETTELO 23

8 6 Asiakkaiden tietotarpeet

9 Asiakkaiden tietotarpeet 7 JOHDANTO 1 JOHDANTO Hankkeessa selvitettiin mitä tutkimuksia ja tietoa löytyy asiakkaiden tietotarpeista julkishallintoa kohtaan. Aikarajauksena oli pääasiassa 2000-luvulla tehdyt tutkimukset, ja lähtökohtana sellainen tietotarpeita koskeva tieto, jota voidaan peilata Tiehallinnon toimintaan. Selvityksessä käytiin läpi suomalaisia, pohjoismaisia ja keskeisimpiä eurooppalaisia aineistoja. Ulkomaisissa aineistoissa keskityttiin tielaitosten selvityksiin, suomalaisissa käytiin laajasti läpi väylälaitosten ja julkishallinnon selvityksiä (liitteenä tahot, joiden aineistot läpikäytiin). Selvityksessä huomioitiin asiakkaiden, eli kansalaisten ja elinkeinoelämän, tietotarpeiden lisäksi myös sidosryhmät ja media tiedontarvitsijoina. Tietotarpeissa huomioitiin sekä satunnaisesti että jatkuvasti tarvittava tieto. Kansalaisten kohdalla selvityksen ulkopuolelle rajattiin ajantasainen liikennetiedottaminen, mutta elinkeinoelämän ja sidosryhmien kohdalla tarkasteltiin myös sitä. Tavoitteena oli selvittää tiedontarpeiden lisäksi myös sitä, mitä kanavia pitkin tieto halutaan tarjoiltavan, sekä tiedon saamisesta koituvia kustannuksia. Tuloksena luetellaan aineistot, joista löytyy ko. tietoa sekä referoidaan ne olennaisilta osiltaan. Lopuksi todetaan, mitä tietotarpeista tällä hetkellä tiedetään. Selvityksessä käsiteltiin seuraavia aineistoja: Tiehallinto Liikennetietojen käyttökohteet ja kehittämistarpeet. Esiselvitys. Tiehallinnon selvityksiä 3/ vliikennetietojen_kayttokohteet.pdf Väyläomaisuuteen liittyvän tiedon hyväksikäytön kehittäminen. Tiedon hallinnan ja käytön nykytila. Tiehallinnon selvityksiä 6/2005. Väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelma (VOH). pdf/ vvaylaomais_tiedon_hyvk.pdf Artikkeli Tavaraliikenteen telematiikka. Jussi Sauna-Aho/Liikenneministeriö, tieliikenneosasto. Lehdessä Tulevaisuuden näkymiä 4/1998. Tielaitos Lokakuu Valtioneuvoston kanslia VISA valtionhallinnon viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmä. Valtionhallinnon viestintä 2007 hanke. Osa I. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/ Joukkoviestimien kokemuksia valtionhallinnon viestinnästä. Valtioneuvoston kanslian raportteja 4/ pdf

10 8 Asiakkaiden tietotarpeet JOHDANTO Julkishallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA. LVM Julkishallinnon verkkopalveluiden käyttö 2004 tutkimus. Julkishallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA. images.nsf/files/e28d7f762d0677adc2256f85004da0a8/$file/ julkishallinnon_verkkopalvelut_2004.pdf Kevyen liikenteen laskentojen kehittäminen. Esiselvitys Kevyen liikenteen edistäminen Suomessa -hanke (JALOIN). Accenture Ruotsi Rhetoric vs. Reality - Closing the Gap tutkimus accenture.com/xdoc/en/industries/government/final.pdf Fånga kundbehov bland invandrade. Jag kan ju köra bil, varför måste jag ta körkort igen? Vägverket Thams & Nyås Management Ab. Fånga kundbehov bland barn. Kan ingen uppfinna en osynlig cykelhjälm? Vägverket Thams & Nyås Management Ab.

11 Asiakkaiden tietotarpeet 9 AINEISTOT 2 AINEISTOT Liikennetietojen käyttökohteet ja kehittämistarpeet. Esiselvitys. Tiehallinnon selvityksiä 3/2005. Työssä on kuvattu Tiehallinnon liikennetietopalvelun nykytila ja ehdotuksia palvelun kehittämiseksi. Työssä on myös selvitetty Tiehallinnon organisaation sisäisten ja ulkopuolisten liikennetietojen käyttäjien tietotarpeet sekä kuvattu tietolähteet ja tietovarastot. Työn painopiste on suunnittelussa tarvittavissa liikennetiedoissa. Selvitys perustuu asiantuntijahaastatteluihin ja kirjallisuusselvitykseen. Seuraavassa on referoitu selvityksen tähän työhön liittyvät kohdat. Ulkoisten toimijoiden liikennetietotarpeet Ulkoisten toimijoiden liikennetietotarpeista käsitellään toimeksiantajien, viranomaisten, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien sekä median ja palveluntuottajien liikennetietotarpeita. Toimeksiantajista käsitellään Liikenne- ja viestintäministeriön liikennetietotarpeita. Liikenne- ja viestintäministeriö käyttää Tiehallinnon liikennetietoja väylälaitosten ohjaukseen, strategiseen suunnitteluun ja EU:n liikennepolitiikassa. LVM:n liikennetietotarpeet kohdistuvat kaikkiin liikennemuotoihin ja niiden työnjakoon. Eri liikennemuotojen tietojen yhteismitallisuudessa on vielä puutteita. Tiehallinto vastaa tietojen toimittamisesta LVM:lle tieliikenteen osalta. Päätöksentekoa varten tarvittaisiin havainnollista tietoa esim. liikenneverkon kuormituksesta (eri liikennemuodot, henkilöliikenne, kuljetukset) valtakunnallisesti. LVM:n liikennejärjestelmän tilan seurantaan käyttämät tietolajit ovat: Kotimaan henkilöliikenteen suorite Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus Tavaraliikenteen suorite, kulkumuotojen työnjako Jonoutuva tienpituus Liikennemäärät huonossa tai välttävässä kelissä, osuus liikenteestä Sujuvuus, tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksesta Henkilövahinko-onnettomuudet, kevyen liikenteen onnettomuudet Melualueella (yli 55 dba) asuvien ihmisten määrä, meluntorjunnan toimenpiteiden vaikuttavuus Tieliikenteen päästöt. Väyläinvestointien priorisointiin käytettävät tietolajit ovat: Hankeperusteluissa käytetyt liikennemäärä- ja ennustetiedot ja niiden perusteella lasketut vaikutukset.

12 10 Asiakkaiden tietotarpeet AINEISTOT Yksityiskohtaisempia esimerkkejä LVM:n tietotarpeista: Kulkumuotojen markkinaosuudet tärkeimmillä yhteysväleillä (esim. Helsinki Oulu tai Helsinki Pietari). Yhteysvälikohtainen tieto matka-aikojen kehittymisestä pitkällä aikavälillä. Kuljetusketjujen kustannusten muodostuminen ja ajankäyttö. Satamien maaliikenteen kulkumuotojakaumat. Viranomaisista tärkein Tiehallinnon liikennetietojen käyttäjä on poliisi. Liikennetietoja hyödynnetään lähinnä liikennevalvonnan suunnittelussa. Keskeisimpiä valvonnan kohteita ovat ajonopeudet ja raskaan liikenteen painot. Aikaisempaa tärkeämmäksi on muodostumassa myös valvonnan vaikuttavuuden seuranta. Ajonopeuksien valvonnan suunnitteluun käytettävät tietolajit ovat: Liikennemäärä- ja onnettomuustiedot Nopeustiedot. Ajonopeuksien valvonnan vaikuttavuuden seurantaan käytettävät tietolajit ovat: Nopeustiedot Onnettomuustiedot. Raskaan liikenteen painojen valvonnan suunnitteluun käytettävät tietolajit ovat: Raskaan liikenteen ajoneuvotyyppi- ja painotiedot. Poliisi hankkii Tiehallinnon liikennetiedot henkilökohtaisilla yhteyksillä ja tiettyjä tilastotietoja Internetistä. Keskeinen kehitystarve on poliisin pääsy Tiehallinnon tietovarastoihin ekstranetin välityksellä, mikä on jo osassa tiepiireistä otettu käyttöön. Tarvetta olisi myös onnettomuustiedoista tehtävien analyysien kehittämiseen. Muita Tiehallinnon liikennetietoja käyttäviä viranomaisia ovat Tulli, Rajavartiolaitos ja Pelastuslaitos. Tulli ja rajavartiolaitos käyttävät tietoa rajan ylittävästä liikenteestä ja sen vaihteluista, pelastuslaitos taas tietoja vaarallisten aineiden kuljetuksista. Tiehallinnon yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä ovat kunnat, Liikenneturva, Suomen ympäristökeskus ja alueelliset ympäristökeskukset sekä muut sidosryhmät. Kuntien liikenne- ja maankäytön suunnittelussa tarvitaan liikennetietoja sekä kuntien katuverkolta että yleiseltä tieverkolta. Tiehallinnon liikennetietoja, pääasiassa väyläkohtaisia kuormitus- ja liikenteen koostumustietoja, käytetään kunnissa yleiskaavatason tarkasteluissa etenkin ennusteiden kalibrointiin sekä maankäytön suunnitteluun. Tärkeitä tietolajeja ovat suunnittaiset vuorokausiliikenteet ja tuntiliikenteet sekä liikenteen suuntautumistiedot. Liikennemäärätietoja kerätään myös tilastointitarkoituksiin ja kehitystrendien seurantaan. Lisäksi kunnissa tehdään liikenneturvallisuustarkasteluja, joissa hyödynnetään LAM-pisteiden nopeustietoja. Kunnilla on mahdollisuus päästä Tiehallinnon LAM-tietojärjestelmään ekstranetin kautta ja osalla kuntia on mahdollisuus kerätä tietoa LAM-pisteistä suoraan isdn-yhteyden avulla.

13 Asiakkaiden tietotarpeet 11 AINEISTOT Liikenneturva ylläpitää LVM:n liikennekäyttäytymisen seurantajärjestelmää, joka seuraa käyttäytymismuutoksia. Tiehallinnon liikennetiedoista seurannassa käytetään LAM-järjestelmästä saatavia ajonopeuksia ja aikavälejä. Näitä tietoja käytetään lisäksi liikenneturvallisuusindeksissä, joka on asiantuntija-arvioon perustuva mittari liikenneturvallisuustilanteesta. Liikenneturvallisuustilanteen kehityksen seurantaan ja analysointiin käytetään onnettomuustietoja yhdistettynä liikennetietoihin. Lisäksi analyyseissä ja tiedotuksessa hyödynnetään mm. sää- ja kelidataa. Tiedonpuutetta on jalankulku- ja pyöräilysuoritteesta sekä moottoripyörien liikennesuoritteesta. Puutteita on myös liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden tilastoinnissa. Liikenneturvallisuusanalyyseissä yhdistetään ajonopeuksista ja onnettomuuksista saatavia tietoja. Nykyisten LAM-pisteistä saatavien nopeustietojen sijasta voitaisiin analyyseissä hyödyntää myös yhteysvälikohtaisia matkanopeustietoja. Liikenneturvallisuustutkimuksen tarpeisiin myös eri tietokantojen, kuten onnettomuustilaston ja ajoneuvorekisterin yhdistäminen tarjoaisi mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Liikenneturva saa liikennetiedot Tiehallinnolta yleensä esikäsiteltynä haluamassaan muodossa. Perustietoja hankitaan myös LAM-ekstranetin kautta. Ympäristökeskukset käyttävät tietoja vaarallisten aineiden kuljetuksista (myös VAK-lajeittain) sekä liikennetietoja yhdyskuntarakenteen ja liikenteen välisten riippuvuuksien analysointiin. Muita liikennetiedon käyttäjiä on lukuisia. Tahoja, jotka pyytävät käyttöönsä liikennetietoja tiepiirien liikennetietovastaavilta ovat esim. maakuntaliitot, urakoitsijat ja konsultit, elinkeinoelämän edustajat, yksittäiset tienkäyttäjät, kylätoimikunnat sekä etujärjestöt ja edunvalvojat. Maakuntaliitot tarvitsevat tietoja omaan suunnitteluunsa liittyen. Urakoitsijoilla on tarpeita urakkatarjousten tekoon ja työnaikaisten liikennejärjestelyjen suunnitteluun liittyen. Konsultit käyttävät liikennetietoja pääosin Tiehallinnon suunnitteluprosesseihin mutta myös LVM:n, maakuntaliittojen ja kuntien selvityksiin. Elinkeinoelämä, kuten huoltoasemaja tavarataloketjut sekä kiinteistökehittäjät tarvitsevat tietoa liiketoimintojen sijoittamiseen ja kehittämiseen. Yksittäiset tienkäyttäjät ja kylätoimikunnat kysyvät tietoja aloitteiden perustelua varten. Medialla ja palveluntuottajilla on myös liikennetietotarpeita. Median osalta tärkeimmät liikennetietojen käyttäjät ovat radioasemat. Lehdissä liikennekysymykset ovat myös paljon esillä, mutta lehdistö tukeutuu lähes yksinomaan Tiehallinnon ja muiden laitosten tiedotteisiin. Radioasemilla liikennetiedoista korostuvat ajantasaiset tiedot. Osalla radioasemista liikenteen sujuvuudesta ja häiriötilanteista tiedottaminen nähdään tärkeänä kilpailuvalttina, sillä suuri osa kuuntelijoista kuuntelee radiota autoa ajaessaan. Tärkeimmät liikennetiedot ovat: Ajantasaiset tiedot liikenneonnettomuuksista ja muista häiriöistä. Ajantasainen tieto liikenteen sujuvuudesta. Viikonloppuliikenteen ennusteet. Yleisötapahtumat, joilla on vaikutusta sujuvuuteen. Liikenteen kehittyminen vain, jos on jotain dramaattista.

14 12 Asiakkaiden tietotarpeet AINEISTOT Tärkein tietolaji radiolle ovat ajantasaiset tiedot häiriöistä, jotka vaikuttavat liikenteen sujuvuuteen. Suurin osa tiedoista tulee radion kuuntelijoilta ja myös poliisi ottaa yhteyttä radioihin suoraan onnettomuuspaikalta. Tiehallinnon häiriösivua Internetissä käytetään myös tiedon lähteenä, mutta yleensä tieto Tiehallinnosta tulee faksilla. Tiehallinto tuottaa Internet-sivuilleen pääteiden osalta viikonlopun liikenneennusteita. Ennusteet laaditaan historiatietojen pohjalta ottaen huomioon työmaiden ja liikenteen vuosikasvun vaikutukset. Kiinnostavia tietoja ovat myös liikenteeseen vaikuttavat yleisötapahtumat sekä tietyömaat. Yleisötapahtumista tiedottaminen ja liikenteen ennustaminen median suuntaan riippuu kunkin tiepiirin ja tapahtuman järjestäjän aloitteellisuudesta. Yleiset historiatiedot, kuten tiedot liikenteen kehittymisestä, eivät ole radioasemien kannalta niin kiinnostavia. Yleensä edellytyksenä on, että on tapahtunut jokin yllättävä muutos. Lehdistön uutistuotantoon käyttämät tietolajit ovat: Tiehallinnon tiedotteet liikenteen kehittymisestä ja hankkeista. Radioasemien liikennetiedotteisiin käyttämät tietolajit ovat: Ajantasaiset tiedot liikennemäärästä, sujuvuudesta ja häiriöistä, yleisötapahtumista Viikonloppuliikenteen ennusteet. Tällä hetkellä markkinoilla on muutamia palveluntuottajia, joiden tavoitteena on kehittää kaupallisia liikennetietopalveluita. Nämä palvelut perustuvat yleensä pääasiassa ajantasaisten tietojen muokkaamiseen ja välittämiseen asiakkaille eri kanavia pitkin. Yksityisten tietopalvelujen tuottamiseen käyttämät tietolajit ovat: Ajantasaiset liikennetiedot. Tiedot tietolajeittain Liikenteen määrä- ja koostumustietoja tarvitaan ulkoisten toimijoiden prosesseissa. Yleisimmin käytetyt tietolajit ovat kevyen ja raskaan ajoneuvoliikenteen KVL. Detaljisuunnittelussa ja ruuhkautumiseen liittyvissä tarkasteluissa myös huipputuntiliikenteet ovat tärkeitä. Liikennesuorite kertoo yhteiskunnan liikennetarpeiden kehittymisestä ja sen avulla lasketaan erilaisia tunnuslukuja. Akselipainot ja liikenteen aiheuttama kuormitus ovat keskeisiä tietoja ylläpidon suunnittelussa. Nopeus- ja sujuvuustietoja tarvitaan sidosryhmien työssä. Tietoa liikenteen sujuvuudesta tarvitaan sekä historiatietona että ajantasaisesti, ja sujuvuustietoihin liittyy paljon kehittämistarpeita. Nopeuteen liittyviä tietoja käytetään liikenneturvallisuustyössä sekä tulevaisuudessa enenevässä määrin myös tienpidon hankinnassa.

15 Asiakkaiden tietotarpeet 13 AINEISTOT Liikennevirta- ja matkakohtaisia tietoja tarvitaan liikennejärjestelmäja verkkotason suunnittelussa sekä hankesuunnittelussa liikenneennusteita varten. Yleisimmin tietoa tarvitaan LVM:n työssä. LVM tarvitsee nykyistä tarkempia tietoja kulkumuotojen työnjaosta henkilöja tavaraliikenteessä. Poliisi tarvitsisi nykyistä paremmat tiedot raskaan liikenteen virroista ylipainojen valvontatyöhön. Myös hoidon täsmäsuunnittelussa tarvitaan nykyistä enemmän tietoja säännöllisistä raskaista kuljetusreiteistä. Liikennevirtatietojen kehittämistarpeet liittyvät ensisijaisesti tietojen käytettävyyden parantamiseen. Väyläomaisuuteen liittyvän tiedon hyväksikäytön kehittäminen. Tiedon hallinnan ja käytön nykytila. Tiehallinnon selvityksiä 6/2005. Selvitys kuvaa väyläomaisuuteen liittyvän tiedon hallinnan ja hyväksikäytön nykytilan osana VOH-tutkimusohjelman projektia Väyläomaisuuteen ja sen hallintaan liittyvän tiedon hyväksikäytön kehittäminen (3.2). Selvityksen päätavoite on eri tiedon käyttäjien tunnistaminen ja heidän väyläomaisuustietotarpeidensa kuvaaminen. Selvitys perustuu asiantuntijahaastatteluihin ja kirjallisuusselvitykseen. Väyläomaisuustiedon käyttäjistä esitetään tässä toimeksiantajien, palveluntuottajien ja yhteistyökumppaneiden tiedontarpeet. Toimeksiantajat Valtion talousarvion laatiminen on Tiehallinnolle keskeinen prosessi, sillä sen tulokset antavat tulevan toiminnan kehykset. Kansanedustajien osuus Tiehallinnon toimintaa koskevista asioista liittyy valtion budjetin laatimiseen ja ehdotusten hyväksymiseen. o Liikenne- ja tieaiheisiin erikoistuneet kansanedustajat ovat kiinnostuneita yksityiskohtaisemmista tiedoista ja ovat hyvin tietoisia tiestön ongelmista ja kehitystrendeistä. o Kansanedustajat ovat tiiviissä yhteydessä LVM:ään ja tarvittaessa Tiehallintoon. o Yleisesti kansanedustaja pyytää tietoja suoraan tutulta yhteyshenkilöltä esim. Tiehallinnosta. o Puutteita on havaittu väyläomaisuustiedon esittämisessä. Tiedon käyttöä kansanedustajan työssä haittaa liian tekninen kieli sekä yksityiskohtaisuus. Helpotusta toisi tiestöön liittyvien aiheiden kansantajuinen esittäminen sekä keskittyminen kokonaisuuksiin, kuten esim. Siltojen tila Suomessa. Hallitus on rahoituksen päätösprosessissa suurin linjauksen vetäjä. o Hallituksen jäsenet tekevät päätökset suurimmaksi osaksi hyvin karkealla tietopohjalla; tarvittaessa LVM toimittaa tarvittavat yksityiskohdat. Valtiovarainministeriöllä on välittäjän rooli eri hallinnonalojen budjettineuvotteluissa. o Tietotarve väyläomaisuudesta Tiehallinnon taseen lisäksi on hyvin suppea, mutta tarvittaessa LVM ja Tiehallinto tarjoavat tarvittavat lisätiedot.

16 14 Asiakkaiden tietotarpeet AINEISTOT Liikenne- ja viestintäministeriön tehtävä on sovittaa yhteen koko maan eri liikennemuodot ja edistää niiden kehitystä yhteiskunnalle parhaalla tavalla. Tiehallinto ja LVM ovat tiiviissä yhteistyössä erityisesti budjettilaadinnan aikana. o Tyytymättömyyttä yhteistyössä herättää Tiehallinnon tuottama tietopohja. LVM:ssä ollaan erityisen huolestuneita objektiivisuudesta, ja LVM:ssä korostuu voimakas painotus erilaisten mittareiden tärkeydestä. o Tiehallinnon tulisi kyetä osoittamaan puolueettomasti tiestön tilaa ja sen tulevaa kehitystä selkeillä tehokkuus-, tila- ja talousmittareilla, jotka kertovat vaikutuksista ja joita voidaan jatkuvasti seurata. o Lisäksi LVM kaipaa vaihtoehtolaskelmia erilaisista investointimahdollisuuksista ja niiden vaikutuksista. Tässä yhteydessä Tiehallinnolta toivotaan priorisointisuunnitelmia, jotka antaisivat selkeän kuvan määrärahaleikkausten vaikutuksista tiestön palvelutasoon ja tilaan. o Myös luotettavia, faktoihin perustuvia kokonaiskuvia, esim. tiestön kunnosta kaivataan. o Väyläomaisuuden tiedon toivotaan parantuvan erityisesti Tiehallinnon kirjanpidon suhteen. Käyttöomaisuus- ja liikekirjanpidon välinen yhteys kaipaa LVM:n mukaan kehittämistä. Myös investointien parempaa kirjaamista kirjanpitoon toivotaan. Valtiovarainvaliokunta ja sen alainen liikennejaosto ovat keskeiset tahot valtion talousarvion laatimisessa. o Valiokunnan jäsenet ovat monessa eri muodossa yhteyksissä asiantuntijoihin ja edunvalvojiin. o Tiedonjakelussa on havaittu joitakin ongelmia. Päätöksenteossa keskeinen hyöty-kustannus-suhde on liian yksinkertainen tunnusluku kuvatakseen investointiprojektien vaikutuksia. Jaoston jäsenet kaipaavat yhteiskunnallisten vaikutusten arviointia, jonka avulla voitaisiin perustella investointien kannattavuutta. Lisäksi jaosto kaipaa selkeätä tärkeysjärjestystä esitetyille hankkeille. Palvelujen tuottajat Palvelujen tuottajia ovat mm. konsultit ja urakoitsijat. He tarvitsevat väyläomaisuustietoa tapauskohtaisesti erilaisiin suunnittelutehtäviin liittyen. o Tietojen välitykselle Tiehallinnosta ei ole olemassa kattavia vakiintuneita menettelytapoja. Teknisesti tiedot toimitetaan yhteyshenkilöiden kautta, jolloin tiedon toimittaminen ei ole standardoitua. o Palvelujen tuottajille kaivataan suoria yhteyksiä Tiehallinnon tietokantoihin. Tämä vaatii sen, että tiedot on dokumentoitu niin kattavasti, että suora tiedonhaku on mahdollista. Lisäksi tiedon laatu-, vastuu- ja omistajuuskysymykset on selvitettävä ja dokumentoitava aukottomasti.

17 Asiakkaiden tietotarpeet 15 AINEISTOT Yhteistyökumppanit Yhteistyökumppaneista kartoitettiin vain tie- ja liikennealojen etujärjestöjä. Etujärjestöt edustavat tiettyä käyttäjäryhmää ja pyrkivät parantamaan olosuhteita omien jäsentensä puolesta. Pääpaino työssä on puutteiden tuominen laajan yleisön tietoisuuteen ja näin vaikuttaminen rahoitukseen. o Tiedontarve keskittyy enimmäkseen olemassa oleviin ja mahdollisesti tuleviin ongelma-aiheisiin. Näin ollen etujärjestöt ovat tiiviissä yhteistyössä Tiehallinnon asiantuntijaryhmiin ja johtoon, koordinoidakseen omia tavoitteitaan ja saavuttaakseen mahdollisimman suuret vaikutukset. o Tiehallinnon tiedon tarjonnassa ongelmana on tiedon liian tekninen luonne. Etujärjestöjen kohderyhmät ovat enemmän kiinnostuneita vaikutuksista, erityisesti omaan ympäristöön kohdistuvista. Yksityiskohdat ovat kuitenkin tärkeitä perustelemaan kokonaisuuksien oikeellisuutta. Tutkimuksessa esitetään myös suositukset tutkimustulosten käyttöönotosta. Artikkeli Tavaraliikenteen telematiikka. Jussi Sauna-Aho/Liikenneministeriö, tieliikenneosasto Artikkeli käsittelee telematiikan kasvavaa roolia tavaraliikenteessä ja tavaraliikenteen tietotarpeiden monipuolistumista, tavarankuljetusten telematiikkasovellutuksia Suomessa sekä tavaraliikenteen telematiikan kehittämistyötä. Artikkelissa on eritelty tavarankuljetuksen tietotarpeita yleensä, liikennemuodosta riippumatta, mutta osa tietotarpeista koskee erityisesti valtaliikennemuotoa eli tieliikennettä. Tietotarpeissa käsitellään kaikenlaisia tavarankuljetuksen tietotarpeita, ei pelkästään Tiehallintoon kohdistuvia. Tavarankuljetuksen tietotarpeet on esitetty seuraavasti. Pysyvät tiedot - kartta-, osoite- ja paikkatiedot - liikenneverkkotiedot (tie- ja katuverkko, rataverkko, satama-, lentoasemaja muut terminaalitiedot) - perusaikataulut - rahti- (tai sopimus-) hinnat - terminaalien ja pysäkkien/laitureiden sijainnit - erityiskuljetuksia (vaaralliset aineet, ylisuuret kuljetukset) koskevat tiedot/ luvat - vuorot ja reitit Muuttuvat tiedot - päivitetyt aikataulut - päivitetyt liikenneverkkotiedot - ennalta tiedossa olevat muutokset liikennöinnissä/kuljetuksissa - varaukset - tiesää- ja keliennusteet

18 16 Asiakkaiden tietotarpeet AINEISTOT Tosiaikaiset tiedot - liikennevälineen odotus-/lähtöaika - liikennevälineen sijainti reitillä - odottamattomat muutokset liikennöinnissä/kuljetuksissa ja poikkeusjärjestelyt - liikennetilanne - tiesää- ja keliolosuhteet - äkillisesti käynnistettävät tie- ja kunnossapitotyöt - liikennehäiriöt - onnettomuudet - kelin yllättävä huononeminen - pysäköintitilanne kohdealueella - optimaalinen ajoreitti Tavarantoimitustapahtumaa koskevat tiedot (asiakirjat) - tarjous- ja tilausasiakirjat - kuljetusasiakirjat - laskutus- ja maksuasiakirjat - viranomaisasiakirjat - erityisasiakirjat VISA valtionhallinnon viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmä. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/2005. Tutkimus kuuluu Valtionhallinnon viestintä 2007 hankkeeseen, jonka tehtävänä on luoda perustaa valtionhallinnon viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmälle. Tuloksena esitetään viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmä VISA, joka on tarkoitettu sovellettavaksi ja kehitettäväksi laajasti valtionhallinnon viestinnässä. VISA perustuu hankkeessa saatuun tutkimustietoon ja aiempiin ministeriöiden viestinnän tutkimuksiin. Tutkimus keskittyy valtionhallinnon viestintään kokonaisuudessaan, ei niinkään tietotarpeisiin. Tietotarpeita kuitenkin sivutaan, ja ennen kaikkea sitä, mitä kanavia pitkin ja missä muodossa tietoa halutaan. Tutkimuksessa selvitettiin yhtenä osana kansalaisten viestintäodotuksia valtionhallintoa kohtaan. Ministeriöiden viestintäpalveluista vastaajat olivat käyttäneet eniten internetsivuja ja palveluita (23 % vastaajista), esitteitä ja julkaisuja (21 %) ja tiedotus- ja mainoskampanjoita (19 %). Seuraavaksi eniten oli käytetty teksti-tv:n palveluita (työhallinnon sivut, 14 %) ja ministeriön julkaisemia lehtiä (13 %). Muita viestintäpalveluja oli käytetty vain vähän (vastaajista 5 % tai vähemmän). Näitä olivat asiakirjoihin tutustuminen kirjaamon kautta, internetissä toimiva kansalaisfoorumi, ministeriöiden neuvontapalvelut ja ministeriöiden avoimien ovien päivät tai kansalaisten kuulemistapahtumat. Vastaajat kaipasivat laajasti lisätietoa ministeriöiden toimintaan liittyvistä asioista. Eniten kaivattiin lisätietoa päätösten vaikutuksista, tehdyistä päätöksistä, valmisteltavina olevista asioista ja kansalaisia koskevasta lainsäädännöstä. Vastaajat haluaisivat lisätietoa ennen kaikkea joukkoviestimien kautta. Toiseksi eniten tietoa toivottiin Internet-sivuilta ja palveluista. Vähiten tietoa kaivattiin ministeriöiden asiakirjoista. Vastaajien taustatiedoilla ei ollut selvää vaikutusta

19 Asiakkaiden tietotarpeet 17 AINEISTOT heidän mielipiteisiinsä lisätiedon kanavista, paitsi verkkopalveluihin liittyvissä vaihtoehdoissa. Internet-sivujen ja erilaisten verkkopalvelujen kautta tietoja haluaisivat lisää ennen kaikkea akateemisesti koulutetut, työssäkäyvät ja nuoret sekä keski-ikäiset vastaajat. Vastaajilta tiedusteltiin myös, kuinka tärkeänä he pitävät sitä, että kansalaisilla on vaikuttamismahdollisuuksia ministeriöiden toimintaan. Vastaajat arvioivat asiaa arvoasteikolla 4-10, ja heidän antamiensa arvosanojen keskiarvoksi muodostui 8,5, josta voidaan tulkita heidän pitävän asiaa tärkeänä. Tärkeimpinä vaikuttamismahdollisuuksina vastaajat pitivät valitusmahdollisuutta ja suoraa yhteydenottoa ministeriöihin. Esitetyistä vaihtoehdoista vähiten tärkeänä pidettiin median kautta vaikuttamista, hankkeisiin ja lainsäädäntöön liittyviä keskustelufoorumeja ja online-keskusteluja Internetissä. Tutkimuksessa selvitettiin myös yhteistyötahojen kokemuksia valtionhallinnon viestinnästä. Yhteistyötahoja ovat mm. keskusvirastot, elinkeinoelämä, kansalaisyhteisöt, joukkoviestimet, kuntaviranomaiset, poliitikot ja luottamushenkilöt. Eri viestintämuodoista yhteistyötahot ovat käyttäneet eniten sähköpostitiedotteita (84 % vastaajista), ministeriöiden verkkosivuja (78 %), henkilökohtaisia keskusteluja ja tapaamisia ministeriöiden edustajien kanssa (62 %) sekä ministeriöiden raportteja, tutkimuksia ja suunnitelmia (51 %). Joukkoviestimien kokemuksia valtionhallinnon viestinnästä. Valtioneuvoston kanslian raportteja 4/2003. Tutkimuksessa selvitettiin kirjekyselyllä suomalaisten joukkoviestimien edustajien mielipiteitä, käsityksiä ja kokemuksia valtionhallinnon viestinnästä. Tutkimuksen tulokset painottuvat siihen, minkälaisia kanavia pitkin joukkoviestimet toivovat saavansa tietoa valtionhallinnosta. Tulokset olivat seuraavanlaisia: Valtionhallinnon tiedotukselta toivottiin oma-aloitteisesti nykyistä enemmän tietoa, ennen kaikkea valmisteltavana olevista asioista sekä taustoista ja asiakokonaisuuksista. Valtionhallinnon tiedotteiden katsottiin sisältävän hyödyllistä tietoa, mutta niissä nähtiin myös parantamisen varaa. Tiedotus- ja taustatilaisuudet koettiin melko tärkeäksi tiedotuskanavaksi. Sähköposti oli vastaajille tärkein tiedotuskanava. Internet-sivujen käyttö tiedonhankintakanavana oli hyvin yleistä. Internetsivuissa oli vastaajien mielestä kuitenkin kehittämisen varaa. Verkkosivuille toivottiin lisää tietoa valmisteltavina olevista asioista ja päätöksien taustoista. Verkkopalvelujen vahvuutena pidettiin perustiedon runsautta ja luotettavuutta, mutta samalla kritisoitiin voimakkaasti verkkopalvelujen sekavuutta, hitautta ja hakupalvelujen toimimattomuutta. Valtionhallinnon tiedotuksessa pidettiin hyvänä tiedottajien ammattitaitoa: viestinnän selkeyttä, asiallisuutta ja avuliaisuutta. Tiedotuksessa kritisoitiin hitautta, kankeutta ja byrokraattisuutta sekä toivottiin tiedotukseen lisää avoimuutta.

20 18 Asiakkaiden tietotarpeet AINEISTOT Julkishallinnon verkkopalveluiden käyttö 2004 tutkimus. Julkishallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA. Julkishallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA teettää vuosittain tutkimuksen julkishallinnon verkkopalveluiden käytöstä. Viimeisin tutkimus tehtiin lokamarraskuussa 2004 ja sen teki Taloustutkimus Oy. Seuraavassa tietotarpeiden kannalta tutkimuksen keskeisimmät tulokset. Vain 21 % vastaajista ei ollut käyttänyt mitään kysytyistä julkisista verkkopalveluista (vuonna %). Kaikissa ikäryhmissä on suhteellisesti enemmän julkisten verkkopalveluiden käyttäjiä kuin vuonna Varttuneimmassa ikäryhmässä (50 79-vuotiaat) julkisten verkkopalveluiden käyttö on lisääntynyt huomattavasti Internetiä käyttävien keskuudessa. Naiset ovat miehiä aktiivisempia julkisten verkkopalveluiden käyttäjiä. Julkisten verkkopalveluiden käyttö on aktiivisinta ikäryhmässä vuotiaat, jotka kuuluvat ns. Internet-ikäluokkaan ja joille on jo ikänsä puolesta syntynyt tarpeita julkisia verkkopalveluita kohtaan. 83 % julkishallinnon www-sivuilla käyneistä on ollut etsimässä sieltä jotain tiettyä informaatiota. Yleisimmin julkiset verkkopalvelut löydetään hakukoneiden tai -palveluiden avulla. Näiden merkitys on edelleen kasvanut vuodesta Palveluista omien tietojen tarkistaminen viranomaistietokannoista sekä omien tietojen toimittaminen viranomaisille haluttaisiin mieluiten hoitaa Internetin avulla. Yli neljännes vastaajista suosisi Internetiä asiointitapana myös julkisen tilan varaamisen, korvaussummien hakemisen ja asioiden vireillepanon kohdalla. Julkisten verkkopalvelujen käyttöä lähitulevaisuudessa vaikeuttavina tekijöinä mainittiin ensisijaisesti luottamuksen puute verkkoasiointia kohtaan (tietoturva, tietosuoja, luotettavuus) sekä kansalaisten arkuus/tottumattomuus hyödyntää tietotekniikkaa. Myös halu henkilökohtaiseen palvelukontaktiin sekä vähäinen tietous palvelutarjonnasta mainittiin usein. Uuden tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisen julkisissa palveluissa uskottiin edelleen parantavan yritysten kilpailukykyä sekä vähentävän julkisen hallinnon palvelupisteiden määrää, mutta parantavan samalla palvelujen saatavuutta asiakkaille sekä nopeuttavan viranomaisasiointia. Uuden tieto- ja viestintäteknologian uskottiin myös säästävän asiakkaiden kustannuksia ja parantavan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Vastaajilta kysyttiin, miten viranomaiset voisivat heidän mielestään parantaa palveluitaan (vastausvaihtoehdot ennalta määrätyt). Annetuista vaihtoehdoista erottuivat selvästi kolme tekijää: viranomaisten välisen yhteistyön lisääminen, verkossa täytettävien ja lähetettävien lomakkeiden lisääminen sekä erilaisten asiointipalvelujen lisääminen Internetiin.

21 Asiakkaiden tietotarpeet 19 AINEISTOT Kevyen liikenteen laskentojen kehittäminen. Esiselvitys. LVM, Selvityksessä tarkasteltiin kevyen liikenteen tilastointiin ja määrien arviointiin liittyviä tietotarpeita, määrien arvioinnin nykytilaa sekä kehittämistarpeita. Selvityksessä esitetään kevyen liikenteen määrien arviointiin liittyvät tietotarpeet eri tarvetasoilla. Kaikki tietotarpeet eivät tietenkään kohdistu juuri Tiehallintoon. I Valtakunnan taso - Jalankulun ja pyöräilyn kulkutapaosuudet, osamatkojen osuudet ja osuudet matkan tarkoituksen mukaan. - Matkojen keskipituus ja matkaluvut ja suoritteet. - Matkojen ajallinen vaihtelu (tunti, päivä, kuukausi) - Sää- ja kelivaihtelu - Väestöryhmä-, maankäyttötyyppi- ja toimintokohtaiset matkatuotokset (ennustaminen) - Väylätiedot karttapohjalla II Seutu- ja kuntataso - Jalankulun ja pyöräilyn pääkulkutapaosuudet ja osamatkojen osuudet seudulla - Alueelliset matkaluvut ja matkojen keskipituus - Ppjk osamatkojen osuudet pääkulkumuodoittain - Kevyen liikenteen määrien kehittyminen - Seudulliset sää- ja kausivaihtelukertoimet - Matkatuotokset maankäyttöryhmittäin - Verkon ominaisuudet (esim. pääreitti, kunnossapitoluokitus) III Hanketaso - Pitkämatkaisen liikenteen osuus - KVL-tieto (huipputuntiliikenne) - Matkojen ajallinen vaihtelu - Ennen-jälkeen-tieto (vaikutusten arviointi) - Ylitys-/alitustarpeet - Erityisryhmät (esteettömyys) - Väylän geometria ja ominaisuudet ja kuntotiedot Tutkimuksessa selvitettiin myös menetelmät näiden tietojen selvittämiseksi. Rhetoric vs. Reality Closing the Gap tutkimus. Accenture, Kyseessä on Accenturen vuosittain julkaisema kansainvälinen tutkimus, joka julkaistiin toista kertaa. Suomi oli mukana tutkimuksessa ensimmäistä kertaa. Tutkimuksesta saatiin mm. seuraavanlaisia tuloksia: Suomi sijoittui kuudenneksi vertailtaessa julkisia verkkopalveluita 22 maassa eri puolilla maailmaa. Suomi on kehittynyt yhdeksi e-hallinnon esimerkkimaaksi, mutta kehitysmahdollisuuksia on vielä paljon käyttämättä. Suomi on hyödyntänyt vain kolmasosan e-hallinnon kehitysmahdollisuuksista.

22 20 Asiakkaiden tietotarpeet AINEISTOT Suomen julkiset verkkopalvelut ovat virastokeskeisiä. Poliittinen tahto ja valtiojohdon sitoutuminen verkossa toimiviin julkisiin palveluihin vaikuttavat suoraan maiden verkkopalveluiden kehittyneisyyden asteeseen. Suomessa mm. Postilla on maailman edistyneimpiä verkkopalveluita. Muita Suomen vahvuuksia ovat verkossa tapahtuva maksaminen, käyttäjän tunnistaminen ja turvallisuus. Suomen suurin kehitysmahdollisuus on asiakasnäkökulman voimakkaampi huomioiminen verkkopalveluiden organisoimisessa. Valtioiden julkiset verkkopalvelut kehittyvät koko ajan, mutta vielä on matkaa e-kansalaisuuteen. Erityisesti asiakaslähtöisten portaalien rakentaminen kansalaisten portiksi kaikkiin valtion verkkopalveluihin on selkeä suuntaus hallinnon alalla. Jos Suomen julkinen hallinto haluaa nousta aktiivisesta toimijasta kehittäjien eturiviin, tarvitaan lisää poliittista tahtoa ja koordinoitua osapuolten yhteistyökykyä. Hyviä esimerkkejä kehittyneistä verkkopalveluista ovat tiepalvelut ja työvoimapalvelut, sanoo julkisen verkkoasioinnin kehittämishankkeen (JUNA) projektijohtaja Timo Ojala sisäasiainministeriöstä. (http://www.accenture.com -> tutkimuksia ja artikkeleita) Fånga kundbehov bland invandrade. Vägverket, Tutkimuksessa selvitettiin puhelinhaastatteluin ja kvalitatiivisin analyysimenetelmin maahanmuuttajien asiakastarpeita, ja lyhyesti käsiteltiin myös tietotarpeita. Tietotarpeet liittyivät yleisesti liikenteeseen, eivät suoraan Vägverketin palveluihin. Tietotarpeista kerrottiin seuraavaa: Maahanmuuttajat eivät saa yleisesti ottaen tietoa Ruotsin laeista ja säännöistä. Maahanmuuttajien mukaan heidän on vaikea tietää liikenteen kirjoittamattomia sääntöjä, esim. milloin voi käyttää äänimerkkiä. Auton katsastuksesta on vaikea löytää tietoa. Myös muut autonomistukseen liittyvät asiat koetaan vaikeiksi, eikä tiedetä kenen puoleen niissä kääntyä. Näitä ovat esimerkiksi vero- ja vakuutusasiat. Ajokorttiasioista kaivataan tietoa. Maahanmuuttajien tavoittamiseksi täytyy tietää mitä kanavia käyttää. Perinteinen media ei käy, koska harva maahanmuuttaja seuraa ruotsinkielistä televisiota, radiota tai sanomalehtiä. Maahanmuuttajat eivät yleensä käänny viranomaisten puoleen, kun he tarvitsevat tietoa, vaan kysyvät sukulaisilta tai ystäviltä. Tämä tarkoittaa sitä, että tiedonlähde ei yleensä itsekään ole perillä liikenneasioista. Maahanmuuttajat haluaisivat tietoa omalla kielellään, koska englantia ei välttämättä ymmärretä vaikeammissa asioissa.

23 Asiakkaiden tietotarpeet 21 AINEISTOT Fånga kundbehov bland barn. Vägverket Tutkimuksessa selvitettiin puhelinhaastatteluin ja kvalitatiivisin analyysimenetelmin lasten asiakastarpeita, ja lyhyesti käsiteltiin myös tietotarpeita. Tietotarpeista todettiin seuraavaa: Halutessaan saada tietoa liikenteestä lapset kääntyvät vanhempiensa tai opettajiensa puoleen. Teini-ikäiset voivat kysyä myös kavereiltaan. Lapset etsivät vain harvoin itse tietoa kirjastosta tai Internetistä. Nuorilla on vain vähän tietoa siitä, mikä Vägverket on tai mitä se tekee. Muita aineistoja Näitä aineistoja ei ole referoitu, koska ne eivät kerro suoraan tietotarpeista tai niiden tuloksia ei ole vielä julkaistu. Niiden sisältö kuitenkin liittyy aiheeseen. Liikenteen julkiset perustiedot hanke. LVM, Ajantasaisen liikenneinformaation t&k-ohjelma (AINO). SysOpen Digia Oyj. o Hankkeen tavoitteena on määritellä LVM:n hallinnon alan laitosten ylläpitämät liikenteen julkiset perustiedot. Perustiedoilla tarkoitetaan pysyvää ja ajantasaista tietoa liikennejärjestelmästä hyödyntäjien käyttöön. o Kuvataan konkreettisesti sekä tietosisältöä että tapoja, joilla tiedot voidaan välittää hyödyntäjille. o Hanke on käynnistetty joulukuussa 2004 ja se valmistuu elokuussa Ajantasaisen liikennetiedon arkkitehtuuri (Tosiarkki). LVM, Ajantasaisen liikenneinformaation t&k-ohjelma (AINO). Capgemini. o Käsittelee ajantasaisia tietotarpeita, tietomallia ja tietovirtoja, tietopalvelun tuottamisprosesseja ja tietopalveluprosessien organisointimalleja. o Hanke on loppuvaiheessa, mutta raporttia ei ole vielä julkaistu.

24 22 Asiakkaiden tietotarpeet YHTEENVETO 3 YHTEENVETO Tietotarpeita käsittelevissä tutkimuksissa ja selvityksissä pääpaino on yleensä ollut viestinnässä kokonaisuudessaan, tiedon välityksen kanavissa ja muodoissa sekä liikennetiedosta ajantasaisessa tiedossa. Tiedon toimittamisen kanavista on erityisesti käsitelty verkkoviestintää. Tiedon toimittamisen/saamisen kustannuksia ei selvityksissä ole käsitelty. Tietotarpeista kaivattaisiin systemaattisempaa tutkimustietoa, erityisesti Tiehallinnon näkökulmasta. Tiehallinnon sidosryhmien ja toimeksiantajien tietotarpeista on jonkin verran tietoa olemassa, mutta tietoa puuttuu erityisesti Tiehallinnon asiakkaiden, sekä elinkeinoelämän että kansalaisten, tietotarpeista. Tietotarpeita voi olla vaikea selvittää yleisesti laajana kokonaisuutena, ja selvittäminen kannattaisikin tehdä esimerkiksi asiakasryhmittäin (esim. asiakasryhmän muun tarkastelun yhteydessä). Asiakasryhmien tarpeet tutkimusohjelmassa (Astar) on käynnissä/käynnistymässä neljä hanketta, joissa tietotarpeita ainakin sivutaan: Nuorten tarpeet liikkujaryhmänä, käynnistymässä (Tytti Viinikainen) Elinkeinoelämän tarpeiden selvittäminen, käynnistyy syksyllä 2005 (Jarmo Joutsensaari) Ihmisten liikkumistarpeiden selvittäminen, käynnistyy syksyllä 2005 (Tytti Viinikainen) Asiakasryhmien tarpeiden selvittämisen ja asiakastiedon hyödyntämisen systematiikka, käynnissä (Tuovi Päiviö-Leppänen) Näissä hankkeissa tietotarpeiden selvittämiseen kannattaa satsata, etteivät tietotarpeet jää niissä vain pieneksi yksityiskohdaksi. Todettakoon, että tietotarpeita voi olla mahdotonta selvittää kysymällä niitä tiedontarvitsijoilta, koska he eivät todennäköisesti tiedä, minkälaista tietoa heidän voi olla mahdollista saada. Toisaalta myöskään pelkkänä asiantuntija-arviona ei välttämättä saada todellisia tietotarpeita selville. Yksi ratkaisu voisi olla kysely, jossa olemassa oleva (ja muu mahdollinen) tieto on luetteloitu, ja siitä eri ryhmät voivat priorisoida, minkä tiedon he kokevat itselleen tärkeäksi.

25 Asiakkaiden tietotarpeet 23 LÄHDELUETTELO 4 LÄHDELUETTELO Läpikäydyt aineistot (Internet): - Tiehallinto - Ratahallintokeskus - VR - Merenkulkulaitos - Merentutkimuslaitos - Ilmatieteen laitos - Ilmailulaitos - Ajoneuvohallintokeskus - Tieliikelaitos - Varustamoliikelaitos - Luotsausliikelaitos - Finnair - HKL - YTV - Liikenne- ja viestintäministeriö - Valtioneuvoston kanslia - Ympäristöhallinto - Viestintävirasto - Tietoyhteiskuntaohjelma - Tietoyhteiskunta.fi-sivusto - Keskusliikkeet (HOK, Kesko) - Logistiikkayhdistys - Eduskunnan Eurooppa-tiedotus - Helsingin yliopiston kirjasto - Viestinnän opinnäytetyöt - TKK:n kirjasto: tutkimukset, opinnäytetyöt (esim. TUTA) - Tampereen teknillinen yliopisto: tuotantotalous -> tietojohtaminen - Lappeenrannan teknillinen yliopisto: tuotantotalous -> tietojohtaminen - Ruotsi (Vägverket) - Muiden pohjoismaiden tielaitokset - Englanti (Highways agency) - Hollanti - Internet: Google -> esim. hakusanat tietotarve, tietotarpeet

26 24 Asiakkaiden tietotarpeet

27

28 ISSN TIEH v

TIIVISTELMÄ. Yleistä. Väyläomaisuus. Väyläomaisuuden hallinta

TIIVISTELMÄ. Yleistä. Väyläomaisuus. Väyläomaisuuden hallinta Väyläomaisuuteen liittyvän tiedon hyväksikäytön kehittäminen. Tiedon hallinnan ja käytön nykytila. Helsinki 2005. Tiehallinto, tienpidon suunnittelupalvelut. Tiehallinnon selvityksiä 6/2005. 74 s. + liitt.

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Esiselvitys ja vaatimusmäärittely 28.10.2004 Hankkeen tavoitteet Toimiva prosessi junaliikenteen häiriötilanteiden tietojen tuottamiseen, ylläpitämiseen

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 1 Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 Ari Sainio/Selkokeskus 2015 Selkokeskus teki keväällä 2015 yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa kunnille kyselyn selkokielen tarpeesta. Kyselyllä

Lisätiedot

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä 1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Tampereen kaupunkiseudun ja Liikennetutkimuksen tarve ja käyttökohteet alueellisen liikenteen kysynnän perustietoaineisto merkitys kasvanut kaupunkiseutujenjaniidenja niiden kehysalueiden kasvun myötä

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi

Lisätiedot

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Esimerkki 1.0 19.05.2004 Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka Yleisradio saa

Lisätiedot

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Johtaminen tänään. Viestintä ja tietopalvelu tullikuvan muovaajina. Miten minä tiiminvetäjänä ja esimiehenä edistän tietovälineiden aktiivista

Lisätiedot

PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA

PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ AINO-MARJA KONTIO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12.

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kysely kaupungin viestinnästä 013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.1.013 Kaupunkeja tutkimuksessa: Jyväskylän kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014,

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Visio vuoteen

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS 24.9.2013 Kajaani Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ Timo Mäkikyrö 18.10.2013 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Liikenne -vastuualueen toimialue Rovaniemi

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2014. Huhtikuu 2014

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2014. Huhtikuu 2014 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 14 Huhtikuu 14 Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna 14 (26.2.-21.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti

Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Liikennetiedotus digi-tv:ssä pilottiprojekti Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri 1.0 27.1.2005 Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka liikennetiedot

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2015. 12.6.2015 Hagerlund Tony verkkoviestintäpäällikkö

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2015. 12.6.2015 Hagerlund Tony verkkoviestintäpäällikkö Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 15 Taustaa Kysely toteutettiin huhtikuussa 15 (1.-17.4.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaaville Vastaajia

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Mahdollisuudet Lappeenrannan ja Imatran seudulla Aloituskokous 3.12.2013 Lappeenranta Sonja Sahlsten & Anna Saarlo / YY-Optima

Lisätiedot

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015 Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Ilmatieteen laitos - talo täynnä tarinoita Aihealueemme ihmislähtöisiä, siis jatkuvasti mediaa kiinnostavia

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN ORGANISOINTI

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN ORGANISOINTI <PVM> LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN ORGANISOINTI Liikkenneturvallisuustyön organisointi 1. Liikenneturvallisuustyön valtakunnallinen organisointi 2. Liikenneturvallisuustyön valtakunnalliset toimijatahot 3.

Lisätiedot

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala Kaisa Leena Välipirtti LVM:n hallinnonalasta Kansalaisten arjen ministeriö Kompakti ministeriö, jossa kolme osastoa Hallinnonalalla neljä virastoa (+ kolme

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006 Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Tausta ja tavoitteet Viiden Elsa-kuntahankkeen esittely samassa julkaisussa Koottuna perustiedot

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Maakuntahallitus 34 07.04.2014 Maakuntahallitus 49 05.05.2014 Lausunto oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän raportista MHS 07.04.2014 34 Esittelijän ehdotus lausunnoksi: Liikenne-

Lisätiedot

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista?

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Finanssineuvos Katju Holkeri, Valtiovarainministeriö 24.11.2010 Kaikilla kansalaisilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Operatiivinen liikenteenhallinta yhteistyötä yli rajojen

Operatiivinen liikenteenhallinta yhteistyötä yli rajojen Operatiivinen liikenteenhallinta yhteistyötä yli rajojen Liikenneviraston tieliikennekeskuksen rooli viranomaispalvelujen tuottajana 24.9.2015 Liikennevirasto Liikennevirasto on Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista?

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Risto Kulmala VTT Risto Kulmala 16.10.2003 Esityksen sisältö > Ratkaistavat ongelmat > Mitä telematiikalla voidaan tehdä? >

Lisätiedot

ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita. Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma

ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita. Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma 3.9.2004 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja, tietoyhteiskuntaohjelma

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013 Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 Asialista 1. Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman sisältö 2. Liikenneturvallisuustyön haasteet ja tavoitteet 3. Kävelyn

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005

Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005 JULKISUUSANALYYSI Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005 Oy Observer Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 e-mail: info@observer.fi www.observer.fi

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely Maaliskuu Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna (12.2.-1.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla Vastaajia

Lisätiedot

7. NYKYTILAN ANALYSOINTI TAVOITTEENA kokonaiskuvan saaminen kunnan liikenneturvallisuustilanteesta 7.1 TYÖN LÄHTÖKOHTANA KÄYTETTÄVÄT AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Valtakunnalliset, lääni- tai aluekohtaiset

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tila vuonna 2020. Matti Lahdenranta Toimitusjohtaja HKL 18.3.2010

Joukkoliikenteen tila vuonna 2020. Matti Lahdenranta Toimitusjohtaja HKL 18.3.2010 Joukkoliikenteen tila vuonna 2020 Matti Lahdenranta Toimitusjohtaja HKL 18.3.2010 Joukkoliikenteen tila vuonna 2020? Matti Lahdenranta Toimitusjohtaja HKL 18.3.2010 Tavoitteita 2020 & Liikenne-ennuste

Lisätiedot

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014 Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Raision otos: Raision vastausprosentti: 6 500

Lisätiedot

Paikkatietoanalyysit keskusverkkotyössä. Lounaispaikan paikkatietopäivä 20.9.2012 Lasse Nurmi

Paikkatietoanalyysit keskusverkkotyössä. Lounaispaikan paikkatietopäivä 20.9.2012 Lasse Nurmi Paikkatietoanalyysit keskusverkkotyössä Lounaispaikan paikkatietopäivä 20.9.2012 Lasse Nurmi Keskusverkkotyön lähtökohdat Maakunnan rakenteen ja ominaisuuksien kuvaaminen tarkasteluhetkellä Tarkastelu

Lisätiedot