Asiakkaiden tietotarpeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakkaiden tietotarpeet"

Transkriptio

1 Mirka Vihavainen Asiakkaiden tietotarpeet Kirjallisuusselvitys asiakkaiden tietotarpeiden tutkimuksista Sisäisiä julkaisuja 41/2005

2

3 Asiakkaiden tietotarpeet 1 Mirka Vihavainen Asiakkaiden tietotarpeet Kirjallisuusselvitys asiakkaiden tietotarpeiden tutkimuksista Sisäisiä julkaisuja 41/2005 Tiehallinto Helsinki 2005

4 2 Asiakkaiden tietotarpeet Kansikuva: Timo Huhtinen, Sito-yhtiöt Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v TIEHALLINTO Asiantuntijapalvelut Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 Asiakkaiden Mirka Vihavainen: tietotarpeet Asiakkaiden tietotarpeet. Helsinki Tiehallinto. Sisäisiä julkaisuja 3 41/ s. ISSN , TIEH v. Asiasanat: asiakaspalvelu, tietopalvelu, asiakkaat TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitettiin minkälaista tietoa on olemassa asiakkaiden tietotarpeista julkishallintoa kohtaan. Selvityksen kohteena olivat sellaiset tietotarpeet, joita voidaan peilata Tiehallinnon asiakkaiden tietotarpeisiin, ja työssä keskityttiin 2000-luvulla tehtyihin tutkimuksiin. Selvityksessä käytiin läpi suomalaisia, pohjoismaisia ja keskeisimpiä eurooppalaisia aineistoja. Ulkomaisissa aineistoissa keskityttiin tielaitosten selvityksiin, suomalaisissa käytiin laajasti läpi sekä eri väylälaitosten että julkishallinnon eri tahojen selvityksiä. Selvityksessä huomioitiin Tiehallinnon asiakkaiden, eli kansalaisten ja elinkeinoelämän, tietotarpeiden lisäksi myös sidosryhmät ja media tiedontarvitsijoina. Tietotarpeissa huomioitiin sekä satunnainen että jatkuva tieto. Kansalaisten kohdalla selvityksen ulkopuolelle rajattiin ajantasainen liikennetiedottaminen, elinkeinoelämän ja sidosryhmien kohdalla tarkasteltiin myös ajantasaisen tiedon tarvetta. Selvityksen tavoitteena oli selvittää tiedontarpeiden sisällön lisäksi myös sitä, mitä kanavia pitkin asiakkaat ja sidosryhmät toivovat tietoa saavansa, sekä tiedon tarjoamisesta ja vastaanottamisesta koituvia kustannuksia. Selvityksen tuloksena referoitiin ko. asiaa käsittelevät aineistot. Lopputuloksena voidaan todeta, että tietotarpeita käsittelevissä tutkimuksissa ja selvityksissä pääpaino on ollut viestinnässä, tiedon välityksen kanavissa ja muodoissa sekä liikennetiedossa ajantasaisessa tiedossa. Tiedon toimittamisen kanavista on käsitelty erityisesti verkkoviestintää. Tiedon tarjoamisen/vastaanottamisen kustannuksia ei selvityksissä ole käsitelty. Tietotarpeista kaivattaisiin systemaattisempaa tutkimustietoa, erityisesti Tiehallinnon näkökulmasta. Tiehallinnon sidosryhmien ja toimeksiantajien tietotarpeista on jonkin verran tutkimustietoa olemassa, mutta tietoa puuttuu erityisesti Tiehallinnon asiakkaiden, sekä elinkeinoelämän että kansalaisten, tietotarpeista. Tietotarpeita on todennäköisesti vaikea selvittää laajana kokonaisuutena, ja selvittäminen kannattaisikin tehdä asiakasryhmittäin (esim. asiakasryhmään kohdistuvan muun tutkimuksen yhteydessä). Asiakasryhmien tarpeet tutkimusohjelmassa (Astar) on hankkeita, joissa tietotarpeita sivutaan (Nuorten tarpeet liikkujaryhmänä, Elinkeinoelämän tarpeiden selvittäminen, Ihmisten liikkumistarpeiden selvittäminen, Asiakasryhmien tarpeiden selvittämisen ja asiakastiedon hyödyntämisen systematiikka). Olisi toivottavaa, että näissä tutkimuksissa tietotarpeiden selvittäminen ei jää yksittäiseksi sivuseikaksi. Todettakoon, että tietotarpeita ei ole hyödyllistä selvittää kysymällä niitä suoraan tiedontarvitsijoilta, koska tiedontarvitsijat eivät voi itse tietää, minkälaista tietoa heille voisi olla tarjolla tulevaisuudessa. Toisaalta myöskään pelkkänä asiantuntija-arviona ei saada todellisia tietotarpeita selville. Mahdollinen tutkimusmenetelmä voisi olla kysely, jossa asiantuntijatyönä luetteloidaan jo olemassa oleva tieto sekä muu mahdollinen tulevaisuudessa tarjoiltava tieto, ja sen jälkeen eri asiakasryhmät priorisoivat luettelosta, minkä tiedon he kokevat itselleen hyödylliseksi.

6 4Mirka Vihavainen: Kundernas informationsbehov. Helsingfors Asiakkaiden Vägförvaltningen. tietotarpeet Interna publikationer 41/ s. ISSN , TIEH v. Nyckelord: kundtjänst, informationsservice, kunder SAMMANFATTNING I undersökningen utreddes hurdana uppgifter det finns om kunders behov av information om den offentliga förvaltningen. Målet för utredningen var informationsbehov som kan återspeglas på informationsbehov som Vägförvaltningens kunder har. Man koncentrerade sig på undersökningar som hade gjorts på 2000-talet. I utredningen gick man igenom finskt och nordiskt material samt det mest centrala europeiska materialet. I det utländska materialet koncentrerade man sig på vägverkens utredningar, medan man i det finska materialet gick igenom utredningar som både trafikledsverken och olika instanser inom den offentliga förvaltningen gjort. I utredningen beaktades förutom det informationsbehov som Vägförvaltningens kunder, dvs. medborgarna och näringslivet har, också intressegrupperna och median som informationsbehövande. I fråga om informationsbehovet beaktades såväl sporadisk som fortgående information. För medborgarnas del togs den tidsenliga trafikinformationen inte med, medan man för näringslivets och intressegruppernas del också granskade behovet av tidsenlig information. Målet med utredningen var att utöver vad man ville ha information om också tog reda på via vilka kanaler kunderna och intressegrupperna önskade få information, samt vilka kostnaderna för informationsutbudet och informationsmottagandet var. Som ett resultat av utredningen refererades om material som behandlade det aktuella ämnet. Slutresultatet är att man kan konstatera, att i de undersökningar och utredningar som gjorts om informationsbehov har tyngdpunkten varit lagd på kommunikation samt kanaler och former för att förmedla information samt för trafikinformationens del på att informationen är tidsenlig. Av kanaler för att förmedla information behandlades särskilt Internetkommunikationen. Kostnaderna för att erbjuda/ta emot information behandlades inte i utredningarna. För informationsbehovets del saknades mera systematiska undersökningsuppgifter, särskilt ur Vägförvaltningens synpunkt. Det finns bara lite forskningsuppgifter om informationsbehovet för Vägförvaltningens intressegrupper och uppdragsgivare, och det saknas uppgifter speciellt om vilket behov av information som Vägförvaltningens kunder, såväl medborgarna som näringslivet har. Det är troligen svårt att ta reda på informationsbehovet som en omfattande helhet, och därför lönar det sig att göra utredningen enligt kundgrupp (t.ex. i samband med annan undersökning som riktar sig till kundgrupper). I undersökningsprogrammet för kundgruppernas behov (Astar) ingår projekt, där informationsbehoven tangeras (Ungas behov som trafikantgrupp, Utredning om näringslivets behov, Utredning om människors rörlighetsbehov, Systematik för att ta reda på kundgruppers behov och utnyttja kunduppgifter). Det vore önskvärt att utredningen om informationsbehovet inte bara skulle vara en bisak i dessa undersökningar. Det må konstateras, att det inte är till någon nytta att ta reda på informationsbehoven direkt av dem som behöver information, eftersom de inte själva kan veta hurdan information som eventuellt erbjuds dem i framtiden. Å andra sidan får man inte heller reda på de verkliga informationsbehoven bara som expertbedömningar. En möjlig undersökningsmetod kunde vara en enkät, där man som expertarbete gör en förteckning över redan befintlig information samt annan eventuell kommande information, och därefter kan olika kundgrupper från förteckningen prioritera vilken information som de anser vara till nytta för dem själva.

7 Asiakkaiden tietotarpeet 5 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 7 2 AINEISTOT 9 3 YHTEENVETO 22 4 LÄHDELUETTELO 23

8 6 Asiakkaiden tietotarpeet

9 Asiakkaiden tietotarpeet 7 JOHDANTO 1 JOHDANTO Hankkeessa selvitettiin mitä tutkimuksia ja tietoa löytyy asiakkaiden tietotarpeista julkishallintoa kohtaan. Aikarajauksena oli pääasiassa 2000-luvulla tehdyt tutkimukset, ja lähtökohtana sellainen tietotarpeita koskeva tieto, jota voidaan peilata Tiehallinnon toimintaan. Selvityksessä käytiin läpi suomalaisia, pohjoismaisia ja keskeisimpiä eurooppalaisia aineistoja. Ulkomaisissa aineistoissa keskityttiin tielaitosten selvityksiin, suomalaisissa käytiin laajasti läpi väylälaitosten ja julkishallinnon selvityksiä (liitteenä tahot, joiden aineistot läpikäytiin). Selvityksessä huomioitiin asiakkaiden, eli kansalaisten ja elinkeinoelämän, tietotarpeiden lisäksi myös sidosryhmät ja media tiedontarvitsijoina. Tietotarpeissa huomioitiin sekä satunnaisesti että jatkuvasti tarvittava tieto. Kansalaisten kohdalla selvityksen ulkopuolelle rajattiin ajantasainen liikennetiedottaminen, mutta elinkeinoelämän ja sidosryhmien kohdalla tarkasteltiin myös sitä. Tavoitteena oli selvittää tiedontarpeiden lisäksi myös sitä, mitä kanavia pitkin tieto halutaan tarjoiltavan, sekä tiedon saamisesta koituvia kustannuksia. Tuloksena luetellaan aineistot, joista löytyy ko. tietoa sekä referoidaan ne olennaisilta osiltaan. Lopuksi todetaan, mitä tietotarpeista tällä hetkellä tiedetään. Selvityksessä käsiteltiin seuraavia aineistoja: Tiehallinto Liikennetietojen käyttökohteet ja kehittämistarpeet. Esiselvitys. Tiehallinnon selvityksiä 3/ vliikennetietojen_kayttokohteet.pdf Väyläomaisuuteen liittyvän tiedon hyväksikäytön kehittäminen. Tiedon hallinnan ja käytön nykytila. Tiehallinnon selvityksiä 6/2005. Väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelma (VOH). pdf/ vvaylaomais_tiedon_hyvk.pdf Artikkeli Tavaraliikenteen telematiikka. Jussi Sauna-Aho/Liikenneministeriö, tieliikenneosasto. Lehdessä Tulevaisuuden näkymiä 4/1998. Tielaitos Lokakuu Valtioneuvoston kanslia VISA valtionhallinnon viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmä. Valtionhallinnon viestintä 2007 hanke. Osa I. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/ Joukkoviestimien kokemuksia valtionhallinnon viestinnästä. Valtioneuvoston kanslian raportteja 4/ pdf

10 8 Asiakkaiden tietotarpeet JOHDANTO Julkishallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA. LVM Julkishallinnon verkkopalveluiden käyttö 2004 tutkimus. Julkishallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA. images.nsf/files/e28d7f762d0677adc2256f85004da0a8/$file/ julkishallinnon_verkkopalvelut_2004.pdf Kevyen liikenteen laskentojen kehittäminen. Esiselvitys Kevyen liikenteen edistäminen Suomessa -hanke (JALOIN). Accenture Ruotsi Rhetoric vs. Reality - Closing the Gap tutkimus accenture.com/xdoc/en/industries/government/final.pdf Fånga kundbehov bland invandrade. Jag kan ju köra bil, varför måste jag ta körkort igen? Vägverket Thams & Nyås Management Ab. Fånga kundbehov bland barn. Kan ingen uppfinna en osynlig cykelhjälm? Vägverket Thams & Nyås Management Ab.

11 Asiakkaiden tietotarpeet 9 AINEISTOT 2 AINEISTOT Liikennetietojen käyttökohteet ja kehittämistarpeet. Esiselvitys. Tiehallinnon selvityksiä 3/2005. Työssä on kuvattu Tiehallinnon liikennetietopalvelun nykytila ja ehdotuksia palvelun kehittämiseksi. Työssä on myös selvitetty Tiehallinnon organisaation sisäisten ja ulkopuolisten liikennetietojen käyttäjien tietotarpeet sekä kuvattu tietolähteet ja tietovarastot. Työn painopiste on suunnittelussa tarvittavissa liikennetiedoissa. Selvitys perustuu asiantuntijahaastatteluihin ja kirjallisuusselvitykseen. Seuraavassa on referoitu selvityksen tähän työhön liittyvät kohdat. Ulkoisten toimijoiden liikennetietotarpeet Ulkoisten toimijoiden liikennetietotarpeista käsitellään toimeksiantajien, viranomaisten, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien sekä median ja palveluntuottajien liikennetietotarpeita. Toimeksiantajista käsitellään Liikenne- ja viestintäministeriön liikennetietotarpeita. Liikenne- ja viestintäministeriö käyttää Tiehallinnon liikennetietoja väylälaitosten ohjaukseen, strategiseen suunnitteluun ja EU:n liikennepolitiikassa. LVM:n liikennetietotarpeet kohdistuvat kaikkiin liikennemuotoihin ja niiden työnjakoon. Eri liikennemuotojen tietojen yhteismitallisuudessa on vielä puutteita. Tiehallinto vastaa tietojen toimittamisesta LVM:lle tieliikenteen osalta. Päätöksentekoa varten tarvittaisiin havainnollista tietoa esim. liikenneverkon kuormituksesta (eri liikennemuodot, henkilöliikenne, kuljetukset) valtakunnallisesti. LVM:n liikennejärjestelmän tilan seurantaan käyttämät tietolajit ovat: Kotimaan henkilöliikenteen suorite Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus Tavaraliikenteen suorite, kulkumuotojen työnjako Jonoutuva tienpituus Liikennemäärät huonossa tai välttävässä kelissä, osuus liikenteestä Sujuvuus, tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksesta Henkilövahinko-onnettomuudet, kevyen liikenteen onnettomuudet Melualueella (yli 55 dba) asuvien ihmisten määrä, meluntorjunnan toimenpiteiden vaikuttavuus Tieliikenteen päästöt. Väyläinvestointien priorisointiin käytettävät tietolajit ovat: Hankeperusteluissa käytetyt liikennemäärä- ja ennustetiedot ja niiden perusteella lasketut vaikutukset.

12 10 Asiakkaiden tietotarpeet AINEISTOT Yksityiskohtaisempia esimerkkejä LVM:n tietotarpeista: Kulkumuotojen markkinaosuudet tärkeimmillä yhteysväleillä (esim. Helsinki Oulu tai Helsinki Pietari). Yhteysvälikohtainen tieto matka-aikojen kehittymisestä pitkällä aikavälillä. Kuljetusketjujen kustannusten muodostuminen ja ajankäyttö. Satamien maaliikenteen kulkumuotojakaumat. Viranomaisista tärkein Tiehallinnon liikennetietojen käyttäjä on poliisi. Liikennetietoja hyödynnetään lähinnä liikennevalvonnan suunnittelussa. Keskeisimpiä valvonnan kohteita ovat ajonopeudet ja raskaan liikenteen painot. Aikaisempaa tärkeämmäksi on muodostumassa myös valvonnan vaikuttavuuden seuranta. Ajonopeuksien valvonnan suunnitteluun käytettävät tietolajit ovat: Liikennemäärä- ja onnettomuustiedot Nopeustiedot. Ajonopeuksien valvonnan vaikuttavuuden seurantaan käytettävät tietolajit ovat: Nopeustiedot Onnettomuustiedot. Raskaan liikenteen painojen valvonnan suunnitteluun käytettävät tietolajit ovat: Raskaan liikenteen ajoneuvotyyppi- ja painotiedot. Poliisi hankkii Tiehallinnon liikennetiedot henkilökohtaisilla yhteyksillä ja tiettyjä tilastotietoja Internetistä. Keskeinen kehitystarve on poliisin pääsy Tiehallinnon tietovarastoihin ekstranetin välityksellä, mikä on jo osassa tiepiireistä otettu käyttöön. Tarvetta olisi myös onnettomuustiedoista tehtävien analyysien kehittämiseen. Muita Tiehallinnon liikennetietoja käyttäviä viranomaisia ovat Tulli, Rajavartiolaitos ja Pelastuslaitos. Tulli ja rajavartiolaitos käyttävät tietoa rajan ylittävästä liikenteestä ja sen vaihteluista, pelastuslaitos taas tietoja vaarallisten aineiden kuljetuksista. Tiehallinnon yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä ovat kunnat, Liikenneturva, Suomen ympäristökeskus ja alueelliset ympäristökeskukset sekä muut sidosryhmät. Kuntien liikenne- ja maankäytön suunnittelussa tarvitaan liikennetietoja sekä kuntien katuverkolta että yleiseltä tieverkolta. Tiehallinnon liikennetietoja, pääasiassa väyläkohtaisia kuormitus- ja liikenteen koostumustietoja, käytetään kunnissa yleiskaavatason tarkasteluissa etenkin ennusteiden kalibrointiin sekä maankäytön suunnitteluun. Tärkeitä tietolajeja ovat suunnittaiset vuorokausiliikenteet ja tuntiliikenteet sekä liikenteen suuntautumistiedot. Liikennemäärätietoja kerätään myös tilastointitarkoituksiin ja kehitystrendien seurantaan. Lisäksi kunnissa tehdään liikenneturvallisuustarkasteluja, joissa hyödynnetään LAM-pisteiden nopeustietoja. Kunnilla on mahdollisuus päästä Tiehallinnon LAM-tietojärjestelmään ekstranetin kautta ja osalla kuntia on mahdollisuus kerätä tietoa LAM-pisteistä suoraan isdn-yhteyden avulla.

13 Asiakkaiden tietotarpeet 11 AINEISTOT Liikenneturva ylläpitää LVM:n liikennekäyttäytymisen seurantajärjestelmää, joka seuraa käyttäytymismuutoksia. Tiehallinnon liikennetiedoista seurannassa käytetään LAM-järjestelmästä saatavia ajonopeuksia ja aikavälejä. Näitä tietoja käytetään lisäksi liikenneturvallisuusindeksissä, joka on asiantuntija-arvioon perustuva mittari liikenneturvallisuustilanteesta. Liikenneturvallisuustilanteen kehityksen seurantaan ja analysointiin käytetään onnettomuustietoja yhdistettynä liikennetietoihin. Lisäksi analyyseissä ja tiedotuksessa hyödynnetään mm. sää- ja kelidataa. Tiedonpuutetta on jalankulku- ja pyöräilysuoritteesta sekä moottoripyörien liikennesuoritteesta. Puutteita on myös liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden tilastoinnissa. Liikenneturvallisuusanalyyseissä yhdistetään ajonopeuksista ja onnettomuuksista saatavia tietoja. Nykyisten LAM-pisteistä saatavien nopeustietojen sijasta voitaisiin analyyseissä hyödyntää myös yhteysvälikohtaisia matkanopeustietoja. Liikenneturvallisuustutkimuksen tarpeisiin myös eri tietokantojen, kuten onnettomuustilaston ja ajoneuvorekisterin yhdistäminen tarjoaisi mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Liikenneturva saa liikennetiedot Tiehallinnolta yleensä esikäsiteltynä haluamassaan muodossa. Perustietoja hankitaan myös LAM-ekstranetin kautta. Ympäristökeskukset käyttävät tietoja vaarallisten aineiden kuljetuksista (myös VAK-lajeittain) sekä liikennetietoja yhdyskuntarakenteen ja liikenteen välisten riippuvuuksien analysointiin. Muita liikennetiedon käyttäjiä on lukuisia. Tahoja, jotka pyytävät käyttöönsä liikennetietoja tiepiirien liikennetietovastaavilta ovat esim. maakuntaliitot, urakoitsijat ja konsultit, elinkeinoelämän edustajat, yksittäiset tienkäyttäjät, kylätoimikunnat sekä etujärjestöt ja edunvalvojat. Maakuntaliitot tarvitsevat tietoja omaan suunnitteluunsa liittyen. Urakoitsijoilla on tarpeita urakkatarjousten tekoon ja työnaikaisten liikennejärjestelyjen suunnitteluun liittyen. Konsultit käyttävät liikennetietoja pääosin Tiehallinnon suunnitteluprosesseihin mutta myös LVM:n, maakuntaliittojen ja kuntien selvityksiin. Elinkeinoelämä, kuten huoltoasemaja tavarataloketjut sekä kiinteistökehittäjät tarvitsevat tietoa liiketoimintojen sijoittamiseen ja kehittämiseen. Yksittäiset tienkäyttäjät ja kylätoimikunnat kysyvät tietoja aloitteiden perustelua varten. Medialla ja palveluntuottajilla on myös liikennetietotarpeita. Median osalta tärkeimmät liikennetietojen käyttäjät ovat radioasemat. Lehdissä liikennekysymykset ovat myös paljon esillä, mutta lehdistö tukeutuu lähes yksinomaan Tiehallinnon ja muiden laitosten tiedotteisiin. Radioasemilla liikennetiedoista korostuvat ajantasaiset tiedot. Osalla radioasemista liikenteen sujuvuudesta ja häiriötilanteista tiedottaminen nähdään tärkeänä kilpailuvalttina, sillä suuri osa kuuntelijoista kuuntelee radiota autoa ajaessaan. Tärkeimmät liikennetiedot ovat: Ajantasaiset tiedot liikenneonnettomuuksista ja muista häiriöistä. Ajantasainen tieto liikenteen sujuvuudesta. Viikonloppuliikenteen ennusteet. Yleisötapahtumat, joilla on vaikutusta sujuvuuteen. Liikenteen kehittyminen vain, jos on jotain dramaattista.

14 12 Asiakkaiden tietotarpeet AINEISTOT Tärkein tietolaji radiolle ovat ajantasaiset tiedot häiriöistä, jotka vaikuttavat liikenteen sujuvuuteen. Suurin osa tiedoista tulee radion kuuntelijoilta ja myös poliisi ottaa yhteyttä radioihin suoraan onnettomuuspaikalta. Tiehallinnon häiriösivua Internetissä käytetään myös tiedon lähteenä, mutta yleensä tieto Tiehallinnosta tulee faksilla. Tiehallinto tuottaa Internet-sivuilleen pääteiden osalta viikonlopun liikenneennusteita. Ennusteet laaditaan historiatietojen pohjalta ottaen huomioon työmaiden ja liikenteen vuosikasvun vaikutukset. Kiinnostavia tietoja ovat myös liikenteeseen vaikuttavat yleisötapahtumat sekä tietyömaat. Yleisötapahtumista tiedottaminen ja liikenteen ennustaminen median suuntaan riippuu kunkin tiepiirin ja tapahtuman järjestäjän aloitteellisuudesta. Yleiset historiatiedot, kuten tiedot liikenteen kehittymisestä, eivät ole radioasemien kannalta niin kiinnostavia. Yleensä edellytyksenä on, että on tapahtunut jokin yllättävä muutos. Lehdistön uutistuotantoon käyttämät tietolajit ovat: Tiehallinnon tiedotteet liikenteen kehittymisestä ja hankkeista. Radioasemien liikennetiedotteisiin käyttämät tietolajit ovat: Ajantasaiset tiedot liikennemäärästä, sujuvuudesta ja häiriöistä, yleisötapahtumista Viikonloppuliikenteen ennusteet. Tällä hetkellä markkinoilla on muutamia palveluntuottajia, joiden tavoitteena on kehittää kaupallisia liikennetietopalveluita. Nämä palvelut perustuvat yleensä pääasiassa ajantasaisten tietojen muokkaamiseen ja välittämiseen asiakkaille eri kanavia pitkin. Yksityisten tietopalvelujen tuottamiseen käyttämät tietolajit ovat: Ajantasaiset liikennetiedot. Tiedot tietolajeittain Liikenteen määrä- ja koostumustietoja tarvitaan ulkoisten toimijoiden prosesseissa. Yleisimmin käytetyt tietolajit ovat kevyen ja raskaan ajoneuvoliikenteen KVL. Detaljisuunnittelussa ja ruuhkautumiseen liittyvissä tarkasteluissa myös huipputuntiliikenteet ovat tärkeitä. Liikennesuorite kertoo yhteiskunnan liikennetarpeiden kehittymisestä ja sen avulla lasketaan erilaisia tunnuslukuja. Akselipainot ja liikenteen aiheuttama kuormitus ovat keskeisiä tietoja ylläpidon suunnittelussa. Nopeus- ja sujuvuustietoja tarvitaan sidosryhmien työssä. Tietoa liikenteen sujuvuudesta tarvitaan sekä historiatietona että ajantasaisesti, ja sujuvuustietoihin liittyy paljon kehittämistarpeita. Nopeuteen liittyviä tietoja käytetään liikenneturvallisuustyössä sekä tulevaisuudessa enenevässä määrin myös tienpidon hankinnassa.

15 Asiakkaiden tietotarpeet 13 AINEISTOT Liikennevirta- ja matkakohtaisia tietoja tarvitaan liikennejärjestelmäja verkkotason suunnittelussa sekä hankesuunnittelussa liikenneennusteita varten. Yleisimmin tietoa tarvitaan LVM:n työssä. LVM tarvitsee nykyistä tarkempia tietoja kulkumuotojen työnjaosta henkilöja tavaraliikenteessä. Poliisi tarvitsisi nykyistä paremmat tiedot raskaan liikenteen virroista ylipainojen valvontatyöhön. Myös hoidon täsmäsuunnittelussa tarvitaan nykyistä enemmän tietoja säännöllisistä raskaista kuljetusreiteistä. Liikennevirtatietojen kehittämistarpeet liittyvät ensisijaisesti tietojen käytettävyyden parantamiseen. Väyläomaisuuteen liittyvän tiedon hyväksikäytön kehittäminen. Tiedon hallinnan ja käytön nykytila. Tiehallinnon selvityksiä 6/2005. Selvitys kuvaa väyläomaisuuteen liittyvän tiedon hallinnan ja hyväksikäytön nykytilan osana VOH-tutkimusohjelman projektia Väyläomaisuuteen ja sen hallintaan liittyvän tiedon hyväksikäytön kehittäminen (3.2). Selvityksen päätavoite on eri tiedon käyttäjien tunnistaminen ja heidän väyläomaisuustietotarpeidensa kuvaaminen. Selvitys perustuu asiantuntijahaastatteluihin ja kirjallisuusselvitykseen. Väyläomaisuustiedon käyttäjistä esitetään tässä toimeksiantajien, palveluntuottajien ja yhteistyökumppaneiden tiedontarpeet. Toimeksiantajat Valtion talousarvion laatiminen on Tiehallinnolle keskeinen prosessi, sillä sen tulokset antavat tulevan toiminnan kehykset. Kansanedustajien osuus Tiehallinnon toimintaa koskevista asioista liittyy valtion budjetin laatimiseen ja ehdotusten hyväksymiseen. o Liikenne- ja tieaiheisiin erikoistuneet kansanedustajat ovat kiinnostuneita yksityiskohtaisemmista tiedoista ja ovat hyvin tietoisia tiestön ongelmista ja kehitystrendeistä. o Kansanedustajat ovat tiiviissä yhteydessä LVM:ään ja tarvittaessa Tiehallintoon. o Yleisesti kansanedustaja pyytää tietoja suoraan tutulta yhteyshenkilöltä esim. Tiehallinnosta. o Puutteita on havaittu väyläomaisuustiedon esittämisessä. Tiedon käyttöä kansanedustajan työssä haittaa liian tekninen kieli sekä yksityiskohtaisuus. Helpotusta toisi tiestöön liittyvien aiheiden kansantajuinen esittäminen sekä keskittyminen kokonaisuuksiin, kuten esim. Siltojen tila Suomessa. Hallitus on rahoituksen päätösprosessissa suurin linjauksen vetäjä. o Hallituksen jäsenet tekevät päätökset suurimmaksi osaksi hyvin karkealla tietopohjalla; tarvittaessa LVM toimittaa tarvittavat yksityiskohdat. Valtiovarainministeriöllä on välittäjän rooli eri hallinnonalojen budjettineuvotteluissa. o Tietotarve väyläomaisuudesta Tiehallinnon taseen lisäksi on hyvin suppea, mutta tarvittaessa LVM ja Tiehallinto tarjoavat tarvittavat lisätiedot.

16 14 Asiakkaiden tietotarpeet AINEISTOT Liikenne- ja viestintäministeriön tehtävä on sovittaa yhteen koko maan eri liikennemuodot ja edistää niiden kehitystä yhteiskunnalle parhaalla tavalla. Tiehallinto ja LVM ovat tiiviissä yhteistyössä erityisesti budjettilaadinnan aikana. o Tyytymättömyyttä yhteistyössä herättää Tiehallinnon tuottama tietopohja. LVM:ssä ollaan erityisen huolestuneita objektiivisuudesta, ja LVM:ssä korostuu voimakas painotus erilaisten mittareiden tärkeydestä. o Tiehallinnon tulisi kyetä osoittamaan puolueettomasti tiestön tilaa ja sen tulevaa kehitystä selkeillä tehokkuus-, tila- ja talousmittareilla, jotka kertovat vaikutuksista ja joita voidaan jatkuvasti seurata. o Lisäksi LVM kaipaa vaihtoehtolaskelmia erilaisista investointimahdollisuuksista ja niiden vaikutuksista. Tässä yhteydessä Tiehallinnolta toivotaan priorisointisuunnitelmia, jotka antaisivat selkeän kuvan määrärahaleikkausten vaikutuksista tiestön palvelutasoon ja tilaan. o Myös luotettavia, faktoihin perustuvia kokonaiskuvia, esim. tiestön kunnosta kaivataan. o Väyläomaisuuden tiedon toivotaan parantuvan erityisesti Tiehallinnon kirjanpidon suhteen. Käyttöomaisuus- ja liikekirjanpidon välinen yhteys kaipaa LVM:n mukaan kehittämistä. Myös investointien parempaa kirjaamista kirjanpitoon toivotaan. Valtiovarainvaliokunta ja sen alainen liikennejaosto ovat keskeiset tahot valtion talousarvion laatimisessa. o Valiokunnan jäsenet ovat monessa eri muodossa yhteyksissä asiantuntijoihin ja edunvalvojiin. o Tiedonjakelussa on havaittu joitakin ongelmia. Päätöksenteossa keskeinen hyöty-kustannus-suhde on liian yksinkertainen tunnusluku kuvatakseen investointiprojektien vaikutuksia. Jaoston jäsenet kaipaavat yhteiskunnallisten vaikutusten arviointia, jonka avulla voitaisiin perustella investointien kannattavuutta. Lisäksi jaosto kaipaa selkeätä tärkeysjärjestystä esitetyille hankkeille. Palvelujen tuottajat Palvelujen tuottajia ovat mm. konsultit ja urakoitsijat. He tarvitsevat väyläomaisuustietoa tapauskohtaisesti erilaisiin suunnittelutehtäviin liittyen. o Tietojen välitykselle Tiehallinnosta ei ole olemassa kattavia vakiintuneita menettelytapoja. Teknisesti tiedot toimitetaan yhteyshenkilöiden kautta, jolloin tiedon toimittaminen ei ole standardoitua. o Palvelujen tuottajille kaivataan suoria yhteyksiä Tiehallinnon tietokantoihin. Tämä vaatii sen, että tiedot on dokumentoitu niin kattavasti, että suora tiedonhaku on mahdollista. Lisäksi tiedon laatu-, vastuu- ja omistajuuskysymykset on selvitettävä ja dokumentoitava aukottomasti.

17 Asiakkaiden tietotarpeet 15 AINEISTOT Yhteistyökumppanit Yhteistyökumppaneista kartoitettiin vain tie- ja liikennealojen etujärjestöjä. Etujärjestöt edustavat tiettyä käyttäjäryhmää ja pyrkivät parantamaan olosuhteita omien jäsentensä puolesta. Pääpaino työssä on puutteiden tuominen laajan yleisön tietoisuuteen ja näin vaikuttaminen rahoitukseen. o Tiedontarve keskittyy enimmäkseen olemassa oleviin ja mahdollisesti tuleviin ongelma-aiheisiin. Näin ollen etujärjestöt ovat tiiviissä yhteistyössä Tiehallinnon asiantuntijaryhmiin ja johtoon, koordinoidakseen omia tavoitteitaan ja saavuttaakseen mahdollisimman suuret vaikutukset. o Tiehallinnon tiedon tarjonnassa ongelmana on tiedon liian tekninen luonne. Etujärjestöjen kohderyhmät ovat enemmän kiinnostuneita vaikutuksista, erityisesti omaan ympäristöön kohdistuvista. Yksityiskohdat ovat kuitenkin tärkeitä perustelemaan kokonaisuuksien oikeellisuutta. Tutkimuksessa esitetään myös suositukset tutkimustulosten käyttöönotosta. Artikkeli Tavaraliikenteen telematiikka. Jussi Sauna-Aho/Liikenneministeriö, tieliikenneosasto Artikkeli käsittelee telematiikan kasvavaa roolia tavaraliikenteessä ja tavaraliikenteen tietotarpeiden monipuolistumista, tavarankuljetusten telematiikkasovellutuksia Suomessa sekä tavaraliikenteen telematiikan kehittämistyötä. Artikkelissa on eritelty tavarankuljetuksen tietotarpeita yleensä, liikennemuodosta riippumatta, mutta osa tietotarpeista koskee erityisesti valtaliikennemuotoa eli tieliikennettä. Tietotarpeissa käsitellään kaikenlaisia tavarankuljetuksen tietotarpeita, ei pelkästään Tiehallintoon kohdistuvia. Tavarankuljetuksen tietotarpeet on esitetty seuraavasti. Pysyvät tiedot - kartta-, osoite- ja paikkatiedot - liikenneverkkotiedot (tie- ja katuverkko, rataverkko, satama-, lentoasemaja muut terminaalitiedot) - perusaikataulut - rahti- (tai sopimus-) hinnat - terminaalien ja pysäkkien/laitureiden sijainnit - erityiskuljetuksia (vaaralliset aineet, ylisuuret kuljetukset) koskevat tiedot/ luvat - vuorot ja reitit Muuttuvat tiedot - päivitetyt aikataulut - päivitetyt liikenneverkkotiedot - ennalta tiedossa olevat muutokset liikennöinnissä/kuljetuksissa - varaukset - tiesää- ja keliennusteet

18 16 Asiakkaiden tietotarpeet AINEISTOT Tosiaikaiset tiedot - liikennevälineen odotus-/lähtöaika - liikennevälineen sijainti reitillä - odottamattomat muutokset liikennöinnissä/kuljetuksissa ja poikkeusjärjestelyt - liikennetilanne - tiesää- ja keliolosuhteet - äkillisesti käynnistettävät tie- ja kunnossapitotyöt - liikennehäiriöt - onnettomuudet - kelin yllättävä huononeminen - pysäköintitilanne kohdealueella - optimaalinen ajoreitti Tavarantoimitustapahtumaa koskevat tiedot (asiakirjat) - tarjous- ja tilausasiakirjat - kuljetusasiakirjat - laskutus- ja maksuasiakirjat - viranomaisasiakirjat - erityisasiakirjat VISA valtionhallinnon viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmä. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/2005. Tutkimus kuuluu Valtionhallinnon viestintä 2007 hankkeeseen, jonka tehtävänä on luoda perustaa valtionhallinnon viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmälle. Tuloksena esitetään viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmä VISA, joka on tarkoitettu sovellettavaksi ja kehitettäväksi laajasti valtionhallinnon viestinnässä. VISA perustuu hankkeessa saatuun tutkimustietoon ja aiempiin ministeriöiden viestinnän tutkimuksiin. Tutkimus keskittyy valtionhallinnon viestintään kokonaisuudessaan, ei niinkään tietotarpeisiin. Tietotarpeita kuitenkin sivutaan, ja ennen kaikkea sitä, mitä kanavia pitkin ja missä muodossa tietoa halutaan. Tutkimuksessa selvitettiin yhtenä osana kansalaisten viestintäodotuksia valtionhallintoa kohtaan. Ministeriöiden viestintäpalveluista vastaajat olivat käyttäneet eniten internetsivuja ja palveluita (23 % vastaajista), esitteitä ja julkaisuja (21 %) ja tiedotus- ja mainoskampanjoita (19 %). Seuraavaksi eniten oli käytetty teksti-tv:n palveluita (työhallinnon sivut, 14 %) ja ministeriön julkaisemia lehtiä (13 %). Muita viestintäpalveluja oli käytetty vain vähän (vastaajista 5 % tai vähemmän). Näitä olivat asiakirjoihin tutustuminen kirjaamon kautta, internetissä toimiva kansalaisfoorumi, ministeriöiden neuvontapalvelut ja ministeriöiden avoimien ovien päivät tai kansalaisten kuulemistapahtumat. Vastaajat kaipasivat laajasti lisätietoa ministeriöiden toimintaan liittyvistä asioista. Eniten kaivattiin lisätietoa päätösten vaikutuksista, tehdyistä päätöksistä, valmisteltavina olevista asioista ja kansalaisia koskevasta lainsäädännöstä. Vastaajat haluaisivat lisätietoa ennen kaikkea joukkoviestimien kautta. Toiseksi eniten tietoa toivottiin Internet-sivuilta ja palveluista. Vähiten tietoa kaivattiin ministeriöiden asiakirjoista. Vastaajien taustatiedoilla ei ollut selvää vaikutusta

19 Asiakkaiden tietotarpeet 17 AINEISTOT heidän mielipiteisiinsä lisätiedon kanavista, paitsi verkkopalveluihin liittyvissä vaihtoehdoissa. Internet-sivujen ja erilaisten verkkopalvelujen kautta tietoja haluaisivat lisää ennen kaikkea akateemisesti koulutetut, työssäkäyvät ja nuoret sekä keski-ikäiset vastaajat. Vastaajilta tiedusteltiin myös, kuinka tärkeänä he pitävät sitä, että kansalaisilla on vaikuttamismahdollisuuksia ministeriöiden toimintaan. Vastaajat arvioivat asiaa arvoasteikolla 4-10, ja heidän antamiensa arvosanojen keskiarvoksi muodostui 8,5, josta voidaan tulkita heidän pitävän asiaa tärkeänä. Tärkeimpinä vaikuttamismahdollisuuksina vastaajat pitivät valitusmahdollisuutta ja suoraa yhteydenottoa ministeriöihin. Esitetyistä vaihtoehdoista vähiten tärkeänä pidettiin median kautta vaikuttamista, hankkeisiin ja lainsäädäntöön liittyviä keskustelufoorumeja ja online-keskusteluja Internetissä. Tutkimuksessa selvitettiin myös yhteistyötahojen kokemuksia valtionhallinnon viestinnästä. Yhteistyötahoja ovat mm. keskusvirastot, elinkeinoelämä, kansalaisyhteisöt, joukkoviestimet, kuntaviranomaiset, poliitikot ja luottamushenkilöt. Eri viestintämuodoista yhteistyötahot ovat käyttäneet eniten sähköpostitiedotteita (84 % vastaajista), ministeriöiden verkkosivuja (78 %), henkilökohtaisia keskusteluja ja tapaamisia ministeriöiden edustajien kanssa (62 %) sekä ministeriöiden raportteja, tutkimuksia ja suunnitelmia (51 %). Joukkoviestimien kokemuksia valtionhallinnon viestinnästä. Valtioneuvoston kanslian raportteja 4/2003. Tutkimuksessa selvitettiin kirjekyselyllä suomalaisten joukkoviestimien edustajien mielipiteitä, käsityksiä ja kokemuksia valtionhallinnon viestinnästä. Tutkimuksen tulokset painottuvat siihen, minkälaisia kanavia pitkin joukkoviestimet toivovat saavansa tietoa valtionhallinnosta. Tulokset olivat seuraavanlaisia: Valtionhallinnon tiedotukselta toivottiin oma-aloitteisesti nykyistä enemmän tietoa, ennen kaikkea valmisteltavana olevista asioista sekä taustoista ja asiakokonaisuuksista. Valtionhallinnon tiedotteiden katsottiin sisältävän hyödyllistä tietoa, mutta niissä nähtiin myös parantamisen varaa. Tiedotus- ja taustatilaisuudet koettiin melko tärkeäksi tiedotuskanavaksi. Sähköposti oli vastaajille tärkein tiedotuskanava. Internet-sivujen käyttö tiedonhankintakanavana oli hyvin yleistä. Internetsivuissa oli vastaajien mielestä kuitenkin kehittämisen varaa. Verkkosivuille toivottiin lisää tietoa valmisteltavina olevista asioista ja päätöksien taustoista. Verkkopalvelujen vahvuutena pidettiin perustiedon runsautta ja luotettavuutta, mutta samalla kritisoitiin voimakkaasti verkkopalvelujen sekavuutta, hitautta ja hakupalvelujen toimimattomuutta. Valtionhallinnon tiedotuksessa pidettiin hyvänä tiedottajien ammattitaitoa: viestinnän selkeyttä, asiallisuutta ja avuliaisuutta. Tiedotuksessa kritisoitiin hitautta, kankeutta ja byrokraattisuutta sekä toivottiin tiedotukseen lisää avoimuutta.

20 18 Asiakkaiden tietotarpeet AINEISTOT Julkishallinnon verkkopalveluiden käyttö 2004 tutkimus. Julkishallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA. Julkishallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA teettää vuosittain tutkimuksen julkishallinnon verkkopalveluiden käytöstä. Viimeisin tutkimus tehtiin lokamarraskuussa 2004 ja sen teki Taloustutkimus Oy. Seuraavassa tietotarpeiden kannalta tutkimuksen keskeisimmät tulokset. Vain 21 % vastaajista ei ollut käyttänyt mitään kysytyistä julkisista verkkopalveluista (vuonna %). Kaikissa ikäryhmissä on suhteellisesti enemmän julkisten verkkopalveluiden käyttäjiä kuin vuonna Varttuneimmassa ikäryhmässä (50 79-vuotiaat) julkisten verkkopalveluiden käyttö on lisääntynyt huomattavasti Internetiä käyttävien keskuudessa. Naiset ovat miehiä aktiivisempia julkisten verkkopalveluiden käyttäjiä. Julkisten verkkopalveluiden käyttö on aktiivisinta ikäryhmässä vuotiaat, jotka kuuluvat ns. Internet-ikäluokkaan ja joille on jo ikänsä puolesta syntynyt tarpeita julkisia verkkopalveluita kohtaan. 83 % julkishallinnon www-sivuilla käyneistä on ollut etsimässä sieltä jotain tiettyä informaatiota. Yleisimmin julkiset verkkopalvelut löydetään hakukoneiden tai -palveluiden avulla. Näiden merkitys on edelleen kasvanut vuodesta Palveluista omien tietojen tarkistaminen viranomaistietokannoista sekä omien tietojen toimittaminen viranomaisille haluttaisiin mieluiten hoitaa Internetin avulla. Yli neljännes vastaajista suosisi Internetiä asiointitapana myös julkisen tilan varaamisen, korvaussummien hakemisen ja asioiden vireillepanon kohdalla. Julkisten verkkopalvelujen käyttöä lähitulevaisuudessa vaikeuttavina tekijöinä mainittiin ensisijaisesti luottamuksen puute verkkoasiointia kohtaan (tietoturva, tietosuoja, luotettavuus) sekä kansalaisten arkuus/tottumattomuus hyödyntää tietotekniikkaa. Myös halu henkilökohtaiseen palvelukontaktiin sekä vähäinen tietous palvelutarjonnasta mainittiin usein. Uuden tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisen julkisissa palveluissa uskottiin edelleen parantavan yritysten kilpailukykyä sekä vähentävän julkisen hallinnon palvelupisteiden määrää, mutta parantavan samalla palvelujen saatavuutta asiakkaille sekä nopeuttavan viranomaisasiointia. Uuden tieto- ja viestintäteknologian uskottiin myös säästävän asiakkaiden kustannuksia ja parantavan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Vastaajilta kysyttiin, miten viranomaiset voisivat heidän mielestään parantaa palveluitaan (vastausvaihtoehdot ennalta määrätyt). Annetuista vaihtoehdoista erottuivat selvästi kolme tekijää: viranomaisten välisen yhteistyön lisääminen, verkossa täytettävien ja lähetettävien lomakkeiden lisääminen sekä erilaisten asiointipalvelujen lisääminen Internetiin.

21 Asiakkaiden tietotarpeet 19 AINEISTOT Kevyen liikenteen laskentojen kehittäminen. Esiselvitys. LVM, Selvityksessä tarkasteltiin kevyen liikenteen tilastointiin ja määrien arviointiin liittyviä tietotarpeita, määrien arvioinnin nykytilaa sekä kehittämistarpeita. Selvityksessä esitetään kevyen liikenteen määrien arviointiin liittyvät tietotarpeet eri tarvetasoilla. Kaikki tietotarpeet eivät tietenkään kohdistu juuri Tiehallintoon. I Valtakunnan taso - Jalankulun ja pyöräilyn kulkutapaosuudet, osamatkojen osuudet ja osuudet matkan tarkoituksen mukaan. - Matkojen keskipituus ja matkaluvut ja suoritteet. - Matkojen ajallinen vaihtelu (tunti, päivä, kuukausi) - Sää- ja kelivaihtelu - Väestöryhmä-, maankäyttötyyppi- ja toimintokohtaiset matkatuotokset (ennustaminen) - Väylätiedot karttapohjalla II Seutu- ja kuntataso - Jalankulun ja pyöräilyn pääkulkutapaosuudet ja osamatkojen osuudet seudulla - Alueelliset matkaluvut ja matkojen keskipituus - Ppjk osamatkojen osuudet pääkulkumuodoittain - Kevyen liikenteen määrien kehittyminen - Seudulliset sää- ja kausivaihtelukertoimet - Matkatuotokset maankäyttöryhmittäin - Verkon ominaisuudet (esim. pääreitti, kunnossapitoluokitus) III Hanketaso - Pitkämatkaisen liikenteen osuus - KVL-tieto (huipputuntiliikenne) - Matkojen ajallinen vaihtelu - Ennen-jälkeen-tieto (vaikutusten arviointi) - Ylitys-/alitustarpeet - Erityisryhmät (esteettömyys) - Väylän geometria ja ominaisuudet ja kuntotiedot Tutkimuksessa selvitettiin myös menetelmät näiden tietojen selvittämiseksi. Rhetoric vs. Reality Closing the Gap tutkimus. Accenture, Kyseessä on Accenturen vuosittain julkaisema kansainvälinen tutkimus, joka julkaistiin toista kertaa. Suomi oli mukana tutkimuksessa ensimmäistä kertaa. Tutkimuksesta saatiin mm. seuraavanlaisia tuloksia: Suomi sijoittui kuudenneksi vertailtaessa julkisia verkkopalveluita 22 maassa eri puolilla maailmaa. Suomi on kehittynyt yhdeksi e-hallinnon esimerkkimaaksi, mutta kehitysmahdollisuuksia on vielä paljon käyttämättä. Suomi on hyödyntänyt vain kolmasosan e-hallinnon kehitysmahdollisuuksista.

22 20 Asiakkaiden tietotarpeet AINEISTOT Suomen julkiset verkkopalvelut ovat virastokeskeisiä. Poliittinen tahto ja valtiojohdon sitoutuminen verkossa toimiviin julkisiin palveluihin vaikuttavat suoraan maiden verkkopalveluiden kehittyneisyyden asteeseen. Suomessa mm. Postilla on maailman edistyneimpiä verkkopalveluita. Muita Suomen vahvuuksia ovat verkossa tapahtuva maksaminen, käyttäjän tunnistaminen ja turvallisuus. Suomen suurin kehitysmahdollisuus on asiakasnäkökulman voimakkaampi huomioiminen verkkopalveluiden organisoimisessa. Valtioiden julkiset verkkopalvelut kehittyvät koko ajan, mutta vielä on matkaa e-kansalaisuuteen. Erityisesti asiakaslähtöisten portaalien rakentaminen kansalaisten portiksi kaikkiin valtion verkkopalveluihin on selkeä suuntaus hallinnon alalla. Jos Suomen julkinen hallinto haluaa nousta aktiivisesta toimijasta kehittäjien eturiviin, tarvitaan lisää poliittista tahtoa ja koordinoitua osapuolten yhteistyökykyä. Hyviä esimerkkejä kehittyneistä verkkopalveluista ovat tiepalvelut ja työvoimapalvelut, sanoo julkisen verkkoasioinnin kehittämishankkeen (JUNA) projektijohtaja Timo Ojala sisäasiainministeriöstä. (http://www.accenture.com -> tutkimuksia ja artikkeleita) Fånga kundbehov bland invandrade. Vägverket, Tutkimuksessa selvitettiin puhelinhaastatteluin ja kvalitatiivisin analyysimenetelmin maahanmuuttajien asiakastarpeita, ja lyhyesti käsiteltiin myös tietotarpeita. Tietotarpeet liittyivät yleisesti liikenteeseen, eivät suoraan Vägverketin palveluihin. Tietotarpeista kerrottiin seuraavaa: Maahanmuuttajat eivät saa yleisesti ottaen tietoa Ruotsin laeista ja säännöistä. Maahanmuuttajien mukaan heidän on vaikea tietää liikenteen kirjoittamattomia sääntöjä, esim. milloin voi käyttää äänimerkkiä. Auton katsastuksesta on vaikea löytää tietoa. Myös muut autonomistukseen liittyvät asiat koetaan vaikeiksi, eikä tiedetä kenen puoleen niissä kääntyä. Näitä ovat esimerkiksi vero- ja vakuutusasiat. Ajokorttiasioista kaivataan tietoa. Maahanmuuttajien tavoittamiseksi täytyy tietää mitä kanavia käyttää. Perinteinen media ei käy, koska harva maahanmuuttaja seuraa ruotsinkielistä televisiota, radiota tai sanomalehtiä. Maahanmuuttajat eivät yleensä käänny viranomaisten puoleen, kun he tarvitsevat tietoa, vaan kysyvät sukulaisilta tai ystäviltä. Tämä tarkoittaa sitä, että tiedonlähde ei yleensä itsekään ole perillä liikenneasioista. Maahanmuuttajat haluaisivat tietoa omalla kielellään, koska englantia ei välttämättä ymmärretä vaikeammissa asioissa.

23 Asiakkaiden tietotarpeet 21 AINEISTOT Fånga kundbehov bland barn. Vägverket Tutkimuksessa selvitettiin puhelinhaastatteluin ja kvalitatiivisin analyysimenetelmin lasten asiakastarpeita, ja lyhyesti käsiteltiin myös tietotarpeita. Tietotarpeista todettiin seuraavaa: Halutessaan saada tietoa liikenteestä lapset kääntyvät vanhempiensa tai opettajiensa puoleen. Teini-ikäiset voivat kysyä myös kavereiltaan. Lapset etsivät vain harvoin itse tietoa kirjastosta tai Internetistä. Nuorilla on vain vähän tietoa siitä, mikä Vägverket on tai mitä se tekee. Muita aineistoja Näitä aineistoja ei ole referoitu, koska ne eivät kerro suoraan tietotarpeista tai niiden tuloksia ei ole vielä julkaistu. Niiden sisältö kuitenkin liittyy aiheeseen. Liikenteen julkiset perustiedot hanke. LVM, Ajantasaisen liikenneinformaation t&k-ohjelma (AINO). SysOpen Digia Oyj. o Hankkeen tavoitteena on määritellä LVM:n hallinnon alan laitosten ylläpitämät liikenteen julkiset perustiedot. Perustiedoilla tarkoitetaan pysyvää ja ajantasaista tietoa liikennejärjestelmästä hyödyntäjien käyttöön. o Kuvataan konkreettisesti sekä tietosisältöä että tapoja, joilla tiedot voidaan välittää hyödyntäjille. o Hanke on käynnistetty joulukuussa 2004 ja se valmistuu elokuussa Ajantasaisen liikennetiedon arkkitehtuuri (Tosiarkki). LVM, Ajantasaisen liikenneinformaation t&k-ohjelma (AINO). Capgemini. o Käsittelee ajantasaisia tietotarpeita, tietomallia ja tietovirtoja, tietopalvelun tuottamisprosesseja ja tietopalveluprosessien organisointimalleja. o Hanke on loppuvaiheessa, mutta raporttia ei ole vielä julkaistu.

24 22 Asiakkaiden tietotarpeet YHTEENVETO 3 YHTEENVETO Tietotarpeita käsittelevissä tutkimuksissa ja selvityksissä pääpaino on yleensä ollut viestinnässä kokonaisuudessaan, tiedon välityksen kanavissa ja muodoissa sekä liikennetiedosta ajantasaisessa tiedossa. Tiedon toimittamisen kanavista on erityisesti käsitelty verkkoviestintää. Tiedon toimittamisen/saamisen kustannuksia ei selvityksissä ole käsitelty. Tietotarpeista kaivattaisiin systemaattisempaa tutkimustietoa, erityisesti Tiehallinnon näkökulmasta. Tiehallinnon sidosryhmien ja toimeksiantajien tietotarpeista on jonkin verran tietoa olemassa, mutta tietoa puuttuu erityisesti Tiehallinnon asiakkaiden, sekä elinkeinoelämän että kansalaisten, tietotarpeista. Tietotarpeita voi olla vaikea selvittää yleisesti laajana kokonaisuutena, ja selvittäminen kannattaisikin tehdä esimerkiksi asiakasryhmittäin (esim. asiakasryhmän muun tarkastelun yhteydessä). Asiakasryhmien tarpeet tutkimusohjelmassa (Astar) on käynnissä/käynnistymässä neljä hanketta, joissa tietotarpeita ainakin sivutaan: Nuorten tarpeet liikkujaryhmänä, käynnistymässä (Tytti Viinikainen) Elinkeinoelämän tarpeiden selvittäminen, käynnistyy syksyllä 2005 (Jarmo Joutsensaari) Ihmisten liikkumistarpeiden selvittäminen, käynnistyy syksyllä 2005 (Tytti Viinikainen) Asiakasryhmien tarpeiden selvittämisen ja asiakastiedon hyödyntämisen systematiikka, käynnissä (Tuovi Päiviö-Leppänen) Näissä hankkeissa tietotarpeiden selvittämiseen kannattaa satsata, etteivät tietotarpeet jää niissä vain pieneksi yksityiskohdaksi. Todettakoon, että tietotarpeita voi olla mahdotonta selvittää kysymällä niitä tiedontarvitsijoilta, koska he eivät todennäköisesti tiedä, minkälaista tietoa heidän voi olla mahdollista saada. Toisaalta myöskään pelkkänä asiantuntija-arviona ei välttämättä saada todellisia tietotarpeita selville. Yksi ratkaisu voisi olla kysely, jossa olemassa oleva (ja muu mahdollinen) tieto on luetteloitu, ja siitä eri ryhmät voivat priorisoida, minkä tiedon he kokevat itselleen tärkeäksi.

25 Asiakkaiden tietotarpeet 23 LÄHDELUETTELO 4 LÄHDELUETTELO Läpikäydyt aineistot (Internet): - Tiehallinto - Ratahallintokeskus - VR - Merenkulkulaitos - Merentutkimuslaitos - Ilmatieteen laitos - Ilmailulaitos - Ajoneuvohallintokeskus - Tieliikelaitos - Varustamoliikelaitos - Luotsausliikelaitos - Finnair - HKL - YTV - Liikenne- ja viestintäministeriö - Valtioneuvoston kanslia - Ympäristöhallinto - Viestintävirasto - Tietoyhteiskuntaohjelma - Tietoyhteiskunta.fi-sivusto - Keskusliikkeet (HOK, Kesko) - Logistiikkayhdistys - Eduskunnan Eurooppa-tiedotus - Helsingin yliopiston kirjasto - Viestinnän opinnäytetyöt - TKK:n kirjasto: tutkimukset, opinnäytetyöt (esim. TUTA) - Tampereen teknillinen yliopisto: tuotantotalous -> tietojohtaminen - Lappeenrannan teknillinen yliopisto: tuotantotalous -> tietojohtaminen - Ruotsi (Vägverket) - Muiden pohjoismaiden tielaitokset - Englanti (Highways agency) - Hollanti - Internet: Google -> esim. hakusanat tietotarve, tietotarpeet

26 24 Asiakkaiden tietotarpeet

27

28 ISSN TIEH v

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 1 Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 2 Tiehallinnon toiminta-ajatus: Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa yhteiskunnan

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman jälkeen 2 Projektin tausta, tavoitteet ja rajaukset VOH on paikannut monia tiedon ja menetelmien puutteita, mutta uusiakin tarpeita

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Liite 1. Jaloin-arviointihankkeen ryhmähaastattelujen osallistujat

Liite 1. Jaloin-arviointihankkeen ryhmähaastattelujen osallistujat Liite 1 Jaloin-arviointihankkeen ryhmähaastattelujen osallistujat haastatteluryhmän teema osallistujat maankäyttö ja kaavoitus - Mirja Hyvärinta, Uudenmaan tiepiiri - Riikka Kallio, ympäristöministeriö

Lisätiedot

Tieliikenteen turvallisuus

Tieliikenteen turvallisuus Liikenneneuvos Anneli Tanttu 1 Tieliikenteessä ovat mukana kaikki kansalaiset Tieliikennejärjestelmä on avoin järjestelmä, jossa jokainen tienkäyttäjä tekee päätöksiä ja valintoja Rautatie- ja tieliikenteen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP.

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Liitteen 3 lähteet: Kaivopuiston Ison Puistotien puukujanteen uusiminen. Peruskorjaussuunnitelma 2007. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu

Lisätiedot

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015 Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Ilmatieteen laitos - talo täynnä tarinoita Aihealueemme ihmislähtöisiä, siis jatkuvasti mediaa kiinnostavia

Lisätiedot

Liikenneturvan liikenneturvallisuustyö. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Liikenneturvan liikenneturvallisuustyö. Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturvan liikenneturvallisuustyö Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva liikenneturvallisuuden puolestapuhuja Olemme liikenneturvallisuusalan keskusjärjestö ja huolehdimme meille laissa osoitetuista

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty Kysely kaupungin viestinnästä Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kaupunkeja tutkimuksessa: Loviisan kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri -jaoston (JHKA) viestintäsuunnitelma vuodelle 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri -jaoston (JHKA) viestintäsuunnitelma vuodelle 2014 Viestintäsuunnitelma JulkICT Jari Kallela 18.2.2014 Julkinen Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri -jaoston (JHKA) viestintäsuunnitelma vuodelle 2014 Taustaa Viestinnän tavoitteet Viestinnän vastuut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala Kaisa Leena Välipirtti LVM:n hallinnonalasta Kansalaisten arjen ministeriö Kompakti ministeriö, jossa kolme osastoa Hallinnonalalla neljä virastoa (+ kolme

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma Liikenne- ja viestintäministeriö

Julkisen talouden suunnitelma Liikenne- ja viestintäministeriö Julkisen talouden suunnitelma 2017-2020 Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Määrärahakehykset 2017-2020 1 000 euroa TA 2016 Kehys 2017 Kehys 2018 Kehys 2019 Kehys 2020 01. Hallinto ja toimialan yhteiset

Lisätiedot

Tiehankkeiden arvioinnin ohjeistus

Tiehankkeiden arvioinnin ohjeistus 1 Vaikutusten hallinnan seminaari 26.11.2003 Anton Goebel, Tiehallinto 2 Ohjeistuksen nykytila Jo vuoden 1994 YHTALI:ssa edellytettiin liikennemuotokohtaisten hankearviointiohjeiden laatimista. Myös liikenne-

Lisätiedot

Kampanjoinnilla vaikuttaminen. Viestintäpäällikkö Kaisa Hara

Kampanjoinnilla vaikuttaminen. Viestintäpäällikkö Kaisa Hara Kampanjoinnilla vaikuttaminen Viestintäpäällikkö Kaisa Hara 21.5.2014 Liikenneturva Edistää tieliikenteen turvallisuutta vaikuttamalla liikennekäyttäytymiseen Keinoina viestintä, valistus ja koulutus Valtakunnallinen

Lisätiedot

Liikenteen rakenneuudistukseen liittyvä kokeilu KAS-ELY:n alueella

Liikenteen rakenneuudistukseen liittyvä kokeilu KAS-ELY:n alueella Käyttäjien ongelmista liikennejärjestelmän ylläpito- ja kehittämisohjelmaksi Jussi Kailasto, KAS ELY Liikenneryhmän päällikkö Liikenteen rakenneuudistukseen liittyvä kokeilu KAS-ELY:n alueella, Liikenne-

Lisätiedot

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 Miksi liikenneturvallisuussuunnitelma? Selvitetään liikenneturvallisuuden ja liikennekäyttäytymisen nykytila Määritetään liikenneturvallisuustavoitteet Määritellään

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM

Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Kansalaisen käsikirjasta Suomi.fi:hin Kansalaisen käsikirja kirjana v. 1992 Kansalaisen käsikirja verkkopalveluna v. 1997 Julkishallinnon

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

Seminaari , Laitila. Janne Virtanen

Seminaari , Laitila. Janne Virtanen Seminaari 8.2.2006, Laitila Ohjelma 14.00 seminaarin avaus liikennestrategian ja aiesopimuksen esittely 15.10 Turku-Uusikaupunki -radan henkilöliikenne 15.30 kahvitauko 15.50 Lääninhallituksen kommentit

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN TARKASTELUTYÖKALU, ONHA hankkeen esittely. Harri Peltola, Riikka Rajamäki, Mikko Virkkunen

ONNETTOMUUKSIEN TARKASTELUTYÖKALU, ONHA hankkeen esittely. Harri Peltola, Riikka Rajamäki, Mikko Virkkunen ONNETTOMUUKSIEN TARKASTELUTYÖKALU, ONHA hankkeen esittely Harri Peltola, Riikka Rajamäki, Mikko Virkkunen Hanke on toteutettu Turvallinen liikenne 2025 tutkimusohjelmassa. Ohjelman nykyisiä jäseniä ovat:

Lisätiedot

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat HSYK 11.10.2016 Ennakkoaineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lähtökohdat puiteohjelman laatimiseen Edellisen MAL-suunnittelukierroksen jälkiarviointi,

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

RAUMAN SEUDUN KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT TAVOITTEET JA PAINOTUKSET

RAUMAN SEUDUN KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT TAVOITTEET JA PAINOTUKSET RAUMAN SEUDUN KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT TAVOITTEET JA PAINOTUKSET 25.11.2016 Rauman seudun kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat VISIO JA MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET (SEUDULLISET) 28.12.2016

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt KUUMA-johtokunta 23.9.2015 Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HLJ 2015 -linjaukset viitoittavat tietä

Lisätiedot

Suomi.fi-palveluväylä

Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä 18.11.2016 Versio: 3.0, JPVO122 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Palveluväylän kokonaisuus 5. Vyöhykkeet ja väyläratkaisut

Lisätiedot

suomi.fi Suomi.fi-palveluväylä

suomi.fi Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä Julkishallinto, valtion ja kuntien yhtiöt 11.9.2015 Versio 1.0 JPV031 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5.

Lisätiedot

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusviraston sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä 9.12.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Tavoitteena oli selvittää valtiontalouden tarkastusviraston

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Ylijohtaja Anne Herneoja 21.3.2013 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2 Liikenneviraston digitalisaatiohanke, tulevaisuuden liikenne, mitä se tuo tullessaan motoristien ja tienkäyttäjien näkökulmasta SMOTO kerhokonferenssi Jan Juslén, Tieto-osaston johtaja, Liikennevirasto

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

3. Ikä. Määrä % EOS Alle Yli

3. Ikä. Määrä % EOS Alle Yli 7 1 3. Ikä Määrä % EOS 6 0.81 Alle 30 1.8 30-245 33. Yli 50 4 64.1 2 5. Seudullinen viestintä on avointa 6. Seudullinen viestintä on helposti ymmärrettävää 7. Seudullä on selkeä yhteinen tahtotila 8. Toimijoiden

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Tiedon hallinta KAS- ELY:n liikennejärjestelmätyössä. Liikennejärjestelmäpäivä Heikki Metsäranta, Strafica Oy

Tiedon hallinta KAS- ELY:n liikennejärjestelmätyössä. Liikennejärjestelmäpäivä Heikki Metsäranta, Strafica Oy Tiedon hallinta KAS- ELY:n liikennejärjestelmätyössä Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Heikki Metsäranta, Strafica Oy Näkökulmat Rajauksia Kaakkois-Suomen liikennestrategia 2035 Uuden liikennepolitiikan

Lisätiedot

Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet

Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet Virpi Anttila, Merja Penttinen ja Heidi Sandberg VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikennetelematiikka

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN

MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN Amkit-konsortion pedagoginen työryhmä selvitti keväällä 2008 IL-ydinainesanalyysin käyttöä. Selvityksestä kävi ilmi, että ydinainesanalyysin

Lisätiedot

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 16.11.2011 Ehdotukset ministeriöille toimeenpanosta Kullekin ministeriölle on tehty räätälöity

Lisätiedot

ZZZWLHKDOOLQWRILYDKD. Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma

ZZZWLHKDOOLQWRILYDKD. Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma ZZZWLHKDOOLQWRILYDKD Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma Tiehallinnon strategisen projektin S13 (VAHA) toimintasuunnitelma vuodelle 2003 SISÄLLYS 1 TOIMINNAN YLEISKUVAUS...3 1.1 Toiminnan painopistealueet

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tietojärjestelmät

Joukkoliikenteen tietojärjestelmät Joukkoliikenteen tietojärjestelmät tietopalvelut ja työkalut pysäkit, reitit, aikataulut Martin Johansson Sisältö Matkustajanäkökulma (matka.fi ja digitransit.fi) Infopalveluiden kehittäjät avoin data

Lisätiedot

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset 44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.2.8 Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset Selvittämällä suunnittelualuetta dynaamisena, toiminnallisena kokonaisuutena, saadaan

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Aluepäällikkö Leena Piippa, Liikenneturva 1 Strategia Liikenneturvallisuusstrategia on asiakirja, jossa on määritelty: Visio maakunnan liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun Uudistetun Janettiedonhakupalvelun kehittäminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto 17.3.15 Anne Pajunen YMP13S1 Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu tarjoaa hakumahdollisuuden

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Kimmo Koskinen Helsingin yliopiston kirjasto Verkkopalvelut LYNET-seminaari 5.6.2013 10.6.2013 1 Esityksen teemoja Open Acces julkaisemisen perusteita

Lisätiedot

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Mika Ristimäki erikoistutkija SYKE / rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Alue- ja yhdyskuntarakenteen tiedot

Lisätiedot

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta KAS ELY L Seutukuntakierrokset 2016 Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta Jyrki Karhula 20.10.2016 Johto Vastuualueen johtaja Johdon assistenttipalvelut Viestintä Kansainväliset asiat Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011 22.4.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Neljä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (PLJ

Lisätiedot

Väitöskirja netissä:

Väitöskirja netissä: Väitöskirja netissä: www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/ www.yy-optima.fi 1 Jatkopohdintaa väitöskirjaan Liikennesuunnittelun käytännöt ja (kaupunkiseutujen) liikennepolitiikka Onko valtiolla kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005

Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005 JULKISUUSANALYYSI Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005 Oy Observer Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 e-mail: info@observer.fi www.observer.fi

Lisätiedot

Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, OKM/7/591/2015 Liitteet:

Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, OKM/7/591/2015 Liitteet: Suvi Ritvos Lähettäjä: noreply@eduuni.fi Lähetetty: 25. elokuuta 2015 13:29 Aihe: Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, Liitteet: Kansilehti.PDF; Pysyvästi säilytettäväksi

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä

Lisätiedot

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Työpajan 27.5 teemat 1. Sopimusmenettelyn tavoitteet 2. Sopimuksen teemat ja

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

KUNTIEN TILILUETTELO

KUNTIEN TILILUETTELO KUNTIEN TILILUETTELO Kuntien toimintaympäristön muutokset: Kehittämistarpeet kuntatilastoinnille ja yleensä kuntien tietohuollolle. Kuntien johtamisen lisäksi kuntien taloutta ja toimintaa kuvaavia tietoja

Lisätiedot

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014 Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 0/204 TNS 204 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen

Lisätiedot

Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa - selvityksen tuloksia

Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa - selvityksen tuloksia Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa - selvityksen tuloksia Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 19.3.2010 Linda Hart, MA, E.MA Projektitutkija/Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa Tutkija, Sosiaalitieteiden laitos,

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot