Ohjausryhmä ppt-esitykset

Transkriptio

1 Ohjausryhmä ppt-esitykset Aikataulutus: Ajankohtaiset asiat ja Posken tilannekatsaus Teknologia-hankkeet: Virtu ja Hyvinvointitili hankkeet TUKEVA Lapin osahanke Ikäihminen toimijana -hanke (mukaan tulevat myös Kainuu, Kuusamo, Oulunkaari)

2 PaKaste Tulokset - työkalukirja Esityslista kohta 5 Posken ajankohtaiset

3 1 Kehittämisen mallit PaKaste työkalukirja 1.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittämisen rakenne Pohjois-Suomessa /Kaisa 1.2 Terveyden edistämisen rakenteet/ Tuula 1.3 Kehittäjäasiakastoiminta/Asta 1.4 Yhteisöasumishaaveen tukeminen Vertaiskoti 50 plus ry 1.5 Kehittäjätyöntekijämalli / Kaisa 1.6 Kuntien työskentelyjaksot kehittämisen mahdollistajina/kaisa 1.7 Mentorointimalli /Aira Vähärautio 1.8 Vanhustyön(/sosiaalityön) johtamisen kehittämisrakenne / Inga&Asta 1.9 Opetus, tutkimus ja kehittäminen /Asta & Kaisa/Tarja 1.10 Sosiaalialan käytännön opettajien ja ohjaajien koulutus /Tarja

4 2 Tiedontuotanto PaKaste työkalukirja 2.1 Tiedontuotannolla vaikuttavia sosiaalialan palveluja /Pekka 2.2 Kunta-case sosiaalityö/?? 2.3 Sähköinen hyvinvointikertomus hyvinvointijohtamisen työkaluksi Lappiin / Tuula 2.4 EVA ennakkoarvioinnin käyttöönotto Lapissa/Tuula & Inkku

5 3 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset työmallit (prosessimallit) 3.1 Inarin kotihoidon ja sosiaalityön palveluprosessien yhteensovittaminen sekä muistisairaiden palvelujen kehittäminen /Maarit K, Mikko, Inga 3.2 Kotihoidon palveluohjauksen malli (Roi) /Inga ja Maria 3.3 Nuorten palvelut Kemissä / Jari 3.4 Päihteitä käyttävä odottava äiti ja hänen perheensä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisenä asiakkaana, Kemi /Pipsa ja Jari 3.5 Mettäterapia /Anne-Maria 3.6 Saamelaisen vanhustyön työkalupakki Miten toimin, kun asiakkaana on saamelainen ikäihminen/irmeli 3.7 Saamelaisen varhaiskasvatuksen arjen käytäntöjen opas. Miten toimimme arjen käytännöissä?/irmeli 3.8 Inarin-, koltan- ja pohjoissaamenkielisen varhaiskasvatushenkilöstön -materiaalipankkisivusto/irmeli 3.9 Rytmittömät -kampanja herättelee miettimään omaa hyvinvointia /Inkku PaKaste työkalukirj

6 PaKaste työkalukirja 3.10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset hoito- ja palvelusuunnitelmat Kohti yhteistä asiakkuutta, Kemi (Jari&Pipsa) Inarin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja hoitosuunnitelma (Mikko&Maarit) Sosiaalisen tilanteen kuvaus ja raportointi, Rovaniemi (Maija&Marita) 3.11 Keskustelukahvila /Asta 3.12 Mielenterveyskuntoutujan asumispalveluprosessi asumispalveluyksikössä Ansajokoksessa 3.13 Ehkäisevä perhetyö (Ylitornio)/Mirka Sivula, Pekka, Maria 3.14 Muistineuvola-toimintamalli Kittilässä 3.15 Seniorisyynit ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit

7 3.16 Sähköinen kirjaaminen pth? PaKaste työkalukirja 3.17 e-reseptin käyttöönotto? 3.18 Tulottoman ja pitkäaikaistyöttömän toiminta- ja työkyvyn selvittelymalli Rovaniemen kaupungin peruspalveluissa/ Maija & Maritta 3.19 Neuvolan perhetyö Halsua Kaustinen Veteli -alueella 3.20 Neuvolan perhetyö Kokkolassa 3.21 Perhesosiaalityö Kokkolassa 3.22 Kuusamon varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön toimintamalli /Aira Vähärautio 3.23 Posion varhaiskasvatuksen, neuvolan ja lastensuojelun yhteistyömalli /Aira Vähärautio 3.24 Esiopetuksen tiedonsiirtomalli vanhempien ja lasten osallisuutta monitoimijaisessa yhteistyössä /Aira Vähärautio 3.25 Satakielen kehittämispäiväkodin Hellyys-hanke/Aira Vähärautio

8 4 Osaamisen tukeminen - PaKaste työkalukirja 4.1 Verkkokonsultaatio /Kerttu 4.2 Työparitoiminta / Asta 4.3 Kansalaisneuvonta/Kerttu&Kaisa 4.4 Menetelmät ja ryhmät juurruttaminen Diabeteksen ehkäisyä Ikihyvä - ryhmätoiminnalla Lapissa /Inkku Perheleirit lapsiperheiden hyvinvoinnin tukena /Jari &Jaana&Tuula&Kerttu Voimaa valokuvasta /Pekka&Kaisa&Inkku

9 4.4.4 Tahdolla ja taidolla parisuhderyhmät/ Läheisneuvonpito/Kerttu Lapset puheeksi verkostot suojaksi /Jaana Lapset puheeksi neuvonpito/jaana PerheART/Jaana 4.5 Geriatrin palvelut/inga Etäkonsultaatio ja koulutus Geriatrin kuntakäynnit ja kehittävä asiakastyö Liitteet PaKaste työkalukirja

10 P-S Lasten Kaste (Lapin osakokonaisuus) Esityslista kohta 5

11 Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

12 Pohjois 12

13 Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Pohjois-Suomessa on tehty lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kehittämistyötä vuodesta 2008 alkaen STM:n Kaste-ohjelman rahoituksella TUKEVA (1-3) ja Lapsen hyvä arki (1-2)-hankkeissa. Uuden hankkeen tavoitteena on jatkaa Kasteohjelman mukaisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämistä asiakaslähtöisinä palvelukokonaisuuksina edellisellä ohjelmakaudella luotujen hyvien käytäntöjen pohjalta Jaana Jokinen 13

14 Sosiaalityöntekijöiden pätevät epäpätevät osuudet Lapissa Sosiaalityöntekijöiden pätevät epäpätevät osuudet Lapissa keskimäärin: 86% - 13 %. koko maa: 70% päteviä ja 30% epäpäteviä (Päijät-Häme 30% päteviä ja epäpäteviä 70%) Eniten epäpäteviä sosiaalityöntekijöitä on lastensuojelussa ja vanhuspalvelussa (huomio, vähäinen työntekijä määrä) Vastaajaryhmittäin epäpätevien osuus suurin Kemi-Tornion (24%) ja Pohjois-Lapin seutukunnissa (23 %). SOSIAALITYÖN ALUEIDEN MUKAAN, KOKO MAAKUNTA VASTAAJARYHMITTÄIN Terveydenhuollon sos. työ (N 22,5) Sosiaalityön lähijohto (N 26,75) 96 % 100 % 4 % Kolpeneen palv.kesk. ky (N 3) 100 % Kehitysvammahuolto (N 2) 100 % Tunturi-Lapin seutukunta (N 8,6) 88 % 12 % Vammaispalvelut (N 5,6) 91 % 9 % Sairaalat (N 21) 95 % 5 % Muu (N 21,4) 95 % 5 % Itä-Lapin seutukunta (N 12,65) 100 % Yhdistetty sosiaalityö (N 34,5) Aikuissosiaalityö (N 12) 74 % 83 % 20 % 17 % Tornionlaakson seutukunta (N 6) 83 % 17 % Päihdehuolto (N 5) 100 % Rovaniemen seutukunta (N 53) 89 % 8 % Vanhuspalvelut (N 2,1) 76 % 24 % Kemi-Tornion seutukunta (N 41,8) 76 % 24 % Lastensuojelu ( N 27) 67 % 30 % Pohjois-Lapin seutukunta (N 13) 69 % 23 % Pätevät 0 % 50 % 100 % Epäpätevät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Pätevät Epäpätevät Poske

15 Sosiaalityöntekijöiden virat vakinaiset määräaikaiset - täyttämättä osuudet Lapissa Sosiaalityöntekijöiden virkojen vakinaiset määräaikaiset täyttämättä osuudet Lapissa keskimäärin: 83% - 15% - 2%. Kehitysvammahuollossa, terveydenhuollon sosiaalityössä ja sosiaalityön lähijohdossa sekä päihdehuollossa kaikki virat vakinaisesti täytettyjä. Määräaikaisten osuus suurin lastensuojelussa ja vanhuspalveluissa sekä aikuissosiaalityössä. Itä- ja Tunturi-Lapin ja Torniolaakson seutukunnissa Kolpeneella ja sairaaloissa kaikki virat ovat vakinaisia Kemi-Tornion SOSIAALITYÖN seutukunnassa ALUEIDEN (31%) MUKAAN, on määräaikaisia KOKO MAAKUNTA eniten. VASTAAJARYHMITTÄIN Terveydenhuollon sos. työ (N 22,5) 100 % Kolpeneen palv.kesk. ky (N 3) 100 % Sosiaalityön lähijohto (N 26,75) 100 % Tunturi-Lapin seutukunta (N 8,6) 100 % Kehitysvammahuolto (N 2) Vammaispalvelut (N 5,6) Muu (N 21,4) 100 % 91 % 86 % 14 % 9 % Itä-Lapin seutukunta (N 12,65) Sairaalat (N 21) 100 % 100 % Yhdistetty sosiaalityö (N 34,5) 80 % 14 % 6 % Pohjois-Lapin seutukunta (N 13) 77 % 15 % 8 % Aikuissosiaalityö (N 12) 75 % 25 % Tornionlaakson seutukunta (N 6) 100 % Päihdehuolto (N 5) 100 % Kemi-Tornion seutukunta (N 41,8) 69 % 31 % Vanhuspalvelut (N 2,1) 76 % 38% Rovaniemen seutukunta (N 53) 79 % 17 % 4 % Lastensuojelu ( N 27) 52 % 44 % 4 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vakituinen Määräaikaiset Täyttämättä Vakinaiset Määräaikaiset Täyttämättä Poske

16 Lapin lastensuojelun kehittämispainotuksia Lapista 1 Lastensuojelun yhteneväisten työkäytäntöjen kehittäminen Lapin alueella Lastensuojelusta perheiden suojeluun perhesosiaalityön keinoin Lastensuojeluilmoituskäytännön kehittämistä perheneuvonpidon suuntaan Lastensuojelutyön mallintamista ja kehittämistä yhdessä asiakkaiden kanssa 2 Työntekijöiden osaamisen vahvistaminen lasten ja perheiden kanssa työskentelyssä Menetelmäosaaminen ( TLP, ART) Intensiivityömuodot, apua riittävästi ja riittävän varhaisessa vaiheessa ( yhtenä ryhmänä erityistä tukea tarvitsevien lasten perheet yhteistyössä järjestöjen kanssa) Ryhmätyömuodot, joissa hyödynnetään monialaista osaamista (sosiaali-, terveys-, liikunta-, taide ja kulttuuri) Lisäksi kehitetään peruspalveluja tukemaan lasta, jonka perheessä on vakava fyysinen sairaus, mielenterveys- ja/tai päihdeongelma 3 Vaikutusten arviointia yhteistyössä oppilaitosten kanssa 16

17 Vanhempaa ja/tai perhettä kohdanneet vaikeudet Lasta suojaavat tekijät heikkenevät Aletaan nähdä vaikeuksia lapsen elämässä Puututaan, kun ongelmat ovat isoja Korjaavat toimenpiteet Jaana Jokinen 17

18 Tutkittuja menetelmiä TLP- menetelmät ART Perhe ART Tukea vanhempia ratkaisemaan lastensa ja perheen sisäisiä ristiriitoja. Varmistaa, että lapset ja nuoret käyttävät oppimiaan taitoja ryhmän ulkopuolella kotona perheen parissa, arjessa ja omassa maailmassaan

19 Lastensuojelutarpeen selvitys Vireilletulo 19

20 Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Neljä osahanketta: Lappi, Kainuu, Oulun eteläinen ja Oulun seutukaari ja Koordinaatio Oulun kaupungilla Kullakin osahankkeella on alueelliset kehittämissuunnitelmat Hankkeen kokonaisbudjetti 2 milj. euroa, josta 75 % valtionavustusta ja 25 % kuntien omarahoitusta

21 Seniori-Kaste (Lapin osuus) Esityslista kohta 5

22 Pohjois-Suomen SENIORIKASTE Lapin osuus

23 SENIORIKASTE - HANKKEEN TAVOITTEET Hyvinvoinnin tasa-arvo Ennakointi Asiakaslähtöisyys Asiakasosallisu us Kotona asumisen tukeminen Ikääntyvien arjen sisältöjen monipuolistaminen Kuntouttavan toiminnan ja osaamisen kehittäminen Palvelujen laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen Palvelumuotojen kehittäminen ja käyttöönotto ) Muistisairaan palveluprosessin kehittäminen Palvelutarpeen arvioinnin ja joustavan palvelumuotoilun kehittäminen Sosiokulttuuristen menetelmien käyttöönotto Ikääntyvien osallisuuden vahvistumisen ja vertaistoiminnan edistäminen Monitoimijaisten verkostojen kokoaminen ja yhteistyörakenteiden luominen Aivoterveyden edistämisen ja ehkäisevän kuntoutuksen kehittäminen Asiakkaiden toimintakykyä ja kotona selviytymistä tukevan palveluohjauksen toimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto Ikääntyvien asiakkaiden, omaishoitajien ja vanhuspalvelujen henkilöstön kuntouttavan osaamisen vahvistaminen Vaikuttavuus Monitoimijaisuus

24 SenioriKaste-hankkeen organisoituminen Hankkeen toteutumista valvovat tahot STM, avi Hankkeen johtoryhmä Pohjois- Suomen kastealuejohtoryhmä Hallinnoija Kokkolan kaupunki - Hankejohtaja - Osa-aikainen hankesihteeri Hankkeeseen osallistuvat alueet ja Alueelliset ohjausryhmät Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lakeus, Lappi, Oulunkaari

25 Lapin osakokonaisuuden tavoitteet: Muistisairaan ihmisen alueellisen palveluprosessimallin luominen, jossa huomioidaan ennakointi, tuki, kuntoutus ja hoito saumattomassa yhteistyössä perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon kesken Asiakkaiden, omaisten ja työntekijöiden osaamisen lisääminen muistisairauden havaitsemisesta ja kotona asumisen tuen mahdollisuuksista Gerontologisen osaamisen lisääminen Palveluprosessien asiakaslähtöisyyden ja vaikuttavuuden varmistaminen ikäihmisten ja heitä edustavien järjestöjen osallisuudella kehittämistyöhön ja arviointiin. Vahvistetaan työntekijöiden osaamista saamen kulttuurissa ja huomioidaan kulttuuriset tarpeet kaikissa toimenpiteissä sekä kehitetään kulttuurisensitiivisiä työmenetelmiä.

26 Toiminta Muistisairaan palveluketjumalli Malli sisältää: Kartoittavat kotikäynnit Arjen toimintaympäristön muokkaaminen kotona asumista tukevaksi yhteistyönä kunnan eri hallintokuntien sekä asiakkaiden ja omaisten kesken Toimintakyvyn arviointiin yhteinen malli ja mittarit Kuntoutushenkilöstön jalkautuminen ikäihmisten arjen ympäristöihin Kunnallisen ja seudullisen muistihoitaja/ muistikoordinaattorimallin luominen

27 Toiminta jatkuu Vaikutetaan asenteisiin muistisairaudesta Ensitieto koulutuksen tarjoaminen kuntiin Videopalvelujen sisällön ja konsultaatiokäytäntöjen kehittäminen ja niiden koordinoinnista sopiminen Videoneuvottelutekniikan opettaminen ikäihmisille ja omaisille sekä kuntien työntekijöille Vapaaehtoistyöntekijöiden rekrytointi ja koordinointi mallin luominen yhdessä järjestöjen kanssa Perusterveydenhuollon yksiköt tekevät esitykset muistikoordinaation tarvittavista resursseista

28 Toiminta jatkuu Gerontologinen koulutus- ja konsultaatio Kuntien työyksiköissä otetaan käyttöön kuntouttava työote, jota vahvistetaan prosessimaisella koulutuksella Hankkeen kehittämistiimi konsultoi kuntia hoitotyön, geriatrian, kuntoutus- ja sosiaalityön osaamisalueilla Tarjotaan gerontologista koulutusta ja konsultaatiota lääkäreille, hoitajille ja sosiaalialan vanhuspalvelun työntekijöille Kartoitetaan koulutustarpeita perusterveydenhuollon yksiköiden alueellisia koulutussuunnitelmia varten

29 Toiminta jatkuu Vaikutusten arviointityöskentely on asiakaslähtöistä ja osallistavaa Hanketyöntekijöistä yksi tekee Lapin muistisairauksien palvelujen tilanneselvityksen huomioiden julkisten palvelujen lisäksi järjestöjen ja yksityisten tuottamat palvelut Mallinnuksessa lähdetään liikkeelle yksittäisten asiakasprosessien avaamisella ja kehittämiskohtien tarkentamisella yhdessä asiakkaiden, omaisten ja työntekijöiden kanssa. Mallinnettu palveluketju viedään kommentoitavaksi vanhusneuvostoihin ja hyväksyttäväksi tarvittavaan kuntien ja kuntayhtymien päätöksentekoon

30 Vaikutukset: Muistisairaan palveluketju on mallinnettu ja hyväksytetty ja sen mukaiset uudet toimintamuodot on käynnistetty ja palveluketjun toimivuuden arviointiin on tehty suunnitelma Asenteet muistisairauden hoidettavuutta ja kotona asumisen mahdollisuudesta ovat muuttuneet positiivisemmiksi Muistisairautta koskevan tieto on lisääntynyt Palvelujen saatavuus on parantunut Kuntien ja kuntayhtymien palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä käytetään asiakkaiden, omaisten kokemustietoa ja järjestöjen tuottamaa tietoa

31 Henkilöstö ja rakenne Kuntoutustyöntekijä ja -muistihoitaja sekä sosiaalityöntekijä (projektipäällikkö) Tiimi tukee kuntien ja kuntayhtymien kehittämistyötä ja koordinoivat, konsultoivat, järjestävät koulutusta, mallintavat ja me osallistuvat työparina haasteellisiin asiakastilanteisiin ja -neuvonpitoihin.

32 Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä -hanke Asialista kohta 5 Posken ajankohtaiset asiat

33 Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä -hanke Päihde- ja mielenterveyspalveluketjun, kuntoutusyhteistyön ja työmenetelmien kehittäminen Lapissa ja Kainuussa Lapissa kohderyhmä riippuvuusriskissä olevat aikuiset, Kainuussa lapsiperheet ja erityisesti nuoret. Sosiaali- ja terveysministeriö myöntänyt KASTE-rahoitusta (osio 1) Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymälle, kokonaiskustannukset , josta Kainuun osuus n Toteuttajana Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/lapin toimintayksikkö sekä erillissopimuksella Kainuun sosiaali- ja terveyshuollon kuntayhtymä (Kainuun sote) Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä -hanke 33

34 Hankeorganisaatio Lounais- Suomen AVI STM THL Kolpene ky Ohjausryhmä P-S Kastejory Poske Projektipäällikkö 40 % Johtoryhmä Poske+Kainuun sote Kainun sote Lapin hankeosio n. 70 % hankkeen resursseista projektipäällikkö 60 %, suunnittelija, 5 kehittäjätyöntekijää, toimistotyöntekijä 50 % Yhteinen kehittämistoiminta (18 kuntaa) jossa viisi kehittämisaluetta (yht. 14 kuntaa), joiden kehittämistoimintaa tukevat aluetyöryhmät Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä -hanke Kainuun hankeosio n. 30 % projektipäällikkö, 2 projektityöntekijää 18 kk, toimistotyöntekijä 25 % 34

35 Tunturi-Lappi Sosion. Satu Uusimaa +aluetyöryhmä Länsi-Lappi Sosion. Jaana Niskanen +aluetyöryhmä Rovaniemi Sh. Helena Rännäli +aluetyöryhmä Eivät osallistu hankkeeseen Kehittämisrakenteen kunnat + yhteistyöneuvottelut Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä -hanke Lapin hankeosio projektipäällikkö Nina Peronius 60 %, suunnittelija Katja Paasivirta, sihteeri Tiina Ylikangas 50 % Itä-Lappi Sh Vuokko Lahtela +aluetyöryhmä Etelä-Lappi Sos.tt.Lea Lahtela +aluetyöryhmä 35

36 Kainuun hankeosio Kainuun Soten 7 kuntaa (ei Vaala ja Sotkamo) Projektipäällikkö Sirpa Määttä projektityöntekijää Sihteeri 25 % Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä -hanke 36

37 Muut mukana olevat toimijat Kolpeneen kuntayhtymä, rahoitusosuudella Lks, Päihdeklinikka, rahoitusosuudella LKS, psykiatrinen tulosalue A-kiltojen liitto Irti huumeista ry Rovalan setlementti/romppu Sininauhaliitto SámiSoster ry Lapin järjestörakenneyhteistyö Spartak Kainuu Korkeakouluyhteistyö Yhteistyö perusterveydenhuollon yksiköiden kanssa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä -hanke 37

38 Kehittämisen toimintamalli Kunnittaiset/alueelliset kehittämisaihiot eli pilotit Kehittämiskohde tai kokeilu kunnassa tai alueella, joka liittyy hankkeen tavoitteisiin, mutta myös alueiden tavoitteisiin Siirretään THL:n Innokylään joko erillisinä tai yhdistettyinä malleina Yhteiset pilotit toteutetaan yhteisesti ohjattuna joko hankeosioittain (Lapissa ja Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä -hanke Kainuussa erikseen) tai yhdessä 38

39 Tavoite 1: Lisätään päihderiippuvuusriskissä olevien sosiaalista ja terveydellistä hyvinvointia sekä osallisuutta Päihdekuntoutusta päiväkeskuksessa Matalan kynnyksen päihdepalvelua kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille -mallin suunnittelua Avotoimintayksikön toiminnan suunnittelu ja toiminnan aloittaminen Sijoittuminen ja yhteistyö muiden mt- ja päihdepalvelujen sekä kunnan muiden palvelujen kanssa Virturepusta eväitä kokeilua teknisen yhteyden mahdollisuuksista auttamisen arjessa/avokuntoutuksessa Kokeillaan virtureppua päihdeklinikalta kotiutuneen asiakkaan avokuntoutuksessa asiakas + psyk.sairaanhoitaja mtt + kehittäjätyöntekijä. Kokeilu aloitetaan syys-lokakuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä -hanke 39

40 Tavoite 2: Edistetään omaehtoista hyvinvoinnin lisäämistä. Virtu-palvelumahdollisuuksien esittely työntekijöille ja kuntalaisille käyttöideoiden synnyttämiseksi Päihde ja mt-asiakkaiden tarvitsemien palvelujen lisääminen Virtu-palvelutarjottimelle - suunnitteilla Päihteistä puhumisen lisääminen ja päihdepuheen neutralisoiminen viihdepuheesta asiapuheeksi Kuntien päihdeohjeistukset ajan tasalle ja käyttöön Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä -hanke 40

41 Tavoite 3: Parannetaan työntekijöiden päihdeosaamista sekä päihdepalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Kieltämisestä havahtumiseen - Asiakkaan havahduttaminen ja motivointi muutoksen Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksessa törmätään asiakkaisiin, jotka vastaanottokäynnillä ovat päihtyneenä ja silti sanovat ettei alkoholinkäyttö aiheuta heille ongelmia miten toimia näiden asiakkaiden kanssa? Kotikatko Miten kotikatkoa voitaisiin hyödyntää ja miten se soveltuu käytettäväksi ikä-ihmisten päihdehoidossa useilla alueilla Ikäsensitiivinen päihdetyö Ikä-ihmisille annettava päihdehoito, mitä erityispiirteitä, kotihoidon henkilöiden koulutus, alkoholidementian hoito jne Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä -hanke 41

42 TUKEVA Lapin osahanke Esityslistan kohta 6

43 TUKEVA TAKANA TOTEUTUIKO TAVOITTEET? Ryhmätyömenetelmien juurruttaminen ART -sosiaalisten taitojen ja suuttumuksen hallinnan ryhmät Ohjaajakoulutukseen osallistuneista 20 on toteuttanut ryhmän tai ryhmiä Ryhmiä ohjattu kouluissa Torniossa, Kemissä, Keminmaassa, Rovaniemellä, Ranualla, Simossa, Sodankylässä ja Kolpeneella MAESTRO -nuorten stressinhallintakurssit Ohjaajakoulutukseen osallistuneista 8 on ohjannut kursseja Kursseja pidetty Kemissä, Keminmaassa, Pellossa, Simossa ja Ylitorniolla Tunne- ja vuorovaikutustaitoja seiskoille Kehitetty ja käytössä Pellon yläkoulussa

44 Ryhmämuotoinen eroauttaminen Eroneuvo- ja Vanhemman Neuvo -ohjaajiksi valmistunut 5 työntekijää Rovaniemen kaupungista ja 1 Ranualta, lisäksi Lapin ensi- ja turvakodin työntekijöitä Toiminta vakiintunut Rovaseudulle, eroneuvoillat säännöllisesti kuukausittain, Vanhemman Neuvo ryhmät yleensä 2 x vuodessa Lasten ja nuorten ryhmämuotoinen eroauttaminen Rovaniemellä perheneuvolassa säännöllisesti 1 2 lasten ryhmää vuodessa, nuorten ryhmiä toteutettu 1, markkinoitu toistakin, ei vielä saatu kootuksi Myös Kemissä ja Torniossa suunnitteilla sekä vanhempien ryhmä että lasten ryhmä yhteistyössä Siivet-hankkeen kanssa Perhetyön ryhmät Perhetyöntekijät Länsi-Pohjassa, Rovaniemellä ja Itä-lapissa innostuneita ryhmistä: Arjen taitoja lastensuojelun perheryhmä Torniossa, Rutista, rapsuta, rakasta vauvaperheryhmä alkamassa Kemijärvellä, Perhetupatoiminta jatkuu Ranualla

45 Lapset puheeksi -työtavaksi kuntiin Valmistunut 17 LPNP-kouluttajaa, joista 15 Lapin alueelle, kouluttajat aloittaneet tai aloittamassa paikallisia kuntakohtaisia koulutuksia Torniossa, Pellossa, Sodankylässä, Kittilässä, Rovaniemellä, Kemijärvellä, Kemissä ja Kolarissa Lapset puheeksi työtapa sisällytetty kuntien hyvinvointistrategiaan tai ohjelmaan Kittilässä, Sodankylässä, Kolarissa, Rovaniemellä, toivottavasti pian myös Torniossa ja Kemissä Joissakin kunnissa on otettu käyttöön LP-keskustelu systemaattisesti tietyn ikäluokan vanhempien kanssa, sopii nivelvaiheisiin Tämä oli mahtavaa, tällainen keskustelu pitäisi järjestää kaikille ysiluokkalaisille

46 Menetelmät arjen työssä poimintoja kyselystä menetelmäkoulutuksiin osallistuneille Kaksi kolmasosaa vastaajista on jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä että menetelmät on otettu käyttöön työyhteisössä Neljännes on jokseenkin tai täysin samaa mieltä ettei menetelmien käyttöön ole aikaa Puolet vastaajista arvioi, että työparin puute ainakin jonkin verran estää uusien menetelmien käyttöä Puolet on jokseenkin tai täysin samaa mieltä että työntekijöiden asenteet on este uusien työmenetelmien käytölle Valtaosa on sitä mieltä että uusien menetelmien käytölle on johdon tuki, vain yksi vastaajista täysin eri mieltä asiasta Lähes kaikki vastaajat ovat levittäneet menetelmäosaamista työyhteisössään 57 vastaajaa 63:stä aikoo jatkossakin käyttää työssään tätä/ näitä menetelmiä, 4 ei osaa sanoa, 2 jokseenkin eri mieltä

47 Perheneuvolan ja oppilashuollon perhekeskeinen työparityö Rovaniemellä Tukeva 2 hankkeessa kehitetty malli päivitty Tukeva 3 - hankkeessa Malli otettu käyttöön resurssien puitteissa, perheneuvolaan tulossa lisää työpari Yhteistyö perheneuvolan ja oppilashuollon kesken on työntekijöiden mukaan selvästi lisääntynyt Lisännyt perhekeskeisyyttä myös oppilashuollossa Malli löytyy osoitteessa

48 Videoapua lapsille ja nuorille Tiedotuskampanjat eivät ole onnistuneet toivotusti Kuntien työntekijät eivät ole ohjanneet asiakkaitaan käyttämään palvelua Sekä teknisiä että asenteellisia kynnyksiä Teknisiä ongelmia on korjattu saadun palautteen perusteella Käytettävyyttä parannettu yhteistyössä Virtu-hankkeen kanssa: Blondiasennusversio Kaiken kaikkiaan n. 20 varausta, joista osa testaajien, keskusteluja n. 10 Vain 2 asiakasta täyttänyt palautelomakkeen: Toisen mielestä videoyhteys sopi huonosti hänen tarkoitukseensa, toisen mielestä melko hyvin Ohjeistus oli toisen mielestä huono, toisen mielestä hyvä Ohjelman lataus ja käyttö oli onnistunut melko hyvin Asiantuntijan antama apu oli kuitenkin ollut melko hyvä ja erittäin hyvä Palvelu on onnistunut, jos yksikin käyttäjä on saanut apua Palvelua ylläpidetään hankkeen päätyttyäkin Virtu-keskuksessa

49 Virtu - asiointia videoyhteydellä ja Hyvinvointitili -hankkeet Esityslista kohta 7

50 Virtu asiointia videoyhteydellä Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

51 Virtu-asiointia videoyhteydellä Hankkeessa luodaan kuntalaisille edellytykset käyttää kuvapuhelimella erilaisia palveluita kotoaan tai omasta kunnasta käsin Tavoitteena on myös lisätä tiedotusta kuntalaisille sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palveluiden käytöstä sekä tukea sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden osaamista sähköisten palveluiden tuottamisessa

52 Virtu-palvelupiste Tavoite: Pilotoida Lapin kunnissa kosketusnäytöllisiä videoneuvottelupisteitä kuntalaisten käytössä Toteutus: Virtu-palvelupisteiden tuki- ja ylläpitopalvelu sekä laitteisto kilpailutettu 36kk palveluleasingkinä. Palvelu ostettu Arcturia Oyltä. Palvelupisteissä käytössä oleva sovellus kilpailutettu Uula-hankkeessa ja miksi/mistä Kuntiin toteutetaan yhteensä 14 kpl Virtu-palvelupisteitä, joista 10 kpl on teknisesti valmiina. Pidetty kuntien yhteyshenkilöille 2 samansisältöistä työpajaa, joissa yhdessä ideoitu ja kehitetty asiakkaan palvelukokemusta Virtu palvelupisteissä. Seuraavaksi: Toteutetaan loput Virtu-palvelupisteet ja avataan ne kuntalaisten käyttöön. Kerätään palautetta palvelupisteiden käytöstä ja kehitetään toimintaa

53 Virtu-palvelupisteiden pilottikunnat

54 Virtu-palvelupisteet Kunta Sijainti Tilanne Pelkosenniemi Kunnanvirasto Avattu 17.9 Savukoski Kunnanvirasto Avattu 26.9 Ylitornio Kunnanvirasto Avattu 2.10 Posio Kirjasto Avattu 7.10 Kemijärvi Avokuntoutusyksikkö Valmis Sodankylä Kirjasto Valmis Roi: Meltaus Koulu Valmis Roi: Vanttauskoski Siula-palvelupiste Valmis Roi: Muurola Koulu Laitteet siirretään tilaan Enontekiö Kunnanviratso Laitteet viety, odotetaan remonttia Roi: Sinettä Koulu Toteutetaan syksyllä Roi: Kivitaipale Koulu Toteutetaan syksyllä Roi: Vikajärvi Kirjasto Toteutetaan syksyllä Tornio Tila sopimatta

55 Virtu-kotilisenssi Tavoite: Kuntalainen voi käyttää sosiaalija terveyspalveluita kotikäyttöön tarkoitetun videoneuvotteluohjelman avulla Toteutus: Tarkoitettu asiakkaille, joilla on kotona tietokone, hyvä Internet-yhteys, kamera ja kuulokemikrofoni Kerätty kokemuksia Tukeva-hankkeessa pilotoidusta toimintamallista ja muokattu Kotilisenssin asennusta sen pohjalta Testattu uutta käyttäjäystävällisempää asennusta, joka ohjaa käyttäjää asennuksen aikana Seuraavaksi: Testataan ja otetaan käyttöön kuvapuhelinpalveluissa Luodaan toimintatapaa lisenssin ja ajanvarauksen käytöstä Sovitaan aktivointikoodin laskutuksesta

56 Virtu-kotireppu Tavoite: Kuntalainen voi käyttää sosiaali- ja terveyspalveluita kotikäyttöön tarkoitetun videoneuvotteluohjelman avulla Toteutus: Virtu-kotireppu on toimintamalli ja laitteisto Tarkoitettu erityisen tuen tarpeessa oleville asiakkaille tai asiakasperheille, jotka hyötyvät kuvapuhelinpalvelun käyttämisestä kotona Kotireppu-paketti suunniteltu ja kilpailutettu 3 kpl laitteisto leasingsopimuksella. Ostettu Arcturia Oyltä. Testattu kunnan perhetyössä sekä Lapin ensi- ja turvakodin Miestyössä Seuraavaksi: Jatketaan testaamista ja sen pohjalta kehitetään käyttäjien palvelupolkua

57 Palvelutarjotin Tavoite: Parannetaan kuvapuhelinpalveluiden ja muiden sähköisten palveluiden löytymistä kokoamalla ne yhteiselle palvelutarjottimelle Toteutus: Suunniteltu virtu.fi palvelutarjotin visuaalinen ilme, navigointi ja rakenne Toteutettu toiminnallinen versio palvelutarjottimesta Seuraavaksi: Laajennetaan palvelutarjottimen käyttöä ja uudistetaan Virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus yhteistyössä Hyvinvointitili-hankkeen kanssa Testataan ja kehitetään palvelutarjotinta

58 Palvelut löytyvät virtu.fi

59

60 Tukirakenne Tavoite: Asiantuntijoille kehitetään tukirakenne, jotta heillä on teknistä ja sisällöllistä osaamista palveluiden tuottamiseen videoneuvotteluteitse Toteutus: Luotu palveluiden tuottamiseksi ensimmäinen versio tukirakenteesta Ideointi ja määrittely Konseptointi Testaaminen Tuotantomalli Käyttöönotto Lanseeraus Testattu tukirakennetta yhteistyökumppaneiden kanssa palveluiden suunnittelussa hyödyntäen palvelumuotoilunmenetelmiä Hankittu pilotoitavaksi ammattilaisille 3 kpl Virtu-ammattilaispistettä Seuraavaksi: Testataan ja kehitetään tukirakennetta yhteistyökumppaneiden kanssa

61 Kuvapuhelinpalveluita Palveluidea Tuottaja Muoto Ikihyvä -koulutus Pakaste II Ryhmille Lapsiperheiden ja nuorten psykologi TUKEVA Yksilöille Rytmiryhmä Lapin ensi- ja turvakoti /Visioverkko Ryhmille Doula-tukihenkilö Lapin ensi- ja turvakoti / Visioverkko Yksilöille Kriisikeskus Lapin ensi- ja turvakoti / Visioverkko Yksilöille Geriatri Ikälaki-hanke Yksilöille eporoneuvonta Paliskunta Yksilöille TE-keskuksen palveluita TE-keskus Yksilö/ryhmille Yhteistyökumppaneita, joiden kanssa kehitteillä kuvapuhelinpalveluita: Rovaniemen sosiaalipalvelukeskus, Rovaniemen koulupalvelukeskus, Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä kehittämishanke, Kemijärven perhe- ja mielenterveysklinikka ja Lapin sydänpiiri ry

62 Hyvinvointitili Tavoitteena on kehittää asiakkaan mahdollisuuksia oman hyvinvointinsa edistämiseen ja seurantaan, sekä lisätä asiakkaan vaikuttamismahdollisuuksia omien palvelujensa suhteen. Asiakas voi tunnistaa oman elämäntilanteensa riskejä, ja hakea aktiivisesti tukea elämäntilanteensa hallintaan Mittareissa ja itsearviointityökaluissa hyödynnetään sosiaalipalveluissa käytössä olevaa Measure Diary S7-tekniikkaa, se on osa virtuaalisesta sosiaali- ja terveyspalvelukeskusta

63 Oma kansio -palvelu Tavoite: Kehitetään jo olemassa olevaa viestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen tarkoitettua virtuaalisen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen asiointitiliä niin, että asiakas voi tallentaa omia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin liittyviä asiakirjoja omalle tililleen Toteutus: Oma kansio palvelu kilpailutettu ja tilattu Mawell Oyltä Pilottikäyttöön toukokuussa 2013 Seuraavaksi: Oma kansiopalvelun julkaisu kaikille Virtu.fi palvelun käyttäjille Jaetun kansion pilotointi kuntatoimijoiden kanssa

64 Itsearviointimittarit Tavoite: Luodaan oman hyvinvoinnin seurannan tueksi erityisesti sosiaalipalveluihin sopivia mittareita ja testejä Toteutus: Oma kukkaro taloudenseuranta ja arjen hallinnan lukujärjestys on kilpailutettu Hilmassa kesäkuussa On hankittu Mawell Oyltä ja kehittämistyö on kesken Hyvinvoinnin kuntokortin visuaalinen ilme on suunniteltu ja sähköinen sovellus on kehitteillä Palveluita voi käyttää eri päätelaitteilla, tietokoneella, tabletti-tietokoneella, älykännykällä sekä tekstiviestipalveluna Toimeentulotukilaskuri on uudistettu ja elatusapulaskuri on tehty yhdessä kehittäjä-asiakkaiden ja sosiaalitoimen työntekijöiden kanssa Seuraavaksi: Itsearviointimittareiden pilotointi vuoden 2014 alusta Laskurien julkaisu ja linkitys Lapin kuntien www-sivuille

65 Ajanvarauspalvelun kehittäminen Tavoite: Yhdistetään ajanvarauspalvelut osaksi asiakkaan hyvinvointitiliä, jotta asiakas saa helposti kokonaiskuvan tarjottavista palveluista Toteutus: Kehittämisessä on hyödynnetty UULA -hankkeessa vuonna 2009 kilpailutettua ja hankittua ajanvarausohjelmaa, Nextimeä. Ajanvarausjärjestelmä on käytössä Poskessa, sekä useissa kunnissa ja kuntayhtymissä Ajanvarauksia tehtiin vuonna 2012 noin kpl Ajanvarauksen hankkineet organisaatiot saavat lisätä uusia palveluita omaan ajanvaraukseen ilman erillistä maksua Ajanvaraussovellusta kehitetty vastaamaan virtu.fi palveluiden tarpeita Seuraavaksi: Ajanvarauspalvelun testaus ja käyttöönotto virtu.fi palvelutarjottimelta

66 Asiointitilin kehittäminen Tavoite: Mahdollistetaan useampien asiointitilien yhteiskäyttö, asiakas voi halutessaan liittää virtuaalisen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen hyvinvointitilin osaksi Suomi.fi - palvelun kansalaisen asiointitiliä Toteutus: Virtu.fi ja valtakunnallisen Suomi.fi -palveluiden asiointitilit on yhdistetty. Näin pyritään helpottamaan eri sähköisten palveluiden käyttöä. Virtu.fi -palveluun tulleet viestit voi nyt lukea myös Suomi.fi -palvelun Kansalaisen asiointitililtä Virtu.fi palveluun tunnistautuneet käyttäjät pääsevät avaamaan oman Kansalaisen asiointitilin ilman uutta kirjautumista. Seuraavaksi: Markkinoidaan asiointitilien yhteiskäyttöä

67 Asiantuntijuuden tukeminen Tavoite: Tuetaan asiantuntijoiden osaamista sähköisten palveluiden tuottamisessa Toteutus: Oma hyvinvointi palvelun uusien työkalujen käyttö tuettu osallistamalla asiantuntijat suunnittelutyöhön Selvitetty kirjautuminen ekollegaan ammattilaispalveluun organisaatiovarmennekortilla Seuraavaksi: Uudet itsearviointityökalut pilotoidaan yhdessä kehittäjä-asiakkaiden ja ammattilaisten kanssa Pilottiryhmät kehittävät toimintatavat palveluiden käyttöönottoon mm. Virtupalvelupisteiden osalta Tuetaan käyttöönottoa Siirretään sähköisiä palveluita osaksi työprosesseja

68 Palveluista tiedottaminen Tavoite: Hyvinvointitili ja Virtu-asiointia videoyhteydellä hankkeen palveluista tiedotetaan aktiivisesti kuntalaisia/asiakkaita/sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia Toteutus: Tehty markkinointisuunnitelma Suunniteltu, kilpailutettu ja tilattu markkinointimateriaalia Esitelty hanketta ja palveluita tilaisuuksissa (32 kpl) ammattilaisille ja kansalaisille Sähköinen uutiskirje joka toinen kuukausi Lehdissä artikkeleita (Poromieslehti 2kpl, Lapin kansa 1 kpl) Päivitetään verkkosivuja Seuraavaksi: Jatketaan palveluiden markkinointi uutiskirjeellä, artikkeleilla ja esittelytilaisuuksilla

69 Ikäihminen toimijana vanhuspalvelulain toimeenpano Pohjois-Suomessa Esityslista kohta 7

70 IKÄIHMINEN TOIMIJANA VANHUSPALVELULAIN TOIMEENPANOA POHJOIS-SUOMESSA Ohjausryhmä

71 Hankkeen taustatietoa Kehittämishanke jolla tuetaan ja edistetään vanhuspalvelulain toimeenpanoa kunnissa Palvelujen ja palveluprosessien kehittämisessä pääpaino on ennaltaehkäisevässä ja ikäihmisten kotona asumista tukevassa työssä (STM:n kirje ) Hanketta hallinnoi Kolpeneen palvelukeskus Toteutuksesta vastaa Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske)

72 Hankkeen taustatietoa Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymälle valtionavustusta Hankkeen kustannukset ovat Yhteistyökumppanit: Lapin kunnat, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt sekä ostopalvelusopimuksella Kuusamon kaupunki, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä sekä Oulunkaaren kuntayhtymä

73 Kunnat ja työskentelyjaksot Lapin kunnat: Ranua, Posio, Salla, Kemijärvi, Sodankylä, Inari, Utsjoki, Enontekiö, Kittilä, Muonio, Pello, Kolari. Työskentelyjaksot (50 % työpanos jokaisessa kunnassa 1 työntekijä) Rovaniemi (100 % 1 työntekijä) Kemi, Keminmaa, Tervola, Tornio, ja Ylitornio (100 % 2 työntekijää ). Projektipäällikkö Lapin kehittäjäverkoston koordinointi Koko toiminta-alueen koordinointi

74 Kunnat ja työskentelyjaksot Oulunkaaren kuntayhtymä: Pudasjärvi, Simo, Ii, Vaala ja Utajärvi: (100 % projektipäällikkö) Kuusamo: (50% kaksi projektityöntekijää) Kainuun kuntayhtymä: Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo sekä Suomussalmen kunnat (100 % projektipäällikkö ja kaksi projektityöntekijää)

75 Hankkeen tavoitteet Ikääntyvän kuntalaisen omatoimisuuden ja arjessa selviytymisen tukeminen (13 14 ) Kiireen kesytys toiminnan ohjauksella, palveluohjauksella ja työhyvinvoinnin lisäämisellä kotiin annettavissa palveluissa (13, 14 ja 20 ) Strateginen johtaminen ja alueellinen suunnittelu (5 ja 11 )

76 Lapin kuntien tehtävät: Ikääntyvän kuntalaisen omatoimisuuden ja arjessa selviytymisen tukeminen Vanhusneuvoston asettaminen, roolin sekä toimintaedellytysten vahvistaminen (11 ): Länsi-Pohjan kunnat: Kemi, Keminmaa, Tervola, Tornio, ja Ylitornio. Posio, Kolari, Muonio, Enontekiö, Sodankylä Vertaistukiryhmätoiminnan kehittäminen: Kemijärvi Kehittäjäasiakkaat ja heidän roolinsa vahvistaminen: Ranua Päiväpalvelutoiminnan kehittäminen: Inari

77 Lapin kuntien tehtävät: Ikääntyvän kuntalaisen omatoimisuuden ja arjessa selviytymisen tukeminen Asiakaskyselyt, palautteiden kerääminen, palvelujen riittävyyden ja laadun arviointi (6 ). Länsi-Pohjan kunnat Kemi, Keminmaa, Tervola, Tornio, ja Ylitornio. Kolari, Sodankylä Eri toimialojen yhteistyön kehittäminen, yhteistyö kolmannen sektorin kanssa (4 ): Länsi-Pohjan kunnat, Posio, Kemijärvi Ikäihmisten kansalaisraati: Posio

78 Lapin kuntien tehtävät: kiireen kesytys toiminnan ohjauksella, palveluohjauksella ja työhyvinvoinnin lisäämisellä kotiin annettavissa palveluissa Palvelutarpeen kartoitus ja arviointi (15 ), hoito- ja palvelusuunnitelmien kehittäminen (16 ): Enontekiö, Sodankylä(RAI) : Alueellisten palvelujen ja palveluohjauksen yhtenäistäminen: Länsi-Pohjan kunnat Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön ottaminen. Kotihoitotyön optimointi, laadun ja tuottavuuden parantaminen, välittömän työosuuden nostaminen asiakaslähtöisyys huomioiden. Rovaniemi Teknologiset mahdollisuudet hoitotyössä (mobiililaite, turvapuhelinpalvelu, RAI): Inari Työhyvinvoinnin edistäminen, ergonominen työajan käyttö: Ranua

79 Lapin kuntien tehtävät: Strateginen johtaminen ja alueellinen suunnittelu Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi (5 ): Kittilä, Sodankylä, Posio, Kolari, Muonio, Inari ja Ranua Omavalvontasuunnitelma (23 ), alueellinen kehittämistehtävä: Posio Palveluiden suunnittelu pitkällä tähtäimellä: Kittilä Vanhustyön rakenteellinen uudistaminen: Pello

80 Kuusamon tavoite ja tehtävät IKÄÄNTYVÄN KUNTALAISEN OMATOIMISUUDEN JA ARJESSA SELVIYTYMISEN TUKEMINEN Toimintamalli etsivälle vanhustyölle -> tavoite on löytää keinoja, joilla tavoitetaan kaikki yli 75 v. Toimintamalli monialaiselle vanhustyölle -> tavoite on löytää yhteisiä käytäntöjä sille, miten esim. liikuntatoimi, kulttuuritoimi, järjestöt ym. tukevat ikäihmisten selviytymistä arjessa Valmennetaan työttömistä henkilöistä kuntoavustajia ikäihmisten kumppaneiksi -> tavoitteena on rakentaa valmennusohjelma ja koordinointi toimintaa tukemaan

81 Kainuun tavoite ja tehtävät Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi Kiireen kesytys toiminnan ohjauksella, palveluohjauksella ja työhyvinvoinnin lisäämisellä kotiin annettavissa palveluissa Optimoidaan kotihoidon toimintajärjestelmää, palvelun tuottamista ja sen logistiikkaa. Selvitetään kotihoidon toimintataparajoitteet, ydinongelmat ja välittömän ja välillisen työn osuudet -> päämääränä on turvata kotihoidon toiminta nykyisillä resursseilla myös tulevaisuudessa avaamalla kotihoidon prosesseja ja tehostamalla palvelujen tuottavuutta (14 )

82 Oulunkaaren tavoitteet ja tehtävät: Pudasjärvi, Simo, Ii, Vaala ja Utajärvi. IKÄÄNTYVÄN KUNTALAISEN OMATOIMISUUDEN JA ARJESSA SELVIYTYMISEN TUKEMINEN Päivätoiminnan kehittäminen Ohjaus- ja neuvontapalveluiden kehittäminen (teknologia) KIIREEN KESYTYS TOIMINNAN OHJAUKSELLA, PALVELUOHJAUKSELLA JA TYÖHYVINVOINNIN LISÄÄMISELLÄ KOTIIN ANNETTAVISSA PALVELUISSA Palveluohjauksen kehittäminen / toimintamalli ja sen jalkautus Hoito ja palvelusuunnitelmien käyttöönoton vahvistaminen

83 Kunnissa tapahtuu Kehittäjätiimien ja asiakkaiden rekrytointi käynnissä (osassa kuntia vielä henkilöstörekrytointi) Kehittämistavoitteiden ja tehtävien jäsentäminen ja konkretisointi, nykytila-analyysit Kuntakierrosten käynnistäminen Lapissa (lokakuu/marraskuu) Kehittäjätyöntekijöiden työt alkaneet sekä verkostoituminen: yhteiset videovälitteiset palaverit suunniteltu, seminaarit käynnistyneet, koulutusten suunnittelu, tiedon ja hyvien käytäntöjen jakaminen käynnistymässä Projektipäälliköiden yhteiset palaverit käynnistymässä

84 Hankkeesta lisää